Uskallus & innovaatiot, uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali - Tekes
Uskallus & innovaatiot, uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali - Tekes
Uskallus & innovaatiot, uusia näkökulmia suomalaisiin sosiaali - Tekes
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tai työnantaja voivat valita sopivan vaihtoehdon<br />
hoidon toteuttamiseen.<br />
Mistä maksamme<br />
terveyspalveluissa<br />
Tekoälyn käyttö diagnostiikassa tai valinnanvapauden<br />
lisääntyminen ovat Ville<br />
Öhmanin mukaan automaattisia lisäarvoja<br />
terveyspalveluissa. Tärkeintä olisi<br />
hänen mielestään käydä ensin avoin<br />
keskustelu siitä, mistä terveydenhuollossa<br />
maksetaan. Sitä ei ole Suomessa<br />
koskaan käyty.<br />
– Suomessa käydään perinteisesti keskustelua<br />
siitä, kuka maksaa. Käytännössä<br />
valta on sillä, joka saa istua rahapussin<br />
päällä, sillä joka saa käytettävissä olevan<br />
rahan kanavoitavakseen, Öhman sanoo.<br />
Hän toteaa, että innovaatioita ei pystytä<br />
hyödyntämään, koska rahojen käyttöä<br />
ei kanavoida tuotettavan palvelun<br />
näkökulmasta.<br />
– Jos halutaan käyttää budjettirahaa<br />
vaikkapa kännykkäsovellusten tai pelien<br />
hyödyntämiseen terveyspalveluissa, sille<br />
tarvitaan todennäköisesti aina oma uusi<br />
momentti. Sitten mietitään, kuka maksaa;<br />
potilas, työnantaja, vakuutusyhtiö<br />
vai julkinen sektori. Rahan käyttöä ei tarkastella<br />
palveluntuottamisen ja -saamisen<br />
näkökulmasta, puhumattakaan, että<br />
annettaisiin potilaan itse vaikuttaa siihen,<br />
millaiseen hoitoon hän haluaisi itse rahat<br />
ohjata, Öhman kuvaa.<br />
Maksajatahot voivat olla edelleen<br />
samoja kuin tähänkin asti. Keskustelua<br />
pitää sen sijaan käydä siitä, millaisesta<br />
diagnostiikasta ja hoidosta maksetaan,<br />
mitkä ovat korvaustasot ja mitkä ovat eri<br />
tutkimusten kustannukset henkilötyöllä<br />
mitattuna tai sairausryhmäkohtaisesti tarkasteltuna.<br />
– Terveydenhuollon palvelutuotannon<br />
kustannukset pitäisi avata kokonaan.<br />
Se liittyy koko toimialan rakenteen uudistamiseen<br />
ja tehostamiseen.<br />
Öhman sanoo suoraan, että erilaisten<br />
”himmeleiden” muuttamisella ei saada<br />
mitään aikaan. On hukkaan heitettyä<br />
energiaa vääntää kättä siitä, montako porrasta<br />
tai kanavaa järjestelmissä on. Öhman<br />
toivottaisi tervetulleeksi kaikki sellaiset järjestelyt,<br />
jotka haastavat totuttuja toimintamalleja.<br />
– Kuinka moni isoista terveydenhuollon<br />
maksajista suuntaa budjettivaroja<br />
rakenteiden, toimintatapojen ja teknologioiden<br />
tarkasteluun, Öhman huomauttaa.<br />
Esimerkiksi teknologioiden tutkiminen<br />
nähdään usein ihan ylimääräisenä<br />
prosessina vaikka rakenteiden tarkastelulla<br />
on saatu huikeita tuloksia. Vieläpä<br />
niin, että kustannukset eivät lisäänny,<br />
vaan työsuoritteet muuttuvat tehokkaammiksi<br />
ja tarkoituksenmukaisiksi<br />
sekä potilaan että henkilökunnan näkökulmasta.<br />
– Kun järjestelmä saadaan Suomessa<br />
siihen muotoon, että se kannustaa<br />
uuden kehittämiseen ja auttaa vaihtamaan<br />
käyttöön <strong>uusia</strong> entistä parempia<br />
ja tehokkaampia ratkaisuja, tulevaisuuden<br />
menestys on taattu, Öhman uskoo.<br />
Hoitopolut remonttiin<br />
Öhman kavahtaa sitä, että määritellään<br />
valmiiksi järjestelmiä, joiden mukaan<br />
tulee toimia. Siten luodaan vain ennalta<br />
polkuja, jotka muuttuvat ajan mittaan<br />
tehottomiksi.<br />
Älykäs<br />
palvelulogiikka<br />
helpottaa<br />
<strong>Tekes</strong>in Innovaatiot <strong>sosiaali</strong>- ja terveyspalveluissa -ohjelman rahoittamana<br />
saatiin vuoden 2012 lopulla tutkitusti esiin se tieto, että muutos<br />
on mahdollinen, jos asenne on kohdallaan. Älykkään palvelulogiikan<br />
hanke keskittyi vuosina 2010–2012 tutkimaan, miksi palvelut toimivat<br />
niin kuin toimivat. Lopputulos oli rohkaiseva: aina ei tarvita lisää<br />
aikaa, rahaa, ihmisiä tai tietojärjestelmiä. Moni asia voi alkaa toimia<br />
paremmin nykykäytäntöjä tarkkailemalla ja uutta asennetta etsimällä.<br />
Älykään palvelulogiikan hankkeen toteuttivat Lappeenrannan ja Tampereen<br />
teknillisen yliopiston tutkijat. Kahden vuoden aikana löydettiin<br />
ratkaisuja, joissa yhdistyivät ammattilaisten tarpeet ja osaaminen,<br />
asiakkaan päämäärät sekä organisaation johdon pitemmän aikavälin<br />
tavoitteet ja valinnat.<br />
Hanketta johtanut professori Janne Huiskonen Lappeenrannan<br />
teknillisestä yliopistosta toteaa, että hyvinvointipalveluissa käytetään<br />
palveluhenkisyyttä korostavaa terminologiaviidakkoa, mutta<br />
36<br />
<strong>Uskallus</strong> & <strong>innovaatiot</strong> Uusia näkökulmia <strong>suomalaisiin</strong> <strong>sosiaali</strong>- ja terveyspalveluihin
Change language