Lausunnot ja vastineet - Keski-Suomen liitto
Lausunnot ja vastineet - Keski-Suomen liitto
Lausunnot ja vastineet - Keski-Suomen liitto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
3. VMK (KAAVALUONNOS)<br />
TURVETUOTANTO JA SUOLUONTO SEKÄ TUULIVOIMA<br />
(NÄHTÄVILLÄ 14.11 – 30.12.2011)<br />
MH 14.2.2012<br />
18 § LIITE<br />
Vastine 9.2.2012<br />
LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA SEKÄ NIIHIN AN-<br />
NETTAVAT VASTINEET<br />
YLEISVASTINEET (nrot 1-9 <strong>ja</strong> niiden johtopäätöksissä ehdotukset kaavamuutoksiksi)<br />
1. SELVITYSTEN TASO JA KAAVAN SISÄLTÖ<br />
2. ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA<br />
3. TURVETUOTANTO<br />
4. SL (luonnonsuojelualue), LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue),<br />
TUO (turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue)<br />
5. TUULIVOIMA<br />
6. TIEDOTUS<br />
7. JÄÄVIYS JA KAAVAN VALMISTELU<br />
8. KOHTUUTON HAITTA<br />
9. KORVAUSKYSYMYS<br />
LYHENNELMÄ LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA VASTINEINEEN<br />
KUNNAT<br />
NAAPURIMAAKUNNAT<br />
NAAPURIKUNNAT<br />
VIRANOMAISET<br />
YRITYKSET<br />
YHDISTYKSET<br />
YKSITYISET<br />
MYÖHÄSSÄ TULLEET KOMMENTIT JA LAUSUNNOT<br />
MUUT KOMMENTIT (lausuntoa<strong>ja</strong>n ulkopuolella tulleet)<br />
1
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
JOHDANTO<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsätieteellinen suopinta-ala on 343 100 ha. <strong>Suomen</strong> ympäristökeskuksen (Syke)<br />
mukaan ojitettu suoala on 244 400 ha <strong>ja</strong> ojittamaton 43 800 ha. Syken mukaan turvetuotannossa<br />
oli vuonna 2010 5 500 ha. Vuosittainen turvetuotantoalan poistuma on 270 ha. Suojelussa tai suojeluun<br />
varattuna on 14 000 ha.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ns. geologiset turvevarat (>20 ha) ovat 137 300 ha, josta teknisesti käyttökelpoista<br />
turvetuotantoon soveltuvaa on 43 800 ha. Näistä soista on tutkittu 83 100 ha. Geologian tutkimuskeskuksen<br />
(GTK) arvioin mukaan lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot on<br />
tutkittu. Turvepoh<strong>ja</strong>isia pelto<strong>ja</strong> on 9 500 ha mutta pääsääntöisesti ne eivät sovellu turvetuotantoon<br />
mm. mineraaliaineksen vuoksi.<br />
Kaavan turvetuotantoa <strong>ja</strong> suoluontoa koskevan taustaselvityksen (Turva-projekti) lähtökohtana<br />
vuonna 2007 oli Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimukset vuodesta 1980 lähtien. Tästä alkaen<br />
turvevaratutkimukset on viety paikkatietoon. Lähtökohtana olivat sellaiset turvetuotantoon<br />
soveltuvat suot, joissa yli 1,5 metrin turvepaksuus on vähintään 30 ha alueella. Näiden soiden yli<br />
1,5 metrin syvyisen alueen pinta-ala oli 19 100 ha. Turva-projektissa tutkittiin 10 100 ha <strong>ja</strong> tuotantoon<br />
soveltuva pinta-ala oli 3 600 ha.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa käytettään turvetta merkittävässä määrin 7 kunnassa. Vuotuinen nykykäyttö on<br />
noin 3,2 milj. irto-m 3 . Tuotantotasolla 400 irto-m 3 /ha nykykäytön tarvitsema tuotantoala on noin<br />
8 000 ha. VTT:n (2009) laskelman mukaan vuoteen 2020 mennessä tarvitaan uutta tuotantopintaalaa<br />
6 000 ha. Turpeen käytön suorat <strong>ja</strong> välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 500 htv <strong>ja</strong> liikevaihto<br />
oli vuonna 2010 17,4 milj. €.<br />
Ehdotuksessa soiden <strong>ja</strong> turvemaiden kestävän <strong>ja</strong> vastuullisen käytön <strong>ja</strong> suojelun kansalliseksi strategiaksi<br />
(MMM 2011, s.85) arvioidaan <strong>Suomen</strong> turvemaiden käytöstä turvetuotannon kiintoainepäästön<br />
osuudeksi vesistökuormituksesta noin 4 %, turvepeltojen viljelyn noin 33 % <strong>ja</strong> turvemaiden<br />
metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %. <strong>Keski</strong>-Suomessa on ojia noin 103 600 km, joista<br />
suo-ojia noin 68 700 km.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa ei ole teollisesti merkittäviä tuulivoimaloita tai tuulivoimapuisto<strong>ja</strong>. Valtakunnan<br />
tasolla tavoitteeksi on asetettu, että vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 2 % valtakunnan<br />
energiakulutuksesta. Tavoite tarkoittaa noin 650-700 uutta tuulivoimalaa. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
ilmastostrategiassa asetetaan maakunnalle sama 2 %:n tavoite.<br />
3. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa esitetyt turvetuotannon <strong>ja</strong> suoluonnon pinta-alat ovat selvitysalueiden<br />
pinta-alo<strong>ja</strong>. Kaavassa on turvetuotantoaluevarauksia 17 000 ha, josta GTK:n arvioin<br />
mukaan noin 1/3 on turvetuotantoon soveltuvaa. Turvetuotannon kannalta tärkeät suoalueet <strong>ja</strong><br />
luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät suoalueet ovat ominaisuutta ilmentävällä merkinnällä<br />
<strong>ja</strong> niitä on vastaavasti 6 100 ha <strong>ja</strong> 4 700 ha. Myös niistä vain osa soveltuu tuotantoon. Suojelualueet<br />
ovat aluevarauksia <strong>ja</strong> niitä on 5 000 ha.<br />
Tuulivoimapuistojen alueet osoitetaan kaavassa alueen ominaisuutta kuvaavalla osaaluemerkinnällä.<br />
Alueiden päämaankäyttöluokka on muu kuin tuulivoimaenergian tuotanto, pää-<br />
2
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
sääntöisesti maa- <strong>ja</strong> metsätalous. Puistojen tarvitsemat voimalin<strong>ja</strong>t ovat yhteystarpeena eli kehittämisperiaatteena.<br />
Muihin kuin suojelualuemerkintään ei sisälly rakentamisrajoitusta. Maakuntakaavan määräykset<br />
eivät sivuuta erikoislainsäädäntöä. Tuulivoimaloiden rakennusluvat voidaan myöntää yleiskaavan<br />
no<strong>ja</strong>lla. Asemakaavalla oh<strong>ja</strong>taan yksityiskohtaisesti tuulivoimarakentamista <strong>ja</strong> muuta maankäyttöä,<br />
kun ilmenee yhteensovittamistarvetta.<br />
Turvetuotantoa säädellään ensisi<strong>ja</strong>isesti ympäristösuojelulain no<strong>ja</strong>lla. Toiminnan sijoituspaikan<br />
soveltuvuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun ohella myös alueen <strong>ja</strong> sen ympäristön nykyinen<br />
<strong>ja</strong> tuleva, oikeusvaikutteisessa kaavassa osoitettu käyttötarkoitus <strong>ja</strong> aluetta koskevat kaavamääräykset.<br />
Maakuntakaavan ns. valkoinen alue tarkoittaa, että alueelle ei kohdistu ko. maankäyttömuodon<br />
maakuntakaavassa tutkittu<strong>ja</strong> valtakunnallisia, maakunnallisia tai seudullisia intressejä.<br />
Kaavaluonnos on luonnonvarainventointien tuloksena valmisteltu esitys. Kaava on aina kompromissi<br />
jossa sovitetaan yhteen eri intressejä. Yhden näkökulman perusteella ei voida edetä.<br />
Jos kaavaprosessi keskeytetään, turvetuotanto <strong>ja</strong> sen lupakäytännöt <strong>ja</strong>tkuvat niin kuin tähänkin<br />
asti. Lupia haetaan ympäri maakuntaa ilman minkäänlaista kokonaisvaltaista maankäytöllistä<br />
oh<strong>ja</strong>usta. Kaavaluonnoksen alueet muuttuvat ns. valkoisiksi alueiksi joihin ei kohdistu maakunnallista<br />
intressiä. Turvevarojen <strong>ja</strong> tuulivoiman kestävää käyttöä koskevan sisältövaatimuksen<br />
mukainen a<strong>ja</strong>ntasainen maakuntakaava on tärkeä arviointiperuste lupaharkinnassa. Tällöin kaavan<br />
suunnittelumääräykset on huomioitava lupaprosesseissa. Tämä johtaa turvetuotannon vesistökuormituksen<br />
vähenemiseen koko maakunnan alueella. Kaava varaa soita myös luonnonsuojelualueiksi.<br />
Myös tuulivoimapuistojen toteutuksessa on huomioitava suunnittelumääräyksessä<br />
esitetyt asiat.<br />
1. SELVITYSTEN TASO JA KAAVAN SISÄLTÖ<br />
Soiden tutkimukset (turvevarat, turvepoh<strong>ja</strong>iset pellot, kasvillisuus, linnusto, ojitus) ovat olleet perusteellisempia<br />
kuin mitä maakuntakaavalta edellytetään. Selvitysten lähtökohtana oli, että ne<br />
ovat vähintään samaa tasoa kuin jo luvan saaneiden turvetuotantoalueiden selvitykset.<br />
Turvetuotannon <strong>ja</strong> suoluonnon osalta kaavan taustaselvityksen, Turva-projektin, lähtökohtana<br />
vuonna 2007 oli Geologian tutkimuskeskuksen turvetutkimukset vuodesta 1980 lähtien. Tästä alkaen<br />
turvevaratutkimukset on viety paikkatietoon. Selvitykseen otettiin mukaan sellaiset turvetuotantoon<br />
soveltuvat suot, joissa turpeen paksuus on yli 1,5 metriä vähintään 30 hehtaarin alueella.<br />
Näitä soita oli 311 kpl <strong>ja</strong> yli 1,5 metrin syvyisen alueen pinta-ala oli 19 100 ha. Turva-projektissa<br />
tutkittiin 118 suota keskipinta-alaltaan 84 ha. Vuoden 2009 loppuun mennessä on <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong><br />
soista tutkittu 83 100 ha (1 096 suota), mikä on 60 % maakunnan geologisten soiden kokonaispinta-alasta.<br />
Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät<br />
suot on tutkittu, joka on myös maakuntakaavallinen lähtökohta. Mikäli maakuntakaavassa<br />
halutaan esittää lisää turvetuotantoalueita aluevarauksia, pitää vaikutusten arvioinnin tasoa laskea.<br />
3
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kasvillisuusselvitykset suunnattiin soille, jotka GTK:n aikaisempien tutkimusten <strong>ja</strong> harvapistekartoituksen<br />
perusteella olisivat soveliaita turvetuotantoon. Kunkin suon kasvillisuus selvitettiin maastokäynnillä.<br />
Tutkimussoiden kasvillisuus selvitettiin vuosittain kesäkuun toisen viikon <strong>ja</strong> syyskuun<br />
ensimmäisen viikon välisenä aikana, mikä katsottiin putkilokasvien tunnistamiseen sopivaksi a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksoksi.<br />
Selvitystyö toteutettiin kävelemällä selvitysalue läpi sellaisella tarkkuudella, että kaikki<br />
kasvillisuustyypit pystyttiin havaitsemaan.<br />
Soiden pesimälinnusto selvitettiin yhdellä tai kahdella maastokäynnillä linnuston parhaimpaan<br />
pesimäaikaan toukokuun alun <strong>ja</strong> kesäkuun lopun välisenä aikana. Alueen läpi kuljettiin kartoituslaskentamenetelmän<br />
ohjeita (Koskimies & Väisänen 1988, Koskimies 1994) soveltaen siten, ettei<br />
mikään kartoitettavana olleen alueen kohta jäänyt 100-150 metriä kauemmaksi laski<strong>ja</strong>sta. Pesimälinnuston<br />
kannalta selvitysalueen arvokkaammissa osissa (esim. ojittamattomat suoalueet, suolammet,<br />
puronvarret jne.) kartoituksen tarkkuutta vielä nostettiin, jotta suon linnustollisen arvon<br />
kannalta merkittävien lajien esiintyminen alueella pystyttiin mahdollisimman luotettavasti selvittämään.<br />
Geologian tutkimuskeskus selvitti <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> turvepoh<strong>ja</strong>iset pellot. Selvityksen tuloksena <strong>Keski</strong>-<br />
Suomessa on noin 9 500 hehtaaria mahdollisia turvepoh<strong>ja</strong>isia pelto<strong>ja</strong>. Eniten niitä löytyy pohjoisesta<br />
<strong>ja</strong> luoteisesta <strong>Keski</strong>-Suomesta. Suurin havaittu yhtenäinen turvepelto on 105 hehtaaria. Yli 30<br />
hehtaarin turvepelto<strong>ja</strong> on 784 hehtaaria. Turvepoh<strong>ja</strong>isten peltojen käyttöä haittaavat mm. peltojen<br />
lukuisat maanomista<strong>ja</strong>t, peltojen lannoitus sekä mineraaliaines. Turvetuotantomahdollisuudet<br />
turvepelloilta ovat olemattomat.<br />
Ojitustilanteen kartoitus tehtiin paikkatieto-ohjelmistolla. Tietokannassa olevaan maastotietokannan<br />
o<strong>ja</strong>-aineistoon yhdistettiin numeerinen suo- <strong>ja</strong> turvetuotantoalue aineisto. Jokaisen o<strong>ja</strong>n ympärille<br />
muodostettiin 50 metrin puskurivyöhyke o<strong>ja</strong>n molemmin puolin kuvaamaan o<strong>ja</strong>n vaikutusaluetta.<br />
Tuulivoiman selvitykset on tehty ympäristöministeriön oppaassa esitetyllä tasolla (Tuulivoimarakentamisen<br />
suunnittelu, ympäristöministeriön raportte<strong>ja</strong> 19/2011) <strong>ja</strong> eri aihepiirit huomioiden.<br />
Selvitysten lähtökohtana oli Tuuliatlas <strong>ja</strong> sen antama tieto alueen tuulisuudesta lisättynä korkeustiedoilla.<br />
Osa selvityksistä, mm. teknistaloudelliset, ovat perusteellisempia kuin mitä maakuntakaavoituksen<br />
taustaselvityksiltä vaaditaan. Muu vaikutusten arviointi kohdistui rakennettuun ympäristöön<br />
(asutus, sähköverkko, tiestö), voimassa oleviin kaavoihin, elinkeinotoimintaan, lentoturvallisuuteen,<br />
linnustoon <strong>ja</strong> eläimistöön, suojelua- <strong>ja</strong> Natura-alueisiin, matkailuun <strong>ja</strong> virkistykseen,<br />
kulttuuriympäristöihin sekä viestiliikenteeseen ml puolustusvoimien tutkavaikutus.<br />
Vaikutusten arviointi on suoritettu keskittyen merkittävimpiin kaavan vaikutuksiin ympäristöministeriön<br />
lin<strong>ja</strong>usten mukaisesti (Opas 8: Osallistuminen <strong>ja</strong> vaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa).<br />
Vaikutusten arvioinnin painopisteet ovat strategisten tavoitteiden toteutuminen, naapurimaakunnat,<br />
vaikutukset alue- <strong>ja</strong> yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön <strong>ja</strong> liikenteeseen,<br />
vaikutukset maakunnan energiahuoltoon, ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset, Naturan<br />
tarveharkinta <strong>ja</strong> kokonaisvaikutukset.<br />
Turvetuotannon vesistövaikutusarviointi on valtakunnallinen pilotti. Se huomioi sekä vesistön arvon<br />
(virkistys, matkailu, suojelu, kalatalous) että herkkyyden kuormitukselle (veden väri, VPD<br />
4
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
kuormitusalenematavoite, erämaisuus, muu kuormitus), menetelmä on selostettu kaavaselostuksen<br />
s. 24-25. Yksityiskohtaisemmat laskelmat, esimerkiksi kiintoaine- tai humushuuhtoutumien<br />
osalta, olisivat maakuntakaavan mittakaavassa liian tarkko<strong>ja</strong>: riittävää tutkimustietoa ei ole mm.<br />
humuksesta eikä tiedetä mitkä kaavan soista <strong>ja</strong> miltä osin lopulta tulevat turvetuotantoon.<br />
3. vaihemaakuntakaavan internet-sivuilla (www.keskisuomi.fi/3.vmk) on erilaisia yhdistelmäkartto<strong>ja</strong>,<br />
mm. kaavaluonnoskartta jossa poh<strong>ja</strong>lla on lainvoimainen maakuntakaava sekä kaavaluonnoskartta,<br />
johon on merkitty valuma-alueet purkupaikkoineen.<br />
Kaavan sisällöksi ovat maakuntahallitus <strong>ja</strong> -valtuusto hyväksyneet turvetuotannon, suoluonnon <strong>ja</strong><br />
tuulivoiman, ei uusiutuvia bioenergiamuoto<strong>ja</strong>.<br />
Johtopäätös<br />
Selvitysten taso on tarkempi kuin mitä maakuntakaavaa varten tarvitaan.<br />
2. ENERGIA- JA ILMASTOPOLITIIKKA<br />
Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 maallemme uuden ilmasto- <strong>ja</strong> energiastrategian, joka käsittelee<br />
ilmasto- <strong>ja</strong> energiapoliittisia toimenpiteitä varsin yksityiskohtaisesti vuoteen 2020 <strong>ja</strong> viitteenomaisesti<br />
aina vuoteen 2050 asti. Lin<strong>ja</strong>ukset ovat EU:n asettamien tavoitteiden mukaisia.<br />
Strategian mukaan turve on kotimainen energialähde, jonka käyttö on energiahuollon normaali- <strong>ja</strong><br />
poikkeusaikojen varmuuden <strong>ja</strong> energiarakenteen monipuolistamisen kannalta tärkeää. Turve korvaa<br />
tuontipolttoaineista erityisesti kivihiiltä <strong>ja</strong> kaasua. Turpeen tuotanto- <strong>ja</strong> käyttöketjua on kehitetty<br />
valtiovallan toimenpitein määrätietoisesti useiden vuosikymmenten a<strong>ja</strong>n. Turpeen käytöllä<br />
on huomattavaa työllisyys- <strong>ja</strong> aluepoliittista merkitystä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lisäksi Pohjois- <strong>ja</strong> Itä-<br />
Suomessa. Tavoitteeksi asetetaan, että turpeen tuotantoon <strong>ja</strong> käyttöön panostetut voimavarat<br />
voitaisiin <strong>ja</strong>tkossakin hyödyntää työllisyyttä <strong>ja</strong> alueellista kehitystä edistäen. Edelleen strategiassa<br />
todetaan, että tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että lisääntyvän metsäenergian käytöstä<br />
sekä vesivoiman <strong>ja</strong> turpeen käytön lisäämisestä aiheutuvat ympäristövaikutukset, mukaan lukien<br />
luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvat, voidaan arvioida <strong>ja</strong> rajoittaa vähäisiksi.<br />
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa ilmasto- <strong>ja</strong> energiapolitiikasta (Kohti vähäpäästöistä Suomea,<br />
15.10.2009) todetaan, että tavoitteena on vuoteen 2050 mennessä luopua energiantuotannossa<br />
voimaloiden käyttöiän päätyttyä vaiheittain sellaisesta fossiilisten polttoaineiden <strong>ja</strong> turpeen<br />
käytöstä, jossa hiilidioksidia ei oteta talteen. Soiden hiilitasetta tulee parantaa kohdentamalla turpeenotto<br />
valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti jo ojitetuille tai muutoin luonnontilansa<br />
menettäneille soille, joissa kuivunut pintaturve on alkanut hajota.<br />
Tuulivoimasta strategiassa todetaan, että tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho<br />
noin 2 000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla<br />
olisi noin 6 TWh. Tämä tavoite on 2 % valtakunnan energiakulutuksesta. Tavoite edellyttää noin<br />
650 uutta tuulivoimalaa. Laitosrakentamisessa pyritään laajoihin yhtenäisiin alueisiin, tuulipuistoi-<br />
5
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
hin. Tuuliatlaksen uudistaminen loi osaltaan edellytyksiä tuulivoiman merkittävälle lisärakentamiselle<br />
<strong>ja</strong> tehokkaalle sijoittamiselle.<br />
Kaavaluonnos on em. valtioneuvoston lin<strong>ja</strong>usten mukainen. Kaavaluonnos on myös maankäyttö- <strong>ja</strong><br />
rakennuslain sisältövaatimukset täyttävä sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen<br />
(ks. nro 3. turvetuotanto, <strong>ja</strong> nro 4. tuulivoima, kaavaselostus s. 6-8).<br />
Kaavaluonnos ei ole ristiriidassa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntasuunnitelman kanssa. Suunnitelmassa<br />
todetaan, että turvetuotannon tulevaisuuden haasteita ovat turpeen saatavuuden <strong>ja</strong> ilmastokysymysten<br />
lisäksi vesistöjen <strong>ja</strong> suoluonnon tila. Maakuntasuunnitelma ei siis esitä luopumista turpeen<br />
käytöstä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategiassa todetaan, että ilmastopoliittisesti <strong>ja</strong> ympäristön kannalta ongelmallisen<br />
turpeen käyttöä tulee vähentää lämmön <strong>ja</strong> sähkön tuotannossa sekä samalla lisätä<br />
puun osuutta. Turvetuotantoalueiden merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne tulisivat heti<br />
käyttöön. Kaavaluonnoksen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin turvetuotannon osalta on käsitelty<br />
selostuksen s. 55-56. Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan nyt on tutkittu <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> lähes kaikki turvetuotannon kannalta merkittävät suot. Niiden mahdollista käyttöönottoa<strong>ja</strong>nkohtaa<br />
ei voida maakuntakaavassa määrittää.<br />
Huoltovarmuus on huomioitu yhtenä lähtökohtana (kaavaselostus s. 8). <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> energiahuollon<br />
<strong>ja</strong> huoltovarmuuden kannalta turvetuotannon pitää olla mahdollista koko maakunnassa.<br />
Kaavan suunnittelumääräyksillä vaikutetaan siihen, että tuotannon ympäristövaikutukset olisivat<br />
mahdollisimman vähäiset.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on selvittänyt muutamia vuosia sitten jätteenpolton mahdollisuuksia. Maakunnan<br />
oma jätemäärä ei laitoksen ylläpitoon riitä, vaan polttojätettä tulisi tuoda maakunnan ulkopuolelta.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomesta ei ole löytynyt toimi<strong>ja</strong>a jätteenpolttoon. Siksi polttolaitos/polttolaitoksia<br />
on tulossa maakunnan ulkopuolelle, <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> polttojäte tultaneen a<strong>ja</strong>maan<br />
sinne.<br />
Turvetuotannon asemasta <strong>Suomen</strong> energiapolitiikassa on näkemysero<strong>ja</strong> ministeriöiden välillä.<br />
Ympäristöpolitiikasta vastaa ympäristöministeriö <strong>ja</strong> energiapolitiikasta työvoima- <strong>ja</strong> elinkeinoministeriö.<br />
Kaavaluonnos sovittaa yhteen myös näitä näkemysero<strong>ja</strong>.<br />
Johtopäätös<br />
Maakuntakaavalla ei voida muuttaa kansallista ilmasto- <strong>ja</strong> energiapolitiikkaa. Kaava huomioi EU:n<br />
sekä kansallisen ilmasto- <strong>ja</strong> energiapolitiikan, maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain sekä valtakunnalliset<br />
alueidenkäyttötavoitteet. Kaava luo edellytyksiä parantaa maakunnan energiaomavaraisuutta <strong>ja</strong><br />
huoltovarmuutta <strong>ja</strong> tukee maakunnan elinkeinoelämää, työllisyyttä <strong>ja</strong> aluepolitiikkaa. Maakuntakaavalla<br />
ei päätetä siitä, missä laajuudessa <strong>ja</strong> kuinka kauan turvetuotanto maakunnassa <strong>ja</strong>tkuu tai<br />
minne tuulivoimapuistot on toteutettava.<br />
3. TURVETUOTANTO<br />
6
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Maakuntakaava on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 4 §:n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma<br />
alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista<br />
eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti kaikkia turvetuotannosta aiheutuvia<br />
ympäristövaikutuksia, joiden laajuus <strong>ja</strong> määrä riippuvat suurelta osin aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä.<br />
Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan<br />
siihen tarvitaan ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Tässä yhteydessä selvitetään yksityiskohtaisemmin<br />
turvetuotannon ympäristövaikutukset mukaan lukien muun muassa melu- <strong>ja</strong><br />
pölyvaikutukset ympäröivään asutukseen, arvioidaan turvetuotannon ympäristönsuojelulliset<br />
edellytykset alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava<br />
<strong>ja</strong> yleiskaava otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa<br />
ympäristönsuojelulain (86/2000) 6 §:n mukaisella tavalla.<br />
Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, <strong>ja</strong> sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään<br />
yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Siten esimerkiksi vaatimukset<br />
siitä, että valmisteltua kaavaluonnosta ei tulisi hyväksyä <strong>ja</strong> valmistelu olisi lopetettava ennen kuin<br />
turvetuotannolle saadaan käyttöön mm. toimivat ravinteiden <strong>ja</strong> liuenneen humuksen poistomenetelmät,<br />
ovat ympäristölupaviranomaisen asia. Yhteisvaikutusten osalta on sovittu Ely-keskuksen <strong>ja</strong><br />
Syken kanssa, että ne tulevat mukaan kaavaehdotusvaiheessa, kun luonnosvaiheen palautteen<br />
perusteella kaavaan on tehty tarpeellisia muutoksia.<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon<br />
turvetuotantoon soveltuvat suot <strong>ja</strong> sovitettava yhteen tuotanto- <strong>ja</strong> suojelutarpeet. Turpeentuotantoalueiksi<br />
varataan jo ojitettu<strong>ja</strong> tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita<br />
soita <strong>ja</strong> käytöstä poistettu<strong>ja</strong> suopelto<strong>ja</strong>. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valumaalueittain<br />
<strong>ja</strong> otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen <strong>ja</strong> muiden<br />
ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Edellä mainittua erityistavoitetta<br />
on täsmennetty ehdotuksessa soiden <strong>ja</strong> turvemaiden kestävän <strong>ja</strong> vastuullisen käytön <strong>ja</strong><br />
suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011:1), lyhyesti kansallisessa suo- <strong>ja</strong> turvestrategiassa.<br />
Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon esitetyt suot (EO/tu, tuo) ovat kaikki ojitettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> luonnontilaltaan<br />
merkittävästi muuttuneita. Kaavaluonnos toteuttaa siten edellä mainittu<strong>ja</strong> valtakunnallisia<br />
alueidenkäyttötavoitteita <strong>ja</strong> kansallista suo- <strong>ja</strong> turvestrategiaa.<br />
Kaavaselostuksessa todetaan VTT:n laskelmien mukainen turpeen tuleva tarve (s. 17, VTT 2009).<br />
Nykyiset tuotantoalueet eivät tule riittämään, jo vuoteen 2020 mennessä tarvitaan uutta tuotantopinta-alaa<br />
noin 6 000 ha turvaamaan tuotannosta poistuvat suot. Kaavan taustaselvityksen mukaan<br />
turvetuotantomahdollisuudet turvepelloilta ovat olemattomat. Lainvoimaisessa maakuntakaavassa<br />
(ympäristöministeriön vahvistus 14.4.2009) ovat jo mukana lähes kaikki turvetuotannossa<br />
olevat <strong>ja</strong> luvan saaneet suot. Se, että kaavan varaukset keskittyvät tietyille alueille, johtuu luonnonolosuhteista.<br />
Kaavan vesistövaikutusraportissa ”Turvetuotantoon soveltuvien soiden vesistövaikutusriskin arviointi<br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa – Monitavoitearviointitarkastelun menetelmäkuvaus <strong>ja</strong> tulokset” todetaan (s.<br />
34): ”Tulokset kuvaavat suon käyttöönotosta mahdollisesti aiheutuvaa haitallisten vesistövaikutusten<br />
riskiä suhteessa muihin arvioituihin soihin. Riskinarviointi perustuu kahteen päätekijään:<br />
1) Soiden alapuolisten vesistöjen nykyiset käyttö- <strong>ja</strong> suojeluarvot. Oletus: mitä suuremmat käyttö<strong>ja</strong><br />
suojeluarvot, sitä suurempi on mahdollisten kielteisten vaikutusten todennäköisyys <strong>ja</strong> määrä.<br />
7
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
2) Soiden alapuolisten vesistöjen herkkyys turvetuotannon kuormitukselle. Toisin sanoen kuinka<br />
suuri mahdollisuus on sille, että kuormituslisäys aiheuttaa kielteisiä näkyviä tai vesienhoidon tavoitteille<br />
vastakkaisia vaikutuksia”.<br />
Soiden käyttöönoton vesistövaikutusriskiä on verrattu aiemmin arvioituihin soihin. Turvetuotantoalueiden<br />
vesistötarkkailuista saatavien keskiarvotietojen perusteella on joissakin maakunnissa laskettu<br />
kuormitustieto<strong>ja</strong>. Lasse Svahnbäck osoitti kuitenkin väitöskir<strong>ja</strong>ssaan (Precipitation-induced<br />
runoff and leaching from milled peat mining mires by peat types: a comparative method for estimating<br />
the loading of water bodies during peat production. Publications of the Department of<br />
Geology D 13, Helsinki University 2007), että turpeen maatuneisuudella <strong>ja</strong> turvelajilla on ratkaiseva<br />
merkitys millaista <strong>ja</strong> kuinka paljon turvetuotantoalueelta huuhtoutuu ojiin. Soiden rakenne tulisi<br />
siis tietää tarkalleen eikä niin tarkkaa tutkimusta <strong>ja</strong> tietoa edellytetä yleispiirteiseltä maakuntakaavalta.<br />
Asiaa on pohdittu kaavan vesistövaikutusarvioinnissa (s. 7).<br />
Vesistövaikutusarvion tekijöiden kanssa on sovittu, että yhteisvaikutukset arvioidaan luonnosvaiheen<br />
jälkeen kun tiedetään mihin suuntaan kaavaprosessi kehittyy. Arvioinnissa todetaan (s. 35),<br />
että ” Jos arviointi olisi tehty yksittäisten soiden si<strong>ja</strong>an potentiaalisten tuotantoalueiden kokonaisriskien<br />
arviointina, ei tuloksesta olisi ollut hyötyä tilanteesta, jossa kaavaratkaisuun päätyvä materiaali<br />
ei vastaa arviointiaineistoa”.<br />
Arviointi sovellettiin kaavatyössä koko maakuntaa <strong>ja</strong> kolmea valuma-aluetta koskevissa suunnittelumääräyksissä,<br />
antamalla aluekohtainen suunnittelumääräys kahdeksalle suolle sekä jättämällä<br />
Turva-projektin yhteensovituksessa haittariskeiltään merkittävimmiksi arvioidut suot kaavaluonnoksen<br />
ulkopuolelle (kaavaselostus s. 71). Edelleen vesistövaikutusarvioinnissa todetaan (s. 35),<br />
että ” työ tarjoaa kaavoitta<strong>ja</strong>lle laa<strong>ja</strong>-alaisen arviointiaineiston, jota hyödyntäen aluevarauksissa<br />
voidaan välttää kohteita, joissa on suurin haitallisten vesistövaikutusten riski”.<br />
Ennen kaavan luonnosvaihetta <strong>ja</strong> vesistövaikutusten arviointia poistettiin Turva-hankkeen hieman<br />
yli 300 suosta noin 100 pois, koska ne eivät teknis-taloudellisesti, suolinnuston tai suokasvillisuuden<br />
perusteella sovellu turvetuotantoalueiksi.<br />
Ehdotuksessa soiden <strong>ja</strong> turvemaiden kestävän <strong>ja</strong> vastuullisen käytön <strong>ja</strong> suojelun kansalliseksi strategiaksi<br />
(MMM 2011) arvioidaan (s. 85) <strong>Suomen</strong> turvemaiden käytöstä aiheutuvasta vuosittaisesta<br />
vesistökuormituksesta seuraavaa (t/v):<br />
Saadussa palautteessa ongelmallisimmaksi on nähty humuksen <strong>ja</strong> kiintoaineen vesistövaikutukset.<br />
Edellä olevan taulukon mukaan turvetuotannon kiintoainepäästön osuus vesistökuormituksesta on<br />
noin 4%, turvepeltojen viljelyn noin 33 % <strong>ja</strong> turvemaiden metsätalouden aiheuttamaa noin 63 %.<br />
Vaikutuksia tarkastellaan tavallisimmin pienemmässä mittakaavassa kuten järven tai joen valumaalueella<br />
<strong>ja</strong> kuormitusosuudet vaihtelevat tapauskohtaisesti. Turvetuotannon kuormitus voi jollakin<br />
valuma-alueella olla isompi kuten esimerkiksi Vahankajoen vesistö-alueella (<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pinta-<br />
8
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
vesien toimenpideohjelman (2009) tausta-aineisto). Vaikuttaisi siltä, että turvetuotannon osuus<br />
vesistökuormituksesta ei ole edellä olevan lähteen perusteella niin merkittävä kuin useissa lausunnoissa<br />
<strong>ja</strong> muistutuksissa todetaan. Tämä koskee todennäköisesti myös ongelmallista humusta,<br />
koska myös metsäojitukset ovat turvemaiden tai soistumassa olevien maiden ojituksia.<br />
Humuksen selvittäminen <strong>ja</strong> vesiensuojelumenetelmien kehittäminen eivät kuulu yleispiirteiseen<br />
maakuntakaavoitukseen eivätkä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton tehtäviin. Humuksen alkuperä tulee selvittää<br />
tarkasti Taso-hankkeessa. Taso-hankkeen selvitys ei kuitenkaan valmistu kaavan aikataulussa <strong>ja</strong><br />
sen tulokset ovat hyödynnettävissä vasta tulevaisuudessa maakuntakaavan tarkistuksen yhteydessä.<br />
Kaavaselostuksen pinta-alat ovat selvitysalueen pinta-alo<strong>ja</strong>, eivät mahdollisten turpeen tuotantoalojen<br />
pinta-alo<strong>ja</strong>. Arvio on että tuotantoon tulee noin 1/3 em. pinta-alasta. Turpeen tarvelaskelmat<br />
on esitetty kaavaselostuksen sivulla 17 <strong>ja</strong> 53.<br />
Ennallistamiskelpoiset suot on huomioitu Turva-projektin yhteensovituksessa. Lainvoimaisesta<br />
maakuntakaavasta esitetään kumottavaksi ne soiden aluevaraukset, joilla turvetuotanto on loppunut.<br />
Johtopäätös<br />
Koko maakuntaa koskevaa suunnittelumääräystä tiukennetaan. Korostetaan turvetuotannon vesistövaikutusten<br />
ehkäisyä <strong>ja</strong> viitataan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pintavesien toimenpideohjelmaan. Vesistövaikutustarkastelun<br />
lopullisen version perusteella arvioidaan vahvistetaanko Puulan sekä Pihla<strong>ja</strong>veden<br />
<strong>ja</strong> Saarijärven reittien turvetuotannon suunnittelumääräystä <strong>ja</strong> lisätäänkö mukaan Elyn lausunnossa<br />
esittämät vesistöalueet sekä vesistövaikutusselvityksessä nousevat mahdolliset muut<br />
vesistöalueet.<br />
Muutetaan turvetuotannon aluevaraus kohdemerkinnäksi/alueeksi (osa-alueeksi) <strong>ja</strong> nimeksi ”Turvetuotantoon<br />
soveltuva alue”. Merkintä on alueen ominaisuutta kuvaava osa-aluemerkintä. Perustelu:<br />
alueet eivät vielä ole tuotannossa, turvetuotannon laajuus yms. ratkaistaan ympäristöluvassa,<br />
aluevarauksen pinta-ala on selvitysalueen pinta-ala mikä on aiheuttanut sekaannusta, merkintä<br />
kuvaa maakuntakaavan yleispiirteisyyttä.<br />
Lisätään kaavaselostuksen suoluetteloihin selvitysten mukainen arvio turvetuotantoon soveltuvasta<br />
yli 1,5 m syvyistä suoalasta, mikä kuvaa paremmin suon turvetuotantopotentiaalia.<br />
Poistetaan luonnosvaiheeseen jo karsittujen soiden lisäksi vielä muitakin soita mm. lopullisen vesistövaikutusriskiarvioinnin<br />
perusteella <strong>ja</strong> otetaan kaavaratkaisussa huomioon turvetuotannon<br />
yhteisvaikutustarkastelun tulokset.<br />
Tehdään seuraavat muutokset:<br />
Poistetaan kaavasta seuraavat 12 tuo-kohdetta <strong>ja</strong> 26 EO/tu -kohdetta<br />
tuo 5 Jukkosuo Kannonkoski vesistövaikutustarkastelu, ei myönnetty<br />
lupaa KHO / Hilmonjoen kalataloudellinen<br />
<strong>ja</strong> suojelullinen merkitys<br />
9
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
tuo 10 Ukonsuo Karstula Natura-arvioinnin tarve, poh<strong>ja</strong>vesialueen<br />
läheisyys<br />
tuo 12 Ahvenneva Keuruu tuo-kriteerit eivät täyty; luontoarvot<br />
keskeisellä osalla, vesistövaikutustarkastelu<br />
tuo 17 Pitkäneva Kinnula Natura-arvioinnin tarve<br />
tuo 25 Marjosuo Multia vesistövaikutustarkastelu, ei myönnetty<br />
lupaa AVI / melu, pöly, ls<br />
tuo 28 Saikansuo Multia tuo-kriteerit eivät täyty; luontoarvot<br />
keskeisellä osalla<br />
tuo 36 Riihisuo Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, merkittävä<br />
luonnontilainen osa-alue; luonnontilaisuusluokka<br />
2<br />
tuo 38 Kantesuo Uurainen ls-alueen läheisyys, asutus, vesistövaikutustarkastelu<br />
tuo 41 Iso Valkeislampi Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus,<br />
runsaasti Metsähallituksen (Mh) AESkohteita,<br />
Mh:n esitys, turvepotentiaali<br />
vähäinen 6-26 ha<br />
tuo 42 Mustalmminneva Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus,<br />
runsaasti Mh:n AES-kohteita, Mh:n<br />
esitys, turvepotentiaali vähäinen 10-23<br />
ha<br />
tuo 43 Talvineva Äänekoski yhtenäinen valtionmaakokonaisuus,<br />
runsaasti Mh:n AES-kohteita, Mh:n<br />
esitys, turvepotentiaali vähäinen 4-13<br />
ha, vesistövaikutustarkastelu<br />
tuo 44 Valkeisneva Äänekoski vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve<br />
EO/tu 112<br />
EO/tu 115<br />
Teerisuo 2<br />
Utrusuo<br />
Hankasalmi<br />
Hankasalmi<br />
vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve<br />
vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 116 Karasuo Joutsa Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 117 Martinsuo Joutsa Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 118 Pohjoissuo 1 Joutsa Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 120 Kaakkosuo 2 Jkl/Jämsä Natura-arvioinnin tarve, (vesistövaikutustarkastelu)<br />
EO/tu 125 Kynnyssuo Jämsä vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve / ei myönnetty lupaa<br />
HO<br />
EO/tu 130 Suurisuo 1 Kannonkoski vesistövaikutustarkastelu, Hilmonjoen<br />
kalataloudellinen <strong>ja</strong> suojelullinen merkitys,<br />
vrt. Jukkosuo<br />
EO/tu 162 Kuikkaneva Keuruu Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu<br />
10
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
EO/tu 171 Ranta-ahonsuo Keuruu Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 179 Nevolamminneva Kinnula Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 189<br />
EO/tu 190<br />
Nollinneva<br />
Rantinsuo<br />
Konnevesi<br />
Konnevesi<br />
Natura-arvioinnin tarve<br />
vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 191 Riisisuo Konnevesi Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 203 Koirasuo Multia Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 207 Lehtosuo Multia Natura-arvioinnin tarve, vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 218 Pieni Joensuo Multia Natura-arvioinnin tarve<br />
EO/tu 220<br />
EO/tu 238<br />
Pirttijärvensuo<br />
Oravakorpi<br />
Multia<br />
Pihtipudas<br />
Natura-arvioinnin tarve<br />
sijoittuu maisema-alueelle, vesistövaikutustarkastelu<br />
EO/tu 241 Kalalampi Saarijärvi lähes kokonaan Mh:n omistuksessa;<br />
riistaelinympäristöä <strong>ja</strong> reunakorvet<br />
METSO-ohjelman kohteina (AES)<br />
EO/tu 245 Leukunneva Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve<br />
EO/tu 247 Soidinsuo Saarijärvi vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve<br />
EO/tu 250<br />
EO/tu 259<br />
EO/tu 260<br />
Teerisuo 4<br />
Rumma<br />
Iso Kelloneva<br />
Toivakka<br />
Uurainen<br />
Viitasaari<br />
vesistövaikutustarkastelu, Naturaarvioinnin<br />
tarve<br />
vesistövaikutustarkastelu<br />
Tuotantoalueen pieni koko (5-16 ha),<br />
on alle maakuntakaavatason<br />
EO/tu 262 Suurisuo 3 Viitasaari Alueen keskellä yksityismaan luonnonsuojelualue<br />
(METSO)<br />
Muutetaan seuraava tuo-kohde osittain EO/tu<br />
-kohteeksi<br />
tuo 14 Nevasuo-Koppelokorpi Keuruu Koppelokorpi, joka on ojitettu (luonnontilaisuusluokka<br />
1), muutetaan<br />
EO/tu-kohteeksi<br />
Muutetaan seuraavat tuo-kohteet luokohteiksi<br />
tuo 1 Leväsensuo Hankasalmi linnustoarvot, vesistövaikutustarkastelu<br />
tuo 32 Heinäsuo 7 Pihtipudas merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong>, arvokkaita<br />
Mh:n AES-kohteita, ennallistettavissa,<br />
Mh:n esitys<br />
tuo 14 Nevasuo-Koppelokorpi Keuruu Nevasuo, jonka luonnontilaisuusluokka<br />
on 2 <strong>ja</strong> jolla on erityisiä luontoarvo<strong>ja</strong>,<br />
muutetaan luo-kohteeksi<br />
tuo 29 Teerisuo A Multia luonnontilaisuusluokka 2 <strong>ja</strong> erityiset<br />
luontoarvot<br />
11
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Muutetaan seuraavat EO/tu –kohteet tuokohteiksi<br />
EO/tu122 Kelkkasuo-Sammalsuo Jämsä koillisosan kaakkurilampi<br />
EO/tu123 Keltasuo Jämsä lounaisosan kaakkurilampi<br />
EO/tu 128 Pesäneva<br />
Kannonkoski itäosan luonnontilaisen laikun uhanalainen<br />
kasvisto<br />
EO/tu 219 Pihtisuo Multia lampien linnustoarvot (suosta osa nykyisin<br />
turvetuotannossa)<br />
4. SL (luonnonsuojelualue), LUO (luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue),<br />
TUO (turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue)<br />
Kansalliseen suo- <strong>ja</strong> turvemaastrategiaehdotukseen sisältyy soiden luonnontilaisuutta kuvaava<br />
kuusiluokkainen luonnontilaisuusluokittelu. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT)<br />
tarkoitettu luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneiden soiden määritelmä on sidottu ko. luonnontilaisuusasteikkoon.<br />
Asteikon luokkarajojen määrittely <strong>ja</strong> luokituksen soveltaminen on parhaillaan<br />
valtakunnallisesti työstettävänä. Strategian mukaan <strong>Keski</strong>-Suomessa turvetuotanto tulisi kohdentaa<br />
luokkien 0 <strong>ja</strong> 1 soille. Turva-hankkeen yhteydessä tehtyä alustavaa luonnontilaisuusluokitusta<br />
on tarkistettu valtakunnallisen työn etenemisen mukaan. Luonnontilaisuudeltaan luokkiin 2<br />
<strong>ja</strong> 3 kuuluvaksi arvioidut suot ovat vaihekaavassa SL- (luonnonsuojelualue) tai luo-soina (luonnon<br />
monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue). Yhdeksän tuo-kohdetta (turvetuotannon kannalta<br />
tärkeä suoalue) on arvioitu luonnontilaisuudeltaan luokkaan 1-2. Näillä kohteilla luonnontilaisuus<br />
ei sulje turvetuotantoa pois, <strong>ja</strong> kaavamerkintä (tuo) korostaa jäljellä olevien pienialaisten luontoarvojen<br />
huomioon ottamista.<br />
SL-kohteet toteutetaan luonnonsuojelulain no<strong>ja</strong>lla. Suojelu voidaan toteuttaa vapaaehtoisin sopimuksin,<br />
rauhoituspäätöksin, kaupoin <strong>ja</strong> vaihdoin. SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on<br />
valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset.<br />
Tällä hetkellä ympäristöministeriö on tähän valmis. Korvauksessa huomioidaan puuston <strong>ja</strong> turpeen<br />
arvot. Paikallinen Ely-keskus sopii maanomista<strong>ja</strong>n kanssa rauhoittamisen ehdoista <strong>ja</strong> maanomista<strong>ja</strong>lle<br />
aiheutuvien taloudellisten menetysten korvaamisesta. Liitto tarkentaa kaavan aluera<strong>ja</strong>uksia<br />
yhdessä Ely-keskuksen kanssa, jolloin metsätalouden piiriin kuuluvia ojitettu<strong>ja</strong> alueita <strong>ja</strong> kivennäismaakankaita,<br />
joilla ei ole suojelutavoitteiden kannalta merkitystä, jätetään SL-ra<strong>ja</strong>usten ulkopuolelle.<br />
SL-kohteiden lopullinen, tarkka ra<strong>ja</strong>us tapahtuu toteutuksen yhteydessä.<br />
SL-kohteiden suojelullinen arvo perustuu sekä yleiseen luontoarvoon eli luonnontilaiseen suoluontoon<br />
että erityisiin luontoarvoihin, joita ovat mm. uhanalaiset suoyhdistymät <strong>ja</strong> suotyypit sekä<br />
uhanalaiset kasvi- <strong>ja</strong> lintulajit. Laillinen metsästys ei uhkaa kaavan luonnonsuojelutavoitteen toteutumista.<br />
Suojelun toteuttamisen yhteydessä sovituissa ehdoissa kuvataan alueella kielletyt <strong>ja</strong><br />
sallitut toimenpiteet sekä mahdollisuus poiketa rauhoitusmääräyksistä.<br />
Luo- <strong>ja</strong> tuo-merkintöjen osoittaminen kaavaluonnoksessa on yhteensovituksen tulos. Näkemyerot<br />
luo- <strong>ja</strong> tuo-merkinnöistä samoin kuin turvetuotannosta ovat eri toimijoiden <strong>ja</strong> viranomaisten välillä<br />
12
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
suuret. Luo-merkintä painottaa alueen luontoarvo<strong>ja</strong>, mutta ei välttämättä sulje pois muita maankäyttömuoto<strong>ja</strong>,<br />
jos maankäyttö ei vaaranna kohteen luontoarvojen säilymistä. Tuo-merkintä painottaa<br />
alueen turvearvo<strong>ja</strong> pienialaiset luontoarvot huomioiden. Molempien merkintöjen alueilla<br />
on sellaisia luontoarvo<strong>ja</strong> jotka täytyy turvata muun maankäytön toteutuksessa.<br />
Kaavaratkaisun perustana on Turva-projekti sekä siinä tehty kohteiden arvottaminen <strong>ja</strong> yhteensovitus.<br />
Tällöin on tarkasteltu koko maakuntaa yhteneväisin kriteerein. Muutos kaavamerkinnästä<br />
toiseen, esimerkiksi EO/tu –merkinnästä tuo –merkintään tai tuo-merkinnästä luo-merkintään tai<br />
toisin päin, vaatii kriteerien mukaiset perustelut. Muussa tapauksessa muutokset merkitsisivät<br />
asiantunti<strong>ja</strong>työn mitätöintiä <strong>ja</strong> koko kaavaratkaisun avaamista. Soiden ennallistettavuus oli yksi<br />
tarkasteltavista kriteereistä. Ennallistaminen vaatii maastotyötä <strong>ja</strong> rahoitusta. Kaavaratkaisussa<br />
ennallistettavuus otettiin huomioon ennen kaikkea SL-alueiden valinnassa <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>uksissa - tavoitteena<br />
kohteiden vesitalouden parantaminen <strong>ja</strong> turvaaminen. Uusien kohteiden lisääminen kaavaan<br />
vaatii riittävien selvitysten olemassa olon.<br />
Maakuntakaavalla ei ratkaista suon mahdollista käyttöön ottoa turvetuotantoon, vaan tämä tapahtuu<br />
ympäristönsuojelulain mukaisessa ympäristölupamenettelyssä. Tässä yhteydessä selvitetään<br />
yksityiskohtaisemmin muun muassa turvetuotannon ympäristönsuojelulliset edellytykset<br />
alueella sekä asetetaan ympäristövaikutuksia mahdollisesti koskevia rajoituksia. Maakuntakaava<br />
otetaan huomioon ympäristölupamenettelyyn kuuluvassa sijoituspaikkaharkinnassa ympäristönsuojelulain<br />
(86/2000) 6 §:n mukaisella tavalla.<br />
Johtopäätös<br />
Tarkistetaan SL-merkintöjen ra<strong>ja</strong>uksia. Poistetaan luonnosvaiheeseen jo karsittujen soiden lisäksi<br />
vielä muitakin soita mm. vesistövaikutusriskiarvioinnin perusteella.<br />
Lisätään kaavaselostukseen metsästystä koskeva teksti, jossa todetaan, että mahdollinen metsästys<br />
ei vaaranna maakuntakaavan suojelutavoitetta kaavassa osoitetuilla luonnonsuojelualueilla.<br />
Tehdään seuraavat muutokset:<br />
Muutetaan seuraavat luokohteet<br />
SL-kohteiksi<br />
luo 10 Niskaneva Kinnula kahden Natura-alueen välinen suoalue,<br />
ennallistettavissa, Ely puoltaa<br />
luo 11 Koivulamminneva Kivijärvi ra<strong>ja</strong>utuu suoraan Kirkkonevan Naturaalueeseen,<br />
ennallistettavissa, Ely puoltaa<br />
luo 24 Teerisuo 1 Multia suon luonnontilainen osa-alue yhdistetään<br />
Kivisuo 3:n SL-alueeseen, Ely puoltaa<br />
13
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
luo 36 Vasikkaneva Saarijärvi luonnontilaisuudeltaan <strong>ja</strong> erityisiltä<br />
luontoarvoiltaan merkittävä, ra<strong>ja</strong>utuu<br />
Aittosuon soidensuojelura<strong>ja</strong>ukseen<br />
(Natura), Ely puoltaa<br />
Lisätään kaavaan seuraavat SLkohteet<br />
SL Mörninsuo Pihtipudas luonontilainen osa suojelullisesti valtakunnallisesti<br />
arvokas, erityisiä luontoarvo<strong>ja</strong>,<br />
selvitykset olemassa, Ely puoltaa<br />
SL Lehmisuo Pihtipudas laa<strong>ja</strong> ojittamaton suoalue, erityisiä<br />
luontoarvo<strong>ja</strong>, selvitykset olemassa, Ely<br />
puoltaa<br />
5. TUULIVOIMA<br />
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan maakuntakaavoituksessa on osoitettava<br />
tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisi<strong>ja</strong>isesti<br />
keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kaavaluonnos perustuu näihin tavoitteisiin. Tavoitteet<br />
koskevat myös kuntakaavoitusta. Lausuntojen perusteella <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnat suhtautuvat<br />
tuulivoimaan myönteisesti Kuhmoista lukuun ottamatta. Toisaalta Kuhmoinen on mukana<br />
hiilineutraali kunta (HINKU) -hankkeessa, johon tuulivoima sopisi erinomaisesti. Tuulivoimalla on<br />
selkeästi positiivinen imago.<br />
Maakuntakaava on maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 4 §:n 3 momentin mukainen yleispiirteinen suunnitelma<br />
alueiden käytöstä maakunnassa tai sen osa-alueella. Maakuntakaavassa ei siten ole tarpeellista<br />
eikä mahdollistakaan selvittää yksityiskohtaisesti tuulivoiman aiheuttamia vaikutuksia<br />
ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu), ympäristöön sekä luontoarvoihin, joiden laajuus <strong>ja</strong><br />
määrä riippuvat aluekohtaisista tuotantojärjestelyistä. Tuulivoimapuistojen vaikutuksia on selvitetty<br />
kaikista teemoista siten kuin maakuntakaavoitukselta edellytetään. Yleispiirteisyys voidaan tulkita<br />
siten, että tehdyt analyysit <strong>ja</strong> vaikutustarkastelut antavat perusteet tuulivoima-alueiden osoittamiselle<br />
maakuntakaavassa, mutta samalla ne muodostavat kattavan lähtöpoh<strong>ja</strong>n tarkemmalle<br />
<strong>ja</strong>tkosuunnittelulle kunnissa. Tuulivoima-alueet osoitetaan alueen erityisominaisuutta kuvaavalla<br />
karttamerkinnällä.<br />
Koska kyseessä on alueen erityisominaisuuksia kuvaava merkintä, ei aluevaraus, merkintä ei aiheuta<br />
myöskään kohtuutonta haittaa (MRL 28 §). Maakuntakaavan ratkaisut täsmentyvät yksityiskohtaisen<br />
suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä (ks. suunnittelumääräys). Suunnittelumääräys<br />
huomioi lausunnoissa <strong>ja</strong> muistutuksissa esiin tulleet seikat <strong>ja</strong> välittää ne yksityiskohtaisempaan<br />
suunnitteluun huomioitavaksi. Kaavan taustaselvityksistä löytyvät tiedot tuulivoimaloiden alustavaksi<br />
sijoitteluksi. Nämä eivät ole lopullisia paikko<strong>ja</strong>, vaan ne täsmentyvät mahdollisen tuulivoimapuiston<br />
toteutuksessa. Tällöin on otettava huomioon mitä suunnittelumääräyksessä sanotaan.<br />
Usean voimalan alueita ei siis perusteta pelkän maakuntakaavan perusteella tai sen perustaksi<br />
14
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
valmistuneilla selvityksillä. Maakuntakaava osoittaa ne potentiaaliset alueet, joihin ison tuulivoimalamäärän<br />
keskittäminen olisi usean kriteerin perusteella järkevää.<br />
Kaavan tuulivoimapuistojen merkintä kuvaa alueen erityisominaisuutta eikä sulje pois muita<br />
maankäyttömuoto<strong>ja</strong>. Merkityilläkin alueilla voi edelleen mar<strong>ja</strong>staa, sienestää <strong>ja</strong> ulkoilla. Talvella<br />
liikkumista aivan voimalaitosten lähettyvilla on syytä välttää, koska lavoista voi lentää irtoavaa<br />
jäätä. Rakentamisvaiheen jälkeen tuulivoimapuistoalueella voi harjoittaa maa- <strong>ja</strong> metsätaloutta<br />
normaalisti aivan voimalaitosten vierusto<strong>ja</strong> lukuun ottamatta. Lapo<strong>ja</strong> ei tiettävästi tarvitse käsitellä<br />
talvisin millään aineilla. Yksityiskohtaisemmat tarkastelut tuulipuistojen liittämisestä yleiseen sähköverkkoon<br />
(tiedot tuulipuistojen liityntätehoista, toteutusaikatauluista, jne) kuuluvat tarkemman<br />
suunnittelun piiriin, ei maakuntakaavaan.<br />
Taustaselvityksissä on esitetty tuulivoimaloille mahdolliset paikat eikä se tarkoita, että ne sijoittuisivat<br />
tarkasti esitetyille paikoille. Voimalan/voimaloiden perustamiset vaativat vielä noin vuoden<br />
kestäviä tarkentavia tuulimittauksia ym. tutkimuksia mm. maaperästä. Lisäksi sijoittelussa tulee<br />
huomioida kaavan suunnittelumääräyksessä todetut asiat, kuten rakentamisen vaikutukset asutukseen,<br />
maisemaan kulttuuriperintöön, luontoon <strong>ja</strong> maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee ottaa huomioon<br />
lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet <strong>ja</strong> puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus.<br />
Maakuntakaavallisena mittakaavana tuulivoimapuistolle on noin 10 tai useamman voimalan alue.<br />
BalticClimate –hankkeessa tutkitaan pienempiä tuulivoimala-alueita, joihin kunta voi ottaa kantaa<br />
omalla kaavoituksellaan.<br />
<strong>Suomen</strong> tuuliatlaksessa on esitetty keskimääräinen tuulennopeus 2,5x2,5 km ruuduilla. Kaavan<br />
taustaselvityksen perusteella (tarkempi tuulisuuden analysointi, 50X50 metrin hilaruutu <strong>ja</strong> maaston<br />
rosoisuus) tuulivoimapuiston alueita voi si<strong>ja</strong>ita myös tuuliatlaksen tuulisuudeltaan parhaiden<br />
alueiden ulkopuolella. Tarkemmin tämä on kuvattu Sisä-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvityksen yleisessä<br />
osassa (www.keskisuomi.fi/3.vmk > Selvitykset <strong>ja</strong> tutkimukset).<br />
Tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> ei sijoiteta alueelle, jolla on valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaaksi<br />
todettua rakennusperintöä, kulttuurimaisemia, perinnebiotooppe<strong>ja</strong> tai muinaismuisto<strong>ja</strong>. Lisäksi<br />
tuulivoimapuiston suunnittelumääräyksessä huomioidaan kulttuuriperinnön turvaaminen <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa.<br />
Muinaismuistot kuuluvat ns. automaattisen suojelun piiriin eli kaikessa suunnittelussa<br />
<strong>ja</strong> päätöksenteossa on turvattava muinaismuistot ilman erillistä harkintaa tai hallinnollista<br />
päätöstä. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on selvittänyt myös yksityiskohtaisemman kaavoitustilanteen tuulivoimapuistojen<br />
alueilta <strong>ja</strong> niiden läheisyydestä <strong>ja</strong> ne on huomioitu merkinnöissä.<br />
Tuulivoimaloiden merkittävimmät vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan. Maakuntakaavatasolla<br />
tarkastelun keskiössä ovat valtakunnallisten <strong>ja</strong> maakunnallisten kulttuurimaisemien säilyminen<br />
<strong>ja</strong> toimintojen yhteensovittaminen siten, etteivät niiden arvot vaarannu. Tuulivoima-alueita ei ole<br />
sijoitettu kulttuurimaisema-alueille tai alueille, joilla on todettu<strong>ja</strong> luontoympäristöön liittyviä maisema-arvo<strong>ja</strong>.<br />
Kaavaluonnoksessa ei ole esitetty tuulivoima-alueita myöskään Natura-alueille. Tuulivoima-alueiden<br />
sijoittamisessa on tarkasteltu relatiivisten korkeuserojen, topografian <strong>ja</strong> puuston<br />
vaikutuksia näkymälinjoihin eri sijoituspaikoissa. Muutamissa muistutuksissa viitataan kansallismaisema-käsitteeseen.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa ei ole virallisia kansallismaisema-statuksen saaneita alueita.<br />
Tuulivoimaloiden maisemavaikutusta toiset pitävät hyvänä <strong>ja</strong> lisäarvoa tuovana, toiset huonona<br />
<strong>ja</strong> maisemaa pilaavana. Kaavaluonnoksen kokoluokan tuulivoimaloiden maisemaa hallitsevan vai-<br />
15
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
kutuksen on todettu vähenevän 5-7 km etäisyydellä. Arvokas kallioalue ei Korkeimman hallintooikeuden<br />
mukaan estä tuulivoiman rakentamista (KHO 25.10.2010 T 2824).<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3. vaihemaakuntakaavan tuulivoimapuistoalueet perustuvat kuuden maakuntaliiton<br />
yhteiseen Sisä-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvitykseen. Sisä-<strong>Suomen</strong> selvityksessä taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> kylien ympärille<br />
katsottiin riittäväksi noin yhden kilometrin puskuri <strong>ja</strong> yksittäisten ha<strong>ja</strong>-asutusalueen asuinkiinteistöillä<br />
noin puolen kilometrin puskuri. Selvitys aloitettiin keväällä 2010, jolloin ei ollut tietoa<br />
ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen oppaasta ”Tuulivoimarakentamisen suunnittelu”<br />
(Ympäristöministeriön raportte<strong>ja</strong> 19/2011).<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on todennut lausunnossaan ympäristöministeriön raportista (19/2011) ”Tuulivoimarakentamisen<br />
suunnittelu”: ”Työryhmän ehdotuksessa tuulivoima-alueen esittäminen alle 2<br />
km etäisyydelle asutuksesta tai muusta meluvaikutuksille herkästä kohteesta edellyttää yksityiskohtaisia<br />
selvityksiä maakuntakaavoituksessa. Tuulivoimaloiden aiheuttamat ääni- <strong>ja</strong> välkevaikutukset<br />
sekä joissakin tapauksissa koetut esteettiset <strong>ja</strong> muut haittavaikutukset lähiympäristössä<br />
ovat sellaisia tekijöitä, jotka eivät mahdollista tuulivoimaloiden rakentamista asutuksen yhteyteen.<br />
Eri selvityksissä onkin käytetty erilaisia puskureita tai ns. suo<strong>ja</strong>vyöhykkeitä asustukselle. Liiton mielestä<br />
taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> kylien ympärillä on riittävänä nähty noin yhden kilometrin puskuri <strong>ja</strong> yksittäisten<br />
ha<strong>ja</strong>-asutusalueen asuinkiinteistöillä noin puolen kilometrin puskuri. Tapauskohtainen harkinta on<br />
paikallaan, koska esimerkiksi harvaan asutuilla alueilla asunto<strong>ja</strong> jää tyhjäksi <strong>ja</strong> asutusverkko harvenee”<br />
(MH 22.6.2011, 88 §).<br />
Tuulivoimaloiden lapojen pyörimisestä aiheutuu lähialueella varjon vilkkumista, kun aurinko paistaa<br />
voimalan takaa. Ilmiö syntyy yleensä vain tiettyinä vuorokauden aikoina, jolloin voimala voidaan<br />
pysäyttää. Tuulivoimaloiden äänivaikutus riippuu itse voimalan aiheuttamasta äänestä sekä<br />
voimaloiden lukumäärästä, maaston muodoista, sääoloista <strong>ja</strong> alueen taustaäänistä eli on tapauskohtainen.<br />
Tuulen nopeuden ollessa yli 8 m/s taustakohina kasvaa nopeammin kuin käyntiääni.<br />
Kovalla tuulella käyntiääni erottuu ainoastaan voimalan välittömässä läheisyydessä. BalticClimate<br />
–hankkeessa, jossa on selvitetty maakuntakaavatasoa pienempiä tuulivoimala-alueita <strong>ja</strong> joka on<br />
yksi kaavan taustaselvityksistä, on mallinnettu tuulivoimaloiden melua <strong>ja</strong> varjon vilkkumista.<br />
Liitto on tehnyt myös kokonaismaakuntakaavan yhteydessä kartan potentiaalisista hil<strong>ja</strong>isista alueista<br />
paikkatietoaineiston avulla. Se ei osoita varsinaisia hil<strong>ja</strong>isia alueita eikä sitä voida käyttää<br />
osoittamaan maakunnan hil<strong>ja</strong>isia alueita, koska se kuvastaa 7-tasoisen selvityksen kolmea ensimmäistä<br />
tasoa eikä mm. asiantunti<strong>ja</strong>-arvioita ole tehty. Kuitenkin voidaan todeta, että tuulivoimapuistojen<br />
alueista Jämsänniemi, Häähninmäki, Vehkoo <strong>ja</strong> Toulat sivuavat hieman potentiaalisia<br />
hil<strong>ja</strong>isia alueita.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteelliseltä yhdistykseltä saatiin selvitys linnustoarvoista suhteessa tuulivoimapuistoihin<br />
(alustava luonnos keväällä 2011). Tämä on esitetty Sisä-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvityksen<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> osassa (s. 93). <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys teki linnustoselvityksen<br />
niiden kohteiden osalta, jotka nousivat esille työneuvottelussa Ely-keskuksen kanssa kesäkuussa<br />
2011. Tarkentavien linnustoselvitysten mukaan vesilintujen muuttoreitit kulkevat Tehinselällä tehtyjen<br />
havaintojen perusteella pääasiassa vesialueiden päällä. Ranta-alueiden puolella muutto on<br />
melko vähäistä. Sen si<strong>ja</strong>an erityisesti keväisin maalintumuutto voi oh<strong>ja</strong>utua Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Jämsänniemen<br />
tuulivoima-alueiden kautta. Kumpumäen <strong>ja</strong> Toulatin tuulivoimapuistoilla voisi olla jopa<br />
16
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
suuret haittavaikutukset Naturaan <strong>ja</strong> linnustoon. Luonnontieteellisen keskusmuseon lepakkotietokannan<br />
mukaan <strong>Keski</strong>-Suomessa ei ole tiedossa tärkeitä lepakkoalueita.<br />
Tuulivoimapuistojen kytkentä valtakunnan sähköverkkoon on esitetty yhteystarvemerkinnällä.<br />
Ohjeellinen merkintä olisi jo sidottu maastokäytävään <strong>ja</strong> se sallisi vain pientä liikkumavaraa. Yhteystarve<br />
ei ole sidottu mihinkään paikkaan, vaan se ilmaisee kehittämistarpeen. Tuulivoimapuistojen<br />
merkintä on ominaisuutta ilmentävä, ei siis aluevaraus. Merkintä ei estä alueen käyttöä maa<strong>ja</strong><br />
metsätalouteen. Tuulivoiman taustaselvityksissä on selvitetty etäisyyden 110 kV:n voimajohtoihin<br />
<strong>ja</strong> verkkoliitynnän kustannukset. Maakuntakaavassa tuulivoimapuiston merkintä ei ole teollisuusaluemerkintä.<br />
Johtopäätös<br />
Vesistöiltä avautuva näkymä maalle ei ole este tuulivoiman rakentamiselle.<br />
Teknistaloudellisten (pitkä voimalin<strong>ja</strong>yhteys) <strong>ja</strong> valtakunnallista tasoa olevien kulttuuriympäristö<strong>ja</strong><br />
luontoarvojen vuoksi poistetaan Kärpänkylän tuulivoimapuiston alue.<br />
Asutuksen laajenemisen vuoksi Keltinmäen tuulivoimapuiston alue on jäämässä maakuntakaavatasoa<br />
pienemmäksi, joten alue poistetaan.<br />
Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuiston osalta tehdään Naturan tarveharkinta (Kaitajärvi FI0900115). Tarveharkinnasta<br />
sovittiin liiton, ympäristöministeriön <strong>ja</strong> Ely-keskuksen työneuvottelussa 2.2.2012.<br />
Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuiston ra<strong>ja</strong>usta siirrettiin taustaselvityksen ra<strong>ja</strong>uksesta luoteeseen jo<br />
luonnosvaiheeseen asutuksen <strong>ja</strong> Natura-alueen vuoksi. Nyt ra<strong>ja</strong>usta siirretään noin kilometrin<br />
päähän Natura-alueesta <strong>ja</strong> tehdään Naturan tarveharkinta.<br />
Kumpumäen <strong>ja</strong> Toulatin tuulivoimapuistojen alueet poistetaan Naturan <strong>ja</strong> maakunnan arvokkaimman<br />
lintualueen <strong>ja</strong> lintuvesien suojeluohjelman kansainvälisesti merkittävän kosteikon vuoksi<br />
(Heinä-Suvanto). Kumpumäessä voimaloiden lukumäärä on jäämässä maakuntakaavatasoa pienemmäksi.<br />
Muilla tuulivoimapuistojen alueilla suunnittelumääräys tulee oh<strong>ja</strong>amaan tuulivoimapuistojen toteutusta<br />
niin asutuksen kuin myös melun, välkkeen, linnuston jne. osalta (ks. suunnittelumääräys).<br />
6. TIEDOTUS<br />
Kaavan tiedotuksessa on noudatettu lakisääteisiä menettelytapo<strong>ja</strong>. Kaavan vireille tulosta kuulutettiin<br />
1.11.2007 <strong>Keski</strong>suomalaisessa <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Viikossa, jotka ovat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton viralliset<br />
ilmoituslehdet. Kaavaa käsittelevä internet-sivusto osoitteessa www.keskisuomi.fi/3.vmk<br />
avattiin samanaikaisesti. Kaavasta on siten ollut mahdollista antaa palautetta koko a<strong>ja</strong>n 1.11.2007<br />
lähtien. Osallistumis- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelmassa (s. 13) todetaan, että kaavan osallisilla on mahdollisuus<br />
vaikuttaa <strong>ja</strong> antaa palautetta koko kaavaprosessin a<strong>ja</strong>n. Kir<strong>ja</strong>llista palautetta on mahdollista<br />
antaa suoraan kaavan laatijoille postitse, faksilla tai sähköpostilla. Suullista palautetta on mahdollista<br />
antaa tiedotus‐ <strong>ja</strong> keskustelutilaisuuksissa, puhelimitse tai henkilökohtaisesti.<br />
17
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Suunnitelma oli nähtävillä 15.11.2007–14.12.2007. Maakuntahallitus hyväksyi toimiston ehdotuksen<br />
kaavaluonnokseksi 14.10.2011. Kaavaluonnos oli nähtävillä <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimistossa <strong>ja</strong><br />
kunnissa 14.11. – 30.12.2011. Maakuntahallituksen päätöksestä lähetettiin mediatiedote<br />
14.10.2011 <strong>ja</strong> se julkaistiin samaan aikaan liiton internetsivulla.<br />
7.11.2011 kaikille <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kunnille postitettiin paperipostissa (Dro 314/51/2007) lausuntopyyntö<br />
kolmannen vaihekaavan luonnoksesta, kuulutus <strong>ja</strong> ohje kuulutuksen nähtävilläolosta sekä<br />
kaavakartta <strong>ja</strong> –selostus. Kunnilla on nähtävilläolosta <strong>ja</strong> tiedottamisesta omat käytänteensä.<br />
Kaavaluonnosta päätettiin esitellä kansalaisille seitsemällä paikkakunnalla eri puolilla maakuntaa<br />
marras-joulukuun 2011 aikana.<br />
8.11. lähti sähköpostissa lehdistötiedote kaavan yleisötilaisuuksien paikoista <strong>ja</strong> ajoista kaikille<br />
maakunnan lehdille <strong>ja</strong> sähköisille viestimille. Tiedote laitettiin myös <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton nettisivujen<br />
etusivulle A<strong>ja</strong>nkohtaista –palstalle pääjutuksi (kuvan kanssa), jossa se oli vuoden loppuun asti.<br />
10.11. oli erilliset maksulliset ilmoitukset 3. VMK:n kuulutuksesta <strong>ja</strong> yleisötilaisuuksista <strong>Keski</strong>suomalaisessa<br />
<strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Viikossa, jotka ovat <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton viralliset ilmoituslehdet.<br />
11.11., 21.11., 28.11. <strong>ja</strong> 2.12. lähetettiin muistutustiedotteet seutukuntien lehdille kyseisten seutujen<br />
yleisötilaisuuksista.<br />
Maakunnan viestimissä on ollut aiheesta sato<strong>ja</strong> juttu<strong>ja</strong> sekä toimitusten että yleisön kirjoittamina.<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslaki ei edellytä maakuntakaavan yhteydessä maanomista<strong>ja</strong>kohtaista tiedottamista.<br />
Taustaselvityksen, Turva-hankkeen, osalta päätettiin yhdessä Metsänomistajien <strong>liitto</strong> <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> kanssa tehdä pilottihanke, jossa soiden selvitysalueiden kartat toimitettiin maanomistajille<br />
(noin 2 000 kpl). Samassa yhteydessä kerrottiin tehdyistä tutkimuksista, kaavoituksen etenemisestä<br />
<strong>ja</strong> kaavan sisällöstä. Tämä kokeiluluontoinen tiedotus tuotti hyvän tuloksen.<br />
Kaavaluonnoksesta saadut lausunnot <strong>ja</strong> muistutukset ovat maakuntahallituksen käsittelyssä keväällä<br />
2012. Lausuntojen <strong>ja</strong> muistutusten lyhennelmät ovat ko. pykälän liitteenä <strong>ja</strong> alkuperäiset<br />
lausunnot <strong>ja</strong> muistutukset nähtävänä maakuntahallituksen kokouksessa.. Maakuntahallituksen<br />
esityslistat <strong>ja</strong> pöytäkir<strong>ja</strong>t ovat julkisia asiapapereita <strong>ja</strong> luettavissa esimerkiksi osoitteessa<br />
www.keskisuomi.ktweb.fi. Ne lähetetään myös maakunnan viestimille normaalina tiedotustoimenpiteenä.<br />
Maakuntahallituksen päätös toimitetaan kaikille lausunnon tai muistutuksen antaneille.<br />
Johtopäätös<br />
Tiedotus on tapahtunut maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain mukaisesti.<br />
7. JÄÄVIYS JA KAAVAN VALMISTELU<br />
18
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
3. vaihemaakuntakaavan osallistumis- <strong>ja</strong> arviointisuunnitelman mukaan kaavan valmistelusta vastaa<br />
<strong>Keski</strong>‐<strong>Suomen</strong> liiton toimiston valmisteluryhmä (MRL 26 §). Kaavan valmistelua johti kehittämisjohta<strong>ja</strong><br />
Martti Ahokas <strong>ja</strong> 1.1.2010 lukien suunnittelujohta<strong>ja</strong> Olli Ristaniemi. Maakuntakaavan<br />
esittelee <strong>ja</strong> sisällöstä vastaa maakuntahallitukselle maakuntajohta<strong>ja</strong> Anita Mikkonen.<br />
Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa <strong>ja</strong> suoluontoa varten perustettiin selvitysryhmä, jonka nimenä<br />
oli turvemaa‐ <strong>ja</strong> suoluontotutkimusten selvitysryhmä. Se ei ollut kunnallinen toimielin vaan<br />
asiantunti<strong>ja</strong>ryhmä. Selvitysryhmä ei osallistunut vaihemaakuntakaavaa koskevaan päätöksentekoon.<br />
Selvitysryhmä oh<strong>ja</strong>si Turva-projektia. Turva-projekti loppui 31.12.2010 <strong>ja</strong> selvitysryhmä piti<br />
viimeisen kokouksen 9.6.2011. Selvitysryhmän kokoonpano:<br />
Heli Korhonen<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Teijo Peltonen)<br />
Jukka Kivitalo<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Mai<strong>ja</strong>-Liisa Jokinen)<br />
Kimmo Virtanen<br />
Ansa Selänne<br />
Päivi Halinen<br />
Antti Maukonen<br />
Tuomas Haapalehto<br />
Pauli Rintala<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Aulikki Kallio)<br />
Irma Toikkanen<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Mikko Survo)<br />
Risto Sulkava<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Markku Julkunen)<br />
Jaakko Silpola<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Pirkko Selin)<br />
Satu Helynen<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Arvo Leinonen)<br />
Harri Pitkäranta<br />
Pekka Salminen<br />
Seppo Kahilainen<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Tui<strong>ja</strong> Mäkinen)<br />
Helena Pihla<strong>ja</strong>saari<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Ulla Lauttamus)<br />
Kauko Lehtonen<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Pekka Lankia)<br />
Kari Yksjärvi<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>-Leena Makkonen)<br />
Ahti Weijo<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Tapo Lehtoranta)<br />
Lauri Ijäs<br />
Arto Heinjoki<br />
(varaedusta<strong>ja</strong> Jorma Pienimaa)<br />
Karstulan kunta<br />
Multian kunta<br />
Geologian tutkimuskeskus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ELY-keskus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ELY-keskus<br />
Metsähallitus<br />
Metsähallitus<br />
Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Järvi-Suomi<br />
MTK <strong>Keski</strong>-Suomi<br />
SLL <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri<br />
Turveteollisuus<strong>liitto</strong><br />
VTT<br />
Ympäristöministeriö<br />
Ympäristöministeriö<br />
Maakuntahallitus<br />
Maakuntahallitus (pj.)<br />
Maakuntahallitus<br />
Maakuntahallitus<br />
Jyväskylän Energia<br />
Vapo<br />
UPM<br />
19
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Vastaavalla tavalla tuulivoimaselvityksestä on vastannut kuuden maakunnan liiton henkilöiden<br />
muodostama oh<strong>ja</strong>usryhmä. Oh<strong>ja</strong>usryhmässä olivat mukana Etelä-Kar<strong>ja</strong>lan, Etelä-Savon, <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong>, Pohjois-Kar<strong>ja</strong>lan, Pohjois-Savon <strong>ja</strong> Kainuun liitot. Kaavan tuulivoimaosuudesta on vastannut<br />
edellä mainittu <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> liiton toimiston valmisteluryhmä.<br />
Valmisteluun liittyvästä jääviysväitteestä on olemassa KHO:n päätös <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 1. vaihemaakuntakaavan<br />
osalta (www.keskisuomi.fi/1.vmk).<br />
Johtopäätös<br />
3. vaihemaakuntakaavan Turva-projektin selvitysryhmän, tuulivoimaselvityksen oh<strong>ja</strong>usryhmän <strong>ja</strong><br />
kaavan valmistelun välillä ei ole jääviyttä.<br />
8. KOHTUUTON HAITTA<br />
Vaihemaakuntakaavassa on esitetty tuulivoimapuistojen alueet merkinnällä tv, turvetuotannon<br />
kannalta tärkeät suoalueet (tuo) <strong>ja</strong> luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä suoalue (luo).<br />
Käytetyt osa-aluemerkinnät eivät ole suojelualuevarauksia, eikä niihin liity suojelumääräyksiä tai<br />
maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 33§ tarkoittamaa rakentamisrajoitusta. Tuo- <strong>ja</strong> luo-merkinnät eivät<br />
sulje kohteiden, varsinkaan koko suon kaikkea maankäyttöä pois. Mahdollisen maankäytön <strong>ja</strong> kaavamerkintöjen<br />
tavoitteiden yhteen sopivuus tulee arvioida tapauskohtaisesti. Luo-kohteet voivat<br />
olla vapaa-ehtoiseen suojeluun (esim. METSO) soveltuvia kohteita.<br />
Vaihemaakuntakaavassa on esitetty soita luonnonsuojelusuojelualueiksi (SL). SL-merkinnän käyttö<br />
edellyttää, että valtio on valmis korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset<br />
menetykset. Tällä hetkellä ympäristöministeriö on tähän valmis. Toteutusvaiheessa<br />
korvauksessa huomioidaan puuston <strong>ja</strong> turpeen arvot. Liitto tarkentaa aluera<strong>ja</strong>ukset yhdessä Elykeskuksen<br />
kanssa jolloin ojitettu<strong>ja</strong> alueita <strong>ja</strong> kivennäismaakankaita, joilla ei ole suojelutavoitteiden<br />
kannalta merkitystä, jätetään SL-ra<strong>ja</strong>usten ulkopuolelle. SL-kohteiden lopullinen, tarkka ra<strong>ja</strong>us tapahtuu<br />
toteutuksen yhteydessä.<br />
Maakuntakaava on esitystavaltaan yleispiirteinen, <strong>ja</strong> sen ratkaisut on tarkoitettu täsmentymään<br />
yksityiskohtaisemman suunnittelun tai lupamenettelyn yhteydessä. Maakuntakaavaa laadittaessa<br />
on kaavalle asetettujen sisältövaatimusten ohella maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslain 28 §:n 4 momentin<br />
edellyttämällä tavalla otettu huomioon myös se, ettei siitä aiheudu maanomista<strong>ja</strong>lle tai muulle<br />
oikeuden halti<strong>ja</strong>lle kohtuutonta haittaa.<br />
Turvetuotantoalueiden <strong>ja</strong> tuulivoimapuistojen merkitseminen kaavaan ei tarkoita että ne pakkolunastettaisiin<br />
tai otettaisiin heti käyttöön. Maanomista<strong>ja</strong> päättää edelleen omien alueiden käytöstä.<br />
Johtopäätös<br />
3. vaihemaakuntakaavassa kohtuuttoman haitan kynnys ei täyty.<br />
20
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
9. KORVAUSKYSYMYS<br />
Maankäyttö- <strong>ja</strong> rakennuslaki lähtee siitä, että maakuntakaava yleispiirteisenä kaavana ei johda<br />
lähtökohtaisesti korvauskysymysten esiin nousemiseen. Ainoa maakuntakaavaan liittyvä korvauskysymys<br />
liittyy ehdolliseen rakentamisrajoitukseen (MRL 33 §), joka saattaa johtaa joko alueen<br />
lunastamiseen tai korvauksen maksamiseen. 3. vaihemaakuntakaavassa ehdollinen rakentamisrajoitus<br />
liittyy luonnonsuojelualueisiin (SL). SL-merkinnän käyttö edellyttää, että valtio on valmis<br />
korvaamaan maanomistajille kohteiden suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset. Tällä hetkellä<br />
ympäristöministeriö on tähän valmis. Korvauskynnys laukeaa vasta haitan ollessa haki<strong>ja</strong>lle<br />
huomattava. Tätä vähäisemmän haitan haki<strong>ja</strong> on velvollinen sietämään ilman korvausta.<br />
Johtopäätös<br />
3. vaihemaakuntakaava ei johda muuta kuin SL-alueiden osalta korvauksiin.<br />
21
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
LYHENNELMÄT LAUSUNNOISTA JA MUISTUTUKSISTA JA NIIHIN ANNET-<br />
TAVAT VASTINEET<br />
KUNNAT<br />
Hankasalmi<br />
Lausunnossa todetaan, että turvetuotannon kannalta tärkeiksi alueiksi osoitettujen Leväsensuon <strong>ja</strong><br />
Leväsuon (tuo-merkinnöillä) kohdalla tulee huomioida, että tuotantoa ollaan oh<strong>ja</strong>amassa herkkien<br />
vesistöjen valuma-alueille. Varsinaisia turvetuotantoalueita (EO/tu-merkinnällä) on kuntaan osoitettu<br />
yhdeksän. Kartasta käy ilmi, että suuri osa niistä Hankasalmen pienistä tai pienehköistä vesistöistä,<br />
jotka on sisällytetty <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pintavesien toimenpideohjelmaan, eivät ole tavoitetilassa.<br />
Turvetuotannon lisääminen alueella vaikeuttaa vesistöjen tavoitetilan saavuttamista. Kaavan<br />
<strong>ja</strong>tkovalmistelussa em. seikat tulee ottaa huomioon.<br />
Katso vastine 3.<br />
Joutsa<br />
Lausunnossa todetaan, että Puulan <strong>ja</strong> Suonteen alueille vaikutuksensa ulottavia turvetuotantohankkeita<br />
tulee tarkastella kokonaisuutena kaikkien maankäyttömuotojen yhdessä aiheuttama<br />
kuormitus huomioiden <strong>ja</strong> turvata se, että ravinne- <strong>ja</strong> orgaanisen aineksen (kiintoaine, humus)<br />
kuormitus ei kasva nykyisestä tasosta. Luonnoksesta tulee poistaa uudet turvetuotantoaluevaraukset.<br />
Alueet ovat pienialaisia, tuotantokelpoinen ala vain 20–30 ha. Vestonmäen tuulivoimapuiston<br />
osalta ei ole huomauttamista. Eteläosan yksityismaita tulisi ra<strong>ja</strong>ta Kivisuo 4 SL-alueen ulkopuolelle.<br />
Yksityismaiden suojelu tulisi toteuttaa vapaaehtoisin sopimuksin.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Jyväskylä/kaupunkirakennelautakunta<br />
Kaupunkirakennelautakunnalla ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3. vaihemaakuntakaavan<br />
luonnoksesta.<br />
Jyväskylä/rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunta<br />
Rakennus- <strong>ja</strong> ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3. vaihemaakuntakaavaluonnoksesta.<br />
Jämsä<br />
Lausunnossa todetaan, että jos luonnoksessa esitetyt turvetuotantoalueet otetaan käyttöön, turvetuotannon<br />
vesistövaikutusten voidaan olettaa kasvavan Kankarisveden vesistössä. Turvetuotannon<br />
suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus nouse.<br />
Tuulivoimapuistoalueita on Jämsään osoitettu kaksi (Vekkula <strong>ja</strong> Jämsänniemi). Lähtökohtaisesti<br />
tuulivoiman käytön lisääminen on suositeltavaa. Tuulivoimalat eivät saa kuitenkaan heikentää ympäristön<br />
terveellisyyttä tai vähentää kohtuuttomasti sen viihtyisyyttä. Tuulivoimaloiden suunnittelussa<br />
on otettava huomioon rakentamisen vaikutukset asumiseen, maiseman, kulttuuriperintöön,<br />
luontoon <strong>ja</strong> maa-aineshuoltoon. Lisäksi tulee huomioida lentoliikenteen aiheuttamat rajoitteet <strong>ja</strong><br />
puolustusvoimien valvontasensoreiden vaikutus suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden<br />
sijoituspaikaksi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 5.<br />
22
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kannonkoski<br />
Lausunnossa todetaan, että turvetuotannon kuormitusvaikutuksia vesistöön erityisesti humuksen<br />
osalta ei ole riittävästi selvitetty. Myöskään ei ole selvitetty onko turvetuotannossa käytettävissä<br />
riittäviä vesiensuojelumenetelmiä tämän kuormituksen vähentämiseksi. Luonnon virkistyskäyttöön<br />
<strong>ja</strong> lähialueen vesistöön kohdistuvien haittojen vuoksi turvetuotantoalaa ei tulisi lisätä. Luonnoksessa<br />
turvetuotantoon osoitettu pinta-ala on moninkertainen kaavan tavoitteissa esitettyyn lisätarpeeseen<br />
nähden. Epäsuhtaa kärjistää lainvoimaisessa maakuntakaavassa jo osoitetut alueet<br />
(9 000 ha). Tuotantoalueiden tarve <strong>ja</strong> sitä vastaava vaihekaavassa osoitettava pinta-ala tulisi arvioida<br />
uudelleen. Kaavoitusta ei tule <strong>ja</strong>tkaa ennen kuin edellä sanottu turvetuotannon keskeinen<br />
vesistökuormitus <strong>ja</strong> sen riittävät vähentämiskeinot on selvitetty.<br />
Katso vastine 3.<br />
Karstula<br />
Kunnan näkemyksen mukaan turvetuotantoa tarvitaan turvaamaan oleviin päätöksiin <strong>ja</strong> investointeihin<br />
poh<strong>ja</strong>utuva kotimaisen energian saanti. Tuotannosta ei kuitenkaan saa aiheutua sellaista<br />
vesistökuormitusta, joka heikentää vesistöjen virkistyskäyttöä Pääjärven rannalla si<strong>ja</strong>itsevan kuntakeskustan<br />
asumisviihtyisyyttä. Kunta pitää tärkeänä sitä, että tuotannon kuivatusvesien käsittely<br />
on niin tehokasta, etteivät Kymijoen-<strong>Suomen</strong>lahden vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman<br />
vuoteen 2015 tavoitteet pintavesien laadun parantamisesta vaarannu. Luonnoksessa on esitetty<br />
uusia turvetuotantovarauksia paljon Ylä-Viivajärven valuma-alueelle. Em. vesienhoitosuunnitelman<br />
tavoitteen mukaisesti tuotanto ei saa heikentää vesistön tilaa. Lisäksi aluekohtaisen suunnittelumääräyksen<br />
teksti tulee sisällyttää kaikkien tuotantovarausten suunnittelumääräykseen <strong>ja</strong> erillinen<br />
aluekohtainen määräys poistaa. Suunnittelumääräyksiin kir<strong>ja</strong>tut vesiensuojeluvaatimukset<br />
eivät ole riittäviä. Kunta esittää, että kaikkiin turvetuotantoa koskeviin suunnittelumääräyksiin<br />
lisätään vesiensuojelun vaatimuksiksi <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pintavesien toimenpideohjelman 2015 mukaiset<br />
käsittelyvaatimukset. SL-merkintöjen osalta tulee varmistaa maanomistajien kanssa suojelun<br />
todellinen tarve ennen kaavaehdotusta. Lampisuo 1 (EO/tu) tulee poistaa, sillä alue si<strong>ja</strong>itsee osittain<br />
jo asemakaavoitetulla alueella. Ukonsuo 10 (tuo) tulee poistaa, koska se si<strong>ja</strong>itsee lähellä Mustanpuron<br />
poh<strong>ja</strong>vesialuetta. Lisäksi kunta toivoo, että <strong>liitto</strong> vaikuttaisi aktiivisesti turpeen nosto- <strong>ja</strong><br />
kuivatusvesien puhdistustekniikoiden kehittämiseen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Keuruu/kaupunginhallitus<br />
Lausunnossa todetaan, että Pihla<strong>ja</strong>veden <strong>ja</strong> Keuruun reittien valuma-alueille ei tule osoittaa yhtään<br />
uutta turvetuotantoaluetta, joista aiheutuu vesistö- tai muuta ympäristökuormitusta. Kaavaluonnoksessa<br />
turvetuotannon aluevaraukset ovat ylimitoitetut. Uusiksi turvetuotantoalueiksi tulee<br />
varata vain kokonaisuudessaan ojitettu<strong>ja</strong> soita tai turvepelto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> pitää niidenkin määrä vähäisenä,<br />
jotta energiapolitiikan painopiste siirtyy vesistöjen, luonnon monimuotoisuuden, virkistyskäytön <strong>ja</strong><br />
ilmaston kannalta parempaan suuntaan.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Keuruu/ympäristönsuojelu<strong>ja</strong>os<br />
Lausunnossa esitetään, että koko maakunnan turvetuotantoa koskeva määräys tulisi muuttaa<br />
muotoon: turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen tulee vähentyä koko maakunnan alueella.<br />
Perusteluna todetaan, että useiden vesistöjen kohdalla kuormitusta on jo nyt liikaa. Kaavamääräysten<br />
painopisteen tulisi olla selkeämmin vesiensuojelussa. Edelleen todetaan, että <strong>Keski</strong>-<br />
23
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
<strong>Suomen</strong> maakuntakaava ei huomioi muiden maakuntien puolelta tulevaa vesistövaikutusta. Maakunnan<br />
ra<strong>ja</strong> ei saisi olla esteenä kuormittavuuden tutkimiselle. Pihla<strong>ja</strong>veden valuma-alueelta tulisi<br />
turvetuotanto oh<strong>ja</strong>ta kokonaan pois tai sallia tuotanto vain, mikäli päästöt saadaan uudella tekniikalla<br />
tasolle, jolla ei aiheuteta kestämätöntä kuormitusta vesistöihin. Turvetuotantoalueiden<br />
(EO/tu, eo/tu) suunnittelumääräyksen tulisi koskea koko maakunnan käytössä olevia turvetuotantoalueita.<br />
Turvetuotannon vesistökuormituksen hillitsemiseksi tuotantoa tulisi seurata <strong>ja</strong> rajoittaa<br />
valuma-alueittain. Lausunnossa todetaan vielä, että ympäristö<strong>ja</strong>os on ilahtunut jokaisesta kaavan<br />
SL-merkinnällä olevasta suoalueesta <strong>ja</strong> toivoo sen johtavan alueiden suojelemiseen lailla.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Kinnula<br />
Lausunnossa todetaan, että turvetuotanto aiheuttaa suoluonnon peruuttamattoman tuhoutumisen<br />
<strong>ja</strong> lähialueiden vesi- <strong>ja</strong> valuntaolojen häiriintymisen. Ympäristön virkistys- <strong>ja</strong> hyötykäyttömahdollisuudet<br />
ovat vähentyneet <strong>ja</strong> turvetuotannon lisääminen vähentää lisää erityisesti vesistöjen<br />
virkistys- <strong>ja</strong> hyötykäyttöä. Turvetuotannon kuormitusvaikutuksia vesistöön ei ole riittävästi selvitetty.<br />
Keskeistä vesistökuormitusta - humuskuormitusta <strong>ja</strong> koko eloperäisen aineen kuormitusta<br />
(määrää <strong>ja</strong> vaikutuksia vesistöön) - ei ole kaavaluonnoksessa huomioitu. Myöskään ei ole selvitetty,<br />
onko tuotannossa käytettävissä riittäviä vesiensuojelumenetelmiä em. kuormituksen vähentämiseksi.<br />
Lisäksi luonnoksessa turvetuotantoon osoitettu pinta-ala on moninkertainen kaavan tavoitteissa<br />
esitettyyn lisätarpeeseen. Tuotantoalueiden tarve <strong>ja</strong> sitä vastaava vaihekaavassa osoitettava<br />
pinta-ala tulisi arvioida uudelleen. Kaavoitusta ei tule <strong>ja</strong>tkaa ennen kuin em. turvetuotannon<br />
keskeinen vesistökuormitus <strong>ja</strong> sen riittävät vähentämiskeinot on selvitetty.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kivijärvi<br />
Vastustaa turvetuotantoalan lisäämistä Kivijärven valuma-alueella. Tuotanto aiheuttaa suoluonnon<br />
tuhoutumisen <strong>ja</strong> lähialueen vesi- <strong>ja</strong> valuntaolojen häiriintymisen. Tuotannon kuormitusvaikutuksia<br />
vesistöön ei ole riittävästi selvitetty. Lisäksi luonnoksessa turvetuotantoon osoitettu pintaala<br />
on moninkertainen esitettyyn lisätarpeeseen nähden. Tuotantoalueiden tarve <strong>ja</strong> sitä vastaava<br />
vaihekaavassa osoitettu pinta-ala tulisi arvioida uudelleen. Keskeistä vesistökuormitusta – humuskuormitusta<br />
<strong>ja</strong> koko eloperäisen aineen kuormitusta (määrää tai vaikutuksia vesistöön) – ei ole<br />
luonnoksessa huomioitu. Myöskään ei ole selvitetty onko tuotannossa käytettävissä riittäviä vesiensuojelumenetelmiä<br />
em. kuormituksen vähentämiseksi. Kaavoitusta ei tule <strong>ja</strong>tkaa ennen kuin<br />
em. turvetuotannon keskeinen vesistökuormitus <strong>ja</strong> sen riittävät vähentämiskeinot on selvitetty.<br />
Katso vastine 3.<br />
Konnevesi<br />
Konnevedelle on osoitettu kaavaluonnoksessa neljä turvetuotantoaluetta (EO/tu). Näistä Teerisuo<br />
3:n <strong>ja</strong> Nollinnevan vedet laskevat osittain Pyhäjärven Natura-alueeseen. Riisisuon (EO/tu) vedet<br />
laskevat osittain Mertajärven-Pieni Selkiäisen Natura-alueeseen. Molemmat em. ovat herkkiä kohteita.<br />
Mikäli suot tulevat tuotantoon, vesiensuojelutoimenpiteiden tulee olla riittävän korkeatasoiset,<br />
jotta tuotantoalueilta tuleva orgaaninen kiintoaines saadaan pidätettyä vesiensuojelurakenteisiin.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kuhmoinen<br />
24
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Turvetuotannon osalta todetaan, että on mielekästä pyrkiä ympäristötavoitteiden valossa kestävämpiin<br />
ratkaisuihin <strong>ja</strong> vähenevää ottoa suunnata soille, missä toiminta on jo alkanut <strong>ja</strong> luontoarvojen<br />
menetykset koetaan pieniksi. Tuulivoima-alueiksi on Kuhmoisten kuntaan osoitettu Kärpänkylän<br />
<strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken alueet. Kunta esittää, että em. tuulivoimavaraukset poistetaan kaavasta.<br />
Ottaen huomioon, että varausten toteutuminen on erittäin epätodennäköistä, varaukset rajoittavat<br />
tarpeettomasti alueiden käyttöä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 5.<br />
Kyyjärvi<br />
Kyyjärven kunta katsoo, että turvetuotanto on kotimaisen energiantuotannon <strong>ja</strong> yritystoiminnan<br />
kannalta tärkeää, mutta sen käyttöön liittyy merkittäviä ympäristövaikutuksia. Kaavoituksen valmistelussa<br />
turvetuotannon kuormitusvaikutuksia vesistöön ei ole humuksen osalta riittävästi selvitetty.<br />
Kaavan eräänä tavoitteena on, että vesistökuormitus Saarijärven reitin osalla ei saa kasvaa,<br />
mutta ei ole selvitetty onko turvetuotannossa nykyisin käytettävissä riittäviä vesiensuojelumenetelmiä<br />
tämän kuormituksen vähentämiseksi. Alueen käyttö turvetuotantoon ei saa lisätä alueelta<br />
luontaisesti vesistöön tulevan humusaineen <strong>ja</strong> muun eloperäisen aineen määrää. Kaavoitusta ei<br />
tulisi <strong>ja</strong>tkaa ennen kuin turvetuotannon keskeinen vesistökuormitus <strong>ja</strong> sen riittävät vähentämiskeinot<br />
on selvitetty. Luonnon paikalliseen virkistyskäyttöön kohdistuvien haittojen <strong>ja</strong> lähialueen<br />
vesistöön kohdistuvien haittojen vuoksi turvetuotantoalaa ei tulisi näin merkittävästi lisätä. Tuotantoalueiden<br />
tarve <strong>ja</strong> sitä vastaava vaihekaavassa osoitettava pinta-ala tulisi arvioida uudelleen.<br />
SL-merkinnällä osoitettu<strong>ja</strong> alueita on kaavaluonnoksessa osoitettu viisi Kyyjärven kunnan alueelle.<br />
Kyyjärven kunnan alueelle esitettyihin luonnonsuojelualueisiin liittyy merkittäviä virkistysarvo<strong>ja</strong><br />
metsästyksen osalta. Koska luonnonsuojelulain mukaan metsästys on lähtökohtaisesti kielletty<br />
luonnonsuojelualueella <strong>ja</strong> siitä tehtävä poikkeus on tehtävä asetuksella, on jo maakuntakaavaan<br />
syytä sisällyttää maininta, jossa todetaan, ettei metsästys uhkaa kaavassa Kyyjärven kunnan alueelle<br />
esitettyjen luonnonsuojelualueiden perusteena olevia luontoarvo<strong>ja</strong>. Kaavaselostuksen kohdeluettelossa<br />
mainittu turvetuotannon kannalta tärkeä suoalue Saarisuo 1 (tuo 22) on kaavakartassa<br />
merkitty virheellisesti ”luo”-merkinnällä.<br />
Kor<strong>ja</strong>taan Saarisuo 1:n merkintä kaavakarttaan. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Laukaa<br />
Lausunnossa todetaan, että luo- <strong>ja</strong> tuo-merkinnät ovat merkintöjä, joita valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden<br />
mukaan maakuntakaavassa ei tarvita. Kaavoitus voi aiheuttaa maanomista<strong>ja</strong>lle<br />
kohtuullista haittaa. Kunta esittääkin tuo- <strong>ja</strong> luo-alueiden poistamista kaavasta maanomistajien<br />
oikeusturvan vastaisena merkintänä. Nämä alueet tulee käydä läpi <strong>ja</strong> siirtää selkeästi joko turvetuotantoon,<br />
luonnonsuojeluun tai poistaa kaavasta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3, 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Multia<br />
Kunta vastustaa 3. vaihemaakuntakaavan luonnosta turvetuotantoalueiden osalta. Lausunnon<br />
alussa viitataan ympäristölupavirastojen yleiseen kantaan, että turvetuotanto ei aiheuta vesistöhaitto<strong>ja</strong><br />
tai aiheuttaa korkeintaan vähän haitto<strong>ja</strong>. Näin ollen vaihekaavamerkinnän EO/tu suunnittelumääräyksellä<br />
ei ole merkitystä. Mikäli turvetuottajien ei tarvitse tehdä kattavia vesistövaikutusselvityksiä<br />
ennen <strong>ja</strong> jälkeen tuotannon ko. määräyksellä ei ole painoarvoa.<br />
Edelleen todetaan, että tämän mittaluokan turvetuotannon käynnistäminen vaatii lisäresursse<strong>ja</strong><br />
myös valvontaviranomaispuolelle. Vaihekaavassa tulee olla myös määräys nykyistä tehokkaampien<br />
kuivatusvesien käsittelymenetelmien käyttöönotosta, kuten kemikaloinnista.<br />
25
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Lisäksi suhtaudutaan kriittisesti vaihekaavan vesistövaikutusten monitavoitearviointimenetelmään.<br />
Veden väriarvo ei ole oikea mittari kuvaamaan vesistöjen herkkyyttä. Herkkyyttä tulisi kuvata<br />
monipuolisemmin esim. ottamalla mukaan kiintoaine <strong>ja</strong> kemiallinen hapenkulutus (CODmn).<br />
Oleellista ei ole myöskään ravinnekuormituksen vähentämistavoite, sillä suurimmat ongelmat tuotannossa<br />
ovat humuksen <strong>ja</strong> kiintoaineen määrän nousu vesistöissä.<br />
Pengerjoen hyvä vesistön tila on tarkoitus saavuttaa v. 2021 mennessä. Vaihekaavan toteutuminen<br />
vaarantaa em. tavoitteen, joten se on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa. Pengerjoen<br />
kuormitusselvitystä laaditaan parhaillaan. Selvityksen mukaan vesi on jo nykyisellään erittäin<br />
hapanta (joen yläosassa pH alle 4). Pengerjoen valuma-alueelle ei siten tule osoittaa uusia turvetuotantoalueita.<br />
Turvetuotantoa ei tule myöskään osoittaa Multianjoen <strong>ja</strong> Soutujoen valumaalueille.<br />
Lausunnossa todetaan, että kaavan mukainen turvetuotanto on mahdollista vain, mikäli<br />
turvetuotanto saadaan täysin päästöttömäksi. Tämän lisäksi myös valvontajärjestelmää on tehostettava<br />
<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttava siihen lisäresursse<strong>ja</strong>.<br />
Ympäristölautakunta kannattaa tuulivoiman lisäämistä, eikä näe esteitä Multian Vehkoon tuulivoimapuiston<br />
varaukselle.<br />
Katso vastine 3.<br />
Muurame<br />
Muuramen kunnalla ei ole huomautettavaa 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta.<br />
Petäjävesi<br />
Lausunnossa todetaan, että 3. vaihemaakuntakaava suhtautuu vähättelevästi turvetuotannon aiheuttamiin<br />
vesistövaikutuksiin. Vaihemaakuntakaavassa tulee tiukentaa turvetuotannon BATvaatimuksia<br />
siten, että kemikalointi tai muu vastaava menetelmä koskee kaikkia uusia turvetuotantovarauksia.<br />
EO/tu-alueiden suunnittelumääräys ei ole riittävä ehkäisemään vesistöhaitto<strong>ja</strong>.<br />
Edelleen vesistövaikutusten monitavoitearviointimenetelmään suhtaudutaan kriittisesti. Veden<br />
väriarvo ei ole oikea mittari kuvaamaan vesistöjen herkkyyttä. Herkkyyttä tulisi kuvata monipuolisemmin<br />
esim. ottamalla mukaan kiintoaine <strong>ja</strong> kemiallinen hapenkulutus (CODmn). Oleellista ei ole<br />
myöskään ravinnekuormituksen vähentämistavoite, sillä suurimmat ongelmat tuotannossa ovat<br />
humuksen <strong>ja</strong> kiintoaineen määrän nousu vesistöissä.<br />
Pengerjoen hyvä vesistön tila on tarkoitus saavuttaa v. 2021 mennessä. Vaihekaavan toteutuminen<br />
vaarantaa em. tavoitteen, joten se on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa. Vaihekaavan<br />
taustaselvityksissä ei ole mitenkään huomioitu Pengerjoen vedenlaadun nykytilannetta, vaikka<br />
Pengerjoki on vedenlaadultaan luokituksessa tyydyttävä.<br />
Kunta vastustaa kaavaluonnosta turvetuotantoalueiden osalta. Pengerjoen valuma-alueelle ei tule<br />
osoittaa uusia turvetuotantoalueita. Kaavan mukainen turvetuotanto on mahdollista vain, mikäli<br />
turvetuotanto saadaan täysin päästöttömäksi. Tämän lisäksi myös valvontajärjestelmää on tehostettava<br />
<strong>ja</strong> oh<strong>ja</strong>ttava siihen lisäresursse<strong>ja</strong>. Kunta edellyttää, että koko Jämsän vesistöreitille tehdään<br />
vesistötutkimus.<br />
Tuulivoiman lisäämiseen <strong>Keski</strong>-Suomessa kunta suhtautuu myönteisesti.<br />
Katso vastine 3.<br />
Pihtipudas<br />
Lausunnossa esitetään turvetuotantoa koskevan yleisen suunnittelumääräyksen tarkentamista<br />
siten, että pitkällä aikavälillä vähennetään turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta. Edel-<br />
26
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
leen esitetään, että tuo-merkinnän suunnittelumääräyksessä huomioidaan paremmin valumaalueen<br />
muu maankäyttöpotentiaali (loma-asutus, matkailu, virkistys).<br />
Kunnan kaavoituskatsauksessa 2011 on määritelty tavoitteeksi saada koko Pihtiputaan ranta- <strong>ja</strong><br />
yleiskaavoitus vaiheittain valmiiksi v. 2016 mennessä. Vaihemaakuntakaavan <strong>ja</strong>tkotyöstämisessä<br />
tulee huomioida vesistön virkistys-, matkailu- <strong>ja</strong> loma-asutuspotentiaali. Maankäytön suunnittelu<br />
vaatii em. tavoitteiden yhteensovittamista turvetuotannon sekä virkistyksen, matkailun <strong>ja</strong> lomaasutuksen<br />
välillä. Suunnittelun ei tule toimia yhden tuotantomuodon ehdoilla.<br />
Kantanaan kunta toteaa myös, että kaavaluonnos on ristiriitainen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategian<br />
kanssa. Strategiassa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteeseen pääsemiseksi esitetään<br />
yhtenä keinona puun <strong>ja</strong> muun uusiutuvan bioenergian käytön lisäämistä. Tukeeko 3. vaihemaakuntakaava<br />
tätä tavoitetta?<br />
Vaihekaavan tavoitteet ovat ristiriitaisia <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakuntasuunnitelman tavoitteiden kanssa<br />
siltä osin kuin kysymys on uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisestä.<br />
Tuulivoiman osalta todetaan, että hankkeiden selvittämiseksi tulee tehdä lisää syventävää selvitystyötä<br />
huomioiden voimaloiden paikallinen vaikutus ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu),<br />
ympäristöön sekä luontoarvoihin.<br />
Kaavaluonnoksessa tuo-merkinnällä osoitettu Heinäsuo 7 sijoittuu lähelle jo toiminnassa olevia<br />
turvetuotantoalueita. Uuden alueen ottaminen turvetuotantoon tulee lisäämään erittäin merkittävästi<br />
vesistökuormitusta Kolima-järven koillisreunalla. Uusina tuotantoalueina osoitettu<strong>ja</strong> suoalueita<br />
(Hanslamminneva, Jämsänneva, Männikköneva <strong>ja</strong> Oravakorpi) ei tule ottaa turvetuotantoon.<br />
Perusteluna todetaan vesistövaikutukset alapuolisissa vesistöissä.<br />
Hanslamminneva (EO/tu 235), Jämsänneva (EO/tu 236) <strong>ja</strong> Männikköneva (EO/tu 237)<br />
ovat turvepotentiaaliltaan merkittäviä, eikä niillä ole todettu merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong>,<br />
eikä niiden arvioitu vesistövaikutusriski ole suuri; ei muutosta. Oravakorpi (EO/tu<br />
238) poistetaan kaavasta. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3. Tuulivoiman osalta katso vastine<br />
5.<br />
Saarijärvi<br />
Kaupungin näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista tavoitella turvetuotannon kasvattamista<br />
esitetyssä laajuudessa haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi. Kaavaselostuksen mukaan<br />
kaavaan on merkitty turvetuotantoon sopimattomia alueita yli 10 000 ha (EO/tu esitettävästä selvityspinta-alasta<br />
17 000 ha n. 1/3 on tuotantokelpoista). Turvetuotantoon sopimattomia aluevarauksia<br />
ei kaavaan voida merkitä <strong>ja</strong> ne tulee poistaa.<br />
Edelleen todetaan, että kaavassa on osoitettu aluevarauksia mm. taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> asutuksen läheisyyteen,<br />
poh<strong>ja</strong>vesialueille <strong>ja</strong> merkittävien virtavesien välittömään läheisyyteen sekä ranta-alueille.<br />
Näille alueille varauksia ei tule sijoittaa.<br />
<strong>Suomen</strong>selkä on nimetty yhdeksi <strong>Suomen</strong> maisemamaakunnista. Saarijärven reitti saa alkunsa<br />
<strong>Suomen</strong>selän alueelta. On suuri riski turvetuotantoalueiden sijoittuessa reitin latvoille, että se aiheuttaa<br />
koko alapuolisen vesistöreitin pilaantumista. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pintavesien toimenpideohjelman<br />
mukaan alueille, joiden vesistöt eivät saavuta hyvää tilaa vuoteen 2015 mennessä, ei pääsääntöisesti<br />
tulisi oh<strong>ja</strong>ta uutta turvetuotantoa. Saarijärven reitti kuuluu kokonaisuudessaan veden<br />
laadun suhteen alueeseen, jolle uutta turvetuotantoa ei pitäisi suunnata. Kuitenkin kaavassa on<br />
merkitty useita uusia tuotantoaluevarauksia reitin alueelle yht. 8600 ha.<br />
Turpeennosto aiheuttaa suossa monia muutoksia. Itse suoalue häviää, suon virkistyskäyttömahdollisuudet<br />
menetetään <strong>ja</strong> samalla vaikutetaan haitallisesti mar<strong>ja</strong>stukseen <strong>ja</strong> riistakantoihin. Muutettaessa<br />
luonnontilainen suo turvetuotantoalueeksi, sillä on suoraan vaikutuksia myös alapuolisten<br />
uomien virtaamiin. Turpeen nostaminen aiheuttaa toisaalta tulvan vaaraa (rankkasateet) <strong>ja</strong><br />
27
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
toisaalta veden vähyyttä. Näitä suoluonnossa tapahtuvia muutoksia ei kaavassa ole selvitetty.<br />
Pienvesiluontotyyppien suojelusäännösten perustana on luonnonmuodostelman luonnontilaisuus.<br />
Uusilla tuotantoaluevarauksilla voidaan tuhota useita luonnontilaisia pienvesityyppejä. Lisäksi<br />
suon kuivatus turvetuotantoon aikaansaa suoalueen poh<strong>ja</strong>veden pinnan alenemisen. Turvetuotannon<br />
lisääminen on myös ristiriidassa liiton kasvihuonekaasupäästöjä vähentävän tavoitteen<br />
kanssa.<br />
Kaavassa on annettu koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotannon<br />
suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus nouse.<br />
Tämän tyyppinen reunaehto ei voi olla oh<strong>ja</strong>avana määräyksenä, koska se ei velvoita turvetuotannon<br />
vesiensuojelun parantamiseen.<br />
Kaavaluonnoksessa ei ole selvitetty turvetuotannon määrällisiä <strong>ja</strong> laadullisia vesistöhaitto<strong>ja</strong> mm.<br />
vesistöjen pilaantumista aiheuttavaa humuskuormitusta <strong>ja</strong> sen vaikutusta vesistöön ei ole selvitetty.<br />
Koska vaihemaakuntakaavassa turvetuotannon vesistö- ym. ympäristövaikutuksia ei ole selvitetty,<br />
koko kaavoitusprosessi tulisi arvioida uudelleen, siten että tarpeelliset tutkimukset <strong>ja</strong> selvitykset<br />
on tehty <strong>ja</strong> tuotannon haitalliset kokonaisvaikutukset voitaisiin arvioida.<br />
Teknisenä kor<strong>ja</strong>ustarpeena todetaan, että kaavaluonnoksessa ei ole mukana kaikki lainvoimaisen<br />
maakuntakaavan turvetuotantoaluevaraukset, jonka takia nähtävillä oleva kaava-aineisto on sisällöllisesti<br />
harhaanjohtava eikä anna kokonaiskuvaa turvetuotantoalueiden määrästä <strong>ja</strong> laajuudesta<br />
kunnittain.<br />
Saarijärven kaupungilla ei ole huomautettavaa Soidinmäen tuulivoimapuiston osalta. Lisäksi tuulivoimaan<br />
liittyen toivotaan, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> huomio BalticClimate-hankkeen puitteissa<br />
laaditun tuulivoimaselvityksen tiedot kaavaluonnosta täydentäessään.<br />
Lainvoimaisen maakuntakaavan turvetuotantoaluevaraukset yhdessä 3. vaihemaakuntakaavan<br />
turvetuotantovarauksien kanssa on esitetty vaihemaakuntakaavaaineiston<br />
apukartalla. Maakuntakaavassa tarkasteltujen tuulivoimapuistojen koon<br />
alara<strong>ja</strong>na on pidetty noin 10 laitoksen määrää <strong>ja</strong> noin 30 MW:n tehoa. BalticClimate<br />
–hankkeen tuulivoimakartoituksessa on tarkasteltu tätä pienempiä vyöhykkeitä. Katso<br />
lisäksi <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Toivakka<br />
Lausunnossa kysytään, miksi Teerisuo (EO/tu 250) on saanut aluekohtaisen suunnittelumääräyksen?<br />
EO/tu 249 Leppäsennevalle tulisi merkitä aluekohtainen suunnittelumääräys (Leppänen <strong>ja</strong><br />
alemmat vesialueet herkästi pilaantuvia). Todetaan, että mahdolliset turvetuotantoalueet eivät<br />
saa ojien tai valumien kautta lisätä lähijärvien vesistökuormitusta. Kunta suhtautuu myönteisesti<br />
tuulivoimapuistoalueen perusteelliseen selvittämiseen Vestonmäessä.<br />
Aluekohtainen suunnittelumääräys annettiin niille turvetuotantoaluevarauksille, joiden<br />
vesistövaikutusriski on suuri. Poistetaan Teerisuo 4 kaavasta, katso vastine 3.<br />
Leppäsennevan vesistövaikutusriski on vesistövaikutustarkastelun perusteella pieni;<br />
ei muutosta.<br />
Uuraisten kunnanhallituksen asettama mökkiläistoimikunta/Olavi Niemi<br />
Kommentissa esitetään, että Saarijärven <strong>ja</strong> Jämsän vesistöalueisiin ei tule osoittaa uutta turvetuotantoa<br />
ennen kuin on selvitetty vesistöjen nykytilanne <strong>ja</strong> tehty suunnitelmat vesistöjen tilan parantamiseksi.<br />
Edelleen todetaan, että kaavassa ei ole selvitetty metsäojitusten kokonaistilannetta.<br />
Tämä olisi välttämätöntä, koska metsäojituksella on samansuuntaisia vaikutuksia kuin turvetuotannollakin<br />
varsinkin humuksen suhteen.<br />
28
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kaavassa esitetty turvetuotantoon liittyvä yleinen ehto, että ”toiminta ei saa aiheuttaa kuormituksen<br />
lisääntymistä alapuolisessa vesistössä”. Määräyksestä ei ilmene, mitä tässä yhteydessä kuormituksella<br />
tarkoitetaan. Määräys pitäisi määritellä: ”ei saa aiheuttaa humusmäärän lisääntymistä<br />
vesistössä <strong>ja</strong> tätä varten on ennen toimenpiteeseen ryhtymistä selvitettävä luotettavasti vesistön<br />
humustilanne”.<br />
Katso vastine3. Maakuntakaavassa ei käsitellä metsätalouden aluevarauksia eikä siksi<br />
niiden vaikutuksia. Lisätään kaavaselostukseen kunnittainen ojitustilannetieto.<br />
Uurainen<br />
Lausunnossa todetaan, että luonnoksessa esitetyt turvetuotantoalueet (EO/tu <strong>ja</strong> tuo-merkinnöillä)<br />
kuuluvat Aukeasuota <strong>ja</strong> Isosuota lukuun ottamatta Saarijärven reitin vesistöalueeseen. Alueen<br />
vedentila huomioon ottaen, alueelle ei tule osoittaa kaavassa lainkaan turvetuotantoalueita. Kantesuon,<br />
Porrassuon, Rokkasuon, Aukeasuon <strong>ja</strong> Isosuon esittäminen turvetuotantoon ei ole perusteltua<br />
myöskään siksi, että alueen läheisyydessä on paljon asutusta <strong>ja</strong> vesistövaikutukset kohdistuvat<br />
jo runsasravinteisiin <strong>ja</strong> humuspitoisiin vesistöihin.<br />
Kaavassa esitetyt SL-alueet täytyisi saada mahdollisimman nopeasti <strong>ja</strong> täysimääräisesti perustettua<br />
luonnonsuojelualueiksi.<br />
Kaavassa suot on luokiteltu kolmeen eri luokkaan (I-III). Tämä luokittelu ei ota aluevarauksissa<br />
huomioon ympäristölle aiheutuvia haittavaikutuksia, joita alueen otto turvetuotantoon tuo.<br />
Vesistövaikutusarvioinnin osalta, kunta pitää valitettavana sitä, että mahdollisten haitankärsijöiden<br />
si<strong>ja</strong>an virkamiehet <strong>ja</strong> Vapon edusta<strong>ja</strong>t ovat arvioineet vesistöjen arvoa. Kaavaehdotusvaiheessa<br />
on pystyttävä arvioimaan määrällisiä sekä laadullisia vesistöhaitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> otettava alueiden asukkaiden<br />
<strong>ja</strong> maanomistajien kuuleminen mukaan.<br />
Turvetuotantoalojen esittämisen si<strong>ja</strong>an kaavan avulla täytyisi edistää uusiutuvien bioenergiamuotojen<br />
lisäämistä maakunnassa.<br />
Porras- <strong>ja</strong> Rokkasoiden vesistövaikutusriski on vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
pieni. Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen version<br />
valmistuttua. Kante- <strong>ja</strong> Isosuon lähialueelle jää eniten asukkaita. Isosuolla on<br />
myös osa-alueita, joilla asutus jää kauemmaksi. Katso tarkemmin <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3 <strong>ja</strong><br />
4.<br />
Viitasaari<br />
Lausunnossa todetaan, että Viitasaaren alueelle ei tule osoittaa uusia turpeenottoalueita, vaan<br />
kaavaan on tarkoituksenmukaista osoittaa ojitettujen soiden ennallistamisalueita. Perusteluina<br />
todetaan, että Viitasaaren alueella suoalueiden tutkimukset ovat käytännössä tekemättä. Tehdyt<br />
tutkimukset ajoittuvat elokuun lopulle. Tutkimusten myöhäisestä a<strong>ja</strong>nkohdasta johtuen, aineistoa<br />
ei voi pitää kattavana.<br />
Edelleen todetaan, että Viitasaaren puolelle osoitettu Pyöreisen ottoalue (Pyöreisneva, tuomerkinnällä)<br />
tuhoaa rakentamattoman erämaalammen ympäristöineen. Suurisuon alueen keskivaiheilla<br />
on yksityinen luonnonsuojelualue. Alueen tämän osan saaminen turvetuotantoon arvioidaan<br />
epätodennäköiseksi. Iso Kellonevan turvevarat ovat suhteellisen pienet. Uusien suoalueiden<br />
kuivatus johtaa alapuolisen veden laadun merkittävään heikkenemiseen <strong>ja</strong> vaarantaa lisäksi Huopanankosken<br />
<strong>ja</strong> Keihärinkosken luonnon lohikannan <strong>ja</strong> alueen matkailuelinkeinon.<br />
Mikäli jo olevia ottoalueita halutaan edelleen hyödyntää, tulee ottotoiminnan aiheuttamaa pölyn<br />
<strong>ja</strong> veden humuspitoisuuden määrää pystyä vähentämään.<br />
29
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Tuulivoiman osalta todetaan, että hankkeiden selvittämiseksi tulee tehdä lisää syventävää selvitystyötä<br />
huomioiden voimaloiden paikallinen vaikutus ihmisten elinoloihin, terveyteen (mm. melu),<br />
ympäristöön sekä luontoarvoihin.<br />
Pyöreisneva on eteläosaa lukuun ottamatta ojitettua muuttumaa. Eteläosassa on lisäksi<br />
linnustollista arvoa, minkä takia kohde on tuo-merkinnällä; ei muutosta. Iso Kellonevan<br />
turvevarat ovat pienet, poistetaan kaavasta. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Tuulivoiman osalta katso vastine 5.<br />
Äänekoski<br />
Lausuntonaan Äänekosken kaupunki toteaa, että se hyväksyy 3. vaihemaakuntakaavan luonnoksen<br />
siten tarkennettuna, että mahdollisten tulevien lupakäsittelyjen yhteydessä lupaehdot määritellään<br />
tarkasti niin, että turvetuotannon käynnistäminen ei vaaranna luontoa eikä vesialueita. Lisäksi<br />
edellytetään, että nykyiset jo käytössä olevat ojitetut suot saatetaan sellaiseen tilaan, että ne eivät<br />
pääse pilaamaan vesistöä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
NAAPURIMAAKUNNAT<br />
Etelä-Savon maakunta<strong>liitto</strong><br />
Vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa todetaan, että turvetuotannon vesistövaikutukset voivat<br />
ulottua joillekin naapurimaakuntien puolelle laskeviin vesistöihin. Asiakirjoista ei käy ilmi, mihin<br />
em. yleinen toteamus perustuu <strong>ja</strong> onko vesistövaikutuksia tutkittu ylimaakunnallisesti. Myös<br />
voimassaolevan kaavan turvetuotantovarausten <strong>ja</strong> uusien tuotantoalueiden kokonaisvesistövaikutusten<br />
tutkiminen vaikuttaa jääneen vähäiseksi. Mahdolliset vesistövaikutukset saattaisivat kohdistua<br />
myös Etelä-Savon Puulaan. Lausunnossa esitetäänkin, että kaavan vaikutusten arviointia<br />
täsmennetään <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan ulkopuolelle ulottuvien vesistövaikutusten arvioinnin<br />
osalta. Maakunnan turvetuotannon kokonaisuuden hahmottamista helpottaisi, mikäli kaavakartalla<br />
esitettäisiin himmennettynä voimassa oleva maakuntakaava siinä olevine turvetuotantovarauksineen.<br />
Edelleen esitetään, että vaikutusten arviointia täsmennetään <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> maakunnan<br />
ulkopuolelle ulottuvien mm. Katkojoen vesistövaikutusten osalta.<br />
Kaava turvetuotannon kokonaisvaikutukset on sovittu tehtäväksi ehdotusvaiheeseen,<br />
kun tiedetään luonnosvaiheen jälkeen muokattu kaavaehdotus. YVA-ryhmä tarkentaa<br />
vaikutusten arviointia. Kaavan internetsivuilla www.keskisuomi.fi/3.vmk on kartta,<br />
jossa on 3.vmk <strong>ja</strong> lainvoimaiset maakuntakaavat.<br />
Pirkanmaan <strong>liitto</strong><br />
Lausunnossa todetaan, että 3. vaihemaakuntakaavaluonnos on asianmukaisesti <strong>ja</strong> laadukkaasti<br />
toteutettu. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa ei ole yhteensovitusongelmia suhteessa<br />
Pirkanmaan kaavoihin. Lausunnossa esitetään, että kaavaselostuksessa olisi hyvä perustella,<br />
miksi on päädytty käyttämään kahdenlaisia merkintöjä (sekä TUO-merkintää että EO/tu, eo/tu –<br />
merkintää) <strong>ja</strong> miten erilaisella merkinnällä osoitettu<strong>ja</strong> alueita on käsitelty kaavan vaikutuksia arvioitaessa.<br />
Lisäksi kaavaselostuksen Pirkanmaan kaavoitustilannetta koskeviin tietoihin olisi hyvä<br />
lisätä maininta Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta.<br />
Merkintöjen käyttö <strong>ja</strong> vaikutusten arviointi on selostettu kaavaselostuksen sivuilla 55-<br />
59 <strong>ja</strong> 71-72. Lisätään maininta Pirkanmaan 1. maakuntakaavasta.<br />
30
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Pohjois-Savon <strong>liitto</strong><br />
Vähäisenä täsmennyksenä Pohjois-Savon <strong>liitto</strong> esittää koko maakunnan turvetuotantoa koskevan<br />
suunnittelumääräyksen täydentämistä siten, että määräyksestä ilmenee, tarkoittaako vesistökuormituksen<br />
nousua koskeva kielto koko maakunnan yhteistä kokonaiskuormitusta vai kunkin,<br />
tietyn <strong>ja</strong>kovaiheen valuma-alueen yksittäistä kuormitusta.<br />
Suunnittelumääräystä tarkennetaan.<br />
NAAPURIKUNNAT<br />
Kangasniemi<br />
Kunta pitää tärkeänä, että turvetuotannolle tehtävien varausten yhteydessä turvataan luonnolle <strong>ja</strong><br />
virkistyskäytölle merkittävien vesistöjen säilyminen vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden<br />
mukaisena. Puulan tulisi olla ensisi<strong>ja</strong>isesti virkistyskäyttöön varattu vesistö, johon ei kohdisteta<br />
uutta pilaavaa kuormitusta. Puulan alueille vaikutuksensa ulottavia turvetuotantohankkeita<br />
tulee tarkastella kokonaisuutena kaikkien maankäyttömuotojen kokonaiskuormitus huomioiden <strong>ja</strong><br />
turvata se, että ravinne- <strong>ja</strong> orgaanisen aineksen (kiintoaine, humus) kuormitus ei kasva nykyisestä<br />
tasosta. Kaavan vesistövaikutustarkastelut tulee ulottaa myös Puulan alueelle. Kunta esittää, että<br />
Puulan alueille vesistövaikutuksensa ulottavia uusia turvetuotantoalueita ei tule 3. vaihemaakuntakaavassa<br />
osoittaa. Kaavassa on puutteellisesti selvitetty vaikutukset naapurimaakuntaan <strong>ja</strong> siitä<br />
tulisi poistaa turvetuotantoalue EO/tu 119.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mikkeli/ympäristölautakunta<br />
Lausunnossa esitetään, että vaihemaakuntakaavaan tulisi liittää maininta siitä, että vesistövaikutusten<br />
osalta uuden turvetuotantoalueen käyttöönoton edellytyksiä tulee tarkastella aina kokonaisuutena<br />
suhteessa muihin kuormitustekijöihin <strong>ja</strong> arvioida, miten vastaanottava vesistö kestää lisäkuormitusta<br />
ilman merkittäviä haitto<strong>ja</strong> luonnonympäristölle <strong>ja</strong> kiinteistönomistajille. Arviossa tulee<br />
huomioida myös hankkeet, joita ei ratkaista ympäristölupamenettelyssä.<br />
Puulan <strong>ja</strong> Suonteen alueille vaikutuksensa ulottavia turvetuotantohankkeita tulee tarkastella kokonaisuutena<br />
huomioiden kaikkien maankäyttömuotojen aiheuttama kuormitus <strong>ja</strong> turvata se, että<br />
orgaanisen aineksen kuormitus ei kasva nykyisestä tasosta. Ympäristölautakunta katsoo, että lisäkuormituksen<br />
johtaminen Puulan länsiosaan <strong>ja</strong> Suonteen pohjoisosaan, ilman vedenlaadulle aiheuttavaa<br />
haittaa, ei ole mahdollista. Ympäristölautakunta esittääkin, että Puulan <strong>ja</strong> Suonteen alueille<br />
vesistövaikutuksensa ulottavia uusia turvetuotantoalueita ei tule kaavassa osoittaa.<br />
Katso vastine 3.<br />
Virrat<br />
Pihla<strong>ja</strong>veden vesistöreitille (laskee myös Virtain puolelle) on osoitettu merkittävästi turvetuotantoa.<br />
Turvetuotannon vesistövaikutuksia ei Virtain kaupungin mielestä ole selvitetty parhaalla mahdollisella<br />
tavalla. Valmistelutyössä ei ole arvioitu turvetuotannon määrällisiä <strong>ja</strong> laadullisia vesistöhaitto<strong>ja</strong><br />
eli esim. turvetuotannon aiheuttamaa ravinne-, kiintoaine- <strong>ja</strong> humuskuormitusta. Vesistövaikutusten<br />
monitavoitearviointi on kehitetty yleissuunnittelun tueksi eikä sen avulla ole mahdollista<br />
arvioida soiden käyttöönotosta aiheutuvia todellisia vesistövaikutuksia. Kyseisessä tarkastelussa<br />
ei ole ollut mukana Pirkanmaan osalta mitään tahoa. Vesistövaikutukset tulee tehdä valumaalueittain,<br />
eikä tule rajoittua maakunnan ra<strong>ja</strong>an.<br />
Kaavaselostuksessa on esitetty, että kaavamerkinnät eivät takaa merkittyjen alueiden tuotantoon<br />
31
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
saantia. Tuotanto edellyttää aina erillislainsäädännön mukaisen lupakäsittelyn. On kuitenkin huomioitava,<br />
että turvevarojen osalta a<strong>ja</strong>ntasainen maakuntakaava voi olla tärkeä arviointiperuste<br />
lupaharkinnassa. Kaavan laadinnan lähtökohtana tulee olla kaiken turvetuotannon samanaikaisen<br />
kokonaiskuormituksen arviointi eli vesistöjen kannalta pahin mahdollinen kuormitustilanne <strong>ja</strong> sen<br />
mukainen turvetuotannon mitoittaminen alueelle, eikä siirtää arviointia lupaviranomaiselle.<br />
Pihla<strong>ja</strong>veden vesistöreitin valuma-alueelle ei saa lisätä vesistökuormitusta lisäävää toimintaa. Alueelle<br />
osoitetun turvetuotannon määrää on vähennettävä olennaisesti.<br />
Katso vastine 3.<br />
VIRANOMAISET<br />
Etelä-Savon ELY-keskus<br />
Lausunnossa todetaan, että tuulivoimapuistojen osalta Etelä-Savon ELY-keskuksella ei ole huomautettavaa.<br />
Turvetuotantoon liittyen todetaan, että kaavaluonnoksessa on huomioitu vesistövaikutusten<br />
osalta <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> pintavesien toimenpideohjelma, mutta Etelä-Savon vastaavaan<br />
ohjelmaan ei ole otettu kantaa. Etelä-Savon pintavesien toimenpideohjelmassa yleisenä tavoitteena<br />
on Mäntyharjun reitin keskiosan erinomaisessa tilassa olevien suurempien <strong>ja</strong> puhtaiden reittivesien<br />
kuten Puulan tilan säilyminen vähintään nykytasolla. Turvetuotannon vaikutuksia havaitaan<br />
selvästi Puulan Siikavedellä painottuen sen pohjoisosaan. ELY-keskus katsoo, että Kälkäjoen valuma-alueella<br />
tavoitteena tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistökuormituksen vähentäminen<br />
koskien uusia (Joutsan Teurisuo) sekä vanho<strong>ja</strong> hankkeita. Kälkäjoen valuma-alueella olisi tulkittava<br />
tiukasti EO/tu-alueiden suunnittelumääräystä <strong>ja</strong> aluekohtainen suunnittelumääräys olisi<br />
ulotettava koskemaan myös Kälkäjoen valuma-aluetta. 3. vaihemaakuntakaavan karttamateriaalissa<br />
voisivat olla näkyvissä turvetuotannon jo toiminnassa olevat alueet, jolloin kokonaisuus hahmottuisi<br />
paremmin.<br />
Katso vastine 3.<br />
Finavia<br />
Pitää tärkeänä, että Finavia pidetään osallisena tuulivoimaa koskevissa kaavoitushankkeissa varsinaisten<br />
viranomaisten joukossa. Perusteluna se, että tuulivoimapuistoilla on suuri vaikutus etäälläkin<br />
si<strong>ja</strong>itsevien lentoasemien ylläpitämiseen <strong>ja</strong> valtakunnan ilmatilan hallintaan.<br />
Täsmennyksenä tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> koskevaan suunnittelumääräykseen esitetään mainintaa ilmailulain<br />
(1194/2009) 165 § mukaisesta lentoestelupamenettelystä.<br />
Geologian tutkimuskeskus<br />
Lausunnossa todetaan, että EU:n energiastrategian (jäsenmaiden yhteinen energiapolitiikka) periaatteita<br />
<strong>ja</strong> tavoitteita ei kaavaselostuksessa tuoda ollenkaan esille.<br />
Luo-merkinnästä todetaan, että luo-merkityt suoalueet voisi jättää merkitsemättä kaavaan, jos<br />
luontoarvot ovat maakunnallisesti merkittäviä, mutta eivät valtakunnallisia. Luo-merkittyjä alueita<br />
voisi myöhemmin joiltain osin esittää liitettäväksi uuteen soidensuojeluohjelmaan, jota ympäristöministeriö<br />
toteuttaa. Tällöin arvokkaat suot saisivat niille kuuluvan suojelustatuksen <strong>ja</strong> näiltä<br />
osin mahdolliset luo-merkinnän aiheuttamat ristiriitatilanteet vähenisivät.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 4 <strong>ja</strong> 8. EU:n näkemys turpeesta on tuotu esiin kappaleessa ”Erilaisia<br />
näkemyksiä turvetuotannosta”.<br />
Ilmavoimien Esikunta<br />
32
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Ilmavoimien Esikunta ei näe estettä suunnittelun <strong>ja</strong>tkamiselle alustavien tuulivoimapuistoalueiden<br />
perusteella. Lausunnossa edellytetään kuitenkin seuraavien asioiden huomioimista: Tuulivoimaloiden<br />
vaikutus ilmavalvontatutkiin pitää olla selvitetty tuulivoimahankkeiden toteuttajien toimesta<br />
<strong>ja</strong> hankkeilla pitää olla Puolustusvoimien hyväksyntä ennen rakennusluvan myöntämistä. Lisäksi<br />
tuulivoimapuistojen <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa pitää huomioida 12 km:n etäisyys ilmavoimien käyttämiin<br />
tukikohtiin <strong>ja</strong> varalaskupaikkaan.<br />
Toteutusvaiheeseen liittyvä kannanotto.<br />
Huoltovarmuuskeskus<br />
Lausunnossa todetaan, että turpeen energiakäytön <strong>ja</strong>tkuminen nykyisellä tasolla tarkoittaa riittävien<br />
turvetuotantoalojen varaamista turvetuotantoon. Vaihemaakuntakaavan liitemateriaalista<br />
ilmenee, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> nykyinen tuotantopinta-ala n. 5 000 ha ei riitä kattamaan alueen<br />
energiaturpeen kysyntää. Huoltovarmuuskeskus esittääkin, että maakuntakaavoitukseen pyrittäisiin<br />
ottamaan mukaan lisää turvetuotantoalueita varsinkin alueen etelä- <strong>ja</strong> itäpuolisilta alueilta.<br />
Kaavaselostuksessa on huomioitu huoltovarmuus (s. 8). Luonnonolosuhteista johtuen<br />
maakunnan turvevarat keskittyvät maakunnan länsiosiin. geologian tutkimuskeskuksen<br />
mukaan nyt on tutkittu maakunnan teollisesti käyttökelpoiset suot <strong>ja</strong> kaavassa ne<br />
on yhteen sovitettu luontoarvojen <strong>ja</strong> vaikutusten suhteen.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ELY-keskus<br />
Lausunnon alussa todetaan, että energiantuotannon kokonaisvaltaista kehittämistä kaavassa ei ole<br />
tarkasteltu. Kaavaratkaisut <strong>ja</strong> toimenpiteet ovat riittämättömiä ilmastonmuutoksen päästöjen vähentämisen<br />
näkökulmasta. Turvetuotannon huomattavan lisäämisen vaikutuksia (esim. soiden<br />
hiilitase) ei ole riittävästi arvioitu. Energiatuotannon rakenteen muutos on erityisesti turpeen käytön<br />
lisäyksen osalta ristiriidassa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategian kanssa. Selostuksessa kuvatun<br />
energiataseen osalta on huomattava, että maakunnassa on suljettu tai päätetty sulkea kaksi energiaa<br />
runsaasti kuluttavaa paperitehdasta. Kaavaselostuksesta ei ilmene, millä tavalla tämä energian<br />
tarpeen väheneminen muuttaa kokonaisenergiantarvetta <strong>ja</strong> energiantuotannon rakennetta.<br />
Liikenteelliset näkökulmat<br />
Maantieliikenteen näkökulmasta tuulivoimaloiden <strong>ja</strong> turvetuotantoalueiden kohdalla keskeistä on<br />
olemassa olevien liittymien toimivuus <strong>ja</strong> uusien liittymien tarve. Vuoropuhelu ELY -keskuksen<br />
kanssa suunnittelun tarkentuessa on tärkeää, jotta kaikki näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Erityistä<br />
huomiota ELY-keskus kiinnittää valtateiden 4 <strong>ja</strong> 9 varteen merkittyihin tuulivoimapuistoihin<br />
sekä turvetuotantoalueisiin. Pääsääntöisesti pääteille ei sallita uusia liittymiä. Liikennevirasto on<br />
antanut ohjeistuksen (6.6.2011) tuulivoimaloiden etäisyydestä maanteihin. Riittävät etäisyydet<br />
maanteihin on turvattava <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa. Tuulivoimaloiden etäisyyttä maanteihin olisi hyvä<br />
avata selostuksessa. ELY-keskus huomauttaa, että tuulivoima-alueiden ra<strong>ja</strong>us tulee merkitä selvästi<br />
maantien ulkopuolelle, ei maantien päälle (tv 7, tv 9). Ilosjoen kohdalla (tv 9) on kiinnitettävä<br />
erityistä huomiota valtatien 4 kehittämiseen. Vestonmäen kohdalla (tv 11) tuulivoimapuiston alue<br />
on ra<strong>ja</strong>ttu pääosin valtatien 4 länsipuolelle, mutta pieneltä osin myös itäpuolelle. ELY-keskus kiinnittää<br />
huomiota myös seuraaviin tuulivoima-alueisiin, jotka on merkitty yhdysteiden molemmin<br />
puolin (tv 3 - 6) tai lähelle yhdystietä (tv 2). Näiden alueiden <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa on turvatta riittävä<br />
etäisyys maanteihin. ELY-keskus ehdottaa lisättäväksi sekä tuulivoimapuiston aluemerkinnän<br />
että turvetuotantoalueiden suunnittelumääräyksiin toiminnan liikenteellisten vaikutusten selvittämistarpeen.<br />
33
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Lisätään kaavaselostukseen liikenneviraston ohjeistus. Koska tuulivoimapuiston merkintä<br />
kuvaa ominaisuutta, ei ole tarpeen ra<strong>ja</strong>ta maanteitä pois alueista.<br />
Suot <strong>ja</strong> turvetuotanto<br />
Luontokartoitusten <strong>ja</strong> vesistövaikutusselvityksien lähtökohtana sanotaan olevan kaavassa esitettävän<br />
yksittäisen turvetuotantosuon ympäristöluvan vaatima taso (s.55). Sanavalinta aiheuttaa käsityksen,<br />
että on olemassa yksi ympäristöluvan saamiseen vaadittava taso. Erityisesti vesistövaikutusselvitysten<br />
osalta tämä ei voi olla lähtökohta. Sanamuotoa tulee täsmentää tai kor<strong>ja</strong>ta tältä<br />
osin. Vesistövaikutusten monitavoitearvioinnin osalta todetaan, että turvetuotantoalueiden yhteisvaikutuksen<br />
arviointi muun valuma-alueen kuormituksen kanssa tulee lisätä vesistövaikutusselvitykseen.<br />
Humus- <strong>ja</strong> kiintoainekuormituksen ottaminen arviointiin mukaan olisi myös erittäin<br />
tärkeää. Turvetuotannon vesistövaikutuksista juuri kiintoaine- <strong>ja</strong> humus koetaan haitallisimmiksi.<br />
Osaksi vesistövaikutusarvion perusteella kaavaan ei ole sisällytty 21 Turva-projektin I-luokan suota.<br />
Kaavaselostuksessa olisi ollut syystä esittää myös nämä suot nimeltä. ELY-keskus haluaa tuoda<br />
esille myös, että kaavaselostuksessa vesienhoidon tavoitteet on esitetty varsin yleisellä tasolla.<br />
Tavoitteita olisi hyvä tarkentaa pintavesien toimenpideohjelmassa esitetyn mukaisesti. Kaavaselostuksessa<br />
on esitetty kartta (s.32), jossa esitetään toimenpideohjelmassa esitetty arvio pintavesien<br />
tavoitetilan saavuttamisa<strong>ja</strong>nkohdasta. Tämä tulisi korvata luokittelukartalla, mikä antaa<br />
oikeamman kuvan vesien tilasta, sillä tavoitetilan saavuttamiskarttaa laadittaessa ei kaavassa esitetyt<br />
turvevaraukset vielä olleet tiedossa. Sivulla 29 on esitetty, että yhteensovitustaulukkoon on<br />
koottu tehtyjen selvitysten keskeiset tulokset. Yhteenvetotaulukosta puuttuvat kuitenkin kaikki<br />
vesistövaikutusarvion tulokset. Taulukossa on esitetty kolmitasoinen käyttöluokitus (luokat I -III).<br />
Lisättäväksi esitetään myös yhteensovitustaulukkoon vesistövaikutusselvityksen tulokset. Luokkaan<br />
III voisi lisätä myös suot, joiden vesistövaikutukset ovat merkittäviä eli ne 21 suota, joita ei<br />
kaavaselostuksen mukaan ole tästä syystä sisällytetty kaavaan.<br />
Suo- <strong>ja</strong> turvemaiden strategiaehdotuksen lin<strong>ja</strong>usten mukaisesti 28 tuo-merkinnällä osoitettua suota<br />
(luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvia) sekä EO/tu-merkinnällä osoitettu Nimetönsuo 3 (Multia)<br />
tulee merkitä kaavaan luo-merkinnällä. Vaikutuksista Natura 2000-alueisiin ELY-keskus toteaa, että<br />
kaavaratkaisulla voidaan tietyissä tapauksissa aiheuttaa todennäköisesti haitallisia vaikutuksia Natura<br />
2000-alueiden luonnonarvoille. Vaikutukset Natura 2000-alueisiin tulee arvioida 20 suokohteen<br />
osalta. Lisäksi ELY-keskus esittää, että Kynnyssuota (EO/tu) <strong>ja</strong> Jukkosuota (tuo) ei tule merkitä<br />
kaavaan. Perusteluina se, että Kynnyssuolle ympäristölupaa ei ole myönnetty sekä Jukkosuon osalta<br />
ympäristölupahakemuksen hylkääminen KHO:ssa (kalataloudelliset <strong>ja</strong> suojelulliset arvot). Edelleen<br />
esitetään poistettavaksi Suurisuo 1 (kalataloudellisten <strong>ja</strong> suojelullisten arvojen turvaamiseksi),<br />
Oravakorpi (valtakunnallisesti arvokas maisema-alue) sekä Suurisuo 3 (luonnonsuojelualue yksityismaalla).<br />
Linnustollisin perustein esitetään yht. 16 EO/tu- <strong>ja</strong> tuo-alueiden muuttamista luoalueiksi.<br />
Kaavaan esitetään lisättäväksi seuraavat turvevyöhykkeet (perusteluina turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset): Pengerjoen vesistöalue, Keuruun reitin latva-alueet sekä Viitasaaren<br />
reitin Kivijärven Kotkatselkään laskevat vesistöalueet, erityisesti Matkusjoen <strong>ja</strong> Jääjoen valumaalueet.<br />
Lausunnossa uusiksi luonnonsuojelualueiksi (SL-alueiksi) esitetään Pihtiputaan Mörninsuota <strong>ja</strong><br />
Lehmisuota. Perusteluina alueiden luonnontilaisuuteen perustuvat yleiset sekä erityiset luontoarvot.<br />
Lisäksi harkittavaksi esitetään Kinnulan Kuivajärvennevaa. Luo-merkinnällä osoitettu<strong>ja</strong> Niskanevaa,<br />
Koivulamminnevaa <strong>ja</strong> Vasikkanevaa esitetään muutettavaksi SL-alueiksi.<br />
Turvetuotannon yleiseen suunnittelumääräykseen esitetään tarkennusta/lisäystä siitä, mitä kuormitusta<br />
tarkoitetaan (typpi, fosfori, kiintoaine) <strong>ja</strong> minkä vuoden/vuosien tasoon kuormitusta ver-<br />
34
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
rataan. Määräykseen tulisi myös lisätä, että turvetuotanto sijoitetaan niin, että pintavesien toimenpideohjelmassa<br />
esitetyt vesienhoidon tavoitteet saavutetaan.<br />
Turvetuotantovyöhykkeiksi (EO/tv) tulisi merkitä myös alueita, joille kaavassa on esitetty runsaasti<br />
uusia tuotantoalueita. Näiden alueiden vesiensuojeluun tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vesistöalueiden<br />
tuotantoa on myös syytä porrastaa.<br />
Tuo- <strong>ja</strong> luo-merkinnän suunnittelumääräyksessä tulee luontoarvojen lisäksi olla maininta vesistövaikutusten<br />
minimoimisesta. Tuo-alueissa on 23 sellaista aluetta, jotka eivät ole mukana vesistövaikutuksia<br />
arvioitaessa. Näiden alueiden vesistövaikutukset tullaan arvioimaan myöhemmin. Tämä<br />
olisi pitänyt tuoda esille jo tässä vaiheessa kaavaselostuksessa.<br />
Selostuksen mukaan turvetuotantoalueen kaavamerkintä (EO/tu) ei takaa merkityn alueen tuotantoon<br />
saantia (s. 42). Tämän si<strong>ja</strong>sta tai lisäksi voisi todeta, että ympäristölupa myönnetään ympäristönsuojelulaissa<br />
asetetuin edellytyksin. Voimassa olevan maakuntakaavan vastaavien alueiden<br />
suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on otettava<br />
huomioon tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin, turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta<br />
sekä tuotantopinta-alan poistumat <strong>ja</strong> rajoitettava tarpeen vaatiessa samanaikaisesti käytössä<br />
olevien alueiden määrää. Määräyksen tulisi koskea myös vaihemaakuntakaavan uusia turvetuotantoalueita.<br />
Alueissa on mukana seitsemän sellaista aluetta, jotka eivät sisälly vesistövaikutusarviointiin<br />
<strong>ja</strong> jotka on suunniteltu otettavaksi arviointiin mukaan jälkikäteen. Tämä olisi pitänyt tuoda<br />
esille jo tässä vaiheessa kaavaselostuksessa.<br />
Luo-merkinnän kaavamääräyksessä pitäisi enemmän tuoda esiin koko suoalueen luontoarvoihin<br />
liittyvää merkittävyyttä <strong>ja</strong> sitä tavoitetta, että suoluontoa muuttavan toiminnan si<strong>ja</strong>sta tavoitteena<br />
olisi suokokonaisuuden luonnontilan palauttaminen ennallistamalla.<br />
Vesistövaikutusselvityksien lähtökohtana ei ole yksittäisen turvetuotantosuon ympäristöluvan<br />
vaatima taso, asia täsmennetään kaavaselostustekstiin. Kaavaselostukseen<br />
lisätään listaus soista, jotka on poistettu vesistövaikutusarvioinnin perusteella,<br />
sekä tarkennetaan kaavatekstiä ympäristöluvan myöntämisestä. Korvataan kaavaselostuksen<br />
s. 32 esitetty kartta pintavesien luokittelukartalla. Harkitaan yhteensovitustaulukkoon<br />
vesistövaikutustarkastelun tulosten lisäämistä. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong><br />
3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Vaikutusten arviointi<br />
Vaihemaakuntakaavan kokonaisvaikutusten tarkastelu on hyvin puutteellinen. Vaikutuksia kuvaava<br />
taulukko on keskeneräinen <strong>ja</strong> virheellinen <strong>ja</strong> se tulee, samoin kuin koko vaikutusarviointi, laatia<br />
objektiiviselta poh<strong>ja</strong>lta kokonaan uudestaan.<br />
Vaikutusten arviointi <strong>ja</strong>tkuu <strong>ja</strong> tarkentuu ehdotusvaiheeseen. Yva-ryhmän mahdollisuutta<br />
vaikuttaa arvioinnin sisältöön <strong>ja</strong> käsittelyyn lisätään.<br />
Turvetuotanto <strong>ja</strong> kalastovaikutukset<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ELY-keskus kalatalousviranomaisena katsoo, että valtioneuvoston periaatepäätöksen<br />
"Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015" mukaisesti turvetuotannon sijoittamista olisi<br />
suunnattava tuotannossa oleville tai jo ojitetuille alueille. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan turvetuotantoa<br />
ei <strong>Keski</strong>-Suomessa tulisi suunnata sellaisille uusille tuotantoalueille, joilta tuotantoalueiden<br />
käsittelyvedet laskevat kala- <strong>ja</strong> raputaloudellisesti arvokkaille alueille, kuten esim. Rautalammin<br />
reitille, Keiteleen keskiosaan <strong>ja</strong> Saajoen valuma-alueelle. Keiteleellä turvetuotannon haitat<br />
voivat aiheuttaa esim. muikun kutualueiden tuhoutumista, jolla on vaikutusta alueen elinkeinokalatalouden<br />
kannattavuuteen. Turvetuotantoa ei myöskään tulisi suunnata alueille, joilla on suoritettu<br />
mittavia kalataloudellisia kunnostuksia tai alueille, joilla si<strong>ja</strong>itsee merkittävä kalastuskohde.<br />
35
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Katso vastine 3.<br />
Tuulivoima<br />
Tuulivoimapuistojen vaikutukset on arvioitu positiivisiksi kuntatalouden, yksityistalouden, työllisyyden<br />
sekä ilmastonmuutoksen näkökulmasta. Tuulivoiman lisäämisen on katsottu vaikuttavan<br />
positiivisesti myös asutuksen <strong>ja</strong> peruspalvelujen säilymiseen. Tälle arviolle ei ole esitetty perustelu<strong>ja</strong>.<br />
Kaavaselostuksessa tulee avata tarkemmin kaavaprosessin kulkua: miten vaihemaakuntakaavaluonnoksessa<br />
esitettyjen tuulivoima-alueiden valinta on tapahtunut. Osa kaavan tuulivoimapuistoalueista<br />
on ollut mukana selvitysten ensimmäisessä vaiheessa (Sisä-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvitys –<br />
raportti 10.6.2011), osa on tullut mukaan uusina alueina myöhemmissä täydentävissä selvityksissä<br />
(<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvitys – lisäalueet – raportti 6.11.2011). Perustelut <strong>ja</strong> kuvaus siitä, miten<br />
uudet tuulivoimapuistoalueet ovat tulleet mukaan kaavaan, puuttuvat.<br />
Täsmennetään kaavaselostuksen liitettä II (Kaavaprosessin kuvaus).<br />
Eri vaiheissa tehdyt selvitykset eivät ole yhteismitallisia. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvitys – lisäalueet<br />
– raportissa sekä tuulivoimala-aluekohtaisissa alustavissa arvioinneissa tarkastellaan teknistaloudellista<br />
kannattavuutta mallilaskelmilla, muttei tuoda esiin muita sijoittamiseen vaikuttavia <strong>ja</strong><br />
siinä huomioon otettavia seikko<strong>ja</strong> (esim. luonto- <strong>ja</strong> kulttuuriympäristöarvot, kaavatilanne yms).<br />
Kokonaan uusina tuulivoimapuistoalueina kaavaluonnokseen myöhemmässä vaiheessa mukaan<br />
tulleista neljästä alueesta (Ilosjoki, Vestonmäki, Kumpumäki, Toulat) ei ole teknistaloudellisen tarkastelun<br />
<strong>ja</strong> visualisoinnin lisäksi tehty sellaista tarkastelua, jossa tuotaisiin esiin muita mahdollisia<br />
sijoittumiseen vaikuttavia seikko<strong>ja</strong>. Vaikutusten arvioinnin tasapuolisuuden vuoksi kaikista vaihemaakuntakaavassa<br />
esitetyistä tuulivoimapuiston alueista tulee tehdä kattavat, yhteismitalliset<br />
taustaselvitykset.<br />
Katso vastine 5. Uusien tulivoimapuistojen yhteismitalliset taustaselvitykset lisätään<br />
tausta-aineistoon.<br />
Kaava-aineisto, etenkin kartat, on tuulivoiman osalta vaikeasti luettava <strong>ja</strong> tulkittava. Tuulivoimapuiston<br />
alueet on osassa kohteita esitetty taustaselvityksissä <strong>ja</strong> 3. vaihemaakuntakaava-kartalla<br />
erilaisilla ra<strong>ja</strong>uksilla. Aineiston selkeyttä <strong>ja</strong> luettavuutta tulee parantaa.<br />
Maakuntakaavassa yhteen sovitetaan eri selvitysten <strong>ja</strong> saadun palautteen tieto<strong>ja</strong>.<br />
Maakuntakaava ei ole suora konsulttitöiden mukainen kartta.<br />
Kaavaselostuksen liitteessä 2. Kaavaprosessin kuvaus mainitaan, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> <strong>ja</strong> ELYkeskus<br />
kävivät työneuvottelun 20.6.2011 tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> koskevasta kommenttikierroksesta,<br />
jossa mm. sovittiin, että selvitetään tuulivoimapuistojen rantakaavoitustilanne <strong>ja</strong> sen tuomat muutokset<br />
ra<strong>ja</strong>uksiin. Epäselvää on, onko tämä selvitys tehty <strong>ja</strong> jos on, miten se on vaikuttanut aluera<strong>ja</strong>uksiin.<br />
Samoin on sovittu, että tehdään alustava arvio potentiaalisten hil<strong>ja</strong>isten alueiden <strong>ja</strong> tuulivoimapuistojen<br />
suhteesta. Tästä selvityksestä on todettu että se on tehty karttatarkasteluna. Johtopäätöksistä<br />
ei kuitenkaan kerrota mitään.<br />
Täsmennetään kaavaselostuksen liitettä II (Kaavaprosessiin kuvaus).<br />
Tuulivoimapuistojen <strong>ja</strong> siirtolinjojen linnustovaikutusselvitykset<br />
Tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> maakuntakaavatasolla suunniteltaessa tulisi puistojen soveltuvuuden yleiset<br />
edellytykset myös mahdollisten haitallisten linnustovaikutusten osalta selvittää kattavasti. Valmisteluvaiheessa<br />
ei ole hankittu sellaista aineistoa, jolla tuulipuistokohtaisia vaikutuksia voitaisiin yhdenkään<br />
haittakokonaisuuden osalta perusteellisesti ennakoida. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvitys<br />
36
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
– lisäalueet -raportissa uusina esille nousseiden kohteiden (4) osalta ei ole olemassa edes alustavaa<br />
linnustoaineistoa, mikä on katsottava huomattavaksi puutteeksi.<br />
Katso vastine 5. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteelliseltä yhdistykseltä saatiin selvitys linnustoarvoista<br />
suhteessa tuulivoimapuistoihin (alustava luonnos keväällä 2011). Tämä on<br />
esitetty Sisä-<strong>Suomen</strong> tuulivoimaselvityksen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> osassa (s. 93). <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys teki linnustoselvityksen niiden kohteiden osalta jotka<br />
nousivat esille työneuvottelussa Ely-keskuksen kanssa kesäkuussa 2011. Tuulivoimapuistoihin<br />
liittyvät voimalin<strong>ja</strong>t ovat yhteystarpeita (kehittämisperiaate) eikä siten<br />
ole järkevää tehdä niistä selvitystä.<br />
Linnustovaikutusten tarkastelu<br />
Yhteenvetona todetaan, että linnustolliset haitat tulisivat todennäköisesti jäämään vähäisimmiksi,<br />
osin hyvinkin puutteellisen tausta-aineiston aiheuttamat epävarmuustekijät huomioon ottaen,<br />
kohteilla 2. Keltinmäki, 5. Vekkula, 8. Vehkoo, 9. Ilosjoki, 10. Soidinmäki <strong>ja</strong> 11. Vestonmäki. Näiden<br />
kohteiden kaavaan merkinnälle ei löydy suurta linnustollista ristiriitaa. Muiden kohteiden osalta<br />
erityyppiset haitat <strong>ja</strong> riskit yksin tai yhdessä muodostavat huomattavia vaikutuksia. Nämä vaikutukset<br />
tulee selvittää tarkemmin tutkimussuunnitelmaan perustuen <strong>ja</strong> sen jälkeen arvioida onko<br />
niiden jättäminen kaavasta pois linnustollisesta näkökulmasta aiheellista. Alueiden 12. Kumpumäki<br />
<strong>ja</strong> 13. Toulat osalta haitat on ennakoitavissa joka tapauksessa niin suuriksi, että varaukset tulee<br />
poistaa kaavasta <strong>ja</strong> näiden alueiden tarkempi vaikutusselvitys ei ole näin ollen tarpeellinen.<br />
Katso vastine 5, edellinen vastine.<br />
Vaikutukset Natura 2000-alueisiin<br />
ELY-keskuksen näkemyksen mukaan kaavaratkaisulla voidaan tietyissä tapauksissa aiheuttaa todennäköisesti<br />
haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -alueiden luonnonarvoille. Kaavaratkaisun vaikutukset<br />
Natura 2000 -alueisiin tulee edellä esitetyn poh<strong>ja</strong>lta arvioida seuraavissa tapauksissa: 7 Pihla<strong>ja</strong>koski<br />
(tv), Kuhmoinen (8,3 km 2 ), 12 Kumpumäki (tv), Viitasaari (2,0 km²) <strong>ja</strong> 13 Toulat (tv), Viitasaari<br />
(10,4 km²). Kumpumäen <strong>ja</strong> Toulatin tuulivoimapuistoalueet ovat pääteltävissä mm. linnuston<br />
kannalta niin haitallisiksi, että ne tulee poistaa kaavasta.<br />
Katso vastine 5. Työneuvottelussa 2.2.2012 ympäristöministeriön <strong>ja</strong> Ely-keskuksen<br />
kanssa sovittiin, että Pihla<strong>ja</strong>kosken alueesta tehdään Naturan tarveharkinta.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsäkeskus<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> metsäohjelmassa on tavoitteena lisätä metsäenergian käyttöä. Tämä edellyttää<br />
nykyisellä polttoteknologialla turpeen, kivihiilen tai öljyn käyttöä seospolttoaineena. Etusi<strong>ja</strong>lla on<br />
turve kotimaisena polttoaineena. Kasvava metsäenergian määrä sekä tuotannosta poistuvien kohteiden<br />
korvaaminen edellyttää uusia turvetuotantokohteita. Turvetuotannon pitää kuitenkin pystyä<br />
vähentämään vesistökuormitusta nykyisestä – tarvitaan tehokkaampia vesiensuojelumenetelmiä.<br />
Metsäkeskus pitää tärkeänä, että alueita turvetuotantoon varattaessa ennakoidaan riittävästi<br />
se, että alueille on saatavissa ympäristölupa <strong>ja</strong> alueet ovat teknisesti sekä taloudellisesti tuotantoon<br />
sopivia.<br />
Tuulivoiman osalta voimalat vaikuttavat moneen muuhun asiaan enemmän kuin metsätalouteen.<br />
Suoluonnon osalta ns. luo-kohteet ovat ongelmallisia, koska turvevaro<strong>ja</strong> ei pystyttäne hyödyntämään,<br />
mutta toisaalta luontoarvot eivät ole riittäviä suojelualueiksi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 5.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo<br />
37
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Lausunnossa esitetään, että kaavaselostukseen tulee lisätä vielä erillisenä vaatimuksena arkeologiset<br />
maastoinventoinnit tuulivoimalapuistojen alueilla. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museo ei pidä hyvänä ratkaisuna<br />
sijoittaa Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuistoa näin lähelle muinaisjäännöksiä eli Pyhänpään<br />
<strong>ja</strong> Pyhävuoren kalliomaalausalueita. Suurten tuulivoimapuistojen dominanssin maisemassa<br />
on todettu vähenevän vasta 5-7 km etäisyydestä tarkasteltuna. Ko. kalliomaalausalueet<br />
sisältyvät luonnoksessa maisemadominanssialueen sisään. Turvetuotantoalueiden sijoitteluun ei<br />
ole arkeologisen kulttuuriperinnön osalta huomautettavaa. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta<br />
museo pitää tärkeänä, että tuulivoimapuistojen suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnallisesti<br />
<strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt. Tuulivoiman vaikutuksia kaupunkikuvaan,<br />
maisemaan, kulttuuriperintöön <strong>ja</strong> rakennettuun ympäristöön tulee tarkentaa kaavaselostuksen<br />
s. 63 taulukkoon. Tuulivoimapuistojen rakentamisen jälkeisiä vaikutuksia uusien<br />
taa<strong>ja</strong>mien <strong>ja</strong> kaupunkikeskustojen syntyyn tulee myös pohtia.<br />
Katso vastine 5. Arkeologiset maastoinventoinnit on mainittu kaavaselostuksessa.<br />
Yva-ryhmä täsmentää vaikutuksia kaavaselostukseen.<br />
Liikennevirasto<br />
Lausunnossa todetaan, että tuulivoimaloiden riittävät etäisyydet maanteihin <strong>ja</strong> rautateihin on turvattava<br />
<strong>ja</strong>tkosuunnittelussa. Tuulivoimaloiden etäisyys liikenneväyliin on hyvä lisätä suunnittelumääräyksiin.<br />
Liikennevirasto on antanut ohjeistuksen (6.6.2011) tuulivoimaloiden etäisyydestä<br />
maanteihin <strong>ja</strong> rautateihin.<br />
Maakuntakaavakartalla on esitetty muutamia tuulivoima-alueita aivan kiinni maantiehen tai osittain<br />
maantien molemmille puolille. Ra<strong>ja</strong>us tulee merkitä selvästi maantien ulkopuolelle, ei maantien<br />
päälle (tv 7, tv 9). Ilosjoen kohdalla (tv 9) on kiinnitettävä erityistä huomiota valtatien 4 kehittämiseen.<br />
Vestonmäen kohdalla (tv 11) tuulivoimapuiston alue on ra<strong>ja</strong>ttu pääosin valtatien 4 länsipuolelle,<br />
mutta pieneltä osin myös itäpuolelle. Alue tulee ra<strong>ja</strong>ta kokonaisuudessaan valtatien 4<br />
länsipuolelle. Myös yhdysteiden molemmin puolin (tv 3 - 6) tai lähelle yhdystietä (tv 2) merkittyjen<br />
alueiden <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa on varmistettava tuulivoimalan riittävä etäisyys maanteihin.<br />
Lisäksi todetaan, että turvetuotantoalueiden si<strong>ja</strong>inti liikenneväylien läheisyydessä voi muuttaa<br />
poh<strong>ja</strong>vesiolosuhteita <strong>ja</strong> aiheuttaa vaurioita rata- <strong>ja</strong> maantierakenteisiin. Ra<strong>ja</strong>us tulee merkitä selvästi<br />
liikenneväylän ulkopuolelle <strong>ja</strong> varmistettava riittävä suo<strong>ja</strong>etäisyys. Liikennevirasto pitää tärkeänä,<br />
että vaihemaakuntakaavan valmistelun yhteydessä on tehty tarkastelut uusien turpeenottoalueiden<br />
kulkuyhteyksistä <strong>ja</strong> turvekuljetusten määristä. On oleellista, että turpeenotto ei vaadi<br />
uusien liittymien rakentamista ainakaan päätieverkolle. Liikennevirasto katsoo, että suunnittelumääräyksiin<br />
on sisällytettävä riittävät selvitykset kaavan vaikutuksista liikenteeseen <strong>ja</strong> väylärakenteisiin.<br />
Virasto toteaa vielä, että tarkempien liikenteellisten arviointien tekeminen turvetuotantoa <strong>ja</strong> tuulivoimaa<br />
koskevassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on tärkeää.<br />
Lisätään kaavaselostukseen liikenneviraston ohjeistus. Koska tuulivoimapuiston merkintä<br />
kuvaa ominaisuutta, ei ole tarpeen ra<strong>ja</strong>ta maanteitä pois alueista. Täydennetään<br />
kaavaselostusta selvityksillä kaavan vaikutuksista liikenteeseen <strong>ja</strong> väylärakenteisiin.<br />
Länsi- <strong>ja</strong> Sisä-<strong>Suomen</strong> aluehallintovirasto<br />
Aluehallintovirastolla ei ole kaavaluonnoksesta lausuttavaa.<br />
Länsi-<strong>Suomen</strong> Sotilasläänin Esikunta<br />
Kaavaluonnoksessa on Toivakan kunnan alueella si<strong>ja</strong>itseva Leppäsenneva 249 (EO/tu) on SRM:n<br />
mukaisesti määritellyllä Toivakan varaston suo<strong>ja</strong>-alueella. Lausunnossa esitetään, että Leppäsen-<br />
38
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
nevalta turvetuotantoaluevaraus poistetaan. Lisäksi esitetään, että <strong>ja</strong>tkosuunnittelussa <strong>ja</strong> rakentamisessa<br />
tulee huomioida myös alueella <strong>ja</strong> läheisyydessä mahdollisesti kulkevat Puolustusvoimien<br />
kaapelilin<strong>ja</strong>t. Kaapelilinjojen si<strong>ja</strong>inti tulee selvittää hyvissä ajoin ennen suunnitelmien valmistumista.<br />
4. vaihemaakuntakaavaa varten Puolustusvoimien Materiaalilaitoksen esikunta on<br />
toimittanut suo<strong>ja</strong>-alueiden suunnittelumääräykset, jotka koskevat vain rakentamista;<br />
ei muutosta.<br />
Metsähallitus<br />
Kaavaselostusluonnoksen kohdassa ”vaikutukset maakunnan energiahuoltoon” esitetään arvio,<br />
että maakunnan turvetuotannon tavoite täyttyy. Kuitenkin samalla todetaan, että kaavassa turvetuotantoon<br />
esitettävissä soista (17 000 ha) vain 1/3 eli noin 6 000 ha on tuotantokelpoista, josta<br />
vain osa on mahdollista saada mm. maanomistuksellisista syistä tuotantokäyttöön. Lisäksi tuotantopotentiaalia<br />
löytyy jonkun verran myös kaavan ”tuo” <strong>ja</strong> ”luo” varausalueilta sekä kaavan ”valkoisilta”<br />
alueilta. Epäselväksi jää, miten kaavassa esitetyt turvetuotantoaluevaraukset riittävät kattamaan<br />
tulevat energiatarpeet.<br />
Kansallisessa suo- <strong>ja</strong> turvemaastrategiassa lin<strong>ja</strong>taan, että turveyritysten jo hallussa oleviin (hankittu<br />
ennen 1.2.2011) soihin ei sovelleta takautuvasti luonnontilaisuusasteikkoa. Vaihemaakuntakaavaluonnoksesta<br />
ei käy ilmi, miten kaavatyössä on toteutettu tätä periaatetta.<br />
Kohteiden luonnonsuojelullinen arvo määräytyy sekä luonnontilaisuusasteikon (yleinen<br />
luontoarvo) että erityisten luontoarvojen mukaan (mm. uhanalaiset suotyypit <strong>ja</strong><br />
lajisto). Kaavaan SL-kohteina sisältyvien turvetuottajien jo hallussa olevien soiden erityiset<br />
luontoarvot ovat hyvin merkittäviä, minkä takia ko. periaatteella ei ole vaihekaavan<br />
kannalta käytännön merkitystä.<br />
Kaikki kaavavaraukset (myös SL-alueet) on ra<strong>ja</strong>ttu kaavakartalle tutkitun suoalueen ulkora<strong>ja</strong>uksen<br />
mukaisesti. Luonnonsuojelulailla perustettavaksi esitettävien suojelualueiden osalta tällainen merkintätapa<br />
on kuitenkin liian ylimalkainen. Suojelualue-esitykset tulisikin siten ehdottomasti esittää<br />
kaavakartoilla tarkasti ra<strong>ja</strong>ttuina. Tämä koskee sekä SL-kaavamerkintäalueita että luo -alueille<br />
myöhemmin luonnonsuojelulain no<strong>ja</strong>lla perustettaviksi suunniteltu<strong>ja</strong> suon osia. Lähtökohtaisesti<br />
kaavassa ei tulisi esittää luonnonsuojelulain no<strong>ja</strong>lla suojeltaviksi alueiksi metsätalouskäytössä olevia<br />
ojitettu<strong>ja</strong> turvemaita, ellei niillä ole erityisiä suojelutarpeita. Esimerkkinä SL-kaavara<strong>ja</strong>uksen<br />
tarkentamistarpeesta mainittakoon suoalue n:o 239, Kivisuo 4, Joutsa (selvityspinta-ala 562 ha).<br />
Ra<strong>ja</strong>us sisältää merkittävän osan metsätalouskäyttöön ojitettua runsaspuustoista aluetta, josta<br />
suurimmalle osalle on lisäksi perustettu metsäntutkimuslaitoksen koealo<strong>ja</strong>. Samoin suoalueen n:o<br />
240 Junninneva, Kannonkoski (177 ha) kaavara<strong>ja</strong>us käsittää valtion maan osalta pohjoispäässä ojitettua<br />
metsätalouskäytössä olevaa turvemaata.<br />
Kivisuo 4:n <strong>ja</strong> Junninnevan SL-ra<strong>ja</strong>uksia on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa,<br />
molempien kohteiden pinta-ala pieneni. Kohteiden ra<strong>ja</strong>ukset tarkentuvat lopullisesti<br />
toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Tuulivoimakohteista tv 13 si<strong>ja</strong>itsee linnustoltaan merkittävän Heinä-Suvanto – Hetejärvi – Naturaalueen<br />
(SPA/SCI FI0900046) vieressä, <strong>ja</strong> siitä voi aiheutua ongelmia sekä muutto- että pesimälinnustolle.<br />
Tämä tulee ottaa huomioon kohteen suunnittelussa <strong>ja</strong> ra<strong>ja</strong>uksessa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tuo-merkinnällä esitetyistä kohteista esitetään poistettavaksi: 17 Pitkäneva (Natura-alueen läheisyys),<br />
Kivetyn alueen kohteet 41–44 (turvetuotanto pirstoisi alue-ekologisen suunnitelman) sekä<br />
Heinäsuo 7 tai sen muuttaminen luo-merkinnäksi (mm. korkea ennallistamispotentiaali). Tuokohteista<br />
viidellä (5) tulee huomioida tai turvata AES-luontokohteet. EO/tu-merkinnällä osoitetuis-<br />
39
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
ta kohteista tulee poistaa 241 Kalalampi (METSO-kohde). Kaakkosuo 2 (EO/tu) ra<strong>ja</strong>usta tarkistettava,<br />
itäreuna ra<strong>ja</strong>ttava ulos. Pieni Joensuo (EO/tu) ra<strong>ja</strong>usta tarkistettava (pohjoisosa pois). EO/tukohteista<br />
12:sta tulee turvata/huomioida AES-kohteet. Multian Puukkosuon (luo-merkinnällä)<br />
osalta kysytään, mitkä ovat alueen luontoarvot, koska suoalue kauttaaltaan ojitettu? Olisiko sopivampi<br />
merkintä tuo?<br />
Yksittäiset AES-luontokohteet tulee / voidaan ottaa huomioon mahdollisissa ympäristölupaprosesseissa.<br />
Kauttaaltaan ojitetun Puukkosuon luonnonsuojelullinen merkitys<br />
perustuu lajiarvoon. Katso tarkemmin vastine 3.<br />
Vaikutusten arvioinnin osalta todetaan, että laskentaperusteet <strong>ja</strong> siten myös esitetyt loppuarviot<br />
kaavan ilmastovaikutuksista jäävät epämääräisiksi. Laskelmissa kaavavarauksista tuotantoon siirtyvä<br />
määrä on oletettu liian suureksi. Merkittävä osa selvitysalasta jää tuotannon ulkopuolelle<br />
mm. teknisen tuotantoon soveltumattomuuden, luontoarvojen tai maanomistajien haluttomuuden<br />
takia.<br />
Ilmastovaikutusten laskenta- <strong>ja</strong> arviointiperusteet on esitetty selostustekstissä.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategian taustamateriaalin mukaan (<strong>Keski</strong>-Suomi <strong>ja</strong> ilmastonmuutos 2011,<br />
s. 20, <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong>) <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> luonnontilaiset suot toimivat päästölähteinä (165 000 tn<br />
CO2 –ekv/vuosi). Kaavaselostusluonnoksessa esitetään kuitenkin ristiriitaisesti luonnontilaisen<br />
suon toimivan kasvihuonekaasujen nieluna. Mistä ristiriita johtuu?<br />
Ilmastostrategian alustavassa taustamateriaalissa oli virheellisesti jäänyt ottamatta<br />
huomioon puuston vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin. Epätarkkuus on kor<strong>ja</strong>ttu julkaisuun<br />
<strong>Keski</strong>-Suomi <strong>ja</strong> ilmastonmuutos web-versioon <strong>ja</strong> kaavaselostuksessa asia on<br />
ilmaistu oikein.<br />
Kaavaselostusluonnoksessa todetaan, että ” Tuulivoimaloiden merkittävimmät <strong>ja</strong> laajimmalle ulottuvat<br />
vaikutukset kohdistuvat maisemakuvaan.” Kohdassa ”taloudelliset <strong>ja</strong> yritysvaikutukset” (s.<br />
61) voisi positiivisten vaikutusten lisäksi tuoda esille, että sekä tuulivoimapuistoilla että turvetuotantoalueilla<br />
voi olla myös negatiivisia talousvaikutuksia. Esimerkiksi loma-asuntotonttien hinnat<br />
saattavat laskea maisema- <strong>ja</strong> muiden haittojen takia useidenkin kilometrien päässä tuotantoalueilta.<br />
Lisätään kaavaselostukseen maininta.<br />
Lisäksi todetaan, että ”ekosysteemipalvelu” kattaa kaikki luonnon tuottamat palvelut (ml. turvetuotannon).<br />
Sanaa on käytetty liian suppeassa merkityksessä selostuksessa.<br />
Metsäntutkimuslaitos<br />
Kommentissaan Metsäntutkimuslaitos esittää, että Metsäntutkimuslaitoksen kokeet käsittävä alue<br />
ra<strong>ja</strong>taan (toimitetun karttaliitteen mukaisesti) Kivisuo 4 (SL 239) luonnonsuojelualueen ulkopuolelle.<br />
Perusteluna todetaan, että Kivisuon alueella on jo 50-luvulta lähtien tehty kansallisesti <strong>ja</strong> kansainvälisesti<br />
merkittävää <strong>ja</strong> arvostettua tutkimusta metsäpuiden ravinnetalouteen <strong>ja</strong> soiden hydrologiaan<br />
liittyen. Koealueella on edelleen käynnissä tutkimusta <strong>ja</strong> suunnitteilla on myös uusia kokeita<br />
metsätalouskäytöstä hylättävien soiden jälkikäyttöön liittyen.<br />
Kivisuo 4:n SL-ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Osa Metsäntutkimuskeskuksen<br />
esittämästä alueesta jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, ra<strong>ja</strong>us tarkentuu<br />
lopullisesti toteutuksen yhteydessä, katso vastine 4.<br />
Museovirasto<br />
Lausunnossa todetaan, että vaihemaakuntakaavassa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristö eli<br />
arkeologinen kulttuuriperintö, rakennettu kulttuuriympäristö <strong>ja</strong> kulttuurimaisema <strong>ja</strong> turvata niihin<br />
40
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
sisältyvien arvojen säilyttäminen. Museovirasto viittaa kulttuuriympäristöarvojen turvaamisessa<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museon antamaan lausuntoon.<br />
Katso vastine 5 <strong>ja</strong> vastine <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> museolle.<br />
Pihtiputaan seurakunta<br />
Vastustaa seurakunnan omistaman maan ottamista turvetuotantoalueeksi (kaavassa LUOmerkinnällä<br />
osoitettu Pajuneva). Jatkossakaan ei tulla hyväksymään seurakunnan maille turvetuotantoa.<br />
Luo-merkintä painottaa alueen luontoarvo<strong>ja</strong>. Jos alueen omista<strong>ja</strong> ei halua mailleen<br />
turvetuotantoa, sitä ei sinne tule.<br />
TraFi<br />
Liikenteen turvallisuusvirasto korostaa, että kaikille mahdollisille lentoesteille on haettava ilmailulain<br />
(1194/2009) 165 §:n mukainen lentoestelupa tuulivoimaloiden, niiden rakentamiseen tarkoitettujen<br />
nostureiden sekä mahdollisten muiden hankkeen kannalta tarpeellisten korkeiden esteiden<br />
pystytykseen. Myös mahdolliset vaikutukset muille liikennemuodoille tulisi selvittää tuulivoimapuiston<br />
suunnitellun si<strong>ja</strong>innin osalta (mm. turvallisuussyistä määritellyt etäisyydet teihin tai<br />
rautateihin sekä vaikutukset liikennevalvontatutkiin). Tärkeää on, että tuulivoimarakentamisen<br />
vaikutukset liikenteen turvallisuudelle <strong>ja</strong> sujuvuudelle selvitetään suunnitteluvaiheessa <strong>ja</strong> otetaan<br />
huomioon toteutuksessa.<br />
Ks. vastine ELY-keskukselle <strong>ja</strong> liikennevirastolle.<br />
YRITYKSET<br />
Digita Oy<br />
Lausunnossa todetaan, että osa suunnitelluista potentiaalisista tuulivoimapuistoista si<strong>ja</strong>itsee alueilla,<br />
jossa niiden rakentaminen voi häiritä valtakunnallisia <strong>ja</strong> alueellisia radio- <strong>ja</strong> tv-lähetyksiä. Mikäli<br />
kaavatyössä ei voida riittävän tarkasti arvioida tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> radio- <strong>ja</strong> tv-lähetysten tai<br />
muun tietoliikenteen toiminnan kannalta, tulee kaavaan sisällyttää seuraava suunnittelumääräys:<br />
Jatkosuunnittelussa on otettava huomioon radio- <strong>ja</strong> tv-lähetyksille aiheutuvan haitan vaikutus<br />
suunniteltujen alueiden soveltuvuuteen tuulivoimaloiden sijoituspaikaksi.<br />
Lisätään esitys kaavaselostukseen.<br />
Fingrid Oyj<br />
Lausunnon mukaan vaihekaavaluonnoksessa ei ole riittäviä edellytyksiä esittää tuulivoimapuistojen<br />
edellyttämiä sähkölinjojen yhteystarpeita. Sähkölinjojen määrittäminen <strong>ja</strong> yhteystarpeiden<br />
merkitseminen kaavaan edellyttäisi yksityiskohtaisempia tuulipuistojen liittämistä koskevia tarkastelu<strong>ja</strong><br />
(tieto<strong>ja</strong> mm. tuulipuistojen liityntätehoista sekä toteutusaikatauluista). Fingrid ehdottaa,<br />
että yhteystarpeiden si<strong>ja</strong>an aluevarauskartan poh<strong>ja</strong>lla voisi esittää nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan<br />
voimansiirtoverkon <strong>ja</strong> käyttää sitä voimajohtotarpeiden arvioinnissa. Selostuksessa<br />
mainittu<strong>ja</strong> yhteystarpeen suunnittelumääräyksiä voisi yhdistää soveltuvilta osin tuulivoimaloiden<br />
merkintöjen suunnittelumääräyksiin.<br />
Kaavan tausta-aineistossa (www.keskisuomi.fi/3.vmk) on esitetty kartta, jossa<br />
3.vmk:n luonnoksen lisäksi on lainvoimainen maakuntakaava. Yhteystarpeita on tarkasteltu<br />
tuulivoimapuistojen taustaselvityksissä.<br />
41
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Finsilva Oyj/Ilkka Mäkinen<br />
Kommentissa esitetään muutamien SL- <strong>ja</strong> luo-alueiden merkintöjen muuttamista turvetuotannon<br />
mahdollistavaksi tuo- tai EO/tu – merkinnäksi (perusteluna taloudellisesti merkittävät turvevarat).<br />
Kohteet ovat: Lempaatsuo SL (Keuruu), Kivisuo SL (Keuruu/Multia), Rautosuo luo (Multia) sekä<br />
Pohjoisneva luo (Saarijärvi). Mikäli kaavan mukaan em. alueilla ei voi harjoittaa turvetuotantoa,<br />
maanomista<strong>ja</strong>lle tulee korvata suojelusta aiheutuvat taloudelliset menetykset täysimääräisenä.<br />
Katso vastine 4.<br />
Jyväskylän Energia Oy<br />
Pyytää huomioimaan <strong>ja</strong>tkovalmistelussa seuraavat asiat: energiaturpeen nykyistä käyttöä koskevat<br />
tiedot ovat vanhentuneet Jyväskylän käytön osalta (kaavaluonnoksessa ilmoitettu luku on noin<br />
puolet Jyväskylän tämän hetken 2,4 milj. irto-m3 käytöstä), turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana<br />
on oltava, että turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus ei nouse, vaikka uusia soita<br />
tuotantoon kaavoitetaan, turvepoh<strong>ja</strong>isten peltojen käyttöön energiaturpeen tuotannossa Jyväskylä<br />
Energia Oy suhtautuu varauksella (johtuen korkeista tuhkapitoisuuksista <strong>ja</strong> lannoitejäämistä),<br />
mikäli turpeen saatavuus <strong>Keski</strong>-Suomesta heikkenee, joudutaan sitä tuomaan entistä kauempaa,<br />
yrityksen strategian mukaisesti bio<strong>ja</strong>keiden käyttöä sähkön- <strong>ja</strong> lämmöntuotannossa lisätään asteittain<br />
vuoteen 2025 - turpeenkäyttö on tulevina vuosina vuositasolla 1 500 000-2 000 000 i-m³ vähentyen<br />
kohti vuotta 2025 (v. 2025 jälkeen parhaimmalla bio<strong>ja</strong>keiden käyttöasteen skenaariolla<br />
yrityksen turpeenkäyttö on vuosittain 700 000-1 500 000 i-m³ riippuen sähkön lauhdetuotannon<br />
osuudesta). Nykyisen tiedon <strong>ja</strong> markkinanäkemyksen perusteella, ei ole teknistaloudellisia mahdollisuuksia<br />
täysin luopua turpeesta. Tästä syystä turpeen huoltovarmuuden merkitystä maakunnan<br />
sähkön- <strong>ja</strong> lämmöntuotannon turvaamiseksi ei pidä vähätellä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3. Päivitetään energiaturpeen käyttötiedot.<br />
Turveteollisuus<strong>liitto</strong> ry<br />
Vaihekaavassa todetaan, että kaavassa turvetuotantoon osoitetusta pinta-alasta vain noin kolmannes<br />
soveltuisi turvetuotantoon. Tätä olisi syytä korostaa <strong>ja</strong> nostaa esimerkiksi selkeästi kaavaselostukseen<br />
nykyisen kokonaisalan rinnalle kunkin varatun alueen turvesyvyydeltään yli 1,5 m<br />
pinta-ala mahdollisena tuotantokelpoisena alana. Erilaisten rajoitteiden <strong>ja</strong> maanomistussuhteiden<br />
vuoksi turvetuotantotarkoituksiin hallintaan saatava potentiaalinen ala pienenee n. 4 500 hehtaariin.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> energiaomavaraisuuden kasvattaminen ei näytä mahdolliselta vaihekaavan<br />
perusteella. Turvetta joudutaan tuomaan yhä enenevässä määrin. Vaihekaavassa on syytä käyttää<br />
mahdollisimman tuoreita energian käyttöluku<strong>ja</strong> niin puun kuin turpeenkin osalta. Luo-merkintää ei<br />
tulisi käyttää, koska sen oikeusvaikutukset ovat epäselvät. SL-merkinnällä osoitettuihin alueisiin<br />
sisältyy myös turvetuotantoa varten hankittu<strong>ja</strong> alueita. Mikäli kaavaa merkityt SL-alueet toteutuvat,<br />
tulee turvetuotantoon hankittujen alueiden lunastaminen suojelualueiksi tapahtua nopeasti <strong>ja</strong><br />
täydestä arvosta.<br />
Katso vastine 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Turvetuote Peat Bog Oy<br />
Vaihemaakuntakaavaan tulisi lisätä tuo-merkintä Konnonsuolle (Karstula). Alueelle on tehty luontoselvitys<br />
20.9.2011. Ympäristölupahakemus on vireillä. Alueen saaminen turvetuotantoon on erittäin<br />
tärkeää käytössä olevien tuotantoalueiden poistumisen <strong>ja</strong> kasvaneen kotimaisen energiaraaka-aineen<br />
käytön vuoksi.<br />
42
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Vaihekaavaan merkittäviltä tuo- <strong>ja</strong> EO/tu –alueilta tulee olla riittävät luontoselvitykset<br />
(Turva-projektissa kasvillisuus- <strong>ja</strong> linnustoselvitykset). Liitolle on toimitettu Konnonsuolta<br />
vain kasvillisuusselvitys. Ei merkitä kaavaan, turvetuotantokelpoisuus ratkaistaan<br />
ympäristölupakäsittelyssä.<br />
UPM-Kymmene Oyj<br />
Yhtiöllä ei ole huomauttamista kaavaluonnoksen tuulivoimapuistoalueisiin. EO/tu-alueista todetaan,<br />
että turpeenottoalueita on esitetty tarpeettomasti järvien ranta-alueille. Yhtiö näkee hyvänä<br />
EO-alueiden esittämisen aluevarausmerkinnällä, jolloin tulkinnanvaraisuus vähenee. Multian Joutsensuota<br />
esitetään merkittäväksi EO-alueeksi tuo-merkinnän si<strong>ja</strong>sta.<br />
Yhtiö pitää tuo-alueiden merkitsemistä aluevarauksena parempana kuin käyttämällä kohdemerkintää;<br />
tulkinnanvaraisuus pienenee <strong>ja</strong> julkisuusperiaate täyttyy.<br />
SL-alueista todetaan, että niiden ra<strong>ja</strong>ukset ovat ristiriitaisia nykyisen maankäytön kanssa. Yhtiö<br />
vastustaa metsälöiden keskelle muodostettavia SL-alueita, koska ne vaarantavat vaihettumisvyöhykkeineen<br />
metsätalouden harjoittamista. Yhtiö esittääkin, että uudet SL-alueet jätetään kokonaan<br />
pois 3. vaihemaakuntakaavasta. Joukossa on pääsääntöisesti ojitettu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> selvästi muuttuneita<br />
soita, joiden suojelullinen status on laskenut <strong>ja</strong> luonnontilaisuuden ominaispiirteet vähentyneet.<br />
Luo-merkintöjen osalta todetaan, että ojitetut <strong>ja</strong> selvästi muuttuneet luo-alueiden osat tulee<br />
ra<strong>ja</strong>ta pois kaavaluonnoksesta. Joukossa on myös soita, joilla tulee sallia turpeen nosto.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Vapo Oy<br />
Lausunnossa todetaan, että kaavaselostuksessa (s.17) esitetyt turpeen käyttömäärät perustuvat v.<br />
2009 lukuihin. Käyttömääräluvut olisi syytä päivittää esim. vuoden 2011 käyttömäärätiedoilla.<br />
Kaavassa (selostuksessa) on mainittu, että kaavan turvetuotantoon osoitetusta pinta-alasta vain n.<br />
kolmasosa soveltuisi tuotantoon. Vapo Oy esittää, että em. asiaa kaavassa selkeytetään <strong>ja</strong> korostetaan.<br />
Eräs mahdollisuus on tuoda kaavaselostuksessa, nykyisen kokonaisalan rinnalle, selkeästi<br />
esiin kunkin varausalueen turvesyvyydeltään yli 1,5 metrin pinta-ala mahdollisena tuotantokelpoisena<br />
alana.<br />
Vaihekaavassa tuotantoon varattu pinta-ala ei tule mahdollistamaan maakunnan energiaomavaraisuuden<br />
kasvattamista.<br />
LUO-merkinnän osalta todetaan, että kyseisen merkinnän oikeusvaikutukset eivät ole selvät. Tämän<br />
vuoksi LUO-merkintää ei tulisi käyttää kaavassa. Mikäli kaavaan osoitetut SL-merkinnät toteutuvat<br />
(osa SL-alueista myös Vapo Oy:n hallinnassa), edellyttää Vapo näiden alueiden lunastamista<br />
valtiolle täysimääräisillä korvauksilla nopeutetulla aikataululla.<br />
Katso vastine 4, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
YHDISTYKSET<br />
Ala- <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-Keiteleen kalastusalue<br />
Katsoo, ettei ole hyväksyttävää ottaa Keitele-järveä käyttöön suunniteltaessa turvetuotantoalueiden<br />
kuivatusvesien laskukohteita. Suunniteltujen turvetuotantoalueiden (mm. Pakoneva EO/tu)<br />
vaikutukset kohdistuisivat pääosin <strong>Keski</strong>-Keiteleen Karttuselkään, joka on ammattikalastuksen <strong>ja</strong><br />
virkistyskäytön kannalta koko järven keskeisintä aluetta. Myös Isojokeen liittyvät luontoarvot tulee<br />
ottaa huomioon yläpuolisia alueita turvetuotannolle kaavoitettaessa. Jo vesipuitedirektiivi ra<strong>ja</strong>a<br />
yksiselitteisesti Karttuselän pois turvetuotannon kuivatusvesien laskualueena. Myös Haapakylän<br />
43
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
osakaskunnan hoitokunta yhtyy Ala- <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-Keiteleen kalastusalueen lausuntoon, eikä tule hyväksymään<br />
vesialueittensa käyttöä turvetuotannon kuivatusvesien laskualtaana – koskee myös Pyhäjokea.<br />
Vapaa-a<strong>ja</strong>n kalasta<strong>ja</strong>järjestöt *Äänekosken tärppi” <strong>ja</strong> ”Kömin kalasta<strong>ja</strong>t” yhtyvät kalastusalueen<br />
lausuntoon, eivätkä lähetä erillistä muistutusta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Asemankylän kyläyhdistys, Hankasalmi/Pekka Häkkinen<br />
Kommentissa todetaan, että turvetuotantoa Pal<strong>ja</strong>kansuolla EO/tu <strong>ja</strong> Tervasuolla EO/tu (Hankasalmi)<br />
ei pidä laajentaa. Tervajoensuo 113 (EO/tu) pitää poistaa kaavaluonnoksesta seuraavista syistä:<br />
vesistövaikutukset (tuotantoaluetta lähimmät lammet <strong>ja</strong> Kuuhankaveden eteläpää jo ylikuormitetut),<br />
turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat läheiselle Asemakylän asutukselle sekä Tervajoensuon<br />
virkistyskäytöllinen merkitys (lähiasukkaiden sienestys- <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong>stusaluetta). Mikäli turvetuotantoa<br />
Sahijoen vesistöalueella lisätään, puhdistustoimien oltava kemiallisia <strong>ja</strong> tehokkaita.<br />
Pal<strong>ja</strong>kansuolla (EO/tu 109, 110), Tervasuolla (EO/tu 114) <strong>ja</strong> Tervajoensuolla (EO/tu<br />
113) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun<br />
perusteella ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
GlobeSus ry<br />
Ei hyväksy turvetuotannolle suunniteltu<strong>ja</strong> alueita 3. vaihemaakuntakaavassa. Perusteluina todetaan<br />
seuraavaa: turvetuotanto ei ole kestävän kehityksen mukaista energiantuotantoa – turpeella<br />
tuotettu energia voidaan rinnastaa fossiilisiin polttoaineisiin CO2-päästöiltään, turvetuotannon<br />
<strong>ja</strong>tkaminen estää puunkäytön lisäämistä <strong>ja</strong> edistämistä energialähteenä, vaihemaakuntakaavassa<br />
ei ole tutkittu mahdollisia ennallistettavia suoalueita – kaavassa tulisi olla merkittynä ne alueet,<br />
joissa ojitetun suon ennallistamisella voidaan palauttaa lähes luonnontilainen suo, turvetuotannon<br />
vaikutukset vesistöön – TASO-hankkeen tuloksia tulisi odottaa <strong>ja</strong> tehdä sen jälkeen ratkaisut 3.<br />
vaihekaavan suhteen sekä jokaisen oikeus soiden <strong>ja</strong> vesistöjen virkistyskäyttöön myös <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Gösta Serlachiuksen taidesäätiö<br />
Kommentissa vastustetaan kaavaluonnoksen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
esitetään seuraavat asiat: kaavaluonnos tuhoaa maakunnan suoluonnon, kaivettavien<br />
turvekenttien alapuoliset vesistöt <strong>ja</strong> kalasto tulevat tuhoutumaan, soiden vesitasapainoa ylläpitävä<br />
vaikutus järkkyisi (tulvien lisääntyminen, uhka poh<strong>ja</strong>vesille), ranta-asumusten <strong>ja</strong> mökkien arvon<br />
romahtaminen, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen, soiden lintujen <strong>ja</strong> nisäkkäiden<br />
häviäminen sekä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien menetys. Kaava tuhoaisi myös Huhkojärven<br />
<strong>ja</strong> sen ympäristön, mikä ei ollut a<strong>ja</strong>tuksena luonnonsuojelualuetta perustettaessa. Alue on<br />
lisäksi kulttuurihistoriallisesti merkittävä. Turvetuotannon osalta kaava kumottava, eikä uusia turvekenttiä<br />
tule enää avata.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Haaviston seudun kyläyhdistys ry/Tar<strong>ja</strong> Ikkala<br />
Jämsän Kirvessuo tulisi esittää luo-merkinnällä (nyt luonnoksessa tuo-merkinnällä). Perusteluina<br />
muutokselle alueen mahdolliset metsälakikohteet (mm. luonnontilainen suo) <strong>ja</strong> muut arvokkaat<br />
elinympäristöt (mm. metson elinpiiri) sekä luonto- <strong>ja</strong> lintudirektiivin liitteiden laje<strong>ja</strong> esiintyy runsaasti.<br />
Kirvessuon merkittävin luontoarvo on eteläosan luonnontilainen osa-alue. Lisäarvona<br />
on metson esiintyminen. Mahdollinen suon pohjoisosaan (ojitettua, muuttunutta suo-<br />
44
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
ta) sijoittuva turvetuotanto ei uhkaisi vesitaloudellisesti luonnontilaista osa-aluetta;<br />
ei muutosta.<br />
Hankasalmen Latu <strong>ja</strong> Polku ry, Hankasalmen Kameraseura ry, Sirkkamäen kyläyhdistys ry<br />
Esittävät, että Häähninmäen päälle suunnitellun tuulimyllyn paikkaa siirretään. Perusteluna seuraavat<br />
asiat: Häähninmäen laki historiallinen ra<strong>ja</strong>paikka, mäenlaen arvokkaat luontoarvot <strong>ja</strong> tuulimyllyn<br />
aiheuttama maisemallinen haitta. Alueella meneillään rakennushanke, jossa alueelle rakennetaan<br />
mm. autiotupa. Suunniteltu tuulimylly tulee si<strong>ja</strong>itsemaan samalla paikalla kuin rakenteilla<br />
oleva autiotupa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Heikuran <strong>ja</strong> Nuottavuoren tiekunnat/Pekka Tuomiranta<br />
Eivät hyväksy esitettyjä turvetuotantoalueita Ottovuorenneva nro 168 <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuo nro<br />
174. Perusteluina loma-asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> vakituisen asutuksen läheisyys, liikenteen lisääntyminen,<br />
turpeenoton aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat sekä Yltiäjärven veden pilaantuminen <strong>ja</strong> pilaantumisesta<br />
johtuen rantatonttien arvon lasku.<br />
Ottovuorennevalla <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteiden<br />
vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei muutosta.<br />
Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 3, 8, 9.<br />
Iso-Huikon kalastuskunta/Eero Nyppynen<br />
Vastustaa turvetuotantoa Leppäsennevalla <strong>ja</strong> Teerisuolla Toivakassa. Perusteluna mainitaan turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Leppäsennevan (EO/tu 249) vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
ole suuri; ei muutosta. Teerisuo 4 (EO/tu 250) poistetaan kaavasta, katso vastine<br />
3.<br />
Istunmäen <strong>ja</strong> Särkisalon osakaskunnat<br />
Vastustavat uusien turvetuotantoalueiden varaamista 3. vaihemaakuntakaavaan (192 Teerisuo,<br />
191 Riisisuo, 190 Rantinsuo, 189 Nollinneva <strong>ja</strong> 265 Pakoneva). Em. alueet tulee poistaa kaavaluonnoksesta.<br />
Perusteluna todetaan turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset <strong>ja</strong> vaikutukset<br />
kalatalouteen. Luonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu suunnitellun turvetuotannon vaikutuksia<br />
kalatalouteen. Esitettyjen turvetuotantoalueiden vaikutuspiirissä ovat myös Pyhäjärven <strong>ja</strong> Listonniemen<br />
Natura-alueet, joita ei ole erityisesti huomioitu turvetuotantoalueita suunniteltaessa.<br />
Teerisuo 3:n <strong>ja</strong> Pakonevan vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
suuri; ei muutosta. Riisisuo, Rantinsuo <strong>ja</strong> Nollinneva poistetaan kaavasta,<br />
katso vastine 3.<br />
Jyväskylän Latu ry<br />
Esittää, että ehdotettuun Keltinmäen tuulivoimapuistoon ei Kolmisoppisen, Ladun ma<strong>ja</strong>n, Soidenlammen<br />
<strong>ja</strong> Keltinmäen ulkoilualueita sisällytettäisi. Alueet ovat suosittu<strong>ja</strong> hiihto- <strong>ja</strong> retkeilyalueita,<br />
kävijämäärä n. 10 000 vuosittain. Hiihtoreitti Hanhiperän kautta Ladun ma<strong>ja</strong>lle jäisi osittain kaavaillun<br />
tuulivoimapuiston alle.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jyväskylän seudun luonnonsuojeluyhdistys<br />
45
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Suhtautuu myönteisesti tuulivoiman lisäämiseen Jyväskylän seudulla. Ympäristöhaitat täytyy kuitenkin<br />
minimoida tarkalla suunnittelulla <strong>ja</strong> ympäristövaikutusten arvioinnilla myöhemmässä suunnitteluvaiheessa.<br />
Kaavaselostuksen kohtaan ”Muutama puistoalue si<strong>ja</strong>itsee lintujen keskeisen<br />
muuttoreittialueen reunavyöhykkeellä” esitetään tarkennusta seuraavasti: ”Kärkistensalmen, Kärpänkylän<br />
<strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistot si<strong>ja</strong>itsevat lintujen keskeisellä muuttoreitillä <strong>ja</strong> tämä<br />
tulee ottaa huomioon alueiden suunnittelussa kuten tuulivoimaloiden sijoittelussa, laitteiden valinnassa<br />
<strong>ja</strong> merkitsemisessä niin, että linnut havaitsevat ne mahdollisimman kaukaa”.<br />
Edelleen esitetään <strong>ja</strong>tkoa selostuksen kohtaan ”Lepakoista tai niiden muuttoreiteistä ei tiedetä<br />
riittävästi tutkimusten vähäisyyden vuoksi”. Esitys: ”, siksi on tärkeää selvittää lepakoiden liikkuminen<br />
tuulivoimapuistojen alueella”.<br />
Katso vastine 5. Lisäysehdotukset kaavaselostukseen lepakoiden <strong>ja</strong> Kärkistensalmen<br />
sekä Pihla<strong>ja</strong>kosken osalta selkeyttävät mahdollisen puistoalueen toteutusta.<br />
Jämsänjokilaakson kalastusalue/Arvo Kettunen<br />
Vastustaa kaavaluonnosta, koska Jämsän reitin vesistö ei kestä nykyistäkään turvetuotannon vaikutusta.<br />
Perusteluina todetaan: nykyisten tuotantoalueiden vesiensuojelu <strong>ja</strong> käytettävä tekniikka<br />
on toimimatonta <strong>ja</strong> ala-arvoista. Liuenneelle humukselle on saatava arvot oleville <strong>ja</strong> tuleville tuotantoalueille,<br />
eikä esim. alle yhden metrin näkösyvyistä vettä saa laskea vesistöihin. Jämsänjokilaakson<br />
kalastusalue esittääkin, ettei kaavaluonnosta hyväksytä <strong>ja</strong> oteta käyttöön ennen kuin turvetuotannolle<br />
saadaan käyttöön toimivat ravinteiden <strong>ja</strong> liuenneen humuksen poistomenetelmät.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kauhkialan kalastuskunta/Kaukialan osakaskunta<br />
Kommentti koskee EO/tu merkinnällä osoitettua Kynnyssuota (Jämsä) <strong>ja</strong> Nytkymenjoen valumaaluetta.<br />
Asiakirjoista ei käy selville, että Kynnyssuon luontoarvo<strong>ja</strong> (kasvillisuutta, linnustoa) olisi<br />
riittävästi selvitetty. Kynnyssuon statuksen tulisi olla sama kuin läheisellä Nytkymensuolla, joka<br />
osoitettu kaavassa luo-merkinnällä. Osakaskunta on huolissaan Nytkymenjoen tilan oletettavasta<br />
huononemisesta, mikäli joen varrella aloitetaan turvetuotanto. Kaavoituksen yhteydessä olisi pitänyt<br />
selvittää turvetuotannon vaikutus vesistöön, koska aikaisempaa tuotantoa ei ole Nytkymenjoen<br />
valuma-alueella. Nytkymenjoki on nähtävä herkkänä kohteena <strong>ja</strong> siksi turvetuotanto tulee ra<strong>ja</strong>ta<br />
valuma-alueelta kokonaan pois. Mikäli alueet otetaan kaavaan, Nytkymenjoen valuma-alueelle<br />
tulisi antaa aluekohtainen suunnittelumääräys.<br />
Kynnyssuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kalatalouskeskus ry<br />
Ei hyväksy, että turvetuotantoalueiksi osoitettujen alueiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuvaa<br />
soiden kuivatusvesien vaikutusta ei ole arvioitu riittävällä tarkkuudella. Käytetyt mittarit eivät kuvaa<br />
kaikilta osin alapuolisen vesistön tilaa tai luonnontaloudellista itseisarvoa. Vesistön suojelumenetelmät<br />
eivät ole osoittautuneet riittävän tehokkaiksi humuksen osalta. Turvetuotantoa ei voi<br />
osoittaa alueille, joissa vesistöt ovat luontaisesti vähän humuksen kuormittamia.<br />
Vesistövaikutusarvioinnissa ei ole kuultu tai osallistettu haitankärsijöitä tai heidän edunvalvojiaan.<br />
Hyödynsaa<strong>ja</strong>t ovat olleet edustettuina koko kaavavalmistelun a<strong>ja</strong>n. Em. on hyvän hallintotavan<br />
vastaista. Edelleen todetaan, että vesistövaikutusarviointi ei esitä riittäviä mittareita haittavaikutusten<br />
arvioimiseksi alapuolisissa vesistöissä. Puutteena luonnoksessa on soitten yhteisvaikutus <strong>ja</strong><br />
suokohtaisen ladullisen sekä määrällisen vaikuttavuuden arviointi (esim. kuivatusvesien määrä<br />
suhteessa alapuolisen vesistön kokoon tai laatuun). Luonnoksessa ei ole myöskään esitetty, miten<br />
näin paikallisesti mittava toiminta sopii yhteen EU:n tulvadirektiivin kanssa. Ympäristöselvityksissä<br />
46
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
alapuoliset vesistöt on tukittava mm. uhanalaisten lajien osalta sekä selvitettävä pienvesien luontoarvot<br />
kattavasti. Lausuntoon yhtyy 29 kalastusaluetta tai osakaskuntaa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 7.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> lintutieteellinen yhdistys ry/Marjo Pihla<strong>ja</strong><br />
Tuulivoiman osalta todetaan, että kaikkien suunniteltujen alueiden osalta tietämys linnustosta on<br />
puutteellinen <strong>ja</strong> yhdistys vaatii alueilla tarkempia linnustoselvityksiä. Itse voimalaa vaarallisempia<br />
ovat voimaloiden oheisrakenteet kuten säähavaintotornit <strong>ja</strong> voimalin<strong>ja</strong>t. Erityisesti kritisoidaan<br />
tuulivoiman (Toulat <strong>ja</strong> Kumpumäki) sijoittamista Viitasaaren Heinä-Suvannon lähistölle, joka on<br />
mm. luonnonsuojelulailla rauhoitettu kosteikkoalue <strong>ja</strong> kuuluu kansainvälisesti merkittävien kosteikkojen<br />
Ramsar-verkostoon. Tuulivoiman sijoittaminen Päijänteen lähistölle (Kärkistensalmi,<br />
Kärpänkylä, Pihla<strong>ja</strong>koski) myös ongelmallista, sillä Päijänne ainoa tunnettu lintumuuton johtolin<strong>ja</strong><br />
<strong>Keski</strong>-Suomessa. Voimaloita ei tulisi sijoittaa muutamaa kilometriä lähemmäksi Päijänteen rantaa.<br />
Turvetuotantoalueiden osalta vaaditaan luokituksen muuttamista mm. arvokkaiden pienvesien <strong>ja</strong><br />
huomionarvoisten lintulajien esiintymisen perusteella. Tuo-merkinnällä osoitetuista soista esitetään<br />
kahden (Heinäsuo <strong>ja</strong> Korsneva) muuttamista luo-merkinnäksi. EO/tu-alueista esitetään muutettavaksi<br />
tuo-merkinnäksi 22 suokohdetta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3, 4 <strong>ja</strong> 5.<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> Vihreät ry<br />
Lausunnossa todetaan, että uusia turpeenkaivualueita ei tarvita. Perusteluna todetaan, että nykyisten<br />
käytössä olevien <strong>ja</strong> varattujen tuotantoalueiden pitäisi riittää ainakin 20 vuotta.<br />
Vesistövaikutusten osalta suunnitelmassa ei ole huomioitu vesistöjen kokonaiskuormitusta, ainoastaan<br />
turvetuotannon päästöt. Turpeenkaivusta poistuvat alueet siirtyvät usein maa- <strong>ja</strong> metsätalouteen,<br />
joten päästöt eivät lopu.<br />
Kaavassa suojeluun merkityt, usein pienet ojittamattomat suot eivät todennäköisesti säily luonnontilaisina.<br />
Kaavaluonnoksessa suojelutavoitteet vaikuttavat olevan vahvasti turvetuotannolle<br />
alisteisia. Suojelun tavoitteena tulisi olla suokokonaisuudet tai parhaimmillaan valuma-alueet.<br />
Turpeen si<strong>ja</strong>sta omavaraista energiantuotantoa tulee kehittää puun <strong>ja</strong> tuulivoiman varaan. Luonnoksessa<br />
osoitettujen tuulivoima-alueiden käyttöönottoa tulee kiirehtiä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Keurusselän Seura ry<br />
Toivoo, että kaavassa harkittaisiin huolellisemmin uusien turvetuotantoon soveltuvien suoalueiden<br />
kaavaan ottamista. Valumavesiriskit ovat liian suuret. Turvetuotantoalueiden painopiste sijoittuu<br />
kaavassa läntiseen <strong>Keski</strong>-Suomeen. Tämä ei saa merkitä sitä, että tästä alueesta tulee ns. ”turvetuotantosiirtomaa”,<br />
joka tuottaa maakunnan kolmelle keskukselle energiaa <strong>ja</strong> kärsii ympäristöhaitat<br />
näiden puolesta. Kaavoitus ei saa myöskään merkitä kehityskäytävän ulkopuolisten alueiden<br />
kehittämättä jättämistä, mihin esillä olevan kaavan perusteella helposti päädytään. Erityinen<br />
huomio tulisi kiinnittää vesistökuormituksen vähentämiseen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Keurusseudun luonnonystävät ry<br />
Palautteessa vaaditaan, että turpeenpoltto on lopetettava sitä mukaa, kun nykyiset kaivualueet<br />
tyhjenevät. Vaihemaakuntakaava pilaa merkittävästi omia elinolosuhteitamme eikä kanna vastuuta<br />
koko maapallon tulevaisuudesta.<br />
47
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
LUO-merkinnällä varatut suot on siirrettävä SL-merkinnäksi, jotta seudun soiden luontoarvot turvataan.<br />
LUO-merkityillä soilla ei turpeenkaivun tule olla mahdollista, joten tähän viittaava lause on<br />
poistettava selostuksesta. LUO-merkittyjen soiden osalta selostukseen kir<strong>ja</strong>ttava mahdollisuus<br />
perustaa niistä kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueita, ei vain luontoarvo<strong>ja</strong> sisältäviltä osiltaan.<br />
LUO-merkinnän piiriin tulee sisällyttää kaikki ojittamatonta suoalaa sisältävät suot tai ainakin<br />
kaikki suo- <strong>ja</strong> turvemaastrategian mukaiset suuren osan ojittamatonta alaa sisältävät suot.<br />
Edelleen todetaan, että valuma-alueen kerralla kaivuussa olevan pinta-alan ra<strong>ja</strong>amisesta ei ole<br />
apua kiintoaineksen kertymiseen järvien pohjiin. Tämä virhearvio toistuu selostuksessa useita kerto<strong>ja</strong>.<br />
Vesistövaikutusten arviointimenetelmällä etsitään vesistöjä, joita saisi pilata. Lähtökohtana tämä<br />
on väärin. Varsinkin menetelmän muuttu<strong>ja</strong> ”herkkyys” on vailla perusteita.<br />
Kaavan vaikutusten arviointi sisältää paljon virheitä, puutteita <strong>ja</strong> turpeenkäytön negatiivisten vaikutusten<br />
vähättelyä. Esimerkkinä selostuksen s. 63 taulukko, jonka mukaan turvetuotantoalueet<br />
vaikuttavat vesistöjen tilaa parantavasti.<br />
Suunnitelluista tuulivoimapuistoista ei tässä vaiheessa ole huomautettavaa.<br />
Palautteessa vaaditaan tuo-merkintöjen poistamista kaavasta <strong>ja</strong> EO/tu-merkintöihin jätetään vain<br />
jo turvetuotannossa tai suunnitteluprosessissa olevia soita. Jos uusia turvekenttiä esitetään, tulee<br />
alueiksi varata pahiten luontoarvonsa menettäneitä, kokonaisuudessaan ojitettu<strong>ja</strong> soita tai turvepelto<strong>ja</strong>.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3 <strong>ja</strong> 4. Vaikutusten arviointi <strong>ja</strong>tkuu <strong>ja</strong> tarkentuu ehdotusvaiheeseen.<br />
Yva-ryhmän mahdollisuutta vaikuttaa arvioinnin sisältöön <strong>ja</strong> käsittelyyn lisätään.<br />
Keurusseudun Vihreät ry<br />
Turvetuotannon osalta todetaan, että kaava ei huomioi Pihla<strong>ja</strong>veden reitin Ähtärin puolella olevia<br />
turvetuotantoalueita – tämä on paha virhe. On myös seurattava, mitä maakuntara<strong>ja</strong>n takana tapahtuu.<br />
Kaava ei saa myöntää turvetuottajille lupaa ottaa käyttöön nopeasti kaikkia tuotantoon<br />
ehdotettu<strong>ja</strong> alueita. Keuruun <strong>ja</strong> Pengerjoen reittien nykyinen turpeenottoala on inventoitava <strong>ja</strong><br />
uusien soiden käyttöoton tulee tapahtua sitä mukaa, kun soita poistuu tuotannosta. Pihla<strong>ja</strong>veden<br />
reitillä turpeenottoalan täytyy olla vuosittain laskeva, jotta vesien kuormittuminen vähenisi. Vesien<br />
tarkkailua on tehostettava jokaisen turvetuotantoalueen alapuolisessa vesistössä. Vesistökuormituksen<br />
lisäksi myös turvepöly on ongelma <strong>ja</strong> tuotannon aiheuttama maisemallinen haitta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Keuruun kalastusalue/Jukka Pulkkinen<br />
Vastustaa kaavaluonnosta <strong>ja</strong> sen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina turpeen<br />
ilmastopäästöt, turvetuotannon haitalliset vaikutukset vesistöihin, kalastoon <strong>ja</strong> vesieläimistöön,<br />
soiden vesivarasto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> – tasapainoa ylläpitävä vaikutus tulisi järkkymään, tulvat lisääntyisivät,<br />
poh<strong>ja</strong>vedet olisivat uhattuina <strong>ja</strong> mökkien arvot romahtaisivat. Lisäksi suoluonnon monimuotoisuus<br />
tuhoutuisi, linnut <strong>ja</strong> nisäkkäät häviäisivät <strong>ja</strong> virkistysmahdollisuudet (mar<strong>ja</strong>stus, sienestys,<br />
metsästys) menetettäisiin. Edelleen todetaan, että kaavan edunsaa<strong>ja</strong>t ovat itse olleet laatimassa<br />
itselleen toimintaedellytyksiä tavalla, joka ei ole tämän päivän demokratian <strong>ja</strong> lainkäytön mukaista.<br />
Kaavaa valmistelleen toimikunnan edustajien (mm. Vaposta, UPM:stä, Turveteollisuusliitosta,<br />
MTK:sta jne.) olisi pitänyt jäävätä itsensä asianosaisina. Turpeenpoltto on lopetettava nykykaivantojen<br />
ehtyessä <strong>ja</strong> uusia kenttiä ei tule enää avata. Turve ei ole tulevaisuuden energialähde.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 7.<br />
48
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Keuruun Suolahden osakaskunta/Tapio Kallio-Mannila<br />
Osakaskunta näkee, että luonnoksen EO/tu-alueilla voisi hyödyntää turvetuotantoa, mikäli läheisyydessä<br />
ei ole luontoarvo<strong>ja</strong> tai vesistöön kohdistuneita haitto<strong>ja</strong> ei synny. Tuo-alueet olisi mahdollista<br />
ottaa tuotantoon, mikäli toiminta sovitetaan luontoarvot huomioiden sekä vesistöhaitat eliminoidaan<br />
rakentamalla tehokkaat puhdistusmenetelmät. Luo-alueita ei tulisi sisällyttää kaavaan,<br />
vaikka niissä jollain osalla suota voisi olla mahdollisuus turvetuotannolle. SL-alueet ovat maakunnallisesti<br />
merkittäviä alueita, joten ne tulee ehdottomasti sisällyttää kaavaan.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Koskenpään Eräpo<strong>ja</strong>t ry/Lasse Hakola<br />
Esittää Jämsän Kirvessuon (tuo-merkinnällä) muuttamista luo-merkinnäksi. Perusteluna todetaan,<br />
että alue on upeaa suoluontoaluetta metsälakikohteineen <strong>ja</strong> runsaine eläinlajistoineen. Maisemallisesti<br />
alue on edustava suo- <strong>ja</strong> harjuluonnon mosaiikki.<br />
Kirvessuon merkittävin luontoarvo on eteläosan luonnontilainen osa-alue. Lisäarvona<br />
on metson esiintyminen. Mahdollinen suon pohjoisosaan (ojitettua, muuttunutta suota)<br />
sijoittuva turvetuotanto ei uhkaisi vesitaloudellisesti luonnontilaista osa-aluetta;<br />
ei muutosta.<br />
Kuivasmäen kalastusosakunta/Heikki Salminen<br />
Ei hyväksy turvetuotantoalueeksi osoitettujen alueiden alapuolisiin vesistöihin kohdistuvia kuivatusvesien<br />
vaikutusta, jota ei ole arvioitu riittävästi. Myöskään käytetyt mittaukset eivät kaikilta<br />
osin kuvaa vesistöjen tilaa. Vesistöjen suojelumenetelmät eivät ole riittävän tehokkaita humuksen<br />
<strong>ja</strong> liukoisen humuksen osalta. Turvetuotantoa ei voi lisätä alueille, joissa vesistöt ovat kuormituksiltaan<br />
äärirajoilla. Kaavavalmistelun vesistövaikutusarvioinnissa ei ole kuultu haitankärsijöitä eli<br />
osakaskuntia, vesialueen- rannan omistajia tai heidän edunvalvojiaan. Kaavavalmistelussa on vesistöön,<br />
rapu- <strong>ja</strong> kalakantoihin sekä kalastukseen kohdistuvia haitto<strong>ja</strong> arvioitava paremmin. Kaavamääräyksissä<br />
haki<strong>ja</strong>t tulee velvoittaa sitoutumaan riittäviin vesiensuojelutoimenpiteisiin <strong>ja</strong> korvauksiin<br />
aiheuttamistaan haitoista. Edelleen vaaditaan, että tuotantoon otettavien <strong>ja</strong> jo tuotannossa<br />
olevien soiden vesistötarkkailu muutetaan vastaamaan todellisten päästöarvojen mittaamista<br />
<strong>ja</strong> sisällyttää tämä velvoite kaavamääräykseen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Kyyjärven kalastuskunta/Juhani Vertanen<br />
Lausunnossa todetaan, että kaavavalmistelussa turvetuotannon kuormitusvaikutuksia vesistöön<br />
(erityisesti humuksen osalta) ei ole riittävästi selvitetty. Paikalliseen virkistyskäyttöön <strong>ja</strong> lähialueen<br />
vesistöön kohdistuvien haittojen vuoksi turvetuotantoalaa ei tulisi näin merkittävästi lisätä. Myöskään<br />
ei ole selvitetty, onko tuotannossa nykyisin käytettävissä riittäviä vesiensuojelumenetelmiä<br />
kuormituksen vähentämiseksi. Kaavoitusta ei tulisi <strong>ja</strong>tkaa ennen kuin turvetuotannon keskeinen<br />
vesistökuormitus <strong>ja</strong> sen riittävät vähentämiskeinot on selvitetty. Tuotantoalueiden tarve <strong>ja</strong> sitä<br />
vastaava vaihekaavan pinta-ala tulisi arvioida uudelleen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Laukaan seudun luonto ry/Jukka Mäkelä<br />
Laukaan seudun luonto ry katsoo, että kotimaisuudestaan huolimatta turvetuotanto on väistyvä<br />
energiantuotantomuoto ympäristölle aiheutuvien haittojensa vuoksi. Yhdistys toivoo, että selvityksissä<br />
löydetyt luontoarvot esim. valtakunnallisesti uhanalaiset suotyypit sekä uhanalaislajiesiintymät<br />
otetaan huomioon entistä tarkemmin maakäyttöratkaisuissa. Edelleen toivotaan, että suot<br />
49
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
joiden lävitse virtaa pienvesiä, jätetään turvetuotannon ulkopuolelle (esim. Tervasuo/Sahinjoki,<br />
Haukilamminsuo/Jänkkäränpuro, Tervajoensuo/Tervajoki <strong>ja</strong> Haarajoenneva/Haarajoki). Myös soiden<br />
ennallistamismahdollisuudet tulee arvioida tarkemmin lupaprosessissa. Tehdyt kasvillisuus- <strong>ja</strong><br />
linnustoselvitykset perustuvat yhden päivän havaintoihin - nämäkin tulee toistaa lupaprosessin<br />
yhteydessä kattavamman kuvan saamiseksi. Tuulivoimatuotanto on kannatettavaa, mutta ympäristöhaitat<br />
tulee minimoida.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Leivonmäen maaseutuyhdistys ry/Matti Kosonen<br />
Kommentissa esitetään poistettavaksi Leivonmäen (Joutsa) Kivisuon SL-alueesta yksityismailla olevat<br />
metsätalouden piiriin kuuluvat ojitetut alueet. Perusteluna todetaan: puusto harvennusikäistä,<br />
puuston määrä alueilla runsas, ojitetuista alueista ei ole ollut haittaa ojittamattomille, ojitettujen<br />
alueiden suojelu vaikeuttaisi tilojen metsätalouden harjoittamista <strong>ja</strong> ojitettujen alueiden ennallistaminen<br />
voi heikentää reunametsän kasvuolosuhteita. Kommentissa toivotaan myös, että kaavalla<br />
mahdollistettaisiin turvetuotannon harjoittaminen (turve kotimaista energiaa <strong>ja</strong> tuo työmahdollisuuksia).<br />
Vesiensuojelutoimenpiteillä tulee kuitenkin estää vesistöjen pilaantuminen.<br />
Kivisuo 4:n SL-ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen yhteydessä.<br />
Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Liston osakaskunta/Pekka Haltia<br />
Vastustaa uusia turvetuotantoalueita. Uudet tuotantoalueet uhkaisivat Listonniemen veden laatua<br />
<strong>ja</strong> siten alueen kalastusta <strong>ja</strong> kaikkea virkistyskäyttöä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Martinjärven vesienhoitoyhdistys/Jussi Alanko<br />
Kommentissa esitetään, että <strong>Keski</strong>-Suomessa on tehtävä lin<strong>ja</strong>us turpeenkäytöstä luopumisesta.<br />
Luopuminen on esittäjän mukaan mahdollista pääsääntöisesti v. 2020 mennessä. Uusia turpeennostoalueita<br />
ei siten tarvita <strong>ja</strong> tämän tulisi näkyä kaavassa.<br />
Kommentissa vastustetaan laajo<strong>ja</strong> turvetuotantovyöhykkeitä (EO/tv). Ne tulee poistaa vaihekaavasta.<br />
TUO-merkinnällä esitetyt suot tulee poistaa myös. Kaavaan tulee merkitä vain olemassa<br />
olevat turpeennostoalueet. LUO-merkinnän suunnittelumääräykseen on lisättävä: Luonnon monimuotoisuudelle<br />
merkittävälle alueelle ei voida sijoittaa luontoarvo<strong>ja</strong> vaarantavia toimia kuten turvetuotantoa.<br />
Kaavaselostuksesta poistettava viittaukset turvetuotannon toiminnan mahdollisuuteen<br />
luo-alueilla.<br />
Edelleen esitetään 3. vaihemaakuntakaavan hylkäämistä esitetyssä muodossa. Mikäli vaihekaavaa<br />
ei hylätä, esitetään pöytäkir<strong>ja</strong>an liitettäväksi kommentoi<strong>ja</strong>n eriävä mielipide, joka sisältää em.<br />
muutosesitykset vaihekaavaan <strong>ja</strong> kaavaselostukseen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4. Turvetuotantovyöhykkeessä on kyse vesistöalueesta <strong>ja</strong> siihen<br />
liittyvästä turvetuotantoa oh<strong>ja</strong>avasta määräyksestä.<br />
Metsänhoitoyhdistys <strong>Keski</strong>-Suomi<br />
Lausunnossa todetaan, että kaavassa käytetty luo-merkintä on maanomista<strong>ja</strong>n oikeusturvan kannalta<br />
ongelmallinen. Metsänhoitoyhdistys esittää, että luo-merkinnällä esitetyt kohteet käytäisiin<br />
vielä läpi <strong>ja</strong> osoitetaan ne joko mahdolliseen suojeluun tai hyötykäyttöön. Mahdollista olisi myös<br />
merkitä arvokkaat kohteet kohdemerkinnällä, ei suurina alueina, kuten luonnoksessa on tehty.<br />
50
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Edelleen todetaan, että olisi asiallista informoida kirjeitse myös niitä maanomistajia, joita tuulivoima-aluemerkinnät<br />
koskettavat.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 4, 6 <strong>ja</strong> 8.<br />
Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Etelä-Suomi ry<br />
Lausunnossa todetaan, että voimalin<strong>ja</strong>n yhteystarpeen tulla olla ohjeellinen, koska tuulivoimapuiston<br />
rakentaminen on epävarmaa. Näin merkintä ei estä maan järkevää käyttöä muuhun tarkoitukseen.<br />
Koska tuulivoimapuistojen toteutuminen on epävarmaa, tulee tuulivoimapuisto<strong>ja</strong> koskevan<br />
merkinnän olla ominaisuusmerkintä, ei aluevaraus. Ennen tuulivoimaloiden rakentamista aluetta<br />
tulee voida käyttää normaalisti muuhun käyttötarkoitukseen, esim. rakentamiseen. Turvetuotantoaluemerkintään<br />
ei ole huomautettavaa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Metsänomistajien <strong>liitto</strong> Järvi-Suomi ry<br />
Lausunnossa todetaan, että <strong>ja</strong>tkossakin maanomistajia tulisi informoida kaavavalmistelusta samalla<br />
tavalla (kirjeitse tms.), vaikka laki ei henkilökohtaista kuulemismenettelyä vaadikaan. Edelleen<br />
todetaan, että kaavamerkinnät luo <strong>ja</strong> tuo ovat maanomista<strong>ja</strong>n oikeusturvan kannalta ongelmallisia.<br />
Kaavamerkintöjen huomioiminen, erilaiset hallinnolliset päätökset sekä niiden tasapuolisuus,<br />
lin<strong>ja</strong>kkuus <strong>ja</strong> oikeusvaikutteisuus tulevat näkemyksemme mukaan aiheuttamaan paljon ongelmia<br />
kaikille osapuolille. Maanomistajien oikeusturva, korvaukset taloudellisista menetyksistä <strong>ja</strong> tasapuolinen<br />
kohtelu vaarantuvat ko. kaavamerkinnöillä. Luo- <strong>ja</strong> tuo-merkinnät tulisi käydä vielä yksityiskohtaisesti<br />
läpi <strong>ja</strong> osoittaa alueet joko luonnonsuojeluun tai turvetuotantoon tai jättää kokonaan<br />
valkoisiksi alueiksi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 4, 6, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
MTK <strong>Keski</strong>-Suomi<br />
MTK <strong>Keski</strong>-Suomi hyväksyy turvetuotantoon merkityt alueet <strong>ja</strong> luonnonsuojelulain mukaan suojeltavat<br />
alueet. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan luo- <strong>ja</strong> tuo-merkintöjä ei maakuntakaavassa<br />
tarvita. Kaavoitus voi aiheuttaa maanomista<strong>ja</strong>lle kohtuutonta haittaa. Lausunnossa<br />
esitetään luo- <strong>ja</strong> tuo-merkintöjen poistamista kaavasta maanomistajien oikeusturvan vastaisena<br />
merkintänä. Nämä alueet tulee käydä läpi <strong>ja</strong> siirtää selkeästi joko turvetuotantoon, luonnonsuojeluun<br />
tai poistaa kaavasta. MTK <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> mielestä maanomistajia tulisi <strong>ja</strong>tkossa tiedottaa kaavavalmistelusta<br />
vastaavalla tavalla (kirjeitse).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 4, 6 <strong>ja</strong> 8.<br />
Mulikan kalastuskunta/osakaskunta<br />
Kommentissa todetaan, että yläpuolinen vesistö ei kestä yhtään suurempaa kuormitusta, joten<br />
turvetuotantoalueet tulee poistaa kaavasta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mustanpuron vesiosuuskunta/Tarmo Viiru<br />
Vastustaa Ukonsuon vahvistamista tuo-alueeksi (Karstula). Turvetuotannon vaatima ojitus on tehokasta<br />
<strong>ja</strong> saattaa muuttaa poh<strong>ja</strong>vesivirtauksia epäedulliseen suuntaan. Lähde, josta vesiosuuskunta<br />
ottaa vetensä, saattaa pahimmassa tapauksessa kuivua.<br />
Ukonsuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Muurasjärven metsästäjät ry, Pihtiputaan RHY<br />
51
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kommentti koskee Nuorasen luonnonsuojelualueen laajentamista SL-alueena merkitylle Saarijärvennevalle<br />
(Pihtipudas). Kommentissa vaaditaan, että luonnonsuojelualueen laajentaminen Saarijärvennevalle<br />
ei estä metsästämistä tulevan laajennuksen alueella. Kaikki nykyiset metsästysoikeudet<br />
on säilytettävä tulevissakin sopimuksissa muuttumattomina.<br />
Katso vastine 4.<br />
Mäyrämäen <strong>ja</strong> Mustalammen Asukasyhdistys (n. 30 kommentin anta<strong>ja</strong>a)<br />
Kommentit koskevat Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta. Kommentin antajista kolme (3) suhtautuu<br />
suunniteltuun alueeseen myönteisesti <strong>ja</strong> loput vastustavat hanketta. Perusteluina hankkeen<br />
vastusta<strong>ja</strong>t tuovat esiin tuulivoimaloiden aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> maisemahaitat, välkehaitat, haittavaikutukset<br />
alueen virkistyskäytölle <strong>ja</strong> eläimille sekä kiinteistöjen arvon alenemisen voimaloiden<br />
myötä. Tuulivoimaa kannattavat perustelevat näkemyksensä ympäristöllisistä syistä – tuulivoima<br />
on uusiutuvaa <strong>ja</strong> ympäristöystävällistä energiaa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Partalankosken kyläyhdistys ry<br />
Vastustaa luonnokseen merkityn Jämsän Kynnyssuon (EO/tu) ottamista turpeentuotantoalueeksi.<br />
Kynnyssuo on osittain ojittamaton. Ojittamattomia soita ei suo- <strong>ja</strong> turvemaastrategian mukaan<br />
tule ottaa turvetuotantoon. Myös suon virkistyskäyttömahdollisuus tuhoutuu mahdollisen tuotannon<br />
myötä. Turva-projektissa Kynnyssuon vesistövaikutuksia ei ole arvioitu lainkaan. Ongelmana<br />
on, että tutkimukset eivät pysty arvioimaan tuotannon aiheuttamia vesistöhaitto<strong>ja</strong>. Kuormitukseen<br />
vaikuttavia tekijöitä kuten suotyyppiä, maatuneisuusastetta <strong>ja</strong> turvekerroksen paksuutta ei<br />
ole tutkimuksissa huomioitu lainkaan. Kynnyssuon ottaminen turvetuotantoon vaikuttaa negatiivisesti<br />
alapuolisen vesistön tilaan. Tämä on ristiriidassa myös Nytkymenjoen kunnostus-, käyttö- <strong>ja</strong><br />
hoitosuunnitelman kanssa. Tuotannon aloittamisen myötä myös raskas liikenne alueella lisääntyisi.<br />
Kynnyssuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Petäisjärven hoitoyhdistys ry<br />
Vastustaa turvesoiden käyttöönottoa, erityisesti suoalueet EO/tu 174, 153, 168 <strong>ja</strong> 164 (Keuruu).<br />
Perusteluna turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset <strong>ja</strong> turpeennostosta aiheutuvat pölyhaitat.<br />
Soilla suuri merkitys sinällään myös virkistyskäytössä <strong>ja</strong> puuntuotannossa.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Pihla<strong>ja</strong>veden kalastuskunnan osakaskunta/Pasi Perämäki <strong>ja</strong> Matti Saarinen<br />
Kommentissa vastustetaan kaavaluonnoksen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
esitetään seuraavat asiat: kaavaluonnos tuhoaa maakunnan suoluonnon, kaivettavien<br />
turvekenttien alapuoliset vesistöt <strong>ja</strong> kalasto tulevat tuhoutumaan, soiden vesitasapainoa ylläpitävä<br />
vaikutus järkkyisi (tulvien lisääntyminen, uhka poh<strong>ja</strong>vesille), ranta-asumusten <strong>ja</strong> mökkien arvon<br />
romahtaminen, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen, soiden lintujen <strong>ja</strong> nisäkkäiden<br />
häviäminen sekä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien menetys. Lisäksi kaavan edunsaa<strong>ja</strong>t<br />
ovat itse olleet laatimassa itselleen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Kaavaa valmistelleen toimikunnan<br />
edustajien (Vaposta, Turveteollisuusliitosta, Jyväskylän Energiasta, UPM:stä <strong>ja</strong> MTK:sta<br />
52
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
jne.) olisi pitänyt jäävätä itsensä asianosaisina. Kaava on kumottava ainakin turvetuotannon osalta.<br />
Turpeenpoltto lopetettava nykykaivantojen ehtyessä, eikä uusia turvekenttien avauksia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 7.<br />
Pihtiputaan kalastusalue/Paavo Pennanen<br />
Turvetuotantoalueita Hanslamminnneva 235, Jämsänneva 236, Männikköneva 237, Oravakorpi<br />
238, Purontausneva 239, Vihviläsuo 240, Heinäsuo 7 32 <strong>ja</strong> Kanasensuo 33 ei tule merkitä kaavaan.<br />
Perusteluina: kuivatusvesien puhdistusmenetelmät eivät vastaa tasoa, jolla turvataan alapuolisten<br />
vesistöjen säilyminen, uusien suoalueiden tutkimustulokset keskeneräiset (ei ole huomioitu humus<br />
<strong>ja</strong> kiintoaineen vaikutuksia alapuolisille vesistöille), luonnoksessa ei myöskään huomioida vesistöjen<br />
<strong>ja</strong> ranta-alueiden luontoarvo<strong>ja</strong>, uudet turvetuotantoalueet eivät tue vesipuitedirektiivin tavoitetta<br />
vesistöjen tilan parantamisesta v. 2015 mennessä, kalastusalue on osaltaan huolehtinut hallinnoimiensa<br />
vesistöjen kalastuksellisesta hyvänä pysymisestä istutuksin <strong>ja</strong> kunnostuksin sekä se,<br />
että luonnoksessa ei huomioida alueiden yhteisvaikutuksia vesistöille jo toiminnassa olevien tuotantoalueiden<br />
kanssa.<br />
Purontausnevalla on jo lainvoimainen ympäristölupa turvetuotannolle; ei muutosta.<br />
Hanslamminnevalla, Jämsännevalla, Männikkönevalla <strong>ja</strong> Oravakorvella ei ole merkittäviä<br />
luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
ole suuri; ei muutosta. Vihviläsuolla ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Kanasen<br />
suon (tuo-kohde) pieni pohjoisosan luonnontilainen osa-alueen säilyminen voidaan<br />
turvata suon eteläosaan mahdollisesti sijoittuvasta turvetuotannosta huolimatta.<br />
Vihvilä- <strong>ja</strong> Kanasensuo säilytetään kaavassa, jos niille tehtävä vesistövaikutustarkastelu<br />
ei muuta vaadi. Heinäsuo 7 muutetaan luo-kohteeksi, katso vastine 3.<br />
Pohjois-Päijänteen kalastusalue/<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> kalatalouskeskus ry<br />
Kommentissa todetaan, että kaavavalmistelun vesistövaikutusarvioinnissa ei ole kuultu haitankärsijöitä<br />
tai heidän edunvalvojiaan. Valmistelussa vesistöihin <strong>ja</strong> kalakantoihin sekä kalastukseen kohdistuva<br />
haitta on arvioitava paremmin. Vesistövaikutusarviointi ei esitä riittäviä mittareita haittavaikutusten<br />
arvioimiseksi alapuolisissa vesistöissä. Puutteena kaavaluonnoksessa on soitten yhteisvaikutus<br />
<strong>ja</strong> suokohtaisen laadullisen <strong>ja</strong> määrällisen vaikuttavuuden arviointi (esim. kuivatusvesien<br />
määrä suhteessa alapuolisen vesistön kokoon tai laatuun). Lisäksi turvetuotanto <strong>ja</strong> tehtävät<br />
vesistöjen kunnostukset ovat ristiriidassa keskenään. Vesangan reitille on suunnitteilla virtavesikunnostuksia.<br />
Siten Muuratjärven latvavesien lisäkuormitusta ei voi hyväksyä. Myös Päijänteeseen<br />
laskevaa Saajokea on kunnostettu järvitaimenkantojen vahvistamiseksi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 3 <strong>ja</strong> 6.<br />
Puulan kalastusalue<br />
Puulan kalastusalue esittää, että riskiarvioon tulee lisätä Kälkäjoen valuma-alueen turvetuotannossa<br />
tai hakuvaiheessa olevat suot. Vesistöriskejä arvioitaessa tulee huomioida myös Puulaveden<br />
merkittävät virkistykselliset, matkailulliset <strong>ja</strong> kalataloudelliset arvot.<br />
Tuotantoalue EO/tu 119 tulee poistaa kaavasta, koska Puulaveteen kohdistuu jo nykyisellä turvetuotannolla<br />
kestämättömän suuri vesistökuormitus.<br />
Kälkäjoen valuma-alue (21000 ha) tulee lisätä turvetuotantovyöhykkeisiin. Kälkäjoen turvetuotantoa<br />
tulee koskea vastaavat reunaehdot kuin mitkä on mainittu Suonteen vesistöalueelle.<br />
Raportin mukaan Kaavan vaikutukset naapurimaakuntiin ovat vähäiset. Turvetuotannon vesistövaikutukset<br />
voivat ulottua joillekin naapurimaakuntien puolelle laskeviin vesistöihin. Vaikutuksia<br />
53
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
vähättelevä maininta tulee muuttaa vastaamaan todellisuutta; turvetuotannolla on merkittävät<br />
vesistövaikutukset Etelä-Savon maakunnan puolella olevaan Puulaveteen.<br />
Vesistövaikutusriskeissä tulee huomioida myös Mäntyharjun reitti <strong>ja</strong> sen pääjärvi Puulavesi, joka<br />
on välittömästi Kälkäjoen valuma-alueen tuotantoalueiden juoksutusvesiä vastaanottava allas.<br />
Samoin kuin vesistöriskiraportissa, myös kaavaselostuksesta puuttuvat Kälkäjoen tuotantoalueet<br />
<strong>ja</strong> riskiarviointi, tulee lisätä. Kälkäjoen tuotannossa tai lupavaiheessa oleva yhteenlaskettu pintaala<br />
on n 800 ha, vastaten yli 10 % <strong>Keski</strong>- <strong>Suomen</strong> tuotantopinta-alasta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Päijälän Osakaskunta/Veijo Naarajärvi<br />
Vastustaa Kuhmoisiin osoitettua Isosuo 6 turvetuotantoaluetta <strong>ja</strong> vaatii sen poistamista kaavasta.<br />
Perusteluina todetaan seuraavat asiat: asukkaiden vastustus, alue pieni <strong>ja</strong> turvekerros ohut - kannattavuus<br />
kyseenalainen, vesistövaikutukset Pukaranjärveen ovat suuri riski, alueen tiestön heikko<br />
kunto sekä liikenteen lisääntyessä turvallisuusriskit kaikille liikkujille. Osakaskunta vastustaa myös<br />
Jämsän Kynnyssuon mahdollisen turvetuotantoalueen kuivatusvesien päästämistä vesistöön. Kaavan<br />
sanalliseen määrittelyyn sanamuodon, että sitä noudattaen ei Pukaranjärven <strong>ja</strong> sen alapuolisten<br />
vesien minkäänlaatuinen vahingoittuminen ole mahdollista.<br />
Isosuo 6:lla on merkittävä turvepotentiaali <strong>ja</strong> suolla ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
suon vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei muutosta.<br />
Kynnyssuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Pääjärven kalastusalue/Juha Piilola<br />
Pääjärven kalastusaluetta ei ole kuultu kaavaluonnosta laadittaessa. Kaavaa laadittaessa ei ole<br />
huomioitu kalastusalueiden käyttö- <strong>ja</strong> hoitosuunnitelmia, jotka mm. oh<strong>ja</strong>avat kalavesien käyttöä <strong>ja</strong><br />
hoitoa. Turvetuotantoalueiden velvoitetarkkailututkimuksissa annettu<strong>ja</strong> suosituksia ei ole huomioitu<br />
lainkaan. Kymijoen-<strong>Suomen</strong>lahden vesienhoitosuunnitelmassa on todettu Kyyjärven <strong>ja</strong> Suojoen<br />
fosforikuormituksen ylittävän jo tavoitetilan nykyisellään. Tämän vuoksi Kyyjärven, Pääjärven <strong>ja</strong><br />
Iso-Korppisen valuma-alueille ei tule oh<strong>ja</strong>ta yhtään turvetuotantoaluetta. Kaikki muistutuksessa<br />
mainitut suoalueet (yht. 19 kpl) tulee poistaa luonnoksesta em. perustein. Luonnoksessa ei ole<br />
myöskään huomioitu tuotantoalueiden totaalisia <strong>ja</strong> pysyviä hydrologisia vaikutuksia eikä kiintoaineen<br />
sekä humuksen vaikutuksia alapuolisten vesistöjen tilaan.<br />
Katso vastine 3 <strong>ja</strong> 6.<br />
Riihon Kyläyhdistys<br />
On huolissaan Petäisjärven alapuolisten vesistöjen kohtalosta turpeennoston johdosta. Kyseisen<br />
reitin järvet ovat matalia <strong>ja</strong> siten hyvin haavoittuvaisia turvetuotannosta. Reitin varrella si<strong>ja</strong>itsee<br />
myös virallinen uimaranta. Lisäksi ko. reitti on mukana ELY-keskuksen kunnostussuunnitelmassa.<br />
Kyläyhdistys vaatii, että turvetuotantoalueet EO/tu 174, 168, 164 <strong>ja</strong> 153 (Keuruu) poistetaan kaavasta,<br />
koska valumavedet tulevat virtaamaan em. mainitun reitin vesistöön.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Ruoveden-Kuoreveden kalastusalue<br />
Lausunnossa todetaan, että turvetuotantoa ei saa missään tapauksessa lisätä. Perusteluina tuodaan<br />
esiin turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset, lisäksi Keuruun kalastusalueella on tehty<br />
54
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
paljon työtä taimenen luontaisen lisääntymisen palauttamiseksi <strong>ja</strong> kantojen säilymisen turvaamiseksi<br />
<strong>ja</strong> se, että turvetuotannon <strong>ja</strong>tkaminen nykytasolla saatikka toiminnan laajentaminen eivät<br />
tue mitenkään vesipuitedirektiivin tavoitteita. Kalastusalue pitää tärkeänä, ettei luonnontilaisille<br />
soille tulla enää myöntämään lupia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Saarijärven <strong>ja</strong> Hännilän osakaskunnat<br />
Vastustavat 3. vaihemaakuntakaavan hyväksymistä <strong>ja</strong> uusien turvetuotantoalojen avaamista. Perusteluina<br />
todetaan turvetuotannon aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset (erityisesti kiintoaineisiin<br />
lukeutuvan humuksen osalta) <strong>ja</strong> puutteelliset vesiensuojelutoimenpiteet. Humus on erittäin<br />
vaikea kiinniotettava nykyisillä turvetuotantoalueiden vesienpuhdistusmenetelmillä. Pintavalutuskenttien<br />
<strong>ja</strong> kasvillisuuskenttien toimivuutta humuksen osalta ei ole objektiivisesti selvitetty. Myös<br />
toiminnan valvonnan tulisi olla tehokkaampaa. Kaavavalmistelussa, missä ehdotettujen tuotantomuotojen<br />
jätevesiä johdetaan vesistöön, on tarkastelu tehtävä aina valuma-aluekohtaisesti. Sitä ei<br />
jätetä lupa-ano<strong>ja</strong>n tehtäväksi <strong>ja</strong> rannanomista<strong>ja</strong>n vahdittavaksi.<br />
Katso vastine 3.<br />
Saarijärven Kokoomus ry<br />
Kannanottonaan yhdistys toteaa, että Pohjoisen <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> järvet <strong>ja</strong> suot eivät saa olla Keljonlahden<br />
turvevoimalan maksumiehiä. Turpeen käyttöä pyritään toistaiseksi ra<strong>ja</strong>amaan maakunnassa<br />
ainoastaan paikallisten pienten lämpövoimaloiden tarpeisiin. Tuulivoimalle on valmisteltava<br />
oma erillinen maakuntavaiheasemakaava, jossa tutkitaan kaikki voimaloiden sijoittumisvaihtoehdot<br />
<strong>ja</strong> uusimman teknologian tarjoamat mahdollisuudet. Lisäksi on laadittava suunnitelma, jonka<br />
tavoitteena on turpeenkäytöstä luopuminen energiateollisuudessa v. 2025 mennessä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3 <strong>ja</strong> 5.<br />
Saarijärven seudun luonnonystävät ry<br />
Ei voi hyväksyä kaavaluonnosta puutteellisten tietojen <strong>ja</strong> ristiriitaisuuksien vuoksi. Luontoselvitykset<br />
eivät ole riittäviä, eikä niitä tule käyttää lupaprosessissa sellaisenaan. Edelleen todetaan, että<br />
vesistövaikutusarvioinnissa ei ole kuultu haitankärsijöitä, mutta hyödynsaa<strong>ja</strong>t ovat olleet edustettuina.<br />
Turpeenkäytön lisäsuunnitelmat ovat ristiriidassa vesiensuojelun, suoluonnonsuojelun <strong>ja</strong><br />
ilmastonsuojelutavoitteiden kanssa. Kaavassa ei ole huomioitu tuotannon yhteisvaikutusta alapuoliseen<br />
vesistöön. Turvetuotannon kokonaisvaikutusta ei tiedetä, eikä humusta ole otettu huomioon<br />
selvityksissä. Tuotannon vaikutuksia lasketaan pienemmälle a<strong>ja</strong>n<strong>ja</strong>ksolle, vaikka tuotannosta<br />
johtuvia päästöjä tulee myös tuotannon loputtua. Luonnoksessa mainitaan, että järviä, jotka eivät<br />
ole saavuttamassa vesipuitedirektiivin tavoitteita, ei enää kuormitettaisi. Turvetuotannon vesiä<br />
voisi johtaa siten puhtaampiin vesistöihin, mitä yhdistys ei voi hyväksyä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3 <strong>ja</strong> 6.<br />
Saarijärvi-Seura r.y./Hannu Luotola<br />
Yleiskäsityksenä lausunnossa todetaan kaavaluonnoksen olevan tarkoitushakuinen <strong>ja</strong> joissakin<br />
kohden jopa tosiasioiden vastainen. Turvetuotannon haittavaikutukset ovat kiistattomat. Uusiutuvia<br />
energiamuoto<strong>ja</strong> kaavaluonnoksessa väheksytään. Lisäksi lausunnossa esitetään lukuisia kommentte<strong>ja</strong><br />
kaavaselostukseen. Lausunnon lopussa tuodaan esiin seuraavat kannanotot:<br />
Kaavaluonnos tulee hylätä <strong>ja</strong> laittaa se uuteen valmisteluun. Valmistelutyöhön tulee kutsua kattava<br />
joukko niitä taho<strong>ja</strong>, joita kaavan vaikutukset koskevat. Nyt kaavassa esitetyt ratkaisut tukevat<br />
vain suppean intressiryhmän tavoitteita.<br />
55
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Turpeen käyttöä energian tuottamiseen tulee merkittävästi vähentää seuraavan 10–15 vuoden<br />
kuluessa <strong>ja</strong> tuotannosta kokonaan luopuminen pidemmän a<strong>ja</strong>n kuluessa.<br />
Ympäristövaatimustasoa nykyisessä turvetuotannossa tulee kaikissa tapauksissa nostaa.<br />
Turve tulee säilyttää <strong>Suomen</strong> huoltovarmuuden osana energialähteenä tuleville sukupolville.<br />
Turpeennoston <strong>ja</strong> –polton teknologiasta <strong>ja</strong> osaamisesta tulee huolehtia huoltovarmuussyistä siten,<br />
että niiden käynnistäminen on mahdollista.<br />
Kaavaluonnoksen tuulivoimaosio tulee tehdä uudelleen tai valmisteltava oma vaihekaavansa.<br />
Voimaloiden sijoittumisvaihtoehdot tulee tutkia nykyistä perusteellisemmin <strong>ja</strong> ottaa mukaan uusimman<br />
teknologian tarjoamat mahdollisuudet.<br />
On tärkeää, että kaikki mahdollinen jätteistä syntyvä energia saadaan talteen. Missä poltetaan<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> jätteet? Otetaanko kaikki mahdollinen kaatopaikkakaasu talteen?<br />
Saarijärven Pyhäjärvi tulee säilyttää vapaana turvetuotannon haitoista. Järven pohjoispuolen turvetuotantoa<br />
ei tule käynnistää. Saarijärven reitin alueelle ei tule kaavoittaa yhtään uutta turvetuotantoaluetta.<br />
Myöskään pohjoiseen Karstulan <strong>ja</strong> Kyyjärven alueille ei pidä kaavoittaa uusia tuotantoalueita.<br />
Seuran esittämät kysymykset <strong>ja</strong> kommentit kaavaselostukseen tulee ottaa huomioon.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Soskon kalastuskunta/Jukka Niskanen<br />
Ei hyväksy vesialueittensa käyttöä turvetuotantoalueiden kuivatusvesien laskualtaana. Suunniteltujen<br />
turvetuotantoalueiden (mm. Pakoneva EO/tu) vaikutukset kohdistuisivat pääosin Keiteleen<br />
Karttuselkään, joka ammattikalastuksen <strong>ja</strong> virkistyskäytön kannalta koko järven keskeisintä aluetta.<br />
Myös Isojokeen liittyvät luontoarvot tulee ottaa huomioon yläpuolisia alueita turvetuotannolle<br />
kaavoitettaessa. Jo vesipuitedirektiivi ra<strong>ja</strong>a yksiselitteisesti Karttuselän pois turvetuotannon kuivatusvesien<br />
laskualueena.<br />
Katso vastine 3.<br />
<strong>Suomen</strong> luonnonsuojeluliiton <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> piiri ry<br />
Lausunnon alussa todetaan, että kaavaluonnokseen on merkitty suojelun kannalta arvokkaimpia<br />
suokohteita suojelukohteiksi. Näiden määrä <strong>ja</strong> pinta-ala yhteensä eivät ole kuitenkaan riittäviä<br />
verrattuna esimerkiksi tuhottavaksi mahdollistettavien suokohteiden massaan. Kaavaluonnos on<br />
turvetuotannon osalta merkittävän riittämätön luonnonsuojelun, etenkin vesiluonnon suojelun<br />
kannalta. Valhemaakuntakaavan tulee maakunnan ilmastostrategian tavoitteiden mukaisesti olla<br />
turvetuotannon osalta supistava, sekä nykyisten turpeenpolttolaitosten puuenergiaan siirtymistä<br />
suosiva. Lausunnossa tuodaan esiin seuraavat muutosesitykset:<br />
1.) Turvetuotantoalueiksi (EO/tu, eo/tu, kaavaluonnoksessa 159 kpl, yht. 17 036 ha = 170,36 neliökilometriä)<br />
tulee vaihemaakuntakaavaan merkitä vain turvetuotannossa tai valmisteluvaiheessa<br />
olevat turpeentuotantoalueet. (Vuonna 2009 vahvistetussa maakuntakaavassa on turvetuotantoalueiksi<br />
jo merkitty yhteensä noin 9 000 hehtaaria, 106 kohdetta, joista kymmenen on nyt kaivettu<br />
loppuun.)<br />
2.) Turvetuotannon kannalta tärkeät suoalueet (tuo, 44 kpl, yht. 6 082 ha) on kaavasta jätettävä<br />
pois, <strong>ja</strong> luonnonarvoiltaan merkittävimmät niistä on siirrettävä luo-merkinnän piiriin (luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta tärkeä suoalue).<br />
3.) Luonnonsuojelualueiksi tai suojeltavaksi tarkoitettujen alueiden merkinnällä (SL, nyt 32 kpl, yht.<br />
56
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
5 012 ha) osoitettujen kohteiden määrä on lisättävä vähintään alkuperäiseen 51:een. Lisäalueet<br />
löytyvät kaavaluonnoksessa nyt olevien luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi merkittyjen<br />
suoalueiden (luo, kaavaluonnoksessa 38 kpl., yht. 4 720 ha) arvokkaimmista kohteista.<br />
4.) Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi osoitettavien suoalueiden (luo) suunnittelumääräykseen<br />
on lisättävä:<br />
"Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi merkityille alueille ei sijoiteta luontoarvo<strong>ja</strong> vaarantavia<br />
toiminto<strong>ja</strong> kuten turvetuotantoa".<br />
5.) Vesiensuojelu<br />
Kaavaluonnoksessa on yleinen, koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys:<br />
"Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla, ettei turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus<br />
nouse". Merkintä on parannettava muotoon: "Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana<br />
tulee olla turvetuotannon aiheuttaman vesistökohtaisen kuormituksen selvä vähentäminen <strong>ja</strong><br />
luontoarvojen säilyminen. Toiminta ei saa estää vesistön tilan parantamista vähintään hyvään tilaan.<br />
Vesistön mahdollista hyvää tai erinomaista tilaa ei saa vaarantaa.<br />
Mikäli maakunta<strong>liitto</strong> vastoin vesipuitedirektiivin <strong>ja</strong> sitä toteuttavien lakien henkeä <strong>ja</strong> kir<strong>ja</strong>inta, <strong>ja</strong><br />
kansalaisten enemmistön vaatimusta sallii kaavatasolla vesien huonontamisen, on turvetuotantovyöhykkeisiin<br />
(EOItv, luonnoksessa 3 kpl) lisättävä ainakin Pengerjoen <strong>ja</strong> Kivijärven pohjoisosan<br />
valuma-alueet ensisi<strong>ja</strong>isesti yllä olevalla suunnittelumääräyksellä, <strong>ja</strong> vähimmilläänkin nykyisen<br />
kaavaluonnoksen suunnittelumääräyksellä: "Turvetuotannon suunnittelun lähtökohtana tulee olla<br />
turvetuotannon aiheuttaman vesistön kokonaiskuormituksen vähentäminen".<br />
6.) Esitämme, että kaavaselostuksessa mainitaan tavoitteena olevan polttoturpeen vaihtaminen<br />
uusiutuviin energianlähteisiin ainakin kunnissa <strong>ja</strong> julkisella sektorilla vuoteen 2020 mennessä.<br />
Perusteluina turvetuotantoa koskeville muutosesityksille todetaan seuraavat asiat: ilmastonmuutoksen<br />
haittavaikutusten torjuminen, maaperän hiilivarastojen suojelun tärkeys <strong>ja</strong> soiden ennallistaminen<br />
ilmastonsuojelukeinona, polttoturpeen heikkous huoltovarmuuden kannalta sekä se, että<br />
puun käytön lisääminen ei edellytä turpeen käytön lisäämistä seospolttoaineena. Tuo-merkintöjen<br />
poistamista perustellaan myös sillä, että merkintä tuo rajoituksia maanomistajille.<br />
Perusteluina tuulivoima-alueiden säilyttämiselle <strong>ja</strong> niiden lisäämiselle kaavassa tuodaan esiin seuraavat<br />
asiat: ilmaston-, luonnon- <strong>ja</strong> vesiensuojeluun liittyvät syyt, ehtymätön tulevaisuuden energianlähde,<br />
voimaloiden terveys- <strong>ja</strong> ympäristöhaitat sekä tuulivoiman turvallisuusriskit lähes olemattomia<br />
verrattuna fossiilisten polttoaineiden käyttöön <strong>ja</strong> harkitusti ryhmiteltynä voimaloiden<br />
maisemahaitta ei ole kokonaisuudessaan merkittävä. Viitasaaren osalta ei selviä, onko Heinäsuvannon<br />
arvokkaan lintuveden läheisten tuulivoimapuistoalueiden lintu- <strong>ja</strong> luonto-olosuhteita<br />
selvitetty riittävästi, jotta tuulipuisto voitaisiin kaavaan merkitä.<br />
SL- <strong>ja</strong> luo-merkintöjen osalta muutosesityksiä perustellaan seuraavasti: soiden luonnonarvojen<br />
säilyminen on eräs maakunnan erityisvastuualueista, Etelä-<strong>Suomen</strong> 62 suoluontotyypistä vain 2 on<br />
arvioitu säilyviksi melko hyvin sekä se, että nykyinen ojittamaton suoala ei riittäisi, jos tavoitteena<br />
pidettäisiin 20 % suojeluastetta maakunnan alkuperäisestä suoalasta.<br />
Vesiensuojelua koskevien muutosesitysten osalta tuodaan esiin seuraavat perustelut: turpeenkaivu<br />
on heikentänyt <strong>ja</strong> heikentää edelleen vesien laatua oleellisesti, mikä vaikeuttaa EU:n vesipuitedirektiivin<br />
<strong>ja</strong> kansallisen vesienhoidon järjestämistä koskevan lain toimeenpanemista maakunnassa,<br />
turpeenkaivu pilaa <strong>ja</strong> estää ihmisten oikeutta käyttää vettä <strong>ja</strong> haitallisia vesistövaikutuksia<br />
on lisännyt lupaehtojen yleinen rikkominen – toiminnanharjoittajien omavalvonta ollut puutteel-<br />
57
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
lista <strong>ja</strong> viranomaisten suorittama valvonta ollut liian niukkaa. Lisäksi todetaan, että vaihemaakuntakaavaluonnoksen<br />
selostuksen johdannossa oleva teksti (s. 3) "tutkimukset tehtiin sillä tarkkuudella,<br />
että ne ovat riittävät mahdollista turvetuotannon ympäristölupaa varten" vaatii täsmennystä.<br />
Tutkimukset <strong>ja</strong> selvitykset todennäköisesti riittävät mahdollisessa ympäristölupakäsittelyssä<br />
varsin pitkälle muilla alueilla, mutta eivät riitä selvityksiksi vesistövaikutusten osalta.<br />
Em. lisäksi esitetään, että kaavaselostuksen internet-versiossa mainitut suokohteet varustetaan<br />
linkeillä asianomaisten suokohteiden luontotietoihin.<br />
Vaihemaakuntakaavan keskeiset vaikutukset -taulukossa (s. 63) on turvetuotanto-alueita koskevan<br />
sarakkeen sisältö muutettu kaavaselosteversioon 3.11.2011 epärealistisen positiiviseksi (nyt 5<br />
plussaa <strong>ja</strong> vain 2 miinusta, aikaisemmin oli 4 plussaa<strong>ja</strong> 4 minusta).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 5. Vaikutusten arviointi <strong>ja</strong>tkuu <strong>ja</strong> tarkentuu ehdotusvaiheeseen.<br />
Yva-ryhmän mahdollisuutta vaikuttaa arvioinnin sisältöön <strong>ja</strong> käsittelyyn lisätään.<br />
Linkitys kaavaselostuksesta suokohteiden luontotietoihin on hyvä huomio mutta<br />
on pitkä projekti eikä ehdi kaavan aikatauluun.<br />
Särkisalon kyläyhdistys ry<br />
Kommentti koskee turvetuotantoalueita 189 Nollinneva, 191 Riisisuo <strong>ja</strong> 192 Teerisuo 3. Em. varauksia<br />
tulee vielä pohtia seuraavista syistä: Teerisuon 3 alla si<strong>ja</strong>itsee (jo rauennut), mutta olemassa<br />
oleva kaivosvaraus sekä kaikkien kolmen alueen osalta turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset<br />
<strong>ja</strong> nostosta aiheutuvat pölyhaitat. Keitele-järven Pyhälahti alueella merkittävää virkistys- <strong>ja</strong><br />
ammattikalastusta, loma-asutusta <strong>ja</strong> mökkivuokrausta. Lintujärvi Pyhäjärvi (suurelta osin Naturassa)<br />
si<strong>ja</strong>itsee aluevarausten läheisyydessä. Särkisalo-Pyhälahti-tie ei kestäisi nykyisillä leveys- <strong>ja</strong> kantavuuskapasiteeteilla<br />
<strong>ja</strong> hoitoresursseilla lisääntyvää rekkaliikennettä.<br />
Teerisuo 3:n vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella suuri; ei<br />
muutosta. Riisisuo <strong>ja</strong> Nollinneva poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Tarhapään osakaskunta/Pasi Koppinen<br />
Vastustaa kaavaluonnosta <strong>ja</strong> sen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina todetaan<br />
turvetuotannon aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset (alapuolisiin vesistöihin mm. Multian<br />
Tarhapäänjärveen <strong>ja</strong> Soutujokeen). Tarhapäänjärvi tulee täyttymään humuksesta <strong>ja</strong> kuolemaan<br />
luonnoksen mukaisesta turvetuotannosta max. 50 % puhdistusteholla, jossa ei vaadita puhdistustehoa<br />
humukselle. Turvetuotantotoiminnassa ei ole vaadittu rajoitusta happaman suoveden<br />
valumiselle vesistöön. Myös happamuus aiheuttaa tuho<strong>ja</strong> vesistössä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Uuraisten Jokihaaran pienviljelijäyhdistys ry<br />
Esitetään turvetuotantoalueiksi (EO/tu) merkittyjen soiden Isosuo 3 <strong>ja</strong> Isosuo 3 S poistamista kaavasta.<br />
Perusteluina mainitaan läheisten vesistöjen virkistysarvot, turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat<br />
lähiasutukselle <strong>ja</strong> Luonetjärven kentän ilmailutoiminnalle, vesistövaikutukset sekä liikenteen<br />
lisääntyminen alueella tuotannon myötä.<br />
Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen version<br />
valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Uurasten-, Uurasten-Taipaleen <strong>ja</strong> Mantilon-Taipaleen, Ihalanmäen <strong>ja</strong> Kangasniemen osakaskunnat/Ari<br />
Tapanainen<br />
58
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Osakaskunnat ovat huolissaan <strong>ja</strong> suhtautuvat varauksella Pihla<strong>ja</strong>veden reitin valuma-alueelle merkittyihin<br />
uusiin turvetuotantoalueisiin. Perusteluina tuodaan esiin turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset<br />
(humuspitoiset <strong>ja</strong> happamat vedet), turvetuotannon pölyhaitat sekä haitta vesialueen<br />
omistajille. Alueella lisäksi useita rantojensuojelukohteita <strong>ja</strong> Naturassa olevia saaria sekä useita<br />
sato<strong>ja</strong> kesämökkikäytössä olevia rantapaikko<strong>ja</strong>. Vesialueilla on myös kunnostettu<strong>ja</strong> virtavesikohteita.<br />
Katso vastine 3.<br />
Vehkoon osakaskunta/Eino Kytölä<br />
Kommentissa vastustetaan kaavaluonnoksen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
esitetään seuraavat asiat: kaavaluonnos tuhoaa maakunnan suoluonnon, kaivettavien<br />
turvekenttien alapuoliset vesistöt <strong>ja</strong> kalasto tulevat tuhoutumaan, soiden vesitasapainoa ylläpitävä<br />
vaikutus järkkyisi (tulvien lisääntyminen, uhka poh<strong>ja</strong>vesille), ranta-asumusten <strong>ja</strong> mökkien arvon<br />
romahtaminen, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen, soiden lintujen <strong>ja</strong> nisäkkäiden<br />
häviäminen sekä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien menetys. Lisäksi kaavan edunsaa<strong>ja</strong>t<br />
ovat itse olleet laatimassa itselleen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Kaavaa valmistelleen toimikunnan<br />
edustajien (Vaposta, Turveteollisuusliitosta, Jyväskylän Energiasta, UPM:stä <strong>ja</strong> MTK:sta<br />
jne.) olisi pitänyt jäävätä itsensä asianosaisina. Kaava on kumottava ainakin turvetuotannon osalta.<br />
Turpeenpoltto lopetettava nykykaivantojen ehtyessä, eikä uusia turvekenttien avauksia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 7.<br />
Vekkulan kyläyhdistys/Matti Salminen<br />
Turpeenotto Rättisuolta <strong>ja</strong> muilta Vekkulan Saarijärven yläpuolella olevilta soilta vaarantaa Saarijärven<br />
vedenlaadun. Vaikutuksia myös Saakoskeen. Ranta-asukkaiden maa-alueet <strong>ja</strong> mökkien arvo<br />
alenevat.<br />
Rättisuon vesistövaikutusriski on vesistövaikutustarkastelun perusteella suhteellisen<br />
pieni; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Tuulivoima <strong>ja</strong> mielipiteitä puolesta <strong>ja</strong> vastaan. Kysymyksiä herättävät lähinnä maisemalliset muutokset,<br />
mahdollinen melu <strong>ja</strong> häiriöt puhelinliikenteeseen <strong>ja</strong> TV-kuvaan. Ongelmien ilmaantuessa,<br />
kuka on vastuussa <strong>ja</strong> korvausvelvollinen? Miten käy tuulivoimapuiston viereisten maa-alueiden<br />
arvon?<br />
Katso vastine 5.<br />
Virtain kalastusalue/Ari Tapanainen<br />
Lausunnossa todetaan, että Pihla<strong>ja</strong>veden alueella olevat turvetuotantoon merkityt suot aiheuttavat<br />
mahdollisen uhan Pihla<strong>ja</strong>veden reitin <strong>ja</strong> Ähtärin reitin kalakannoille. Hyödynnettäviltä suoaluilta<br />
tulevat happamat sekä humus- <strong>ja</strong> ravinnepitoiset valumavedet aiheuttavat päästöjä alapuoliseen<br />
vesistöön. Alueella on useita kunnostettu<strong>ja</strong> vesistökohteita <strong>ja</strong> alueen virtavesissä järvitaimenen<br />
lisääntymisalueita. Mahdolliset haitat koskevat myös vesialueiden omistajien etu<strong>ja</strong> ts. osakkaiden<br />
mahdollisuutta käyttää vesialueitaan.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 8.<br />
Virtain luonnonsuojeluyhdistys ry<br />
Lausunnossa todetaan, että Pihla<strong>ja</strong>veden reitin/vesistön erityisluonne tulisi ottaa paremmin huomioon.<br />
Pihla<strong>ja</strong>vesi sekä Pihla<strong>ja</strong>veden reitti kuuluvat Natura 2000 -verkostoon sekä Project Aquaohjelmaan<br />
erityissuojelukohteena. Vaihekaavan toteutuessa reitin fosfori- <strong>ja</strong> typpikuormitus tule-<br />
59
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
vat nousemaan, puhumattakaan kiintoaine- <strong>ja</strong> humuskuormituksesta. Vaihemaakuntakaavassa ei<br />
vesistöjen sietokykyä ole riittävästi selvitetty. Tuotantoalueiden yhteisvaikutus vesistöihin tulisi<br />
huomioida maakuntakaavatasolla. Kaavaselostuksesta ei selviä, kuinka paljon turvekaivokset tulisivat<br />
vesistöä kuormittamaan. Koko maakuntaa koskeva suunnittelumääräys on ristiriidassa sen<br />
kanssa, että tuotantoalueita lisätään tuntuvasti. Käytetyssä monitavoitearviointimenetelmässä<br />
uhkaavat turpeenkaivuun varsinaiset ongelmat (kuten humus <strong>ja</strong> kiintoaine) peittyä monien tavoitteiden<br />
sekaan. Lisäksi vesistövaikutusarvioinnista on jätetty huomioimatta mm. tuotantoalueiden<br />
turpeen laatu <strong>ja</strong> maatuneisuus, jotka vaikuttavat tuotannonaikaiseen vesistökuormitukseen. Pihla<strong>ja</strong>veden<br />
reitin valuma-alueen turvekaivosalueita tulisi oleellisesti vähentää, jotta vesistön tila ei<br />
vaarantuisi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Vuorineuvos Bror Serlachiuksen Säätiö<br />
Palautteessa vastustetaan kaavaluonnosta <strong>ja</strong> sen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota<br />
sekä esitetään poistettavaksi TUO-merkinnällä osoitettu Nevansuo (Keuruu). Lisäksi esitetään<br />
Huhkojärven ympäristön luonnonsuojelullisesti arvokkaan alueen huomioonottamista kaavasuunnitelmassa.<br />
Perusteluna Nevansuon poistolle esitetään, että kulttuurihistoriallisesti <strong>ja</strong> luontoarvojensa<br />
puolesta arvokas Huhkojärvi ympäristöineen ei tulisi kestämään suunniteltua turvetuotantoa.<br />
Nevasuo-Koppelokorven (tuo 14) osalta odotetaan vaihekaavan vesistövaikutusselvityksen<br />
valmistumista. Huhkojärvi on lainvoimaisessa maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena<br />
(SL) <strong>ja</strong> Natura-alueena <strong>ja</strong> otetaan huomioon vesistövaikutustarkastelussa.<br />
Katso lisäksi vastine 3.<br />
Yltiän osakaskunnan hoitokunta/Erkki Aho<br />
Yltiän osakaskunnan hoitokunta vastustaa kaavaluonnoksen turvetuotantoalueita.<br />
Katso vastine 3.<br />
YKSITYISET<br />
Ari Aalto<br />
Turvetuotantoon varattavien soiden määrää tulee <strong>Keski</strong>-Suomessa vähentää merkittävästi <strong>ja</strong> pidemmällä<br />
tähtäimellä, jo tässä kaavassa. Perusteluna turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset<br />
<strong>ja</strong> turpeenpolton ilmastopäästöt. Luonnoksessa on osoitettu aivan liian paljon turvetuotantoon<br />
soveltuvia alueita suhteessa suojeltavien soiden määrään. <strong>Keski</strong>suomalaisen suoluonnon tila on<br />
erittäin huono <strong>ja</strong> sen palauttaminen entiselleen vaatii nopeita <strong>ja</strong> laajo<strong>ja</strong> ennallistamistoimia. Siten<br />
kaavassa voidaan osoittaa suuriakin alueita luonnonsuojeluun.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Aulis Aalto<br />
Kommentin mukaan Keurusseudulle on kohdistettu liikaa turvetuotantoalueita. Turpeenkäyttö<br />
tulee a<strong>ja</strong>a alas <strong>ja</strong> se pitää huomioida myös suunnittelussa. Maakuntakaavassa tulee ottaa selkeästi<br />
kielteisempi kanta turvetuotantoon. Alueiden virkistyskäyttö katoaa <strong>ja</strong> ranta-alueiden arvo romahtaa<br />
jo silloin, kun tiedetään turvetuotannon tulosta. Myös liikenteellisesti huomattava kuormituksen<br />
lisäys tiestölle, kunnossapidolle <strong>ja</strong> ympäristölle.<br />
60
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Matti Aalto<br />
Kommentin mukaan turpeen kaivaminen on haitallista suoluonnolle, vesistöille, ilmastolle, virkistykselle<br />
jne. Näiden säilyttämiseksi on kansainvälisiä sopimuksia. Kaavaa ei edellä olevan johdosta<br />
voi hyväksyä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Risto Aavajoki + 2 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kärpänkylän tuulivoimapuistoa. Perusteluina todetaan voimaloiden maisema-, melu<strong>ja</strong><br />
valohaitat. Voimaloilla on vaikutusta myös alueen virkistyskäyttöön sekä linnustoon. Lisäksi tuulipuisto<br />
vaikuttaisi merkittävästi alentaen alueen kiinteistöjen arvoa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Marianne Aho<br />
Toivoo, että nykyinen turvetuotanto loppuisi. Uusia turvetuotantoalueita ei tulisi ottaa käyttöön.<br />
Perusteluina turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset Puulan Siikaveteen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Tiina Aho <strong>ja</strong> Tuomo Pihl<br />
Kommentissa esitetään, että tila Raiho (RN:o 17:35) poistetaan SL-merkinnästä Hankasuo 269 (Uurainen).<br />
Perusteluina mainitaan, että tila on metsätalouskäytössä <strong>ja</strong> suunnitelmiin metsätalouden<br />
harjoittaminen kuuluu <strong>ja</strong>tkossakin.<br />
Hankasuon SL-ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Osa ojitetuista<br />
alueista (mm. pohjoisin osa) jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti<br />
toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Mikko Ahola<br />
Vastustaa Kyyjärven Saarisuo 1 (tuo-merkinnällä) ottamista turvetuotantoon. Perusteluna suon<br />
luonnontilaisuus sekä suon virkistyskäyttö (mar<strong>ja</strong>stus). Suo myös kanalintujen (riekko) pesimispaikka.<br />
Valtaosa Saarisuosta on ojitettua <strong>ja</strong> muuttunutta suoluontoa. Kaavamerkintä korostaa<br />
jäljellä olevien pienialaisten arvojen huomioon ottamista mahdollisessa turvetuotannossa.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Saarisuon vesistövaikutusriski ei ole<br />
suuri. Ei muutosta.<br />
Juha Ahopelto + kaksi muuta allekirjoittanutta<br />
Haluavat, että luonnoksesta poistetaan tuo-merkinnällä osoitettu Saarisuo 1 (Kyyjärvi). Perusteluina<br />
turvetuotannon vesistövaikutukset sekä tuotannon melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat. Lisäksi suoalueella on<br />
virkistyskäytöllistä arvoa.<br />
Valtaosa Saarisuosta on ojitettua <strong>ja</strong> muuttunutta suoluontoa. Kaavamerkintä korostaa<br />
jäljellä olevien pienialaisten arvojen huomioon ottamista mahdollisessa turvetuotannossa.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Saarisuon vesistövaikutusriski ei ole<br />
suuri. Ei muutosta.<br />
Terttu <strong>ja</strong> Risto Aulin<br />
61
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Maanomistajina vastustavat vaihemaakuntakaavaan merkityn Pihtiputaan Ilosjoen (tv 9) tuulivoimapuiston<br />
toteuttamista <strong>ja</strong> vaativat aluevarausmerkinnän poistamista kaavasta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Enna Bierganns<br />
Kommentissa todetaan, että Kärkistensalmi ei sovellu tuulivoimatuotantoon. Perusteluina mainitaan<br />
muuttolinnuille aiheutuva haitta. Lisäksi KSLY:n lintuselvitysluonnos on puutteellinen alueen<br />
pesimälinnuston osalta. Suunnittelualue tulee poistaa kaavaluonnoksesta tai ra<strong>ja</strong>ta siten, että Märämäki<br />
<strong>ja</strong> Neihtyenmäki jäävät tuulivoimapuiston ulkopuolelle. Edelleen toivotaan, että ehdotusvaiheessa<br />
vaikutusten arviointia täydennetään siten, että kaikki osatekijät tulevat huomioiduiksi.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jarmo Grönroos<br />
Kannattaa tuulivoimapuistoa Kärkisiin.<br />
Katso vastine 5.<br />
Mikko Haapaniemi<br />
Pyytää kommentissaan karttaa, josta näkyvät veden virtaussuunnat Pihla<strong>ja</strong>veden reitin osalta.<br />
Kartta löytyy osoitteesta www.keskisuomi.fi/3.vmk<br />
Jukka Haarahiltunen + 46 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kuhmoisiin osoitettua turvetuotantoaluetta (EO/tu) Isosuo 6. Allekirjoittaneiden näkemyksen<br />
mukaan ympäristöselvitystä ko. alueelle ei ole vielä tehty <strong>ja</strong> tästä syystä kanta asiaan<br />
halutaan tuoda esiin. Perusteluina tuodaan esiin seuraavat asiat: Pukarajärvi on yksi Kokemäenjoenvesistön<br />
puhtaimmista järvistä <strong>ja</strong> sellaisena sen halutaan pysyvän. Isolta suoalueelta tulevat<br />
vedet (laskuojia pitkin) aiheuttavat huomattavaa haittaa Pukarajärven luonnon monimuotoisuudelle<br />
<strong>ja</strong> kalakannan säilyvyydelle. Pukarajärven alueen asukkaat ovat tehneet työtä vesistön rehevöitymistä<br />
vastaan mm. kaislo<strong>ja</strong> leikkaamalla <strong>ja</strong> ruoppaamalla. Pukarajärvi on myös vesilintujen<br />
pesimäaluetta. Alueen ympäristöarviointia mahdollisesta veden korkeuden säännöstelystä ei ole<br />
tehty – tämä tulisi huomioida. Kommentissa toivotaan, että myös kaavan <strong>ja</strong>tkokäsittelyssä allekirjoittaneita<br />
tullaan kuulemaan.<br />
Isosuolle on tehty kasvillisuus- <strong>ja</strong> linnustoselvitykset, eikä suolla ole todettu merkittäviä<br />
luontoarvo<strong>ja</strong>. Vesistövaikutusselvityksen mukaan Isosuo 6:n vesistövaikutusriski ei<br />
ole suuri. Katso lisäksi vastine 3. Ei muutosta.<br />
Kauko Haata<strong>ja</strong><br />
Vaatii Vapon toimien lopettamista kyseisellä turvetuotannon alueella (aluetta ei mainittu). Perusteluna<br />
turvetuotannon aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset Siikaveteen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kauko Hakanen, Jukka Hakanen <strong>ja</strong> Laila Hakanen?<br />
Kommentissa vastustetaan kaavaluonnoksen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
esitetään seuraavat asiat: kaavaluonnos tuhoaa maakunnan suoluonnon, kaivettavien<br />
turvekenttien alapuoliset vesistöt <strong>ja</strong> kalasto tulevat tuhoutumaan, soiden vesitasapainoa ylläpitävä<br />
vaikutus järkkyisi (tulvien lisääntyminen, uhka poh<strong>ja</strong>vesille), ranta-asumusten <strong>ja</strong> mökkien arvon<br />
romahtaminen, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen, soiden lintujen <strong>ja</strong> nisäkkäiden<br />
häviäminen sekä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien menetys. Lisäksi kaavan edunsaa<strong>ja</strong>t<br />
62
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
ovat itse olleet laatimassa itselleen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Kaavaa valmistelleen toimikunnan<br />
edustajien (Vaposta, Turveteollisuusliitosta, Jyväskylän Energiasta, UPM:stä <strong>ja</strong> MTK:sta<br />
jne.) olisi pitänyt jäävätä itsensä asianosaisina. Kaava on kumottava ainakin turvetuotannon osalta.<br />
Turpeenpoltto lopetettava nykykaivantojen ehtyessä, eikä uusia turvekenttien avauksia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4, 5 <strong>ja</strong> 7.<br />
Kalevi Hakasalo + 1300 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentissa todetaan, että vaihemaakuntakaava tulee huomattavasti lisäämään turpeennostoalueita.<br />
Osa turvekenttien kuivatusvesistä on jo pilannut mm. Pengerjoen vesistöä. Luonnoksessa<br />
turpeennostoon suunniteltujen Marjosuon <strong>ja</strong> Tervasuon kuivatusvedet laskisivat Uitamonjärveen.<br />
Turvesoiden kuormittavat vedet tulevat pilaamaan myös mm. Sinervän, Härkölammen, Iso-<br />
Multian, Vähä-Multian <strong>ja</strong> Tarhapään vedet. Tarhapäänjärvi ei kestä näin monien turvetyömaiden<br />
kuivatusvesiä. Vesistöjen lisäksi tuhotaan myös suon uhanalaisen kasvillisuuden <strong>ja</strong> eläimistön<br />
elinmahdollisuudet <strong>ja</strong> vahingoitetaan järvien ravintoketjua. Koko maakunnan turvetyömaiden valvontaa<br />
on lisättävä <strong>ja</strong> valvonnan tuloksista julkisesti tiedottaa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Anna-Liisa Hakkarainen <strong>ja</strong> Reino Hakkarainen, Manu Hulkko, Heikki Lampinen<br />
Uusia turvetuotantoalueita ei tule ottaa käyttöön eikä jo aloitettu<strong>ja</strong> laajentaa. Jatkossa tulisi kyllin<br />
selvästi todeta, että nykyiset tuotantoalueet viedään loppuun, koska niissä suoluonto on jo tuhottu<br />
<strong>ja</strong> alapuoliset vesistöt pilattu. Kaikki voimavarat tulee käyttää uusiutuviin energioihin, kestävään<br />
kehitykseen. Palautteessa viitataan myös ensimmäiseen KHO:n päätös, jossa aiheutta<strong>ja</strong> joutuu<br />
korvauksiin vesistöhaittojen vuoksi (Liesjärvi) turvetuotannon takia. Mitä tämä KHO:n ennakkopäätös<br />
tuo tullessaan?<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Esa Hakkarainen<br />
Kommentissa vaaditaan Käpylampi-nimisen tilan (RN:o 729-407-1:32/1) poistamista kaavaluonnoksesta<br />
(sis. EO/tu kohteeseen 247 Soidinsuo, Saarijärvi). Lisäksi vaaditaan Pyhäjärven valumaalueiden<br />
suoalueiden poistamista luonnoksesta. Em. suoalueet tulee osoittaa SL-merkinnällä. Perusteluina<br />
esitetyille poistoille todetaan turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset <strong>ja</strong> tilan osalta<br />
alueen kehittäminen virkistyskäyttöön sekä palauttaminen luonnonmukaiseen olotilaan. Luonnonkauniista<br />
Käpylammesta, jonka vedet virtaavat kohti Soidinsuota, ei luonnoksesta löydy mainintaa.<br />
Miksi? Syrjäharjun vedenottamon läheisyyttä <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesialuetta ei ole luonnoksessa riittävästi<br />
huomioitu. Lisäksi vaihekaavaluonnoksesta ei ole informoitu, niin kuin olisi pitänyt. Informaatio<br />
ei täytä hyvän <strong>ja</strong> avoimen hallintokäytännön vaatimuksia.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 3, 4 <strong>ja</strong> 6.<br />
Mar<strong>ja</strong>-Liisa Hakkarainen<br />
Vastustaa turvetuotantoa <strong>ja</strong> erityisesti sen lisäämistä alueella EO/tv 1 (Ala-Suontee) <strong>ja</strong> kohteet<br />
EO/tu 116, 117 <strong>ja</strong> 118. Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset.<br />
Karasuo (EO/tu 116), Martinsuo (EO/tu 117) <strong>ja</strong> Pohjoisuo 1 (EO/tu 118) poistetaan<br />
kaavasta, katso vastine 3.<br />
63
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Lasse Hakola<br />
Kommentissa edellytetään Jämsän Kirvessuon (luonnoksessa tuo-merkinnällä) osoittamista luomerkinnällä.<br />
Perusteluna Kirvessuon suuret luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollisen turvetuotannon vesistövaikutukset<br />
Pirttilahteen.<br />
Kirvessuon merkittävin luontoarvo on eteläosan luonnontilainen osa-alue. Lisäarvona<br />
on metson esiintyminen. Mahdollinen suon pohjoisosaan (ojitettua, muuttunutta suota)<br />
sijoittuva turvetuotanto ei uhkaisi vesitaloudellisesti luonnontilaista osa-aluetta.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Kirvessuon vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei<br />
muutosta.<br />
Pekka Haltia<br />
Vastustaa kaikkia uusia turvetuotantoalueita Keiteleen läheisyydessä. Perusteluina todetaan turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kimmo Harju<br />
Vaatii tuo-merkintään/Riihisuo 4 sisältyvän tilan (RN:o 1:312) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Saarijärven Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta luonnontilaisen osa-alueensa takia.<br />
Lasse Heikkilä<br />
Esittää SL-merkinnällä osoitetun Kotineva 1 (Kyyjärvi) ra<strong>ja</strong>uksen muuttamista siten, että ra<strong>ja</strong>us<br />
päättyy ojitusalueen alkamisen kohtaan. Nykyinen ra<strong>ja</strong>us on ra<strong>ja</strong>ttu liikaa talousmetsään.<br />
Kotineva 1:n SL-ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
An<strong>ja</strong> Heikkonen, Matti Heikkonen, Ulla-Mai<strong>ja</strong> Heikkonen<br />
Muistutuksessa vastustetaan turvetuotantoaluevarausta (EU/tu 119). Miksi uusia turvetuotantoalueita<br />
on Joutsan alueelle suunniteltu kaavoitettavaksi noin suuri hehtaarimäärä? Perusteluina<br />
todetaan, että sekä hiilidioksidipäästöjen että turpeen energiakäytönhän on suunniteltu vähenevän<br />
v. 2050 mennessä. Miksi Kälkäjoen valuma-aluetta ei ole huomioitu samanarvoiseksi kuin<br />
Suonteeta? Edelleen todetaan, että Siikavesi on luontoarvoiltaan jo käytännössä tuhoutunut. Vahingot<br />
rantamaiden omistajille, kalastukselle sekä virkistyskäytölle ovat korvaamattomia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Ulla-Mai<strong>ja</strong> Heikkonen<br />
Muistutta<strong>ja</strong>n mielestä kaavasta on täysin unohdettu Kälkäjoen laa<strong>ja</strong> valuma-alue. Alueen juoksutusvedet<br />
laskevat Siikaveteen <strong>ja</strong> siitä edelleen pää-Puulaan. Vesistön kunto ei kestä enää lisäjuoksutuksia,<br />
siksi suunnitteilla olevaa tuotantoaluetta EU/tu 119 ei saa ottaa käyttöön. Nykyinen veden<br />
tila heikentää jo huomattavasti niin kalastusta kuin virkistyskäyttöäkin <strong>ja</strong> laskee rantatonttien<br />
arvoa runsaslukuisella kesäasutusalueella.<br />
Katso vastine 3.<br />
Reino Heinänen<br />
Vastustaa turvetuotantoa Keuruun Haapamäellä alueilla nrot 174, 168, 164 <strong>ja</strong> 153 mm. Petäisjärven<br />
puhtaanapidon vuoksi.<br />
64
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Toisessa saapuneessa kommentissa esittää kaavan muuttamista Koppelonkorpi (Keuruu) nimisen<br />
kuvion kohdalta siltä osin, kun se koskee Rämekorpi (5:35) nimistä tilaa. Ei hyväksy alueen ottamista<br />
turvetuotantoon.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Jari Helin<br />
Vastustaa uusia turvetuotantoalueita (EO/tu 119 Teurisuo). Olemassa oleville alueille on vaadittava<br />
uudet, viimeistä tekniikkaa olevat puhdistamot. Miten on mahdollista, että Suontee vesistönä<br />
tärkeämpi kuin Puula/Siikavesi.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mir<strong>ja</strong> Helin<br />
Vastustaa turvetuotannon aloittamista Joutsan Teurisuolla 119 EO/tu. Perusteluna turvetuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset (Puulan Siikavesi). Turvetuotannon valumavesien pääsy Puulaan<br />
tulee estää.<br />
Katso vastine 3.<br />
Anneli Herranen<br />
Vastustaa turvetuotantoa Pihtiputaan Heinäsuolle (tuo-merkinnällä luonnoksessa). Perusteluna<br />
turvetuotannon merkittävät ympäristöhaitat – valumahaitat kohdistuvat suoraan vielä kirkasvetiseen<br />
Kolimajärveen.<br />
Heinäsuo 7 (tuo 32) poistetaan kaavasta merkittävien luontoarvojen takia, katso vastine<br />
3.<br />
Kai<strong>ja</strong> Herranen<br />
Vaatii tuo-merkintään/Riihisuo 36 sisältyvän tilan (RN:o 878:3) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Saarijärven Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta luonnontilaisen osa-alueensa takia,<br />
katso vastine 3.<br />
Sei<strong>ja</strong> Hietala + 8 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Keuruun Uuranjärven valuma-alueeseen suunniteltu<strong>ja</strong> turpeenottoalueita <strong>ja</strong> vaativat<br />
poistettavaksi seuraavat alueet: Sikolamminsuo EO/tu 173, Olkitaipaleenneva EO/tu 167 <strong>ja</strong> Isosuo<br />
EO/tu 155. Perusteluna todetaan turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset (kiintoaines <strong>ja</strong> laskeumat<br />
ilman kautta).<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Sikolamminsuon, Olkitaipaleennevan <strong>ja</strong> Isosuo 1:n<br />
vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Pertti Hietanen<br />
Turvetuotanto uhkaa jo kirkasvetistä Keitelettä. Vastustaa turvetuotantoalueita, joilta vedet laskevat<br />
Keiteleeseen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Tapio Hirvelä<br />
65
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Vastustaa tuulivoimapuiston rakentamista Jyväskylän Keltinmäkeen. Perusteluna esitetään maiseman<br />
pilaantuminen, meluhaitta sekä tuulivoimaloiden välkeilmiöt.<br />
Katso vastine 5.<br />
Taisto Holla<br />
Muistutta<strong>ja</strong>n mukaan 3. vaihemaakuntakaavalla tuhotaan loputkin <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> järvistä <strong>ja</strong> jokivesistä<br />
tekemällä niistä turvetuotannon jätevesiviemäreitä. Nykytekniikka vesien puhdistuksessa ei<br />
ole tuonut tähän minkäänlaista muutosta. Puulan Siikavesi on tästä hyvä esimerkki. Miksi suosia<br />
fossiilista polttoainetta, joka saastuttaa poltettaessa enemmän kuin esim. kivihiili?<br />
Edelleen esitetään Joutsaan osoitettujen turvetuotantoalueiden (Karasuo, Martinsuo, Pohjoissuo<br />
<strong>ja</strong> Teurisuo) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jari Honkamäki, Markku Honkamäki, Jarmo Honkamäki, Anna <strong>ja</strong> Niilo Honkamäki, Tar<strong>ja</strong> Simola<br />
(kukin antanut samansisältöisen kommentin erikseen)<br />
Vaativat kaikkien uusien turvetuotantoalueiden poistamista kaavaluonnoksesta <strong>ja</strong> erityisesti tuomerkinnällä<br />
osoitetun kohteen nro 14 (Nevasuo-Koppelokorpi, Keuruu) poistamista. Kaavaluonnos<br />
osoittaa, että maakuntakaavasta on rakennettu energiapoliittinen lin<strong>ja</strong>us (pyritään kaksinkertaistamaan<br />
turpeella tuotetun energian määrä), joka puolestaan aiheuttaa lisäturvetuotannolle <strong>ja</strong> uusille<br />
tuotantoalueille kysyntää. Laki (MRL 28 §) ei anna oikeutusta energiapoliittisille lin<strong>ja</strong>uksille.<br />
Kaavaluonnos on virheellinen, epäluotettava <strong>ja</strong> tarkoitushakuinen. Turvetuotannon haittavaikutuksista<br />
esiin nostetaan vesistövaikutukset – haitalliset vaikutukset Tyrisevänjärveen.<br />
Katso vastine 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Mar<strong>ja</strong> Honkonen (Erkki Honkosen kuolinpesän puolesta)<br />
Vastustaa kaavaluonnoksessa osoitettu<strong>ja</strong> turvetuotantoalueita (kuusi EO/tu –aluetta) Äänekosken<br />
<strong>ja</strong> Konneveden alueella. Varaukset tulee poistaa. Perusteluina todetaan, että varausten vaikutusten<br />
riskiä ei ole pystytty riittävästi eikä riittävän luotettavasti arvioimaan. Erityisesti vesistövaikutusriskit<br />
<strong>ja</strong> alueen luonnolle aiheutuvat haittavaikutukset ovat jääneet selvittämättä. Keiteleen<br />
arvo <strong>ja</strong> herkkyys kuormitukselle on jäänyt luotettavasti selvittämättä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Raimo Honkonen<br />
Varsinainen kommentti puuttuu, johon palautelomakkeessa viitataan.<br />
Pirkko <strong>ja</strong> Kalle Hovinen<br />
Eivät halua mailleen turvetuotantoa. Perusteluna turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset<br />
Pyhäjärveen. Lisäksi soiden säilyminen luonnontilaisina.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Osa kaavavarauksista poistetaan, katso vastine 3.<br />
Sinikka Huhta-aho <strong>ja</strong> Gavriel Bredfield<br />
Vastustavat kaavaluonnosta <strong>ja</strong> sen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
todetaan, että turve ei ole bioenergiaa vaan fossiilinen polttoaine – turpeen käytöstä tulisi luopua<br />
<strong>ja</strong> lisätä tuuli- <strong>ja</strong> bioenergian käyttöä, turvetuotannon haitat vesistöille (varsinkin kala- <strong>ja</strong> raputa-<br />
66
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
loudelle) ovat merkittäviä, turvetuotannon melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat (onko tutkittua tietoa terveyshaitoista<br />
ihmisille <strong>ja</strong> eläimille?), asutuksen läheisyys, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen<br />
(haittavaikutukset kasvillisuudelle <strong>ja</strong> eläimistölle) – esim. Kalettomansuolla merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong>.<br />
Kuinka kävisi Nikaran tien <strong>ja</strong> Petsamon tien kaavaluonnoksessa?<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Ulla-Mai<strong>ja</strong> Humppi <strong>ja</strong> 7 muuta allekirjoittanutta<br />
Allekirjoittaneet vaativat, että 3. vaihemaakuntakaavassa Vastinginsuon (Heinäsuon) alue tulee<br />
esittää poistettavana aluevarauksena. Lainvoimaisessa kokonaismaakuntakaavassa ko. suo on<br />
osoitettu turvetuotantoalueena (EO/tu). Perusteluina (poistettavaksi esitettäväksi alueeksi) todetaan,<br />
että alue sisältää ojittamattomia suoalueita, tuotantoalue ra<strong>ja</strong>utuu viljelyspeltoihin (peltojen<br />
käyttö estyy turvepölyn takia), tuotantoalue sijoittuu liian lähelle vakituista asutusta <strong>ja</strong> lomaasunto<strong>ja</strong>,<br />
turvetuotantokentältä leviävät pölyhaitat, valumavesien oh<strong>ja</strong>utuminen liian suoraan<br />
Ilveslampeen (<strong>ja</strong> edelleen Jyrkkälampeen, Iso-Korppiseen sekä Natura-alueeksi merkitylle Ylinjärvelle),<br />
Vastinginsuo merkittävä mar<strong>ja</strong>stuspaikka, tehty suoluonto- <strong>ja</strong> linnustoselvitys on laadittu<br />
ala-arvoisesti, pintavalutuskenttien pitkäaikaisesta toimintavarmuudesta ei ole tutkimustuloksia<br />
sekä turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset, meluhaitat <strong>ja</strong> rakennuspaikkojen arvon aleneminen.<br />
Vastinginsuo (Heinäsuo) on lainvoimaisessa maakuntakaavassa turvetuotantoalueena.<br />
Vaihekaavassa kumotaan lainvoimaisesta maakuntakaavasta turvetuotantoalueiden<br />
varauksia. Kumoamisen syynä on turvetuotannon loppuminen. Muilta osin lainvoimaisen<br />
kaavan aluevarauksiin ei puututa.<br />
Hannu Huuskonen<br />
Kommentissa toivotaan, että Äänekosken Kivetyn erämaa säilytetään mahdollisimman alkuperäisenä,<br />
ilman turvekenttiä. Vaihtoehdoksi esitetään turvepeltojen käyttöä turvetuotantoon.<br />
Katso vastine 3. Kaavan taustaselvitys turvepelloista osoittaa, että ne eivät juurikaan<br />
sovellu teolliseen turvetuotantoon (Selvitys todennäköisten turvepeltojen si<strong>ja</strong>innista<br />
<strong>Keski</strong>- Suomessa GTK:n gamma-aineiston perusteella).<br />
Liisa Hytönen<br />
Kommentti koskee Multian Tarhapää – järveä. Tarhapääjärvi on ollut kirkasvetinen järvi ennen<br />
turvetuotannon alkamista. Nyt uiminenkin järvessä on vastenmielinen kokemus (vesi muuttunut<br />
ruskeaksi). Miksi luontoa saa tuhota?<br />
Katso vastine 3.<br />
Kirsi Hämäläinen<br />
Vastustaa Pihtiputaalla si<strong>ja</strong>itsevan Männikkönevan (EO/tu) ottamista turvetuotantoon. Perusteluna<br />
asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> tuotannon aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat.<br />
Männikkönevalla ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteen vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun<br />
perusteella ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Taina Hämäläinen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina esitetään asutuksen läheisyys, voimaloiden<br />
meluhaitta sekä alueen käytön estyminen ulkoiluun <strong>ja</strong> liikuntaan.<br />
Katso vastine 5.<br />
67
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Jaana Hänninen<br />
Vastustaa Hankasalmen Leväsensuon kaavoittamista turvetuotantoalueeksi (tuo-merkinnällä).<br />
Perusteluna todetaan turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Leväsensuo (tuo 1) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Mauri Hänninen<br />
Kommentti koskee Konneveden turvetuotantoalueita 189, 190, 191, 192 sekä (265, 263). Alueet<br />
eivät sovellu turvetuotantoon eikä niitä pidä kaavoittaa turvetuotantoalueiksi. Perusteluina mainitaan<br />
turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset mm. Keiteleeseen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Sei<strong>ja</strong> Hänninen<br />
Toivoo Kyyjärven Lehminevan alueella si<strong>ja</strong>itsevan tilan jäävän suunnitellun turvetuotannon ulkopuolelle.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Seppo Ihalainen<br />
Vastustaa turvesoiden perustamista Liitonjoen alueelle vesistöjen pilaantumisen estämiseksi. Jo<br />
käytössä olevat turvetuotantoalueet rasittavat vesistöjä, esim. Elämäjärven <strong>ja</strong> Saaninjärven veden<br />
laatu huonontunut merkittävästi. Virkistys- <strong>ja</strong> kalastusmahdollisuudet heikentyvät. Kommentissa<br />
toivotaan, että Peninginjoen suu, joka pahoin liettynyt, saatettaisiin entiseen tilaan.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kaarlo Ilmonen<br />
Vastustaa Multian Vehkoon tuulivoimapuistoa. Perusteluna voimaloiden aiheuttama meluhaitta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Heli <strong>ja</strong> Keijo Inkiläinen<br />
Haapamäen länsipuolelle suunnitellut turvesuot pilaisivat lampia <strong>ja</strong> järviä (mm. Tyrisevänjärvi)<br />
aiheuttaen tonttien hinnan laskemista. Turvetuotannon si<strong>ja</strong>an, toivovat muita ratkaisu<strong>ja</strong> energiantuotantoon.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Charlotte Iwanow<br />
Vastustaa turvetuotantoalueita nrot 174, 168, 164 <strong>ja</strong> 153 Keuruun Haapamäellä. Perusteluina turpeenpolton<br />
haitat vesistölle, ilmastolle, luonnon monimuotoisuudelle sekä virkistyskäytölle. Ei<br />
myöskään taloudellisesti kannattavaa.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Erich <strong>ja</strong> Ritva Iwanow<br />
68
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kommentissa esitetään poistettavaksi kaavaluonnoksesta Petäisjärven (Keuruun Haapamäki) yläpuoliset<br />
turvetuotantoalueet nrot 153, 164, 168 <strong>ja</strong> 174. Perusteluina jo nyt näkyvät vesistövaikutukset<br />
Petäisjärvessä <strong>ja</strong> Alasenjärvessä (humuspäästöt samentaneet vedet ruskeiksi). Turvekenttien<br />
vesiensuojelutoimenpiteet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Turpeenpoltto haitallista myös<br />
luonnon monimuotoisuudelle, ilmastolle <strong>ja</strong> virkistyskäytölle eikä ole taloudellisesti kannattavaa.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Hannu Jalkanen (Aati Jalkasen perikunnan puolesta)<br />
Kommentti koskee luo-merkinnällä osoitettu<strong>ja</strong> alueita Pohjoisneva <strong>ja</strong> Koiraneva (Saarijärvi). Pohjoisnevan<br />
osalta kommentissa todetaan, että alueen halki virtaavan Kohmujoen alkupään kulku<br />
palautettaisiin entiseen uomaansa (luontoarvojen kannalta tärkeää). Koiranevan osalta luomerkintää<br />
ei ole tarpeen ulottaa Korteikon alueelle asti (kuuluu jo suojeltaviin alueisiin). Osallistuu<br />
mielellään suojelusuunnitelmien työstämiseen edelleen <strong>ja</strong> mahdollisista korvauksista käytäviin<br />
neuvotteluihin.<br />
Luo-kohteiden luontoarvojen huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista toimenpiteistä<br />
päättäminen jää tarkemman suunnittelun tehtäväksi.<br />
Alpo Jelonen<br />
Vastustaa omistamansa tilan käyttämistä turvetuotantoon (Porrassuo, EO/tu 258, Uurainen). Perusteluna<br />
Vahvajärven välitön läheisyys <strong>ja</strong> turvetuotannon vesistövaikutukset Vahvajärveen. Lisäksi<br />
alueen sisään jää kommentin anta<strong>ja</strong>n vapaa-a<strong>ja</strong>n asunto, jonka virkistyskäytön mahdollinen turvetuotantoalue<br />
tulisi estämään.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Kalle <strong>ja</strong> Mer<strong>ja</strong> Jokela<br />
Vaativat Kärpänkylän tuulivoimapuistoalueen poistamista suunnitelmasta. Perusteluina todetaan<br />
alueen luonto- <strong>ja</strong> maisemalliset arvot. Alue on myös muuttolintujen pysähdyspaikka <strong>ja</strong> muuttoreitti.<br />
Alueella si<strong>ja</strong>itseva Struven-ketjun mittauspiste. Hanke on siten selkeässä ristiriidassa Struven<br />
ketjun suojelun, entisöinnin <strong>ja</strong> virkistyskäytön kanssa. Voimalat aiheuttavat myös maisemahaitan<br />
<strong>ja</strong> vaikuttaisivat alueen virkistyskäyttöön negatiivisesti. Voimalat aiheuttavat niin ikään meluhaittaa<br />
läheiselle asutukselle. Vahvistettu rantakaava määrittää myös lähialueen käyttöä, koska on<br />
a<strong>ja</strong>llisesti aiemmin vahvistettu. Tuulipuistohanke tulee heikentämään Kuhmoisten houkuttelevuutta<br />
lomanviettopaikkana <strong>ja</strong> uudisrakentaminen kunnassa vähenemään. Yleisesti myös tiedossa, että<br />
tuulivoima on kannattavaa vain merialueilla.<br />
Katso vastine 5.<br />
Markku Jokela<br />
Vastustaa turvetuotantoa. Erityisesti kaavaluonnoksessa turvetuotantoon osoitetut alueet EO/tu<br />
164, 153, 168 <strong>ja</strong> 174 Keuruulla. Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset (mm. Kai<strong>ja</strong>njärveen,<br />
Yltiään <strong>ja</strong> Petäisjärveen) sekä pölyhaitat.<br />
69
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Markus Jokela<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta. Perusteluina asutuksen läheisyys (jo rakennettuihin<br />
asuntoihin alle 1 km etäisyys), ko. alue on varattu Jyväskylän kaupungin yleiskaavaluonnoksessa<br />
24.2.2011 virkistyskäyttöön, maisemalliset haitat sekä se, että esitetyt kustannuslaskelmat <strong>ja</strong><br />
tuulitiedot eivät tue kannattavia investointe<strong>ja</strong>.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jarmo Jokinen<br />
Jämsänniemen tuulivoimapuisto ei sovellu kyseiselle alueelle. Perusteluna tuodaan esiin voimaloiden<br />
melu-, valo- <strong>ja</strong> näkymähaitat sekä luonnonkauniin ympäristön <strong>ja</strong> monipuolisen eläimistön tuhoaminen<br />
tuulipuiston rakentamisella. Edellyttää <strong>ja</strong>tkossa vertailevia tarkko<strong>ja</strong> selvityksiä puolueettomilta<br />
tutkimus- <strong>ja</strong> ympäristöasiantuntijoilta aiheesta ympäristö <strong>ja</strong> Jämsänniemen tuulipuistosuunnitelma.<br />
Katso vastine 5.<br />
Seppo <strong>ja</strong> Suvi Jokinen<br />
Jämsänniemen tuulipuistohanke tulee poistaa kaavasta. Perusteluina tuodaan esiin Jämsänniemen<br />
maisema- <strong>ja</strong> luontoarvot (mm. monipuolinen eläimistö) sekä alueen hyödyntäminen virkistyskäyttöön<br />
<strong>ja</strong> matkailun tukitoimintojen kehittäminen tulevaisuudessa. Edelleen todetaan perusteluina<br />
voimaloiden aiheuttama maisemahaitta, tuulivoimaloiden lapojen välkehaitta sekä voimaloiden<br />
meluhaitat. Maisemahaittaan liittyen kaavaselostuksessa on suoranainen virhe, kun keskeisiä vaikutuksia<br />
käsiteltäessä todetaan tuulivoimaloiden olevan positiivinen, uusi maisemaelementti. Kaavaluonnoksesta<br />
ei ilmene tuulipuiston merkittävät vaikutukset ihmisten elinoloihin <strong>ja</strong> ympäristöön,<br />
kasvi- <strong>ja</strong> eläinlajistoon sekä maisemaan. Voimaloiden rakentaminen aiheuttaa myös taloudellisia<br />
tappioita kiinteistöjen omistajille (kiinteistöjen arvojen romahtaminen). Korvauskäytäntö tuulivoimapuiston<br />
sivullisille aiheuttamasta haitasta <strong>ja</strong> tappiosta selvitettävä ennen kaavan hyväksymistä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Seppo Jokinen<br />
Kommentissa on tuotu esiin useita Jämsänniemen tuulivoimapuiston aiheuttamia vaikutuksia.<br />
Kommentin anta<strong>ja</strong>n mukaan maisemahaitta on merkittävä ottaen huomioon alueen herkkyys <strong>ja</strong><br />
luonnontilaisuus. Tuulivoimalan käyntiäänestä aiheutuu merkittävää haittaa (ääni etenee laa<strong>ja</strong>lle<br />
alueelle). Melun lisäksi valon <strong>ja</strong> varjon vilkkumisesta aiheutuu haittaa auringon paistaessa tuulivoimalan<br />
takaa. Vaikutukset linnustoon ovat merkittävät (törmäysriski muuttolinnuille <strong>ja</strong> vakituisille<br />
linnuille). Taloudelliset hyödyt voimalayhtiöille ovat merkittävät. Taloudelliset tappiot paikallisille<br />
asukkaille. Korvaukset sivullisille aiheutuvista haitoista <strong>ja</strong> tappioista on selvitettävä etukäteen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Teijo <strong>ja</strong> Mer<strong>ja</strong> Jokinen<br />
Vastustavat Jämsänniemen tuulivoimapuistoa. Kommentissa todetaan, että tiedotus kaavaluonnoksen<br />
esilläolosta ei ole ollut riittävää. Kaavahankkeesta olisi pitänyt tiedottaa kaikille Jämsän-<br />
70
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
niemen tuulivoimapuiston vaikutusalueen maanomistajille kir<strong>ja</strong>llisena tietona. Jämsän ympäristöviranomaiselta<br />
ei ole kysytty lausuntoa asiasta. Liekö muiltakaan Jämsän viranomaisilta?<br />
Edelleen todetaan, että olisi pitänyt selvittää suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset.<br />
Kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi selvitetty tuulivoimapuiston vaikutuksia maisemaan, asutukseen<br />
<strong>ja</strong> ympäristöön. Jämsänniemen tuulivoimapuiston sijoittelussa ei ole lainkaan kiinnitetty<br />
huomiota maisemaan tai luonnonarvoihin. Jämsänniemen alue on maisema- <strong>ja</strong> luonnonarvoiltaan<br />
sekä virkistyskäytön kannalta herkkää aluetta.<br />
Selostuksesta tulisi ilmetä suunniteltujen tuulivoimaloiden määrä <strong>ja</strong> etäisyys asutuksesta. 500 m<br />
etäisyyttä asutuksesta ei voi pitää riittävänä.<br />
Tuulivoimaloiden rakentaminen <strong>ja</strong> huoltotyöt aiheuttaisivat häiriötä myös linnustolle <strong>ja</strong> eläimistölle<br />
(mm. törmäysriski). Kaavaluonnoksessa ei ole Jämsänniemen alueelta tehtyä linnustoselvitystä.<br />
Edelleen todetaan, että tuulivoimaloista lähtevä ääni etenee laa<strong>ja</strong>lle alueelle <strong>ja</strong> aiheuttaa siten<br />
huomattavaa haittaa (erityisesti yöaikaan). Melun lisäksi tuulivoimaloista aiheutuu haittaa valon<br />
<strong>ja</strong> varjon vilkkumisesta auringon paistaessa voimalan takaa. Lisäksi tulee huomioida öiseen aikaan<br />
lentoliikennettä varten olevien huomiovalojen aiheuttama esteettinen haitta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Toni Jokinen, Milla Jokinen (samansisältöinen kommentti; kommentit toimitettu erikseen)<br />
Vastustaa tuulivoimaloiden sijoittamista Jämsänniemeen. Perusteluina tuodaan esiin asuin- <strong>ja</strong> lomakiinteistöjen<br />
läheisyys, voimaloiden aiheuttama maisema- <strong>ja</strong> meluhaitta sekä haittavaikutukset<br />
alueen <strong>ja</strong> kiinteistöjen virkistyskäytölle. Edelleen todetaan, että tuulivoimaloilla on myös haittavaikutuksia<br />
linnuille. Jämsänniemellä si<strong>ja</strong>itsee linnuston kevätmuuttoreitti (törmäysvaara voimaloihin)<br />
<strong>ja</strong> alueen linnusto on monipuolista. Jämsänniemen alueelta ei ole tehty linnustoselvitystä.<br />
Kommentissa vaaditaan tarkempaa selvitystä kevätmuuttoreitin si<strong>ja</strong>innista sekä alueen linnustosta.<br />
Myös voimaloiden <strong>ja</strong> tiestön rakentaminen tuhoavat lintujen elinympäristöä. Edelleen vaaditaan<br />
selvityksen tekemistä alueen lepakkokannasta <strong>ja</strong> lepakoiden kulkureiteistä sekä liito-oravista.<br />
Katso vastine 5.<br />
Matti <strong>ja</strong> Terttu Joutsenvirta<br />
Kommenttina todetaan, että turvetuotanto tulisi kokonaan määräa<strong>ja</strong>n kuluessa korvata puulla <strong>ja</strong><br />
muilla uusiutuvilla energialähteillä <strong>ja</strong> –säästöillä. Kommentin anta<strong>ja</strong>t vastustavat kaavaluonnosta<br />
turvetuotantoalueiden osalta, mikäli turvetuotantoa ei saada päästöttömäksi <strong>ja</strong> lupamenettelyä,<br />
toteutusta <strong>ja</strong> valvontaa tehokkaammaksi. Turvetuotantoalueiden lisäys Multialle on kohtuuton.<br />
Lisäkuormitus Multianjoen valuma-alueen vesistöön ei ole hyväksyttävää. Uitamonjärveen eivät<br />
hyväksy pienintäkään kuormituksen lisäämistä, koska nykyinenkin kuormitus on jo liikaa. Turvetuotantoa<br />
koskevaan suunnittelumääräysosioon tulee mm. lisätä, että turvetuotantoalueiden kuivatusvesien<br />
käsittelyssä tulee käyttää moderne<strong>ja</strong> puhdistusmenetelmiä (esim. kemikalointi), joilla<br />
saadaan päästötön tulos. Uusia turvetuotantokenttiä ei tule avata, ellei niitä varusteta uudenaikaisella<br />
vesienkäsittelylaitteistolla. Myös kaavaselostuksen toteutus- <strong>ja</strong> seurantaosioon esitetään lisäyksiä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Pasi Juntunen<br />
Vastustaa suunniteltua Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina todetaan voimaloiden aiheuttama<br />
meluhaitta sekä alueen virkistysmahdollisuuksien <strong>ja</strong> luonnonläheisyyden heikkeneminen<br />
voimaloiden myötä. Rakentamaton Ylä-Mäyrämäen alue tulee todella lähelle tuulivoimalaa.<br />
Katso vastine 5.<br />
71
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Ahti Jäntti <strong>ja</strong> Kalle Laaksonen<br />
Kommentti koskee Jämsänniemen tuulivoimapuistoaluetta. Tuulivoimahankkeella tulee olemaan<br />
maisema- <strong>ja</strong> meluhaittojen lisäksi merkittävät vaikutukset alueen kiinteistöjen arvoon. Taloudelliset<br />
menetykset asianomaisille ovat suuret. Taloudellisten tappioiden lisäksi yksilön oikeusturvaa<br />
omaisuuden suo<strong>ja</strong>n osalta loukataan. Jos hanketta viedään eteenpäin, on laadittava korvausmenettely,<br />
jonka mukaan taloudelliset haitat <strong>ja</strong> menetykset korvataan. Tiedottamisen osalta todetaan,<br />
että asianomaisten vaikutusmahdollisuudet on käytännössä tehty mahdottomiksi. Vaaditaan<br />
tuulivoimahankkeen lähtökohtien uudelleen arviointia <strong>ja</strong> vaihtoehtojen perusteellista kartoittamista.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 5, 6 <strong>ja</strong> 9.<br />
Mauri Kananen<br />
Kommentin esittäjä vastustaa Viitasaaren uusia turvetuotantoalueita, joiden valuma-alueen järviä<br />
ovat Huopana, Muurue <strong>ja</strong> Vuosjärvi. Perusteluina ovat luontoarvot. Mm. Suurisuolla (n:o 262) on<br />
luonnonsuojelualue halki suon. Edelleen kommentissa esitetään, että Viitasaaren Kolkun <strong>ja</strong> Lavaturpeen<br />
alueen turpeennostot pitäisi lopettaa <strong>ja</strong> velvoittaa nostajia puhdistamaan purot <strong>ja</strong> Koliman<br />
metrien syvällä olevat hiekkarannat. Kommentin esittäjä ehdottaa, että tuulivoiman meluvaikutuksista<br />
tulisi tiedottaa paremmin. Tuulivoimasta tulisi järjestää tutustumisia <strong>ja</strong> esittelyjä, mitä<br />
voimaloiden ääni oikeasti on. Viitasaaren alueelle suunniteltujen tuulipuistojen asukkaille tulisi<br />
järjestää oma, erillinen info-tilaisuus tästä asiasta.<br />
Suurisuo 3 (EO/tu 262) poistetaan kaavasta, katso vastine 3 sekä <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Toini Kananen<br />
Vastustaa Pajuneva luo-merkintää (Pihtipudas). Perusteluna maa-alueen pirstoutuminen sekä kulkuyhteyden<br />
katkeaminen.<br />
Luo-kohteilla si<strong>ja</strong>itsevien luontoarvojen huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista toimenpiteistä<br />
päättäminen jää tarkemman suunnittelun tehtäväksi; ei muutosta.<br />
Pentti Kangasniemi<br />
Vastustaa uusien turvetuotantolupien myöntämistä. Vesistöt eivät kestä lisää humuskuormitusta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Lauri Kara<br />
Kommentti koskee luo-merkinnällä osoitettua Isoneva 1 aluetta (Keuruu). Kommentin anta<strong>ja</strong> pitää<br />
tärkeänä sitä, että metsänhoitoa <strong>ja</strong> metsätaloutta voi <strong>ja</strong>tkossakin harjoittaa ilman rajoituksia omistamallaan<br />
tilalla (Kokinneva 31:14). Tilan alueella ei ole arvokkaita luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> turpeen merkitys<br />
on vähäinen.<br />
Isonevan luontoarvot sijoittuvat suon pohjoisosan ojittamattomalle osa-alueelle. Luokohteilla<br />
si<strong>ja</strong>itsevien luontoarvojen huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista toimenpiteistä<br />
päättäminen jää tarkemman suunnittelun tehtäväksi; ei muutosta.<br />
Maria <strong>ja</strong> Erkki Keljo<br />
Vastustavat tuulivoima- <strong>ja</strong> turvetuotantokaavaa Äänekosken Kivetyn alueelle. Perusteluina todetaan,<br />
että alue on arvokas luonnonsuojelukohde (kasvaa herkkää punajäkälää, harvinainen linnustokanta,<br />
rauhoitetut kyykäärmeet) sekä turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset (mm. rehevöityminen)<br />
Keiteleen Pyyrinlahteen.<br />
72
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Katso vastine 3.<br />
Rai<strong>ja</strong> Kemppainen<br />
Ei yhtään uutta turvetuotantolupaa <strong>ja</strong> jo aiheutetut jäljet <strong>ja</strong> vahingot on korvattava. Siikavesi jo<br />
pilattu <strong>ja</strong> sama uhkaa Puulavettä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Katariina Keränen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluna tuodaan esiin tuulivoimaloiden aiheuttama<br />
meluhaitta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Matti <strong>Keski</strong>nen-Peltola<br />
Kommentissa kysytään, kuinka tuulivoiman rakentaminen <strong>ja</strong>/tai varaus kaavassa on vaikuttanut<br />
kiinteistöjen hintoihin?<br />
Katso vastine 5.<br />
Kalevi <strong>Keski</strong>nen<br />
Odottaa Keuruulla si<strong>ja</strong>itsevan Korpisen suon ottamista turvetuotantoon.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kirsti <strong>ja</strong> Jorma Kettunen<br />
Esittävät Keltinmäen tuulivoimapuiston poistamista kaavasta. Perusteluina alueen virkistys- <strong>ja</strong><br />
ulkoiluarvot. Tuulivoimalat aiheuttavat lisäksi meluhaitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> suunniteltu alue aivan asutuksen<br />
läheisyydessä.<br />
Katso vastine 5.<br />
Keuruun Tyrisevänjärven ranta-asukkaat /Marko Äkräs + 65 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat turvetuotannon lisäämistä yleensä <strong>ja</strong> erityisesti Tyrisevänjärven lähimaastoon<br />
osoitettu<strong>ja</strong> alueita. Kommentissa vaaditaan Nevasuo-Koppelokorpi (EO/tu) alueen poistamista<br />
luonnoksesta. Perusteluina mainitaan alueen luonto- <strong>ja</strong> maisema-arvot – ne halutaan säilyttää.<br />
Turvetuotanto aiheuttaa lisäksi melu- <strong>ja</strong> pölyhaitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> negatiivisia vesistövaikutuksia<br />
(alueen vesistöihin <strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>veteen). Turvetuotanto vaikuttaa myös lähialueen kiinteistöjen<br />
rahallisen arvon laskemiseen. Edelleen perusteluina todetaan kaavaluonnoksen <strong>ja</strong><br />
valtakunnan tasolla esitettyjen vesien tilaa koskevien tavoitteiden välinen ristiriita. Myös<br />
laadittujen selvitysten a<strong>ja</strong>ntasaisuus on kyseenalainen. Allekirjoittaneet ovat lisäksi tyrmistyneitä<br />
luonnosta koskevan tiedottamisen laadusta. Kommentissa vaaditaan takuita siitä, että alueen<br />
muita suoalueita (esim. Särkisuo, Alkavansuo, Pilkkasuo) ei lisätä kaavaan.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3, 6, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Osmo <strong>ja</strong> Pertti Kierros<br />
Kommentti koskee soita Pukkilammensuo, Humalasuo <strong>ja</strong> Leppäsuo. Ko. soita ei tulla vuokraamaan<br />
eikä myymään turvetuotantoon. Perusteluina soiden käyttö metsätalouteen <strong>ja</strong> turpeennoston<br />
haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkin-<br />
73
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
nöillä on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Sakari Kierros<br />
Vastustaa 3. vaihemaakuntakaavaa. Kommentissa todetaan, että kaavasta on tiedotettu erittäin<br />
heikosti. Läheskään kaikki maanomista<strong>ja</strong>t eivät ole saaneet minkäänlaista tiedotetta asiasta. Mikäli<br />
kaava hyväksytään, turvetuotannon aiheuttamat vahingot suoluonnolle <strong>ja</strong> vesistöille ovat<br />
peruuttamattomia. Turpeen hiilipäästöt ovat kaksinkertaiset, kun soiden kuivatuskin huomioidaan<br />
turpeenpolton lisäksi. Turpeenkaivulla tuhotaan soiden kasvillisuus <strong>ja</strong> eläimistön elinpiirit.<br />
Tuulivoiman osalta on jätetty täysin huomioitta asukkaille aiheutuvat haitat (meluhaitta <strong>ja</strong><br />
vaikutukset lähialueen kasvillisuuteen <strong>ja</strong> eläimiin).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3, 4, 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Mar<strong>ja</strong>tta Kiiskinen<br />
Vaatii turvetuotantoalueeksi varatun Kynnyssuon (Jämsä) poistamista kaavasta. Perusteluna<br />
haitalliset vesistövaikutukset Isojärven reittiin, joka sisältyy Natura 2000-verkostoon.<br />
Kynnyssuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Jouni Kirkinen<br />
Vastustaa ehdottomasti tuulivoimahanketta Keltinmäkeen. Varmasti löytyy paikka ko.<br />
tuulivoimapuistolle muualta, jossa ei ole asutusta näin lähellä.<br />
Katso vastine 5.<br />
Marita Kirkinen<br />
Vastustaa tuulivoimapuistoalueen perustamista Keltinmäki-Mustalampi alueelle. Perusteluna<br />
mainitaan tuulivoimaloiden aiheuttama meluhaitta sekä lähialueen talojen arvon aleneminen.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jarmo Kirvesmäki<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina asutuksen läheisyys sekä voimaloiden<br />
aiheuttama meluhaitta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Sirpa Kirvesmäki<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> voimaloiden<br />
aiheuttama meluhaitta. Mitkä ovat ne perusteet, joihin suunnitelma no<strong>ja</strong>a?<br />
Katso vastine 5.<br />
Rainer Kiuru<br />
Vaatii turvetuotannon lopettamista Puula/Siikavesi/Kälkäjoki valuma-alueella. Perusteluna<br />
turvetuotannon vesistövaikutukset.<br />
Katso vastine 3.<br />
Arto Kivi<br />
Kommentin anta<strong>ja</strong> on kiinnostunut keskustelemaan turpeen nostamisesta tilaltaan (Kotineva 1,<br />
Kyyjärvi, kaavaluonnoksessa merkinnällä SL 259).<br />
74
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä on sovitettu<br />
yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu huomioon vesistövaikutusriski.<br />
Mahdollisesta turvetuotannosta päätetään ympäristölupaprosessissa.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jorma <strong>ja</strong> Irene Kiviaho<br />
Vaativat turvetuotantoalueiden EO/tu 174, 168, 164 <strong>ja</strong> 153 poistamista kaavasta.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Petteri Kivirauma<br />
Vastustaa Keltinmäen tullivoimapuistoa. Perusteluna asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> voimaloiden<br />
meluhaitta. Lisäksi Ylä-Mäyrämäen rakenteilla oleva alue on alle 500 m päässä suunnitellusta<br />
voimalasta (nro 6).<br />
Katso vastine 5.<br />
Vesa Koivisto<br />
Vaatii Koiviston tilan (RN:o 4:98) poistamista Kivisuo 4 SL-alueesta (Joutsa). Ra<strong>ja</strong>uksesta voi poistaa<br />
OIRiNR <strong>ja</strong> NRmu alueet <strong>ja</strong> ojitetut sekä lannoitetut suoalueet. Ojittamattomista alueista on valmis<br />
neuvottelemaan vapaaehtoista suojelusopimusta.<br />
Kivisuo 4:n SL-ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa. Osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen yhteydessä.<br />
Katso lisäksi vastine 4.<br />
Anu Kokkila, Hanne Kokkila <strong>ja</strong> Sanna Kulo<br />
Vastustavat kaavaluonnoksessa esitettyjä turvetuotantoalueita Moskuvansuo nro 165 <strong>ja</strong> Penkkisuo<br />
nro 170 (Keuruulla). Kommentin antajille suunnitellusta laajennuksesta koituu peruuttamatonta<br />
vahinkoa seuraavista syistä: alueet ovat arvokasta virkistysaluetta (mm. mar<strong>ja</strong>maita), suunniteltu<br />
turvetuotantoalue rajoittuisi kauniiseen Myllykankaaseen pilaten sen maiseman, turvetuotannon<br />
aiheuttamat haitat eliöstölle <strong>ja</strong> luonnon monimuotoisuudelle, haitta alueen vesivarannoille<br />
(alueella lähteitä), turvetuotantoalueen laajennus estäisi kulun metsäpalstoille <strong>ja</strong> vaikeuttaisi<br />
metsänhoitotoimenpiteitä, liikenteen lisääntyminen alueella, tuotannosta aiheutuvat taloudelliset<br />
haitat maanomista<strong>ja</strong>lle sekä turvetuotannon meluhaitat. Ko. turvetuotantoalueita vaaditaan<br />
poistettavaksi.<br />
Moskuvansuolla <strong>ja</strong> Penkkisuolla ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteiden vesistövaikutusriski<br />
ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi<br />
vastine 3.<br />
Jaana Kolehmainen<br />
Vastustaa uusia turvetuotantoalueita Siikaveden alueella. Siikaveden veden laatu on huonontunut<br />
<strong>ja</strong> turvetuotantoalueen valumavedet huonontavat tilannetta edelleen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mar<strong>ja</strong>-Liisa Kontio<br />
Ei hyväksy kaavaluonnosta. Luonnoksessa suuri osa kommentin anta<strong>ja</strong>n omistamasta tilasta<br />
75
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
(RN:o 7:70) on suunniteltu turvetuotantoalueeksi (Heinäsuo 5 EO/tu, Uurainen). Perusteluna<br />
alueen käyttö metsätalouteen (metsänkasvatus) sekä se, että Vapon viimeaikaiset lupaukset<br />
vesiensuojelutoimenpiteistä eivät vakuuta.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Terttu Konttinen<br />
Vastustaa Jämsänniemen tuulivoimapuistoa. Kommentissa toivotaan tuulivoimapuistohankkeen<br />
päättymistä Jämsänniemen osalta luontoarvojen, kiinteistöjen <strong>ja</strong> maa-alueen arvon säilyttämisen<br />
vuoksi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Ilkka Koppanen<br />
Vastustaa tuulimyllyjen pystyttämistä Tehinselän kansallismaisemaan. Vastustaa myös kaavan laatimista<br />
ko. asiasta Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken alueille. Tehinselän luonne jylhine, vedestä nousevine<br />
kallioineen <strong>ja</strong> runsaine eläin- <strong>ja</strong> kasvilajistoineen pilaantuu. Rakennushanke aiheuttaa luonnon<br />
vaurioita <strong>ja</strong> melua sekä rakennusvaiheen jälkeen melusaastetta, välkehtimistä <strong>ja</strong> maiseman pilaantumista.<br />
Tarvittavan tieverkoston rakentamisella altistettaisiin herkkä luonto <strong>ja</strong> eläimistö kor<strong>ja</strong>amattomille<br />
muutoksille. Kotitalouksien <strong>ja</strong> vapaa-a<strong>ja</strong>n asutuksen viihtyisyys heikentyy <strong>ja</strong> arvo romahtaa<br />
jo pelkän kaavoituksen seurauksena. Tuulivoima on kannattamatonta. Pyhänpäällä on<br />
kivikautisia kalliomaalauksia <strong>ja</strong> muinainen uhrilähde. Kallioilla pesii tai asuu kalasääksipariskuntia<br />
<strong>ja</strong> maakotka, pikkujärvillä kuikkia <strong>ja</strong> kaakkureita, joutsenia <strong>ja</strong> hanhia. Kallioilla elää metsäkanalintu<strong>ja</strong>,<br />
lepakoita <strong>ja</strong> liito-oravia sekä kyitä, ilveksiä, susia <strong>ja</strong> karhu<strong>ja</strong>.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 5.<br />
Jaakko Koppinen<br />
Kommentin esittäjä vastustaa luonnokseen merkittyjä laajo<strong>ja</strong> turvetuotantoalueita vesistövaikutusten<br />
vuoksi (kommentti sis. laskelman turvetuotannon/soiden kaivamisen aiheuttamasta valumavesien<br />
suuruusluokasta). Uusia turvetuotantoalueita ei tule kaavaan merkitä, ainoastaan vain<br />
olemassa olevat turpeenkaivualueet. Koko maakunnan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys<br />
tulee muuttaa muotoon: ”Turvetuotannon edellytyksenä on vesistökohtaisen kuormituksen selvä<br />
väheneminen <strong>ja</strong> luontoarvojen säilyminen. Kuormittavan toiminnan määrä on suhteutettava<br />
kunkin vesistön tilan paranemisen vaatimalle tasolle.” Esitetyssä muodossaan kaavaluonnos tulee<br />
hylätä <strong>ja</strong> muuttaa siten, että turvetuotannon haitalliset vaikutukset saadaan poistettua <strong>ja</strong> turpeen<br />
energiakäyttö lin<strong>ja</strong>taan päättyväksi, kun nykyiset alueet on kaivettu loppuun.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Katariina Korhonen + 23 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat turpeentuotannon lisäämistä yleisesti <strong>ja</strong> esittävät poistettavaksi tuo-merkinnällä osoitetun<br />
suon 14 Nevasuo-Koppelokorpi (Keuruu). Perusteluna todetaan asutuksen läheisyys, alueen<br />
luonnonarvot <strong>ja</strong> maisema-arvo, turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset (humus), tuotannosta<br />
aiheutuvat melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat, kiinteistöjen arvon lasku tuotannon myötä, virkistyskäyttö kärsii<br />
sekä liikenne kasvaa alueella turvetuotannosta johtuen.<br />
Katso vastine 3.<br />
76
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Mar<strong>ja</strong>-Liisa Kortelahti<br />
Maanomista<strong>ja</strong>na vastustaa kaavaluonnosta, jossa esitetään kahta tuulivoimapuistoa Kuhmoisiin<br />
(Kärpänkylä <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>koski). Tuulivoimapuistot aiheuttavat kohtuutonta haittaa alueen vakituisille<br />
asukkaille, kesäasukkaille <strong>ja</strong> luonnolle.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Päivi Koskela<br />
Kommentissa esitetään turvetuotantoalue EO/tu 119 poistamista kaavaluonnoksesta. Perusteluna<br />
turvetuotannosta aiheutuva kohtuuton rasitus vesistölle (Siikavesi/Puula). Vesistövaikutusriskien<br />
arviointiraportti on virheellinen, sillä siinä ei ole mainintaa Kälkäjoen valuma-alueesta. Raporttiin<br />
on lisättävä Kälkäjoen valuma-alueen jo tuotannossa olevat <strong>ja</strong> myös hakuvaiheessa olevat suot.<br />
Vesistöriskejä arvioitaessa tulee huomioida Siikavedelle <strong>ja</strong> Puulalle jo aiheutuneet virkistykselliset,<br />
taloudelliset <strong>ja</strong> matkailulliset vahingot. Lisäksi selostuksessa todettu tieto, että ”kaavan vaikutukset<br />
naapurimaakuntiin ovat vähäiset <strong>ja</strong> turvetuotannon vesistövaikutukset voivat ulottua joillekin<br />
naapurikuntien puolelle laskeviin vesistöihin” on virheellistä tietoa. Selostuksessa pitää kertoa,<br />
että ”turvetuotannolla on merkittävät vesistövaikutukset Etelä-Savon puolella olevaan Puulaveteen”.<br />
Katso vastine 3.<br />
Lauri Koskinen<br />
Kommentissa todetaan, että 3. VMK tulee kokonaisuudessaan jättää hyväksymättä. Perusteluina<br />
paikallinen päätösvalta (on odotettava Saarijärven kaupungin ympäristösihteerin Kalle Laitisen EUvalituksen<br />
ratkaisua), luonnonolosuhteiden peruuttamaton muutos (humuspäästöjä alapuoliseen<br />
vesistöön ei ole tutkittu tarpeeksi), ympäristölainsäädäntöön turpeenottokielto (turvevarojen polttaminen<br />
tullaan kuitenkin kieltämään 20 vuodessa), turvesoiden entisöinnin mahdottomuus sekä<br />
maapallon ytimen lämmönlähteen hyödyntäminen (hyödyntämistekniikka tullee pian ratkaisemaan<br />
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong>kin lämmitysenergiatarvetta).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Mer<strong>ja</strong> Koskinen<br />
Vaatii Keltinmäen tuulivoimapuiston poistamista vaihemaakuntakaavasta, koska se ei pienuutensa<br />
vuoksi kuulu maakuntakaavaan.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jarmo Kovanen<br />
Turvetuotanto aiheuttaa monia negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, vesistöjen<br />
tilaan, virkistyskäyttöön, kalatalouteen, asumisviihtyvyyteen <strong>ja</strong> maaseutukiinteistöjen arvoon.<br />
Kaavatyössä turvetuotannon lisääminen on otettu itsestäänselvyydeksi huolimatta siitä, että <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> maakuntasuunnitelman strategisiksi kehittämistavoitteiksi energiantuotannossa on mainittu<br />
ilmastonmuutoksen hillitseminen <strong>ja</strong> <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategian tavoitteena on leikata<br />
lähes neljännes maakunnan kasvihuonekaasupäästöistä vuoteen 2020 mennessä. Kaavaselostus<br />
antaa liian optimistisen kuvan maakunnan suoluonnon tilasta. Mainittu 85 prosentin ojitusosuus<br />
vaikuttaa aliarviolta. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoa koskeva suunnittelumääräys lähtee<br />
siitä, ettei turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus nouse. Tämä on aivan liian vaatimaton<br />
tavoite, varsinkin kun kuormitus on laajentumassa kaavan sallimana täysin uusille <strong>ja</strong> turvetuotannon<br />
kuormituksesta vapaille alueille. Saarijärven reitin kaavakuvaus on vanhentunut ainakin koski-<br />
77
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
kunnostusten osalta. Outoa on, ettei kaavatyön kuluessa tehdyillä arviointimenetelmillä saatu<br />
esiin Pyhäjärven erityisarvoa poikkeuksellisen puhtaana vesialueena <strong>ja</strong> siten sen erityistä suojelutarvetta.<br />
Tämä voi johtua siitä, että tarkastelussa vesistön herkkyyttä kuvaamaan on käytetty pelkkää<br />
veden väriarvoa.<br />
Suoluonnon osalta todetaan, että luonnontilaisten tai ennallistettavien soiden virtaamia tasoittava<br />
merkitys on kaavatyössä jätetty huomiotta. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> on tehnyt kiitettävän taustatyön<br />
inventoidessaan kaavaa varten yli 300 suon luontoarvot. Kaavaan osoitetut SL-kohteet vaativat<br />
merkittävää ennallistamistyötä, sillä niiden luonnontilaisuus edustaa tyypillisesti 2 -luokan soita <strong>ja</strong><br />
osa on jopa peruuttamattomasti vesitaloudeltaan muuttuneita.<br />
Tuulivoiman osalta todetaan, että se on yksi tapa tuottaa uusiutuvaa energiaa, joten tuulivoimapuistojen<br />
esittäminen kaavassa on perusteltua. Kaavaluonnoksessa tuulivoima vaikuttaa kuitenkin<br />
jäävän alisteiseen asemaan turvetuotantoon verrattuna, eikä sille ole asetettu kovinkaan kunnianhimoisia<br />
tavoitteita. Vähimmäistavoitteena voitaisiin pitää, että puolet kaavassa esitetyistä tuulivoimakohteista<br />
rakennettaisiin.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 5.<br />
Aaron Kukkola<br />
Vastustaa Multian Kuvaslammensuon/Nurkkalammensuon (EO/tu 205) osoittamista turvetuotantoon.<br />
Perusteluna todetaan, että Nurkkalammensuolla si<strong>ja</strong>itseva Nurkkalampi on metsälain mukainen<br />
tärkeä elinympäristö, alueen ojitukset tehty metsätaloutta a<strong>ja</strong>tellen, soiden virkistyskäytön<br />
vaarantuminen (mm. mar<strong>ja</strong>stukseen) tuotannon myötä <strong>ja</strong> turvetuotannon meluvaikutukset.<br />
Kuvaslammensuolla (EO/tu 205) ei ole huomattavia luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteen vesistövaikutusriski<br />
ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi<br />
vastine 3.<br />
Veikko Kukkola<br />
Vastustaa Kynnyssuon (Jämsä) osoittamista turpeenottoalueeksi. Turpeenottoalue tulee saastuttamaan<br />
Nytkiymen joen, joka laskee Päijänteeseen sekä toiseen suuntaan Isojärven vesistön, joka<br />
laskee vetensä Arva<strong>ja</strong>n koskien kautta Päijänteeseen.<br />
Kynnyssuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Tapio Kuronen<br />
Kommentin esittäjä suhtautuu myönteisesti Kyyjärven Kaakkolamminnevan (SL) suojeluun. Edellytyksenä<br />
asiallisen korvauksen saaminen puustosta, maapoh<strong>ja</strong>sta, puuston odotusarvosta, turvevarojen<br />
arvosta <strong>ja</strong> oman lammen arvosta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Hannu Kuukkanen<br />
Kommentin anta<strong>ja</strong>n mukaan Keuruulla <strong>ja</strong> Multialla turveottamot ovat jo pilanneet entiset puhtaat<br />
vedet. Turpeenoton tulee vähentyä radikaalisti. Puu turpeen tilalle välittömästi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Anna-Mai<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Lassi Kuulasmaa<br />
Kommentissa todetaan, että vaihekaavaluonnos edustaa aikaa, jolloin turvetuotannon vesistöhaitto<strong>ja</strong><br />
ei tunnettu eikä niitä välitetty. Turvetuotannon alapuolisten vesistöjen pilaantumisen estävää<br />
vesiensuojelutekniikkaa ei ole olemassa. Kaavaluonnoksen vesistövaikutusosio on lähinnä ano-<br />
78
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
nyymin piirin teoreettista leikittelyä vakavalla asialla. Sen harjoituksen validiteetti <strong>ja</strong> reliabiliteetti<br />
ovat valitettavasti nolla.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mikko Kyrönviita<br />
Vastustaa uusien turvetuotantoalueiden esittämistä kaavassa. Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset<br />
(esim. Keiteleen Pyyrinlahti, Äänekoski). Tuotta<strong>ja</strong>n vastuu <strong>ja</strong> valvonta eivät ole kohdanneet<br />
turvetuotannossa tähänkään mennessä. Lisäksi turpeen käyttö energialähteenä lyhytnäköistä.<br />
Resurssit tulee suunnata uusiutuviin luonnonvaroihin esim. energiapuun korjuuseen. Pidemmällä<br />
tähtäimellä esim. aurinko- <strong>ja</strong> tuulivoimalla tuotettuun energiaan.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Tar<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Pentti Kytölä<br />
Kommentti koskee luo-merkinnällä osoitettua Suurisuo 4 (Multia). Kommentissa vaaditaan tilan<br />
(Jylhänaho RN:o 20:11) jättämistä kaavamerkinnän ulkopuolelle. Perusteluna metsätalouden harjoittaminen<br />
tilalla.<br />
Suurisuo 4:llä luo-merkinnän tavoitteena on suon keski- <strong>ja</strong> eteläosissa olevien ojittamattomien<br />
osien suokasvillisuuden säilyttäminen. Luo-kohteilla si<strong>ja</strong>itsevien luontoarvojen<br />
huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista toimenpiteistä päättäminen jää tarkemman<br />
suunnittelun tehtäväksi; ei muutosta. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Marketta <strong>ja</strong> Seppo Kähkönen<br />
Ovat huolissaan Puulan Siikaveden tilasta <strong>ja</strong> vastustavat uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa.<br />
Perusteluna turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Katso vastine 3.<br />
Aarre Kärkkäinen<br />
Vastustaa EO/tu 119 Teurisuon valuma-alueen laskemista Kälkäjokea pitkin Puulan Siikaveteen.<br />
Siikavesi saatava kaavassa samanarvoiseksi kuin Suontee. Eli sinne ei saa päästää enää yhtään lisää<br />
turvetuotannon päästöjä. Turvetuotannon valumavedet Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan estettävä. Vaihemaakuntakaavassa<br />
molemmat em. vedet mainittava turvetuotannon kielteisten vaikutusten alueina.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jyrki Kätkä<br />
Kommentti koskee SL-alueeksi merkittyä Hautalansuota (Multialla). Kommentissa todetaan, että<br />
SL-merkinnälle ei ole perusteita, sillä kyseinen suo on ojitettu läpikotaisin n. 50 vuotta sitten. Myös<br />
2000-luvulla alueella on tehty mittavia metsäojituksia. Huomioitavaa on myös se, että Hautalansuon<br />
<strong>ja</strong> kommentissa mainittujen metsätilojen ra<strong>ja</strong>maastot ovat metsätaloudellisessa käytössä,<br />
eivätkä siten sovellu luonnonsuojelullisiin näkökohtiin.<br />
Lauttasuo-Hautalansuon (SL 264) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen<br />
kanssa. Ojitettu Hautalansuon osa-alue jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Katso lisäksi<br />
vastine 4.<br />
Kalle Laaksonen<br />
Vastustaa Jämsänniemeen osoitettua tuulivoimapuistoa. Perusteluina tuodaan esiin voimaloiden<br />
aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> maisemahaitat. Lisäksi voimaloiden suunnittelu <strong>ja</strong> rakentaminen aiheuttavat<br />
79
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
taloudellista haittaa (pudottavat alueen kiinteistöjen arvoa). Kaavasuunnitelmien rinnalla tulisi<br />
suunnitella <strong>ja</strong> laatia korvausmenettely kärsimään joutuville. Tuulivoiman rakentaminen <strong>ja</strong> ylläpito<br />
tulevat vaatimaan myös huomattavaa yhteiskunnan tukea.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Raimo <strong>ja</strong> Pirkko Laaksonen sekä Ossi Laaksonen<br />
Vastustavat Kuhmoisten Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistoalueita. Perusteluina todetaan<br />
voimaloiden aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> valohaitat, maisemahaitta sekä haittavaikutukset alueen<br />
linnustolle (mm. muuttolinnuille). Melu- <strong>ja</strong> valohaittojen osalta kunnon selvitystä ei isompien myllyjen<br />
vaikutuksista ole tehty.<br />
Katso vastine 5.<br />
Maire Lahikainen<br />
Vastustaa 3. vaihemaakuntakaavaa. Perusteluina Siikaveden/Puulan vedenlaadun huonontuminen.<br />
Siikavesi jo nyt käyttökelvotonta kalastukseen, uimiseen <strong>ja</strong> peseytymiseen turvetuotannon<br />
takia. Aiheutta<strong>ja</strong>n tulisi puhdistaa vesi alkuperäiseen tilaan.<br />
Katso vastine 3.<br />
Timo Laine + 4 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kuhmoisiin osoitettua turvetuotantoaluetta (EO/tu) Isosuo 6. Allekirjoittaneiden näkemyksen<br />
mukaan ympäristöselvitystä ko. alueelle ei ole vielä tehty <strong>ja</strong> tästä syystä kanta asiaan<br />
halutaan tuoda esiin. Perusteluina tuodaan esiin seuraavat asiat: Pukarajärvi on yksi Kokemäenjoenvesistön<br />
puhtaimmista järvistä <strong>ja</strong> sellaisena sen halutaan pysyvän. Isolta suoalueelta tulevat<br />
vedet (laskuojia pitkin) aiheuttavat huomattavaa haittaa Pukarajärven luonnon monimuotoisuudelle<br />
<strong>ja</strong> kalakannan säilyvyydelle. Pukarajärven alueen asukkaat ovat tehneet työtä vesistön rehevöitymistä<br />
vastaan mm. kaislo<strong>ja</strong> leikkaamalla <strong>ja</strong> ruoppaamalla. Pukarajärvi on myös vesilintujen<br />
pesimäaluetta. Alueen ympäristöarviointia mahdollisesta veden korkeuden säännöstelystä ei ole<br />
tehty – tämä tulisi huomioida. Metsänomistajina allekirjoittaneet vastustavat turvetuotantoalueen<br />
perustamista, koska ojitussuunnitelmat <strong>ja</strong> ojitukset on toteutettu metsätalouden näkökohtia<br />
huomioiden.<br />
Isosuolle on tehty kasvillisuus- <strong>ja</strong> linnustoselvitykset, eikä suolla ole todettu merkittäviä<br />
luontoarvo<strong>ja</strong>. Vesistövaikutusselvityksen mukaan Isosuo 6:n vesistövaikutusriski ei<br />
ole suuri. Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa<br />
turvetuotantoon. Katso lisäksi vastine 3. Ei muutosta.<br />
Arto Laitinen<br />
Kommentin anta<strong>ja</strong> on huolissaan Puulan puolesta. Siikavesi on jo menetetty puhtaan veden järvenä<br />
turvetuotannon takia.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kalevi <strong>ja</strong> Kai<strong>ja</strong> Laitinen<br />
Vaativat kaavasta poistettavaksi riittävien selvitysten puuttuessa turvetuotantoalueen EO/tu 119<br />
sekä Natura-arvioinnin puuttuessa tuotantoalueet EO/tu 116, 117 <strong>ja</strong> 118. Luonnoksessa on esitetty<br />
turvetuotantoalueita, joiden valumavedet laskevat Puulaveden Siikaveteen. Kaavaselostuksessa ei<br />
ole kuitenkaan käsitelty turvetuotannon vaikutuksia Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan. Turvetuotannolla on<br />
ollut merkittävät muutokset Siikaveden kalakantaan, virkistysarvoihin, ranta-alueiden rehevöitymiseen<br />
sekä rantakiinteistöjen arvon alenemiseen. Lisäksi kaavan aluekohtaisen suunnittelumää-<br />
80
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
räyksen ”Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota<br />
haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn” tulisi koskea Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan valumavetensä<br />
laskevia turvetuotantoalueita.<br />
Karasuo (EO/tu 116), Martinsuo (EO/tu 117) <strong>ja</strong> Pohjoisuo 1 (EO/tu 118) poistetaan<br />
kaavasta. Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Reino Laitinen<br />
Mikäli kommentin anta<strong>ja</strong>n harjoittama vuokraustoiminta <strong>ja</strong> kiinteistön arvo alenee Puulaveden<br />
laadun johdosta, on vahingonaiheutta<strong>ja</strong> korvausvelvollinen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jorma Lampinen<br />
Kommentin esittäjän mukaan turvetuotannon vaikutuksesta Paa<strong>ja</strong>lan Kiesimenjärven vesi on<br />
muuttunut suovedeksi.<br />
Katso vastine 3.<br />
Sanna Lappi<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina mainitaan voimaloiden meluhaitta sekä<br />
haitalliset vaikutukset alueen virkistyskäyttöön <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Soini Lassila<br />
Kommentissa kysytään, miksi tuulivoimaa? Kommentoi<strong>ja</strong>n mukaan tuulivoimalla tuotetun energian<br />
hinta/kw on korkea verrattuna esim. puun hintaan. Tuulivoimalat ovat liian hallitsevia maastossa<br />
<strong>ja</strong> huolto vaatii tilaa. Työllisyyteen uusiutuvan energian käyttö luo ”kannoilta voimalaan” työtä.<br />
Poikkeusaikoina tuulivoimalat ovat riski (helposti vahingoitettavia rakennelmia).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 5.<br />
Seppo <strong>ja</strong> Kai<strong>ja</strong> Latvala<br />
Vastustavat turvetuotannon laajentamista suokohteessa nro 14. Perusteluina haitalliset vesistövaikutukset<br />
Tyrisevänjärveen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jukka Lauttamäki, Leena Lauttamäki, Jussi Lauttamäki <strong>ja</strong> Anssi Lauttamäki<br />
Kommentissa vaaditaan, ettei Karangan valuma-alueella otettaisi käyttöön uusia turvetuotantoalueita.<br />
Perusteluna todetaan turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset <strong>ja</strong> vaikutukset kiinteistöjen<br />
arvoon. Kaavassa esitetty Rautasuo tulisi suojella turvetuotannolta. Paa<strong>ja</strong>lan Suurisuo<br />
tulisi merkitä luonnonsuojelualueeksi. Olemassa olevien vesien suojelua <strong>ja</strong> valvontaa tulisi tehostaa<br />
<strong>ja</strong> osalla nosto lopettaa. Samoin jo aiheutettu<strong>ja</strong> haitto<strong>ja</strong> tulisi kor<strong>ja</strong>ta <strong>ja</strong> syntyneet vahingot<br />
korvattava täysimääräisesti.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Tuula Lehtinen<br />
Vastustaa Kuhmoisten Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän tuulivoimapuistoalueita. Perusteluina todetaan<br />
mm. alueiden maisema-arvo itsessään, luonnonrauha <strong>ja</strong> luontoarvot. Tuulivoimalat aiheuttavat<br />
melu- <strong>ja</strong> maisemahaitan, vapaa-a<strong>ja</strong>nviettoon <strong>ja</strong> virkistystoimintaan liittyvät suunnitelmat<br />
muuttuvat kannattamattomiksi sekä taloudelliset menetykset kiinteistöjen omistajille. Suunnitel-<br />
81
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
mien ekologiset, inhimilliset <strong>ja</strong> ympäristövaikutukset on selvitettävä kriittisesti. Tuulipuistojen rakentamisesta<br />
yksityisille ihmisille aiheutuvat taloudelliset menetykset on korvattava. Suunnitelmista<br />
on tiedotettava jo alkuvaiheessa <strong>ja</strong> päätöksentekoprosessissa kuultava kaikkia paikallisia taho<strong>ja</strong>.<br />
Selvitykset tilattava tahoilta, joilla ei ole taloudellisia intressejä tuulipuistojen toteutuksessa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 5, 6, 7, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Tauno Lehtomäki<br />
Vaatii turvetuotantoalueeksi osoitetun Saikansuon/tuo (Multia) poistamista kaavasta. Perusteluna<br />
tilan/alueen käyttö metsänkasvatukseen.<br />
Saikansuo (tuo 28) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Matti Lehtovirta<br />
Vastustaa Jämsänniemen tuulivoimapuistoa. Perusteluina esitetään mahdollisen tuulivoimapuiston<br />
si<strong>ja</strong>inti aivan vakituisen <strong>ja</strong> loma-asutuksen läheisyydessä (maisemallinen haitta, meluhaitta <strong>ja</strong><br />
kiinteistöjen arvon aleneminen). Lisäksi tuulimyllyjen siipien välke näkyisi kauas. Talvella on vaaratekijänä<br />
jäälohkareiden irtoaminen siivistä. Edelleen perusteluina esitetään, että myllyt meluhaittoineen<br />
tuovat uhkan lintujen pesimiselle. Alueella ei myöskään ole valmista voimalin<strong>ja</strong>a eikä tiestöä,<br />
jota tuulivoimalat tarvitsisivat.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jari Leinonen<br />
Kommentissa todetaan, että turvetuotantoalueiksi merkityt peltomaat Tupanenänsuolla <strong>ja</strong> Martinsuolla<br />
ovat viljelykäytössä, eivätkä otettavissa turvetuotantoon.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Pekka Leivonen<br />
Kälkäjoen valuma-alue (Siikavesi) huomioitava siten, ettei yksikään uusi suo laske likavesiään sinne.<br />
Kälkäjoen valuma-alueen oltava samanarvoinen Suonteen valuma-alueen kanssa.<br />
Katso vastine 3.<br />
Heidi-Katriina Lepistö<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluna mainitaan asutuksen välitön läheisyys, tuulivoimaloiden<br />
meluhaitat sekä alueen virkistyskäytölliset arvot (olemassa olevat ulkoilureitit alueella).<br />
Katso vastine 5.<br />
H. Lepistö<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluna esitetään asutuksen läheisyys, voimaloiden<br />
aiheuttama maisema- <strong>ja</strong> meluhaitta. Tuulivoimapuistolla on myös vaikutusta suunnitellun Valkeamäen<br />
asuinalueeseen <strong>ja</strong> tonttien menekkiin.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Juha Leppälä<br />
82
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kommentin anta<strong>ja</strong> on huolissaan suunnitelluista uusista turvetuotantoalueista Joutsassa. Siikaveden<br />
laatu on heikentynyt merkittävästi 10 vuoden aikana turvetuotannon valumavesien vuoksi.<br />
Miksi Siikavesi on kaavassa eriarvoisemmassa asemassa kuin Suontee, jonne on asetettu tiukemmat<br />
valumavesivaatimukset?<br />
Katso vastine 3.<br />
Veikko Leppämäki<br />
Kommentissa vaaditaan tuo-merkintään/Riihisuo 36 sisältyvän tilan (RN:o 1:272) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Petri Leskinen <strong>ja</strong> Helena Leskinen<br />
Esittävät Kärpänkylän tuulipuistohankkeesta luopumista tai sen siirtämistä pitkälle sisämaan suuntaan.<br />
Perusteluina tuodaan esiin tuulivoimaloiden aiheuttama maisemahaitta luonnonkauniilla <strong>ja</strong><br />
luontoarvo<strong>ja</strong> sisältävällä alueella sekä voimaloiden melu- <strong>ja</strong> välkyntävaikutukset. Edelleen alueen<br />
luonnonmaisema muuttuisi tuulipuiston myötä peruuttamattomasti <strong>ja</strong> vaikuttaisi negatiivisesti<br />
alueen kehittämiseen vapaa-a<strong>ja</strong>n asumisalueena <strong>ja</strong> matkailukohteena. Tuulivoima ei ole nykyisillä<br />
markkinoilla kannattavaa. Jo pelkkä varaus kaavassa alentaa myös kiinteistöjen arvoa alueella.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Eine Liimatainen<br />
Vastustaa Teerinevan (Konnevesi) turvetuotantoon ottamista. Perusteluna haitalliset vesistövaikutukset<br />
Keiteleeseen. Myös haitalliset vaikutukset kalastus- <strong>ja</strong> virkistyskäyttöön.<br />
Teerisuo 3:n vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Kimmo Liimatainen <strong>ja</strong> Kai Pääkkönen<br />
Suunniteltujen turvetuotantoalueiden (192 Teerisuo, 191 Riisisuo, 190 Rantinsuo, 189 Nollinneva<br />
<strong>ja</strong> 265 Pakoneva) vaikutukset kohdistuvat suoraan Keiteleen Karttuselän alueelle. Turvetuotantoalueiden<br />
kuivatusvedet tultaisiin johtamaan lahtivesiin, mitkä eivät tule kestämään lisäkuormitusta.<br />
Kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu turvetuotannon vaikutuksia kalatalouteen. Esim.<br />
luontaisia kalojen kutu- <strong>ja</strong> apa<strong>ja</strong>paikko<strong>ja</strong> ei ole huomioitu laisinkaan. Kutu- <strong>ja</strong> apa<strong>ja</strong>paikat tulisivat<br />
kärsimään turvesoiden valumavesistä. Em. turvetuotantoalueiden vaikutuspiirissä on myös Listonniemen<br />
Natura-alue, jota ei ole erityisesti huomioitu turvetuotantoalueita suunniteltaessa. Vaadimme,<br />
että kyseiset kohteet poistetaan kaavaluonnoksesta.<br />
Teerisuo 3:n (EO/tu 192) <strong>ja</strong> Pakonevan EO/tu 265) vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun<br />
perusteella suuri; ei muutosta. Riisisuo, Rantinsuo <strong>ja</strong> Nollinneva<br />
poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Petri Linnasalmi<br />
Vastustaa tuulivoimapuiston rakentamista Pyhänpään laelle (Kärpänkylän tuulivoimapuisto). Perusteluina<br />
alueen arvokkaat kalliomaalaukset, maisemalliset tekijät, tuulivoimapuiston hyödyt eivät<br />
vastaa saatavia <strong>ja</strong> se, että alueelle ei voine kovin laa<strong>ja</strong>a puistoa suunnitella. Mitkähän ovat menetykset<br />
järvialueen mahdollisesta virkistys- <strong>ja</strong> matkailukäytön houkuttelevuuden vähentymisestä?<br />
Suunnitelmista tiedottaminen on ollut myös niukkaa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
83
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Esko Liukkonen + 39 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kärkistensalmen tuulivoimapuistoa. Perusteluna alueen kulttuuri- <strong>ja</strong> maisema-arvot –<br />
tuulivoimapuisto pilaisi alueen maisema-arvon, voimaloiden melu- <strong>ja</strong> välkehaitat (rakentamis- <strong>ja</strong><br />
käyttövaiheessa), kiinteistöjen arvon aleneminen, puiston haitalliset vaikutukset lintujen muuttoreitteihin<br />
<strong>ja</strong> alueen eläimistöön <strong>ja</strong> kasvillisuuteen sekä tuulivoimapuiston huono kannattavuus.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 5.<br />
Keijo <strong>ja</strong> Ulla Liukkonen<br />
Vastustavat tuulivoimapuistoa Kuhmoisten Kärpänkylään. Perusteluina voimaloiden aiheuttamat<br />
melu- <strong>ja</strong> maisemahaitat sekä asutuksen läheisyys. Ha<strong>ja</strong>-asutuksen pitäisi olla samanarvoisessa<br />
asemassa taa<strong>ja</strong>mien kanssa. Puskurin tulisi olla vähintään 2 km riippumatta siitä, onko asutus vakituista<br />
tai ei. Lisäksi alueella heikko tiestö. Uuden tiestön rakentaminen tuhoaa arvokkaan mäkialueen<br />
luontoa. Hankkeesta oli ollut tärkeää tiedottaa hyvissä ajoin alueen asukkaita.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Mikko <strong>ja</strong> Saila Liukkonen<br />
Vastustavat Kärpänkylän tuulivoima-aluetta. Perusteluna voimaloiden melu- <strong>ja</strong> maisemahaitat.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tuomo Luhanko<br />
Ei hyväksy tuulivoimaa Keltinmäen alueelle.<br />
Katso vastine 5.<br />
Veijo Lukkaroinen<br />
Vastustaa Vapon toimia nostaa turvetta. Turvetuotannon takia Siikaveden kunto on jo onnettomassa<br />
tilassa. Haitalliset vaikutukset havaittavissa myös Puulan puolella.<br />
Katso vastine 3.<br />
Atso Lähteenmäki<br />
Vastustaa omistamiensa tilojen (suoalueiden) osoittamista turvetuotantoon. Perusteluina vesistöjen<br />
(Vahvajärvi <strong>ja</strong> Kyynämöinen) läheisyys sekä yhden tilan suoalueella si<strong>ja</strong>itseva lähde, josta tulee<br />
useamman talouden käyttövesi.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Mai<strong>ja</strong>-Liisa Löytynen <strong>ja</strong> toinen allekirjoittanut<br />
Vaativat tuo-merkintään/Riihisuo 36 sisältyvän tilan (RN:o 1:334) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Erkki J. Manninen<br />
Vaatii vaihemaakuntakaavan kumoamista tai huomattavaa supistamista turvetuotannon osalta.<br />
Kommentti koskee erityisesti uusien turvesoiden käyttöönottoa Keuruun Haapamäellä. Kaavassa<br />
esitetty turvetuotanto (suot 153, 164, 168 <strong>ja</strong> 174) kohdistuisi mm. Haapamäen Petäisjärveen.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
84
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Mar<strong>ja</strong>-Leena Manninen<br />
Kommentissa toivotaan, että kaavaa ei toteuteta turvetuotannon osalta näin laa<strong>ja</strong>na. Kaavassa ei<br />
huomioida luontoa eikä ihmistä osana luontoa. Turvekaava pilaa Keurusseudun vesistöt, suojelualueet<br />
<strong>ja</strong> eläimistön elintilat.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Sirkka Mantere-Mäkinen <strong>ja</strong> Tapio Mäkinen<br />
Vastustavat kaavaluonnoksen Keuruulla si<strong>ja</strong>itsevia turvetuotantoalueita Sikosuo-Kantolansuo 174,<br />
Ottovuorenneva 168, Isoneva-Mäenperänsuo 153 <strong>ja</strong> Leinonneva 164. Perusteluna turvetuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset. Em. turvetuotantoon esitetyt suot si<strong>ja</strong>itsevat Petäisjärveen laskevien<br />
vesien yläpuolella. Kyseisen reitin järvet ovat matalia <strong>ja</strong> siten erittäin haavoittuvaisia turvetuotannosta.<br />
Lisäksi Petäisjärvi on mukana alueen vesien kunnostussuunnitelmissa (niitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
ruoppauksia jo tehty).<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Kosti Martikainen<br />
Suunnitellut voimalat tulevat liian lähelle asutusta <strong>ja</strong> aiheuttavat häiriötä väestön asumisrauhaan.<br />
<strong>Keski</strong>-Suomesta löytyy parempia, ei asuttu<strong>ja</strong> paikko<strong>ja</strong> kyseisille laitteille.<br />
Katso vastine 5.<br />
Anette Mehtälä<br />
Kannattaa tuulivoimalaa ekologisista syistä, mutta noin lähelle Mäyrämäen <strong>ja</strong> Mustalammen aluetta<br />
sitä ei voi rakentaa. Meluhaitat alentavat lisäksi varmasti alueen asuntojen hintaa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tommi Mikkonen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta. Perusteluna asutuksen läheisyys (Keltinmäki, Mäyrämäki,<br />
Mustalampi) sekä meluhaitta <strong>ja</strong> esteettiset haitat.<br />
Katso vastine 5.<br />
An<strong>ja</strong> Murto<br />
Kommentin esittäjän mukaan osa Siikavedestä on menetetty turvetuotannon takia. Kommentissa<br />
viitataan Siikaveden happikatoon sekä kalakuolemiin katiskoissa. Edelleen kommentissa todetaan,<br />
että 2,5 metrissä vesi suovettä <strong>ja</strong> rannoilla haisevaa ”möhmää”. Etelä-Savon Puulavettä ei mainita<br />
kaavassa lainkaan, vaikka turvetuotannon negatiiviset vaikutukset ovat jo nyt valtavat <strong>ja</strong> peruuttamattomat.<br />
Katso vastine 3.<br />
Juhani Murto<br />
Kommentissa kysytään, kuinka virkistyskäyttö tulee turvatuksi Kälkäsuon luonnonsuojelualueella<br />
sekä yksityisen omistamalla luonnonsuojelualueella Kälkäjoen rannalla?<br />
85
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Jos kommentissa viitataan mahdollisen turvetuotannon <strong>ja</strong> virkistyskäytön yhteensovittamiseen,<br />
niin ko. asia tulee tarvittaessa ottaa huomioon ympäristölupaprosessissa.<br />
Riitta Mäenpää + 2 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentissa vastustetaan kaavaluonnoksen suoluontoa <strong>ja</strong> turvetuotantoa koskevaa osiota. Perusteluina<br />
esitetään seuraavat asiat: kaavaluonnos tuhoaa maakunnan suoluonnon, kaivettavien<br />
turvekenttien alapuoliset vesistöt <strong>ja</strong> kalasto tulevat tuhoutumaan, soiden vesitasapainoa ylläpitävä<br />
vaikutus järkkyisi (tulvien lisääntyminen, uhka poh<strong>ja</strong>vesille), ranta-asumusten <strong>ja</strong> mökkien arvon<br />
romahtaminen, suoluonnon monimuotoisuuden tuhoutuminen, soiden lintujen <strong>ja</strong> nisäkkäiden<br />
häviäminen sekä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien menetys. Lisäksi kaavan edunsaa<strong>ja</strong>t<br />
ovat itse olleet laatimassa itselleen tulevaisuuden toimintaedellytyksiä. Kaavaa valmistelleen toimikunnan<br />
edustajien (Vaposta, Turveteollisuusliitosta, Jyväskylän Energiasta, UPM:stä <strong>ja</strong> MTK:sta<br />
jne.) olisi pitänyt jäävätä itsensä asianosaisina. Kaava on kumottava ainakin turvetuotannon osalta.<br />
Sahrajärven, Linna-Peuralan <strong>ja</strong> Nikaran suoalueet ovat menetettyjä, mikäli turvekaava toteutuu.<br />
Turpeenpoltto lopetettava nykykaivantojen ehtyessä, eikä uusia turvekenttiä tule avata.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3, 4 <strong>ja</strong> 7.<br />
Leila Mäkelä<br />
Vastustaa kaavaluonnokseen osoitettu<strong>ja</strong> turvetuotantoalueita EO/tu 174, EO/tu 168, EO/tu 153 <strong>ja</strong><br />
EO/tu 164 (Keuruun Haapamäellä). Perusteluna vesistövaikutukset Petäisjärven vesistöön.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Jukka Mäkinen<br />
Vastustaa Petäjäveden Vekkulansuon ottamista turvetuotantoon. Perusteluina todetaan turvetuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset sekä turpeennostosta aiheutuva melu- <strong>ja</strong> pölyhaitta.<br />
Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen version<br />
valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Eila <strong>ja</strong> Heikki Mäyrä<br />
Suhtautuvat jyrkästi Puulaveden lisäsaastuttamiseen. Vesi on jo nyt likaista.<br />
Katso vastine 3.<br />
Pirkko Määttänen<br />
Kommentissa todetaan, että olisi tärkeää estää suunnitelluilta turvetuotantoalueilta tulevien valumavesien<br />
pääsy Siikaveteen (tehokkaat puhdistuskentät tai altaat alueelle). Muussa tapauksessa<br />
olisi estettävä uusien tuotantoalueiden perustaminen, joita ovat Karasuo, Martinsuo, Pohjoissuo 1<br />
<strong>ja</strong> Teurisuo. Perusteluna turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jani Mökkönen<br />
Vastustaa tuulivoimapuiston sijoittamista Keltinmäkeen. Alue tulee poistaa. Perusteluna todetaan<br />
voimaloiden aiheuttama maisemallinen haitta <strong>ja</strong> meluhaitta sekä asutuksen läheisyys. Voimaloiden<br />
minimietäisyydet asutukseen täyttyvät vaivoin. Tuulivoimalat estävät tai tekevät mahdotto-<br />
86
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
maksi myös virkistysalueiden <strong>ja</strong> -reittien käytön. Voimalat vaikuttavat laskevasti myös alueen kiinteistöjen<br />
hintoihin.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Sakari Möttönen<br />
Turvetuotantoon ei tule varata alueita pohjoisen Karstulan <strong>ja</strong> eteläisen Kyyjärven alueilta. Lisäksi<br />
vaatii poistettavaksi Työrisuon EO/tu (Karstula) turvetuotantoalueen kaavaluonnoksesta. Perusteluina<br />
todetaan, että turvetuotannon aloittaminen alueella heikentää Saarijärven reitin latvavesien<br />
kuntoa, tuhoaa alueen luontoarvo<strong>ja</strong> (lähellä Kilpisuon luonnonsuojelualue <strong>ja</strong> luontoarvoiltaan ainutlaatuiset<br />
Töyrilampi <strong>ja</strong> Töyripuro) <strong>ja</strong> haittaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia.<br />
Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen version<br />
valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Juha Niemelä + 3 muuta allekirjoittanutta<br />
Vaativat Keuruun Uuranjärven valuma-alueelta merkittyjen Sikolamminsuon (EO/tu 173) <strong>ja</strong> Olkitaipaleennevan<br />
(EO/tu 167) <strong>ja</strong> läheisten Isosuon (EO/tu 155) <strong>ja</strong> Lampisuon (EO/tu 163) poistamista<br />
kaavasta. Perusteluina todetaan, että maanomista<strong>ja</strong>t eivät tule myymään Sikolamminsuota turvetuotantoon<br />
eikä hyväksymään lähialueiden soita tuotantoon. Lisäksi kaavamerkintä EO/tu rajoittaa<br />
alueen muita käyttötarkoituksia. Edelleen todetaan, että turvetuotannosta aiheutuu melu- <strong>ja</strong> pölyhaitto<strong>ja</strong><br />
sekä haitallisia vesistövaikutuksia. Turvetuotannon vaikutukset myös luonnon monimuotoisuuteen<br />
<strong>ja</strong> virkistyskäyttöön ovat erittäin haitallisia. Kaavaselostuksessa esitetty a<strong>ja</strong>tus siitä, että<br />
hyväkuntoisia järviä saa pilata muita enemmän, ei ole perusteltu. Suuria määriä uusia turvetuotantoalueita<br />
ei tule kaavoittaa tilanteessa, jossa koko turvesektorin tulevaisuus on epävarmaa.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Jouni Nieminen<br />
Puulaveden Siikavesi ollut jo kauan Vapon turvetuotannon ”laskeutusaltaana”. <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> alueella<br />
si<strong>ja</strong>itsevassa osassa Puulaa viranomaisvalvonta on ollut surkeaa <strong>ja</strong> Vapo saanut laskea turvevetensä<br />
miltei puhdistamatta järveen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Nimetön<br />
Tuulivoimaa on suunniteltu aivan liian lähelle asutusta. Aiheuttaa melua ympäröiville asuinalueille<br />
<strong>ja</strong> myllyt vaikuttavat laajemmaltikin kaupunkinäkymään.<br />
Katso vastine 5.<br />
Nimetön<br />
Kaavaluonnoksesta puuttuu Mäkelän ympäristöarvometsä Saarijärven Paa<strong>ja</strong>lan kylässä.<br />
3. vaihemaakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon tai soiden luontoarvoihin liittyviä<br />
merkitykseltään yli kunnallisia uusia kohteita. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Nimetön<br />
Kommentissa todetaan Saarijärven reitin jo pilaantuneen <strong>ja</strong> hyvää vauhtia niin tehdään myös Pyhäjärvelle,<br />
saatikka Keuruun <strong>ja</strong> Multian vesistöille.<br />
87
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Katso vastine 3.<br />
Juha <strong>ja</strong> Inkeri Niskala sekä Liisa Hyppölä <strong>ja</strong> Simo Tyynelä<br />
Vastustavat Jämsänniemen (tv 4) tuulivoimahanketta. Perusteluina voimaloiden maisema- <strong>ja</strong> meluhaitta,<br />
haittavaikutukset luonnolle <strong>ja</strong> erityisesti linnuille, ranta-alueiden arvon aleneminen sekä<br />
Jämsän <strong>ja</strong> Päijänteen matkailun vetovoiman heikkeneminen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Antero Niskanen<br />
Kommentin esittäjä on huolissaan suunnitelluista turvetuotantoalueista Konneveden Pyhälahden<br />
<strong>ja</strong> Särkisalon alueelle. Perusteluna todetaan arvokalojen (siika, muikku) kutupaikkojen tuhoutuminen.<br />
Keitele on virkistysarvoltaan niin arvokas järvi, että onkohan tällä sukupolvella oikeutta tärvellä<br />
järveä tällä tavalla.<br />
Katso vastine 3.<br />
Jarkko Nisula<br />
Vastustaa turvetuotannon lisäämistä Pihla<strong>ja</strong>veden-reitin latvavesille. Perusteluina tuodaan esiin<br />
turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset (kaikki näillä latvavesillä olevat järvet <strong>ja</strong> joet ovat<br />
täyttyneet humuksesta), Pihla<strong>ja</strong>veden reitin kuuluminen Project Aqua -erikoissuojeltuihin vesistöihin<br />
<strong>ja</strong> on laa<strong>ja</strong>lti Natura 2000-aluetta nimenomaan vesistönä sekä turvetuotannon vaikutus kiinteistöjen<br />
arvoon (kiinteistöjen arvonlasku). Martinjärven vesienhoitoyhdistys ry. on ehdottanut<br />
YM:lle Pihla<strong>ja</strong>veden reitin latvavesien rauhoittamista kokonaan turvetuotannolta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Sai<strong>ja</strong> Nordström<br />
Ei vastusta tuulivoiman rakentamista Keltinmäkeen.<br />
Katso vastine 5.<br />
Ir<strong>ja</strong> Nummelin<br />
Ei tule hyväksymään turpeenottoa Leivonmäen Karasuolta.<br />
Karasuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Jonna Nykky<br />
Keltinmäelle sijoitettu tuulivoimala si<strong>ja</strong>itsee liian lähellä Mustalammen asutusta <strong>ja</strong> tuulivoimalasta<br />
lähtevä ääni tulee häiritsemään alueen asukkaita.<br />
Katso vastine 5.<br />
Markku Nykky<br />
Kommentti koskee Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Esiin nostetaan erityisesti voimaloiden meluhaitat.<br />
Onko Keltinmäkeen esitetty tuulivoimapuisto laillisen etäisyyden päässä asutuksesta? Voidaanko<br />
varmuudella luvata, että voimalan lavoista ei sinkoudu talvella lunta <strong>ja</strong> jäätä ulkoilijoiden<br />
niskaan? Minne sähkönsiirtoverkko tullaan rakentamaan? Mikä on tuulivoimapuiston vaikutus<br />
lähialueen asuntojen arvoon? Onko Suomessa aiempaa kokemusta puistojen rakentamisesta<br />
asuinalueen välittömään läheisyyteen? Tuulivoimalat tulevat myös näkymään laa<strong>ja</strong>lle alueelle.<br />
Katso vastine 5.<br />
Antero Nykänen<br />
88
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Allekirjoittanut on huolestunut Puulan vedenlaadun <strong>ja</strong>tkuvasta huononemisesta. On korkea aika<br />
lopettaa saastuttaminen <strong>ja</strong> tehdä kaikki voitava vesistön tilan kohentamiseksi.<br />
Katso vastine 3.<br />
Raili Nykänen<br />
Kommentti koskee Pal<strong>ja</strong>kansuota N <strong>ja</strong> S (Hankasalmi). Pienivirmas-järven vedenlaatu on huonontunut<br />
jo tällä hetkelläkin. Toivoo kiinnitettävän erityistä huomiota valumavesien puhdistukseen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Tapani Näreaho<br />
Kommentti koskee Kivijärven Hietikonnevan turvetuotantoaluetta (EO/tu). Turpeennostosta tulee<br />
aiheutumaan vesistökuormituksia valuma-alueen vesistöille (Haukilampi, Veitjärvi, Kivijärvi).<br />
Hietikonnevalla (EO/tu 184) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteen vesistövaikutusriski<br />
ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi<br />
vastine 3.<br />
Väinö Närhi<br />
Vaatii, että EO/tu Teerisuo 192 (Konnevesi) poistetaan kaavaluonnoksesta. Turvetuotannolla aiheutetaan<br />
kohtuutonta haittaa ympäristölle <strong>ja</strong> luonnolle. Suo myös metsäkanalintujen soidinaluetta.<br />
Tuotantoalueen kuivatusvedet saattavat aiheuttaa metsän kasvun heikkenemistä.<br />
Teerisuo 3:lla (EO/tu 192) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> kohteen vesistövaikutusriski<br />
ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine<br />
3.<br />
Mai<strong>ja</strong>-Riitta O<strong>ja</strong>nne<br />
Kommentissa todetaan, että jälkipolvien tulisi saada nauttia puhtaasta luonnosta. Leivonmäen<br />
turvetuotantoalueen takia Siikaveden vesi on ollut jo vuosikymmeniä ruskeaa. Puulavettä on pilattu<br />
<strong>ja</strong> rehevöitetty samalla tavoin. Jos emme suojele järviämme, kuka sitten?<br />
Katso vastine 3.<br />
Tapio Ollikainen???<br />
Vaatii tuo-merkintään/Riihisuo 36 sisältyvän tilan (RN:o 1:78) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Tapio Ollila <strong>ja</strong> Ensio Ollila<br />
Kommentti koskee SL-merkinnällä osoitettua Rauskanevaa (Saarijärvi). Esitetään, että suojelualue<br />
ra<strong>ja</strong>taan nykyään ojittamattoman suoalueen pohjoisreunaan tilan Vehkalampi (729–413-3-24)<br />
kohdalla. Sekä tila Vehkalampi että tila Tapiola (729–413-3-55) on hankittu erityisesti metsätalouskäyttöön.<br />
Kommentin liitteenä on esitys suojelura<strong>ja</strong>uksen muuttamisesta. Kolmannenkin maanomista<strong>ja</strong>n<br />
(tila 729–413-3-35) näkemykset on syytä huomioida.<br />
Rauskanevan (SL 267) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetusta<br />
pohjoispäästä jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti<br />
toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Mar<strong>ja</strong>-Leena Ovaskainen/Metsäyhtymä Uusi-Ruodemäki<br />
Kommentti koskee Keuruun Ampialan kylän suoalueita. Kommentissa todetaan, että luonnokseen<br />
merkityt kapeat suolahdekkeet eivät sovellu turvetuotantoon. Esitetyt turvetuotantoalueiden laa-<br />
89
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
jennukset ovat kooltaan merkityksettömiä. Laajennukset vaarantaisivat myös alueen asuinpaikkojen<br />
vedensaannin <strong>ja</strong>tkossa (kuivatusojitusten vaikutukset vedenkorkeuteen). Edelleen mainitaan<br />
turvetuotannon haitalliset vaikutukset maisemaan <strong>ja</strong> luontoon. Turvetuotanto vaikuttaa lisäksi<br />
haitallisesti suon <strong>ja</strong> suon reunamaiden käyttöön mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> sienimaina. Lisäksi turpeesta saatava<br />
korvaus ei riitä vastineeksi kulttuurimaiseman <strong>ja</strong> luonnonympäristön tuhoutumisesta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Markku Paananen<br />
Vaatii tuo-merkintään/Riihisuo 36 sisältyvän tilan (RN:o 1:62) <strong>ja</strong> tuo-merkinnän poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Perusteluina todetaan suoalueen virkistykseen liittyvät arvot sekä huoli vesistöjen<br />
tilasta.<br />
Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Jukka Pakkala<br />
Kommentissa todetaan, että kaavaluonnoksessa osoitettu turvetuotannon lisäys on uhka <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> vesistöille <strong>ja</strong> suoluonnon suojelemiselle. Kaavaselostuksessa (3.11) kerrotaan, että vesistövaikutusarviointi<br />
valmistui keväällä. Tausta-aineistossa oleva versio on kuitenkin päivätty 16.11.<br />
Tältä osin kaavaseloste on harhaanjohtava. Lisäksi vesistövaikutusarviointi ei kerro todellisia vesistövaikutuksia.<br />
Kaavaselostuksessa on myös soita, joille vesistövaikutusarviointia ei ole tehty. Vesistövaikutusarvio<br />
tulisi tehdä kriittisemmin huomioiden vesistöjen todellinen ekologinen tila.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mar<strong>ja</strong> Palm<br />
Vastustaa suoalueiden hyödyntämistä turvetuotantoon Pyhälahden alueella Konnevedellä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Hannu Palva-aho + 2 muuta allekirjoittanutta<br />
Vaativat Keuruun Uuranjärven valuma-alueelta kaavaan merkittyjen Sikolamminsuon (EO/tu 173),<br />
Olkitaipaleennevan (EO/tu 167), Isosuon <strong>ja</strong> Lahdenperänsuon poistamista kaavasta. Maanomista<strong>ja</strong>t<br />
eivät tule myymään Sikolamminsuota turvetuotantoon eikä hyväksymään lähialueiden soita<br />
tuotantoon. Lisäksi kaavamerkintä EO/tu rajoittaa alueen muita käyttötarkoituksia. Merkintä vaikeuttaa<br />
suon <strong>ja</strong> lähiseutujen myymistä tai vuokraamista metsästys-, matkailu- tai suojelukäyttöön.<br />
Edelleen todetaan, että turvetuotannosta aiheutuu melu- <strong>ja</strong> pölyhaitto<strong>ja</strong> sekä haitallisia vesistövaikutuksia.<br />
Tuotannon vesistövaikutuksia ei olla saamassa kuriin. Lisäksi Uuranjärveä maanomista<strong>ja</strong>t<br />
ovat pyrkineet suojelemaan metsäojituksen tarkalla suunnittelulla <strong>ja</strong> kaislikkojen niitoilla.<br />
Turvetuotannon vaikutukset myös ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen <strong>ja</strong> virkistyskäyttöön<br />
ovat erittäin haitallisia. Kaavaselostuksessa esitetty a<strong>ja</strong>tus siitä, että hyväkuntoisia järviä saa pilata<br />
muita enemmän, ei ole perusteltu. Suuria määriä uusia turvetuotantoalueita ei tule kaavoittaa<br />
tilanteessa, jossa koko turvesektorin tulevaisuus on epävarmaa.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Kalle Parviainen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuiston rakentamista. Perusteluna asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> voimaloiden<br />
aiheuttamat meluhaitat.<br />
90
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Katso vastine 5.<br />
Marketta Pasanen<br />
Vastustaa esitettyjä, kolmea turvetuotantoaluetta Viitasaarella. Perusteluna tuodaan esiin tuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset, heikot turpeen kuljetusmahdollisuudet (liikenteen lisääntyminen)<br />
alueella sekä soiden luontoarvojen säilymisen merkitys.<br />
Katso vastine 3.<br />
Toivo Pekkarinen<br />
Ei kannata turvetuotantoa Kinnulan Kettulannevalla. Perusteluna mainitaan alueen hyödyntäminen<br />
metsätalouteen.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Ilmari Peltola<br />
Vastustaa Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistoalueita. Perusteluina Päijänteen arvo lomanvietto-<br />
<strong>ja</strong> matkailukohteena, tuulen nopeudet sisämaassa rannikkoa pienempiä, 110kV verkkoon<br />
tarvittavan kytkinlaitoksen vaikutuksesta vain yleisluontoinen maininta, kannattavuustarkastelussa<br />
sähkön myyntihinta on markkinahintaa korkeampi <strong>ja</strong> tuulivoiman rakentaminen tulisi oh<strong>ja</strong>ta<br />
edullisemmille alueille meren rannoille <strong>ja</strong> avoimille maa-alueille.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 5.<br />
Maire Peltola + 21 muuta allekirjoittanutta<br />
Esittävät poistettavaksi tuo-merkinnällä osoitetut suot Penikkaneva, Puukellonneva sekä Sarvisuo<br />
(Karstulassa) sekä EO/tu-merkinnällä osoitetut Rahkaneva 1, Hallaneva, Töyrineva, Rötkönperänsuo<br />
<strong>ja</strong> Rahkaneva 3 (Karstulassa). Suot kuuluvat Viivajoen valuma-alueeseen. Valuma-alue on korkean<br />
riskin aluetta, mikä tulisi kaavoituksessa huomioida. Perusteluina todetaan turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset, turvetuotannon myötä kiinteistöjen arvon romahtaminen, suon<br />
ekosysteemin <strong>ja</strong> hiilivarastojen tuhoutuminen, retkeily-, mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuuksien<br />
häviäminen, pöly- <strong>ja</strong> meluhaitat, turve ei lisää huoltovarmuutta, turpeen polton päästöt ilmastoon<br />
– turvetta ei tarvita seospolttoaineena nykyaikaisissa voimalaitoksissa sekä turpeen uusiutumattomuus<br />
luonnonvarana.<br />
Katso vastine 3.<br />
Olli Peltola (maanomista<strong>ja</strong>n valtuuttamana asiamiehenä)<br />
Vaatii poistettavaksi kaavaluonnoksesta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkovalmistelusta Kuhmoisten Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän<br />
tuulivoima-alueet. Yleisenä kommenttina todetaan, että alun alkaen tuulivoimapuiston sisällyttämistä<br />
Pihla<strong>ja</strong>kosken alueelle leimaa asian valmisteluun liittyvä epämääräisyys <strong>ja</strong> erityisesti<br />
kaavaluonnoksen vaikutuksia koskevien selvitysten virheellisyys, puutteellisuus <strong>ja</strong> harhaanjohtavuus.<br />
Pihla<strong>ja</strong>kosken osalta tuodaan esiin seuraavia asioita: ei sisälly lainkaan <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> laatimaan,<br />
vähintään 6,3 m/s keskituulennopeutta osoittavaan tuuliatlakseen perustuvaan karttaselvitykseen<br />
– uusien tuulivoimaloiden ottaminen mukaan tulee perustua objektiivisiin kriteereihin <strong>ja</strong><br />
olla tarkasti perusteltavissa. Lisäksi epämääräisyyttä korostaa se, että Pihla<strong>ja</strong>kosken alueen kannattavuuslaskelmat<br />
puuttuvat selvityksistä. Edelleen todetaan, että esim. Pihla<strong>ja</strong>kosken alueen<br />
havainnekuvat ym. selvitykset ovat harhaanjohtavia <strong>ja</strong> antavat todellisuutta vastaamattoman ku-<br />
91
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
van voimaloiden maisemavaikutuksista. Kaava ei täytä vaikutusten selvittämisen laadun <strong>ja</strong> laajuuden<br />
osalta laissa asetettu<strong>ja</strong> vähimmäisvaatimuksia – kaava on lainvastainen, eikä sitä voida hyväksyä<br />
tai vahvistaa Pihla<strong>ja</strong>kosken tai Kärpänkylän alueiden osalta. Esim. vaikutukset ihmisiin, elinoloihin<br />
<strong>ja</strong> elinympäristöön sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön <strong>ja</strong> rakennettuun<br />
ympäristöön on jätetty kokonaan selvittämättä tai se on ollut riittämätöntä. Ainoat ”maisemaselvitykset”<br />
ovat tehdyt kuvavisualisoinnit. Maisemavaikutuksia ei ole selvitetty mm. hankkeen laajuus<br />
huomioiden vaadittavalla ammattitaidolla, tarkkuudella <strong>ja</strong> menetelmillä. Voimalin<strong>ja</strong>a, jonka voimalat<br />
edellyttävät, ei ole maisemalliselta kannalta käsitelty lainkaan, eikä sen kaavassa osoitettua<br />
reittä ole määritelty kaavaselostuksessa. Lisäksi ko. voimalahankkeet aiheuttavat kohtuutonta<br />
haittaa alueen maanomistajille, ihmisille, matkailulle sekä virkistykselle. Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän<br />
alueet ovat myös merkittävä muuttolintujen reitti. Välkevaikutukset tieliikenteelle tulisivat<br />
olemaan joinakin aikoina huomattavat. Kommentin liitteenä on myös maisema-arkkitehti Emilia<br />
Weckmanin antama lausunto maisemavaikutusten näkökulmasta koskien Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän<br />
alueita. Weckman toteaa lausunnossaan, että maisemavaikutusten näkökulmasta tuulivoima-alueet<br />
tulee poistaa maakuntakaavasta Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän alueilta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Timo Peltola <strong>ja</strong> Inga-Britt Peltola (16.12.2011) sekä Hilkka <strong>ja</strong> Paavo Nikkari (18.12.2011)<br />
Vastustavat Kuhmoisten Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulipuisto<strong>ja</strong>. Perusteluina esiin tuodaan<br />
tuulivoimaloiden maisemahaitat, meluhaitat sekä Kärpänkylän Pyhänpään alueen arkeologiset<br />
arvot. Maisemahaitta sekä voimaloiden meluhaitta vaikuttavat myös loma-asuntojen arvon alenemiseen.<br />
Tekeillä oleva vaihekaava on lisäksi ristiriidassa Kuhmoisten kunnan vahvistaman strategian<br />
(loma-asumista <strong>ja</strong> matkailua edistävä kunta) että voimassa olevan ranta-kaavan kanssa.<br />
Kaavan laadinnassa myöskään hyvä hallintotapa tiedotuksen osalta ei ole toteutunut. Jämsässä<br />
järjestetystä tilaisuudesta ilmoitettiin vain <strong>Keski</strong>suomalaisessa. Ennen mahdollisia päätöksiä alueiden<br />
varaamisesta tuulivoiman käyttöön tulee selvittää korvausmenettely tappioita <strong>ja</strong> haittaa kärsivien<br />
osalta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 6, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Jarmo Penna<br />
Keltinmäen tuulivoimapuistoalue pitää poistaa kaavasta. Perusteluina todetaan tuulivoimaloiden<br />
aiheuttama melu- <strong>ja</strong> maisemahaitta, lähialueen asuntojen arvonlasku (taloudelliset menetykset<br />
yksityisille ihmisille) sekä alueen käyttö virkistykseen <strong>ja</strong> ulkoiluun rajoittuisi tai tulisi mahdottomaksi.<br />
Suunnitelmassa esitetyt etäisyydet asutuksiin ovat todella lyhyet. Esim. Ylä-Mäyrämäen<br />
alue on turva-alueen ra<strong>ja</strong>lla. Haitta-alue on todellisuudessa huomattavasti laajempi. Keltinmäen<br />
tuulivoimalavarauksen osalta rikotaan naapuruussuhteista annettua lakia <strong>ja</strong> aiheutetaan 17.1 §:ssä<br />
tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Heini Pennanen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta. Perusteluina esitetään tuulivoimaloiden aiheuttama<br />
meluhaitta, voimaloiden maisemalliset haitat sekä haittavaikutukset alueen virkistyskäyttöön.<br />
Palautteessa kysytään, onko tuulivoima-aluetta suunniteltaessa huomioitu rakennettava, uusi<br />
Ylämäyrämäen alue? Päätöstä tehtäessä kannattaa huomioida myös kaupungin imagokysymykset.<br />
Jyväskylä ei ole tällä hetkellä vahvimmassa päässä imagollisesti.<br />
Katso vastine 5.<br />
92
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Jouko Penttinen<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina esitetään taa<strong>ja</strong>ma-asutuksen läheisyys,<br />
maisemalliset haitat, myllyjen aiheuttama meluhaitta sekä siipien välkehaitta. Meluhaitan vuoksi<br />
voimaloiden tulisi si<strong>ja</strong>ita yli 3km etäisyydellä taa<strong>ja</strong>masta. Lisäksi suunnitelmissa ei ole huomioitu<br />
lainkaan jo rakenteilla olevaa Ylä-Mäyrämäkeä. Toteutuessaan tuulivoimalat laskevat myös alueen<br />
asuntojen myyntihinto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> tuottavat näin tappioita kiinteistöjen omistajille. Lisäksi tehdyissä selvityksissä<br />
on kyseenalaista käyttää konsultte<strong>ja</strong>, jotka toimivat tuulivoimayhtiöiden etujen a<strong>ja</strong>jina<br />
sekä tuulivoimaprojektien toteuttajina.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 7 <strong>ja</strong> 8.<br />
Päivi Penttinen<br />
Keltinmäen alue on tuulivoimakäyttöön sopimaton. Perusteluina taa<strong>ja</strong>ma-asutuksen läheisyys,<br />
käytetyt suo<strong>ja</strong>etäisyydet alimitoitettu<strong>ja</strong> (Ylä-Mäyrämäen osalta eivät edes toteudu), tuulivoimaloiden<br />
melu-, maisema- <strong>ja</strong> välkehaitat sekä voimaloiden aiheuttamat taloudelliset tappiot asuinkiinteistöjen<br />
omistajille (kiinteistöjen arvon lasku).<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 7 <strong>ja</strong> 8.<br />
Jussi Perä<br />
Nytkymensuo (Jämsä) tulisi osoittaa merkinnällä ”tuo” kaavassa. Suolta nostettu aikanaan turvetta,<br />
joten luo-merkinnälle kommentin anta<strong>ja</strong> ei näe perusteita.<br />
Nytkymensuolla on laa<strong>ja</strong> ojittamaton / kasvillisuudeltaan luonnontilainen osa-alue <strong>ja</strong><br />
suolla on uhanalaisia suotyyppejä <strong>ja</strong> lajistoa; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Jouko Pettersson (14.11.2011 <strong>ja</strong> 30.12.2011)<br />
Kommentin esittäjä pitää Kärpänkylän tuulivoimapuiston aluetta hyvänä mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> sienestysalueena.<br />
Kuinka lähelle voimaloita ihmiset voivat mennä? Voiko voimaloille rakennettavia teitä<br />
a<strong>ja</strong>a esim. mar<strong>ja</strong>sta<strong>ja</strong>t autolla vai ovatko ne yksityisteitä, joille sivullisilla ei ole asiaa? Tarvitseeko<br />
voimaloiden lapo<strong>ja</strong> käsitellä kemikaaleilla esim. glykolilla? Edelleen esitetään Kärpänkylän tuulivoimapuiston<br />
nimen muutosta Kärpän-Närvän-Pyhänpään tuulivoimapuistoksi. Nimi kuvaisi paremmin<br />
aluetta, jolla puisto si<strong>ja</strong>itsee. Esittää Kärpänkylän tuulivoimapuiston aluetta poistettavaksi.<br />
Perusteluna voimaloiden aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> valohaitat. Järvien rannat tulisi jättää suunnitelman<br />
ulkopuolelle maisemallisista syistä. Alueen pitäisi antaa olla nykyisellään, jolloin se palvelee hyvin<br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n asumista <strong>ja</strong> metsätaloutta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Mauri Peuru<br />
Haluaa, että Peurun tilan (RN:o 13/17) maat poistetaan kaavaluonnoksen Riihisuo-Peurunsuo SL<br />
266 alueesta (Multia). Perusteluna suoalueen käyttö metsätalouteen, vahvistetun Multian rantayleiskaavan<br />
mukaan Peurunlammen rannalla on mökin rakennuspaikka, Peurunlampi kuuluu<br />
tilaan <strong>ja</strong> luonnonsuojelulain mukaisia suoalueita ei Peurunsuolla ole vaan ne sijoittuvat Riihisuolle.<br />
Riihisuo-Peurunsuo (SL 266) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa,<br />
osa ojitetuista alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle, samoin yleiskaavan rakennuspaikka.<br />
Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine<br />
4.<br />
Seppo Pietikäinen<br />
93
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Esittää Jämsän Rättisuon (EO/tu) <strong>ja</strong> Jämsän Kelkkasuon (EO/tu) säilyttämistä kaavaluonnoksessa<br />
turvetuotantoalueina. Rättisuon osalta tulee osoittaa pohjois-koillispuolelle merkitty (Vapon<br />
suunnittelema) suoalue. Em. suot soveltuvat erinomaisesti turvetuotantoon. Perusteluna alueiden<br />
syrjäinen si<strong>ja</strong>inti asutuksesta <strong>ja</strong> paikallisen energiatuotantolaitoksen läheisyys. Turpeenotto työllistää<br />
paikallisesti <strong>ja</strong> sillä voidaan korvata tuontienergiaa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Kirsi Piha<br />
Turvesuoalueita, joista turvevedet laskettaisiin Puulan Siikaveteen, ei tule esittää vaihekaavassa.<br />
Voimavarat tulisi suunnata ennaltaehkäisyyn <strong>ja</strong> jo tehtyjen vaurioiden kor<strong>ja</strong>amiseen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Harri Pihl<br />
Vastustaa omistamiensa maiden esittämistä turvetuotantoon. Koskee luonnoksessa kaavamerkintää<br />
EO/tu 216 Parantaisensuo (Multia, Uurainen). Perusteluna alueella harjoitettava metsänkasvatus.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Seppo Piilonen<br />
Kommentissa vaaditaan kaikille turvetuotantoalueille velvoite, ettei vesistöpäästöjä aiheudu turvetuotannosta.<br />
Valumavesistöjen tila on selvitettävä ennen uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa.<br />
Lisäksi on asetettava velvoitetarkkailu turvetuottajille vesistöpäästöistä, samoin ra<strong>ja</strong>arvot<br />
<strong>ja</strong> sanktiot. <strong>Keski</strong>suomalaisen jutussa (18.12.2011) mainittiin, ettei Jämsän soiden vesistökuormituksella<br />
ole kaavassa rajoitteita. Eikö Jämsän seudun ympäristö ole samanarvoinen kuin<br />
kaikki muutkin?<br />
Katso vastine 3.<br />
Kari Piispanen<br />
Vastustaa esitettyjä turvetuotantoalueita tuo 16, tuo 17 <strong>ja</strong> EO/tu (Kinnulan koillisosassa). Perusteluna<br />
mainitaan turvetuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset Jääjokeen.<br />
Pitkäneva (tuo 17) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Tommi Pitkäaho<br />
Kommentti koskee Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Kommentissa todetaan, että ko. suunnitelma<br />
vaatii seuraavia lisäselvityksiä ennen käsittelyä: karttapoh<strong>ja</strong> vanhentunut eli päivitettävä, selvitettävä<br />
vaikutus alueen virkistyskäyttöön, vähimmäisetäisyys asuinalueisiin oltava 1000 m, selvitettävä<br />
putoavan lumen <strong>ja</strong> jään vaatimat suo<strong>ja</strong>-alueet, selvitys melutasosta asukkaille, uudet suunnitelmat<br />
<strong>ja</strong> sen mukaiset havainnekuvat nähtäväksi asukkaille, selvitys taloudellisesta <strong>ja</strong> työllistävästä<br />
vaikutuksesta Jyväskylän alueella sekä selvitys kestävän kehityksen toteutumisesta, onko tuulivoima<br />
kaupunkilaisten edun mukaista.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 5.<br />
Tuuli Pitkäaho<br />
94
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kommentissa todetaan, että tuulivoimaloiden sijoituspaikko<strong>ja</strong> tulisi miettiä uudelleen. Takapihalle<br />
ei tarvitse myllyjä sijoittaa. Vastustaa hanketta viimeiseen saakka.<br />
Katso vastine 5.<br />
Terhi Pusaaniemi + 4 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentissa toivotaan tuulivoima-alueen löytyvän muualta kuin Mustalammen omakotialueen<br />
läheltä. Perusteluna esitetään asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> mahdollinen kiinteistöjen arvon aleneminen<br />
meluhaitan vuoksi. Jyväskylän kaupungin laajenemisalueet saattaisivat myös kärsiä inflaation, mikäli<br />
Keltinmäen tuulivoima-alue tulisi.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Keijo Puurtinen<br />
Ei hyväksy kaavaluonnosta. Perusteluna oma vakinainen asunto vain 1 km päässä suunnitellusta<br />
Heinäsuo 5 (EO/tu, Uurainen) turpeenottoalueesta – turvetuotannon melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat olisivat<br />
kohtuuttomia. Vapon viimeaikaiset lupaukset 30 milj. euron varaamisesta vesiensuojeluun jne.<br />
eivät vakuuta.<br />
Katso vastine 3.<br />
Risto Pykälämäki<br />
Vastustaa uusien turvetuotantoalueiden osoittamista. Perusteluina turpeennostosta aiheutuvat<br />
pölyhaitat sekä haitalliset vesistövaikutukset. Esitetään lain/lupaehtojen muuttamista koskemaan<br />
myös ilmansuojelua.<br />
Katso vastine 3.<br />
Juha <strong>ja</strong> Tar<strong>ja</strong> Pylvänäinen<br />
Kommentti koskee SL-merkinnällä osoitettua Kivisuo 4 (Joutsa). Kommentissa todetaan, että hyvässä<br />
kasvukunnossa oleva talousmetsä ei ole suojelutarpeessa. Mikäli alueen tuotannollinen<br />
käyttötarkoitus muuttuisi metsätalouteen verrattuna moninkertaiseksi tai perusteltaisiin yhteiskunnan<br />
edun kannalta tärkeämmäksi kuin puun tuottaminen, neuvottelut maanvaihdosta tai palstan<br />
(Suopelto 4:41) myymisestä voisi tulla kyseeseen.<br />
Kivisuo 4:n (SL 239) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Jouko Päiviö<br />
Vastustaa uusia turpeennostoalueita. Perusteluina turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset.<br />
Katso vastine 3.<br />
Eila-Mai<strong>ja</strong> Päivärinne + 3 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kuhmoisten Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuisto<strong>ja</strong>. Perusteluina todetaan<br />
voimaloiden aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> maisemahaitat sekä välkehaitat. Tuulivoimalat myös vähentäisivät<br />
alueen kiinnostavuutta vapaa-a<strong>ja</strong>n asumiseen <strong>ja</strong>tkossa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Kai Pääkkönen<br />
Vaatii turvetuotantoalueiksi osoitettujen Rantinsuo 190 <strong>ja</strong> Illakkaneva 263 (Konnevesi, Äänekoski)<br />
poistamista luonnoksesta. Perusteluina haitalliset vesistövaikutukset Etelä-Konneveteen <strong>ja</strong> Liesveteen.<br />
Em. järvillä suuri merkitys niin ammatti- kuin virkistyskalastukselle.<br />
95
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Rantinsuo poistetaan kaavasta, katso vastine 3. Illakkanevan vesistövaikutusriski ei<br />
ole vesistövaikutustarkastelun perusteella suuri; ei muutosta.<br />
Leena Pölkki<br />
Kommentti koskee Kaakkolamminnevan SL-merkintää (Kyyjärvi). Millä perusteella ko. alue on valittu<br />
luonnonsuojelualueeksi? Voidaanko Kaakkolampea käyttää mahdollisen suojelun jälkeen kalastukseen?<br />
Miten luonnonsuojeluun tulevat maat korvataan maanomista<strong>ja</strong>lle? Mikä on vaikutus<br />
ympäröiville metsille, kun suojelumaiden o<strong>ja</strong>t tullaan tukkimaan?<br />
Kaakkolamminnevan suojelun perusteena ovat luonnontilainen osa-alue, uhanalaiset<br />
suotyypit <strong>ja</strong> lajisto. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Sulo Sakari Pölkki<br />
Kommentissa esitetään, että Kyyjärven Kaakkolamminneva (SL 258) poistetaan kaavasta tai muutetaan<br />
tilan (RN:o 1:188) osalta. Alue on normaalia talousmetsää, eikä suojeluarvoa siten ole.<br />
Kaakkolamminnevan (SL 258) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa,<br />
osa ojitetuista alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti<br />
toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Tarmo Raita<br />
Vastustaa Saarijärvellä si<strong>ja</strong>itsevan Rautasuon nro 246 ottamista turvetuotantoon. Perusteluna esitetään<br />
turvetuotannon vesistövaikutukset Karankajärveen. Turvetuotanto on ehdottomasti kiellettävä<br />
Saarijärven reitillä.<br />
Rautasuon (EO/tu 246) vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Auli Rannikko (Hinkkaperän <strong>ja</strong> Heinäperän alueen asukkaiden puolesta)<br />
Vastustavat tuo-merkinnällä osoitetun Pirttisuo 1 (Keuruu) merkitsemistä kaavaan. Turvetuotannon<br />
vaikutukset näkyvät jo läheisessä Kurikaislammessa. Lisäksi Pyöreäsuon turvetuotantoalueelta<br />
tulvineen veden takia yksityistie on ollut poikki. Suunnitellut alueet tulevat liian lähelle asutusta<br />
(melu- <strong>ja</strong> pölyhaitta), ovat liian pieniä turvetuotantoon <strong>ja</strong> si<strong>ja</strong>inniltaan huono<strong>ja</strong>. Turvetuotantoalueiden<br />
läpi kulkee myös puro<strong>ja</strong>.<br />
Pirttisuo 1:n (EO/tu 246) vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Kati Rantala-Lehtola<br />
Kommentin esittäjän mukaan tuulivoimalat ovat liian lähellä asutusta. Ylä-Myllyjärveä lähinnä oleva<br />
voimala (T08) on n. puolen kilometrin päässä, kun suositus olisi n. kilometri. Visualisoinneista<br />
puuttuu kuva Ylä-Myllyjärven suunnalta. Kommentissa epäillään riittääkö kilometrin etäisyys asutukseen,<br />
ettei voimaloiden humina/hurina kuuluisi? Varjojen <strong>ja</strong> valojen välkyntä todennäköistä<br />
erityisesti talvella auringon kulkiessa matalalla voimaloiden lapojen takaa.<br />
Katso vastine 5.<br />
Antero Rantanen + 12 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat EO/tu-merkinnällä osoitetun Kaakkosuo 2 (Jyväskylä/Jämsä) ottamista turvetuotantoalueeksi.<br />
Perusteluina tuodaan esiin turvetuotannon aiheuttamat pölyhaitat, turpeenotolla tuhottaisiin<br />
kirkasvetisiä erämaalampia sekä läheiset Natura- <strong>ja</strong> luonnonsuojelualueet. Alueella ei ole<br />
suuria yhtenäisiä suoalueita. Linnustoa on enemmän <strong>ja</strong> kasvillisuusselvityksistä puuttuvat olennai-<br />
96
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
set alueella kasvavat kasvit kuten kihokki, valkolehdokki <strong>ja</strong> maariankämmekkä. Suolla arvoa myös<br />
mar<strong>ja</strong>stus- <strong>ja</strong> sienestyspaikkana. Iso-Koivujärvellä on tavattu myös ma<strong>ja</strong>van pesä. Tilo<strong>ja</strong> Punasuo,<br />
Ahonmetsä <strong>ja</strong> Mäyräo<strong>ja</strong> ei anneta turvetuotantoon.<br />
Kaakkosuo 2 (EO/tu 120) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Saara Rantanen<br />
Pyytänyt lisäaikaa 2 vkoa kommentin antamiseen.<br />
Taisto Rantanen<br />
Vastustaa Petäjäveden Mökinsuon <strong>ja</strong> Kypäräsuon käyttöä turvesoina. Perusteluna todetaan, että<br />
kyseiset suot on kunnostettu metsän kasvatukseen. Soilla esiintyy monenlaisia riistaeläimiä <strong>ja</strong> soita<br />
käytetään metsästykseen <strong>ja</strong> mar<strong>ja</strong>stukseen. Lisäksi ympärillä on vakituista asutusta, joten melu <strong>ja</strong><br />
pöly aiheuttaisivat suuria ongelmia. Turvetuotantoon ko. suot ovat liian pieniä.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun<br />
lopullisen version valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Teuvo Rantanen<br />
Vastustaa Jämsän Nevalansuon (tuo-merkinnällä) muuttamista turvetuotantoalueeksi. Perusteluna<br />
turvetuotannon vesistövaikutukset, pöly- <strong>ja</strong> meluhaitta, raskaan liikenteen lisääntyminen sekä<br />
suon luontoarvojen tuhoutuminen.<br />
Nevalansuon (tuo 4) vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
suuri <strong>ja</strong> suon eteläpään pienen luonnontilaisen osa-alueen säilyminen voidaan ottaa<br />
huomioon mahdollisessa turvetuotannon suunnittelussa; ei muutosta. Katso lisäksi<br />
vastine 3.<br />
Leena Reinikka<br />
Palautteessa vaaditaan turvetuotantoalueiden (nrot 153, 164, 168 <strong>ja</strong> 174) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Suunniteltujen turvetuotantoalueiden alapuolinen Petäisjärvi (Keuruun Haapamäellä) ei<br />
kestä enää yhtään lisäkuormitusta.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3<br />
Esko Riekko<br />
Kommentissa vaaditaan tuo-merkinnällä osoitetun Riihisuon 36 (Saarijärvellä) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Perusteluina mainitaan mahdollisen turvetuotannon aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat,<br />
poh<strong>ja</strong>vesien madaltuminen, liikenteen aiheuttamat haitat, tilan arvon alentuminen sekä haitalliset<br />
vaikutukset alueen alapuolisiin vesistöihin. Turvetuotannolla olisi myös vaikutusta suon virkistys-<br />
<strong>ja</strong> ulkoilukäyttöön.<br />
Riihisuo (tuo 36) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Terttu <strong>ja</strong> Pekka Riihimäki<br />
Vastustavat turvetuotantoa. Alueen (?) turvetta ei tulla teollisesti hyödyntämään.<br />
97
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Salme Riipinen<br />
Kommentti koskee SL-merkinnällä osoitettua Kivisuo 4 aluetta Joutsassa. Kommentin anta<strong>ja</strong> esittää<br />
SL-alueen ra<strong>ja</strong>uksen muuttamista siten, että osa tilasta (RN:o 4:94 Perämaa) ra<strong>ja</strong>taan suojelualueen<br />
ulkopuolelle. Perusteluna tilan em. osan käyttö metsätaloustuotantoon. Koskien muuta<br />
osaa tilasta, kommentin esittäjä on valmis neuvottelemaan suojelun toteuttamisesta vapaaehtoisesti,<br />
määräaikaisena <strong>ja</strong> korvausta vastaan.<br />
Kivisuo 4:n (SL 239) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Pauli Rintala<br />
Esittää luo- <strong>ja</strong> tuo-merkintöjen poistamista kaavasta tai niiden muuttamista EO/tu tai SLmerkinnöiksi<br />
tai jättämällä ko. suot valkoisiksi. Perusteluina todetaan, että merkinnät ovat vaikutuksiltaan,<br />
ra<strong>ja</strong>uksiltaan <strong>ja</strong> oikeusvaikutuksiltaan hyvin epäselviä maanomistajille <strong>ja</strong> kansalaisille.<br />
Myös viranomaisille em. merkinnät tulevat aiheuttamaan ongelmia. Maanomistajien oikeusturva,<br />
tasapuolinen kohtelu <strong>ja</strong> päätösten lin<strong>ja</strong>kkuus perusteluineen vaarantuvat.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Riitta <strong>ja</strong> Keijo Rissanen<br />
Vastustavat turvetuotannon aloittamista. Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset sekä<br />
tuotannon melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat.<br />
Katso vastine 3.<br />
Mir<strong>ja</strong> Riutta<br />
Kommentissa toivotaan, että Ylä-Kurikaisen maat (Keuruun Ampiala) jätetään turvetuotannosta<br />
pois. Perusteluna mahdollisen turvetuotannon vaikutukset Kurikaislampeen <strong>ja</strong> sen kalakantaan.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Elina Rock<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluna esitetään asutuksen läheisyys. Lähimmät<br />
myllyt 300 m päässä asutuksesta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Mika Ruha<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluina todetaan olemassa olevan asutuksen läheisyys<br />
(lisäksi tulevaa Ylä-Mäyrämäen aluetta ei ole huomioitu millään lailla), meluhaittojen osalta<br />
500 m suo<strong>ja</strong>etäisyydet ovat alimitoitettu<strong>ja</strong> sekä tuulivoimaloiden aiheuttamat välkehaitat. Lisäksi<br />
em. haitat vaikuttavat asutusalueiden kiinteistöjen arvon alenemiseen.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
98
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Hanna-Riikka Ruhanen<br />
Kommentissa todetaan, että turvetuotannon negatiiviset vaikutukset on valtiotasollakin todettu<br />
niin merkittäviksi, että turpeen käyttöä energiantuotannossa tullaan vähentämään voimakkaasti jo<br />
seuraavan vuosikymmenen aikana. Lähtökohtana kaavassa tulisikin olla turvetuotannon aktiivinen<br />
vähentäminen. Maakuntakaavassa turvetuotantoa voitaisiin osoittaa uusille alueille korkeintaan<br />
energiantuotannon siirtymäaikana tarvittava määrä.<br />
Turpeen merkitys huoltovarmuuden kannalta ainakin osin kyseenalainen (sateiset kesät vaikeuttavat<br />
nostoa). Kaavaluonnos sallii turvetuotannon myös soilla, joilla luontoarvo<strong>ja</strong> vielä jäljellä. Kaavassa<br />
luo-merkintä tuleekin määritellä siten, ettei se mahdollista turvetuotantoa näillä soilla. Näillä<br />
soilla lähtökohtana tulisi olla luontoarvojen lisääminen esim. ennallistamalla. Ennallistamisen toteuttamiskelpoisuutta<br />
ei ole riittävästi arvioitu. Huomattavimpia luontoarvo<strong>ja</strong> sisältävien (0- <strong>ja</strong> 1-<br />
luonnontilaisuusluokkiin) sijoittuvien soiden osalta tulisi arvioida uudelleen ennallistamispotentiaali<br />
<strong>ja</strong> turvetuotannon salliva merkintä tarvittaessa poistettava.<br />
Turvetuotantoa koskeva yleinen suunnittelumääräys on absurdi, koska jotkin turvetuotannon vesistövaikutuksista<br />
ovat kertyviä (esim. raskasmetallit). Suunnittelumääräys ongelmallinen myös<br />
siksi, että se hyväksyy tämänhetkisen vesistökuormituksen. Lisäksi ilmastonmuutos (mm. ennustettu<br />
lisääntyvä sadanta) on turvetuotannon vesistöhaittojen kannalta riski, jota ei ole riittävästi<br />
huomioitu.<br />
Tuotannon yhteisvaikutusten arviointi on jätetty kokonaan tekemättä, koska tuotannon toteutuvaa<br />
laajuutta ei kaavaa laadittaessa tiedetä. Tehdyssä vesistövaikutusarvioinnissa ei ole tarkasteltu<br />
tuotannon yhteisvaikutuksia vesistöihin, mikä on luonnoksen olennaisin puute. Luonnos osoittaa<br />
paljon turvetuotantoa alueille, missä tuotantoa on nykyisellään vähän. Kaavan ei tulisi mahdollistaa<br />
tuotannon siirtymistä ongelma-alueilta niille alueille, joilla ongelmia ei vielä ole. Tuotannon<br />
a<strong>ja</strong>llinen rajoittaminen ei ole riittävä keino vesistöhaittojen ra<strong>ja</strong>amiseksi. Tämä asiavirhe toistuu<br />
selostuksessa useita kerto<strong>ja</strong>. Kaavan kokonaisvaikutuksiin (selostus s. 63) kir<strong>ja</strong>ttu vesistöjen tilan<br />
paraneminen on asiavirhe, joka tulee kor<strong>ja</strong>ta niin ikään. Myös kaavan taloudellisia vaikutuksia tarkastellaan<br />
puutteellisesti. On mm. syytä painottaa, että vesistöjen kunnostaminen tulee huomattavasti<br />
turvetuotannon taloudellisia hyötyjä kalliimmaksi. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa<br />
tulee myös huomioida se, miten ennallistaminen vaikuttaa talouteen <strong>ja</strong> työllisyyteen.<br />
Lisäksi todetaan, että Kivijärven valuma-alueelle ei tule lisätä turvetuotantoa nykyisestä. Perusteluina<br />
todetaan haittavaikutukset Kivijärven Natura-statukselle, vesipuitedirektiivin tilatavoitteelle,<br />
järven kalakannoille, kunnan matkailuelinkeinolle, järvitaimenen kannoille <strong>ja</strong> virtavesi- <strong>ja</strong> valumaaluekunnostusten<br />
edellytyksille. Mikäli turvetuotantoa esitetään Kivijärven valuma-alueella, on<br />
Viitasaaren reitti merkittävä turvetuotantovyöhykkeeksi (EO/tv) suunnittelumääräyksineen sekä<br />
liitettävä aluekohtainen määräys koskemaan myös Kivijärven valuma-alueen turvetuotantoalueita.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Pertti Ruhanen<br />
Vastustaa Keltinmäen potentiaalista tuulivoimapuistoa. Perusteluna asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> tuulivoimaloista<br />
aiheutuvat meluhaitat. Mustankorkea on hajuhaittoineen jo tarpeeksi iso ongelma<br />
asukkaille.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tapani Ruhanen + 5 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat turvetuotannon lisäämistä Kivijärven valuma-alueelle. Perusteluna mainitaan turvetuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset. Kuormituksen lisääntyessä eivät tulisi myöskään Kymi-<br />
99
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
joen vesienhoitosuunnitelman tavoitteet toteutumaan. Vesistöriskin takia LUO-merkinnällä osoitetut<br />
Niskanneva <strong>ja</strong> Murtosuo tulisi poistaa kaavasta mahdollisina turvetuotantoalueina. Kivijärvelle<br />
pitäisi tehdä vesistövaikutusten yhteisriskin selvitys ennen kuin valuma-alueelle kohdennetaan<br />
lisää turvetuotantoa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Ar<strong>ja</strong>-Riitta Ruodemäki<br />
Vastustaa luonnoksessa turvetuotantoalueiksi (EO/tu) osoitettu<strong>ja</strong> Penkkisuota <strong>ja</strong> Moskuvansuota<br />
(Keuruulla). Perusteluna todetaan turvetuotannon aiheuttama meluhaitta, vesistövaikutukset sekä<br />
soiden luonnontilaan <strong>ja</strong> virkistykseen liittyvien arvojen häviäminen turvetuotannon myötä.<br />
Moskuvansuolla (EO/tu 165) <strong>ja</strong> Penkkisuolla (EO/tu 170) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong><br />
<strong>ja</strong> kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole<br />
suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Keijo Ruokola<br />
Vastustaa Nevalansuon (tuo-merkinnällä) muuttamista turvetuotantoalueeksi. Turvetuotanto pilaa<br />
suon luontoarvot <strong>ja</strong> tuotannosta aiheutuu valtavat vesistöhaitat. Paikallisesti melu- <strong>ja</strong> pölyhaittaa<br />
<strong>ja</strong> raskas liikenne lisääntyy alueella.<br />
Nevalansuon (tuo 4) vesistövaikutusriski ei ole vesistövaikutustarkastelun perusteella<br />
suuri <strong>ja</strong> suon eteläpään pienen luonnontilaisen osa-alueen säilyminen voidaan ottaa<br />
huomioon mahdollisessa turvetuotannon suunnittelussa; ei muutosta. Katso lisäksi<br />
vastine 3.<br />
Vesa <strong>ja</strong> Sei<strong>ja</strong> Ruokola<br />
Vastustavat Isosuon (Isosuo 6, Kuhmoinen?) osoittamista turvetuotantoon. Perusteluna todetaan,<br />
että turvetuotanto <strong>ja</strong> sen valumavedet sotkisivat Pukarajärven veden kalastus-, virkistys- <strong>ja</strong> talousvedeksi<br />
kelpaamattomaksi.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Isosuo 6:n vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Timo Ruokonen<br />
Kommentissa todetaan, että vesistövaikutusten arvioinnin osalta kaavaluonnos on puutteellinen.<br />
Vesistöjen suojeluarvoa, uhanalaista lajistoa eikä todellisia vesistövaikutuksia ole arvioitu ollenkaan.<br />
Lisäksi vesistövaikutusarvioinnissa ei ole riittävästi huomioitu turvetuotannon valuma-alueen<br />
laajuisia vaikutuksia laajuudessa, missä ne esim. Multian <strong>ja</strong> Keuruun vesistöalueilla todellisuudessa<br />
näkyisivät. Pienvedet eivät kestä lisäkuormitusta ilman merkittäviä vaikutuksia vesiluonnon monimuotoisuuteen.<br />
Pengerjoki-Petäjävesi –reitillä on jo nyt vaikeuksia saavuttaa vesipuitedirektiivin<br />
tavoite vesistöjen hyvästä ekologisesta tilasta. Edelleen todetaan, että vaihemaakuntakaava ei ole<br />
lin<strong>ja</strong>ssa yleisten kansallisten <strong>ja</strong> EU:n energiapolitiikan tulevaisuuden suuntausten kanssa oh<strong>ja</strong>amassa<br />
kohti ympäristöystävällisempiä tuotantomenetelmiä. Turvetuotanto tulisi kaavassa ra<strong>ja</strong>ta<br />
ainoastaan jo tuotannossa oleville soille siten, että tuotannon aiheuttamat haitat pyritään minimoimaan<br />
parhaalla mahdollisella tavalla.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
100
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Hannele Ruotsalo<br />
Vastustaa tuulivoimapuiston rakentamista Pyhänpään alueelle (Kärpänkylän tuulivoimapuisto).<br />
Perusteluina alueen maisemalliset arvot (Tehinselän <strong>ja</strong> sen ympäristön korvaamattoman upeat<br />
näkymät, rauha <strong>ja</strong> luonto).<br />
Katso vastine 5.<br />
Juha <strong>ja</strong> Millaliisa Ruotsi<br />
Vastustavat tuulivoiman rakentamista Keltinmäkeen. Perusteluina esitetään voimaloiden todennäköiset<br />
meluhaitat. Lisäksi tuulivoimaloiden 500 m etäisyys asutukseen on riittävyydeltään kyseenalainen.<br />
Katso vastine 5.<br />
Eero Ruuska<br />
Esitetyt kommentit koskevat lähinnä tehtyä vesistövaikutusarviointia. Isojoen valuma-alueen kannalta<br />
merkittävin kaavaluonnoksessa esitetty turvetuotantoalue on Kärmeneva. Alueesta tulisi<br />
jättää merkittävä osa suo<strong>ja</strong>vyöhykkeeksi tai ainakin pois varsinaisesta ottotoiminnasta. Aineistosta<br />
ei selviä, kuinka Isojoen kalatalous on otettu huomioon arvioinnissa. Joki on kuitenkin <strong>Keski</strong>-<br />
<strong>Suomen</strong> ensimmäisiä kunnostettu<strong>ja</strong> jokia. Kaavaan voisi lisätä erityisehdon joen suojelusta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Vesa Ryynänen<br />
Kommentissa todetaan, että turvetuotantoa ei saa <strong>ja</strong>tkaa, jollei vesistöihin tulevia päästöjä osata<br />
hoitaa. Siikavesi on jo pilattu.<br />
Katso vastine 3.<br />
Petri Rönkä<br />
Vastustaa tuulivoimaloiden sijoittamista Keltinmäen alueelle.<br />
Katso vastine 5.<br />
Heikki Röytiö<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuiston sisällyttämistä vaihekaavaan. Luonnoksen laatimisen yhteydessä<br />
ei ole tehty tuulivoimapuiston sijoittumiseen <strong>ja</strong> käyttöönottoon liittyvää turvallisuustarkastelua<br />
(mm. jään irtoaminen siivistä talvella). Tuulivoimapuisto tulee toteutuessaan rajoittamaan<br />
myös alueen virkistyskäyttöä (alueella si<strong>ja</strong>itsee mm. useita virallisia latureittejä). Tarkempi<br />
selvitys tuulipuiston vaikutuksista virkistysalueiden käyttöön tulee tehdä ennen luonnoksen <strong>ja</strong>tkokäsittelyä.<br />
Nykyinen kaatopaikka-alue on myös ympäristön osalta vaativa erityisalue. Ennen luonnoksen<br />
<strong>ja</strong>tkokäsittelyä on laadittava selvitys voimaloiden rakentamisesta <strong>ja</strong> sijoittelusta Mustankorkean<br />
jätealueelle. Mustankorkean alue on lisäksi hyvä lintujen tarkkailupaikka. Voimalat aiheuttavat<br />
törmäysriskin linnuille. Tuulipuiston haitat linnuille <strong>ja</strong> muulle eliöstölle on selvitettävä. Edelleen<br />
todetaan, että suo<strong>ja</strong>etäisyys on riittämätön taa<strong>ja</strong>ma-asutukseen (vain 600 m). Myös taa<strong>ja</strong>man<br />
ulkopuolisilla alueilla käytetty 500 m suo<strong>ja</strong>etäisyys on ylioptimistinen mm. voimaloista aiheutuvan<br />
meluhaitan vuoksi. Voimalat aiheuttavat myös välkehaittaa, auringon paistaessa tuulivoimalan<br />
takaa. Kaavavalmistelun yhteydessä ei ole esitetty myöskään materiaalia voimaloiden vaikutuksista<br />
lähialueen kiinteistöjen arvonalenemiseen.<br />
Katso vastine 5.<br />
101
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Veli Saari<br />
Kommentissa vaaditaan, että turvetuotantoalueiksi kaavaan tulee merkitä vain nykyisin käytössä<br />
olevat <strong>ja</strong> luvitetut alueet. Perusteluina todetaan turpeenpolton haitalliset ilmastovaikutukset, turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset, turpeenpoltto ei ole kestävää käyttöä – käytetyille soille<br />
ei kehity uutta suota, vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen sekä maisema- <strong>ja</strong> virkistyskäyttöhaitat.<br />
Lisäksi kaavaselostuksen virheelliset väitteet tulee kor<strong>ja</strong>ta. Selostuksessa todetaan (s. 4-<br />
5), että kaava on ilmastonmuutosta hillitsevä – kaavan tavoitteena kuitenkin kaksinkertaistaa turpeennosto.<br />
Kaavaluonnos on myös ristiriidassa <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> ilmastostrategian tavoitteisiin nähden.<br />
Todellisia vesistövaikutuksia kaavaluonnoksessa ei tarkastella. Tuo-alueista selostuksessa sanotaan,<br />
että ne osaltaan parantavat energiahuollon omavaraisuutta <strong>ja</strong> suoluonnon monimuotoisuuden<br />
säilymistä. Jokaisen suon hävittäminen vähentää kuitenkin luonnon monimuotoisuutta.<br />
Myöskään väite, että turvevarojen hyödyntäminen on mahdollista luontoarvot turvaten, ei pidä<br />
paikkaansa. Luo-kohteet tulee jättää kaivamatta. Myös EO/tu-alueissa luontoarvo<strong>ja</strong> käsittäviä soita<br />
(esim. Ristisuo, Takapellonneva, Rummasuo <strong>ja</strong> Kanasensuo). Osa soista rantasi<strong>ja</strong>intinsa (Kortenniemi<br />
<strong>ja</strong> Porrassuo) tai taa<strong>ja</strong>masi<strong>ja</strong>intinsa takia (Uuraisten Hanhisuo, Kantesuo <strong>ja</strong> Isosuo) turvetuotantoon<br />
soveltumattomia.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Pertti <strong>ja</strong> Kirsi Saarinen<br />
Eivät hyväksy lisäojituksia <strong>ja</strong> turpeen tuotantoa Kivetyssä. Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset<br />
Pyyrinlahteen. Seuraavien kohteiden toteutusta ei hyväksytä: tuo-merkinnällä esitetyt<br />
suot 41, 42, 43 <strong>ja</strong> 44 sekä EO/tu-merkinnällä osoitetut suot 241, 242, 243, 245 <strong>ja</strong> 247.<br />
Katso vastine 3.<br />
Markku Saastamoinen<br />
Vastustaa Pihtiputaan Kanasensuo-Virkaneva alueen (TUO-merkinnällä) ehdottamista <strong>ja</strong> varaamista<br />
turvetuotannon tarpeisiin. Perusteluna esitetään, että mahdollinen turvetuotanto huonontaisi<br />
alapuolisen vesistön (Saanijärvi) veden laatua <strong>ja</strong> virkistyskäyttömahdollisuuksia. Mikäli TUOmerkintä<br />
kaavassa säilyy, tulee ra<strong>ja</strong>uksen koskea enintään vain varsinaista Kanasensuon aluetta.<br />
Turvetuotanto ei saa vaikeuttaa tai estää elinkeinojen harjoittamista alueella. Kommentin anta<strong>ja</strong>lle<br />
on tärkeää, että läheiset, omistamansa pellot säilyvät maatalouskäytössä <strong>ja</strong> myös metsänhoidolliset<br />
toimet ovat <strong>ja</strong>tkossakin mahdollisia. TUO-merkinnän etelära<strong>ja</strong>a tulee siirtää pohjoisemmaksi eli<br />
vähintään 600 m metsätien pohjoispuolelle. riittävä suo<strong>ja</strong>vyöhyke on tarpeen, jotta turvetuotannon<br />
pölyhaitat eivät haittaisi peltojen maatalouskäyttöä.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Katso lisäksi vastine 3. Ei muutosta.<br />
Toivo Saikanmäki<br />
Kommentti koskee Multian Saikansuon tuo-merkintää. Kommentissa tuodaan esiin turpeennostosta<br />
aiheutuvia ympäristöhaitto<strong>ja</strong>: haitalliset vesistövaikutukset (erityisesti tulvien aikana), linnut,<br />
ma<strong>ja</strong>vat <strong>ja</strong> kalat häviäisivät sekä mar<strong>ja</strong>t (kuten lakka) uhattuna. Edelleen todetaan, että soitten<br />
turvepaksuus on vähäinen (soveltuu paremmin metsänkasvatukseen) <strong>ja</strong> tilan ranta toiminut hyvänä<br />
uimapaikkana jo vuosikymmeniä.<br />
Saikansuo (tuo 28) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
102
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Mikko Saikku<br />
Kaavaluonnoksesta puuttuu kokonaan Myllykankaan luonnonsuojelualue (Moksinjoen itärannalla<br />
Paa<strong>ja</strong>lan kylässä Saarijärvellä).<br />
3. Vaihekaavassa ei ole osoitettu olemassa olevia luonnonsuojelualueita; ei muutosta.<br />
Jarmo Sainio /Yltiän järven mökkiläiset <strong>ja</strong> vakituiset asukkaat<br />
Vastustavat kaikkea turvetuotantoa, josta haitallista vaikutusta Yltiän järven veden laatuun.<br />
Katso vastine 3.<br />
Tar<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> Harri Salastaro<br />
Vastustavat kaikkia suo-turvetyömaita niiden vesistövaikutusten takia. Esimerkkinä mainitaan<br />
Kalmonsuon suo-turvetyömaa <strong>ja</strong> sen alapuolella si<strong>ja</strong>itsevat Liesjärvi <strong>ja</strong> Martinjärvi, jotka ovat jo<br />
pahasti pilaantuneet.<br />
Katso vastine 3.<br />
Kosti Salmela<br />
Kommentin esittäjän mukaan Konnunsuo (Liitonjärven luona) on kokonaan ojitettu. Suolla ei ole<br />
erikoisia luontoarvo<strong>ja</strong>.<br />
Konnunsuon (luo 28) pohjois- <strong>ja</strong> keskiosat on ojitettu, suon eteläosassa on huomattava<br />
luonnontilainen osa-alue, jolla on uhanalaisia suotyyppejä <strong>ja</strong> lajistoarvo<strong>ja</strong>; ei muutosta.<br />
Katso lisäksi vastine 4.<br />
Markku Salmela<br />
Jämsän Kirvessuon (tuo 3) osoittaminen turvetuotantoon on virhe. Perusteluina turvetuotannon<br />
vesistövaikutukset sekä tuotannosta aiheutuvat pölyhaitat lähiasutukselle. Tuotantosuunnitelmasta<br />
on luovuttava.<br />
Kirvessuon merkittävin luontoarvo on eteläosan luonnontilainen osa-alue. Lisäarvona<br />
on metson esiintyminen. Mahdollinen suon pohjoisosaan (ojitettua, muuttunutta suota)<br />
sijoittuva turvetuotanto ei uhkaisi vesitaloudellisesti luonnontilaista osa-aluetta.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Kirvessuon vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Martti Salminen<br />
Ei hyväksy Keltinmäen tuulivoimalapuistoa. Perusteluna todetaan asutuksen läheisyys. Lisäksi kaupungin<br />
laajentuminen ko. suuntaan estyy. Onko Joutsan Tammimäkeä tai Multian Kiiskilänmäkeä<br />
harkittu?<br />
Katso vastine 5. Tuuliatlas ei osoita esitettyjä alueita potentiaalisina maakuntakaavan<br />
mittakaavan tuulivoimapuistoalueina.<br />
Rauno Salminen<br />
Kommentti koskee Heinäsuon turvetuotantoaluetta (EO/tu) Uuraisilla. Heinäsuon varaus turvetuotantoon<br />
tulee poistaa. Perusteluna vesistövaikutukset Kyynämöiseen sekä turvetuotannon aiheuttamat<br />
pölyhaitat. Myös Peurasuon ottaminen turvetuotantoon rasittaa Kyynämöisten eteläpäätä.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Heinäsuo 5:n (EO/tu 251) <strong>ja</strong> Peurasuon (EO/tu<br />
257) vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
103
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Pentti Salo<br />
Kommentissa todetaan, että Siikavesi on jo turvetuotannon jätevesien takia tuhottu. Edelleen todetaan<br />
oikeustoimien odottavan, mikäli kaava tulee sallimaan humuksen laskemisen Kälkäjokea<br />
pitkin Siikaveteen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Eeva Salomaa<br />
Kommentissa todetaan (Vähä)Suojärven ranta-alueen tuhoutuneen. Kommentissa vaaditaan kunnostettavaksi<br />
tähänastiset vahingot ennen kuin suunnitellaan turvetuotannon aloittamista.<br />
Katso vastine 3.<br />
Ahti Salonen<br />
Vastustaa tilalleen suunniteltua tuulivoimalan varausta (Toivakan Vestonmäki). Suunnitelma on<br />
viety eteenpäin maanomistajia kuulematta <strong>ja</strong> mitään tiedottamatta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Juhani Salonen<br />
Vastustaa kohteiden EO/tu Vehmassuo-Tervosuo 227 <strong>ja</strong> luo-kohde Rautosuo 21 (Multia) ottamista<br />
turvetuotantoon. Perusteluna asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> tuotannon aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> pölyhaitat.<br />
Soilla on myös virkistysarvoa <strong>ja</strong> luontoarvo<strong>ja</strong>.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Hannu <strong>ja</strong> Ilona Salovaara<br />
Vastustavat tuulivoimalaa Kuhmoisten Pyhänpään alueelle (Kärpänkylä) <strong>ja</strong> vaativat tuulivoimalan<br />
suunnittelun keskeyttämistä. Perusteluina todetaan Pyhänpään maisemalliset <strong>ja</strong> luonnonarvosekä<br />
kulttuuriympäristölliset tekijät – tuulivoimala tuhoaisi Pyhänpään maiseman peruuttamattomasti.<br />
Maisemallisista sysitä Päijänteen saaret on jo alkuvaiheessa jätetty suunnittelusta pois. Saman<br />
perustelun tulisi koskea myös Pyhänpäätä. Pyynnöistä huolimatta tuulivoimapuistosta ei ole<br />
järjestetty tiedotustilaisuutta Kuhmoisten kunnan asukkaille <strong>ja</strong> kesäasukkaille. Harhautukselta<br />
näyttää myös menettely, kun puhutaan Kärpänkylän tuulivoimapuistosta <strong>ja</strong> samalla myllyt on piirretty<br />
Pyhänpään alueelle. Kärpänkylän lähin tuulivoimala on sijoitettu vain 350 m päähän tontin<br />
ra<strong>ja</strong>sta – etäisyys on kohtuuttoman lyhyt. Kommentissa epäillään myös tuulimyllyjen kannattavuutta<br />
vaikeassa maastossa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2, 5 <strong>ja</strong> 6.<br />
Maiju Sarvala<br />
Vastustaa turvetuotantoalueiksi esitettyjä Jämsän Kynnyssuota <strong>ja</strong> Kuhmoisten Isosuota. Molemmat<br />
alueet on poistettava kaavaluonnoksesta. Perusteluina todetaan turvetuotannon haitalliset<br />
vaikutukset vesistöön.<br />
Poistetaan Kynnysuo (EO/tu 125) kaavasta. Vesistövaikutusselvityksen mukaan<br />
Isosuo 6:n vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Unto Sarvala<br />
Vastustaa uusien turvetuotantoalueiden perustamista Kuhmoisten kuntaan tai sen lähialueille.<br />
Perusteluna turvetuotannon haitalliset vesistövaikutukset. Vaatii poistettavaksi turvetuotantoalueista<br />
Jämsän Kynnyssuon sekä Kuhmoisten Isosuon kaavasta.<br />
104
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Poistetaan Kynnysuo (EO/tu 125) kaavasta. Vesistövaikutusselvityksen mukaan<br />
Isosuo 6:n (EO/tu 193) vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine<br />
3.<br />
Risto Siekkinen<br />
Kommentti koskee Pajunevan luo-merkinnällä (Pihtipudas) osoitettua suota. Kommentin anta<strong>ja</strong> ei<br />
hyväksy esitettyä luo-merkinnän ra<strong>ja</strong>usta. Esitetty ra<strong>ja</strong>us ei huomioi länsi-, lounais- <strong>ja</strong> eteläosan<br />
lin<strong>ja</strong>uksissa alueella toteutettu<strong>ja</strong> ojituksia <strong>ja</strong> sen myötä tapahtuvaa metsätalouden harjoittamista<br />
alueella. Luo-merkinnän hyväksymistä tullaan vastustamaan myös asian <strong>ja</strong>tkokäsittelyssä.<br />
Pajunevan (luo 30) merkinnän tavoitteena on suolla olevan huomattavan ojittamattoman<br />
osa-alueen suokasvillisuuden säilyttäminen. Luo-kohteilla si<strong>ja</strong>itsevien luontoarvojen<br />
huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista toimenpiteistä päättäminen jää tarkemman<br />
suunnittelun tehtäväksi; ei muutosta. Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 4 <strong>ja</strong> 8.<br />
Mauri Silander<br />
Suhtautuu kielteisesti turpeenottohankkeeseen Uuraisten Porrasuolla (luonnoksessa EO/tumerkinnällä).<br />
Perusteluna turvetuotannon vesistövaikutukset vesistöihin mm. Vahvajärveen.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Porrasuon /EO/tu 258) vesistövaikutusriski ei ole<br />
suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Jussi <strong>ja</strong> Anna-Maria Sipilä<br />
Vaativat Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuiston poistamista kaavaluonnoksesta. Perusteluna<br />
olemassa olevan asutuksen läheisyys, voimaloiden melu- <strong>ja</strong> välkehaitta, maisemahaitta <strong>ja</strong> alueen<br />
muuttuminen teollisuusalueeksi, negatiivinen merkitys alueen kiinteistöjen arvolle sekä haitallinen<br />
vaikutus alueen lepakkokannan elinolosuhteisiin. Lisäksi voimaloiden vaikutukset alueen riistaeläimiin.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Vappu Sipilä, Leena Sipilä<br />
Vaativat Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoima-alueen poistamista kaavaluonnoksesta. Perusteluina<br />
tuodaan esiin Pyhänpään alueen maisema- sekä luontoarvot <strong>ja</strong> arkeologiset arvot (kalliomaalaukset).<br />
Alueella si<strong>ja</strong>itsee myös UNESCON suojelema Struven-ketjun kolmiomittaustorni. Vaihekaavaluonnos<br />
on ristiriidassa vahvistetun rantakaavan kanssa. Suunnittelussa puhuttu Kärpänkylän tuulipuistosta,<br />
vaikka myllyt piirretty varsinaisesti Pyhänpäälle – harhautukselta vaikuttava menettely.<br />
Selvitystä tehtäessä ei ole huomioitu YM:n ohjeistuksia tuulivoimaloiden suo<strong>ja</strong>etäisyyksistä. Melu<strong>ja</strong><br />
maisemahaitat keskeisimpiä haittavaikutuksia, joiden perusteella em. poistoa esitetään.<br />
Katso vastine 5.<br />
Juha So<strong>ja</strong>kka<br />
Kommentti koskee SL-merkinnällä osoitettua Matosuota (Uurainen). Tarkoituksena on ollut hakea<br />
suolle turpeentuotantolupaa. Miksi ojitettu suo aiotaan suojella?<br />
Matosuon (SL 270) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
105
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Ilkka <strong>ja</strong> Ir<strong>ja</strong> Somppi<br />
Kommentin anta<strong>ja</strong>t ovat huolissaan turvetuotantoalueiden aiheuttamista vesistövaikutuksista<br />
Keuruun Petäisjärveen. Turvetuotantoalue <strong>ja</strong> siitä aiheutuvat haitat vaikuttavat järven <strong>ja</strong> kalojen<br />
laatuun sekä rantatontin arvoon.<br />
Katso vastine 3.<br />
Antero Sorsa + 4 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentti koskee SL-merkinnällä osoitettua Kitinsuota (Karstula). Maanomistajina (Karhikangas<br />
1:38, Hannula 1:53 <strong>ja</strong> Järvenpää 1:31) eivät hyväksy kaavaa omistamiensa metsien kohdalta. Perusteluna<br />
se, että em. tilat ovat metsätalouskäytössä.<br />
Kitinsuon (SL 244) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetuista<br />
alueista mm. kaakkoisosasta jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Kitinsuo <strong>ja</strong> Kantainsuo<br />
(SL 243) esitetään yhtenä SL-alueena. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Marika Sorsa <strong>ja</strong> Riikka Rahkonen<br />
Esittävät omistamansa tilan (Metsola RN:o 10:8, Karstula) poistamista luonnoksesta sekä kokonaan<br />
turvetuotannon poistamista (Murtolamminneva 136 EO/tu?). Perusteluina todetaan, että<br />
turvetuotanto aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia <strong>ja</strong> meluhaitto<strong>ja</strong>. Lisäksi kiinteistö toimii kesänviettopaikkana<br />
<strong>ja</strong> alue on virkistyskäytössä. Tuotanto aiheuttaisi myös taloudellisia menetyksiä<br />
(kiinteistöjen arvonlasku). Lisäksi kiinteistön toinen käyttötarkoitus on metsänkasvatus – alueen<br />
suot ojitettu metsänkasvatusta varten. Lisäksi tuotantoalue on suunniteltu liian lähelle pysyvää<br />
asutusta.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Tuomo Sorvisto<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoa. Perusteluna todetaan asutuksen läheisyys.<br />
Katso vastine 5.<br />
Rai<strong>ja</strong> Syrjänen<br />
Vastustaa tuulivoimapuiston varausta Päijänteen Tehinselän äärelle. Perusteluna esitetään voimaloiden<br />
maisemahaitat <strong>ja</strong> ainutlaatuisen kansallismaiseman tuhoutuminen tuulivoimapuiston myötä.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tapio Syrjänen<br />
Tuulivoimalat eivät sovi järvimaisemaan. Isot myllyt häiritsevät mökkiläisten kotirauhaa - maisema-<br />
<strong>ja</strong> meluhaitat. Mökkiläisten haitat korvattava tuulivoiman alueilta 15 km säteeltä.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Juha <strong>ja</strong> Tiina Sädevaara<br />
Kommentissa todetaan Siikaveden vedenlaadun huonontuneen.<br />
Katso vastine 3.<br />
106
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kai<strong>ja</strong> Särkio<strong>ja</strong><br />
Kommentti koskee kohteita Pajuneva (luo) <strong>ja</strong> Männikköneva (EO/tu) Pihtiputaalla. Kommentin<br />
anta<strong>ja</strong> (maanomista<strong>ja</strong>na) ei suhtaudu myönteisesti em. varauksiin. Turvetuotannolle suoalue<br />
(Männikköneva?) tuskin suuria merkitsee, maanomista<strong>ja</strong>lle sitäkin enemmän. Luonnonsuojeluun<br />
(luo-alue?) kaavoitettu alue pysyy siellä kaavoittamattakin.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski; ei muutosta. Pajunevan (luo 30) merkinnän tavoitteena<br />
on suolla olevan huomattavan ojittamattoman osa-alueen suokasvillisuuden säilyttäminen.<br />
Luo-kohteilla si<strong>ja</strong>itsevien luontoarvojen huomioon ottaminen <strong>ja</strong> mahdollisista<br />
toimenpiteistä päättäminen jää tarkemman suunnittelun tehtäväksi; ei muutosta.<br />
Katso lisäksi <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
Aulis Tamminen<br />
Kommentissa esitetään Nevasuo-Koppelokorpi 14 (tuo-merkinnällä) poistamista kaavaluonnoksesta.<br />
Perusteluina todetaan, että kaava-alueen ra<strong>ja</strong>us sisältää pirstoutuneita suoalueita <strong>ja</strong> olisi kallis<br />
toteuttaa, tilojen Koivumäki I <strong>ja</strong> Koivumäki II maille on tehty soiden <strong>ja</strong> metsäluonnon suojelupäätös,<br />
tilojen maat ovat metsätalous- <strong>ja</strong> virkistyskäytössä <strong>ja</strong> menettäisivät tämän statuksen <strong>ja</strong> arvon.<br />
Lisäksi suoalueilla on hyvät hillaesiintymät <strong>ja</strong> metsästysmahdollisuudet. Mitä kävisi Kaiturinlammelle<br />
<strong>ja</strong> poh<strong>ja</strong>vesille turvetuotannon myötä?<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Mai<strong>ja</strong> Tamminen<br />
Vastustaa kaavaluonnoksessa tuo-merkinnällä osoitetun Saikansuon (Multialla) ottamista turvetuotantoon.<br />
Perusteluna mainitaan metsänkasvatus <strong>ja</strong> tehdyt metsänhoitotoimenpiteet.<br />
Saikansuo (tuo 28) poistetaan kaavasta, katso vastine 3.<br />
Pekka Tervala + 181 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentissa vastustetaan Kuhmoisten Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistojen kaavoittamista<br />
<strong>ja</strong> ko. alueiden osalta kaavakäsittelyn keskeyttämistä. Perusteluna tuodaan esiin seuraavat<br />
asiat: esitetyt tuulivoimapuistot si<strong>ja</strong>itsevat valtakunnallisesti <strong>ja</strong> maakunnallisesti arvokkaalla Judinsalonselän<br />
<strong>ja</strong> Tehinselän maisema-alueella (ml. Pyhänpään luonto- <strong>ja</strong> muinaismuistoarvot).<br />
Uusissa kaavoitusohjeissa meluvaikutukset on selvitettävä, jos voimala-alue on alle 2 km asutuksesta<br />
- Pyhänpäässä etäisyys n. 0,5 km. Tuulivoimapuistokaava on ristiriidassa rantakaavojen kanssa.<br />
Tästä voi seurata korvausvelvollisuus, joka on selvitettävä. Tiedottaminen kaavasta <strong>ja</strong> lausuntokierroksesta<br />
kuntaan <strong>ja</strong> kaikkiin asianomistajiin on ollut erittäin puutteellista.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 6, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Heikki <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>-Liisa Tevä<br />
Vaativat kaavasta poistettavaksi riittävien selvitysten puuttuessa turvetuotantoalueen EO/tu 119<br />
sekä Natura-arvioinnin puuttuessa tuotantoalueet EO/tu 116, 117 <strong>ja</strong> 118. Luonnoksessa on esitetty<br />
turvetuotantoalueita, joiden valumavedet laskevat Puulaveden Siikaveteen. Kaavaselostuksessa ei<br />
ole kuitenkaan käsitelty turvetuotannon vaikutuksia Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan. Turvetuotannolla on<br />
107
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
ollut merkittävät muutokset Siikaveden kalakantaan, virkistysarvoihin, ranta-alueiden rehevöitymiseen<br />
sekä rantakiinteistöjen arvon alenemiseen. Lisäksi kaavan aluekohtaisen suunnittelumääräyksen<br />
”Turvetuotantoalueiden käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota<br />
haitallisten ympäristövaikutusten ehkäisyyn” tulisi koskea Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan valumavetensä<br />
laskevia turvetuotantoalueita.<br />
Karasuo (EO/tu 116), Martinsuo (EO/tu 117) <strong>ja</strong> Pohjoisuo 1 (EO/tu 118) poistetaan<br />
kaavasta, katso. vastine 3.<br />
Sole Tiainen + 2 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentissa ilmoitetaan, että Hirvilammen lisämaan (931–408-185-0) suoalue halutaan säilyttää<br />
maanomistajien omassa hallinnassa. Kaavaluonnoksessa em. tila sisältyy luo-merkinnällä osoitettuun<br />
Valkeasuohon (Viitasaari).<br />
Luo-merkintä ei estä suon säilyttämistä omassa hallinnassa; ei muutosta.<br />
Mar<strong>ja</strong>tta Tiihonen<br />
Kommentissa todetaan, että Puulaveden saastuttaminen uusilla turvetuotantoluvilla <strong>ja</strong> valumavesien<br />
pääsy Puulaveteen tulee estää. Puulavesi on tärkeä järvi Kangasniemen <strong>ja</strong> Joutsan kuntien<br />
elinkeinojen kehittämisen kannalta. Onko mahdollista, että kaavassa ei käsiteltäisi ollenkaan Puulavettä,<br />
joka on Etelä-Savon maakuntajärvi?<br />
Katso vastine 3.<br />
Sei<strong>ja</strong> Tiitinen-Salmela<br />
Kommentti koskee kaavaluonnoksessa tuo-merkinnällä esitettyä Kirvessuota Jämsässä. Kirvessuolta<br />
vedet laskevat Jämsän reittiin. Vesistön tila heikentynyt viime vuosina, joten Jämsän reitille ei<br />
tule osoittaa lisää turvetuotantoalueita. Jämsän reitti tulee nostaa <strong>Keski</strong>-Suomessa erityisseurantaan.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Kirvessuon (tuo 3) vesistövaikutusriski ei ole suuri;<br />
ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Arto Tolvanen<br />
Keltinmäen tuulivoimapuisto tulee poistaa kaavasta. Perusteluina esitetään asutuksen välitön läheisyys,<br />
tuulivoimaloiden aiheuttamat melu- <strong>ja</strong> ympäristöhaitat sekä maisemalliset haitat. Alueen<br />
virkistyskäyttö tulee mahdottomaksi, koska esim. talvella jään irtoamisen vuoksi suo<strong>ja</strong>etäisyydet<br />
estävät hiihtoreittien käytön. Keltinmäen varauksen osalta rikotaan naapuruussuhteista annettua<br />
lakia (26/1920, naapuruussuhdelaki) <strong>ja</strong> aiheutetaan tarkoitettua kohtuutonta rasitusta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Kimmo Tuikku<br />
Luonnoksessa Äänekosken Kivetyn alueelle kaavailtu sato<strong>ja</strong> hehtaare<strong>ja</strong> turpeenottoalueita. Pyyrinlahden<br />
vedenlaatu ei kestä lisäkuormitusta, joten sen valuma-alueelta turvetuotantovaraukset<br />
pitää poistaa. Turvetuotannon si<strong>ja</strong>an soita tulisi ennallistaa, jolloin kuormitus alapuoliseen vesistöön<br />
pienenee. Kaavaan pitäisi tällaisille soille laittaa ennallistamisvelvoite.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 3 <strong>ja</strong> 4.<br />
108
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Jari Turunen<br />
Esittää luopumista Keuruun turvetuotantoalueista (EO/tu) 153 Isoneva-Mäenperäsuo, 164 Leinonneva,<br />
168 Ottovuorenneva <strong>ja</strong> 174 Sikosuo-Kantolansuo. Perusteluina haitalliset vesistövaikutukset<br />
alapuoliseen vesistöön <strong>ja</strong> sitä kautta kalastukseen <strong>ja</strong> virkistyskäyttöön.<br />
Isoneva-Mäenperänsuolla (EO/tu 153), Leinonnevalla (EO/tu 164), Ottovuorennevalla<br />
(EO/tu 168) <strong>ja</strong> Sikosuo-Kantolansuolla (EO/tu 174) ei ole merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong> <strong>ja</strong><br />
kohteiden vesistövaikutusriski ei vesistövaikutustarkastelun perusteella ole suuri; ei<br />
muutosta. Katso lisäksi vastine 3<br />
Lauri Tykkyläinen + 9 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kuhmoisiin osoitettu<strong>ja</strong> kahta tuulivoimapuistoa <strong>ja</strong> vaativat niiden osalta kaavasuunnittelutyön<br />
keskeyttämistä. Perusteluina tuodaan esiin voimaloiden maisema- <strong>ja</strong> kulttuuriympäristöhaitat,<br />
melu- <strong>ja</strong> välkehtimishaitat, haitat alueen luonnolle <strong>ja</strong> eläimistölle, ristiriita vahvistettuun<br />
rantakaavaan nähden sekä ympäristön viihtyvyysarvojen heikkeneminen <strong>ja</strong> siitä johtuva alueen<br />
kiinteistöjen arvon lasku.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Sei<strong>ja</strong> Töysä<br />
Vastustaa Multian Marjosuon (tuo) <strong>ja</strong> Kalettomansuon (EO/tu) osoittamista turvetuotantoon. Perusteluna<br />
mainitaan tuotannon aiheuttamat vesistövaikutukset, asutuksen läheisyys, sekä soiden<br />
linnustolliset että virkistykselliset arvot.<br />
Marjosuo (tuo 25) poistetaan kaavasta, katso vastine 3. Vesistövaikutusselvityksen<br />
mukaan Kalettomansuon (EO/tu 201) vesistövaikutusriski ei ole suuri, eikä suolla ole<br />
erityisen merkittäviä luontoarvo<strong>ja</strong>; ei muutosta.<br />
Petteri Valkeejärvi<br />
Vastustaa turvetuotantoa. Turpeen nostamisella tullaan puuttumaan erittäin puhtaan Yltiäjärven<br />
vesistöön (Keuruun Haapamäellä). Kommentissa toivotaan, että Yltiäjärven mökkiläisiä todella<br />
kuultaisiin tässä asiassa.<br />
Katso vastine 3.<br />
Matti Vallaskangas<br />
Palaute koskee luonnoksen SL-aluetta Kivisuo 4 (Joutsa). Mikäli suojelu toteutetaan kaavaillussa<br />
laajuudessa, tulee Vartiamäki tilaan kohdistumaan täysin kohtuuton rasitus. Aikaisemman 55 ha<br />
lisäksi tulisi nyt suojeltavaksi 100 ha lisäalue. Nykyinen valtion taloudellinen tilanne tuskin mahdollistaa<br />
hyväksyttävät korvaukset alueesta. Siksi suojelusuunnitelmista tulee poistaa muut alueet <strong>ja</strong><br />
jättää mukaan vain ojittamaton suo, mikäli sen turvevarojen rahallinen korvaaminen on selvillä.<br />
Kivisuo 4:n (SL 239) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, osa ojitetuista<br />
alueista jätettiin ra<strong>ja</strong>uksen ulkopuolelle. Ra<strong>ja</strong>us tarkentuu lopullisesti toteutuksen<br />
yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
Helena Varis + 2 muuta allekirjoittanutta<br />
Kommentti koskee kaavaluonnoksessa SL-merkinnällä osoitettua Saarijärvennevaa (Pihtipudas).<br />
Kommentin mukana tulleessa kartassa on punaisella ra<strong>ja</strong>ttu alue, joka halutaan jättää suojelualueen<br />
ulkopuolelle.<br />
Saarijärvennevan (SL 265) ra<strong>ja</strong>usta on tarkennettu yhdessä Ely-keskuksen kanssa, lopullinen<br />
ra<strong>ja</strong>us tarkentuu toteutuksen yhteydessä. Katso lisäksi vastine 4.<br />
109
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Aki Vesin<br />
Vaatii poistamaan kaavasta turvetuotantoalueet Porrassuo/258 <strong>ja</strong> Aukeasuo/252 (Uurainen). Perusteluina<br />
mainitaan vesistövaikutukset Vahvajärveen, vapaa-a<strong>ja</strong>n asutuksen läheisyys sekä virkistyskäytön<br />
estyminen turvetuotannon myötä.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Porrassuon (EO/tu 258) vesistövaikutusriski ei ole<br />
suuri; ei muutosta. Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen<br />
version valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Tarmo Viiru<br />
Miksi kaavavalmistelussa ei ole mainintaa Ukonsuon (tuo-merkinnällä) alueella si<strong>ja</strong>itsevasta poh<strong>ja</strong>vesialueesta<br />
eikä alueen vedenottamosta? Ukonsuon vahvistaminen tuo-alueeksi ei järkevää, sillä<br />
veden ottaminen vaarantuu turvetuotannon myötä.<br />
Poistetaan Ukonsuo (tuo 10) kaavasta, katso vastine 3.<br />
Leila Virtanen<br />
Vastustaa uusia lupia turvetuotantoon. Perusteluina turvetuotannon aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset,<br />
jotka nähtävissä Siikavedessä.<br />
Katso vastine 3.<br />
Elina Visuri<br />
Vastustaa turvetuotannon merkitsemistä kaavaan Jämsän Kynnyssuon <strong>ja</strong> Kuhmoisten Isosuon osalta.<br />
Kynnyssuon turvetuotantoalue tulisi vaikuttamaan Isojärven veden laatuun peruuttamattomasti.<br />
Poistetaan Kynnysuo (EO/tu 125) kaavasta. Vesistövaikutusselvityksen mukaan<br />
Isosuo 6:n (EO/tu 193) vesistövaikutusriski ei ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine<br />
3.<br />
Mauno Voutilainen<br />
Vastustaa varauksia korkeille, potkurimallisille tuulimyllyille. Lähelle Myllyjärveä ei tule pystyttää<br />
minkään mallisia korkeita tuulimyllyjä, eikä ainakaan propellimallisia. Roninmäelle aiottu<strong>ja</strong> vastustaa<br />
erityisesti. Pitävät meteliä <strong>ja</strong> pilaavat maiseman.<br />
Katso vastine 5.<br />
Seppo Väisänen<br />
Vastustaa turvetuotantoalueiden laajennuksia Joutsan Savisillanlahden alueella. Perusteluna turvetuotannon<br />
haitalliset vesistövaikutukset, jotka ovat jo nähtävissä alueella.<br />
Katso vastine 3.<br />
Eero Vääräsmäen oikeudenomista<strong>ja</strong>t<br />
Vastustaa Uuraisten Hanhisuon tuo-aluetta. Perusteluina mainitaan mahdollisen turvetuotannon<br />
aiheuttamat vesistövaikutukset. Lisäksi Uuraisten rantayleiskaavassa Hanhisuolla si<strong>ja</strong>itseva Hanhilampi<br />
on määritelty luonnon monimuotoisuutta lisääväksi kohteeksi.<br />
Tuo-merkintä korostaa sekä O<strong>ja</strong>lanlampien että Hanhilammen luontoarvojen huomioon<br />
ottamista mahdollisessa turvetuotannossa. Katso lisäksi vastine 3.<br />
110
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Toini Wallin-Oittinen<br />
Kommentti koskee Pyhälahden <strong>ja</strong> Särkisalon aluetta (karttalehti 322211). Turpeenottoon varatut<br />
suot eivät sovi teolliseen toimintaan. Perusteluna todetaan niiden valuma-alueiden vaikutus Natura-alueisiin.<br />
Lisäksi turve polttoaineena on yhtä haitallinen kuin kivihiili. Lintujen elinympäristönä<br />
seutu on merkittävä. Teerikallion seutu palvelisi asukkaita luontomatkailu- <strong>ja</strong> virkistyskohteena.<br />
Energian näkökulmasta Teerikalliolle sopii tuulipuisto. Johtopäätöksenä todetaan, että karttalehden<br />
3222 alue tulisi varata <strong>ja</strong> rauhoittaa samanlaiseksi alueeksi kuin koskireitti, jolloin se vastaisi<br />
Konneveden imagoa puhtaiden vesien <strong>ja</strong> metsien kuntana.<br />
Katso vastine 3.<br />
Rauno <strong>ja</strong> Tuula Westman<br />
Vaaditaan turvetuotantoalueiden poistamista Kinnulan koillisosan osalta (Jääkolu <strong>ja</strong> Harjuntakanen).<br />
Perusteluna alueen luonnonmukaisuus <strong>ja</strong> ainutlaatuisuus soineen, kivikkoineen <strong>ja</strong> erämaalampineen.<br />
Turvetuotanto tuhoaa tämän maiseman <strong>ja</strong> luonnon lopullisesti.<br />
Katso vastine 3.<br />
Elina Ylä-Närvä<br />
Vastustaa Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulipuisto<strong>ja</strong>. Perusteluina esiin tuodaan tuulivoimaloiden<br />
maisemahaitat, meluhaitat sekä Kärpänkylän Pyhänpään alueen arkeologiset arvot. Maisemahaitta<br />
sekä voimaloiden meluhaitta vaikuttavat myös loma-asuntojen arvon alenemiseen. Tekeillä oleva<br />
vaihekaava on lisäksi ristiriidassa Kuhmoisten kunnan vahvistaman strategian (loma-asumista <strong>ja</strong><br />
matkailua edistävä kunta) että voimassa olevan ranta-kaavan kanssa. Tuulivoimahanke on selkeässä<br />
ristiriidassa Struven ketjun suojelun (Kylmäkankaan mittauspiste on suunnittelualueella), entisöinnin<br />
<strong>ja</strong> virkistyskäytön kanssa. Kaavan laadinnassa myöskään hyvä hallintotapa tiedotuksen<br />
osalta ei ole toteutunut. Jämsässä järjestetystä tilaisuudesta ilmoitettiin vain <strong>Keski</strong>suomalaisessa,<br />
jota ei Kuhmoisissa tai kesäasukkaiden kotikunnissa lueta. Ennen mahdollisia päätöksiä alueiden<br />
varaamisesta tuulivoiman käyttöön tulee selvittää korvausmenettely tappioita <strong>ja</strong> haittaa kärsivien<br />
osalta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 6, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Tuomas Ylä-Närvä<br />
Vaatii Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistoalueiden poistamista kaavasta. Perusteluina<br />
voimaloiden aiheuttama melu- <strong>ja</strong> maisemahaitta. Tuulivoimalat romahduttavat myös alueen kiinteistöjen<br />
arvon. Kaavoitta<strong>ja</strong>n tulee korvata täysimääräisesti kaikki arvonalennukset. Teknistaloudellisessa<br />
tarkastelussa on Närvän rantakaava-alueelle merkitty yksi tuulivoimala. Tämä loukkaa<br />
räikeästi voimassa olevaa rantakaavaa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Ulla Ylä-Närvä-Mertanen <strong>ja</strong> Markku Mertanen (asiamies Elina Saaren välityksellä)<br />
Kaavaluonnosta muutettava siten, että Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuistoalue (tv 6) poistetaan<br />
kokonaan. Perusteluina tuodaan esiin tuulivoimaloiden aiheuttama maisema- <strong>ja</strong> meluhaitta,<br />
alueella si<strong>ja</strong>itseva Struven piste (muinaisjäännös) sekä lähialueen muut muinaismuistot Pyhänpää,<br />
Pyhävuori <strong>ja</strong> Hiijenkiuas – muinaismuistot voivat vaarantua tuulivoimapuiston rakentamisen<br />
yhteydessä, tuulivoimaloiden negatiivinen vaikutus vapaa-a<strong>ja</strong>n kiinteistöjen käyttöön <strong>ja</strong> kiinteistöjen<br />
arvonlasku voimaloiden myötä, voimaloiden valo- <strong>ja</strong> varjostushaitat sekä haitalliset vaikutukset<br />
läheisille luonnonsuojelualueille (Kärppäjärven vanhojen metsien suojelualue sekä Portinvuoren<br />
111
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
luonnonsuojelualue). Selvityksen meluarvo<strong>ja</strong> ei voi pitää uskottavina eikä kaavan mukaisia suo<strong>ja</strong>etäisyyksiä<br />
riittävinä – aluevaraus on liian lähellä asutusta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Jyri Yläpöntinen<br />
Vastustaa turvetuotannon lisäämistä. Turvetuotanto tulee lopettaa <strong>ja</strong> kor<strong>ja</strong>ta aiheutetut tuhot.<br />
Turvetuotanto ei ole puhdasta <strong>ja</strong> uusiutumatonta energiaa. Tuulipuistot ovat askel oikeaan suuntaan.<br />
Katso vastine 3.<br />
MYÖHÄSSÄ TULLEET KOMMENTIT JA LAUSUNNOT<br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong><br />
Etelä-Poh<strong>ja</strong>nmaan liitolla ei ole huomauttamista kaavaluonnoksesta.<br />
<strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong><br />
Lausunnossa todetaan, että <strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> <strong>liitto</strong> voisi harkintansa mukaan tuoda <strong>Keski</strong>-<br />
Poh<strong>ja</strong>nmaan liiton kaavoitustilanteen (4. VMK, joka keskittyy manneralueen tuulivoimaan) esille<br />
selostuksen kappaleessa ”Naapurimaakuntien maakuntakaavoitustilanne”. Luonnoksessa on osoitettu<br />
laa<strong>ja</strong> turvetuotantovyöhyke <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakunnan ra<strong>ja</strong>lle. Ra<strong>ja</strong>us on huomattavasti<br />
laajempi kuin <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan vahvistetussa 2. vaihekaavassa. Merkintöjen perusteista, <strong>ja</strong>tkuvuudesta<br />
<strong>ja</strong> tulkinnasta olisi syytä neuvotella <strong>liitto</strong>jen kesken. Kaavan luettavuus voisi parantua, jos<br />
tuulivoimapuiston vyöhykemerkinnän esitystapa erottuisi selkeästi suhteessa turvetuotantovyöhykkeeseen.<br />
Tarkistetaan <strong>Keski</strong>-Poh<strong>ja</strong>nmaan kaavoitustilanne kaavaselostukseen. Turvetuotantovyöhykkeessä<br />
on kyse vesistöalueesta <strong>ja</strong> siihen liittyvästä turvetuotantoa oh<strong>ja</strong>avasta<br />
määräyksestä, otetaan asia esille <strong>liitto</strong>jen välisissä työneuvotteluissa. Tuulivoimapuiston<br />
merkintä on ympäristöministeriön merkintäoppaan mukainen.<br />
Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan <strong>liitto</strong><br />
Lausunnossa todetaan, että tuulivoiman osalta kaavaluonnoksessa ei näy olemassa olevia tai maakuntakaavassa<br />
esitettyjä pääsähkölinjo<strong>ja</strong>, mikä vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista. Turvetuotannon<br />
osalta alueiden luokittelu <strong>ja</strong> kaavamerkintöjen käyttö vaikuttaa hyvin perustellulta.<br />
Kaavaselostuksen mukaan kaavan vaikutukset naapurimaakuntiin ovat vähäiset, mutta turvetuotannon<br />
vaikutukset voivat ulottua joihinkin maakunnan ulkopuolelle laskeviin vesistöihin. Näitä ei<br />
kuitenkaan ole yksilöity. Kinnulan kunnan alueelle on osoitettu kaksi tuo-aluetta. Alueet on esitetty<br />
kohdemerkinnällä, jolloin alueiden todellinen laajuus ei käy ilmi. Pihtiputaalla on uusi SL-alue,<br />
joka ulottuu Reisjärven kunnan ra<strong>ja</strong>an. Pohjois-Poh<strong>ja</strong>nmaan maakuntakaavassa alue sisältyy luonnon<br />
monikäyttöalueen kehittämisperiaatemerkintään; turvetuotanto tulee ra<strong>ja</strong>ta siten, että monikäyttöalueen<br />
kehittämistavoitteita ei vaaranneta. Kokonaisuuden arviointia helpottaisi maakuntakaavojen<br />
yhdistelmän tai teemakartan liittäminen selostukseen.<br />
Kaavan tausta-aineistossa (www.keskisuomi.fi/3.vmk) on esitetty kartta, jossa<br />
3.vmk:n luonnoksen lisäksi on lainvoimainen maakuntakaava.<br />
112
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Päijät-Hämeen <strong>liitto</strong><br />
Lausunnossa todetaan, että tuulivoima-alueiden ylimaakunnallisuus tulee huomioida erityisesti<br />
sähkönsiirtoratkaisu<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> – kapasiteettia arvioitaessa. Lähinnä Päijät-Hämeen ra<strong>ja</strong>a on Kuhmoisten<br />
Kärpänkylän tuulivoima-alue. Alueen sähkönsiirto on kuitenkin esitetty toteutettavan poispäin<br />
Päijät-Hämeestä. Päijänne tulee huomioida paitsi yhtenäisenä merkittävänä maisema-alueena<br />
myös lintujen tärkeänä muuttoreittinä.<br />
Turvetuotantoalueiden osalta tulee kiinnittää huomiota ylimaakunnallisiin valuma-alueisiin. Päijät-<br />
Hämeen <strong>liitto</strong> pitää hyvänä, että kaava-aineistossa on esitetty valuma-alueet myös maakunnan<br />
rajojen ulkopuolelle.<br />
Katso vastine 5.<br />
Hannu Aho<br />
Vastustaa uusien turvesoiden avaamista Pihtiputaalle. Perusteluna Pihtiputaan järvien/vesistön<br />
heikko tila. Maakunnan energiahuollossa tulee no<strong>ja</strong>ta yhä enemmän puun käyttöön, joka on sekä<br />
ympäristön että työllisyyden kannalta parempi vaihtoehto energiahuollon turvaamisessa.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Markku <strong>ja</strong> Maritta Enqvist<br />
Vastustavat Keuruun Nevasuon 14 (tuo-merkinnällä) käyttöönottoa turvesuoksi. Viereinen Tyrisevänjärvi<br />
kärsisi pakollisista valumista <strong>ja</strong> pölystä. Järvellä on myös erittäin suuri virkistyskäyttöarvo<br />
mökkiläisille <strong>ja</strong> paikallisille asukkaille. Miksi nämä valitusa<strong>ja</strong>t aina sijoittuvat talvi-<br />
/jouluaikaan?<br />
Katso vastine 3. Kaavaprosessiin kulkua ei aina voida etukäteen ennustaa tarkasti <strong>ja</strong><br />
siksi nähtävillä oloa<strong>ja</strong>t vaihtelevat.<br />
Reino Hakkarainen<br />
Vastustaa uusia turvetuotantoalueita. Ei yhtään uutta turvealuetta Kinnulaan. Perusteluina turvetuotannon<br />
aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset (mm. Jäppäjärveen). Investoinnit suunnattava<br />
uusiin ratkaisuihin <strong>Keski</strong>-Suomessakin.<br />
Katso vastine 3.<br />
Sami Kalliomaa<br />
Toivoo, että Keltinmäen tuulivoimala siirretään kauemmas tai tuulivoimapuistolle löytyy muista<br />
alueista järkevämpi sijoituskohde. Taloudellinen näkökulma tulee huomioida laa<strong>ja</strong>lti, koskien myös<br />
asukkaiden taloudelliset menetykset, jos kaava toteutuu suunnitelmien mukaan. Jo pelkkä imagotappio<br />
on Mustalammen alueelle mittava. Meluhaitan osalta 500 m suo<strong>ja</strong>etäisyys on liian vähän.<br />
Katso vastine 5.<br />
Reijo <strong>ja</strong> Mar<strong>ja</strong>-Leena Koskela<br />
Kommentissa esitetään lisäyksiä/muutoksia koskien kaavaselostuksen s. 32 kohtaa ”Uusien turvetuotantoalueiden<br />
lupamenettelyssä tullaan edellyttämään, että vesienkäsittely…jne.” Em. kohtaan<br />
esitetään lisättäväksi: ”että pumppaukseen perustuvalle pintavalutukselle pitää asettaa vaatimus<br />
<strong>ja</strong> riittävä vakuus, että sen pitää toimia myös nostotoiminnan päättymisen jälkeen niin kauan kuin<br />
nostoalueelta voidaan arvioida päästöjä syntyvän”. Edelleen esitetään lisäyksenä: ”samalla tavalla<br />
kuin vesienkäsittelyltä on edellytetty, niin myös turpeennostolta edellytetään parhaan<br />
käyttökelpoisen tekniikan (BAT) vaatimusten mukaista toimintaa”. Edelleen lisäyksenä<br />
selostukseen: ”vesistöjen läheisyydessä tapahtuvalle turpeennostolle asetetaan alin ottotaso, <strong>ja</strong><br />
113
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
että metsätalouden mahdollistava kuivatustaso on mahdollista ilman pumppauksia”. Lisäksi<br />
esitetään EO/tu-merkinnällä osoitetun Karjunnevan 158 poistamista ko. alueelta. Merkintä on<br />
ristiriidassa kaavaselostuksen tekstin (s. 36) kanssa: "Pihla<strong>ja</strong>veden reitti on suojeltu valumaalueena<br />
<strong>ja</strong> lisäksi suuri osa Pihla<strong>ja</strong>veden reitin järvistä <strong>ja</strong> virtavesistä lähirantoineen on suojeltu<br />
muun muassa Naturan keinoin. Alueen suojeluperusteita ovat muun muassa sen elinympäristöjen<br />
suuri luonnontilaisuus <strong>ja</strong> lajistollinen arvo. Yleisilmeeltään erämaisella Pihla<strong>ja</strong>veden reitillä on tehty<br />
laa<strong>ja</strong>-alaisia vesistöjen ennallistamistoimenpiteitä, joilla on pyritty vahvistamaan mm. taimenen<br />
luontaista lisääntymistä. Alueella on vähän turvetuotantoa."<br />
Tehdään mahdolliset lisämuutokset vesistövaikutustarkastelun lopullisen version<br />
valmistuttua. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Harri Lamminen<br />
Vastustaa Kuhmoisten Pihla<strong>ja</strong>kosken <strong>ja</strong> Kärpänkylän tuulivoimapuistoalueita. Perusteluina voimaloiden<br />
aiheuttama maisema- <strong>ja</strong> meluhaitta sekä välkehtimishaitta. Tuulivoimapuistot karkottavat<br />
kunnalle tärkeät loma-asukkaat.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5 <strong>ja</strong> 8.<br />
Hannu Lehtonen<br />
Kommentissa todetaan suunnitelman Keltinmäen tuulivoimapuistosta olevan käsittämätön. Esim.<br />
Ylä-Mäyrämäkeen rakennettavan omakotitaloalueen päällekin on sijoitettu tuulivoimaloita?<br />
Katso vastine 5.<br />
Elina Lintulahti<br />
Vastustaa Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta. Perusteluina asutuksen läheisyys <strong>ja</strong> voimaloiden<br />
aiheuttama meluhaitta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Vesa Leskinen<br />
Vastustaa Kuhmoisten Kärpänkylän tuulivoimapuistoa. Perusteluina todetaan, että Pyhänpään<br />
alue on maisemallisesti, kulttuurihistoriallisesti (mm. kalliomaalaukset) <strong>ja</strong> matkailullisesti arvokas.<br />
Lähialueen kiinteistöt tulisivat myös kärsimään tuulivoimaloiden meluhaitoista. Pyhänpään alueella<br />
on myös lintudirektiivin no<strong>ja</strong>lla rauhoitetun kalasääsken pesimäalue. Tuulivoimapuistolla on<br />
myös vaikutuksensa toisen maakunnan alueelle, minkä vuoksi myös naapurimaakunnan alueella<br />
(vastarannan kiinteistöt) olevien kuntien asukkaat olisi tullut jo aiemmin osallistaa päätöksentekoon.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 5, 6 <strong>ja</strong> 8.<br />
Maila Liimatainen<br />
Yhtyy Viitasaaren kaupungin mielipiteeseen, eikä halua maalleen turpeenottoaluetta.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Matkailutila Surkeenjärvi/Mari-Anne Ahonen<br />
Vastustaa EO/tu-kohde Kaakkosuo 2 (Jyväskylä, Jämsä) ottamista turvetuotantoon. Suon muuttaminen<br />
turvesuoksi aiheuttaisi merkittävää haittaa ympäristölle sekä yritystoiminnalle. Yrityksem-<br />
114
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
me käyttää Kaakkosuota <strong>ja</strong> sen lähialuetta luonto- <strong>ja</strong> retkeilytarkoitukseen. Lisäksi turvetuotanto<br />
pilaa lähiympäristön vesistöjä <strong>ja</strong> alueen kapea tiestö ei sovellu ”turverekkaralliin”.<br />
Poistetaan Kaakkosuo 2 (EO/tu 120) kaavasta, katso vastine 3.<br />
Moksin Kyläseura ry + 39 muuta allekirjoittanutta<br />
Vastustavat Kaakkosuon (EO/tu) ottamista turvetuotantoalueeksi. Suon ottaminen turvetuotantoon<br />
aiheuttaa meluhaittaa, muuttaa luonnon tasapainoa (vaikutukset kasvi- <strong>ja</strong> eläinlajistoon) <strong>ja</strong><br />
suo ei soveltuisi enää retkeily- <strong>ja</strong> virkistyskäyttöön. Turvetuotanto pilaa vesistöä lähiympäristössä,<br />
eritoten vesistön alajuoksulla. Lisäksi lähistön kapeat tiestöt eivät sovellu ”turverekkaralliin” <strong>ja</strong><br />
aiheuttaisivat vaaratilanteita alueen asukkaille.<br />
Poistetaan Kaakkosuo 2 (EO/tu 120) kaavasta, katso vastine 3.<br />
Nimetön<br />
EO/tu-kohteet 258 <strong>ja</strong> 252 on sijoitettu maisemallisesti <strong>ja</strong> virkistyskäytön kannalta erittäin aroille<br />
alueille. Lisäksi Vahvajärvi on arka latvavesistö, joka ei kestä turvetuotannon kuormitusta. Kaavaluonnos<br />
on puutteellinen turvetuotannon maisemavaikutusten arvioinnin osalta.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1 <strong>ja</strong> 3.<br />
Lauri Oinonen<br />
Suhtautuu kaavaluonnoksessa esitettyihin turvetuotantovarauksiin kielteisesti. Perusteluina tuodaan<br />
esiin turvetuotannon aiheuttamat haitalliset vesistövaikutukset <strong>ja</strong> vesistövaikutusten myötä<br />
vapaa-a<strong>ja</strong>n tontin <strong>ja</strong> rakennuksen arvon aleneminen.<br />
Katso vastine 3.<br />
Taisto Peltola<br />
Vastustaa omille mailleen suunniteltua turvetuotantoaluetta (kommentista ei ilmene, mitä aluetta<br />
tarkoitetaan).<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Antti Rusanen<br />
Kommentissa todetaan, että Keltinmäen alue soveltuu parhaiten tuulivoimapuistoksi. Tuulivoimapuistot<br />
tulisikin sijoittaa rakennettuun ympäristöön, eikä pilata erämaa-alueita tuulivoimaloiden<br />
rakentamisella. Keltinmäen tuulivoimalat olisivat myös imagovoitto Jyväskylän kaupungille.<br />
Katso vastine 5.<br />
Rönnyn kyläseura ry/Hannu Aho<br />
Vastustaa suunnitelu<strong>ja</strong>, uusia turvetuotantoalueita Pihtiputaalle. Saaninjärven valuma-alueen kunto<br />
on jo nykyisellään heikko, joten uusia turvetuotantoalueita ei tule alueelle avata. Maakunnan<br />
energiahuollossa tulisi keskittyä yhä enemmän puun käyttöön.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 2 <strong>ja</strong> 3.<br />
Hannu Seppänen<br />
Vastustaa Kärpänkylän <strong>ja</strong> Pihla<strong>ja</strong>kosken tuulivoimapuistojen rakentamista <strong>ja</strong> esittää ko. alueiden<br />
poistamista kaavaluonnoksesta <strong>ja</strong> <strong>ja</strong>tkovalmisteluista. Kommentissa todetaan, että kaavamerkin-<br />
115
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
nän kuvaus <strong>ja</strong> suunnittelumääräys ovat harhaanjohtavia sekä tehdyt selvitykset riittämättömiä <strong>ja</strong><br />
virheellisiä. Alueiden soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon tulisi arvioida muistakin kuin esim. tuulisuuden<br />
lähtökohdista. Soveltuvuuden arvioinnin perustaksi tarvitaan selvityksiä, joiden perusteella<br />
voidaan arvioida muitakin kuin rakentamisaikaisia vaikutuksia. Niiden selvittäminen <strong>ja</strong> oikeus- <strong>ja</strong><br />
muiden vaikutusten arviointi puuttuvat luonnoksesta. Teknis-taloudellisesta selvityksestä ei käy<br />
ilmi kustannuserien laskelmien perusteet. Aineellisia <strong>ja</strong> aineettomia haitto<strong>ja</strong> <strong>ja</strong> niiden kustannuksia<br />
ei ole arvioitu.<br />
Voimalinjojen osalta on esitetty niiden yhteystarpeet <strong>ja</strong> voimalin<strong>ja</strong>merkinnällä on kuvaus ”voimalin<strong>ja</strong>n<br />
pitkän aikavälin yhteystarve”. Voimalinjojen on oltava kuitenkin valmiina <strong>ja</strong> käyttökunnossa<br />
alueiden tuulivoimatuotannon alkaessa, joten niitä koskevat seikat tulisi selvittää samalla tarkkuudella<br />
kuin voimala-alueiden soveltuvuus. Voimalinjojen rakentamisen aiheuttamia vaikutuksia ei<br />
ole selvitetty yleiselläkään tasolla eikä kustannuserien perusteita ole esitetty. Voimalin<strong>ja</strong>-alueiden<br />
rakentamisen <strong>ja</strong> käyttöoikeuksien vastuita <strong>ja</strong> menettelyjä ei ole esitetty. Voimalin<strong>ja</strong>merkinnästä<br />
puuttuu myös suunnittelua koskeva määräys.<br />
Tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen, tiestön <strong>ja</strong> voimalinjojen rakentamisesta aiheutuvia pysyviä<br />
haitto<strong>ja</strong> ei ole selvitetty <strong>ja</strong> arvioitu. Topografialtaan poikkeuksellisen vaihtelevaan kalliomaastoon<br />
rakentaminen aiheuttaisi mittavaa kallionlouhintaa <strong>ja</strong> maaston täyttöjä.<br />
Maisemavaikutuksia ei ole selvitetty <strong>ja</strong> arvioitu. Visuaalisten vaikutusten arviointi on erityisen<br />
puutteellista. Muutamissa maisemasovitteissa on kuvattu lähinnä mantereen mahdollisia näkymiä.<br />
Kulttuurisia <strong>ja</strong> sosiaalisia vaikutuksia ei ole selvitetty <strong>ja</strong> arvioitu. Suunnitelma ulottuu lähelle Pyhäpäätä,<br />
joka on Päijänteen keskiosan merkittävin vuorimainen jyrkänne kalliomaalauksineen. Tuulivoimalapuiston<br />
rakentamisella olisi pysyviä vaikutuksia myös kansallisen kulttuuriperinnön kannalta.<br />
Kaavaselostuksen vaikutusarvioissa tämäkin seikka on sivuutettu. Myös virkistyskäytön osuus<br />
on merkittävä.<br />
Konsulttiselvityksen mukaan Kärpänkylän tuulipuiston alue on lähes asumatonta. Tuulipuiston vaikutusalueella<br />
on kuitenkin Ruoniementien varrella ympärivuotista asutusta <strong>ja</strong> kymmeniä ympärivuotisessa<br />
käytössä olevia vapaa-a<strong>ja</strong>n asunto<strong>ja</strong>. Kaavaluonnoksen isot, lähelle asutusta <strong>ja</strong> vapaaa<strong>ja</strong>n<br />
alueita merkityt tuulivoimapuistot eivät tue kunnan esittämiä tavoitteita.<br />
Meluhaitto<strong>ja</strong> ei ole selvitetty <strong>ja</strong> arvioitu. Tuulivoimaloiden aiheuttamien meluhaittojen esitetään<br />
ulottuvan ainakin 2 kilometrin päähän voimaloista. Vallitsevat tuulensuunnat tulisivat voimistamaan<br />
tuulivoimaloiden meluvaikutuksia, mutta niitä ei ole kaavassa selvitetty.<br />
Linnustolle <strong>ja</strong> muuttoreiteille voimaloista aiheutuvia riskejä ei ole selvitetty <strong>ja</strong> arvioitu. Lintujen<br />
muuttoreittien on todettu olevan pysyviä. Kärpänkylän selännettä luonnehtivat lukuisat pienet<br />
lammet, purot, kosteikkopainanteet <strong>ja</strong> erittäin vaihteleva maasto, minkä johdosta alueella on runsas<br />
linnusto. Alueen lammilla pesii Suomessa harvinaistuneita kaakkureita. Tuulivoima-alueesta<br />
muodostuisi merkittävä estevaikutus keskeisen muuttoreitin linnustolle. Lisäksi voimaloiden rakentamisesta<br />
sekä niiden isoista lapasiivekkeistä aiheutuisi haittaa alueella nyt pesivien lintulajien<br />
pesimä- <strong>ja</strong> elinbiotooppeihin.<br />
Suunnitelmassa ei ole selkeästi osoitettu Fingridin 110 kV kantaverkosta kaukana si<strong>ja</strong>itsevan tuulienergian<br />
tuotannon kannattavuutta. Suunnitelmassa ei ole myöskään selvitetty haittoihin liittyviä<br />
korvauksia, jotka ovat em. perusteella muutakin kuin maan lunastusta voimalakäyttöön.<br />
Katso <strong>vastineet</strong> 1, 2, 5, 8 <strong>ja</strong> 9.<br />
Eero Suomäki<br />
Saaralan tilalta (11:1) laskee laskuviemäri Suoniemensuon (SL-alueena kaavassa, Karstula) itäistä<br />
reunaa. O<strong>ja</strong>lla tärkeä merkitys tilan turvetuotantoalueen <strong>ja</strong> metsän kuivatuksessa. O<strong>ja</strong>n perkaa-<br />
116
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
mismahdollisuus tulee säilyttää tulevaisuutta varten. Turvetuotantoalueen loppuessa maa otetaan<br />
viljelyskäyttöön.<br />
Minna Tevä<br />
Esittää kaavasta poistettavaksi riittävien selvitysten puuttuessa turvetuotantoalueen EO/tu 119<br />
sekä Natura-arvioinnin puuttuessa tuotantoalueet EO/tu 116, 117 <strong>ja</strong> 118. Luonnoksessa on esitetty<br />
turvetuotantoalueita, joiden valumavedet laskevat Puulaveden Siikaveteen. Kaavaselostuksessa ei<br />
ole kuitenkaan käsitelty turvetuotannon vaikutuksia Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan. Turvetuotannolla on<br />
ollut merkittävät muutokset Siikaveden kalakantaan, virkistysarvoihin, ranta-alueiden rehevöitymiseen<br />
sekä rantakiinteistöjen arvon alenemiseen. Tuotannon haitalliset vaikutukset <strong>ja</strong>tkuvat pitkään<br />
vielä tuotannon loputtua. Lisäksi kaavan aluekohtaisen suunnittelumääräyksen ”Turvetuotantoalueiden<br />
käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota haitallisten ympäristövaikutusten<br />
ehkäisyyn.” olisi tullut koskea myös Siikaveteen <strong>ja</strong> Puulaan valumavetensä laskevia<br />
turvetuotantoalueita.<br />
Karasuo (EO/tu 116), Martinsuo (EO/tu 117) <strong>ja</strong> Pohjoisuo 1 (EO/tu 118) poistetaan<br />
kaavasta, katso. vastine 3.<br />
Tauno Tuominen<br />
Ei luovuta omistamiaan suoalueita turvetuotantoon (kommentista ei ilmene, mitä kaavakohdetta<br />
tarkoitetaan). Alueella on lampia <strong>ja</strong> lähdealueita.<br />
Jos maanomista<strong>ja</strong> ei halua maalleen turvetuotantoa, maata ei voida ottaa turvetuotantoon.<br />
Kaavavaraus osoittaa olemassa olevaa turvepotentiaalia <strong>ja</strong> kaavamerkinnöillä<br />
on sovitettu yhteen luontoarvot <strong>ja</strong> mahdollinen turvetuotanto sekä otettu<br />
huomioon vesistövaikutusriski. Katso lisäksi vastine 3.<br />
MUUT KOMMENTIT (lausuntoa<strong>ja</strong>n ulkopuolella tulleet)<br />
Petri Leskinen (26.10.2011)<br />
Kommentin esittäjä ehdottaa Kärpänkylän tuulivoimapuiston hankkeesta luopumista tai alueen<br />
siirtämistä sisämaan suuntaan. Perusteluina ovat maisemavaikutukset (Päijänne) <strong>ja</strong> uhka lintujen<br />
muuttoreitille.<br />
Katso vastine 5.<br />
Timo Nieminen (15.10.2011)<br />
Kommentin esittäjä vastustaa Konneveden Pyhälahden Teerisuota turvetuotantoalueeksi, koska<br />
Pyhälahden vesi myrkyttyisi pahoin.<br />
Muistutuksen tekijä viittaa myös Teerisuon alueen nikkelimalmitutkimuksiin 1980-luvun alussa.<br />
Vesistövaikutusselvityksen mukaan Teerisuo 3:n (EO/tu 192) vesistövaikutusriski ei<br />
ole suuri; ei muutosta. Katso lisäksi vastine 3.<br />
Jouko Penttinen (12.9.2011)<br />
Kommentin esittäjä vastustaa Jyväskylän Keltinmäen tuulivoimapuistoaluetta, koska se si<strong>ja</strong>itsee<br />
taa<strong>ja</strong>man kupeessa <strong>ja</strong> häiritsee metelillä <strong>ja</strong> välkkeellä ihmisten asumista.<br />
Katso vastine 5.<br />
Tapani Seppänen <strong>ja</strong> Hannu Salovaara (30.9.2011)<br />
117
<strong>Keski</strong>-<strong>Suomen</strong> 3.VMK (luonnos)…………………………………………………………………<strong>Lausunnot</strong> <strong>ja</strong> <strong>vastineet</strong><br />
Kommentin esittäjät eivät pidä sopivana tuulivoimapuistoa Kuhmoisten Kärpänkylään. Perusteluina<br />
mainitaan mm. kulttuuriympäristö, erityisesti Pyhänpään kalliomaalaukset, Ruoniementien <strong>ja</strong><br />
Pyhänpääntien varren loma-asutus <strong>ja</strong> Ruoniementien varren vakituinen asutus sekä linnusto <strong>ja</strong><br />
lintujen muuttoreitti. Kommentoi<strong>ja</strong>t esittävät paremmaksi paikaksi Närväntien pohjoispuolista<br />
Perävuoren aluetta.<br />
Katso vastine 5.<br />
Jukka Pulkkinen (15.10.2011, 8.11.2011), Pekka Randell (8.11.2011), Kalevi Jokinen ym. (8.11.2011)<br />
Kommenttien esittäjät vastustavat koko kaavassa turvetuotantoa <strong>ja</strong> yleensäkin turpeen polttoa.<br />
Pihla<strong>ja</strong>veden Martinjärven tila on hälyyttävä. Osa kommenteista on sisällöltään asiatonta.<br />
Katso vastine 3.<br />
118
Change language