Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020

Maakuntamuseona Keski-Suomen museo tekee pitkäjänteistä neuvonta- ja perinnekasvatustyötä
koko maakunnassa. Muun muassa Päivä Eilisessä -sivusto työpajoineen tarjoaa tietoa ja käytännön
opastusta kotiseutumuseoiden ja koulujen yhteistyön pohjaksi.
Suomen käsityön museossa museopedagogiikan lähtökohtana ovat eri-ikäiset ja eriaikaiset asiakkaat
museo-, käsityö-, kulttuuri- ja matkailukentällä. Museo on panostanut palvelumuotoiluun ja vuorovaikutteiseen
asiakkuuteen niin museotiloissa kuin verkossakin. Museo on ollut ensimmäisten joukossa
vuorovaikutteisten verkkoaineistojen tuottamisessa. Uusimpia vuorovaikutteisia verkkonäyttelyitä
ovat KuKako (Kulttuuria Kaikista Kolkista) ja Muotoilusanasto. Kukakoa voidaan hyödyntää
kulttuuriperintöopetuksessa. Kukako oli ehdolla 2010 Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon
saajaksi. Kukako- verkkoaineistolla osallistuttiin myös valtakunnalliseen JOY -kampanjaan (Jokaisen
Oma Ympäristö). Muotoilusanastoa voi kuka tahansa kommentoida. Kaikki verkon käyttäjät voivat
yhteisesti muodostaa sisältöjä käsitteille: muotoilu, käytettävyys, innovaatio…
Museo on mukana pilottimuseona pohjoismaisessa saavutettavuusverkostossa. Museon perusnäyttelyissä
on eri aistein koettavia esineitä. Museossa on vuodesta 2000 lähtien ollut AvoinPAJA,
jossa asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä käsitöitä. Museo on tuottanut vanhuksille hoitotyön tueksi
työvälineitä: muistelusalkkuja vanhuksille sekä ensiapulaukun mielenterveyskuntoutujille.
Jyväskylän museot ovat kehittäneet toimintaansa myös yhdessä museoiden tilojen ja palveluiden
saavutettavuutta ja saatavuutta edistävissä yhteishankkeissa kuten Esteetön museo- ja Avoin museo
-projekteissa vuosina 2001–2005. Avoinmuseo.fi -sivustoa käytetään edelleen valtakunnallisena
malliesimerkkinä saavutettavasta museoportaalista. Maahanmuuttajat ovat opiskelleet kieltä ja suomalaista
kulttuuria museoissa Elämää Suomessa -kursseilla vuodesta 2002–2005. Lentämisen ihme-
(2008) ja Lupa olla isä (2010) -projektit olivat esimerkkejä museoiden teemallisesta markkinointiyhteistyöstä.
Viimeisin esimerkki museoiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä on vapaaehtois- ja vertaistyötä
kehittävä sosiokulttuurinen innovaatio Kulttuuriluotsi-hanke, jossa museokasvatus ja taidekasvatus
yhdistyvät ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Kulttuuriluotsit ovat eri-ikäisiä, taustoiltaan
erilaisia vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita jakamaan osaamisensa yhteisesti, antamaan oman
työpanoksensa kulttuurin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Luotsit toimivat mm.
kulttuurikavereina vanhuksille, pitkäaikaispotilaille, vammaisille ja henkilöille, jotka eivät muutoin tulisi
lähteneeksi museoon, näyttelyyn, kirjastoon, teatteriin tai konserttiin.
Museot ovat kouluttaneet yli 170 kulttuuriluotseja vuosina 2006–2011. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia
luotseja on noin sata. Vuonna 2010 luotsattiin kulttuurin pariin yli 4 000 henkilöä. Luotsitoiminta on
herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti. Suomessa on alkamassa tai suunnitteilla vastaavaa toimintaa
noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Kulttuuriluotsit saivat valtakunnallisen museo- ja taidekasvattajien
yhdistyksen Pedaali ry:n palkinnon vuoden museopedagogisesta teosta vuonna 2009.
Museo oppivana organisaationa
Museopalveluiden yhteinen pedagoginen strategiatyö on käynnistetty vuonna 2009. Työn aloittamisen
taustalla ovat haasteet, jotka tulevat vaikuttamaan eniten museotyössä tulevaisuudessa. Niitä ovat
globalisaatio, alueellinen murros, väestömuutokset, kulttuurinen monimuotoistuminen, tieto- ja viestintäteknologinen
murros ja toimintatapojen muutokset. Suomessa oman haasteensa asettaa koko
maan pysyttäminen asutettuna ja palveluiden turvaaminen myös syrjäseuduilla. Keskeisten muutossuuntien
taustalla on nähtävissä suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja peruspilareita. Näitä ovat ekologinen,
taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys, hyvinvointiyhteiskunnan
rakentaminen ja kulttuuriperintö kansalaisten vastuuna ja oikeutena.
Strategiatyön tavoitteena on määritellä museoiden yhteisiä intressi- ja sidosryhmiä ja pedagogisia
tavoitteita suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja erilaisiin ”palveluiden tilaajiin” esim. koululaitokseen,
ammatilliseen ja yliopistolliseen koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, yrityksien sekä muihin
yhteistyökumppaneihin, alueen museoihin, taidelaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin.
Työn tavoitteena on kehittää museoille yhteistä toimintakulttuuria ja menetelmiä käytännön museotyöhön
ja edistää museoiden yhteistoimintaa sitouttamalla koko henkilöstö strategioiden valmisteluun.
10