JyvÃ¤skylÃ¤n kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN MUSEOITA 

KOSKEVA PALVELUVERKKOSELVITYS 

Wihurin taidesäätiön kokoelman näyttelyssä. Taustalla Risto Suomen maalaus Unessa, jonka näen, kannan yön kruunua, 1992 

Jyväskylän kaupunki 

Museopalvelut 

31.5.2011

Sisältö 

Tiivistelmä – Museoverkko vuoteen 2020 ........................................................................................3 

Toimeksianto......................................................................................................................................8 

Museoiden yleiset tehtävät................................................................................................................8 

Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena ......................................................................9 

Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä .........................................................................................9 

Museo oppivana organisaationa.....................................................................................................10 

Museotoiminta Jyväskylässä – nykytilan kuvaus..........................................................................11 

Jyväskylän museopalvelut..............................................................................................................11 

Jyväskylän taidemuseo ..............................................................................................................11 

Keski-Suomen museo ................................................................................................................12 

Suomen käsityön museo ............................................................................................................13 

Muut museot ..................................................................................................................................14 

Alvar Aalto -museo.....................................................................................................................14 

Keski-Suomen ilmailumuseo ......................................................................................................16 

Jyväskylän yliopiston museot .....................................................................................................16 

Museoiden tilat, sijainti ja toimipisteiden määrä ...........................................................................17 

Museo- ja näyttelytilat ....................................................................................................................18 

Jyväskylän taidemuseo ..............................................................................................................18 

Keski-Suomen museo ................................................................................................................19 

Suomen käsityön museo ............................................................................................................20 

Keski-Suomen museo erillismuseot ja -kohteet ..............................................................................21 

Toimisto ja arkistotilat.....................................................................................................................21 

Säilytystilat.....................................................................................................................................22 

Museoiden nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet ....................................................................22 

Toiminnan taloudelliset edellytykset..............................................................................................22 

Jyväskylän museoiden nettomenot per asukas vuonna 2009.........................................................23 

Menojen ja tulojen kehitys museopalveluiden yksiköissä 1999–2010.............................................24 

Kiinteistömenot...........................................................................................................................24 

Henkilöstömenot ........................................................................................................................25 

Varsinaisen toiminnan menot .....................................................................................................26 

Omatoiminen tuotto ...................................................................................................................27 

Valtionosuus ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset.....................................................................28 

Kehittämistarpeet ...........................................................................................................................28 

Avustukset museoille ......................................................................................................................29 

Jyväskylän kaupungin avustukset museoille ..................................................................................29 

Museoiden harkinnanvaraiset avustukset.......................................................................................29 


Kävijämäärät, ilmaiskävijät ja pääsymaksut ..................................................................................30 


Aukioloajat ja käyttöaste .................................................................................................................32 


Henkilöstön optimaalinen koko ja henkilöstön työhyvinvointi.....................................................33 

Henkilöstö museoittain 2011 ..........................................................................................................34 

Eläköityminen.................................................................................................................................34 

Työhyvinvoinnista ..........................................................................................................................35 


Konservointipalvelut .......................................................................................................................36 

Konservointikeskus konservointipalvelujen tarjoajana ....................................................................36 

Konservoinnin painopiste omiin kokoelmiin ....................................................................................37 


Tulevaisuuden mahdollisuudet.......................................................................................................38 

Ruusupuiston aseman vahvistaminen Jyväskylän museotoiminnassa ...........................................38 

Keskustasijainnin museotoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet ......................................................41 

2

Liitteet: 

Liite 1, Museoiden tilakulut ja %-osuus vuonna 2010, nykytila 

Liite 2, Tilavaihtoehto A, toiminta jatkuu nykyiseen tapaan 

Liite 3, Tilavaihtoehto B, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö 

Liite 4, Tilavaihtoehto C, keskusta-alueen museo- ja näyttely-yksikkö kaupungin omiin tiloihin 

Liite 5, Keski-Suomen museon erillismuseot 

Liite 6, Museoiden tilat 2011 

Liite 7, Nettomenot/asukas 2009 

Liite 8, Nettomenot/asukas 2009 museotyypeittäin 

Liite 9, Varsinaisen toiminnan menot 2009 

Liite 10, Vakinainen henkilökunta 

Liite 11, Konservointiselvitys (2008), esitys kehittämistoimista 

Liite 12, Ruusupuiston museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja yhdyskäytävästä saatavat hyödyt 

Liite 13, Museoiden taloustilasto 2009 

Liite 14, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite 5.4.2011 

Tiivistelmä – Museoverkko vuoteen 2020 

Yleistä 

Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, 

valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota. Jyväskylän kaupungin 

talousarviossa on Museopalveluiden määräraha, jonka piiriin kuuluvat Jyväskylän 

taidemuseo, Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo. Lisäksi kaupunki rahoittaa 

avustuksin Alvar Aalto -museota, Keski-Suomen ilmailumuseota, Keski-Suomen 

luontomuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. 

Museoiden talouteen liittyvä keskeinen ongelma pitkin 2000-lukua on ollut varsinaiseen 

asiakkaalle suuntautuvan toimintaan (näyttelyt, museokasvatus, kokoelmat, julkaisut, 

tiedotus, markkinointi) käytettävän rahoituksen väheneminen kustannustason jatkuva nousun 

sekä säästötoimenpiteiden seurauksena tehtyjen leikkausten myötä. Valtakunnallisesti 

vertailtuna museotoimintaa pidetään Jyväskylässä yllä keskimääräistä alemmilla 

kustannuksilla per asukas. Vuonna 2009 Jyväskylän museoiden nettomenot olivat 

keskimäärin 9,62 euroa/ asukas kun valtakunnallinen keskiarvo (46 museota) oli 15,15 euroa/ 

asukas. 

Museoiden toiminnan rahoitukseen tulee hakea ratkaisuja museoiden yhteistyötä 

kehittämällä sekä tulokehitykseen vaikuttamalla. Konkreettisia ratkaisuja ovat museotilojen 

yhteiskäytön lisääminen, näyttelyohjelmien pitkäjänteinen yhteensovittaminen, useamman 

museon voimien yhdistäminen erikoisnäyttelyiden toteuttamiseksi sekä museokauppa- ja 

kahvilatoiminnan kehittäminen. 

Kaikkien Jyväskylässä toimivien museoiden välistä yhteistyötä tulee kehittää edelleen. 

Yhteistyön osa-alueita ovat alueen museotoiminnan kehittäminen osana Keski-Suomen 

kulttuuriperintöstrategiaa sekä museotoiminnan yksittäiset osa-alueet: markkinointi, 

erikoisnäyttelyt ja muut yhteistyöhankkeet sekä museokasvatus ja siihen liittyvän osaamisen 

ja hyvien käytäntöjen jakaminen sekä yhteistyön ja yhteistyömuotojen kehittäminen mm. 

koulujen ja oppilaitosten kanssa. 

Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja 

edistyksellisestä museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Tavoitteena 

3

on, että Jyväskylän museopalveluilla on museokasvatustiimi, jonka toiminnan painopisteenä 

on museopedagogiikan hyvien käytänteiden kehittäminen ja uusien toimintatapojen 

löytäminen. Kehittämistyötä tehdään yhdessä alueen (kulttuuri)toimijoiden, yhteisöjen, 

yliopiston ja muiden oppilaitosten kanssa. 

Näyttelytoiminta 

Jyväskylän kaupungin museoilla on näyttelytoimintaa kolmessa eri museokohteessa sekä 

Grafiikkakeskukseen kuuluvassa Galleria Harmoniassa. Museot järjestävät kukin 2-4 

päänäyttelyä vuosittain sekä useita pienempiä näyttelyitä usein yhteistyössä eri toimijoiden 

kanssa. 

Nykyisen rahoituksen puitteissa näyttelytoimintaa voidaan tehostaa näyttelyiden määrää 

vähentämällä, museoiden näyttely-yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja keskittämällä. 

Käytännössä tämä tarkoittaa mm. pitkäjänteisempää (3-5 vuotta) näyttelyohjelmien 

yhteensovittamista vuodesta 2013 alkaen sekä museoiden yhteisiä erikoisnäyttelyitä (mm. 

teema- ja epookkinäyttelyt), joita voidaan toteuttaa yhteistyössä myös muiden museoiden 

kanssa. Pitkäjänteisempää toiminnan ja talouden suunnittelua tukisi myös siirtyminen 

kolmivuotiseen budjetointiin. 

Kävijät, ilmaiskävijät ja museoiden käyttöaste 

Jyväskylän kaupungin museoissa käy vuosittain noin 91 000 kävijää. Jyväskylän 

museotoiminnan erityispiirre on ilmaiskävijöiden erityisen suuri osuus. Jyväskylä on ollut 

valtakunnallinen edelläkävijä kaupunkina, jossa museokäynnin kynnystä on madallettu mm. 

ottamalla käyttöön perjantaipäivien ilmainen sisäänpääsy. Jyväskylän kaupungin museoissa 

ilmaiskävijöiden osuus kaikista kävijöistä on noin 93 %. Näitä ovat mm. kaikki alle 18-vuotiaat 

ja päiväkoti- ja koululaisryhmät. Noin neljännes kaikista kävijöistä on perjantaipäivien 

kävijöitä. Myös erilaiset tapahtumat tuovat museoihin runsaasti ilmaiskävijöitä. Viime vuosina 

myös kulttuuriluotsit luotsattavineen ovat päässeet museoihin ilmaiseksi. Jyväskylän 

taidemuseo luopuu kokeiluluontoisesti Tunne maisema -näyttelyn ajaksi perjantaipäivien 

ilmaisesta sisäänpääsystä. Syksyllä 2011 museoissa otetaan ilmaispäivinä käyttöön 

vapaaehtoinen pääsymaksu. Vuoden 2012 alussa arvioidaan edellä mainittujen ratkaisujen 

vaikutukset kävijämääriin ja pääsymaksutuloihin ja päätetään ilmaispäiväkäytännön 

jatkamisesta jatkossa. Samalla tarkistetaan nykyisten ilmaisasiakasryhmien 

tarkoituksenmukaisuus. 

Museoiden käyttöastetta nostetaan museotoimintaa keskittämällä. Tähän selvitykseen 

sisältyvien keskitettyjen ratkaisumallien jatkotyöstäminen avaa konkreettisia keinoja 

käyttöasteen nostamiseen. 

Aukioloajat 

Museot ovat avoinna ti–su klo 11–18. Museoiden aukioloajat tarkistetaan vuoden 2012 alusta 

yhteistyössä kaupungissa toimivien muiden museoiden kanssa ja asiakaspalvelun tarpeita 

vastaavasti. Viikonlopun aukioloa voidaan lyhentää ja vastaavasti lisätä avoinnapitoa yhdelle 

arki-illalle viikon aikana. 

Henkilöstö 

Jyväskylän kaupungin museoissa on 49 vakinaista työntekijää. Valtionosuuteen oikeuttavien 

henkilötyövuosien määrä on 42. Lisäksi Suomen käsityön museossa on jo kolme vakanssia, 

jotka rahoitetaan erikoismuseon saamalla harkinnanvaraisella avustuksella. Nykytasolla 

henkilötyövuoden hinta on 71 698 euroa, josta valtionosuus on 47 %. Jyväskylän kaupungin 

tuottavuusohjelmassa kaupungin talouden tasapainottamiseksi todetaan, että ”vakanssien 

vapautuessa arvioidaan, voidaanko tehtävä hoitaa olemassa olevalla henkilöstöllä tai 

tehtäviä uudelleen järjestelemällä. Valtionosuuden säilyminen on kyettävä turvaamaan niissä 

toiminnoissa, joissa se on sidottu henkilötyövuosiin, kuten museot, teatteri ja orkesteri”. 

4

Vuoteen 2017 mennessä museoyksiköissä kuusi työntekijää saavuttaa eläkeiän. Museoiden 

toimintaa ja henkilöstöresurssien käyttöä tehostetaan suuntaamalla osin uudelleen 

vapautuvaa työpanosta museoammatillisiin tehtäviin sekä muokkaamalla työnkuvia 

toimintaympäristön tarpeita vastaavaksi. Museotilojen ja toimintojen keskittämisen myötä ja 

museotoimenjohtajan jäädessä eläkkeelle (2016) organisoidaan uudelleen museopalveluiden 

hallinto siirtymällä kahden johtajan hallintomalliin nykyisen kolmen sijasta. Jatkoselvitykset 

uuteen hallintomalliin siirtymiseksi käynnistetään vuoden 2011 aikana. 

Vuonna 2011 eläkkeelle jäävän Suomen käsityön museon toimistosihteerin tehtävät 

yhdistetään nyt osa-aikaisen museon valvojan tehtäviin. Nimike muutetaan syksyllä 2011 

museoassistentiksi ja samalla tehtävä muuttuu kokopäiväiseksi. Kolmasosa vapautuvasta 

henkilöstöresurssista suunnataan valokuvaajan (amanuenssi) vakanssin vakinaistamiseen, 

loppuosa rahoitetaan museon saamasta OKM:n harkinnanvaraisesta avustuksesta. 

Valokuvaajalle haetaan täyttölupaa vuoden 2012 alusta alkaen. Järjestelyllä päästään eroon 

jo vuosia jatkuneesta määräaikaisen valokuvaajan pätkätyösuhteesta. 

Kehitetään museoyksiköiden yhteistyötä muodostamalla museoyksiköiden väliset tiimit 

toiminnan eri osa-alueille: talous- ja hallinto, museotekniikka, museokasvatus, tiedotus ja 

markkinointi, kokoelmat ja näyttelyt. Aikataulutus noudattaa palveluorganisaatiouudistuksen 

aikatauluja sekä museokasvatuksen strategioiden valmistumista (2011) ja niiden 

vakiinnuttamista museokäytäntöön (2012). Toimintoja kokoavien tilaratkaisujen myötä 

selvitetään mahdollisuudet hankkia avoinnapito, asiakaspalvelu ja siivous ostopalveluina. 

Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään huolehtimalla työn tekemisen sujuvuudesta aiempaa 

paremmin. Keinoja tähän ovat Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon 

näyttelytilojen toimivuuden parantaminen, museoiden näyttelyohjelmien pitkäjänteinen 

suunnittelu ja yhteensovittaminen, tapahtumatarjonnan koordinointi, yhteisten palvelujen ja 

yhteistoiminnallisuuden kehittäminen sekä työntekijöiden monipuolisen osaamisen 

hyödyntäminen ja edelleen kehittäminen. 

Talous 2012 

Laskennalliset valtionosuudet huomioiden Jyväskylän kaupunki kattaa 55 % museoidensa 

kaikista menoista. Näistä 83 % koostuu kiinteistö- ja henkilöstökuluista. Vuodesta 2012 

lähtien menoja kasvattavat edelleen aiempiin tehtyihin päätöksiin perustuvat ratkaisut: 

Grafiikkakeskuksen siirtyminen Veturitalleille sekä Käsityöläiskotien avaaminen osana 

Vanhaa pihaa. Siirtyminen Veturitalleille kasvattaa Jyväskylän taidemuseon tilakustannuksia 

noin 50 000 eurolla vuosittain. Vanhan pihan vuokravaikutukset ovat 30 000 euroa ja 

valvontakulut 23 000 euroa vuodessa. Valvonta on mahdollista hankkia ostopalveluna. 

Vuoden 2012 alusta Kuormaajantien varastotilat jäävät kokonaan pois käytöstä, mikä 

vähentää Keski-Suomen museon vuokrakuluja 20 000 eurolla 

Tilat 2012 

Museopalveluiden yksiköiden toiminta jakautuu lähes kahteenkymmeneen eri kohteeseen, 

joista yhdeksän on Keski-Suomen museon erillismuseoita. Vuonna 2006 osana kaupungin 

talouden tasapainotustoimenpiteitä Jyväskylän taidemuseo luopui huonokuntoisista ja 

ongelmallisista vaihtuvien näyttelyiden tiloista Valtiontalossa ja Suomen käsityön museo 

supisti käytössä olleita varastotilojaan. Tämä on vähentänyt museoiden tiloja noin 500 m². 

Kokoelmakeskukseen on keskitetty aiemmin seitsemässä eri kohteessa sijainneet 

varastotilat, mikä on vähentänyt museoiden käytössä olevia tiloja noin tuhannella 

neliömetrillä. Jatkossa museoiden toimintaa voidaan tehostaa toimitilojen hajasijoitusta 

edelleen vähentämällä ja keskittämällä toimintoja suuremmiksi kokonaisuuksiksi erityisesti 

huomioiden asiakaspalvelun tarpeet. Toimisto- ja arkistotilojen keskittäminen mahdollistaa 

myös uudenlaisia henkilöstöratkaisuja sekä tukee ja vahvistaa tiimityötä 

5

Jo tehtyjen päätösten pohjalta museoiden käytössä olevat tilat vähenevät vuoden 2012 

alusta alkaen 382 m²: Grafiikkakeskuksen tilat vähenevät 116 m² ja Keski-Suomen museon 

Kuormaajantien varasto (266 m²) jää pois käytöstä. 

Tiloja ja toimintoja keskittämällä tulevaisuuteen 

Ruusupuiston museot 2016–2017 

• Alvar Aalto -museon peruskorjaus valmistuu ja uusi perusnäyttely avautuu 

• Keski-Suomen museon korjauksen yhteydessä rakennetaan arkkitehtonisesti 

korkeatasoinen yhdyskäytävä Ruusupuiston museoiden välille 

• Keski-Suomen museon perusnäyttelyt uusitaan ja Jyväskylän taidemuseon 

keskisuomalaisen kuvataiteen kokoelmanäyttely toteutetaan niiden yhteydessä 

• Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon yhteinen museokauppa sijoitetaan 

Keski-Suomen museon ala-aulaan 

• Museoiden kahvilapalvelut sijoittuvat Alvar Aalto -museoon ja Keski-Suomen museon 

kahvio toimii tarvittaessa tilauskahvilana 

• Museoiden työpaja-, opinto- ja kokoustilat ovat yhteiskäytössä 

• Asemakaava mahdollistaa Keski-Suomen museon maanalaisen laajennuksen 

yläpihan parkkipaikan alle 

• Museoiden pysäköintitilat ovat riittävät 

Keskustan museo- ja näyttely-yksikkö ”Citymuseo” - 2020 

• Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon asiakaspalvelu, näyttelytoiminta 

ja tapahtumatarjonta keskitetään yhteen kohteeseen kaupungin keskusta-alueella 

• Samaan yhteyteen keskitetään museopalveluiden ja kolmen museon hallinnon sekä 

keskusta-alueen henkilöstön työtilat sekä kirjasto- ja arkistotilat. 

• Luovutaan nykyisistä epäkäytännöllisistä tiloista Kauppakatu 23:ssa ja Kauppakatu 

25:ssa 

• Tiloihin sijoitetaan alueen museoiden yhteinen infopiste ja museopalveluiden 

pedagoginen yksikkö 

• Osa tiloista on yhteiskäytössä eri toimijoiden kanssa ja niitä voidaan vuokrata myös 

ulkopuolisten toimijoiden käyttöön 

• Avoinnapito, museokauppa- ja kahvilapalvelut voidaan ulkoistaa 

• Nykyisissä museotiloissa olevat esine- ja teosvarastot siirretään Kokoelmakeskuksen 

yhteyteen 

• Keskustasijainti ja kaupallisen keskustan läheisyys tarjoavat museoille erinomaisen 

toimintaympäristön ja vahvistavat niiden pyrkimyksiä toimia kaupunkilaisten 

kohtaamispaikkana 

• Kaupunginkirjaston peruskorjauksen hankesuunnitelman yhteydessä vuonna 2012, 

selvitetään mahdollisuudet sijoittaa ”Citymuseon” toiminta Kaupunginkirjastolta 

vapautuviin tiloihin. 

• Selvitetään muut tila-vaihtoehdot. 

6

Muut kohteet 

Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet 

• Erillismuseot ovat auki yleisölle säännöllisesti 

• Avoinnapito, opastus- ja tapahtumatoiminta järjestetään pääosin museoiden 

muodostaman valvoja-/opasringin turvin 

• Huolehditaan suojeltujen ja vaalittavien museorakennusten kunnosta 

• Vanha piha vakiinnuttaa asemansa vetovoimaisena matkailukohteena 

Kokoelma- ja konservointikeskuksen kehittäminen 

• Kokoelmakeskuksen lisätilatarpeisiin haetaan ratkaisua alueella sijaitsevista 

kaupungin omistamista lähikiinteistöistä 

• Museopalveluiden tulevissa säilytystilaratkaisuissa huomioidaan alueen muiden 

museoiden säilytystilatarpeet ja niihin liittyvät yhteistyömahdollisuudet 

• Konservointikeskuksesta tehdään Jyväskylän kaupungin museoita palveleva yksikkö, 

jossa työskentelee kaksi tekstiilikonservaattoria, kovien materiaalien konservaattori 

sekä rakennuskonservaattori. 

Muut museot ja kohteet 

• Alvar Aalto -museon peruskorjaus toteutetaan hankesuunnitelman mukaisesti. 

Suunnitelmissa varaudutaan museoita yhdistävän käytävän rakentamiseen. 

• Keski-Suomen ilmailumuseosäätiö ratkaisee museon tilakysymyksen erillishankkeena 

tähänastiset suunnitelmat ja esitykset huomioiden. Jyväskylän kaupunki on säätiön 

jäsen. (Museon laajennuksen hankesuunnitelma Propelli 2004, suunnitelman päivitys 

2009, Keski-Suomen ilmailumuseota koskeva aloite 5.4.2011. Jälkimmäinen on tämän 

selvityksen liitteenä, ks. Liite 10) 

• Suomen Tietojenkäsittelymuseon kokoelmat ja toiminta on mahdollista kytkeä Keski- 

Suomen ilmailumuseon laajennushankkeeseen. Toistaiseksi toiminnan ylläpito 

varmistetaan jatkamalla Jyväskylän kaupungin avustuskäytäntöä. 

• Nykytilanteessa ei ole perusteltua käynnistää kaupungissa uusia museohankkeita, 

jotka edellyttävät Jyväskylän kaupungin rahoitusta (30.10.2010 päivätty esitys 

”Mustankiven museokeskuksesta” Kuokkalaan, jossa ehdotetaan Mustakivi Oy:n tontin 

jatkokehittämistä museokokonaisuudeksi Sulkulantien varteen) 

Museoverkko vuoteen 2020 

Mikäli museotoimintaa jatketaan nykyisissä tiloissa (Keski-Suomen museo, Alvar Aallon katu 

7/ Ruusupuisto; Jyväskylän taidemuseo, Kauppakatu 23; Suomen käsityön museon 

Kauppakatu 25), joudutaan joka tapauksessa toteuttamaan Keski-Suomen museon 

peruskorjaus sekä ratkaisemaan Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön näyttelytiloihin 

liittyvät toiminnalliset ongelmat, kuten tavarahissien puute sekä asiakaskäytössä olevien 

hissien käyttöön, sijaintiin ja toimintaan liittyvät ongelmat. 

Vaihtoehdon Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon hajautetulle 

nykysijainnille sekä käytössä olevien tilojen toiminnallisille korjauksille tarjoaa 

museotoiminnan keskittäminen vetovoimaisemmiksi ja asiakaspalvelun tarpeita paremmin 

vastaaviksi kokonaisuuksiksi vuoteen 2020 mennessä. Riittävän suurina kokonaisuuksina 

uudet tilaratkaisut tarjoavat mahdollisuuden ulkoistaa esimerkiksi avoinnapitoon sekä 

kahvilatoimintaan liittyvät palvelut. 

Tilavaihtoehdot ja kustannusvaikutukset 

A) Museoiden toiminta jatkuu nykyisissä tiloissa, nykyiseen tapaan. Vaihtoehto pitää 

sisällään Keski-Suomen museon peruskorjauksen sekä yhdyskäytävän rakentamisen 

Keski-Suomen museon ja Alvar Aalto –museon välille. Vuotuiset menot kasvavat noin 

7

335 000 euroa, jonka rahoitus koostuu omatoimisen tuoton kasvusta (30 000 e) ja 

kaupungin osuuden kasvusta, joka on 305 000 euroa. Liite 2. Nykytilanne (2010) on 

esitetty liitteessä 1. 

B) Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon toiminta sekä museoiden työtilat 

keskitetään ”Citymuseoon”. Vaihtoehto pitää sisällään myös Keski-Suomen museon 

peruskorjauksen ja yhdyskäytävän rakentamisen. Vuotuiset menot kasvavat noin 

509 000 euroa, josta omatoimisen tuoton kasvun osuus on 150 000 euroa ja 

kaupungin osuuden kasvu 359 000 euroa. Liite 3 

C) ”Citymuseo” sijoitetaan kaupungin omiin tiloihin ja toteutetaan Keski-Suomen museon 

peruskorjaus sekä yhdyskäytävä. Vuotuiset menot kasvavat noin 350 000 euroa, josta 

omatoimisen tuoton osuus on 100 000 ja kaupungin rahoitusosuuden kasvu 250 000 

euroa. Liite 4 

Toimeksianto 

Apulaiskaupunginjohtaja Arto Lepistön päätöksellä 32/10 14.9.2010 ja toimintasäännön 3 §:n 4. kohdan 

perusteella käynnistettiin Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys. 

Toimeksiannon mukaisesti selvityksessä tulee arvioida kriittisesti toimipisteiden ja muiden museon 

vastuulla olevien tilojen määrä, sijainti, käyttöasteen nostomahdollisuudet, aukioloaikojen tarkoituksenmukaisuus, 

henkilöstömäärän optimaalinen koko ja työhyvinvoinnin kehittämistarpeet, tulojen 

lisäämismahdollisuudet ja avustettavien museaalisten toimijoiden määrä siten, että museopalveluiden 

tuottavuutta voidaan parantaa vuodesta 2012 alkaen 2 %:lla vuosittain. Lisäksi selvityksessä on 

analyysi keskeisistä talouden tunnusluvuista vertailukelpoisiin kaupunkeihin nähden. 

Asiaa valmistelemaan nimettiin työryhmä, johon kuuluvat vastuualuejohtaja Ari Karimäki, museotoimenjohtaja 

Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja Heli-Maija Voutilainen, museonjohtaja Simo 

Kotilainen, suunnittelupäällikkö Ulla Rannanheimo, kehittämisjohtaja Tapio Soini, talousjohtaja Seppo 

J. Mäkinen ja varaluottamusmies Ritva Palviainen. 

Työryhmä on kuullut pysyvänä asiantuntijana intendentti Kaarina Mikonrantaa Alvar Aalto -museosta 

sekä kutsuttuina asiantuntijoina vs. museonjohtaja Rauni Valtosta Keski-Suomen ilmailumuseosta ja 

Jyväskylän yliopiston museoiden edustajina museonjohtaja Janne Vilkunaa, intendentti Pirjo Vuorista 

(kulttuurihistoriallinen osasto), intendentti Tanja Koskelaa (Keski-Suomen luontomuseo) ja hallituksen 

puheenjohtajaa Heikki Hankaa sekä kulttuurijohtaja Elli Ojaluotoa. Kaavoituksen ja kaupunkisuunnittelun 

asiantuntijoina on kuultu kaupunginarkkitehti Ilkka Halista ja hankejohtaja Anne Sandelinia. 

Museoiden yleiset tehtävät 

Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan 

ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta 

tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista perintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla 

siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. (Laki 

museolain 1. ja 2. §:n muuttamisesta 2005) 

Korotettua valtionosuutta saavien museoiden tehtävänä on edistää museotoimintaa, kulttuuriympäristön 

säilymistä ja visuaalista kulttuuria toiminta-alueellaan, huolehtia alueensa museotoiminnan 

keskinäisestä yhteistyöstä sekä kulttuuriperintöön ja taiteeseen liittyvän tiedon saatavuudesta 

sekä antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä antamalla lausuntoja ja 

tarjoamalla asiantuntijapalveluja. 

Korotetun valtionosuuden edellytyksenä on, että maakuntamuseolla, aluetaidemuseolla ja valtakunnallisella 

erikoismuseolla on suunnitelma alueellisen tai valtakunnallisen toiminnan painopisteistä 

ja tavoitteista, joista museot neuvottelevat Museoviraston kanssa nelivuotiskausittain, aluetaidemuseot 

yhdessä Valtion taidemuseon kanssa. 

8

Museokasvatus Jyväskylän museoiden vahvuutena 

Jyväskylän museot ovat avoimia oppimisympäristöjä, jotka tarjoavat mahdollisuuksia elinikäiseen 

oppimiseen, osallistumiseen ja kulttuurin tuottamiseen sekä siitä nauttimiseen riippumatta sosiaalisesta 

asemasta, etnisestä taustasta tai asuinpaikasta. Museot ovat osa sitä yhteisöä, missä ne 

toimivat. Ne tukevat kansalaisia yksilöinä ja yhteisön jäseninä ja luovat olosuhteita ja ympäristöjä, 

missä ihmisten kohtaaminen, yhdessä tekeminen, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat mahdollisia. 

Museot tarjoavat palveluja kaikille ikäryhmille päiväkotilapsista ikäihmisiin. Asiakkaina ovat myös 

muut organisaatiot, laitokset ja palveluita tarjoavat toimijat. Museokasvatus on yleisöpalvelua, johon 

kuuluvat opintokäynnit, esitelmät, luennot, näyttelyt ja niiden esittelyt, erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet, 

työpajat ja opintoprojektit museoissa ja niiden ulkopuolella. Museot tuottavat lainattavaa opetusja 

havaintomateriaalia käytettäväksi kouluissa, päiväkodeissa, vanhustyössä jne. Museokasvatusta 

ovat myös kokoelmat, näyttelyt, julkaisut, verkkotuotannot, tiedotus ja markkinointi, jopa museokauppa. 

Museolta saa ohjausta ja asiantuntija-apua koulujen, oppilaitosten ja muiden yhteisöjen 

tarpeisiin, museo-, taidekasvatuksen tai tapahtumien järjestämiseen. 

Museoiden palveluita ja toimintoja suunniteltaessa otetaan huomioon erityisryhmien tarpeet esim. 

lapset ja nuoret, vammaiset, ikääntyneet ja maahanmuuttajat, joiden kanssa tehdään yhteistyötä mm. 

erilaisissa taide- ja museokasvatusprojekteissa. Projekteissa syntyneitä hyviä käytäntöjä ja kokemuksia 

sovelletaan museotyössä laajemminkin ja levitetään muiden kulttuuripalveluiden tarjoajien käyttöön. 

Jyväskylän museot tunnetaan museokentällä valtakunnallisesti innovatiivisesta ja edistyksellisestä 

museokasvatuksesta ja vahvasta pedagogisesta osaamisesta. Kullakin museolla on omat vahvuutensa 

ja kukin museo on profiloitunut oman tehtäväalueensa osaajaksi ja asiantuntijaksi. 

Innovatiivista toimintaa museoyksiköissä 

Jyväskylän taidemuseon vahvuutena on sosiokulttuurisesti innostavan pedagogisen toiminnan kehittäminen 

ja verkostomainen organisaatioiden rajat ylittävä yhteistyö ennen kaikkea paikallisten, mutta 

myös alueellisten ja valtakunnallisten laitosten, opetusja sivistyspalveluiden tarjoajien sekä kolmannen 

sektorin toimijoiden kanssa 

Taidemuseon käynnistämistä erillisrahoitteisista projekteista on syntynyt kaupunkiin vakiintunutta 

toimintaa. Kahdella valtakunnallisella palkinnolla huomioidusta Lokasuoja-projektista (1999) syntyi 

nuorten kulttuuriyhdistys Väristys ja Kulttuuriklubi Siperia 1 . Taidetta pitkään ikään -projekti (2006– 

2007) rohkaisi esimerkillään luomaan kaupunkiin laitosasiakkaiden hyvinvointia edistävän Taideapteekin, 

ja Monikulttuurikeskus Gloriassa jatketaan Kulttuurisauna-projektissa (2009–2010) syntyneitä 

käytänteitä osana keskuksen toimintaa. 

Keski-Suomen museon museokasvatustyössä on tärkeää ihmisen elämään ja elinympäristöön liittyvät 

tyypilliset, harvinaiset ja katoavat ilmiöt. Museon vahvuutena on kulttuuriympäristöön liittyvä kulttuuriperintökasvatus, 

joka lisää tietoa ja ymmärrystä kulttuurimaisemasta, rakennetusta kulttuuriympäristöstä 

sekä arkeologisesta kulttuuriperinnöstä ja vahvistaa ympäristölukutaitoa. Keski-Suomen museon 

ja Alvar Aalto -museon museolehtorit palkittiin Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry:n Ympäristökasvatuksen 

ruusu -palkinnolla vuonna 2004. 

Kulttuurihistoriallisten perusnäyttelyjen lisäksi esimerkkeinä tavoitteellisesta ja kestävästä kulttuuriperintökasvatuksen 

kehittämistyöstä ovat muun muassa koululaisille ja muille museoasiakkaille 

tarkoitetut prosessidraamatyöpajat. Tarinoiden ja draaman avulla rakennetaan vuorovaikutteisia ja 

viihdyttäviä tilanteita, joissa pohditaan kulttuuriperinnön kautta ihmisenä olemisen haasteita ja elämän 

perusarvoja. Keski-Suomen museo haluaa näin vastata myös oppilaitosten pyrkimyksiin etsiä uudenlaisia 

tapoja opettaa ja oppia. Esimerkiksi Jyväskylän ammattiopiston matkailualan opiskelijoille on 

ostopalveluna jo viitenä vuotena järjestetty Keskisuomalainen kulttuuriperintö ja luonto -opintojakso 

yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen luontomuseon kanssa. Keski-Suomen museo on 

myös vetovastuussa valtakunnallisessa Minun kulttuuriperintöni -verkko-opetusmateriaalihankkeessa. 

1 Lokasuoja-projekti sai Länsi-Suomen lääninhallituksen tunnustuksen ansiokkaasta nuorisotyöstä Keski- 

Suomessa ja ICOM:n Suomen komitean Vuoden museoteko-palkinnon 

9

Maakuntamuseona Keski-Suomen museo tekee pitkäjänteistä neuvonta- ja perinnekasvatustyötä 

koko maakunnassa. Muun muassa Päivä Eilisessä -sivusto työpajoineen tarjoaa tietoa ja käytännön 

opastusta kotiseutumuseoiden ja koulujen yhteistyön pohjaksi. 

Suomen käsityön museossa museopedagogiikan lähtökohtana ovat eri-ikäiset ja eriaikaiset asiakkaat 

museo-, käsityö-, kulttuuri- ja matkailukentällä. Museo on panostanut palvelumuotoiluun ja vuorovaikutteiseen 

asiakkuuteen niin museotiloissa kuin verkossakin. Museo on ollut ensimmäisten joukossa 

vuorovaikutteisten verkkoaineistojen tuottamisessa. Uusimpia vuorovaikutteisia verkkonäyttelyitä 

ovat KuKako (Kulttuuria Kaikista Kolkista) ja Muotoilusanasto. Kukakoa voidaan hyödyntää 

kulttuuriperintöopetuksessa. Kukako oli ehdolla 2010 Vuoden museopedagoginen teko -palkinnon 

saajaksi. Kukako- verkkoaineistolla osallistuttiin myös valtakunnalliseen JOY -kampanjaan (Jokaisen 

Oma Ympäristö). Muotoilusanastoa voi kuka tahansa kommentoida. Kaikki verkon käyttäjät voivat 

yhteisesti muodostaa sisältöjä käsitteille: muotoilu, käytettävyys, innovaatio… 

Museo on mukana pilottimuseona pohjoismaisessa saavutettavuusverkostossa. Museon perusnäyttelyissä 

on eri aistein koettavia esineitä. Museossa on vuodesta 2000 lähtien ollut AvoinPAJA, 

jossa asiakkaat voivat omatoimisesti tehdä käsitöitä. Museo on tuottanut vanhuksille hoitotyön tueksi 

työvälineitä: muistelusalkkuja vanhuksille sekä ensiapulaukun mielenterveyskuntoutujille. 

Jyväskylän museot ovat kehittäneet toimintaansa myös yhdessä museoiden tilojen ja palveluiden 

saavutettavuutta ja saatavuutta edistävissä yhteishankkeissa kuten Esteetön museo- ja Avoin museo 

-projekteissa vuosina 2001–2005. Avoinmuseo.fi -sivustoa käytetään edelleen valtakunnallisena 

malliesimerkkinä saavutettavasta museoportaalista. Maahanmuuttajat ovat opiskelleet kieltä ja suomalaista 

kulttuuria museoissa Elämää Suomessa -kursseilla vuodesta 2002–2005. Lentämisen ihme- 

(2008) ja Lupa olla isä (2010) -projektit olivat esimerkkejä museoiden teemallisesta markkinointiyhteistyöstä. 

Viimeisin esimerkki museoiden ja kulttuuripalveluiden yhteistyöstä on vapaaehtois- ja vertaistyötä 

kehittävä sosiokulttuurinen innovaatio Kulttuuriluotsi-hanke, jossa museokasvatus ja taidekasvatus 

yhdistyvät ennalta ehkäisevään ja terveyttä edistävään työhön. Kulttuuriluotsit ovat eri-ikäisiä, taustoiltaan 

erilaisia vapaaehtoisia, jotka ovat valmiita jakamaan osaamisensa yhteisesti, antamaan oman 

työpanoksensa kulttuurin ja kulttuuripalveluiden saavutettavuuden edistämiseksi. Luotsit toimivat mm. 

kulttuurikavereina vanhuksille, pitkäaikaispotilaille, vammaisille ja henkilöille, jotka eivät muutoin tulisi 

lähteneeksi museoon, näyttelyyn, kirjastoon, teatteriin tai konserttiin. 

Museot ovat kouluttaneet yli 170 kulttuuriluotseja vuosina 2006–2011. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia 

luotseja on noin sata. Vuonna 2010 luotsattiin kulttuurin pariin yli 4 000 henkilöä. Luotsitoiminta on 

herättänyt kiinnostusta valtakunnallisesti. Suomessa on alkamassa tai suunnitteilla vastaavaa toimintaa 

noin kymmenellä eri paikkakunnalla. Kulttuuriluotsit saivat valtakunnallisen museo- ja taidekasvattajien 

yhdistyksen Pedaali ry:n palkinnon vuoden museopedagogisesta teosta vuonna 2009. 

Museo oppivana organisaationa 

Museopalveluiden yhteinen pedagoginen strategiatyö on käynnistetty vuonna 2009. Työn aloittamisen 

taustalla ovat haasteet, jotka tulevat vaikuttamaan eniten museotyössä tulevaisuudessa. Niitä ovat 

globalisaatio, alueellinen murros, väestömuutokset, kulttuurinen monimuotoistuminen, tieto- ja viestintäteknologinen 

murros ja toimintatapojen muutokset. Suomessa oman haasteensa asettaa koko 

maan pysyttäminen asutettuna ja palveluiden turvaaminen myös syrjäseuduilla. Keskeisten muutossuuntien 

taustalla on nähtävissä suomalaisen yhteiskunnan arvoja ja peruspilareita. Näitä ovat ekologinen, 

taloudellinen sekä sosiaalinen ja kulttuurinen kestävä kehitys, hyvinvointiyhteiskunnan 

rakentaminen ja kulttuuriperintö kansalaisten vastuuna ja oikeutena. 

Strategiatyön tavoitteena on määritellä museoiden yhteisiä intressi- ja sidosryhmiä ja pedagogisia 

tavoitteita suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja erilaisiin ”palveluiden tilaajiin” esim. koululaitokseen, 

ammatilliseen ja yliopistolliseen koulutukseen tai sosiaali- ja terveyspalveluihin, yrityksien sekä muihin 

yhteistyökumppaneihin, alueen museoihin, taidelaitoksiin ja kulttuuritoimijoihin. 

Työn tavoitteena on kehittää museoille yhteistä toimintakulttuuria ja menetelmiä käytännön museotyöhön 

ja edistää museoiden yhteistoimintaa sitouttamalla koko henkilöstö strategioiden valmisteluun. 

10

Strategian laatiminen kehittää museoiden henkilöstön ammattitaitoa, tekee pedagogista työtä näkyväksi, 

motivoi museoita oppimaan toisiltaan organisaatioina ja profiloitumaan toisiaan täydentäviksi 

yksiköiksi. 

Ammatillisen osaamisen turvaamiseksi museoiden tulee pyrkiä kehittymään oppivaksi organisaatioksi, 

jonka peruselementtejä ovat: yhteinen näkemys ja visio, työkulttuuri ja ilmapiiri, laatu ja prosessien 

kehittäminen, yhteistoiminnan kehittäminen sekä joustavuus ja moniosaaminen. 

Kaupunkiorganisaation uudistus antaa mahdollisuuden miettiä myös museopalveluiden pedagogista 

järjestelyä uudelleen. Yksi mahdollisuus on rakentaa kulttuuripalveluiden tarjoajien yhteinen pedagoginen 

foorumi KUKA-verkosto (museopalvelut, teatteri, sinfonia, kirjasto, kulttuuri- nuoriso- ja opetuspalvelut). 

Tähän voisi liittyä myös kaupunkiorganisaation ulkopuolisia toimijoita kuten muut museot, 

vapaa sivistystyö ja keskeiset oppilaitokset (Jyo, Jao, Jamk, Humak). 

Museotoiminta Jyväskylässä – nykytilan kuvaus 

Jyväskylä on museoiden kaupunki. Kaupungin alueella toimii kuusi paikallisesti, alueellisesti, 

valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti merkittävää museota, joiden toimialana on arkkitehtuuri, 

kuvataide, kulttuurihistoria, luonnontiede sekä sotahistoria. Esine- ja arkistokokoelmineen 

ja rakennuksineen museot hoitavat sekä kulttuurihistoriallisesti että taloudellisesti 

hyvin huomattavaa kulttuuriperintöomaisuutta. Vuonna 2010 museoiden yhteenlaskettu 

kävijämäärä oli 146 536 kävijää. 

Jyväskylän kaupungin museot yhdistettiin hallinnollisesti museotoimeksi vuonna 2005 

(museopalvelut 2009). Jyväskylän kaupungin museoita ovat Keski-Suomen aluetaidemuseona 

toimiva Jyväskylän taidemuseo, alueen maakuntamuseona toimiva Keski-Suomen 

museo sekä Suomen käsityön museo, joka on valtakunnallinen erikoismuseo. Nämä saavat 

alueelliseen, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen toimintaan 10 %:lla korotettua (47 %), 

henkilötyövuosiin sidottua valtionosuutta. Vuonna 2010 museopalveluiden menot olivat 4 514 

920 euroa ja tulot 616 835 euroa. Kaupungin museoiden yhteenlaskettu kävijämäärä oli 

91 859, nousua edellisvuoteen oli noin 6 000. 

Museoiden kokoelmiin kuuluu noin 110 000 esinettä, 373 000 kuvaa sekä laaja muu arkistoaineisto. 

Kuvien lisäksi on muuta arkistoaineistoa yhteensä 796 hyllymetriä: Jyväskylän 

taidemuseolla 120 hyllymetriä, Suomen käsityön museolla 69 hyllymetriä ja Keski-Suomen 

museolla 607 hyllymetriä. 

Jyväskylän kaupunki rahoittaa avustuksin Alvar Aalto -museota, Jyväskylän yliopiston 

luontomuseota sekä Keski-Suomen ilmailumuseota sekä Suomen Tietojenkäsittelymuseota. 

Vuonna 2011 Jyväskylän kaupungin rahoitus näille museoille on 593 700 euroa. Vuonna 

2010 näiden museoiden kävijämäärä oli 54 676. 

Jyväskylän museopalvelut 

• Jyväskylän taidemuseo – Keski-Suomen aluetaidemuseo 

Jyväskylän taidemuseon tehtävänä on huolehtia oman toiminta-alueensa visuaalisen 

kulttuurin tallentamisesta, tutkimuksesta, opetuksesta, tiedonvälityksestä sekä näyttelyja 

julkaisutoiminnasta. Museon toimialaan kuuluvat erityisesti keskisuomalainen kuvataide, 

suomalainen ja kansainvälinen taidegrafiikka sekä kokoelmia täydentävä taide. 

Jyväskylän taidemuseo aloitti toimintansa itsenäisenä museona vuonna 1998. Sitä ennen se 

oli osa vuonna 1966 perustettua Alvar Aalto -museota, sen kuvataideosasto. Taidemuseo sai 

omat väliaikaiset tilansa kaupungin keskustasta entisistä pankki- ja postiloista keväällä 1998. 

11

Museon nykyiset toimitilat sijaitsevat kolmessa eri kohteessa: toimisto, arkisto ja kirjasto 

Tietotalossa (Kilpisenkatu 1, D-porras), vaihtuvien näyttelyiden tila Holvi Kirkkopuiston 

laidalla (Kauppakatu 23) ja Grafiikkakeskus (Grafiikan paja ja Galleria Harmonia) Halosen 

talossa (Hannikaisenkatu 39). Vuoden 2012 keväällä Grafiikkakeskuksen toiminta siirtyy 

Veturitalleille. 

Museon kokoelmat koostuvat runsaasta 11 000 teoksesta. Kokoelmista suurimmat ovat 

Jyväskylään deponoitu Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelma ja Jyväskylän kaupungin taidekokoelma 

(n. 6 000 teosta). Suomen Taidegraafikoiden kokoelma karttuu taiteilijoiden lahjoituksina. 

Jyväskylän kaupungin taidekokoelmaa kartutetaan hankintoina vuosittaisen taidehankintamäärärahan 

puitteissa. Vuonna 2010 taidehankintamääräraha oli 50.000 euroa. 

Huomattava osa kokoelmasta on sijoitettu Jyväskylän kaupungin tiloihin. 

Museo järjestää Holvissa 4–5 vaihtuvaa päänäyttelyä vuosittain sekä pienempiä gallerianäyttelyitä. 

Myös Suomen Taidegraafikot ry:n kokoelmasta koottu kokoelmanäyttely Oravien 

aarteita – grafiikkaa 60-luvun kodista on esillä Holvissa. 

Jyväskylän taiteilijaseuran vuosinäyttely järjestetään yhteistyössä taiteilijaseuran kanssa 

vuorovuosin Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon tiloissa. 

Museon kansainvälisiin näyttelyihin kuuluvat vuodesta 1975 järjestetty Graphica Creativa ja 

vuodesta 1989 järjestetty valokuvataiteen näyttely Lumo. 

Galleria Harmoniassa järjestetään vuosittain kymmenkunta näyttelyä. Noin puolet näyttelyistä 

esittelee suomalaista ja kansainvälistä nykyvalokuvaa, ja niistä vastaa Luovan valokuvauksen 

keskus. Grafiikan pajassa työskentelee vuosittain suomalaisia ja ulkomaisia taidegraafikoita. 

Grafiikkakeskus osallistuu myös kansainvälisten residenssien järjestämiseen. 

Museolla on 11 vakinaista kokoaikaista työntekijää, joista kuusi on museoammatillisia. 

Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä on 10. Museo saa korotettua valtionosuutta. 

Vuonna 2010 valtionosuus oli 331 674 euroa. 

Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli 30 101, noin 4 000 enemmän kuin vuonna 2009. 

• Keski-Suomen museo – Jyväskylän kaupunginmuseo, Keski-Suomen 

maakuntamuseo 

Keski-Suomen museo tallentaa, dokumentoi ja tutkii keskisuomalaista kulttuuriperintöä, 

järjestää näyttelyjä ja muita museokasvatuksellisia palveluita eri-ikäisille asiakkaille ja 

erilaisille kohderyhmille. Museo edistää aineellisen ja henkisen kulttuuriperinnön sekä 

kulttuuriympäristön säilymistä ja niihin liittyvän tiedon saavutettavuutta. Keski-Suomen 

museo antaa asiantuntija-apua toimialaansa liittyvissä kysymyksissä. Museolla on 

Museoviraston kanssa tehty sopimus yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön 

vaalimisessa sekä viranomaisrooli kulttuuriympäristön suojeluun ja hoitoon liittyvissä 

asioissa Keski-Suomessa. 

Keski-Suomen museo aloitti toimintansa vuonna 1932 vuotta aiemmin perustetun Keski- 

Suomen Museoyhdistys ry:n ylläpitämänä. Sodan jälkeen suojeluskunnalta lahjoituksena 

saadun omaisuuden turvin museoyhdistys rakennutti uuden museorakennuksen Ruusupuistoon. 

Vuonna 1961 valmistuneen talon suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Keski-Suomen 

museosta tuli virallisesti maakuntamuseo 1.3.1980. Vuoden 1981 alussa Keski-Suomen 

Museoyhdistys luopui Keski-Suomen museosta ja museo sekä käsityöläiskodit ja Pienmäen 

talomuseo kiinteistöineen ja kokoelmineen siirtyivät Jyväskylän kaupungille, joka luovutussopimuksen 

mukaisesti sitoutui ylläpitämään Keski-Suomen museota ja turvaamaan museon 

kehittämiseen tarvittavat resurssit. Luovutussopimuksen mukaisesti Keski-Suomen Museo- 

12

yhdistyksellä on läsnäolo-oikeus lautakunnan/jaoston kokouksissa, kun käsitellään Keski- 

Suomen museota koskevia asioita. 

Keski-Suomen museo toimii kolmessa eri toimipisteessä. Näyttely- ja opetustilat sekä 

museokauppa sijaitsevat Ruusupuistossa olevassa Keski-Suomen museossa (Alvar Aallon 

katu 7), kokoelmayksikkö ja verstastilat ovat Kokoelmakeskuksessa (Salmiranta) ja arkistopalvelut, 

kulttuuriympäristön hoito, maakunnallinen museotyö sekä hallinto sijoittuvat Tietotaloon 

(Kilpisenkatu 1 C). Lisäksi Keski-Suomen museoon kuuluu yhdeksän erillismuseota ja 

-kohdetta Jyväskylässä, Hankasalmella ja Laukaassa. Erillismuseot ja -kohteet ovat: Heiskan 

taiteilijakoti, Keski-Suomen museon käsityöläiskodit Vanhassa pihassa, Jyväskylän lyseon 

museo, Jyväskylän kaupungin kunnallistekniikan museo, Niitynpään työläiskotimuseo, Pienmäen 

talomuseo (Hankasalmi), Nojosniemen veneverstas (Laukaa), Rosenbröijerin hautakappeli 

sekä Vihtalahden aitta Korpelan talon pihapiirissä (Jyväskylä) 2 . Liite 5 

Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kokoelmissa on yli 67 000 esinettä Jyväskylästä 

ja muualta Keski-Suomesta. Museon kuva-arkisto käsittää yli 2 270 kokoelmaa, joissa 

on yli 282 000 valokuvaa. Lisäksi tutkimusarkistossa on yli 1 350 kokoelmaa sekä mittava 

rakennustutkimusaineisto koko maakunnan alueelta. Kokoelmat karttuvat pääosin lahjoituksilla. 

Kartunnan kriteerit ja painopisteet on kirjattu museon kokoelmapoliittiseen ohjelmaan. 

Keski-Suomen museossa on kaksi perusnäyttelyä. Niiden lisäksi museorakennuksen 

kahdessa vaihtuvien näyttelyjen tilassa järjestetään vuosittain noin 4 päänäyttelyä sekä 

muita näyttelyjä. Omien ja yhteistyönä muiden tahojen kanssa järjestettävien näyttelyjen 

teemat liittyvät pääosin kulttuurihistoriaan, kulttuuriympäristöön ja arkkitehtuuriin, 

vanhempaan keskisuomalaiseen kuvataiteeseen, kuvataiteeseen ja muotoiluun. 

Erillismuseoissa on esillä kohteiden alkuperäiset tai sisustetut interiöörit. Lisäksi Jyväskylän 

lyseon museossa on pieni vaihtuvien näyttelyjen tila. Pääosa erillismuseoiden rakennuksista 

on suojeltuja ja ne voidaan sellaisina käsittää osaksi museokokoelmaa. 

Keski-Suomen museon museorakennukseen sijoittuu näyttelytilojen lisäksi 84-paikkainen 

auditorio, pieni luentosali sekä kahvilaksi suunniteltu kokoustila. Oman käytön lisäksi opintotiloja 

vuokrataan. 

Keski-Suomen museossa 20 vakinaista vakanssia, joista 14 on museoammatillista. Kahdessa 

museoammatillisessa vakanssissa (amanuenssi/Jyväskylä-rakennustutkimus ja 

amanuenssi/yritys- ja laitosmuseot) on ulkopuolinen rahoitus. Keski-Suomen museo saa 

henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 19 vakanssista. Vuonna 2010 

valtionosuus oli 630 181 euroa. 

Vuonna 2010 Keski-Suomen museon ja sen erillismuseoiden kävijämäärä oli 25 058. 

Kävijämäärä kasvoi edellisestä vuodesta 3 367 henkilöllä. 

• Suomen käsityön museo – valtakunnallinen erikoismuseo 

Suomen käsityön museo toimii valtakunnallisena erikoismuseona suomalaisen käsityökulttuurin, 

käsityön perinteen sekä tiedon ja taidon säilyttäjänä, hoitajana, tallentajana ja 

välittäjänä. Museo edistää käsityön arvostusta ja tukee käsityöläisyyttä ammattina, harrastuksena 

ja taiteena sekä kannustaa luovaan yrittäjyyteen. Suomen käsityön museon 

kokoelmat, kirjasto ja arkistot muodostavat asiantuntevasti hoidetun kokonaisuuden, 

joka on helposti museon asiakkaiden saatavilla. 

2 Keski-Suomen museolle lahjoitettu Nojosniemen veneverstaan kiinteistö on Keski-Suomen museon omassa 

hoidossa. Rosenbröijerin hautakappeli kuuluu Jääskelän tilan kokonaisuuteen ja Vihtalahden aitta Korpelan 

talon pihapiiriin. 

13

Suomen käsityön museo on käsityön ja käsiteollisuuden asiantuntija, valtakunnallinen 

erikoismuseo, jonka osana toimivat Suomen kansallispukukeskus ja Konservointikeskus. 

Museo toimii Jyväskylässä. 

Museon toiminta perustuu Jyväskylän kaupungin ja opetusministeriön solmimaan sopimukseen, 

jonka mukaisesti museo toimii Jyväskylän kaupungin kulttuurilautakunnan alaisuudessa. 

Valtiota edustaa opetusministeriön asettama Suomen käsityön museon neuvottelukunta. 

Neuvottelukunnan puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus lautakunnan/jaoston 

kokouksissa. 

Museon perustamispäätöksenä pidetään Keisarillisen Senaatin päätöksellä 14.12.1888 saatua 

määrärahaa käsityömuseon toimintaa varten. Museo toimi aluksi Suomen Taideteollisuusyhdistyksen 

alaisuudessa Taideteollisuusmuseon yhteydessä. Vuosina 1908 -1926 

museo toimi nimellä Valtion kotiteollisuusmuseo (Helsinki) Valtion kotiteollisuustoimiston 

alaisuudessa ja sen jälkeen vuosina 1927–1933 museo toimi Taideteollisuusmuseon yhteydessä, 

minkä jälkeen sen kokoelmat varastoitiin ja museotoiminta lopetettiin. 

Museo aloitti toimintansa uudelleen itsenäisenä museona Jyväskylässä nimellä Suomen 

kotiteollisuusmuseo vuonna 1982. Kymmenen vuotta myöhemmin museo sai nimityksen 

valtakunnalliseksi erikoismuseoksi. Vuonna 1992 perustettu Suomen kansallispukukeskus 

toimii nykyään samoissa tiloissa museon kanssa ja vuonna 1995 museon yhteyteen liitettiin 

aiemmin Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön ylläpitämä Konservointikeskus. Vuonna 1997 

nimeksi vaihtui Suomen käsityön museo ja vuonna 2000 alkoi toiminta museon käyttöön 

peruskorjatussa kiinteistössä, Kauppakatu 25. Museo toimii nykyään kahdessa toimipisteessä. 

Kokoelmien säilytystilat ja Konservointikeskus sijaitsevat Salmirannassa. 

Museossa on esillä kolme perusnäyttelyä. Käsityössä elämän tuntu kertoo käsityöstä ihmisen 

elämänkaaressa koskettavin tarinoin. Aikamatka käsityöhön näyttelyn aikajanalle on poimittu 

otteita käsityön historiasta. Komeasti juhlaan näyttely kertoo tämän päivän kansallispuvuista 

ja niiden vaiheista. Museon neljässä erikokoisessa näyttelytilassa on vuosittain esillä 2–3 

päänäyttelyä, 10 Näytönpaikkanäyttelyä, 4 Gallerianäyttelyä ja kaksi Kansallispukukeskuksen 

Kujanäyttelyä. 

Suomen käsityön museon ja Suomen kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin 32 300 

esinettä koko Suomen alueelta, niistä on luetteloitu tietokantaan 28 600 esinettä. Lisäksi 

museon ja Kansallispukukeskuksen kokoelmissa on noin 46 000 valokuvaa ja arkistoaineistoa 

noin 69 hyllymetriä. 

Suomen käsityön museossa 16 vakinaista työntekijää, joista 11 on museoammatillisia. 

Lisäksi museossa työskentelee projektihenkilöstöä sekä eri oppilaitosten opiskelijoita ja 

harjoittelijoita. Museo saa Kansallispukukeskuksessa toimivan kansallispukukonsultin palkkaym. 

menoihin harkinnanvaraista kohdennettua avustusta 50 000 euroa. Kahden vuonna 2008 

vakinaistetun amanuenssin palkkamenot katetaan harkinnanvaraisella valtionavustuksella. 

Museo saa henkilötyövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta 13 vakanssista. Vuonna 2010 

valtionosuus oli 431 177 euroa. 

Vuonna 2010 museossa oli 36 701 kävijää. 

Muut museot 

Alvar Aalto -museo 

Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä ja Helsingissä, joissa sillä on neljä yleisölle avointa 

kohdetta: Alvar Aalto -museo ja Muuratsalon koetalo sekä Alvar Aallon koti ja ateljee. Rakennustaiteen 

ja muotoilun erikoismuseona se on Aalto-informaation kansallinen ja kansainvälinen 

keskus. Museon tehtävänä on huolehtia Alvar Aallon aineellisen ja henkisen perinnön 

14

jatkumisesta sekä edistää Aallon töiden ja ajatusten tunnettuutta. Museo hallinnoi kokoelmiaan, 

järjestää näyttelyitä, harjoittaa tutkimusta, tuottaa julkaisuja ja toimii arkkitehtuuri- ja 

muotoilukasvatuksen kentällä. Alvar Aalto -akatemia (seminaarit, koulutus, tutkimus) ja 

museon rakennusperintöyksikkö (rakennussuojelu) sijaitsevat Helsingissä. Alvar Aalto - 

museon toiminnasta vastaa Alvar Aalto -säätiö. 

Jyväskylän kulttuuripiireissä viriteltiin ajatusta paikallisesta taidelaitoksesta jo 1950/1960 

-luvuilla. Museohanke lähti liikkeelle lokakuussa 1966 asian edistämiseksi perustetun 

museoseuran aloitteesta. Jyväskylän kaupunki tuli mukaan rakennushankkeeseen 1969. 

Suunnitteluprosessi aloitettiin Alvar Aallon idealuonnoksilla koko Ruusupuiston alueen tulevasta 

käytöstä. Museon nimeksi annettiin Alvar Aalto -museo, Jyväskylän taidekokoelmat. 

Uusi museorakennus avattiin yleisölle 1.8.1973. Museon toimialaan kuuluivat pitkään sekä 

arkkitehtuuri että kuvataiteet. Alvar Aalto -museoseuran hallinnasta museo siirtyi Jyväskylän 

kaupungille vuonna 1979. Tämä liitto purkautui vuonna 1998, jolloin Aalto-museo siirtyi Alvar 

Aalto -säätiön hallintaan ja museo sai arkkitehtuurin ja muotoilun erikoismuseon statuksen. 

Alvar Aalto -museo toimii Jyväskylässä neljässä eri toimipisteessä. 

• Museorakennuksessa ovat esillä näyttelyt, lisäksi siellä toimii kahvila ja museokauppa. 

Rakennuksessa on tilat myös hallinto- ja arkkitehtuurikasvatustoiminnoille. 

• Arkistotoimi (piirustus- valokuva- ja asiakirjakokoelmat) on sijoitettu vuokratiloihin 

Kankaankatu 17. Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. 

• Esinekokoelmat ja varastotilat sijaitsevat Vuoriluolat Oy:ltä vuokratuissa tiloissa Kanavuoressa. 

Tilat ovat museaalisesti erinomaiset. 

• Muuratsalon koetalo toimii kesämuseona, jossa järjestetään opastettuja kierroksia. 

Rakennuksen omistaa Jyväskylän kaupunki (Elissa Aallon testamenttilahjoitus 1994). 

Koetalon käyttösopimus uusittiin Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön välillä 

vuonna 2010. 

Museon vuoden 2011 talousarvion loppusumma on 2 062 946 euroa. Yleisavustukset vuodelle 

2011 ovat valtionavustus: museo 304 000 e / akatemia 160 000 e, museon valtionosuus 

371 396 e, Jyväskylän kaupunki: museo 457 000 e / akatemia 100 000 e. Museolla on 17 

vakituista työntekijää ja 14 valtionosuuteen oikeuttavaa henkilötyövuotta. 

Museon kokoelmat koostuvat arkkitehtuuripiirustuksista (n. 120 000), valokuvista (n. 50 000), 

ja asiakirjoista (n. 80 000). Museon esinekokoelmat käsittävät noin 1600 Alvar ja Aino Aallon 

muotoilutuotetta. Alvar Aalto -museon kokoelmat kattavat koko arkkitehdin tuotannon kaaren 

ja ovat lajissaan maailmanlaajuisesti ainutkertaiset. 

Museon perusnäyttely Alvar Aalto. Arkkitehti avattiin 1.1.1998. Museon vaihtuvien näyttelyiden 

tilassa (Galleriassa) järjestetään vuosittain 3-5 näyttelyä. Museo kierrättää tuottamiaan 

näyttelyjä myös muualla kotimaassa sekä ulkomailla. Vuonna 2010 museon kävijämäärä oli 

20 170. 

Alvar Aalto -museon peruskorjauksen hankesuunnittelu valmistuu vuoden 2011 aikana. 

Peruskorjaus toteutuu 2014–2015. Museo ja uusi perusnäyttely avataan lokakuussa 2016. 

Arkkitehtonisesti laadukkaan yhdyskäytävän olemassaolo Alvar Aalto -museon ja Keski- 

Suomen museon välille tiivistäisi museoiden ja henkilökunnan yhteisyötä ja synergiaa 

(museokauppa, kahvila, auditorio, luentosali-, kokous- ja työpajatilat). Koko Ruusupuiston 

alueen kehittäminen on tärkeää molempien museoiden kannalta. 

15

Keski-Suomen ilmailumuseo 

Keski-Suomen Ilmailumuseosäätiö perustettiin Jyväskylässä 28.9.1978. Säätiön perustajajäseninä 

olivat Keski-Suomen Maakuntaliitto, Puolustusministeriö, Jyväskylän maalaiskunta 

ja kaupunki, Jyväskylän lentoasema, Jyväskylän yliopisto ja tuolloin olemassa olleet neljä 

ilmavoimien kiltaa (Lentotekniikan, Viesti- ja tutka-, Lapin ja Satakunnan lennoston killat). 

Säätiön nykyinen kokoonpano on seuraava: Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen liitto, ilmavoimat, 

Finavia, Jyväskylän yliopisto, Ilmavoimien Kiltaliitto ry ja Lentotekniikan Kilta ry. 

Sopivat tilat museolle saatiin Luonetjärven varuskunnasta lentokentän laidalta tyhjäksi jääneestä 

lentokonehallista. Ilmailumuseo avattiin yleisölle 1.6.1979. 

Museohalli kävi pian ahtaaksi niin näyttelyn kuin varasto- ja henkilökunnan työtilojenkin puolesta. 

Valtion ja Jyväskylän maalaiskunnan maakauppojen tuloksena Tikkamannilan kylässä 

sijaitseva entinen elementtitehdaskiinteistö päätyi Puolustusministeriön omistukseen ja se 

saneerattiin ilmailumuseoksi 1980-luvun lopulla. Ilmailumuseo muutti uusittuihin ja tuolloin 

avariin tiloihin keväällä 1989. Rakennuksen kokonaisneliömäärä on 4 800 m², näyttelytilaa 

3 100 m², kylmää säilytystilaa 3 650 m². Museon kiinteistön on omistanut vuodesta 2003 lähtien 

Senaatti-kiinteistöt. Museon keskeisiin kehittämistarpeisiin kuuluu museon tilakysymyksen 

ratkaisu. Museon laajennuksesta on tehty hankesuunnitelma Propelli vuonna 2004. 

Suunnitelmaa on päivitetty vuonna 2009 3 . Huhtikuussa 2011 on jätetty aloite Ilmailumuseon 

ja sen toimintojen sijoittamisesta Kankaan paperitehtaan tiloihin. Liite 14 

Museon esinemäärä on noin 9 000 ja siihen sisältyvät varsinaisiksi museoesineiksi luetteloidut 

3 300 esinettä sekä noin 6 000 varusteeksi määriteltyä yksikköä. Ilmailumuseon 

kirjastoa on tällä hetkellä noin 380 hyllymetriä. Käsikirjoitusarkistoa on noin 170 hm. Valokuva-arkisto 

sisältää yli 65 000 mustavalkoista otosta pääasiassa lentokoneista. 

Perusnäyttelyyn mahtuu noin 25 lentokonetta ja ne täyttävät koko käytettävissä olevan tilan. 

Uuden esille asetettavan lentokoneen tieltä pitää siirtää jotakin pois säilytykseen. Lentokoneiden 

lisäksi näyttelyssä on ollut alusta lähtien lentomoottoreita ja muita lentovarusteita 

sekä runsas kokoelma lentokoneiden pienoismalleja. Perusnäyttelyn lisäksi on järjestetty 

omana tuotantona tai lainattuina vaihtuvia näyttelyitä. Useita kertoja tähdättiin siihen, että 

museon julkaisusarjan uusin teos ja vuoden näyttely olivat samasta aiheesta. 

Ilmavoimien viestimuseo siirrettiin museon yhteyteen 1989. Esillepano on kokonaan uusittu 

2011. 

Vakituista henkilökuntaa museolla on kahdeksan, joista kokoaikaisia tällä hetkellä viisi. 

(Ilmailu)museoammatillisia on viisi. Valtionosuuteen oikeuttavia henkilötyövuosia on seitsemän 

(7). 

Vuonna 2010 menot 451 049 euroa, tulot 442 625 euroa, josta valtionosuus 197 029 euroa, 

Jyväskylän kaupungin avustus 79 000 euroa, muut tuet 9 519 euroa ja omatoiminen tuotto 

157 077 euroa. 

Museon kävijämäärä on vaihdellut noin 20 000:sta runsaaseen 30 000:een, vuonna 2010 se 

oli 20 497 kävijää. 

Jyväskylän yliopiston museot 

Jyväskylän yliopiston museot koostuvat kulttuurihistoriallisesta osastosta ja luonnontieteellisestä 

osastosta, joista jälkimmäinen on vuodesta 2002 alkaen tunnettu nimellä Keski- 

Suomen luontomuseo. Museoiden lähtökohtana ovat Jyväskylän seminaarin eri oppiaineiden 

3 2004: Keski-Suomen ilmailumuseon ja teknologianäyttelyn hankesuunnitelma Jyväskylän maalaiskunnan 

vuosien 2007–2013 EU-rahoituskehyksessä; Keski-Suomen ilmailumuseon laajennushankkeen 

toteutumismahdollisuudet 5.11.2009. 

16

opintokokoelmat, vuonna 1900 perutettu seminaarilaisten kansatieteellinen museo sekä 

Biologian laitoksen luonnontieteelliset opetuskokoelmat, jotka nimettiin vuonna 1973 Jyväskylän 

yliopiston luonnontieteellisiksi kokoelmiksi. Jyväskylän yliopiston johtosäännössä 

todetaan, että museon tehtävänä on tallentaa ja esitellä yliopiston tieteen ja kulttuurin 

vaiheita sekä keskisuomalaista luontoa ja tällä tavalla tukea yliopiston opetusta, tutkimusta ja 

yhteiskunnallista vaikuttavuutta. 

Museoiden kokoelmat käsittävät 40 000 esinettä, 30 000 valokuvaa, tuhat taideteosta sekä 

300 000 luonnontieteellistä näytettä. Yliopiston museon luonnontieteellisen osaston yksikkönä 

toimii myös kasvitieteellinen puutarha, joka käsittää yliopiston viheralueet Seminaarinmäellä, 

Mattilanniemessä ja Ylistönrinteellä. Puutarhan elävien kasvien kokoelmassa on 

yhteensä noin 19 000 kasvia ja 671 taksonia (lajia/lajiketta). Kulttuurihistoriallinen osasto 

toimii kahdessa eri kohteessa Seminaarinmäen kampusalueella. Luonnontieteellisen osaston 

tilat sijaitsevat pääosin Harjulla Vesilinnassa Jyväskylän kaupungin omistamissa tiloissa. 

Lisäksi museolla on säilytystilaa yliopiston päärakennuksessa ja Opinkivi-rakennuksessa. 

Tilojen yhteenlaskettu neliömäärä on 1995 m 2 . Museoilla on yhteensä kahdeksan vakinaista 

työntekijää, lisäksi museoilla on määräaikaista henkilöstöä. Museoilla ei ole museolehtoria, 

mikä koetaan suureksi puutteeksi. 

Luontomuseon näyttelytoiminnan tehtävänä on luonnonperintöön liittyvän tutkimustiedon 

esittely, opetus ja tiedonvälitys sekä ympäristökasvatus. Museon perusnäyttely Perintönä 

ympäristö on suunniteltu ympäristökasvatusta silmällä pitäen, ja se esittelee erityisesti keskisuomalaista 

luonnonperintöä. Lisäksi museolla on vaihtuvia näyttelyjä ja verkkonäyttelyjä. 

Museo järjestää näyttelyjen yhteydessä opetusja opastustoimintaa muun muassa opastettujen 

näyttelykierrosten ja www-sivuilla saatavilla olevan opetusmateriaalin muodossa. 

Kulttuurihistoriallisen osaston uusi yliopiston oppihistoriaa esittelevä perusnäyttely on suunnitteluvaiheessa. 

Museoiden rahoitus vuodelle 2011 on 690 000 euroa, mistä henkilöstömenojen osuus on 

370 000 euroa ja kiinteistömenojen osuus on 275 000 euroa. Osana julkisoikeudellista 

laitosta, joka saa valtion tukea opetusja kulttuuriministeriöltä, yliopiston museot eivät ole 

valtionosuuskelpoisia. 

Jyväskylän kaupungin avustus museolle on 52 000 euroa. Vuonna 2003 tehdyllä Jyväskylän 

kaupungin ja Jyväskylän yliopiston välisellä sopimuksella, Jyväskylän kaupunki on sitoutunut 

tukemaan Jyväskylän yliopiston luonnontieteellisen museon toimintaa vuosittain. Summaa on 

tarkistettu sopimuksen mukaisesti vuonna 2009 (kuudentena toimintavuonna) nykyiselle 

tasolle toteutuneen kustannuskehityksen perusteella. Sopimus jatkuu vuoden kerrallaan, ellei 

sitä irtisanota toisen osapuolen taholta. Vastavuoroisesti Jyväskylän yliopisto on sitoutunut 

vastaanottamaan Keski-Suomen luontomuseoon ilman pääsymaksua Jyväskylän kaupungin 

koulujen ja päiväkotien opettajajohtoiset ryhmät vuoteen 2012 asti. 

Vuonna 2010 luonnontieteellisen osaston kävijämäärä oli 14 010. Siitä koululaisryhmien 

osuus on 3 213 kävijää ja päiväkotiryhmien 614 kävijää, 27 % kävijöistä on koulu- ja päiväkotilapsia. 

Museoiden tilat, sijainti ja toimipisteiden määrä 

Jyväskylän kaupungin alueella on museotilaa runsas 23 000 m 2 , josta Museopalveluiden 

yksiköiden osuus on 11 739 m 2 . Neliömäärä jakautuu kahteenkymmeneen eri kohteeseen, 

jotka ovat eritasoisia museo ja näyttelytiloja, toimisto- ja arkistotiloja, säilytystiloja sekä Keski- 

Suomen museon erillismuseoita ja -kohteita, joita on yhdeksän. Jyväskylän taidemuseon 

toiminta on jakautunut neljään eri osoitteeseen ja kohteeseen, Suomen käsityön museon 

17

kolmeen. Keski-Suomen museolla on 13 toimipistettä eri puolilla Jyväskylää sekä Laukaassa 

ja Hankasalmella. 

Keski-Suomen museo sijaitsee Alvar Aalto -museon välittömässä läheisyydessä Ruusupuistossa. 

Jyväskylän taidemuseo ja Käsityön museo sijaitsevat kaupungin keskustassa 

Kauppakadun varrella ja Kirkkopuiston tuntumassa. Keski-Suomen museo toimii museoksi 

suunnitellussa rakennuksessa, Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo toimivat 

väliaikaiseen käyttöön suunnitelluissa entisissä liikehuoneistoissa. 

Kaupungin tiloissa toimivia muita museoita ovat Alvar Aalto -museo ja Jyväskylän yliopiston 

museoon kuuluva Keski-Suomen luontomuseo. Liite 6 

Museo- ja näyttelytilat 

• Jyväskylän taidemuseo 

Museon nykyiset Holvin näyttelytilat sijaitsevat kiinteistöyhtiössä Kauppakatu 23:ssa, ensimmäisessä 

ja toisessa kerroksessa sekä Grafiikkakeskuksessa Hannikaisenkatu 39:ssa, jossa 

toimii Galleria Harmonia. 

Museon perustamisvaiheessa näyttelytoiminta sijoitettiin entisiin pankki- ja postitiloihin 

tavoitteena museotoiminnan siirtäminen Kilpisenkadun ja Vapaudenkadun kulmaukseen 

valmistuvaan Musiikki- ja taidekeskukseen, mitä varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu 

vuonna 2000. Taidetilojen osalta suunnitelmasta jouduttiin luopumaan kun Soneran toimitalo 

valmistui kyseiselle tontille. 

Vuodesta 1998 vuoden 2005 marraskuuhun asti taidemuseolla oli näyttelytoimintaa kolmessa 

eri kohteessa: Holvissa (kokoelmanäyttelyt), Suojassa (Valtiontalo, Kilpisenkatu 8, vaihtuvat 

näyttelyt) ja Galleria Harmoniassa (Grafiikkakeskuksen ja Luovan valokuvauksen keskuksen 

näyttelyt). Valtiontalo-rakennuksen ja museon käytössä olevien tilojen huonon kunnon, 

toistuvasti vain vuodeksi kerrallaan tehdyn vuokrasopimuksen sekä kaupungin talouden 

tasapainotustoimenpiteiden myötä Jyväskylän taidemuseo luopui vuoden 2005 lopulla 

Valtiontalossa olleista näyttelytiloista, joiden pinta-ala oli noin 400 neliötä. Erityisen painavana 

perusteluna ratkaisussa oli Jyväskylän kaupungin heikko taloustilanne sekä sen korjaamiseen 

tähdänneet tasapainotustavoitteet, jotka edellyttivät käytössä olevien tilojen sekä 

henkilöstön vähentämistä kymmenellä prosentilla. Suojan tiloista luopuminen kattoi tuolloin 

pääosan museoille asetetusta tilasäästövelvoitteesta. 

Suojan tiloista luopumisen seurauksena Jyväskylän taidemuseon vaihtuvat näyttelyt siirrettiin 

Kauppakatu 23:een, Holviin, mikä oli aiemmin ollut kokoelmien esittelypaikka 4 . Kun Holvin 

tilat otettiin vaihtuvien näyttelyiden käyttöön samalla osa näyttelytiloista jouduttiin 

muuttamaan välivarastoksi. 

Holvin vakioilmastointikoneet ja turvajärjestelmät on uusittu keväällä 2010 valtiontakuun 

vaatimuksia vastaaviksi. Samalla on uusittu valaistuksen himmenninjärjestelmä. Näyttelytilojen 

yhteydessä on taidekasvatustila ja graafikon työhuone, jotka palvelevat museon yleisöä 

aktivoivaa opastus- ja työpajatoimintaa. Museon wc-tilat on ”tuunattu” taidevessoiksi ja 

hissi taidehissiksi, myös muita yleisötiloja sekä museokauppaa on kehitetty kaupunkilaisten 

kohtaamispaikaksi. Museotilojen katunäkyvyyttä on parannettu purkamalla osin ensimmäisen 

kerroksen (Aulagallerian) ikkunoiden eteen rakennettuja irtoseinäkkeitä, jotka myös estävät 

lämmönkulkua ja edistävät kovalla pakkasella ikkunoiden jäätymistä. 

4 Holvissa esillä olleet kokoelmanäyttelyt: Ester ja Jalo Sihtolan taidesäätiön kokoelma 1998–2001, Jyväskylän 

kaupungin kokoelmat/keskisuomalaisen kuvataiteen perusnäyttely 2001–2005, Suomen Taidegraafikot ry:n 

kokoelma 1998–2005. Suomen Taidegraafikoiden kokoelmista koottu uusi perusnäyttely Oravien aarteita – 

taidegrafiikkaa 60-luvun kodissa avattiin Holvin kolmannessa kerroksessa toukokuussa 2010. 

18

Nykyisiin näyttelytiloihin liittyviä ongelmakohtia ovat asianmukaisten välivarastojen, tavarahissin 

sekä lastaustilan puute. Holvin tilojen oviaukot ja useat portaat aiheuttavat vakavia 

logistisia ongelmia ja turvallisuusriskejä sekä määrittelevät samalla näyttelyiden luonnetta ja 

jopa yksittäisiä teosvalintoja. Tilojen tekniset ominaisuudet eivät vastaa ajankohtaisen näyttelytoiminnan 

eivätkä varsinkaan monimuotoisten nykytaidenäyttelyiden tarpeita (korkeus, 

muunneltavuus, pimennettävyys, äänieristys, esitystekniikka). Ripustuspintana käytetään 

pääosin ikkunoiden eteen rakennettuja irtoseinäkkeitä. Ne rajaavat teosten ripustusmahdollisuuksia 

(esim. erityisen herkät tai painavat teokset) sekä vaikuttavat samalla tilojen yleiseen 

ilmanvaihtoon ja ongelmallisten mikroilmastojen syntymiseen, jotka pahimmassa tapauksessa 

aiheuttavat ikkunoiden jäätymistä, kosteusarvojen nopeaa heittelehtimistä sekä 

kosteusvahinkoja esillä olevissa teoksissa. Tällaisia ongelmia koettiin erityisesti talvikaudella 

2009–2010 ennen ilmastointikoneiden uusimista. Sisääntuloaulan takana olevan työ-, taukoja 

varastotilan sekä säilytystilaan johtavan portaikon kosteusvauriota korjataan syksyllä 2011. 

• Keski-Suomen museo 

Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Keski-Suomen museo valmistui vuonna 1961. Museorakennus 

peruskorjattiin 1989–1990. Tuolloin rakennus muuttui kokonaan palvelemaan 

näyttely- ja opetuskäyttöä. Korjauksen yhteydessä kahden alkuperäisen näyttelytilan lisäksi 

rakennukseen tuli kaksi uutta näyttelyhallia, kun vanha esinevarasto muutettiin näyttelytilaksi 

ja laajennusosaan saatiin pieni vaihtuvien näyttelyjen sali. Museorakennuksen kaksi keskimmäistä 

kerrosta varattiin Keski-Suomi- ja Jyväskylä-perusnäyttelyjä varten. Ylimmän kerroksen 

Taidehalli ja ensimmäisen kerroksen Alahalli ovat vaihtuvia kulttuurihistoriallisia ja taidenäyttelyjä 

varten. Aika ajoin Alahallin näyttelyt levittäytyvät museon sisääntuloaulaan, jossa 

järjestetään myös pieniä teemanäyttelyjä. Vaihtuvien näyttelyjen tiloissa järjestetään vuosittain 

kaikkiaan 10–15 näyttelyä. 

Keski-Suomen museon perusnäyttelyt ovat vuosilta 1994 ja 1996. Perusnäyttelyjen uusimisvälinä 

pidetään yleisesti 10–15 vuotta. Museon kumpaakin perusnäyttelyä on viime vuosina 

huollettu ja päivitetty, mutta 2010-luvulla tulee varautua myös näyttelyjen täydelliseen uusimiseen, 

viimeistään kuitenkin museon 85-vuotisjuhlavuoteen, vuoteen 2017 mennessä. 

Museorakennuksen alun perin näyttelytiloiksi suunnitellut tilat toimivat hyvin ja ovat erilaisilla 

näyttelyrakenteilla muunneltavissa näyttelyn teeman ja sisällön mukaisesti. Näyttelytilojen 

vakioilmastointijärjestelmää ei toteutettu 1980-luvun lopun peruskorjauksen yhteydessä 

kustannussyistä. Tämän vuoksi museoon ei ole mahdollista ottaa esille arkoja aineistoja tai 

sellaisia näyttelyjä, jotka edellyttävät valtiontakuuta. Museon perusnäyttelyjen uusiminen ja 

vakioilmastoinnin asentaminen on syytä tehdä samanaikaisesti. 

Museorakennuksessa on kaksi lastaussiltaa, 1. ja 4. kerroksessa. Suurikokoisia esineitä 

voidaan tuoda sisään myös 1., 2. ja 3. kerroksen leveistä pariovista. Peruskorjauksen ja 

laajennuksen yhteydessä rakennukseen tehtiin hissi, joka soveltuu asiakaskäytön lisäksi 

myös suurikokoisten esineiden kuljetukseen. Rakennuksen näyttelytarvikkeiden varastotilat 

ovat ahtaat. Museon tilat ovat pääosin esteettömät. Ulko-ovien ja hissin oven avaamisessa 

tarvitaan avustajaa. 

Museorakennuksessa on riittävät työtilat siellä työskentelevälle henkilökunnalle (7) sekä 

tasokkaat opintotilat: auditorio, vanha luentosali, kahvio/kokoustila ja pieni opintotila. Vuonna 

2010 museon ala-aulaan, neuvonnan yhteyteen toteutettiin irtokalusteilla museokauppa ja 

auditorion AV-laitteisto uusittiin. Museorakennuksen ja näyttelytilojen valvontatekniikka on 

ajantasainen. 

Museorakennuksessa on katto- ja seinärakenteiden sisässä olevien sadevesiviemärivuotojen 

ja muiden kosteusvaurioiden vuoksi esiintynyt sisäilmaongelmia. Rakennuksen laajen- 

19

nusosan (1. kerros) lattialaatoitusta on routavaurioiden vuoksi jouduttu korjaamaan laajalta 

alueelta. 

Museorakennuksen korjaus- ja muutostöissä tulee ottaa huomioon rakennuksen julkisivuja ja 

sisätiloja koskevat suojelumääräykset. 

• Suomen käsityön museo 

Museon näyttelytilat sijaitsevat kolmessa kerroksessa kävelykadun varrella osoitteessa 

Kauppakatu 25. Museon pohjakerroksessa sijaitsevat perusnäyttelyt. Käsityössä elämän 

tuntu perusnäyttely on toinen kattaus vuonna 2000 ensimmäisen kerran rakennetulle samannimiselle 

näyttelylle. Komeasti juhlaan näyttelyssä esitellään kansallispukujemme historiaa ja 

nykypäivää. Museon toisessa kerroksessa luentosalissa sijaitsee museon kolmas perusnäyttely 

Aikamatka käsityöhön. 

Vaihtuvien näyttelyiden tilat sijaitsevat kahdessa kerroksessa. Näyttelyiden koko vaihtelee 

185–335 m² kulloisenkin näyttelyteeman mukaan. Uusia näkökulmia käsityöhön tuovia erikoisnäyttelyitä 

on keskimäärin kaksi vuodessa. Museon Ikkunagalleria sijaitsee museon 

sisääntulon vieressä ja tila (18 m²) on nähtävissä sekä Kauppakadulta että museon sisältä. 

Galleriassa on n. viisi näyttelyä vuodessa. Ikkunagalleriassa esitellään jo kannuksensa saavuttaneiden 

osaajien tuotteita. Jotkut gallerianäyttelyistä levittäytyvät koko katutason (100 m²) 

alueelle, johon yleisöllä on vapaa pääsy. Museon toisessa kerroksessa Kansallispukukeskuksen 

tietopalvelun vieressä on Kuja-niminen käytävätila vitriineineen. Kujalla (15 m²) 

esitellään pienimuotoisesti kansallispukuja ja perinteiseen pukeutumiseen liittyviä ilmiöitä. 

Näyttelyiden kesto on noin puoli vuotta. Kilpisenkadulla museon toimistotilojen sisäänkäynnin 

molemmin puolin on kaksi suurta näyteikkunaa, jotka muodostavat vuokrattavan (10 m²) 

ikkunanäyttelytilan, Näytönpaikan. Näyttelyt vaihtuvat kuukausittain ja näyttelytilaa käyttävät 

alan opiskelijat, harrastajat, yhdistykset ja aloittelevat yrittäjät. 

Näyttelyiden siirto museon tiloihin on hankalaa. Museolla ei ole varsinaista lastaustilaa, vaan 

näyttelyt on purettava ja lastattava suoraan kävelykadulta museon pääovesta, usein käsivoimin. 

Myös museoesineistön siirto tiloissa on haasteellista. Vaikka museossa on hissi, 

useissa eri tasoissa sijaitseviin näyttelytiloihin esineet on usein käytännössä kannettava. 

Näyttelytilojen yhteydessä ei ole tarvittavia varastotiloja näyttelypakkausten ja -materiaalien 

varastointiin eikä työskentelytiloja, joissa voidaan suorittaa näyttelyyn tuleville lainaesineistölle 

konservaattorin tuloja lähtötarkastuksia. Museolta puuttuu myös tila, jossa näyttely 

voitaisiin rakentaa edes osittain valmiiksi ennen varsinaista näyttelynvaihtoa. Museolla on 

vilkas koko valtakunnan kattava kiertonäyttelytoiminta. Näiden kiertonäyttelyiden ajoittaiseen 

säilytykseen puuttuvat museolta toimivat ja riittävät tilat. 

Museossa on toimiva vakioilmastointi, mutta sen huollossa ja kunnossapidossa on ollut 

ongelmia. Näyttelytilojen valvontatekniikka on uusittu vuonna 2010. 

Näyttelytilojen yhteydessä on pieni museokauppa. Museokaupan tilankäyttö mietitään 

uudelleen ja kalusteet uusitaan vuoden vaihteessa 2011. Museon asiakkaiden kannalta tilojen 

pahin ongelma on hankalasti käytettävä kaidehissi, lukuisat portaat ja tasot. Kaidehissi on 

liian pieni nykyisille sähköpyörätuoleille. Lisäksi se on liian ahtaassa paikassa ja sen käyttö 

ilman avustajaa on käytännössä lähes mahdotonta. 

20

Keski-Suomen museo erillismuseot ja -kohteet 

Keski-Suomen museon erillismuseot ja -kohteet (Liite 1) ovat pääosin suojeltuja rakennuksia 

ja niiden kunnostamisessa on keskeistä säilyttävät ja palauttavat korjaukset. Kohteiden 

luonteen vuoksi tilat ovat osittain esteellisiä. Korjauksista sovitaan vuosittain yhdessä Jyväskylän 

tilapalvelun kanssa. 

Pienmäen talomuseon pihapiirissä olevaan navettaan tehdään syksyllä 2011 lattia, jotta tilaa 

voidaan käyttää tarvittaessa opintotilana. Talomuseolle vedetään vesijohto (vesiposti), kun 

kohteen naapuriin rakennetaan uuden asuinalueen kunnallistekniikkaa. 

Keski-Suomen museon käsityöläiskodit avataan yleisölle Cygnaeuksenkatu 2:n pihapiirissä 

vuonna 2012. Keski-Suomen museon hoitoon pihapiirissä tulee myös niin sanottu Sparvinin 

talo ja osa makasiinirakennuksesta. Kummankin rakennuksen kunnostukseen Jyväskylän 

tilapalvelu on saanut avustusta Keski-Suomen ELY-keskukselta. Rakennusten kunnostusta 

suunnitellaan yhdessä tilapalvelun ja tontilla toimivan yrittäjän kanssa. 

Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle siirtyneen Jyväskylän lyseon vanhan koulutalon tulevan 

peruskorjauksen yhteydessä myös museotilat kunnostetaan. Tuolloin vuonna 2008 valmistunut 

perusnäyttely joudutaan purkamaan ja palauttamaan korjauksen jälkeen. Peruskorjauksen 

yhteydessä museon tiloista saadaan esteettömät. Korjauksen aikataulu ei ole tiedossa. 

Jyväskylän kaupungin omistaman Jääskelän tilan kehittämisen yhteydessä kiinnitetään 

erityishuomio Rosenbröijerin hautakappeliin, jotta muinaismuistolailla suojeltu kohde ja 

hautarauha on varmasti jatkossakin turvattu. Kaikkien erillismuseoiden ja -kohteiden murtoja 

palosuojauksesta tulee huolehtia. 

Toimisto ja arkistotilat 

Museoilla on toimistotiloja viidessä eri osoitteessa ja seitsemässä eri kohteessa. Taidemuseossa 

on toimistotiloja Tietotalossa ja Grafiikkakeskuksessa ja Keski-Suomen museolla 

Tietotalossa, Kokoelmakeskuksessa ja museorakennuksessa. Suomen käsityön museon 

toimistotilat sijaitsevat museotilojen yhteydessä Kauppakatu 25:ssä ja Salmirannassa. 

Jyväskylän taidemuseon toimistot, arkisto ja kirjasto muutettiin vuoden 2006 lopussa 

Valtiontalosta Tietotalon 2. kerrokseen, missä museolla on käytössä kahdeksan toimistohuonetta, 

kirjasto- ja arkistotilaa sekä pieni neuvottelutila. Myös pääosa Keski-Suomen 

museon toimistotiloista, arkistot ja kirjasto muutettiin samassa yhteydessä Cygnaeuksenkatu 

3:sta Tietotalon ensimmäiseen kerrokseen. Keski-Suomen museon arkistojen (asiakirja-, 

valokuva- ja negatiiviarkisto) sijoittuminen Tietotaloon samaan yhteyteen kuvapalvelujen 

asiakastilojen, valokuvaajan työtilojen ja muun muassa kulttuuriympäristöyksikön kanssa on 

ollut toiminnan kannalta keskeistä. Myös taidemuseon kuvakokoelmakaapit on sijoitettu 

Keski-Suomen museon arkistotilaan. Jatkossa arkistot tarvitsevat lisää tilaa ja tilojen vakioilmasto-olosuhteet 

tulee saada asianmukaiseen kuntoon. Keski-Suomen museon Tietotalon 

11 (1–4 hengen) toimistohuoneesta kolme sijaitsee toisessa kerroksessa taidemuseon tilojen 

yhteydessä. 

Toimintojen keskittämisellä Tietotaloon haluttiin vahvistaa sivistyspalvelujen hallinnon vuorovaikutusta 

ja yhteistyötä sekä vuonna 2005 perustettua museotointa vähentämällä toimintojen 

hajasijoitusta. Samalla saatettiin luopua tiloista Valtiontalossa sekä asteittain myös 

Cygnaeuksenkatu 3:ssa Kokoelmakeskukseen siirtymisen myötä. Sijoittuminen hallintokortteliin 

on myös helpottanut Keski-Suomen museon päivittäistä kanssakäymistä kaupunkirakennepalvelujen 

kanssa. Asiakkaiden kannalta Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen 

museon toimistojen ja arkiston sijainti Tietotalossa, esteettömissä tiloissa on helpottanut 

saavutettavuutta ja asiointia. 

21

Suomen käsityön museon toimistotilat sijaitsevat vuonna 2000 museolle peruskorjattujen 

näyttelytilojen yhteydessä. Toimistohuoneita on 11. Toimisto- ja työtilojen yhteydessä sijaitsevat 

myös museon käsikirjasto sekä tutkimusarkisto- ja kuva-arkistotilat. Käsikirjastoon on 

sijoitettu neljä työpistettä. Museolla on pieni neuvotteluhuone. Työtilojen yhteyteen on järjestetty 

pieni kuvauspiste. Museon pohjakerroksessa on henkilökunnan sosiaalitilat, museoon 

tulevan esineistön säilytystilat ja rakennevarasto. Vuoden 2010 aikana museo sai 50 m 2 lisää 

kellarivarastoa näyttelyrakenteille pohjakerrokseen. 

Toimisto- ja työtilat ovat ahtaat ja niissä on runsaasti tasoja ja portaita ja liikkuminen ja tavaran 

kuljetus on vaikeaa, erityisesti liikuntaesteisten asiakkaiden on hankala liikkua tiloissa. 

Toimistotilojen huoneiden korkea lämpötila aiheuttaa ongelmia keväisin ja kesäisin. 

Säilytystilat 

Museoiden yhteinen toimipiste on vuoden 2009 lopulla käyttöön otettu Kokoelmakeskus 

Salmirannassa entisessä rakennusalan oppilaitoksessa. Kokoelmakeskuksen noin 2 000 

neliöön on mahdutettu aiemmin seitsemässä eri kohteessa sijainneet varastotilat, joiden 

neliömäärä oli 3 600 m 2 . Tehokkaamman tilankäytön on mahdollistanut Suomessa toistaiseksi 

ainutlaatuinen hyllyjärjestelmä, mikä puolestaan on mahdollistanut korkean tilan täysimääräisen 

hyödyntämisen. 

Toiminnallisesti uutta ovat myös keskukseen sijoittuvat museomestareiden (3) yhteiset työtilat 

sekä muut yhteiskäytössä olevat työ- ja varastotilat. Kokoelmakeskukseen sijoittuvat 

myös Keski-Suomen museon kokoelmista vastaavan amanuenssin työpiste, esineistön 

luettelointi, sitä tukeva käsikirjasto sekä arkeologiasta vastaavan amanuenssin muinaisjäännösten 

käsittelytilat ja konservaattorin työtilat. Keski-Suomen museon valokuvausstudio 

ja kiertonäyttelyvarasto sijoitettiin Kokoelmakeskuksen naapuriin Konservointikeskuksen 

rakennukseen. Nämä toiminnot jäivät odottamaan lopullista ratkaisua, kun pääosa Keski- 

Suomen museon toimisto- ja työtiloista sekä arkistot muutettiin Tietotaloon syksyllä 2006. 

Museoilla on edelleen säilytystiloja myös Kokoelmakeskuksen ulkopuolella: Jyväskylän 

taidemuseolla on säilytystilaa näyttelytilojen yhteydessä 117 m 2 ja Suomen käsityön museolla 

Konservointikeskuksen yhteydessä. Kokoelmakeskus toteutettiin olemassa oleviin, Jyväskylän 

kaupungin omistamiin tiloihin, jonka tilat täyttyvät lähivuosina kokoelmamuuton loppuun 

saattamisen sekä kokoelmien kasvun myötä. Kokoelmien tilatarvetta on kasvattanut myös 

Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kunnan taidekokoelmien liittäminen osaksi Jyväskylän 

kaupungin kokoelmia. Lisätilaa tarvitsevat myös kaupungin rakennusten peruskorjausten 

alta väliaikaisesti tai kokonaan palautuvat sijoitetut esineet ja taideteokset. 

Museoiden nykyisiin tiloihin liittyvät kehittämistarpeet 

- Keski-Suomen museon peruskorjaus ja vakioilmastointi 

- Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon näyttelytilojen 

rakenteelliset ja toiminnalliset ongelmat sekä hissien käyttöön, toimintaan ja 

sijaintiin liittyvät ongelmat 

- Pienmäen talomuseon vesiposti 

- Cygnaeuksenkatu 2:n Sparvinin talon ja makasiinirakennuksen (osa) 

kunnostaminen museokäyttöön osana Vanhaa pihaa 

- Keski-Suomen museon erillismuseoiden palo- ja murtosuojaus 

- Keski-Suomen museon arkiston olosuhteiden vakiinnuttaminen ja lisätilat 

- Valokuvausstudion ja -laboratorion pysyvä ratkaisu 

- Välivarasto kaupungin rakennusten peruskorjausten alta väliaikaisesti 

palautuville esineille ja teoksille 

- Varautuminen säilytystilatarpeen kasvuun ja Kokoelmakeskuksen 

laajentamiseen viereisiin rakennuksiin 

Toiminnan taloudelliset edellytykset 

22

Toiminnan taloudelliset edellytykset 

Jyväskylän kaupunki kattaa huomattavan osan museopalveluiden yksiköiden menoista, jotka 

olivat 4 514 920 euroa vuonna 2010. Museoiden oman toiminnan tuotto oli 332 818 euroa ja 

museoiden saamat tuet ja avustukset olivat 284 017 euroa. Museoiden tulojen (yhteensä 616 

835 e) osuus oli noin 14 % kokonaismenoista ja museotoimintaan saatu valtionosuus oli 

1 415 299 euroa, noin 31 % kaikista menoista. Laskennallisesti museoiden tulot ja kaupungin 

saama valtionosuus kattoivat 45 % museotoiminnan menoista. 

Haasteellisinta museoiden kulurakenteessa on ollut henkilöstö- ja kiinteistömenojen suuri ja 

jatkuvasti kasvava osuus kaikista menoista sekä toisaalta varsinaiseen toimintaan (kokoelmat, 

näyttelyt, museokasvatus, tutkimus, julkaisut, tiedotus, markkinointi) käytettävän rahoituksen 

hupeneminen kustannustason nousun sekä 2000-luvulla tehtyjen leikkausten seurauksena. 

Vuodesta 1999 lähtien museoiden kiinteistökulut ovat lähes kaksinkertaistuneet, 

henkilöstökulut ovat nousseet noin kolmanneksella. 

Jyväskylän museoiden nettomenot per asukas vuonna 2009 

Lähde: Museotilasto 2009 

Museopalvelut: 

Jyväskylän taidemuseo 

Keski-Suomen museo 

Suomen käsityön museo 

8,30 e/as. 

11,77 e/as. 

8,78 e/as. 

Muut kaupungissa toimivat museot: 


7,51 e/as. 

Keski-Suomen ilmailumuseo 1,78 e/as. 5 

Yliopiston museot 

6,00 e/as. 

Valtakunnallisessa vertailussa (46 valtionosuuden piirissä olevaa museota) museoiden nettomenot/asukas 

vaihtelivat 134 eurosta (Saamelaismuseo Siida) noin yhteen euroon/asukas 

(Suomen Rautatiemuseo, Helsinki). Jyväskylän kaupungin museot olivat tässä vertailussa 

KSM 24., SKM 31. ja JTM 32. sijalla. Vertailumuseoiden nettomenot/asukas olivat keskimäärin 

15,1 euroa (taidemuseot: 11,4 euroa, kulttuurihistorialliset museot 18,2 euroa ja 

erikoismuseot 15,7 euroa / asukas). Erikoismuseoiden keskimääräistä euromäärää nostavat 

Saamelaismuseon poikkeuksellisen korkeat asukasta kohden lasketut nettomenot. Liitteet 7 

ja 8 

Museoiden varsinaisen toiminnan menojen osuus kaikista menoista 2009 

Vuoden 2009 Museotilaston pohjalta laskettiin museoiden varsinaisen toiminnan menojen 

(muut kuin henkilöstö- ja kiinteistömenot) osuus kokonaismenoista. Tarkastelussa olivat 

mukana 20 eri kaupungin/kunnan museot museotyypeittäin (aluetaidemuseot, maakuntamuseot, 

valtakunnalliset erikoismuseot). Liite 9 

Viidentoista kaupungin taidemuseoiden tarkastelussa (status: aluetaidemuseo tai taidemuseo) 

varsinaisen toiminnan menojen osuus kaikista menoista vaihteli 12 prosentista 42 

prosenttiin, keskiarvo 23 %. Jyväskylän taidemuseon toimintamenot olivat 16,8 % kaikista 

menoista. Vertailussa Jyväskylän prosenttiosuus oli neljänneksi pienin. 

5 Vuokra ja suurin osa kiinteistön hoitokuluista on maksettu Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasmuseoiden 

määrärahasta, eivätkä sisälly nettomenot/asukas -laskelmaan. 

23

Kulttuurihistoriallisten museoiden (15) tarkastelussa vaihteluväli oli 9 prosentista 28 prosenttiin, 

keskiarvo 15 %. Alin toimintamenojen prosenttiosuus oli Kuopiossa. Jyväskylässä Keski- 

Suomen museon toimintamenojen osuus oli 10,6 % eli vertailun toiseksi pienin. 

Erikoismuseoiden vertailussa vaihteluväli oli 12 prosentista 34 prosenttiin, keskiarvo 22 %. 

Vertailussa Suomen käsityön museon luku (19,6 %) asettui lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa 

ja oli kuudenneksi pienin. Vastaava luku Alvar Aalto -museon osalta oli 16,8 prosenttia 

ja Keski-Suomen ilmailumuseon osalta 29,4 prosenttia. 

Menojen ja tulojen kehitys museopalveluiden yksiköissä 1999–2010 

• Kiinteistömenot 

Kiinteistömenot ovat runsas kolmannes museoiden kaikista menoista. Vuonna 

2010 kiinteistömenot olivat 1 537 812 euroa. Katelaskelman tasolla museoiden 

vuokrakulut ovat kasvaneet kahdentoista vuoden aikana 850 700 eurolla, keskimääräinen 

nousu on ollut 77 300 euroa vuodessa. Kuva 1 

Kiinteistökustannuksien nousuun vaikuttaneita tilaratkaisuja ovat tarkastelujaksolla 

olleet Suomen käsityön museon tilojen rakentaminen Kauppakatu 

23:een 6 (1999–2000), Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon 

toimistotilojen siirtyminen Tietotaloon sekä Kokoelmakeskuksen käyttöönotto. 

Jälkimmäinen on kasvattanut erityisesti Keski-Suomen museon tilavuokria 

vuodesta 2009 alkaen. Kokoelmakeskuksen käyttöönotto kasvatti museoiden 

vuokria noin 250 000 eurolla, josta päällekkäisten tilojen vuokrien osuus on noin 

150 000 euroa. . 

Keski-Suomen museon päällekkäiset varastotilat jäävät muuton etenemisen 

myötä kokonaan pois käytöstä vuoden 2011 aikana. (Varastotiloista säästyvä 

vuosivuokra on 20 450 euroa). Opetusministeriö avusti vuonna 2009 museoiden 

Kokoelmakeskuksen rakentamista 750 000 eurolla. 

Vuonna 2009 Keski-Suomen museon erillismuseoiden määrä kasvoi yhdellä, kun 

kuntien yhdistymisessä Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella siirtyi Keski- 

Suomen museon hoitoon. Kohteen sisäiset vuokrat siirtyivät samalla museon 

kiinteistömenoihin. 

Jyväskylän taidemuseon kiinteistökustannukset kasvoivat jakson 1999–2010 

aikana 65 000 eurolla. Luopuminen Valtiontalon tiloista vähensi museon kiinteistökustannuksia 

vuonna 2006, mutta samalla muutto Tietotaloon sekä vuokrien 

yleinen nousu söivät kustannussäästöjä. Keski-Suomen museon kiinteistömenot 

kasvoivat vastaavana aikana 531 000 euroa ja Suomen käsityön museon 

264 000 euroa. 

Vuosina 2011–2013 taidemuseon ja käsityön museon vuokria nostavat ilmastointijärjestelmiin 

kuuluvien vakioilmastointikoneiden uusimiset. Vuodesta 2012 

alkaen taidemuseon tilavuokria lisää Grafiikkakeskuksen siirtyminen Veturitalleille 

(50 000 e). Keski-Suomen museon Cygnaeuksenkatu 2:n pihapiiriin 

siirrettyjen ja kunnostettujen käsityöläiskotien vuokra tulee Jyväskylän Tilapalvelun 

ilmoituksen mukaan nousemaan vuonna 2012 30 000 euroon. 

6 Jyväskylän kaupunki/ Suomen käsityön museo sai vuonna 1999 museotilojen peruskorjaukseen miljoonan 

markan valtionavustuksen (168 000 euroa). 

24

TILAVUOKRAT 1999 - 2010 

euroa 

1 000 000 

900 000 

800 000 

700 000 

600 000 

500 000 

400 000 

300 000 

200 000 

100 000 

Taidemuseo 

K-S museo 

Käsityön museo 

0 

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Kuva 1 

• Henkilöstömenot 

Henkilöstömenot muodostavat lähes puolet, noin 49 %, museoiden kaikista 

menoista. Vuonna 2010 museoiden henkilöstömenot olivat 2 202 210 euroa, 

josta vakinaisen henkilökunnan palkat sivukuluineen oli 1 720 000 euroa. 

Katelaskelman tasolla museoiden henkilöstömenot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla 

804 874 euroa, jolloin keskimääräinen kasvu vuositasolla on ollut noin 

73 170 euroa. (Kuva 2) Henkilöstökulujen nousuun ovat vaikuttaneet yleiset 

palkkaratkaisut, henkilöstöratkaisut, erillisellä projektirahoituksella ja ulkopuolisella 

rahoituksella palkatun määräaikaisen henkilöstön määrä sekä asiantuntijapalveluiden 

käyttö. Vakinaisen henkilöstön määrä on kasvanut vuodesta 1999 

alkaen 7 henkilöllä. 

Museoilla on vakituisissa vakansseissa 5,5 ulkopuolisella rahoituksella palkattua 

työntekijää: Keski-Suomen museon yritys- ja laitosmuseoamanuenssi ja 

amanuenssi/Jyväskylä-rakennustutkija, Suomen käsityön museo amanuenssi 

/kokoelmat, amanuenssi/tutkimus sekä kansallispukuneuvonnasta vastaava 

amanuenssi. Galleria Harmonian museoassistentti, jonka palkasta Luovan valokuvauksen 

keskus maksaa puolet. Ulkopuolista rahoitusta saadaan yhteensä 

202 000 euroa (KSM kaksi amanuenssia 73 464 e, Suomen käsityön museo 

kolme amanuenssia 108 000 e, JTM noin 20 000 e). 

Tarkastelujaksolla Jyväskylän taidemuseon henkilöstömenot ovat kasvaneet 

264 000 eurolla, Keski-Suomen museo 333 000 eurolla ja Suomen käsityön 

museon 207 000 eurolla. Vuonna 2010 Keski-Suomen museon kokoelmamuutto 

lisäsi henkilöstökuluja 43 000 euroa. Vuodesta 2012 alkaen Käsityöläiskotimuseoiden 

avaaminen osana Vanhaa pihaa (Cygnaeuksenkatu 2) kasvattaa 

Keski-Suomen museon henkilöstökuluja 23 000 eurolla. 

25

HENKILÖSTÖMENOT 1999 - 2010 

euroa 

1 000 000 

900 000 

800 000 

700 000 

600 000 

500 000 

400 000 

300 000 

200 000 

100 000 

Taidemuseo 

K-S museo 


0 

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Kuva 2 

• Varsinaisen toiminnan menot 

Toimintamenot, jotka eivät sisällä kiinteistö- ja henkilöstömenoja, muodostavat 

vajaan viidenneksen, 18 % museoiden kaikista menoista. Vuonna 2010 museoiden 

toimintamenot olivat 765 889 euroa. Tarkastelujaksolla museoiden toimintamenot 

ovat kasvaneet 257 000 eurolla, jolloin kasvua on ollut vuositasolla noin 

23 000 euroa. Kuva 3 

Vuodesta 1999 vuoteen 2010 Jyväskylän taidemuseon toimintamenot ovat 

kasvaneet runsaat 44 000 euroa. Vuodesta 2001 vuoteen 2005 museon toimintamenot 

putosivat 97 000 euroa ja kääntyivät nousuun vuonna 2006 pääosin 

Valtiontalon tiloista luopumisen ja näyttelytoiminnan vähenemisen seurauksena. 

Tarkastelujaksolla Keski-Suomen museon toimintamenot ovat nousseet 93 000 

eurolla ja Suomen käsityön museon 119 635 eurolla 7 . 

7 Keski-Suomen museon varsinaisen toiminnan menoja on vuosina 2009–2010 kasvattanut esinekokoelmien 

muutto Kokoelmakeskukseen. Suomen käsityön museon menoja nostivat vuosina 2000/2001 Käsityö 2000 - 

museon ja Aivian palvelujen tuotteistamiseen ja markkinointiin saatu EAKR ja Keski-Suomen liiton maakunnan 

kehittämisraha yhteensä 1 000 000 mk ja 2007/2008 ESR ja Lapin Liiton 60 000 euron Poron jäljillä 

projektiavustus. 

26

VARSINAISEN TOIMINNAN MENOT 1999 - 2010 

500 000 

450 000 

400 000 

350 000 

euroa 

300 000 

250 000 

200 000 

Taidemuseo 

K-S museo 


150 000 

100 000 

50 000 

0 

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Kuva 3 

• Omatoiminen tuotto (ei sisällä tukia ja avustuksia) 

Vuonna 2010 kaupungin museoiden oman toiminnan tuotto oli 332 461 euroa, 

josta pääsymaksujen osuus oli 32 152 euroa eli 9,7 prosenttia. 

Tarkastelujaksolla 1999–2010 omatoiminen tuotto on kasvanut lähes 

kaksinkertaiseksi (v. 1999 180 761 euroa). 

Keski-Suomen museon omatoiminen tuotto perustuu asiantuntijapalveluista 8 

saataviin tuloihin, tilavuokriin, pääsymaksuihin ja museokauppaan, Suomen 

käsityön museossa pääsymaksuihin, museokauppaan (mm. julkaisut), kiertonäyttelytoimintaan 

sekä konservointikeskuksen tuloihin. Taidemuseon oman 

toiminnan tuotto koostuu museokaupasta, palvelujen myynnistä, grafiikan pajan 

ja vierashuoneen käytöstä sekä pääsymaksuista. 

Jyväskylän taidemuseon pääsymaksutulot ovat olleet jatkuvasti pienemmät kuin 

Keski-Suomen museon ja Suomen käsityön museon vastaavat tulot. 2000-luvulla 

taidemuseon pääsymaksutulot ovat vaihdelleet 4 000 eurosta 9 800 euroon. 

Keski-Suomen museossa vaihteluväli on ollut 10 000 eurosta 13 000 euroon ja 

Suomen käsityön museossa 10 000 eurosta jopa 20 000 euroon, mikä saavutettiin 

vuonna 2003. Vuonna 2010 museoiden pääsymaksutulot olivat 9 620, 

12 117 ja 10 415 euroa. Jyväskylän taidemuseon pääsymaksutulot lähes kaksinkertaistuivat 

edellisvuodesta. Maksavien asiakkaiden määrää kasvatti erityisesti 

näyttely Helmiä Ateneumista, Herman ja Elisabeth Hallonbladin kokoelma. 

8 Keski-Suomen museo on muun muassa tehnyt tilauksesta Jyväskylän ammattiopistolle (matkailuala) vuosittain 

toistuvan opintokokonaisuuden keskisuomalaisesta kulttuuriperinnöstä ja kunnille kulttuuriympäristöön liittyviä 

inventointeja, dokumentointeja ja rakennushistoriaselvityksiä. Myös kuva-arkiston maksulliset palvelut ovat 

tärkeä osa omatoimista tuottoa. 

27

Valtionosuus ja valtionosuusuudistuksen vaikutukset 

Aluetaidemuseona, maakuntamuseona ja valtakunnallisena erikoismuseona museot saavat 

henkilövuosiin sidottua korotettua valtionosuutta, joka on 47 % hyväksytyn henkilötyövuoden 

hinnasta. Vuodelle 2011 määritelty valtion osuuteen oikeuttavan henkilötyövuoden hinta on 

71 698 euroa. Valtionosuuksiin oikeuttavien henkilötyövuosien määrä Jyväskylän museotoimessa 

vuodelle 2011 on 42. Vos-henkilötyövuodet ja niitä vastaava kaupungin saama 

valtionosuus jakautuvat museoittain seuraavasti: 

Jyväskylän taidemuseo 10 vos-henkilötyövuotta valtionosuus 336 981 euroa 

Keski-Suomen museo 19 vos-henkilötyövuotta valtionosuus 640 263 euroa 

Suomen käsityön museo 13 vos-henkilötyövuotta valtionosuus 438 075 euroa 

Huomattavimmat valtinosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien muutokset ovat tapahtuneet 

Suomen käsityön museossa, jossa luku on vuoden 2004 jälkeen pudonnut 16:sta 13:een. 

Keski-Suomen museon henkilötyövuosien määrä on 2000-luvulla vaihdellut 21 ja 20 välillä. 

Vuonna 2005 museo sai yhden henkilötyövuoden lisää suunnattavaksi kulttuuriympäristön 

hoitoon liittyviin tehtäviin. Valtionosuuden kasvua ei suunnattu museolle. Vuoden 2008 

lopussa Keski-Suomen museo menetti yhden henkilötyövuoden, mikä kostautui vastaavana 

vähennyksenä museoiden vuoden 2009 talousarviossa. 2000-luvulla tehtyjen säästötoimenpiteiden 

seurauksena museoista on menetetty viisi henkilötyövuotta, mikä valtion osuuden 

nykytasolla merkitsee noin 169 000 euron menetystä Jyväskylän kaupungin valtionosuuksissa. 

Käytännössä summa vastaa viiden museoamanuenssin palkkaa henkilösivukuineen. 

Valtionosuusuudistus 2007–2010 

Eduskunta hyväksyi vuonna 2005 hallituksen esityksen opetusja kulttuuritoimen rahoituslain 

uudistuksesta, jonka myötä museoiden, teattereiden ja orkestereiden yksikköhinta tarkistetaan 

joka neljäs vuosi (vuoden 2008 alusta alkaen) kustannustasoa vastaavaksi. Uudet 

yksikköhinnat ovat olleet täysimääräisenä käytössä vuodesta 2010. Seuraavan kerran yksikköhinnat 

tarkistetaan vuonna 2011 vuoden 2009 toteutuneiden käyttökustannusten pohjalta. 

Uudistuksen myötä kulttuurilaitosten valtionosuudet ovat kasvaneet noin 70 % (2008: 25 %, 

2009: 21 % ja 2011 21 %). Museoiden osalta euromääräinen kasvu on ollut noin 18 

miljoonaa euroa. 

Jyväskylän kaupungin museoiden osalta valtionosuuden uudistus on kasvanut Jyväskylän 

kaupungin saamaa valtionosuutta 633 459 eurolla vuosina 2007–2010. Samana aikana 

museoiden kiinteistökulut ovat kasvaneet lähes 600 000 eurolla. 

Kehittämistarpeet 

- Tiloja ja toimintoja keskittämällä ja yhteistyötä kehittämällä lisää resursseja 

varsinaiseen toimintaan 

- Kolmivuotisella budjetoinnilla mahdollisuuksia talouden ja toiminnan 

pitkäjänteisempään suunnitteluun (esim. näyttelyohjelmat suunnitellaan 2-5 

vuoden tähtäimellä) 

- Korkeatasoisilla erikoisnäyttelyillä uusia yhteistyökumppaneita ja asiakkaita 

- Menestyvät museokaupat ja kahvilat tuomaan lisää asiakkaita ja tuloja 

- Asiantuntijapalvelujen myynti (opastukset, luennot, selvitykset jne.) 

28

Avustukset museoille 

Jyväskylän kaupungin avustukset museoille 

• Alvar Aalto -museo 

Alvar Aalto -museo siirtyi 1.4.1998 alkaen Alvar Aalto -säätiön toiminnaksi kaupungin ja säätiön 

välisellä sopimuksella. Sopimuksen mukaan ”osapuolten tavoitteena on Alvar Aaltomuseon 

toiminnan ylläpitäminen vähintään silloisessa laajuudessa ja sen kehittäminen yksiköiden 

erilainen luonne säilyttäen, elleivät osapuolet tämän sopimuksen täyttämiseksi toisin 

sovi.” Jyväskylän kaupunki avustaa museota 456 700 eurolla vuonna 2011. Museo saa 

valtionosuutta opetusja kulttuuriministeriöltä 14 henkilötyövuoden mukaan 371 396 euroa. 

Avustus sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon saajakohtaisena. 

Museolla on Jyväskylän kaupungin Tilapalvelun kanssa vuokrasopimukset kaupungin omistamista 

tiloista, jotka ovat museon käytössä. 

• Keski-Suomen Ilmailumuseo 

Keski-Suomen Ilmailumuseo on Keski-Suomen ilmailumuseosäätiön ylläpitämä museo, joka 

toimii Tikkakoskella. Jyväskylän kaupunki avustaa museota 79 000 eurolla vuonna 2011. 

Museo saa valtionosuutta opetusja kulttuuriministeriöltä 7 henkilötyövuoden mukaan 

200 181 euroa. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta on tehnyt säätiön kanssa avustussopimuksen. 

• Keski-Suomen luontomuseo 

Keski-Suomen luontomuseo on Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo. Kaupunki 

on tehnyt 22.4.2003 sopimuksen Jyväskylän yliopiston kanssa museotoiminnan tukemisesta 

kymmeneksi vuodeksi niin että sopimus päättyy 31.12.2012. Tämän jälkeen sopimus jatkuu 

yhden vuoden kerrallaan, ellei sitä irtisanota toisen osapuolen taholta (irtisanomisaika 6 kk 

ennen seuraavan sopimuskauden alkua). Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta on hyväksynyt 

avustussopimuksen, jonka mukaan avustus on 52 000 euroa vuonna 2011. Avustuksen 

vastineena Jyväskylän kaupungin päiväkotien ja koulujen lapset pääsevät museoon ilmaiseksi 

opettajiensa johdolla. 

• Suomen Tietojenkäsittelymuseo 

Suomen tietojenkäsittelymuseoyhdistys ry. ylläpitää museokokoelmaa, joka muodostuu 

tietojenkäsittelyalan laitteista ja muusta materiaalista. Museolla on toimitilat Varikkotie 

160:ssa Vaajakoskella (Kanavuoren luolassa). Museolla on päänäyttely Agoran teknologiakeskuksessa 

ja JAMKin Dynamon tiloissa ”Tietotekniikan vuosikymmenet”. Tilat ovat 

näyttelykäytössä korvauksetta. Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisolautakunta avustaa yhdistystä 6 

000 eurolla vuonna 2011. Avustus käytetään Varikkotien tilan vuokrakustannuksiin, jotka ovat 

15 000 e/vuosi. Yhdistyksellä ei ole palkattua henkilöstöä, vaan kokoelmaa kartutetaan ja 

luetteloidaan jäsenistön vapaaehtoistyönä. 

Museoiden harkinnanvaraiset avustukset 

Suomen käsityön museo hakee vuosittain Opetus- ja kulttuuriministeriön harkinnanvaraista 

toiminta-avustusta erikoismuseoiden erityistehtäviin. Vuodelle 2011 erityistehtäviin saatu 

avustussumma oli 175 000 euroa. Avustus sisältää myös Suomen kansallispukukeskuksen 

toimintaan tarkoitetun 50 000 euron määrärahan. 

Suomen käsityön museo voi valtakunnallisena erikoismuseona hakea ministeriöltä harkinnanvaraista 

toiminta-avustusta myös projekteihin, kuten valtakunnallisiin kiertonäyttelyihin. 

Viimeksi vuonna 2010 museo sai 20 000 euron avustuksen valtakunnalliseen kiertonäyttelytoimintaan. 

29

Museoilla on vuosittain mahdollisuus hakea muun muassa Opetus- ja kulttuuriministeriön ja 

Ympäristöministeriön avustuksia sekä Museoviraston avustuksia innovatiivisiin hankkeisiin. 

Viime vuosien aikana avustukset on kohdistettu erityisesti aineistojen digitointiin ja museoaineistojen 

parempaan saavutettavuuteen sekä kulttuuriympäristökasvatukseen. Jyväskylän 

taidemuseo hakee Opetus- ja kulttuuriministeriöstä harkinnanvaraisia avustuksia myös 

kansainvälisiin näyttelyihin (Graphica Creativa, Lumo). Suurin osa haettavista avustuksista 

edellyttää museon omarahoitusosuutta. 


- Luodaan taloudelliset edellytykset suunnata Suomen käsityön museon 

harkinnanvarainen avustus jatkossa valtakunnallisen erikoismuseon erikoistehtäviin 

avustuksen ehtojen mukaisesti 

- Varautuminen avustusten omarahoitusosuuteen 

Kävijämäärät, ilmaiskävijät ja pääsymaksut 

Museoiden kävijämäärät, ilmaiskävijät ja pääsymaksut vuonna 2010 

Museo Kävijät Ilmaiskävijät Pääsymaksut, euroa 

Jyväskylän taidemuseo 30 101 28 114 9 620 

Keski-Suomen museo 25 058 22 408 12 117 

Suomen käsityön museo 36 701 34 456 10 415 

Yhteensä 91 860 84 978 32 152 

Vuonna 2010 Jyväskylän kaupungin museoiden kävijämäärä oli 91 859. Vuodesta 1999 

määrä on noussut runsaalla viidenneksellä, 20 000 kävijällä. Lähelle vuoden 2010 tasoa 

päästiin vuonna 2004, jolloin luku oli 89 580. 

Museokohtaisesta kävijämäärien kehityksestä kertoo kuva 4. Vuodesta 2005 vuoteen 2006 

kävijämäärissä tapahtui notkahdus, kun Jyväskylän taidemuseo luopui vaihtuvien 

näyttelyiden tilasta Suojasta (Valtiontalo). Samalla museon kävijämäärä laski 

näyttelytarjonnan vähenemisen myötä noin 10 000 kävijällä 32 243:sta 22 426:een. 

Uudelleen museo pääsi lähelle samaa tasoa vuonna 2010, jolloin kävijämäärä oli 30 101. 

Museon kävijämäärä on noussut vuosittain vuodesta 2007 alkaen, mihin on osaltaan 

vaikuttanut näyttelytoiminnan rinnalla museon kasvanut tapahtumatarjonta. 

Suomen käsityön museon vuotuinen kävijämäärä on ollut yhtämittaisesti yli 30 000 vuodesta 

2001 alkaen. Vuonna 2010 museon vaihtuvien päänäyttelyiden määrä laski neljästä kahteen. 

Tämä ei kuitenkaan tuonut pelättyä suurta pudotusta museon kävijämääriin (2009: 37 919 

kävijää, 2010: 36 701 kävijää). 

Keski-Suomen museon kävijämäärä on noussut vuodesta 1999 noin 7 000 kävijällä. Vuonna 

2010 kävijämäärä oli 25 058. Vuoden 2009 taantuma teki yli 4 000 kävijän notkahduksen 

kävijämäärään. Vuonna 2010 määrä jälleen kasvoi 3 300 kävijällä. 

30

KÄVIJÖIDEN MÄÄRÄ 1999 - 2010 

40 000 

35 000 

30 000 

25 000 

20 000 

15 000 

10 000 

5 000 

0 

1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 

Taidemuseo K-S museo Käsityön museo 

Kuva 4 

Valtaosa museoiden kävijöistä on ilmaiskävijöitä. Vuonna 2010 museoiden kaikista kävijöistä 

ilmaiskävijöitä oli 84 978, noin 93 % kaikista kävijöistä. Vuoden 2009 Museotilaston mukaan 

ilmaiskävijöiden määrä oli Jyväskylän museoyksiköissä vertailumuseoista suhteellisesti 

suurin. Taidemuseoiden osalta ilmaiskävijöiden lukumäärät olivat kuitenkin suurimmat 

Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Espoon modernin taiteen museossa. Kulttuurihistoriallisista 

vertailumuseoista ilmaiskävijöiden määrä oli suurin Helsingin kaupungin museossa 

(vapaa pääsy) sekä Tampereen kaupungin historiallisissa museoissa sekä Kymenlaakson 

maakuntamuseossa. Suomen käsityön museon ilmaiskävijöiden määrä oli myös vertailumuseoiden 

suurin (35 240 kävijää). Seuraavaksi suurimmat ilmaiskävijöiden määrät (noin 

17 000) olivat Designmuseossa, Forum Marinumissa sekä Työväen museo Werstaassa, joka 

on sittemmin luopunut kokonaan pääsymaksuista. 

Jyväskylän kaupungin museoiden ilmaiskävijöitä ovat mm. kaikki alle 18-vuotiaat, kunkin alan 

opiskelijat, opintoryhmät, Kansainvälisen museoneuvoston ICOM:n jäsenet, taideseurojen 

jäsenet, museoiden lähi- ja tukiyhteisöjen jäsenet 9 (esim. Keski-Suomen Museoyhdistys), 

sota- ja rintamamiesveteraanit, lotat sekä kulttuuriluotsit ja -luotsattavat. Galleriakäytännön 

mukaisesti Galleria Harmoniaan on vapaa pääsy, mikä omalta osaltaan lisää Jyväskylän 

taidemuseon ilmaiskävijöiden määrää. Ilmaiskävijöitä ovat myös museoiden avajaisvieraat. 

Museoihin ilmaiskävijöitä tuovat myös vuotuiset tapahtumat kuten Jyväskylän kaupungin 

syntymäpäivä, Keski-Suomen päivä, museoiden syntymäpäivät, kansainvälinen museopäivä, 

Yläkaupungin yö, Kulttuurisuunnistus sekä taidemuseon jouluinen taidebasaari ja käsityön 

museon perinteinen käsityöläisten joulutori. 

Yli 10 vuotta sitten siirryttiin käytäntöön, jonka mukaan museoihin on ilmainen sisäänpääsy 

perjantaisin. Tätä käytäntöä ovat toteuttaneet Jyväskylän taidemuseo, Keski-Suomen museo 

ja Suomen käsityön museo sekä Jyväskylän yliopiston museot ja Alvar Aalto -museo, joka on 

kuitenkin kesäkauden osalta luopunut käytännöstä. Vuonna 2010 perjantaikävijöiden määrä 

museopalveluiden yksiköissä oli 22 475, neljännes kaikista kävijöistä. 

9 Alvar Aalto -seuran jäsenetuuksiin on kuulunut ilmainen sisäänpääsy Jyväskylän taidemuseoon. Etuus 

poistettiin vuoden 2011 alussa. 

31

Vuonna 2010 Jyväskylän kaupungin museoyksiköiden pääsymaksutulot olivat 32 152 euroa, 

9,6 prosenttia vuoden omatoimisesta tuotosta. Vuoden 2011 alusta pääsymaksua korotettiin 

5 eurosta 6 euroon. Valtakunnallisessa vertailussa (Museotilasto 2009) museoiden pääsymaksut 

vaihtelivat kahdesta eurosta (Vantaan kaupunginmuseot) 12 euroon (Lapin maakuntamuseo). 

Keskimäärin pääsymaksu oli 5,47 euroa. 

Jyväskylän taidemuseo luopuu kokeiluluontoisesti ilmaispäivistä kesän 2011 erikoisnäyttelyn 

(Tunne maisema) ajaksi. Tämän jälkeen museopalveluiden yksiköt siirtyvät vapaaehtoiseen 

pääsymaksukäytäntöön ilmaispäivinä kaikissa museopalvelun yksiköissä. Kokeilun vaikutukset 

kävijämääriin ja tuloihin nähdään vasta vuoden lopussa. 

Keski-Suomen museon erillismuseoista pääsymaksu peritään ainoastaan Heiskan taiteilijakotiin 

ja Pienmäen talomuseoon. Tilatut opastukset ovat maksullisia. 


- Vapaaehtoisen pääsymaksun käyttöönotto ilmaispäivinä ja ilmaiseen sisäänpääsyyn 

oikeuttavien kävijäryhmien tarkistaminen 

- Lisää resursseja laajoihin erikoisnäyttelyihin, joihin peritään korotettu pääsymaksu 

- Yhteisillä tilaratkaisuilla parempaa palvelua ja lisää kävijöitä museoihin 

- Koululaiskäyntien resurssointi yhteistyössä opetuspalveluiden kanssa 

Aukioloajat ja käyttöaste 

Jyväskylän kaupungin museoiden vuoden 2011 talousarvioon kirjattujen yhteenlaskettujen 

avoinnaolotuntien määrä on 8 570 tuntia. Jyväskylän taidemuseon Holvi ja Galleria Harmonia, 

Keski-Suomen museo ja Suomen käsityön museo ovat avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 

11–18. Koulu- ja päiväkotiryhmiä otetaan vastaan myös aukioloaikojen ulkopuolella. Keski- 

Suomen museon opinto- ja kokoustilat ovat käytössä myös museon normaalin aukioloajan 

ulkopuolella. 

Valtakunnallisesti museoiden aukiolokäytännöt vaihtelevat. Yleinen ja myös kansainvälinen 

käytäntö on, että museot ovat suljettuja maanantaisin. Poikkeuksellisesti auto- ja tiemuseo 

Mobilia on avoinna joka päivä. Lapin maakuntamuseo ja Rovaniemen taidemuseo ovat myös 

avoinna joka päivä kesäisin ja vuoden vaihteessa. Useassa tapauksessa museoissa on eri 

aukioloaika arkisin ja viikonloppuna, jolloin viikonloppuna aukiolo on vähän lyhyempi kuin 

arkipäivisin. Toisaalta useassa museossa on yhtenä arkipäivänä (usein keskiviikkona) pidennetty 

aukiolo klo 19 tai 20. 

Keski-Suomen museon erillismuseoista ja -kohteista (9) pääosa on auki ainoastaan sopimuksesta. 

Heiskan taitelijakoti on auki yksittäisille kävijöille perjantai-iltapäivisin kaksi tuntia 

ja ryhmille sopimuksesta. Pienmäen talomuseo on auki kesäaikaan noin kaksi kuukautta 

keskiviikosta sunnuntaihin klo 11–18. Niitynpään työläiskotimuseo on ollut ostopalveluna auki 

kesätorstaisin 12.30–15.00. Jyväskylän lyseon museon sunnuntain neljän tunnin aukiolosta 

on kustannussyistä jouduttu luopumaan vuonna 2010. Museo on ryhmille auki sopimuksesta. 

Keski-Suomen museon Vanhaan pihaan (Cygnaeuksenkatu 2) siirretyt käsityöläiskodit avataan 

yleisölle kesällä 2012, jolloin pihapiirin ja rakennusten kunnostukset ovat valmistuneet ja 

yritystoiminta käynnistynyt. Aukioloaika sovitetaan pihapiirin muun toiminnan kanssa. Jyväskylän 

kaupungin kunnallistekniikan museo on auki ainoastaan sopimuksesta. Opastuksia 

Rosenbröijerin hautakappelille tehdään vain sopimuksesta. Nojosniemen veneverstas ei ole 

vielä avoinna yleisölle. 

32

Museoissa on jatkuvasti esillä kuusi kokoelmanäyttelyä. 10 Kokoelmien käytössä 

näyttelytiloista on noin puolet, 1265 m 2 . Keski-Suomen museossa ja Suomen käsityön 

museossa kokoelmanäyttelyt ovat avoinna myös näyttelyiden vaihdon aikana. 

Museoissa järjestetään vuosittain 8–10 vaihtuvaa päänäyttelyä, joiden kesto vaihtelee noin 

kuukaudesta puoleen vuoteen. Museoittain päänäyttelyiden määrä vaihtelee kahdesta 

(Suomen käsityön museo) neljään. Lisäksi museoissa järjestetään pienimuotoisempia 

gallerianäyttelyitä osin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Galleria Harmonian noin kymmenestä 

näyttelystä Luovan Valokuvauksen keskus järjestää puolet. Keski-Suomen museo 

myös vuokraa näyttelytiloja näyttelyiden järjestäjille. 

Museot järjestävät vuosittain yleisötilaisuuksia (mm. avajaiset) sekä opetusja opastustilaisuuksia. 

Vuonna 2010 järjestettiin 162 yleisötilaisuutta sekä 681 opetusja opastustilaisuutta. 

Eniten kävijöitä museoihin tuovat taidemuseon Jouluinen taidebasaari ja käsityön 

museon Käsityöläisten joulutori, joissa kahden päivän aikana käy noin 10 000 asiakasta. 

Vuonna 2010 Keski-Suomen museon auditoriossa, luentosalissa ja kahvio/kokoustilassa 

järjestettiin 171 tilaisuutta. 


- Aukioloaikojen tarkistaminen yhteistyössä alueen museoiden kanssa huomioiden 

asiakaspalvelun tarpeet, palvelujen saatavuus ja käytettävissä olevat resurssit 

- Vanhassa pihassa sijaitsevien Käsityöläiskotien avoinnapidon resurssointi 

- Keski-Suomen museon erillismuseoiden avoinnapidon ja toiminnan kehittäminen 

Henkilöstön optimaalinen koko ja henkilöstön työhyvinvointi 

Jyväskylän kaupunginmuseotoimen palveluksessa on 49 vakinaista työntekijää, 43 on kokoaikaisia 

työntekijöitä ja kuusi osa-aikaista työntekijää 11 . ( Liite 10, Jyväskylän museopalvelut, 

vakinainen henkilökunta 1.1.2011.) Valtionosuuteen oikeuttavien henkilötyövuosien määrä 

museoissa on 42. Yhden henkilötyövuoden hinta on 71 698 euroa, ja Jyväskylän kaupungin 

saama valtionosuus on 1 415 299 euroa. 

Hallinto- ja toimistotehtävistä vastaa kuusi työntekijää, museoammatillisia työntekijöitä 

museoissa on 27. Museotoimenjohtaja toimii myös Jyväskylän taidemuseon johtajana ja 

hallintosihteeri vastaa sekä museopalveluiden yhteisistä että taidemuseon toimistotehtävistä. 

Keski-Suomen museossa ja Suomen käsityön museossa on kummassakin museonjohtaja ja 

toimistosihteeri. Museoammatillisten tehtävät liittyvät kokoelmiin, arkistoihin, konservointiin, 

näyttelyihin, museokasvatukseen, tiedotukseen, tutkimukseen, kulttuuriympäristön hoitoon ja 

-suojeluun, viranomaistoimintaan, maakunnalliseen ja valtakunnalliseen museotyöhön sekä 

erityistehtäviin (esim. Grafiikkakeskus, Kansallispukukeskus, Konservointikeskus). Osa 

tehtävistä on yhdistelmätehtäviä. Mm. tiedotusta hoidetaan oman toimen ohella. Jyväskylän 

taidemuseossa tiedotus on kytketty näyttelytoiminnasta vastaavan amanuenssin tehtäviin, 

Keski-Suomen museossa museolehtorin tehtäviin. Suomen käsityön museossa tiedottajalle 

kuuluu myös näyttelyihin ja tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä. Yhdistelmätehtäviä 

on erityisesti Jyväskylän taidemuseossa. Museomestarit vastaavat näyttelyiden rakentamisesta, 

museo- ja näyttelytekniikasta, kuljetuksista sekä kiinteistöistä. Konservaattori vastaa 

10 Jyväskylän taidemuseo: Oravien aarteet – grafiikkaa 60-luvun kodissa; Keski-Suomen museo: Jyväskylä – 

kaupunkiko sekin on?, Keski-Suomi – maakuntako sekin on?; Suomen käsityön museo: Käsityössä elämän 

tuntu, Aikamatka käsityöhön ja Komeasti juhlaan 

11 Osa-aikaiset työntekijät: 2 museoassistenttia, 3 museonvalvojaa ja työmestari 

33

kovien materiaalien konservoinnista. Tekstiilien konservointi ja taidekonservointi hankitaan 

ostopalveluina. Keski-Suomen museolla on oma vahtimestari-siivooja ja siivooja, Suomen 

käsityön museolla siivooja. Jyväskylän taidemuseon siivous hankitaan ostopalveluna. 

Henkilöstö museoittain 2011 

Tehtävä 

Hallinto 

Toimisto 

Jyväskylän 

taidemuseo 

1* 

1 

Keski-Suomen 

museo 

1* 

1 

Suomen 

käsityön museo 

1* 

1 

Yhteensä 

3 

3 

Museoammatilliset: 5+1 12+1 10+1 30 

Amanuenssi 

Intendentti 

Museolehtori 

Luetteloija 

Suunnittelija 

Konservaattori 

2 

1 

1 

1 

7 

2 

1 

1 

1 

6 

1 

1 

2 

15 

4 

3 

1 

1 

3 

Museomestari 

Työmestari 

1 

1 

1 1 3 

1 

Museoassistentit 

Museonvalvojat 

2 

2 

2 1 

1 

5 

3 

Siivooja 

Vahtimestarisiivooja 

0 1 

1 

1 2 

1 

Valokuvaaja 0 1 0 1 

Yhteensä 13 20 16 49 

* Museotoimenjohtaja ja museonjohtajat (2) kuuluvat museoammatilliseen henkilökuntaan. 

Eläköityminen 

Vuoteen 2012 mennessä museopalveluissa neljä työntekijää saavuttaa eläkeiän: toimistosihteeri 

(Suomen käsityön museo), kaksi intendenttiä ja vahtimestari-siivooja (Keski-Suomen 

museo). Seuraavina eläkeiän saavuttavat vuonna 2016 museotoimenjohtaja ja Keski- 

Suomen museon valokuvaaja sekä vuonna 2017 Jyväskylän taidemuseon amanuenssi. 

Keski-Suomen museon atk-sihteerin toimi muutettiin vuonna 2009 luetteloijaksi. Työpanos 

saatiin näin kohdistettua kokoelmatyöhön. Museon näyttelytoiminnasta vastaava intendentti 

tuli eläkeikään vuonna 2011 ja on jäämässä eläkkeelle keväällä 2012. Tuolloin eläkeikään 

tulee myös kokoelmatoiminnasta vastaava intendentti (virka), joka toimii museonjohtajan 

sijaisena. Kahden museotoiminnan kehittämisen kannalta keskeisen vakanssin täyttämisen 

yhteydessä toimenkuvat tarkistetaan ottaen huomioon toimintaympäristön muutokset. Myös 

museon vahtimestari-siivooja on jäämässä eläkkeelle vuonna 2012. Samaan aikaan Keski- 

Suomen museon kokoelmamuutto on saatu päätökseen ja siivouksen mitoitus voidaan 

muuttaa vastaamaan olemassa olevaa tilannetta. Vakanssiin kuuluu normaalin siivouksen 

lisäksi museosiivousta kokoelmissa, perusnäyttelyissä ja erillismuseoissa sekä museorakennuksen 

tilaisuuksiin ja tiloihin liittyvät vahtimestaripalvelut. Mikäli eläköitymiset tapahtuvat 

tiedossa olevalla aikataululla, kaikille kolmelle vakanssille haetaan täyttölupa vuonna 2012. 

Suomen käsityön museon eläkkeelle jäävän toimistosihteerin tehtävät yhdistetään osaaikaisen 

museonvalvojan tehtäviin, nimike muutetaan museoassistentiksi ja tehtävä kokopäiväiseksi. 

Osa vapautuvista palkkarahoista voidaan käyttää valokuvaajan palkkaamiseen. 

Amanuenssi/valokuvaajalle haetaan täyttölupaa vuoden 2012 alusta alkaen. 

34

Museoiden toimintaa ja henkilöstöresurssien käyttöä on mahdollista tehostaa suuntaamalla 

vapautuvaa työpanosta osin uudelleen ja muokkaamalla työnkuvia vastaamaan paremmin 

muuttuvan toimintaympäristön tarpeita. Eläkepoistuman realisoituminen käytännössä merkitsisi 

kuitenkin jäljelle jäävän henkilöstön ylikuormittumista entisestään, mikäli palvelutarjonta 

halutaan pitää entisellään. Samalla se heikentäisi museoiden mahdollisuuksia saavuttaa 

Museoviraston kanssa käydyissä nelivuotisneuvotteluissa sovitut aluetaidemuseo-, maakuntamuseo- 

ja valtakunnallisen erikoismuseotoiminnan tavoitteet. Jyväskylän taidemuseon 

alueellista toimintaa 12 haittaa jo nyt se, että museossa ei ole alueellisesta toiminnasta vastaavaa 

amanuenssia, vaan tehtävä on jouduttu jakamaan usealle eri työntekijälle, erityisesti 

museolehtorille, kokoelmista vastaavalle amanuenssille ja museonjohtajalle. 

Lisäresursseja museotoimintaan on haettu mm. kolmannelta sektorilta ja vapaaehtoistyöstä. 

Tästä hyvä ja valtakunnallisesti palkittu esimerkki on museoissa käynnistetty kulttuuriluotsitoiminta. 

Koulutetut kulttuuriluotsit tarjoavat museoille asiakastyöhön lisäresurssin, joka 

samalla laajentaa asiakaskuntaa ja parantaa yksittäisen asiakkaan, myös erityispalveluja 

tarvitsevan asiakkaan saamaa palvelua sekä mahdollisuuksia käyttää museopalveluja. 

Vapaaehtoistoiminnasta ei kuitenkaan kerry kuitenkaan säästöjä, vaan käytännössä se lisää 

museolehtoreiden työtä sekä museoiden menoja. 

Työhyvinvoinnista 

Syksyllä 2010 toteutetussa henkilöstökyselyssä (vastaajia 44) työtekijätaidot koettiin pääosin 

hyviksi vastausten keskiarvojen vaihdellessa 3,4:stä 3,9:ään (asteikko 0-4). Parhaimmiksi 

osa-alueiksi arvioitiin työyhteisön yhteisten tavoitteiden tukeminen omalla toiminnalla sekä 

motivaatio oman ammattitaidon kehittämiseen. Myös työyhteisön tavoitteet ja perustehtävä 

tunnistettiin hyvin ja katsottiin että työpaikalla osataan käyttäytyä asiallisesti ja kohteliaasti. 

Heikoimmaksi osa-alueeksi nähtiin rakentavan palautteen antaminen esimiehille ja työtovereille. 

Vastaajista neljällä ei ollut selkeää kuvaa siitä, mitä häneltä työssä odotetaan ja lähes 

vastaava määrä katsoi, ettei pysty hyödyntämään osaamistaan omassa työssään. Pääosa 

vastaajista koki työntekijätaitojen pysyneen ennallaan ja lähes kolmannes katsoi työntekijätaitojensa 

kohentuneen kuluneena vuotena. 

Työyhteisön toimintaa arvioitaessa arviot olivat kautta linjan vähän huonompia kuin työntekijätaitojen 

arvioinnissa. Keskiarvo vaihteli kolmesta 3,5:een. Parhaimman arvion sai väittämä 

Tunnen olevani osa työyhteisöä ja heikoimman väittämä Meillä työtehtävissä onnistumisessa 

saa kehuja. Yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että työyhteisön toiminta oli vuoden aikana 

pysynyt entisellään. Kaksitoista vastaajaa koki työyhteisön toiminnan parantuneen ja kolme 

vastaajaa koki sen heikentyneen. 

Esimiestaidot olivat pääosin pysyneet entisellään, seitsemän vastaajaa koki esimiestaitojen 

parantuneen vuoden aikana. 

Työyhteisön kyky käsitellä ongelmia ja haastavia tilanteita oli hiukan parantunut ja sai arvion 

3, Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus työyhteisössä toteutuu hyvin (ka 3,7). Keski-Suomen 

museon henkilökunnalle myönnettiin vuonna 2010 työhyvinvointiin liittyvien kehittämistoimien 

vuoksi tuloksellisuuserä. 

12 Suomessa on 16 aluetaidemuseota, joista 13:ssa aluetaidemuseoamanuenssi, -tutkija tai muulla nimikkeellä 

toimiva työntekijä, jonka vastuulla on museon alueellinen toiminta. Keski-Suomen museossa alueellisesta 

toiminnasta vastaavat maakuntamuseotutkija, arkeologi ja rakennustutkija (Keski-Suomi). 

35


- Riittävän ja osaavan henkilöstön turvaaminen ja henkilöstöresurssien osittainen 

uudelleen suuntaaminen tulevien eläköitymisten myötä 

- Museoiden välisten tiimien sekä tiimityöskentelyn kehittäminen tehostamaan 

museoiden toimintaa ja parantamaan palvelua (asiakaspalvelu, museotekniset palvelut, 

museokasvatus, kokoelmat, arkistot, näyttelyt, tiedotus ja markkinointi, talous ja 

hallinto) 

- Uusilla toimintoja kokoavilla tilaratkaisuilla lisää tehoa ja resursseja museotyöhön ja 

asiakaspalveluun 

- Arkistopalvelujen kehittäminen museoiden yhteistyönä 

- Lisäresursseja kuvauspalveluiden tarpeeseen ja tarjontaan sekä aineistojen digitointiin 

palvelualueen yksiköiden yhteistyönä 

- Suotuisalla palkkakehityksellä vaikutetaan henkilöstön työhyvinvointiin ja 

ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuteen 

- Tekstiilikonservoinnin henkilöresurssien kohdistaminen museoiden omiin tarpeisiin (ks. 

Konservointipalvelut) 

- Suomen käsityön museon toimistosihteerin vakanssin muuttaminen museoassistentin 

vakanssiksi 

- Suomen käsityön museon amanuenssi-valokuvaajan toimen vakinaistaminen osana 

toimistosihteerin tehtävien uudelleen järjestelyä 

- Keski-Suomen museoon rakennuskonservaattorin toimi (ks. Konservointipalvelut) 

- Jyväskylän taidemuseoon aluetaidemuseoamanuenssin toimi 

Konservointipalvelut 

Jyväskylän kaupungilla on valtakunnallisesti toimiva Konservointikeskus, joka toimii Suomen 

käsityön museon alaisuudessa. Keski- Suomen museolla on päätoiminen konservaattori, 

jonka työpanos kohdistuu koviin materiaaleihin (puu ja metalli) sekä Keski-Suomen museon 

erillismuseoiden ja -kohteiden rakennusten säilyttäviin korjauksiin ja korjausneuvontaan. 

Taide- ja paperikonservointiin liittyvät palvelut ostetaan ulkoisina palveluina. 

Jyväskylän kaupungin museoiden konservointitilannetta on selvitetty 2007–2008 sivistystoimenjohtaja 

Laila Landénin asettamassa työryhmässä. Työryhmän kartoitti konservoinnin 

järjestämisen nykytilannetta ja siihen liittyviä henkilöstö-, tila- ja muita resursseja. Lisäksi 

tehtävän annossa edellytettiin, että työryhmä tekee ehdotuksen konservoinnin organisoinnista 

museoiden alaisuudessa, toiminnan kohdistamisesta, henkilöstöstä ja tilaratkaisuista. 

Selvityksessä keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi Konservointikeskuksen toiminta. Liite 11 

Konservointikeskus konservointipalvelujen tarjoajana 

Valtakunnallisesti toimiva Konservointikeskus on Suomen käsityön museon osasto, jonka 

talous perustuu noin kolmasosaltaan ulkopuolisilta asiakkailta saataviin tuloihin. Konservointikeskuksessa 

työskentelee johtava konservaattori ja tekstiilikonservaattori. Keskus on erikoistunut 

arvotekstiilien konservointiin, puhdistukseen ja huoltoon sekä konsultointipalveluihin. 

Konservointikeskus antaa konservointialan neuvontaa ja ohjausta, joka liittyy esineiden 

hoitoon ja käsittelyyn, säilytystiloihin ja -menetelmiin sekä konservointialan koulutukseen. 

Jyväskylän taide- ja tiedesäätiön kutsuma työryhmä valmisteli 18.1.1989 julkistetun esityksen 

valtakunnallisen konservointikeskuksen perustamiseksi Jyväskylään. Työryhmä esitti, että 

Jyväskylään perustetaan vaiheittain palveluksia myyvä laaja-alainen konservointilaitos. 

Koska laaja-alaiselle hankkeelle ei ollut rahoitusta, säätiö käynnisti tekstiilikonservointilaitoksen 

toiminnan kesällä 1991. 

36

Vuonna 1994 Jyväskylän taide- ja tiedesäätiö vetäytyi keskuksen toiminnan ylläpitämisestä. 

Tällöin taloudellisesti varteenotettavaksi vaihtoehdoksi nousi Jyväskylässä toimiva valtakunnallinen 

erikoismuseo, Suomen kotiteollisuusmuseo (Suomen käsityön museo), jonka 

yhteydessä Konservointikeskus pystyisi edelleen jatkamaan alkuperäisen toimintaajatuksensa 

mukaisesti valtakunnallisesti konservointipalveluja markkinoivana laitoksena. 

Konservointikeskus siirtyi vuoden 1995 alussa Jyväskylän kaupungin alaisuuteen, Suomen 

käsityön museon osastoksi. Se sijaitsee nykyään Kokoelmakeskuksen naapurissa. 

Konservointikeskuksen asiakkaita ovat sekä yksityiset henkilöt että yhteisöt, esimerkiksi 

museot, seurakunnat, säätiöt, eri liike- ja teollisuuslaitokset sekä muut yritykset. Jyväskylän 

kaupungin sisäisiä kohderyhmiä ovat Suomen käsityön museon lisäksi kaupungin muut 

museot. 

Kaupunginvaltuuston hyväksyessä Konservointikeskuksen Suomen käsityön museon yhteyteen 

vuonna1995, kaupungin osuus rahoituksesta oli 100 000 markkaa (16 778 euroa). Kaupungin 

osuus on kasvanut vuosien mittaan palkka- ja tilakustannusten noustessa yli 80 000 

eurolla. Vuonna 2010 Konservointikeskuksen omasta tulonhankintatavoitteesta (35 000 euroa) 

toteutui vain hieman yli 17 000 euroa, loput katettiin Suomen käsityön museon käyttövaroista. 

Osa (17 1000 e) museon saamasta valtakunnalliseen toimintaan tarkoitetusta 

harkinnanvaraisesta avustuksesta käytetään Konservointikeskuksen menoihin. 

Vuosi 2010 

tilakustannukset 48 912 € 

palkkakustannukset 61 200 € 

toimintamenot 24 974 € 

Yhteensä 135 086 € 

oma tulonhankinta 35 000 € 13 

harkinnanvarainen valtionosuus 17 100 € 

kaupungin osuus 82 986 € 

Yhteensä 135 086 € 

Konservoinnin painopiste omiin kokoelmiin 

Ulkoisten konservointipalveluiden myynnistä saadut tulot muodostavat pääosan Konservointikeskuksen 

tuloista. Viime vuosina alan toimintaympäristö on muuttunut, kun tekstiilikonservointialalle 

on tullut yksityisyrittäjiä, jotka mm. kilpailevat Konservointikeskuksen kanssa 

samoista toimeksiannoista. Kilpailun kiristymisen myötä tulotavoitteiden saavuttaminen on 

vaikeutunut. 

Jotta Konservointikeskukseen käytetyt resurssit saadaan palvelemaan kaupungin museoiden 

omaa konservointitarvetta, tulee oma tulonhankinta korvata kaupungin nettorahoituksen kasvulla. 

Nykytilanteessa Jyväskylän kaupungin rahoitus kohdistuu käytännössä yksityisten henkilöiden, 

maan muiden museoiden sekä seurakuntien tekstiilien konservointiin. 

Kaupungin museoiden valtava eri materiaalien konservointitarve on konkretisoitunut kokoelmien 

muuton yhteydessä. Museoiden tekstiilikokoelmien konservoinnin käynnistämistä ei 

voida enää siirtää tuonnemmaksi. Myös kovien materiaalien konservoinnin 14 henkilöstöresurssit 

ovat riittämättömät, sillä Keski-Suomen museon konservaattorin työajasta osa 

menee erillismuseoiden ja -kohteiden konservoiviin kunnostuksiin ja korjausneuvontaan. 

13 Vuonna 2010 ulkopuolista tulonhankintaa kertyi vain 17 743 €. 

14 Kokoelmakeskuksen valmistumisen myötä saatiin vuosien odotuksen jälkeen asianmukaiset kovien materiaalien 

konservointitilat. 

37


- Konservointikeskuksen lisärahoituksella voidaan mahdollistaa kahden keskuksessa 

työskentelevän konservaattorin työpanoksen kohdentaminen Suomen käsityön museon 

ja Keski-Suomen museon tekstiilikokoelmien konservointiin 

- Rakennuskonservaattorin vakanssin saaminen Keski-Suomen museoon mahdollistaa 

kovien materiaalien konservaattorin työpanoksen kohdistamisen kokonaan museoiden 

esinekokoelmiin 

Tulevaisuuden mahdollisuudet 

Ruusupuiston aseman vahvistaminen Jyväskylän museotoiminnassa 

Ruusupuiston synty juontaa vuoteen 1896, jolloin vastaperustettu Jyväskylän Puutarha- 

Yhdistys vuokrasi Hämeentien ja Mattilantien välisen alueen ja laati sille puutarhasuunnitelman. 

Vuoden 1910 asemakaavassa Ruusupuiston ”kävelypuistossa” näkyy vapaamuotoisia 

käytäviä. Ensimmäiset hahmotelmat Keski-Suomen museon sijoittamisesta Ruusupuistoon 

teki arkkitehti Pauli E. Blomstedt vuonna 1931. Arkkitehdin ajatuksena oli sijoittaa puistoon, 

Seminaarin naapuriin sekä tieteellinen kirjasto että vasta perustelun Keski-Suomen Museoyhdistyksen 

ylläpitämä Keski-Suomen museo. Hanke ei kuitenkaan tuolloin tehdyistä suunnitelmista 

huolimatta toteutunut, vaan Keski-Suomen museo sai tilat Cygnaeuksenkadun 

varrelta kauppaneuvos Hanna Parviaisen omistamasta pienestä tiilitalosta. 

Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Väinö Vuorinen esitteli museoalueen muodostamista 

Ruusupuistoon kaupunginvaltuustolle helmikuussa 1954. Vuorisen mukaan museo 

uusine ja kaupungin keskustasta siirrettävine vanhoine puutaloineen tuli sijoittaa puistomaiseen 

ympäristöön korkeakoulun lähelle, alueelle, johon ”kaupungin kulttuuritraditiot 

parhaastaan liittyvät”. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muuttamisen ja alueen luovuttamisen 

museotarkoitukseen kokouksessaan 22.2.1954. Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman 

Keski-Suomen museon peruskivi muurattiin marraskuussa 1959, ja museo avattiin yleisölle 

27.5.1961. Museon viereinen Älylään kuuluva tontti liitettiin Ruusupuistoon vuonna 1962. 

Alvar Aalto oli luonnollinen valinta myös Alvar Aalto -museon museorakennuksen arkkitehdiksi. 

Suunnitteluprosessi aloitettiin vuonna 1970 idealuonnoksilla koko Ruusupuiston 

alueen tulevasta käytöstä. Museon nimeksi päätettiin antaa Alvar Aalto -museo, Jyväskylän 

taidekokoelmat korostamaan sen toimintaa usean taiteenalan foorumina. Uusi museorakennus 

Keski-Suomen museon naapurissa otettiin käyttöön virallisesti 6.7.1973 ja avattiin 

yleisölle 1.8.1973. 

Molempien Ruusupuiston museorakennusten suunnittelussa huomio kiinnitettiin myös ympäristöön 

ja kasvillisuuteen. Alvar Aalto -museon rakentamisen yhteydessä museoiden välissä 

sijainneen Lempipuron uomaan toteutettiin Aallon suunnittelema puroallas. Keski-Suomen 

museon laajennuksen (1989–1990) valmistumisen jälkeen Ruusupuistoa on kehitetty ruusujen 

puistoksi, johon on istutettu lukuisia eri ruusulajiketta. Puisto on eräänlainen ruusunäyttely, 

jossa kukin lajike on varustettu nimikyltillä. 

Museoalueeseen liittyy olennaisena osana Älylässä sijaitseva ja Keski-Suomen museoon 

kuuluva Heiskan taiteilijakoti, jonka taidemaalari Jonas Heiska vuonna 1912 rakensi ateljeekodikseen. 

Kuvataiteilija Vappu Heiskalta testamenttilahjoituksena saatuun kulttuurihistoriallisesti 

ja rakennushistoriallisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluu pihapiiri rakennuksineen 

sekä kodin esineistö. Nuorelle Alvar Aallolle taiteilijakoti tuli tutuksi, kun hän opiskeli maalausta 

taidemaalari Jonas Heiskan johdolla. 

38

Ruusupuiston museoiden nykyiset tilat 

Keski-Suomen museo 2 526 m² 

Alvar Aalto -museo 1 730 m² 

Yhteensä 4 256 m² 


Näyttelytilat 1 480 m² 

perusnäyttelyt, 960 m² 

vaihtuvat näyttelyt, 520 m² 

Asiakaspalvelutilat ja museokauppa 110 m² 

Opinto-, kokous- ja työpajatilat 350 m² 

auditorio, 110 m² 

vanha luentosali, 113 m² 

kahvio/kokoushuone, 77 m² 

työpajatila, 50 m² 

Varastot 70 m² 

Toimistohuoneet (3) 64 m² 

Kirjasto/näyttelyn suunnittelu 38 m² 

Väestönsuoja 40 m 2 

Portaikot, käytävät ym. 374 m² 


Rakennuksessa työskentelevä henkilökunta 7/20 


Näyttelytilat 680 m² 

perusnäyttely 580 m² 

vaihtuvat näyttelyt 100 m² 

Ateljee/työpaja 59 m² 

Muut tilat 991 m² 

aula/museokauppa 

kahvio + keittiö 

toimistohuoneet 2 kpl [+2]* 

vahtimestarin asunto [2 toimistohuonetta]* 

entinen”sos.tila” 

varasto 

”verstas” 

valokuvauslaboratorio ja pimiö 

väestönsuoja 


Rakennuksessa työskentelevä vakituinen henkilökunta 6/11/17 

Ostopalvelut/henkilökunta: kahvila 2, aukipito ja kauppa 2 

• Ruusupuiston museoalue – valtakunnallisesti merkittävä museokokonaisuus 

Keski-Suomen museo (1961) ja Alvar Aalto -museo (1973) ovat vuosikymmenten kuluessa 

saavuttaneet vankan perusyleisönsä. Ruusupuiston museoissa vierailee vuosittain noin 

39 000 kävijää. Arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemien rakennusten sekä Alvar Aalto - 

museon näyttelyjen vuoksi merkittävä osa Ruusupuiston museoiden, erityisesti kesäajan, 

asiakkaista on ulkomaalaisia. Museoiden keskeinen kehittämistavoite on vahvistaa ja 

laajentaa museoiden kävijäpohjaa lisäämällä yhteisesti tuotettuja laadukkaita palveluja ja sitä 

kautta museoiden vetovoimaisuutta. 

Toimiminen kansainvälisesti tunnetuimman suomalaisarkkitehdin suunnittelemissa rakennuksissa 

on vahva osa kummankin museon brändiä. Alvar Aalto -museo tuo näyttelyissään esille 

arkkitehdin elämään, uraan ja tuotantoon liittyviä aineistoja. Keski-Suomen museo taasen 

39

maakuntamuseona esittelee sitä aineellista ja henkistä ympäristöä, jossa Alvar Aalto kasvoi, 

aloitti uransa ja jonne hän aina uudelleen palasi. 

Ruusupuiston museoalue on valmis kokonaisuus. Kulttuurikaupunki Jyväskylällä on Ruusupuiston 

museoiden myötä tarjota asukkaille ja vierailijoille imagoltaan arvokas miljöö, kohtaamispaikkoja 

sekä laadukasta vapaa-ajan viettoa. Jo nyt paikkakuntalaiset, matkailijat, 

arkkitehtuurituristit ym. käyttävät alueen museoiden palveluja. Myös arvovieraille on helppo 

esitellä laadukasta miljöötä, jonka kahta museota käytetään usein kaupungin edustustiloina. 

Ruusupuiston museoalue kuuluu parhaillaan asemakaavoitettavaan Seminaarinmäen alueeseen. 

Kaavoituksen yhteydessä varaudutaan arkkitehtonisesti korkeatasoisen yhdyskäytävän 

rakentamiseen suojeltujen museorakennusten välille ja Keski-Suomen museon mahdolliseen 

myöhemmin tehtävään maanalaiseen laajennukseen yläpuolisen pysäköintikentän alle. 

Kaavan valmistelun yhteydessä tulee tutkia pysäköintipaikkojen tilanne sekä Seminaarinmäen 

kampusalueen ja Ruusupuiston välistä yhteyttä. Tässä yhteydessä on hyvä tarkastella 

mahdollisuutta toteuttaa Ruusupuiston alueen korttelisuunnitelmaa ”museoaukioineen”, josta 

on olemassa arkkitehtitoimisto Alvar Aallon idealuonnos. Lisäksi on kiinnitettävä erityishuomio 

suojeltujen museorakennusten edessä olevan rakentamattoman tontin kaavamääräyksiin. 

Uudisrakentamisen tulee selvästi olla museorakennuksiin nähden alisteista. 

Vahvuudet 

• valtakunnallisesti merkittävä museokokonaisuus 

• Alvar Aallon arkkitehtuuri 

• fyysinen saavutettavuus kaupunkilaisille ja matkailijoille hyvä, ydinkeskustasta 1,1 kilometriä 

• sijainti Jyväskylän yliopiston kansainvälisestikin ainutlaatuisen kampusalueen naapurissa 

• kiinnostavat näyttelyt 

• monipuolisesti käytettävät tilat 

Kehittäminen 

• tunnettavuuden lisääminen 

• saavutettavuuden lisääminen peruskorjausten yhteydessä ja verkkopalveluja kehitettäessä 

• asiakaspohjan laajentaminen 

• positiivinen kaavakehitys 

• peruskorjaukset, yhdyskäytävä, laajennus 

• uudet perusnäyttelyt 

• yhteistyön tiivistäminen 

• yhteinen museokauppa 

• yhteiset laadukkaat kahvilapalvelut 

Hankkeiden aikataulutavoitteet 


2010–2013 peruskorjauksen hankesuunnittelu ja varsinainen suunnittelu 

2014–2015 peruskorjaus 

2011–2016 uuden perusnäyttelyn suunnittelu ja rakentaminen 

11/2016 Alvar Aalto -museo 50 vuotta 


2013–2017 museorakennuksen peruskorjauksen ja yhdyskäytävän suunnittelu ja toteutus 

2013–2017 uusien perusnäyttelyjen suunnittelu ja Jyväskylän taidemuseon kokoelmanäyttelyn 

sisällyttäminen perusnäyttelyihin 

5/2017 Keski-Suomen museo 85 vuotta 

Yhteistä 

2013 Ruusupuiston ympäristön hoito käynnistyy 

2013–2017 uuden asemakaavan mukaisen museoiden edusaukion ja pysäköintipaikkojen 

suunnittelu ja toteutus 

2017 museoiden välinen yhdyskäytävä, uusi museokauppa ja kahvilapalvelut avataan 

40

• Ruusupuiston museoiden yhteistyön tiivistämisestä ja yhdyskäytävästä saatavat 

hyödyt ja asiakaspalvelujen uudenlaisen toimintamallin luominen 

Alvar Aalto -museon ja Keski-Suomen museon tilojen ja toimintojen kokonaistarkastelulla ja 

yhteistyön tiivistämisellä voidaan lisätä kummankin museon vetovoimaisuutta ja osittain tilojen 

yhteiskäyttöä. Näyttely- ja museokasvatusyhteistyöllä museoiden erityisosaamista pystytään 

käyttämään paremmin hyödyksi. Yhteisellä museokaupalla ja kahvilapalveluilla houkutellaan 

laajemmin museokävijöitä ja vastataan paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Työhyvinvoinnin 

näkökulmasta museoiden välille rakennettava yhdyskäytävä mahdollistaisi yhteistyön 

tiivistämisen tukipalveluissa, lisäisi työturvallisuutta ja toimintavarmuutta. Liitteeseen 12 on 

koottu museorakennuksissa vuonna 2011 työskentelevä henkilökunta ja tehtävät sekä listattu 

yhteistyön tiivistämisestä museotyöhön, tukipalveluihin, tilojen käyttöön ja huoltoon sekä 

saavutettavuuteen saatavia hyötyjä. 

Keski-Suomen museon tukipalveluista huolehtii museon oma henkilökunta. Osasta Alvar 

Aalto -museon tukipalveluja vastaa museon henkilökunta (siivooja-museoapulainen ja 

museomestari). Alvar Aalto -museon avoinnapito, museokauppa ja kahvilapalvelut on 

ulkoistettu. 

Jatkossa tulee tutkia Ruusupuiston museoiden tukipalveluiden erilaiset toimintamallit ja 

mahdollisuudet luoda uudenlainen toimintamuoto, joka vapauttaisi resursseja museoiden 

sisältötyöhön, tuottaisi mahdollisia säästöjä ja mahdollistaisi kummankin museon asiakkaita 

paremmin palvelevan tasokkaan museokaupan ja yhteiset laadukkaat kahvilapalvelut. 

Keskustasijainnin museotoiminnalle tarjoamat mahdollisuudet 

Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo sijaitsevat kaupungin ytimessä ja kaupallisen 

keskustan välittömässä läheisyydessä. Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta museot 

sijaitsevat keskustan kulttuuriakselilla, johon kuuluu myös kaupunginteatteri sekä Kirkkopuisto 

välittävänä ja yhdistävänä alueena (kuva 5). Kulttuuripalvelut lisäävät keskustan vetovoimaa 

ja samalla hyötyvät keskustan asiakasvirrasta. 

Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2020 

vihreä kampus 

asuminen 

YLÄKAUPUNKI 

’boheemikorttelit’ 

yllättävä 

suvaitsevainen 

rento 

hallinto 

hallinto 

KULTTUURIAKSELI 

taiteet, musiikki, arkkitehtuuri, sisustus, 

käsityöt, kirjallisuus, luova shoppailu 

ulko-oleskelu 

ulko-oleskelu 

KÄVELYKESKUSTA 

’elämysoleskelu’ 

korkealaatuinen 

viihtyisä 

tyylikäs 

asuminen 

hallinto 

06/2007 Anne Sandelin Kaupunkisuunnittelu 

Kuva 5. Anne Sandelin, Jyväskylän keskustavisio vuodelle 2010 

41

Fyysisesti museoiden nykyinen sijainti on optimaalinen, mutta nykytilat ovat monin tavoin 

ongelmalliset. Samalla tilojen erillisyys haaskaa resursseja. Museoilla on kaksi eri asiakaspalvelupistettä 

vain kivenheiton päässä toisistaan sekä muita osin päällekkäisiä tai jopa 

kilpailevia tiloja/ palveluja kuten museokaupat, joiden kehittämiseen nykysijainti ja toimintojen 

erillisyys ei tarjoa mahdollisuuksia. Asiakaspalautteessa museoihin on toistuvasti kaivattu 

kahvilatiloja. Myöskään niiden toteuttaminen nykytiloihin ei ole kannattavaa nykyisessä 

toimintaympäristössä. Myös museoiden toimistotilat sijaitsevat kolmessa eri kohteessa 

keskusta-alueella. Hajasijoitus ylläpitää museoiden henkilöstön erillisyyttä sekä osin myös 

tehtävien päällekkäisyyttä. Toimintojen tehostamisen ja palvelujen parantamisen kannalta on 

tärkeää, että nyt keskusta-alueella olevat museotilat voidaan uudelleen sijoittaa yhdeksi 

museo- ja näyttely-yksiköksi alueelta vapautuviin riittävän suuriin tiloihin. Samalla voidaan 

luopua nykyisistä ja osin epäkäytännöllisistä ja ongelmallisista tiloista. 

Keskusta-alueella sijaitsevat nykyiset museotilat: 

Jyväskylän taidemuseon Holvi 1 133 m 2 

Suomen käsityön museo 1 750 m 2 

Tietotalon museotilat 1 136 m 2 

Yhteensä 4 019 m 2 

Keskustan museo- ja näyttely-yksikön arvioidut tilatarpeet 

Näyttelytoiminnan tilat 1 600 m 2 

Asiakaspalvelu- ja työpajatilat 300 m 2 


Toimisto- ja arkistotilat 1 400 m 2 

Korvaavat varastotilat 200 m 2 


Toiminnallisesti paras ratkaisu on keskittää kolmen museon toimisto- ja arkistotilat ja sijoittaa 

ne näyttelytilojen yhteyteen. Nykyisissä tiloissa olevat teos- ja esinevarastot, noin 200 m 2 siirretään 

pois keskustasta Kokoelma- ja Konservointikeskuksen yhteyteen, missä vuokrataso 

on alhaisempi kuin keskusta-alueella. 

Keskustan museomallissa on tilaa kokoelmanäyttelyille sekä vaihtuville näyttelyille. Näyttelytilasta 

voidaan muodostaa erilaisia ja erikokoisia tiloja erilaisten näyttelyiden tarpeisiin, mutta 

myös yhdistää niitä suurnäyttelyiden tarpeita vastaavasti. Näyttelytilat ovat pääosin Jyväskylän 

taidemuseon ja Suomen käsityön museon käytössä, mutta niissä järjestetään myös 

museoiden yhteisiä näyttelyitä. Galleriatila voi olla myös ulkopuolisen näyttelynjärjestäjän 

hallinnassa tai sitä voidaan vuokrata muille toimijoille näyttelykäyttöön. 

Museoiden yhteisiä tiloja ovat asiakaspalvelutilat, museokauppa ja kahvila, museokasvatusja 

työpajatilat, varastot, kokous- ja toimistotilat, valokuvausstudio sekä arkisto ja kirjasto. 

Yhteiset museokasvatustilat osana citymuseota vahvistavat museoiden yhteistä museopedagogista 

työtä, tarjoavat toimintaympäristön muille (kulttuuri)toimijoille ja luovat kaupunkilaisille 

uuden – matalan kynnyksen kulttuurikodin. Citymuseoon voi sijoittua myös kaikkia 

museoita palveleva infopiste. 

Yhteiset tilat tarjoavat mahdollisuuksia museoiden rajoja ylittäviin henkilöstöratkaisuihin sekä 

tiimityön vahvistamiseen museotoiminnan eri alueilla. Yhteisten tilaratkaisujen myötä selvitetään 

mahdollisuudet avoinnapidon, asiakaspalvelun (museokauppa, kahvila) ulkoistamiseen 

Alvar Aalto -museon nykyistä käytäntöä vastaavasti ja arvioidaan siitä saatavat taloudelliset 

ja toiminnalliset hyödyt ja haitat. 

42

JyvÃ¤skylÃ¤n kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?