Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020

Kulttuurihistoriallisten museoiden (15) tarkastelussa vaihteluväli oli 9 prosentista 28 prosenttiin,
keskiarvo 15 %. Alin toimintamenojen prosenttiosuus oli Kuopiossa. Jyväskylässä Keski-
Suomen museon toimintamenojen osuus oli 10,6 % eli vertailun toiseksi pienin.
Erikoismuseoiden vertailussa vaihteluväli oli 12 prosentista 34 prosenttiin, keskiarvo 22 %.
Vertailussa Suomen käsityön museon luku (19,6 %) asettui lähemmäs valtakunnallista keskiarvoa
ja oli kuudenneksi pienin. Vastaava luku Alvar Aalto -museon osalta oli 16,8 prosenttia
ja Keski-Suomen ilmailumuseon osalta 29,4 prosenttia.
Menojen ja tulojen kehitys museopalveluiden yksiköissä 1999–2010
• Kiinteistömenot
Kiinteistömenot ovat runsas kolmannes museoiden kaikista menoista. Vuonna
2010 kiinteistömenot olivat 1 537 812 euroa. Katelaskelman tasolla museoiden
vuokrakulut ovat kasvaneet kahdentoista vuoden aikana 850 700 eurolla, keskimääräinen
nousu on ollut 77 300 euroa vuodessa. Kuva 1
Kiinteistökustannuksien nousuun vaikuttaneita tilaratkaisuja ovat tarkastelujaksolla
olleet Suomen käsityön museon tilojen rakentaminen Kauppakatu
23:een 6 (1999–2000), Jyväskylän taidemuseon ja Keski-Suomen museon
toimistotilojen siirtyminen Tietotaloon sekä Kokoelmakeskuksen käyttöönotto.
Jälkimmäinen on kasvattanut erityisesti Keski-Suomen museon tilavuokria
vuodesta 2009 alkaen. Kokoelmakeskuksen käyttöönotto kasvatti museoiden
vuokria noin 250 000 eurolla, josta päällekkäisten tilojen vuokrien osuus on noin
150 000 euroa. .
Keski-Suomen museon päällekkäiset varastotilat jäävät muuton etenemisen
myötä kokonaan pois käytöstä vuoden 2011 aikana. (Varastotiloista säästyvä
vuosivuokra on 20 450 euroa). Opetusministeriö avusti vuonna 2009 museoiden
Kokoelmakeskuksen rakentamista 750 000 eurolla.
Vuonna 2009 Keski-Suomen museon erillismuseoiden määrä kasvoi yhdellä, kun
kuntien yhdistymisessä Niitynpään työläiskotimuseo Vaajakoskella siirtyi Keski-
Suomen museon hoitoon. Kohteen sisäiset vuokrat siirtyivät samalla museon
kiinteistömenoihin.
Jyväskylän taidemuseon kiinteistökustannukset kasvoivat jakson 1999–2010
aikana 65 000 eurolla. Luopuminen Valtiontalon tiloista vähensi museon kiinteistökustannuksia
vuonna 2006, mutta samalla muutto Tietotaloon sekä vuokrien
yleinen nousu söivät kustannussäästöjä. Keski-Suomen museon kiinteistömenot
kasvoivat vastaavana aikana 531 000 euroa ja Suomen käsityön museon
264 000 euroa.
Vuosina 2011–2013 taidemuseon ja käsityön museon vuokria nostavat ilmastointijärjestelmiin
kuuluvien vakioilmastointikoneiden uusimiset. Vuodesta 2012
alkaen taidemuseon tilavuokria lisää Grafiikkakeskuksen siirtyminen Veturitalleille
(50 000 e). Keski-Suomen museon Cygnaeuksenkatu 2:n pihapiiriin
siirrettyjen ja kunnostettujen käsityöläiskotien vuokra tulee Jyväskylän Tilapalvelun
ilmoituksen mukaan nousemaan vuonna 2012 30 000 euroon.
6 Jyväskylän kaupunki/ Suomen käsityön museo sai vuonna 1999 museotilojen peruskorjaukseen miljoonan
markan valtionavustuksen (168 000 euroa).
24