Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020
Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020
Jyväskylän kaupungin museoita koskeva palveluverkkoselvitys 2020
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Kehittämistarpeet<br />
- Konservointikeskuksen lisärahoituksella voidaan mahdollistaa kahden keskuksessa<br />
työskentelevän konservaattorin työpanoksen kohdentaminen Suomen käsityön museon<br />
ja Keski-Suomen museon tekstiilikokoelmien konservointiin<br />
- Rakennuskonservaattorin vakanssin saaminen Keski-Suomen museoon mahdollistaa<br />
kovien materiaalien konservaattorin työpanoksen kohdistamisen kokonaan museoiden<br />
esinekokoelmiin<br />
Tulevaisuuden mahdollisuudet<br />
Ruusupuiston aseman vahvistaminen Jyväskylän museotoiminnassa<br />
Ruusupuiston synty juontaa vuoteen 1896, jolloin vastaperustettu Jyväskylän Puutarha-<br />
Yhdistys vuokrasi Hämeentien ja Mattilantien välisen alueen ja laati sille puutarhasuunnitelman.<br />
Vuoden 1910 asemakaavassa Ruusupuiston ”kävelypuistossa” näkyy vapaamuotoisia<br />
käytäviä. Ensimmäiset hahmotelmat Keski-Suomen museon sijoittamisesta Ruusupuistoon<br />
teki arkkitehti Pauli E. Blomstedt vuonna 1931. Arkkitehdin ajatuksena oli sijoittaa puistoon,<br />
Seminaarin naapuriin sekä tieteellinen kirjasto että vasta perustelun Keski-Suomen Museoyhdistyksen<br />
ylläpitämä Keski-Suomen museo. Hanke ei kuitenkaan tuolloin tehdyistä suunnitelmista<br />
huolimatta toteutunut, vaan Keski-Suomen museo sai tilat Cygnaeuksenkadun<br />
varrelta kauppaneuvos Hanna Parviaisen omistamasta pienestä tiilitalosta.<br />
Jyväskylän <strong>kaupungin</strong> asemakaava-arkkitehti Väinö Vuorinen esitteli museoalueen muodostamista<br />
Ruusupuistoon <strong>kaupungin</strong>valtuustolle helmikuussa 1954. Vuorisen mukaan museo<br />
uusine ja <strong>kaupungin</strong> keskustasta siirrettävine vanhoine puutaloineen tuli sijoittaa puistomaiseen<br />
ympäristöön korkeakoulun lähelle, alueelle, johon ”<strong>kaupungin</strong> kulttuuritraditiot<br />
parhaastaan liittyvät”. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muuttamisen ja alueen luovuttamisen<br />
museotarkoitukseen kokouksessaan 22.2.1954. Arkkitehti Alvar Aallon suunnitteleman<br />
Keski-Suomen museon peruskivi muurattiin marraskuussa 1959, ja museo avattiin yleisölle<br />
27.5.1961. Museon viereinen Älylään kuuluva tontti liitettiin Ruusupuistoon vuonna 1962.<br />
Alvar Aalto oli luonnollinen valinta myös Alvar Aalto -museon museorakennuksen arkkitehdiksi.<br />
Suunnitteluprosessi aloitettiin vuonna 1970 idealuonnoksilla koko Ruusupuiston<br />
alueen tulevasta käytöstä. Museon nimeksi päätettiin antaa Alvar Aalto -museo, Jyväskylän<br />
taidekokoelmat korostamaan sen toimintaa usean taiteenalan foorumina. Uusi museorakennus<br />
Keski-Suomen museon naapurissa otettiin käyttöön virallisesti 6.7.1973 ja avattiin<br />
yleisölle 1.8.1973.<br />
Molempien Ruusupuiston museorakennusten suunnittelussa huomio kiinnitettiin myös ympäristöön<br />
ja kasvillisuuteen. Alvar Aalto -museon rakentamisen yhteydessä museoiden välissä<br />
sijainneen Lempipuron uomaan toteutettiin Aallon suunnittelema puroallas. Keski-Suomen<br />
museon laajennuksen (1989–1990) valmistumisen jälkeen Ruusupuistoa on kehitetty ruusujen<br />
puistoksi, johon on istutettu lukuisia eri ruusulajiketta. Puisto on eräänlainen ruusunäyttely,<br />
jossa kukin lajike on varustettu nimikyltillä.<br />
Museoalueeseen liittyy olennaisena osana Älylässä sijaitseva ja Keski-Suomen museoon<br />
kuuluva Heiskan taiteilijakoti, jonka taidemaalari Jonas Heiska vuonna 1912 rakensi ateljeekodikseen.<br />
Kuvataiteilija Vappu Heiskalta testamenttilahjoituksena saatuun kulttuurihistoriallisesti<br />
ja rakennushistoriallisesti merkittävään kokonaisuuteen kuuluu pihapiiri rakennuksineen<br />
sekä kodin esineistö. Nuorelle Alvar Aallolle taiteilijakoti tuli tutuksi, kun hän opiskeli maalausta<br />
taidemaalari Jonas Heiskan johdolla.<br />
38
Change language