Lataa tästä PDF - Manialehti.fi
17.11.2014 • Views
Share Embed Flag

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

Lataa tästä PDF - Manialehti.fi

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
manialehti.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

VARSINAISSUOMALAINEN TALOUSAIKAKAUSLEHTI<br />

mania<br />

www.ravintolakilta.<br />

Humalistonkatu 8, Turku<br />

Puhelin 0207 69 98 69<br />

2006►3 MAALISKUU<br />

SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />

Liedon Sp:n Jussi Hakala:<br />

Kasvanut tuottavuus<br />

korkokilpailun takana<br />

Mika Reinholm ja<br />

Jukka Vaurio ovat<br />

Uudenkaupungin<br />

Slow Food -aktiiveja<br />

TPS:n jättävä Jouko Narvanmaa jääkiekosta:<br />

Kylmää bisnestä<br />

kuumassa lajissa<br />

Kuukauden kysymys: Tarvitseeko Turku uuden kongressi- ja musiikkitalon?

2 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania<br />

Sitoutumaton<br />

varsinaissuomalainen<br />

talousaikakauslehti<br />

Julkaisija ja kustantaja<br />

Viestintämania Oy<br />

Kristiinankatu 6 A<br />

20100 Turku<br />

Puhelin (02) 880 7080<br />

Fax (02) 880 7088<br />

www.viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Toimitus<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Päätoimittaja Riku Näsänen<br />

riku.nasanen@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 540 9135<br />

Toimittaja Anne Kortela<br />

anne.kortela@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 590 3860<br />

Imoitusmyynti<br />

Myyntipäällikkö Päivi Vainio<br />

paivi.vainio@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Puhelin 040 702 1443<br />

Ilmestyminen<br />

Kahdeksan numeroa vuodessa<br />

Painopaikka<br />

Finepress Oy, Turku<br />

Painos ja jakelu<br />

Päiväpostin mukana 16 500 kpl<br />

varsinaissuomalaisiin yrityksiin<br />

sekä Turun kauppakamarin<br />

ja varsinaissuomalaisten<br />

nuorkauppakamarien jäsenille<br />

ISSN<br />

1795-326X<br />

verkossa 1795-3278<br />

MAALISKUU 2006<br />

Pankki se on joka kannattaa<br />

1990-luvun alun pankkikriisin ajoista on kulunut vasta reilu<br />

vuosikymmen. Kriisi ja sen jälkeiset vuodet ovat mullistaneet<br />

suomalaisen pankkisektorin täydellisesti. Alalle on tullut uusia<br />

toimijoita. Pienet säästö- ja osuuspankit ovat kasvaneet alueellisesti<br />

ja oman verkostonsa välityksellä myös valtakunnallisesti<br />

merkittäviksi tekijöiksi. Suuret pankit taas ovat entisestään kasvaneet<br />

ja osin kansainvälistyneet mm. yritysjärjestelyjen kautta.<br />

Myös asiakkaiden rooli on muuttunut. Tiskillä laskuja maksavasta<br />

ja jännityksellä lainapäätöstä odottavasta asiakkaasta on<br />

tullut loppumaton kohde tarjouksille. Kansainvälisiä maksukortteja,<br />

kulutus- ja asuntoluottoja, säästövakuutuksia ja rahastoja<br />

tarjotaan joka kerta asioidessaan pankin konttorissa. Ja sehän<br />

on nykyään perin harvoin, sillä erilaisiin palvelumaksuihin<br />

totutettu asiakas on kymmenessä vuodessa myös tottunut maksamaan<br />

nimenomaan itsepalvelusta internetissä.<br />

Samalla konttoriverkosto on harventunut ja pankissa työskentelevien<br />

määrä laskenut vajaasta 40 000:sta noin 27 000:een.<br />

Pankkitoimihenkilöiden rooli on yhä useammin myynti- ja<br />

konsultointityötä. Liedon Säästöpankin toimitusjohtaja sanoo<br />

haastattelussamme, että nykyinen kova kilpailu ja alhaiset marginaalit<br />

ovat mahdollisia juuri kasvaneen tehokkuuden ansiosta.<br />

Nordean, Osuuspankin ja Sammon yhteenlaskettu markkinaosuus<br />

on noin 80 prosenttia. Ne ovat vakavaraisia, tehokkaita<br />

ja alan kansainvälisten toimijoiden silmissä mielenkiintoisia<br />

pankkeja. Monessa muussa Euroopan maassa, esimerkiksi Saksassa,<br />

pankkisektorin rakennemuutos on vasta edessä. Meillä<br />

pankkikriisi ja sen jälkeiset tapahtumat ovat osoittaneet, että<br />

vastoinkäymiset voivat lopulta johtaa koko toimialan uudistumiseen<br />

ja piristymiseen.<br />

Tärkeää alan kannalta on tietysti ihmisten kulutusmahdollisuuksien<br />

ja varallisuuden kasvu. Halu panostaa<br />

asumiseen lisää lainanottoa ja pankkien menestystä,<br />

mutta tuo myös työtä rakennusalalle. Samoin<br />

monipuolistuneet mahdollisuudet säästää ja sijoittaa<br />

ovat vahvistaneet monen omaa taloutta, mutta myös<br />

osaltaan piristäneet suomalaisia osakemarkkinoita. Kun<br />

kansantaloudella ja kansalaisilla menee hyvin, myös pankeilla<br />

menee hyvin.<br />

päätoimittaja<br />

TÄSSÄ NUMEROSSA<br />

4 Kirjoittajavieraana Olli Aaltonen<br />

5 Kuukauden kysymys: Tarvitseeko Turku<br />

uuden kongressi- ja musiikkitalon?<br />

6 Ajankohtaista: Saaristoon langaton turistineuvonta.<br />

Varsinais-Suomen tietoyhteiskuntamalli kaipaa<br />

päivitystä. Muotoilussa mahdollisuuksia.<br />

9 10 kysymystä<br />

10 Henkilö: TPS:n jättävä Jouko Narvanmaa<br />

14 Uusiin asemiin Matti Keitilä, Miia Jylhä,<br />

Anne Johansson ja Urpo Pirilä<br />

16 Suuret setelit: Liedon Säästöpankki, haastaja läheltä<br />

18 Suuret setelit: Pääomasijoittaja<br />

– peikko vai pelastaja yritykselle?<br />

21 Suuret setelit: Pankeilla takana vahva vuosi<br />

22 Suuret setelit: Markkinoilla Mika Saarinen<br />

23 Suuret setelit: Rahat tehokkaasti kiertoon<br />

25 Toimistokalustamisen trendit: Mitä<br />

kodit edellä, sitä toimistot perässä<br />

26 Klubikierroksella Slow Food Uusikaupunki ry<br />

28 Liikenteessä: Fiat Croma Comfort Wagon<br />

31 Kuukauden ravintola: Kasino<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

3

kirjoittajavieras<br />

Turun lentokenttä menestyy<br />

ilman halpalentoyhtiötäkin<br />

Viime aikoina yksi kaupungin puheenaiheista on ollut Turun lentokentän tulevaisuus<br />

ja varsinkin vertailu Tampereen kenttään. Halpalentoyhtiötä on kaivattu Turkuun<br />

Tampereen mallin mukaan toteutettuna. Ryanairin operointi Tampereelta on<br />

toki tuonut mukanaan paljon hyvää, mutta samat menestymisen mahdollisuudet on Turussakin,<br />

ilman halpalentoyhtiötäkin.<br />

Liiketoimintakonseptina halpalentoyhtiö eli low cost carrier on täysin toisenlainen kuin<br />

perinteinen reittilentoyhtiö, network carrier. Halpalentoyhtiö myy vain point to point -tuotantoa<br />

eli suoria non stop -yhteyksiään, ilman jatkolentoja. Tilastoista näemme, että alueemme<br />

matkustajien kohteiden hajonta on suuri ja esimerkiksi nykyiset Tampereen kenttää<br />

käyttävän halpalentoyhtiön kohteet Frankfurt, Riika ja Lontoo sopisivat vain harvalle alueemme<br />

matkustajalle.<br />

Vaikka näistä kohteista olisi jatkolento samalla yhtiöllä, ovat lennot aina kahdella eri<br />

lipulla, joilla ei ole mitään yhteyttä toisiinsa. Vastuuta ei siis jatkolennon järjestämisestä<br />

matkustajalle ole, jos ensimmäinen lento myöhästyy. Samoin matkustajan on suoritettava<br />

uudelleen lähtöselvitys välilaskukentällä, matkatavarat mukaan lukien. Asioita, joita reittilentoyhtiön<br />

matkustajan ei tarvitse miettiä. Reittilentoyhtiöt lentävät kaupunkien pääkentille,<br />

joista on parhaat yhteydet kohteen paikalliseen liikenteen infrastruktuuriin. Halpalentoyhtiöt<br />

käyttävät edullisia kakkoskenttiä riisuttuine palveluineen. Reittilentoyhtiöt ovat<br />

kehittäneet monia lisäpalveluja mm. lähtöselvityksen nopeuttamiseksi, jolloin matkustaja<br />

voi minimoida kentällä jonottamiseen käytetyn ajan ja maksimoida aikansa kohteessa.<br />

Ajansäästö on tärkeää sekä liike- että vapaa-ajanmatkustajalle.<br />

OLLI<br />

AALTONEN<br />

Turun<br />

kauppakamarin<br />

matkailuvaliokunnan<br />

puheenjohtaja<br />

Matkustajamäärät kasvavat globaalisti nykyisin niin nopeasti, että lentokenttien palvelutaso<br />

ei aina ole ajan tasalla. Se aiheuttaa ruuhkaantumista etenkin turvatarkastuksessa ja<br />

lähtöselvityksessä. Markkinahintataso lentoliikenteessä on viimeisen kolmen vuoden aikana<br />

pudonnut yli 35 prosenttia ja markkinat kokonaisuudessaan ovat vähäisen sääntelyn takia<br />

lähes täydellisesti kilpaillut. Hintaero perinteisen reittilentoyhtiön ja halpalentoyhtiön<br />

välillä on usein hyvin pieni, jopa olematon, ja silti matkustaja saa paljon enemmän.<br />

Turun kentältä operoivien reittilentoyhtiöiden yhteenlaskettu kapasiteetti paikoissa mitattuna<br />

on kasvanut maaliskuun alusta lähtien 13 prosentilla, vaikka lentojen määrä pysyy<br />

samana. Turun kentän yhteydet ja mahdollisuudet lentää omalta kotikentältämme paranevat<br />

merkittävästi. Ei siis voida puhua Turun kentän taantumisesta, vaan positiivisesta<br />

kehityksestä. Uudet suorat yhteydet eivät ole menestymisen ehto, koska nykyisten yhtiöiden<br />

allianssien kautta koko maailma on saavutettavissa omalta kentältämme. Lisäksi suorat<br />

tilauslennot lomakohteisiin tarjoavat etenkin lapsiperheille lomalla ensiarvoisen tärkeää<br />

matkustamisen helppoutta. Toki uudet reitit Turusta olisivat niin matkustajille kuin lentoyhtiöillekin<br />

tervetulleita. Nyt onkin kysymys sitoutumisesta oman kenttämme ylläpitoon ja<br />

kehittämiseen. Asia, johon jokainen alueemme lentomatkustaja voi konkreettisesti vaikuttaa<br />

tehdessään varausta seuraavalle lennolleen.<br />

Työturvallisuuskorttikoulutus<br />

Puhelin (02) 438 5135, GSM 040 550 1058<br />

www.powerjob.<strong>fi</strong><br />

4 mania - SOPIVASTI mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA<br />

TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

KUUKAUDEN KYSYMYS<br />

Tarvitseeko Turku<br />

uuden kongressi- ja<br />

musiikkitalon?<br />

- Vanha konserttitalo on nykyajan vaatimuksiin<br />

nähden vaatimaton. Erityisesti esiintyjien tiloja<br />

ja palveluja ajatellen kiinteistöä olisi kehitettävä.<br />

Tarvetta uudelle siis on, mutta onko rahaa?<br />

- Kongressi- ja musiikkitalon yhdistelmä<br />

on oma juttunsa. Epäilen, että sekä<br />

kongressi- että konserttikäyttöön soveltuvan<br />

salin yhdistäminen olisi vaikeaa.<br />

- Tilat eivät myöskään saisi olla liian suuret.<br />

1500 hengen konserttisalin täyttäminen ei ole<br />

helppoa. Mieluummin nykyisen kokoinen 1000<br />

hengen sali, jossa konsertti voidaan esittää täydelle<br />

katsomolle useamman kerran. Turkuhalli on hyvä<br />

esimerkki vaikeasti täytettävästä isosta tilasta.<br />

Toimitusjohtaja Reijo Paksal<br />

Oy Turkuhalli – Åbohallen Ab<br />

- Kaupungin elävöittämisen kannalta uusi kongressija<br />

musiikkitalo olisi tarpeen. Tarkempi sijainti<br />

riippuu tietysti mm. pysäköintijärjestelyistä ja<br />

kustannuksista, mutta Turun etu olisi, että talo<br />

sijaitsisi mahdollisimman lähellä keskustaa.<br />

- Kaupungin on oltava omalla osuudella<br />

mukana hankkeessa. Uskon, että noin 1500<br />

hengen sali on hyvä lähtökohta suunnittelulle.<br />

Aluepäällikkö Markku Saarinen<br />

Kapiteeli Oyj<br />

- Musiikkitalohanke tulisi yhdistää viime kesänä<br />

Aurajokirannassa menestyksellä toteutettuun Lentävä<br />

Hollantilainen -oopperaan. Jos musiikkitalo sijaitsisi<br />

Aurajoen rannalla, se voisi toimia määräajoin toistuvan<br />

tapahtuman tukipisteenä ja tarjota sille tekniikan.<br />

- Turku 2011 –neuvottelukunnan ehdotus talon<br />

sijoittamisesta kaupunginteatterin viereen on hyvä ja<br />

tutkimisen arvoinen. Toivon kuitenkin, että yhtä vakavasti<br />

tutkittaisiin talon sijoittaminen Forum Marinumin, Sigynin<br />

ja Suomen Joutsenen välittömään läheisyyteen.<br />

- Kongressi- ja musiikkitalon yhdistäminen<br />

toisi laajemman käyttäjäkunnan, mutta on myös<br />

varoittavia esimerkkejä siitä, kuinka niiden<br />

yhdistämisessä voidaan myös epäonnistua.<br />

Rakennusneuvos, arkkitehti Raimo Narjus<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

5

mania►ajankohtaista<br />

TULOSSA<br />

10.-12.3. Meri kutsuu.<br />

Veneiden, venetarvikkeiden<br />

ja saariston erikoismessut<br />

Turun Messukeskuksessa.<br />

11.3. klo 10.00-16.00 Naistenpäivä<br />

Vakka-Suomen ammtti-instituutti<br />

Novidassa. Järjestävät Vakka-<br />

Suomen Osuuspankki ja<br />

Uudenkaupungin yrittäjät.<br />

14.3. Veronmaksajien Salon<br />

paikallisyhdistyksen avoin veroilta<br />

Salon Seudun Osuuspankin<br />

kokoustiloissa klo 17.30. Aiheena<br />

uusi veroilmoitusmenettely.<br />

Ennakkoilmoittautuminen.<br />

16.3. klo 12.00-17.00 Monitori ´06.<br />

Seminaari hyvinvointiteknologiasta<br />

Turun kauppakorkeakoululla,<br />

Rehtorinpellonkatu 3. Järjestävät<br />

ICT Turku Oy, HMII ja TeliaSonera<br />

Oyj. Ennakkoilmoittautuminen.<br />

16.3. klo 10.00-15.00<br />

Vanhustenhuollon avoin seminaari<br />

Salossa, kulttuuritalo Kivassa. ”Pitkän<br />

elämän eväät – seisovasta pöydästä<br />

hyvin tarjoiltuna”. Järjestää Salva<br />

ry. Ennakkoilmoittautuminen.<br />

18.-19.3. Turun Taideja<br />

Antiikkimessut Turun<br />

Messukeskuksessa. Suuri taide- ja<br />

antiikkitapahtuma. Samaan aikaan<br />

Käsityömessut ja Turun Rahan Päivä.<br />

30.3. klo 14.00-16.00 Ohran betaamylaasin<br />

tie markkinajohtajaksi<br />

- maltoosisiirapit globaaleina<br />

raaka-aineina. Tehtaanjohtaja<br />

Pekka Kekki, Suomen Sokeri Oy.<br />

Järjestää Turku Science Park.<br />

31.3.-2.4. Puutarhan Kevät.<br />

Puutarha-alan suurtapahtuma<br />

Turun Messukeskuksessa.<br />

Manian Tulossa-kalenteri listaa<br />

varsinaissuomalaisen liikeelämän<br />

tulevia tapahtumia.<br />

Kerro vinkkisi sähköpostitse<br />

mania@viestintamania.<strong>fi</strong> .<br />

Ensi kesänä saaristossa voi hakea turistipalveluja kännykällä,<br />

teknistä puolta toteuttaa Andreas Öhman.<br />

Saaristoon langaton<br />

turistineuvonta<br />

Turun saaristossa käynnistyy kesän kynnyksellä<br />

pilottikokeilu, jolla pyritään parantamaan<br />

turistien palvelua. Ideana on<br />

tarjota kaikki turistien tarvitsema tieto<br />

helppokäyttöisenä langattomasti.<br />

Varsinais-Suomen MobiTour –nimellä<br />

kulkeva projekti toteutetaan EU:n<br />

varoin Euroopan sosiaalirahaston (ESR)<br />

hankkeena eli tukemaan turistipalveluja<br />

elinkeinona. Hankkeeseen osallistuvat<br />

Åbo Akademin IAMSR-yksikkö, MP-<br />

MasterPlanet, Netello, Region Åboland,<br />

Åbo Underrättelser ja Skärgårdsnäten.<br />

Lisäksi mukaan toivotaan muutamaa<br />

saariston matkailupalveluja tarjoavaa<br />

yritystä.<br />

- Tarkoitus on testata kesän aikana<br />

käytännössä, miten palvelu toimii, kertoo<br />

teknisestä toteutuksesta vastaava<br />

FM Andreas Öhman Åbo Akademilta.<br />

IAMSR-ykiköstä hanketta ohjaavat<br />

professorit Christer Carlsson ja Pirkko<br />

Walden. Projektikoordinaattorina toimii<br />

Joanna Carlsson.<br />

- Palvelutarjonta tulee olemaan kattavaa.<br />

Lyömme kevään aikana lukkoon,<br />

mitä kaikkea pilottivaiheeseen räätälöidään.<br />

Se riippuu myös mukaan tulevien<br />

matkailuyritysten toiveista.<br />

- Ainakin sinne tulee säätietoja, aikatauluja,<br />

uutisia, turistikohteiden aukioloaikoja<br />

ja muuta palvelutietoa kuten<br />

majoitusvaihtoehtoja, ravintola- ja venesatamatietoja,<br />

Öhman luettelee.<br />

Saaristoon tuleva turisti saa palvelut<br />

käyttöönsä joko laajakaistalla tai<br />

langattoman verkon WI-maxin kautta<br />

kannettavalle tietokoneelle tai kommunikaattoriin<br />

tai kännykän välityksellä.<br />

Paitsi tietoa, palvelun kautta voi hoitaa<br />

myös maksuliikennettä IMS-maksatuksen<br />

kautta ilman pankkia. Lasku tulee<br />

operaattorin kautta. Projektissa on kerätty<br />

tietoa siitä, mitkä matkapuhelinmallit<br />

ovat yleisimmin käytössä. Palvelu<br />

ei edellytä erikoismalleja, mutta jos siihen<br />

sisällytetään esim. matkailukohteen<br />

esittelyä liikkuvan kuvan avulla, se vaatii<br />

laitteelta enemmän.<br />

- Teknisesti asiat ovat yksinkertaisia<br />

toteuttaa, ja olemme jo pitkällä, kertoo<br />

Öhman.<br />

- Suurempi työ on siinä, että ihmiset<br />

tiedostavat palvelun olemassaolon.<br />

Olisi tietysti ihanteellista, jos voisimme<br />

lähettää tiedon palvelusta suoraan alueelle<br />

tulevien turistien kännyköihin. Se<br />

ei kuitenkaan ole lainsäädännöllisesti<br />

mahdollista. Niinpä asiaa on markkinoitava<br />

muilla keinoin, hän toteaa.<br />

Asiaa on markkinoitu myös muille<br />

kuin saaristokunnille. Kokeilun onnistuessa<br />

palvelua tullaan myöhemmin laajentamaan<br />

varmasti muuallekin. Se voisi<br />

toimia vaikka Sparknetin tyyppisessä<br />

kaikkien saatavilla olevassa verkossa.<br />

6 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

Varsinais-Suomen<br />

tietoyhteiskuntamalli<br />

kaipaa päivitystä<br />

mania►ajankohtaista<br />

Projektijohtaja Olli Hietanen pitää Varsinais-Suomen tietoyhteiskunnan tasoa tällä hetkellä<br />

korkeana, mutta kehitys on niin nopeaa, että strategian päivitystä pitäisi vauhdittaa.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

Globaalin nykymaailman kehitysvauhti<br />

asettaa jatkuvia muutospaineita niin yhteiskunnan<br />

kuin yritysmaailmankin rakenteille,<br />

puhumattakaan koulutuksesta<br />

ja yksittäisen ihmisen sopeutumisesta.<br />

- Sykli nopeutuu koko ajan. Tietoyhteiskuntaa<br />

rakennettiin noin 25 vuotta ja<br />

nyt ollaan jo siirtymässä seuraavaan vaiheeseen,<br />

jota voidaan nimittää luovaksi<br />

taloudeksi, kuvailee projektijohtaja Olli<br />

Hietanen Turun kauppakorkeakoulun<br />

Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta.<br />

Hietanen on vetänyt projektia, jonka<br />

tuloksena on luotu malli Varsinais-<br />

Suomen tietoyhteiskunnan kehitysstrategian<br />

pohjaksi. Siinä pyritään tuomaan<br />

hyvinvointi kansalaisen tasolle saakka<br />

huomioiden myös liike-elämä ja hallinto<br />

sekä kestävän kehityksen periaatteet.<br />

Olennaisena osana siinä on langaton ja<br />

helppokäyttöinen tieto- ja viestintäteknologia,<br />

jonka avulla tehostetaan toimintoja<br />

ja tuodaan ne kaikkien ulottuville.<br />

- Globaalisuus on tullut jäädäkseen,<br />

ja luovuus korostuu, koska on osattava<br />

muuttaa suomalainen osaaminen konsepteiksi<br />

ja toimintamalleiksi, joita voidaan<br />

viedä palveluina eri maihin, kertoo<br />

Hietanen.<br />

- Sanoisin, että Varsinais-Suomesta<br />

ei synny ICT-alalle uutta Nokiaa seuraavan<br />

kymmenen vuoden aikana, mutta<br />

täältä voi hyvinkin löytyä muutaman<br />

sadan yrityksen verkosto, joka yhdessä<br />

saa aikaan kilpailukykyisiä maailmanlaajuisia<br />

toimintakonsepteja.<br />

- Vanhat elinkeinorakenteet ja yritysten<br />

organisaatioajattelu sekä yhteiskunnan<br />

palvelut tarvitsevat uudelleen<br />

arvioimista ja joustavuutta. Eri alojen<br />

limittyminen yhteiseksi lopputuotteeksi<br />

vaatii ihmisiltä uusia asenteita ja elinikäistä<br />

oppimista.<br />

- Näkisinkin oppimisen työn ohessa<br />

kehittyvänä jatkuvana prosessina. Suuri<br />

haaste on siinä, miten ihmisillä riittää<br />

motivaatiota tähän kaikkeen. Kehityksen<br />

suunta vaatii yksilötasolla paljon,<br />

mutta voi olla myös erittäin antoisaa,<br />

hän miettii.<br />

- Viime marraskuussa Varsinais-<br />

Suomi osallistui YK:n tietoyhteiskuntahuippukokoukseen<br />

Tunisissa, ja siellä<br />

oli erinomainen tilaisuus vertailla tasoamme<br />

kansainvälisesti. Voin todeta, että<br />

olemme aivan kehityksen kärjessä, hän<br />

kertoo.<br />

- Nyt olisi vain huolehdittava siitä,<br />

että pysymme mukana vauhdissa. Varsinais-Suomen<br />

tietoyhteiskuntastrategia<br />

pitäisi päivittää ja ottaa siinä huomioon<br />

tulevaisuuden vaatimukset.<br />

- Mielestäni on huomionarvoista, että<br />

luovat toimialat ovat tällä hetkellä jo<br />

kahden miljardin bisnes, joka on nelinkertainen<br />

verrattuna esimerkiksi bioalaan.<br />

Turku Science Parkilla on tässä<br />

kehityksessä merkittävä rooli. Varsinais-<br />

Suomen tietoyhteiskuntaklusterin kehitykseen<br />

tarvittava keskustelu ja roolitus<br />

ei tule olemaan suoraviivaista vaan erittäin<br />

monitahoista. Eri toimijat pystyivät<br />

kuitenkin ennen Tunisin kokousta löytämään<br />

yhteiset suuntaviivat, joista on<br />

hyvä jatkaa.<br />

- Näen myös Turku Euroopan kulttuuripääkaupungiksi<br />

2011 -hankkeen<br />

onnistumisen tärkeänä asiana. Onnistuminen<br />

lisäisi ja nopeuttaisi taiteiden ja<br />

luovien elinkeinojen kehittämistä, mikä<br />

vauhdittaisi myös Varsinais-Suomen<br />

tietoyhteiskuntaa, arvioi Hietanen.<br />

- Kehityksen mukana pysymistä voisi<br />

verrata suolla kävelemiseen. Jos pysähtyy,<br />

jalka alkaa upota. Jos taas liikkuu<br />

koko ajan, pysyy pinnalla ja pääsee<br />

eteenpäin, hän hymyilee.<br />

7

mania►ajankohtaista<br />

Muotoilussa mahdollisuuksia<br />

Muotoilun näkymiä peilattiin Suomen<br />

Joutsenen kokoustiloissa helmikuisessa<br />

WTC Turun järjestämässä seminaarissa.<br />

Suomalainen muotoilu on arvostettua,<br />

mutta tunnettujen ”ikonien” kuten<br />

Aallon ja Marimekon rinnalle kaivataan<br />

myös tuoreempia tuotteita. Muotoiluvuoden<br />

2005 hyviä tuloksia valotti<br />

Design Forum Finlandin toimitusjohtaja<br />

Ilpo Santala, joka kertoi tavoitteeksi<br />

jatkaa kansainvälisen näkyvyyden lisäämistä<br />

ja saada Suomi kansainvälisesti<br />

tunnetuksi muotoilun ja muotoiluosaamisen<br />

huippumaaksi vuoteen 2010<br />

mennessä. Professori Turkka Keinonen<br />

Taideteollisesta korkeakoulusta painotti<br />

havainnollisin esimerkein omassa puheenvuorossaan<br />

ennakoivan muotoilun<br />

merkitystä aivan uusien ideoiden syntymiselle.<br />

Varsinaissuomalaista näkökulmaa<br />

tuotiin esiin mm. alan opiskelun ja osaajien<br />

kannalta. Muotoilukoulutusvastaava<br />

Inga Grönlund Turun taideakatemiasta<br />

kertoi, että koulussa voi valmistua<br />

neljän eri suuntauksen muotoilijaksi.<br />

Nämä ovat tekstiili-, teollinen ja vaatetussuunnittelu<br />

sekä tuotemuotoilu.<br />

Vuoden 2007 syksyllä Mynämäen yksi-<br />

ED-Designin Thermo Elektron<br />

Finnpipette -pipetti edustaa<br />

varsinaissuomalaista teollista muotoilua.<br />

köt siirtyvät myös Turkuun. Hän näkee<br />

muotoilijan työn haasteellisena ja esitti<br />

ajatuksen siitä, että palvelujen tuottaminen<br />

voi olla tulevaisuudessa muotoilijan<br />

ydinosaamista, sillä itse laitteesta voi<br />

muodostua pelkkä välikappale palvelujen<br />

tuottamiseen. Muotoilijan pitää hallita<br />

myös tutkimusta ja markkinointia<br />

sekä toimia usein yrittäjänä.<br />

Toimitusjohtaja Tapani Hyvönen<br />

turkulaisesta ED-Design Oy:stä on menestynyt<br />

pitkään kansainvälisten yritysten<br />

muotoilukuvioissa. Hänen mukaansa<br />

olemme muotoilussa hyvässä<br />

asemassa eikä tyhjän päällä ole oltu koskaan.<br />

- Muotoilu on mahdollisuuksien etsintää.<br />

Lopputuotteessa yhdistyvät ihminen:<br />

loppukäyttäjä, bisnes ja teknologia.<br />

Muotoiluprojektin lähtökohtana<br />

on ”kreatiivinen kaaos” yrityksen sisällä.<br />

Siinä peilataan trendejä, kulttuuria,<br />

kilpailutilannetta, käyttökokemuksia,<br />

teknologian ehtoja, hinnoittelua.<br />

Muotoilijan tehtävänä on yrityksessä<br />

haastaa organisaatio ja saada kaikki sitoutumaan<br />

yhteen tavoitteeseen. Kun<br />

tahtotila tulevaisuudelle on saavutettu,<br />

pystyvät alan ammattilaiset työstämään<br />

oman prosessinsa kautta tavoitteen mukaisen<br />

tuotteen. Mitä enemmän kilpailu<br />

kiristyy, sitä tärkeämpää on muotoilu, se<br />

tuo yritykselle kilpailuetua.<br />

LYHYESTI<br />

Turun Seudun Osuuspankki ja Pohjola<br />

yhdistävät asiakaspalvelunsa osaksi<br />

yhteisiin tiloihin. Turussa Kauppatorin<br />

laidalla ja Brahenkadulla yhtiöt jatkavat<br />

omissa tiloissaan, mutta maaliskuun<br />

alusta lähtien vakuutusasioita on voinut<br />

hoitaa myös Brahenkadun Osuuspankissa<br />

ja CM Länsikeskuksen marketkonttorissa.<br />

Kevään kuluessa Kaarinassa,<br />

Naantalissa ja Raisiossa Osuuspankki ja<br />

Pohjola asettuvat yhteisen katon alle.<br />

Yrittäjyyden Ykkönen -toiminta jatkuu<br />

myös vuonna 2006. V-S Yrittäjien, TAD<br />

Centren ja maakunnan seutukuntien kehittämiskeskusten<br />

tavoitteena on kuluvan<br />

vuoden aikana luoda maakunnallinen<br />

sisäisen yrittäjyyden ja yrittävyyden<br />

edistämis- ja yrittäjyyskeskus (Y1-keskus),<br />

joka toimii neuvojana, verkottajana<br />

ja materiaalin kokoajana. Y1-keskus toimii<br />

Varsinais-Suomen Yrittäjät ry:n toimitiloissa<br />

Turussa.<br />

Turun ammattikorkeakoulun viime syksynä<br />

toteuttaman teollisen tuotekehitystoiminnan<br />

selvityksen mukaan yritykset<br />

uskovat tuotekehityksen merkityksen asiakastyytyväisyydelle<br />

ja kilpailukyvylle korostuvan<br />

lähitulevaisuudessa. Asiakkaan<br />

ymmärtäminen, nopea tuotteiden markkinoille<br />

saattaminen sekä tehokas kumppanuusverkostojen<br />

hyödyntäminen ovat tuotekehityksen<br />

haasteita. Tehdyn selvityksen<br />

pohjalta Turun ammattikorkeakoulussa on<br />

käynnistynyt tuotekehityksen edistämisohjelma<br />

TUUMA, joka palvelee ja kouluttaa<br />

yrityksiä tuotekehitystoiminnassaan. Projektin<br />

rahoittamiseen osallistuu Varsinais-<br />

Suomen TE-keskus.<br />

Kauppakeskus Hansan myynti nousi<br />

viime vuonna 171 miljoonaan euroon.<br />

Kasvua edelliseen vuoteen oli 17 prosenttia.<br />

Myynnillisesti suurin tuoteryhmä<br />

oli pukeutuminen, jonka osuus myynnistä<br />

oli 68 miljoonaa. Vapaa-ajan ja kodintarvikkeiden<br />

myynti oli 36 miljoonaa euroa.<br />

Kauppakeskuksessa kirjattiin viime<br />

vuonna 13,5 miljoonaa kävijää.<br />

Vastikään Kupittaalle muuttaneen I<strong>fi</strong>n<br />

aluejohtaja Jarmo Kulmala on tyytyväinen<br />

sekä uusiin toimitiloihin että viime<br />

vuoteen. Kulmalan mukaan Lounais-Suomessa<br />

lähes joka toinen yritys vakuuttaa<br />

I<strong>fi</strong> ssä. Viime vuonna sähköisen yrityskansion<br />

käyttäjien määrä kaksinkertaistui ja<br />

tällä hetkellä jo noin 85 prosenttia I<strong>fi</strong> n yritysasiakkaista<br />

hoitaa vakuutusturvaansa<br />

kansioita hyödyntämällä.<br />

8 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►ajankohtaista<br />

10 KYSYMYSTÄ<br />

1. Milloin viimeksi Tasavallan presidentin<br />

kansainvälistymispalkinto on myönnetty<br />

Varsinais-Suomessa toimivalle yritykselle?<br />

2. Mikä on Ålandsbankenin<br />

markkinaosuus Ahvenanmaalla?<br />

3. Mitä tuotteita markkinoidaan brändillä Twig?<br />

4. Minä vuonna Turun kauppahalli on valmistunut?<br />

5. Minkä varsinaissuomalaisen kunnan<br />

johtaja on Folke Öhman?<br />

6. Mihin saaristokohteeseen<br />

matkataan yhteysalus Aspölla?<br />

7. Mikä alue muodostaa Vihreän kolmion matkailualueen?<br />

8. Missä sijaitsee Varsinais-Suomen ainoa curling-rata?<br />

9. Millä nimellä tunnetaan Raisio Golf ry?<br />

10. Minä vuonna solmittiin Turun rauha?<br />

PIENYRITTÄJÄ<br />

Haluan palvella Teitä ja helpottaa<br />

elämäänne yrittäjänä.<br />

Erikoisalaamme on<br />

EU-maksatushakemusten kirjanpidollinen<br />

konsultointi sekä RAY-hakemukset.<br />

Tilitoimisto Marja-Leena Rönn Tmi<br />

Luolavuorentie 6 as 1, 20810 Turku<br />

puh. 040-779 3990 fax 02-2518 102<br />

marja-leena.ronn@postikaista.net<br />

Lisätietoja www.tilitoimisto-ronn.net<br />

Laitteet ja tarvikkeet leimasimista<br />

värinauhoihin, maksupäätteistä<br />

kopiokoneisiin. Myös huollot.<br />

Humalistonkatu 16, Turku www.lasku-laite.<strong>fi</strong> Puh. 231 1420<br />

Minä vuonna Turun kauppahalli on valmistunut?<br />

10 VASTAUSTA<br />

1. Vuonna 2002, kun salolainen Nordic ID palkittiin<br />

2. 60 prosenttia<br />

3. Benefonin puhelimia<br />

4. Vuonna 1896<br />

5. Paraisten<br />

6. Utöseen<br />

7. Loimaan seutukunnan 10 kuntaa sekä<br />

Hämeeseen kuuluva Ypäjä<br />

8. Uudessakaupungissa<br />

9. Kankaisten Golf ry<br />

10. Vuonna 1743<br />

soita (02) 416 1200 tai pistäydy Turun<br />

toimistossamme, Eerikinkatu 6b.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

9

mania►henkilö<br />

Tunteet kuumina<br />

Edessäni istuu tyytyväisen näköinen<br />

mies. Helpotus heijastuu<br />

rentona olemuksena: kravatti<br />

on riisuttu eikä pikkutakistakaan ole<br />

väliä, paidannappi saa olla auki. Jouko<br />

Narvanmaa viettää viimeisiä aikojaan<br />

turkulaisten tunteiden tyyssijassa – rakastetun<br />

ja parjatun kiekkoseuran hermokeskuksessa<br />

Ruissalossa.<br />

- Haikea mutta helpottunut, kuvailee<br />

Jouko Narvanmaa tuntojaan.<br />

- Mutta nyt on aika pehmeämmille<br />

arvoille, kuten perheelle, kunnon kesälomalle<br />

ja liikunnalle. Henkilökohtaisesti<br />

tämä oli minulle hyvä ratkaisu, ja<br />

perhe on samaa mieltä, hän toteaa.<br />

- En lähde Tepsistä suinkaan ovet<br />

paukkuen, hoidanhan myös seuraajani<br />

Seppo Sutelan perehdytyksen. Eniten<br />

sain tarpeekseni julkisuudesta, joka alkoi<br />

olla todella raadollista eikä suinkaan<br />

aina totuudenmukaista. Sitä tuli riittävästi<br />

vähäksi aikaa.<br />

Päätös lähtemiseen kypsyi pikkuhiljaa,<br />

ja sen tekemiseen meni toista vuotta.<br />

Narvanmaa ilmoitti sen kirjallisena<br />

irtisanoutumisenaan lokakuussa, mutta<br />

julkisuuteen asiasta tiedotettiin vasta<br />

tammikuun 23. päivänä.<br />

- Päätöksen tekeminen oli vaikeaa.<br />

Olen ollut TPS:n kuvioissa pikkupojasta<br />

lähtien ja voin sanoa, että tein melkoisesti<br />

surutyötä asian kanssa viime<br />

syksynä. Kun päätös kypsyi, se oli myös<br />

lopullinen. Minua pyydettiin harkitsemaan<br />

vielä, mutta eihän se enää muuttunut,<br />

kertoo Narvanmaa.<br />

Urheiluliiketoiminta on erittäin<br />

haasteellista nykyisin. Paineet ovat kovat,<br />

eivätkä niistä pienimmät ole rahaan<br />

liittyviä. TPS-konsernin liikevaihto, jota<br />

jääkiekko hallitsee, on kahdeksan miljoonaa.<br />

Tappiota tuli puheista huolimatta<br />

vain viimeiseltä tilikaudelta, sekin<br />

osin laskennallista eikä jääkiekosta johtuvaa.<br />

Tuloista noin 70 prosenttia tulee<br />

yrityksiltä ja loput pääsylipuista ja tv-tuloista.<br />

Lähes seitsemän vuotta<br />

TPS:n toimitusjohtajana<br />

kypsytti Jouko<br />

Narvanmaan. Kylmä<br />

bisnes ja kuuma laji ovat<br />

vaativa yhdistelmä, jonka<br />

hoitamiseen ei enää<br />

vuorokauden mitta eikä<br />

oma sietokyky tahtonut<br />

riittää. Likapyykkiä<br />

on lehtien palstoilla<br />

riittävästi levitelty, se<br />

alkoi rassata. Nyt on<br />

aika nollata tilanne ja<br />

aloittaa uusi aika.<br />

- Uusia tulovirtoja pitäisi kehittää,<br />

esimerkiksi Ruotsissa Linköpingissä<br />

seuran tuloista pääsylipuista tulee noin<br />

40 prosenttia, miettii Narvanmaa.<br />

Pelaajat ovat täysammattilaisia ja<br />

heistä kilpaillaan maailmanlaajuisilla<br />

markkinoilla. Seuran mahdollisuudet<br />

pärjätä kisassa ovat rajalliset. TPS:ssa<br />

noin puolet joukkueen pelaajista on omia<br />

kasvatteja, loput on ostettava muualta.<br />

- Olen laskeskellut, että suomalaisia<br />

pelaajia on tällä hetkellä nelisenkymmentä<br />

Kanadassa ja USA:ssa, Ruotsissa<br />

suunnilleen saman verran. Sitten<br />

ovat vielä muualla Euroopassa pelaavat.<br />

Muut maat pystyvät tarjoamaan selvästi<br />

paremman toimeentulon. Koska jääkiekkoa<br />

ei voi työnä tehdä kovin monia<br />

vuosia, rahan pitäisi riittää myös sen<br />

ajan jälkeen, hän kertoo.<br />

Suomessa jääkiekkoilijan vuosipalkka<br />

pyörii 60-70 000 euron tasolla. Ruotsissa<br />

summa on puolitoistakertainen,<br />

noin 100 000, kun Kanadassa parhaat<br />

pelaajat voivat päästä jopa 8,5 miljoonan<br />

dollarin vuosituloon. Muitakin etuja<br />

on, kuten rahastointi, joka Ruotsissa<br />

on rajaton. Suomessa rahastoja voi käyttää<br />

vain tiettyyn rajaan asti.<br />

- Esimerkiksi pelaaja, jolla ei ole mitään<br />

koulutusta, teki viitisen vuotta sitten<br />

kolmevuotisen sopimuksen Ruotsiin.<br />

Hän eleli sillä varsin mukavasti<br />

koko sen ajan ja jatkaa samaa vielä kymmenen<br />

vuotta. Suomessa näin ei voi järjestää,<br />

selvittää Narvanmaa.<br />

Kilpailemaan joutuu myös ihmisten<br />

vapaa-ajasta ja rahasta. Nykyisin liigakauden<br />

aikana jääkiekko-otteluita on<br />

enemmän kuin ennen, ja kaikki muukin<br />

vapaa-ajan tarjonta, kuten tv-kanavat,<br />

harrastukset, matkustus, on lisääntynyt.<br />

Vaikka jääkiekko on Suomessa yksi suosituimpia<br />

yleisölajeja, katsojia voisi olla<br />

enemmänkin. Joukkueen menestys heijastuu<br />

myös suoraan katsojalukuihin.<br />

- Tälle lajille on Turussa ominaista,<br />

että elät tai kuolet julkisuudesta. Yksi<br />

voitto tai tappio - niin suuri merkitys<br />

sillä on. Palautetta tulee täydeltä laidalta,<br />

kertoo Narvanmaa.<br />

TPS:llä meni vuosia todella lujaa,<br />

mestaruus toisensa jälkeen hoidettiin<br />

Turkuun. Kun viime vuonna ei päästy<br />

edes play-off -peleihin, on lunta tullut<br />

tupaan, eikä vähiten toimitusjohtajalle.<br />

- Täytyy muistaa, kuinka suuri vaikutuspinta<br />

TPS:llä täällä on, toteaa Narvanmaa.<br />

- Yhden kauden aikana meillä on ollut<br />

jopa 280 000 katsojaa. Millä muulla<br />

tapahtumalla on yhtä suuri yleisö?<br />

- Lisäksi meillä on pelkästään junioreja<br />

koko TPS:ssa 2300, kaikki heidän<br />

perheenjäsenensä ja muut sidosryhmät<br />

sekä yritysasiakkaat. Jääkiekolla on suuri<br />

merkitys viihtyvyyteen, henkiseen hyvinvointiin<br />

ja ajankäyttöön, miettii Narvanmaa.<br />

- Uskon, että tänä vuonna vielä pääs-<br />

10 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►henkilö<br />

– pää kylmänä<br />

Talousjohtaja. Rahan riittävyys on keskeinen<br />

haaste urheilubisneksessä, toteaa Narvanmaa.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

11

mania►henkilö<br />

tään loppupeleihin. Joukkueen pitäisi<br />

vain uskaltaa voittaa, löytää ”tappajankiilto”<br />

silmiinsä. Nyt se on usein hallinnut<br />

peliä, mutta maaleja ei ole tullut tarpeeksi.<br />

Tunteet käyvät kuumina myös TPS:n<br />

sisällä aika ajoin. Tappioita on vaikea sietää,<br />

ja ne heijastuvat väkisinkin ilmapiiriin.<br />

nä joutuu ottamaan kantaa monenlaiseen,<br />

eikä vähäisempinä kassavirrat ja<br />

ihmissuhdeasiat, hän kertoo.<br />

- Pitkä pinna on tässä välttämätön.<br />

Olen kuullut arvosteluja, että minulla ei<br />

olisi temperamenttia olleenkaan, mutta<br />

ne henkilöt eivät kyllä tunne minua, hän<br />

puuskahtaa.<br />

- Sitä kyllä löytyy tarvittaessa, ja<br />

runsaasti. Bisnes on kuitenkin bisnestä,<br />

”Kyllä tämä<br />

työympäristönä<br />

on aivan<br />

omanlaisensa<br />

maailma, kuin<br />

taiteilijayhteisö.<br />

Tunteita on<br />

todella paljon<br />

mukana, ilo ja<br />

suru vaihtelevat.”<br />

Otsikoissa. Uutisten metsästys on käynyt kovaksi ja tiedot vuotavat. Irtisanomiseni<br />

allekirjoitettuani meni vain 16 tuntia, kun ensimmäinen toimittaja soitti, kertoo Narvanmaa<br />

- Kyllä tämä työympäristönä on aivan<br />

omanlaisensa maailma, kuin taiteilijayhteisö.<br />

Tunteita on todella paljon<br />

mukana, ilo ja suru vaihtelevat, toteaa<br />

Narvanmaa.<br />

- Taloon tullessani minulle oli etua<br />

siitä, että tunsin jääkiekon pelaajana ja<br />

TPS:n omana seuranani. Tiesin ja tunsin<br />

vastapelurit ja ymmärsin maailman,<br />

jossa toimitaan.<br />

- Pyöritämme jääkiekkoa tällä hetkellä<br />

erittäin pienellä, vain viiden hengen<br />

organisaatiolla. Tyypillistä on, että<br />

vapaa-aikaa ei oikeastaan ole. Pettynyt<br />

fani voi hyvin nähdä asialliseksi kertoa<br />

tuntojaan Tepsin häviöstä vaikka kolmen<br />

aikaan aamulla, kertoo Narvanmaa.<br />

Jouko Narvanmaa on kyllä tottunut<br />

tekemään töitä. Hän oli muualla työssä<br />

myös koko pelaajanuransa ajan ja istuu<br />

lisäksi kaupunginvaltuustossakin.<br />

- Työnä tämä on ollut kyllä todella<br />

opettavaista ja monipuolista. Yhtiöryppääseenhän<br />

kuuluu hallinnollisesti jääkiekon<br />

lisäksi esimerkiksi jalkapallo ja<br />

junioritoiminta sekä ravintolayhtiö. Siija<br />

neuvottelut pitää hoitaa. Olen tässä<br />

käynyt aikamoisen korkeakoulun, hän<br />

arvioi.<br />

- Rikastakin tämä aika on ollut monin<br />

tavoin. Monia hyviä ystäviä on tullut<br />

näistä ympyröistä myös Turun ja<br />

Suomen ulkopuolelta.<br />

Jouko Narvanmaa ei halua enää eritellä<br />

lähtöönsä johtaneita syitä ja puida<br />

tapahtuneita. Mennyt on mennyttä, nyt<br />

on aika katsoa tulevaisuuteen.<br />

- Olen 43-vuotias, ja uskon, että minulle<br />

vielä löytyy mielekästä työtä, pidän<br />

silmät ja korvat auki ja katselen ympärilleni.<br />

On aika kääntää uusi lehti, on<br />

tullut tarve tehdä jotain muuta.<br />

- Kesän vietän mieluiten kotona Haritussa<br />

ja mökillä sekä golf-kentällä. Minulla<br />

on kavereita, joiden kanssa voin<br />

lähteä pelaamaan heti aamusta, sitä minä<br />

odotan, hän suunnittelee.<br />

- Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo.<br />

Nyt en aio hötkyillä, hän myhäilee.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

JOUKO NARVANMAA<br />

• Ikä 43 v.<br />

• Koulutus, yo-merkonomi 1985<br />

• Perhe: vaimo Taru,<br />

2 lasta Nette ja Niklas<br />

• Kotipaikka: Turku<br />

• Jääkiekkoura:<br />

1973-1980 TPS, junioritoiminta<br />

1979-1986 TPS, joukkuepelaaja<br />

1986-1988 Modo, Ruotsi,<br />

joukkuepelaaja<br />

1988-1994 TPS joukkuepelaaja,<br />

neljä joukkueen liigamestaruutta<br />

1991-1999 TPS hallituksen jäsen<br />

• Työura:<br />

1985-1986 Projektitalo Oy,<br />

urheilumarkkinointi<br />

1986-1987 Domus, Ruotsi,<br />

urheilutarvikemyyjä<br />

1987-1988 PkBanken, Ruotsi<br />

1988-1997 SYP/Merita<br />

1997-1999 Merita Rahoitus,<br />

aluepäällikkö<br />

1999-2006 TPS, toimitusjohtaja<br />

12 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

ILMOITUS<br />

mania►henkilö ILMOITUS<br />

Yritysasiakkaille esiohjelmoidut kännykät perille vietyinä<br />

Asiantuntijayrityksestä palvelua<br />

Päämies-liikkeen sopimusasiakas<br />

voi tilata uuden kännykän<br />

tai kommunikaattorin vaikka<br />

puhelimitse ja saa sen vielä samana<br />

päivänä valmiiksi ladattuna<br />

ja esiohjelmoituna työpöydälleen,<br />

mikäli on antanut haluamansa<br />

kriteerit liikkeen tietoon. Asiakkaina<br />

on paljon yrityksiä, joiden<br />

henkilökunta on liikkuvaista,<br />

eikä ehdi odotella puhelimiaan.<br />

Huollon ajaksi saa ilman muuta<br />

lainapuhelimen käyttöönsä.Opastusta<br />

saa myös langattomien<br />

laitteiden tietoturvasta ja monista<br />

muista uusista palveluista.<br />

- Meillä on paljon yritysasiakkaita, jotka voivat<br />

asioida kaikissa liikkeissämme, kertoo Teleässä-liikkeiden<br />

toimitusjohtaja Markku Santala.<br />

- Vahvuutemme on palvelu, jollaista ei saa<br />

monesta paikasta, sillä hoidamme itse myös<br />

huollot ja kuljetukset. Puhelimen voi jättää<br />

huoltoon mihin tahansa liikkeistämme. Asentajamme<br />

hoitavat kännyköiden esiohjelmoinnin<br />

yrityksen parametrien mukaisesti, jolloin<br />

puhelin on välittömästi käyttökunnossa.<br />

Päämiesliikkeiden päätuotteet ovat kännyköitä,<br />

joista älypuhelimien osuus on nopeasti<br />

kasvanut. Kommunikaattorit, GPS-kännykät<br />

sekä erilliset navigointilaitteet kasvattavat<br />

myös suosiotaan. Liikkeet myyvät myös<br />

liittymiä. Uusina tuoteryhminä on tullut<br />

kannettavat tietokoneet, taulutelevisiot<br />

ja digiboksit. Piispanristin huoltopiste on<br />

myös ainoita Suomessa, joka pystyy korjaamaan<br />

sekä plasma- että LCD-televisiot.<br />

- Tuotteet kehittyvät tällä alalla todella nopeasti,<br />

henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti,<br />

se on välttämätöntä, kertoo Santala.<br />

Asioiden hoito ilman katkoa paikasta riippumatta<br />

paranee koko ajan. Nyt esimerkiksi jo<br />

kolme WLAN-nettipuhelinta on esitelty. Kännykkään<br />

voi myös saada Nokian business centerin<br />

push-mail –palvelun. Siinä sähköpostiin tuleva<br />

viesti liitteineen tulee automaattisesti kommunikaattoriin.<br />

Älypuhelimiin saa esimerkiksi neljän<br />

kielen sanakirjan ja monia muita palveluja,<br />

joita voi ostaa netin kautta. Televisio-ohjelmia<br />

on saanut jo esimerkiksi olympialaisista<br />

kännykkään. TV-palvelut lisääntyvät nopeasti.<br />

- Asiakkaille on aikamoinen viidakko pelkästään<br />

eri liittymien vertailussa. Meidän myyjämme<br />

pystyvät valitsemaan parhaan vaihtoehdon,<br />

jotta käyttökustannukset pysyvät hallinnassa,<br />

kertoo myyntijohtaja Vesa Elo.<br />

- Suosittelemme virusturvan hankkimista<br />

laitteisiin, joilla lähetetään kuvia ja sähköposteja.<br />

Tulee todella kalliiksi, jos kännykkä<br />

alkaa itsekseen lähetellä kuvia ja viestejä,<br />

muusta harmista puhumattakaan. Eräs<br />

asiakas huomasi viruksen saatuaan viidensadan<br />

euron operaattorilaskun. Virusohjelma<br />

maksaa 29,90 vuodessa, hän kertoo.<br />

3G-puhelimien markkinointi operaattoripakettina<br />

alkaa huhtikuun alussa. Silloin<br />

puhelimesta tehdään operaattorisopimus<br />

kuukausimaksuin, kännykkä sisältyy siihen.<br />

Päämies-liikkeet käyttävät mainonnassaan<br />

päivälehtien lisäksi radiota. Radio Sadan ja<br />

Iskelmän kampanjoissa aktivoidaan asiakkaita<br />

hintatarjouksin ja markkinoidaan uusia<br />

malleja. Myyntijohtaja Elon mukaan radiomainonta<br />

tavoittaa hyvin heidän asiakaskuntansa.<br />

Ja kun liikkeitä on Turun seudulla useita,<br />

osuu joku niistä helposti reitin varrelle.<br />

www.paamies.com<br />

PÄÄMIES-LIIKKEET:<br />

PIISPANRISTI TELE-ÄSSÄ Jousitie 2, puh. (02) 468 111 RAISIO MYLLY Myllynkatu 65, puh. (02) 332 3950<br />

TURKU CITY Eerikinkatu 12, puh. (02) 469 2265 TURKU CM KUPITTAA Uudenmaantie 17, puh. (02) 236 3900<br />

TURKU EUROMARKET Viilarinkatu 3, puh. (02) 469 1177 TURKU KASTU Tampereen valtatie 1, puh. (02) 513 6000<br />

TURKU TELEKULTA Kaskenkatu 2, puh. (02) 469 1199 www.paamies.com<br />

ILMOITUS<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

ILMOITUS<br />

13

mania►uusiin asemiin<br />

Matti Keitilä<br />

Rakennuttajapäällikkö,<br />

Sato Rakennuttajat Oy<br />

Miia Jylhä<br />

Neuvoja,<br />

Turun Seudun Jätehuolto Oy<br />

Työni Naantalin kaupungininsinöörinä oli erinomainen kokemus.<br />

Kaavoitusprosessien seuraaminen läheltä on auttanut<br />

ymmärtämään mitä ratkaisujen taustalla on, sanoo viime<br />

kuun lopussa Sato Rakennuttajat Oy:n rakennuttajapäälliköksi<br />

siirtynyt Matti Keitilä.<br />

Tampereen yliopistosta diplomi-insinööriksi vuonna<br />

1993 valmistunut Keitilä on syntyperäinen<br />

naantalilainen. Valmistumisensa jälkeen<br />

hän työskenteli YIT Rakennus<br />

Oy:ssä ensin Tampereella ja sitten<br />

Turussa, mutta marraskuussa 2002<br />

hän aloitti kotikaupunkinsa kaupungininsinöörinä.<br />

- Kaupungininsinöörinä tehtäväkenttä<br />

oli monipuolinen, mikä<br />

toisaalta sai minut nyt hakeutumaan<br />

selkeämmän ja rajatumman<br />

työtehtävän pariin. Talonrakentaminen<br />

on myös ominta<br />

osaamisaluettani.<br />

Uudessa tehtävässään Keitilä<br />

lähtee viemään eteenpäin<br />

Saton asuntokohteita Turun<br />

seudulla. Yksi sellainen on<br />

Aurajoen suussa sijaitseva<br />

Eteläranta, jonka toisen talon<br />

rakentaminen on pian<br />

alkamassa. Keitilä näkee<br />

asuntorakennuttamisessa<br />

korostuvan yhä enemmän<br />

asiakkaan ja rakennuttajan<br />

välisen yhteistyön ja luottamuksen.<br />

- Tavoitteena tulisi olla<br />

yhdessä tekemisen meininki,<br />

jossa asiakas kokee saavansa hyvää<br />

palvelua ja tulevansa kuulluksi.<br />

Entä miten asuntorakentamisen<br />

ammattilainen itse asuu?<br />

- Nelihenkinen perheemme asuu<br />

Naantalin Luonnonmaalla. Sukumme<br />

vanhan kotitilan asuinrakennusta<br />

remontoidessa vapaa-aika on kulunut<br />

tehokkaasti. Vaikka suurimmat remontit<br />

saatiin valmiiksi jo muutama<br />

vuosi sitten, riittää pihapiirissä<br />

aina pientä tekemistä,<br />

Matti Keitilä toteaa.<br />

Useimmissa kunnissa kuluvan vuoden alusta voimaan astuneet<br />

uudet jätehuoltomääräykset työllistävät Turun Seudun<br />

Jätehuolto Oy:n helmikuun alussa aloittanutta neuvojaa,<br />

Miia Jylhää.<br />

22 varsinaissuomalaisen kunnan omistaman Turun Seudun<br />

Jätehuolto Oy:n tehtävänä on hoitaa omistajiensa<br />

lakisääteiset jätehuollon organisointi-,<br />

käsittely- ja neuvontatehtävät. Miia<br />

Jylhän mukaan enimmän osan hänen<br />

työajastaan tulevat viemään suunnittelu-<br />

ja tiedotustehtävät. Noin kolmannes<br />

hänen työajastaan tulee kulumaan<br />

kentällä, mm. erilaisissa neuvontatilaisuuksissa.<br />

- Tällä hetkellä työni on pitkälti<br />

uusista jätehuoltomääräyksistä<br />

tiedottamista kiinteistöille,<br />

isännöitsijöille ja huoltoyhtiöille.<br />

Turun Seudun Jätehuolto<br />

panostaa neuvontaan nyt<br />

entistä enemmän ja jatkossa<br />

tulemme hyödyntämään tiedottamisessa<br />

mm. internetiä.<br />

Jätteiden synnyn ehkäisemiseksi<br />

ja jätemäärien laskemiseksi<br />

yritykset tarvitsevat työkaluja,<br />

joiden kehittämiseksi<br />

teemme myös parhaillaan töitä.<br />

Jylhä on kotoisin Vihannista,<br />

mutta opiskeli ympäristönsuojelutiedettä<br />

Helsingin yliopistossa.<br />

Runsaat kaksi vuotta sitten hän<br />

muutti perheensä kanssa Kemiöön.<br />

- Lasten myötä halusimme<br />

muuttaa maalle ja Kemiössä asuneet<br />

tutut saivat meidät innostumaan<br />

kunnasta. Muutimme<br />

1760-luvulla rakennettuun maatilan<br />

päärakennukseen, jossa taitaa<br />

olla projektia loppuiäksi.<br />

- Kemiönsaaren luonnosuojeluyhdistykseen<br />

olen jo ehtinyt<br />

liittyä. Lisäksi käyn 4,5-vuotiaan<br />

tyttäremme Fannin kanssa<br />

ratsastamassa Västanfjärdissä,<br />

Miia Jylhä<br />

kertoo.<br />

HENKILÖSTÖPALVELUA -INHIMILLISESTI<br />

Ota yhteyttä! Juha Pitkälä: 0400-979 500 tai Ari Aho: 0400-979 400<br />

www.pestikolmio.<strong>fi</strong><br />

14 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►uusiin asemiin<br />

Anne Johansson<br />

Pankkineuvoja,<br />

Tapiola Pankki<br />

Urpo Pirilä<br />

Partneri,<br />

Tuokko Tilintarkastus Oy<br />

Yli 20 vuotta Sampo Pankin ja sen edeltäjien palveluksessa<br />

työskennellyt Anne Johansson innostui viime vuoden lopulla<br />

hakemaan uutta työpaikkaa. Tammikuun lopulla hän aloitti<br />

pankkineuvojana Tapiola Pankissa.<br />

- Työtehtäväni säilyy lähes samanlaisena,<br />

mutta on mukava työskennellä vaihteeksi<br />

toisen yhtiön palveluksessa. Lisäksi Tapiolassa<br />

kiehtoo se, että saan olla mukana<br />

uuden, pankkisektorilla vasta lyhyen<br />

aikaa toimineen yrityksen palveluksessa<br />

ja tuoda siihen oman pitkän kokemukseni<br />

alalta, perustelee Anne<br />

Johansson.<br />

- Tämä työ tarjoaa samalla tietysti<br />

myös uusia asioita. On mielenkiintoista,<br />

että pankki- ja vakuutuspalveluilla<br />

on paljon yhteistä: molemmissa<br />

pyritään turvaamaan<br />

asiakkaalle tämä hetki ja tulevaisuus.<br />

Johanssonin työnkuva ei<br />

vanhasta juuri muutu, vaikka<br />

nimike muuttuukin rahoituspäälliköstä<br />

pankkineuvojaksi.<br />

Aiemmassa työssä<br />

hän teki uusasiakashankintaa<br />

mm. messutapahtumissa<br />

ja kiinteistönvälittäjien<br />

asuntonäyttöjen yhteydessä.<br />

Ainakin asuntonäytöt jäävät<br />

nyt pois, mutta edelleen tehtävänä<br />

on tarjota pankkipalveluita asiakkaille.<br />

Liikkuvaa työ on silti jatkossakin.<br />

- Loimaan ja Raision palvelupisteissämme<br />

ei ainakaan toistaiseksi<br />

ole pankkineuvojaa, joten<br />

aloitan kevään kuluessa säännölliset<br />

käynnit Loimaan ja Raision palvelupisteissämme.<br />

Työmatkat Johansson liikkuu kävellen.<br />

Turun Mäntymäestä on sopivan<br />

lyhyt matka Turun keskustaan.<br />

- Samalla saan liikuntaa, joka<br />

harrastuksena on jäänyt vähälle.<br />

Sen sijaan luen paljon, lähinnä<br />

dekkareita, omaelämänkertoja ja<br />

ammattikirjallisuutta.<br />

KTM Urpo Pirilä on nimitetty Tuokko Tilintarkastus Oy:n<br />

vuoden alussa avatun Turun toimiston johtajaksi. Turun lisäksi<br />

hän vastaa valtakunnallisesti Tuokon yritysjärjestelypalveluista,<br />

joihin kuuluvat yritysjärjestelyprojektin kokonaisvaltainen<br />

suunnittelu ja toteuttaminen,<br />

arvonmääritykset ja erilaiset due diligenceselvitykset<br />

eli kaupan kohteen huolellinen<br />

tarkastus eri kriteerein.<br />

- Yritysjärjestelyt liittyvät usein yrityskauppoihin,<br />

MBO/MBI -järjestelyihin<br />

tai sukupolvenvaihdoksiin. Palvelujamme<br />

voivat yrityskaupoissa<br />

käyttää sekä ostajat että<br />

myyjät.<br />

Tampereella opiskelleelle<br />

44-vuotiaalle Pirilälle<br />

Turku on tuttua talousaluetta.<br />

Hän on toiminut<br />

yli 20 vuotta korkean<br />

teknologian kansainvälisessä<br />

liiketoiminnassa.<br />

Kokemusta on<br />

kertynyt Wallacissa, Telesteellä,<br />

Raisio Yhtymässä<br />

ja viimeksi Finluxilla.<br />

- Törmäsin Tuokko Tilintarkastus<br />

Oy:öön Finluxilla.<br />

Sitä kautta minut sitten houkuteltiin<br />

ensin vastaamaan<br />

valtakunnallisesti Tuokon<br />

yritysjärjestelypalveluista ja<br />

nyt lisäksi Turkuun, jotta pystymme<br />

palvelemaan paremmin<br />

täkäläisiä asiakkaita, Pirilä<br />

kertoo.<br />

- Erityistilintarkastukset<br />

ovat erikoisosaamistamme, lisäksi<br />

mm. normaalit tilintarkastukset,<br />

sisäiset tarkastukset,<br />

veroneuvonnan koulutus<br />

ja julkaisut ovat alaamme.<br />

Toimistolle löytyi näköalapaikka<br />

Turun Aurakadulta<br />

kuudennesta kerroksesta.<br />

Pirilä itse asuu perheineen<br />

Turun Haritussa ja pelaa<br />

vapaa-aikanaan gol<strong>fi</strong>a<br />

Ruissalossa.<br />

Henkilöstö hukassa?<br />

Rekrytointi - Testaus - Työvoiman vuokraus - TA-järjestelyt (02) 2306500 www.mja.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

15

mania►suuret setelit<br />

Viime vuonna 110-vuotisjuhliaan<br />

viettänyt Liedon Säästöpankki<br />

on kasvanut nopeasti<br />

Varsinais-Suomen alueen neljänneksi<br />

suurimmaksi pankiksi, heti Nordean,<br />

Osuuspankin ja Sampo Pankin jälkeen.<br />

Vuonna 1992 muodostetun Suomen<br />

Säästöpankin ulkopuolelle jääneille säästöpankeille<br />

tarjoutunut tilaisuus kannatti<br />

käyttää, sillä esimerkiksi Liedon<br />

Säästöpankki on runsaassa vuosikymmenessä<br />

kymmenkertaistanut taseensa,<br />

lähes nelinkertaistanut asiakasmääränsä<br />

ja laajentanut konttoriverkkonsa Liedosta<br />

myös kuuden muun kunnan alueelle.<br />

Myös henkilöstön määrä on kasvanut ja<br />

lähestyy sataa.<br />

Toimitusjohtaja Jussi Hakala on<br />

tyytyväinen mies. Koko työuransa säästöpankkien<br />

palveluksessa tehnyt Hakala<br />

aloitti Liedon Säästöpankin toimitusjohtajana<br />

Jaakko Kailialan seuraajana<br />

vuoden 1998 alussa. Kailialan johdolla<br />

alkanut ripeä kasvu on jatkunut myös<br />

Hakalan kaudella.<br />

- Kaikki pankit voivat tällä hetkellä<br />

hyvin. Talouselämä on kehittynyt lamavuosien<br />

jälkeen suotuisasti ja korkotaso<br />

on laskenut erittäin alas. Se näkyy erityisesti<br />

asuntolainoissa, joiden alhaiset korot<br />

tosin ovat nostaneet asuntojen hintoja.<br />

Siksi ostajat eivät ole täysin päässeet<br />

hyödyntämään alhaista korkotasoa.<br />

- Automatisointi on muuttanut<br />

pankkitoimintaa ja lisännyt tuottavuutta.<br />

Juuri tuottavuuden kasvu on merkittävin<br />

tekijä sille, että koroilla voidaan<br />

Kohti mitalisijoja. Jussi Hakalan<br />

mukaan Liedon Säästöpankki tavoittelee<br />

tulevaisuudessa yksityisasiakkuuksissa<br />

mitaten maakunnan kolmanneksi<br />

suurimman pankin asemaa.<br />

16 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania► suuret setelit<br />

Haastaja läheltä<br />

Pankit kilpailevat asiakkaista yhä pienemmiksi käyvillä korkomarginaaleilla<br />

ja kasvavalla tuotevalikoimalla. Millaisena kilpailutilanteen näkee<br />

maakunnallisen säästöpankin toimitusjohtaja?<br />

nyt kilpailla. Tehokkuuden kasvu on siis<br />

myös asiakkaiden etu. Tietysti myös euro<br />

on muuttanut rahamarkkinat kehittyneemmiksi<br />

ja monipuolisemmiksi,<br />

Hakala muistuttaa.<br />

Hakala esitti runsas vuosi sitten varsin<br />

kriittisen näkemyksen pankkien välisestä,<br />

asuntoluotoilla käytävästä kilpailusta.<br />

Hänen mukaansa suurimpien pankkien<br />

johdolla käytävä kilpailu pakottaa myös<br />

pienemmät pankit mukaan kilpailuun.<br />

- Kilpailun kovuuteen on mukauduttava<br />

eri tavoin. Säästöpankin tapa on<br />

mielestäni pitkäjänteinen sekä pankin<br />

että asiakkaan näkökulmasta. Meille ei<br />

myynnin kasvu ja pankin arvon kohottaminen<br />

lyhyellä tähtäimellä ole itsetarkoitus.<br />

Pörssilistautuneet kilpailijamme<br />

joutuvat hakemaan markkinaosuuksia<br />

osin epäterveellä tavalla, Hakala sanoo.<br />

Liedon Säästöpankin 313 miljoonan<br />

euron luottokannasta 70 prosenttia<br />

on asuntolainoja. Kasvua asuntoluotoissa<br />

oli vuoteen 2004 verrattuna 13,5 prosenttia.<br />

Hakala arvioi, että laskusuhdanteen<br />

aikana huolenpito asiakkaista punnitaan.<br />

Suuremmilla pankeilla saattaa olla<br />

edessä tarve saneerata toimintoja, jos<br />

tuloskunto on nopeasti näytettävä ja kuluja<br />

sen edessä karsittava. Säästöpankkien<br />

vahvuutena hän näkee sen, että osinkoa<br />

jakamattomina yhteisöinä ne voivat<br />

ohjata tuotot pankin vakavaraisuuden<br />

vahvistamiseen ja henkilöstöresurssien<br />

turvaamiseen. Liedon Säästöpankin<br />

vakavaraisuus kasvoi viime vuonna uuteen<br />

huippuun, 21,8 prosenttiin. Pankeille<br />

asetettu vähimmäisvaatimus on<br />

kahdeksan prosenttia.<br />

Varsinais-Suomessa pankkien välinen<br />

kilpailu on aivan yhtä kovaa kuin<br />

pääkaupunkiseudulla. Tällä alueella toimivat<br />

kaikki ne pankkiryhmittymät,<br />

”Tuottavuuden<br />

kasvu on<br />

merkittävin<br />

tekijä sille,<br />

että koroilla<br />

voidaan nyt<br />

kilpailla”<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

jotka Suomen markkinoilla operoivat.<br />

Liedon Säästöpankki on eri tutkimuksissa<br />

saanut asiakkailtaan hyvät arvosanat.<br />

Hakalan mukaan jatkossa pankin<br />

pärjäämisen välineitä ovat hintakilpailukyky,<br />

tuotteet ja osaaminen. Suurten<br />

<strong>fi</strong>nanssitavaratalojen tuomat haasteet<br />

eivät häntä pelota.<br />

- Voimme jo nyt tarjota monipuolisen<br />

tuotevalikoiman ja teemme vakuutuspuolella<br />

yhteistyötä mm. Veritaksen<br />

kanssa. Pohjolan kanssa tekemämme<br />

yhteistyö sijoitusrahastoissa kuitenkin<br />

päättyy Pohjolan siirryttyä Osuuspankin<br />

omistukseen. Olemme kuitenkin<br />

valmiita yhteistyöhön mm. Lähivakuutus-ryhmän<br />

ja Fennian kanssa.<br />

Yhtiöjärjestyksen mukaan Pohjola<br />

ei enää ole vakuutusyhtiö, ainoastaan<br />

holding-yhtiö. Siten Osuuspankista on<br />

nyt tullut vakuutusyhtiö. Uuden yhteenliittymän<br />

kehitystä Hakala seuraa mielenkiinnolla.<br />

- Osuuspankille kauppa on ollut<br />

erittäin iso päätös. Vahinkovakuutusten<br />

integrointi pankkitoimintaan tulee olemaan<br />

heille iso haaste. Toisin kuin Sampo,<br />

Osuuspankki näyttää sisällyttävän<br />

molemmat samaan organisaatioon.<br />

Liedon Säästöpankki on periteisesti<br />

erityisesti kotitaloussektorin pankki.<br />

Onko kasvu herättänyt kiinnostusta hakeutua<br />

myös yrityssektorille?<br />

- Jo nyt meillä on asiakkaana tuhansia<br />

pk-yrityksiä. On totta, että ne ovat<br />

valtaosin mikroyrityksiä, yhden tai kahden<br />

hengen yrityksiä. Kasvu on tietysti<br />

lisännyt mahdollisuuksia panostaa<br />

myös yrityssektorin palvelemiseen. Mitään<br />

uutta kerrottavaa sen osalta ei ole,<br />

mutta kyllä mielenkiintomme sitä kohderyhmää<br />

kohtaan on kasvanut, Jussi<br />

Hakala sanoo hieman arvoituksellisesti.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

17

mania►suuret setelit<br />

Pääomasijoittaja<br />

– peikko vai pelastaja yritykselle?<br />

Pääomasijoitus turvaa yrityksen kasvua ja on määräaikainen.<br />

Tavoitteena on elinvoimainen, omillaan pärjäävä yritys.<br />

Pääomasijoittaminen on vielä melko uutta Suomessa,<br />

sillä rahoitusala vapautui vasta 1990-luvun alussa muille<br />

toimijoille oltuaan aiemmin vain pankkien hoidossa.<br />

Samoihin aikoihin laman ja konkurssien myötä muutama sijoitusyhtiö<br />

joutui kielteisessä sävyssä otsikoihin, mikä osittain<br />

edelleen leimaa asenteita suuren yleisön keskuudessa.<br />

Ala on kuitenkin kasvanut voimakkaasti, sijoitukset ovat<br />

vuositasolla noin 300 miljoonaa euroa. Sijoitettava pääoma<br />

on pääosin kotimaista, mukana on eläkerahastoja, vakuutusyhtiöitä<br />

ja pankkien sekä yksityisten sijoittajien ja yritysten<br />

rahastoja. Lisäksi julkisen puolen rahoittajat osallistuvat sijoitustoimintaan.<br />

Näitä ovat esimerkiksi Teollisuussijoitus,<br />

Finnvera, Euroopan investointirhasto (EIF) ja monet kunnat.<br />

Tänä vuonna lakimuutos mahdollistaa myös ulkomaisen pääoman<br />

saamisen suomalaisiin rahastoihin.<br />

Pääomasijoituksista noin 60 prosenttia liittyy MBO/MBI -<br />

kauppoihin, eli yrityksen koko liiketoiminta ostetaan joko toimivalle<br />

johdolle (MBO = Management Buy-Out) tai ulkopuolinen<br />

ryhmä ostaa yrityksen (MBI = Management Buy-In).<br />

Nopean kasvuvaiheen yritykset ovat kohteena noin 17 prosentissa<br />

sijoituksista. Sijoitukset liittyvät usein sukupolvenvaihdoksiin,<br />

toimialajärjestelyihin, isoihin investointeihin ja kansainvälistymiseen<br />

tai ns. siemenvaiheessa oleviin aloittaviin<br />

yrityksiin.<br />

Pääomasijoittajan rooli on aina määräaikainen. Sijoittaja<br />

on mukana yrityksen kehittämisessä usein vuosia, keskimäärin<br />

5-7 vuotta, mutta ei pysyvästi. Yrityksen operatiivinen toiminta<br />

jää toimivalle johdolle, se ei siis menetä päätösvaltaansa.<br />

Sijoittaja irtautuu yrityksestä silloin, kun se on valmis pärjäämään<br />

omillaan. Koko prosessista sovitaan yhdessä suunnitelmat<br />

ja aikataulut.<br />

- Pääomasijoittajan lähtökohtana on yrityksen kehittäminen<br />

pitkäjänteisesti terveeltä pohjalta siten, että se voi kasvaa<br />

ja myös sen arvo nousee, kertoo toimitusjohtaja Risto Jalonen<br />

Risto Jalonen pitää pääomasijoitusta yrityksen<br />

tukijana kasvu- tai muutosvaiheessa. Sijoitus on aina<br />

määräaikainen ja tarkoin sovittu prosessi.<br />

Aboa Venture Management Oy:stä, joka tekee sijoituksia pääasiassa<br />

Varsinais-Suomen alueella.<br />

- Turun Kauppakorkeakoulun pk-instituutin äskettäin tekemän<br />

tutkimuksen mukaan yritysten kasvuhalukkuus on<br />

pientä. Usein pelätään riskejä, verotusta ja rahoituksen riittävyyttä.<br />

Pääomasijoittaja voi tuoda apua juuri näiden seikkojen<br />

järjestämiseen ja hyödyttää koko elinkeinoelämää, hän toteaa.<br />

- Pääomasijoittajat etsivät elinkelpoisia, kasvukykyisiä yrityksiä.<br />

He ovat kiinnostuneita myös kaikista yritysten myynti-<br />

18 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►suuret setelit<br />

tilanteista.<br />

- Yritysten tunnusluvut ja kasvun<br />

edellytykset käydään läpi huolellisesti,<br />

valintaprosessi kestää yleensä kuukausia,<br />

hän kertoo.<br />

- Lähdemme valittuihin yrityksiin<br />

osa-omistajina. Isommissa yhtiöissä<br />

pääomasijoittaja yleensä omistaa yhtiön<br />

enemmistön, koska pääomatarpeet<br />

ovat suuret. Tuoton sijoituksellemme<br />

saamme vasta silloin kun yritys on valmis<br />

pärjäämään omillaan, ja osuutemme<br />

myydään. Toki sijoituksissa on aina<br />

myös riskinsä, pahimmassa tapauksessa<br />

yritys voi mennä konkurssiin.<br />

- Lyhytaikaista tuottoa pääomasijoittajalle<br />

tulee vain silloin kuin muillekin<br />

omistajille omistuksen suhteessa,<br />

jos yritys päättää jakaa osinkoja, hän<br />

selvittää.<br />

Pääomasijoittaja panostaa yrityksiin<br />

muutakin kuin rahaa.<br />

- Pääomasijoittaja osallistuu yrityksen<br />

hallitustyöskentelyyn ja auttaa yritystä<br />

muutenkin antamalla oman asiantuntemuksensa<br />

ja verkostonsa käyttöön.<br />

Sijoittaja kehittää yrityksen talouden<br />

hoitoa ja seuraa tuloksen kehittymistä.<br />

Aboa Venture on laajentanut omaa<br />

verkostoaan liittymällä viime vuoden<br />

lopulla valtakunnalliseen Pro<strong>fi</strong>ta<br />

Group’iin. Ryhmä hallinnoi yhteensä<br />

150 miljoonan euron suuruisia pääomarahastoja,<br />

ja sijoituksia on yhteensä noin<br />

sadassa pk-yrityksessä eri puolilla Suomea.<br />

Pro<strong>fi</strong>ta-rahastojen kautta tapahtuvat<br />

sijoitukset ovat suuruudeltaan 1-10<br />

miljoonaa yritystä kohden, kun alueelliset<br />

Aboa Venturen sijoitukset yleensä<br />

jäävät alle miljoonan euron. Pääomasijoittajat<br />

voivat erikoistua tietylle alalle,<br />

esimerkiksi bioalaan, life science- tai<br />

teknologiayrityksiin. Aboa Venturella<br />

sijoituskohteita on monilla eri aloilla.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Jatkuvuus turvattiin Laitilassa<br />

Laitilassa toimiva muoviosien sopimusvalmistaja<br />

vaihtoi omistajaa ja nimeä<br />

puolitoista vuotta sitten. Foxconn<br />

Oy:n Laitilan yksiköstä tuli Coreplast<br />

Laitila Oy, kun yrityksen toimiva johto<br />

osti yksikön liiketoiminnan. Taiwanilainen<br />

omistaja halusi luopua siitä,<br />

sillä tuotantolaitos ei ollut omistajan<br />

ydinbisnesaluetta. Vaakalaudalla oli<br />

laitilalaisittain merkittävä määrä työpaikkoja,<br />

noin kuusikymmentä.<br />

Coreplast Laitila Oy:n toimitusjohtaja<br />

Mikko Koivisto tuli yritykseen<br />

vuonna 1998 jo edellisen omistajan,<br />

Eimo-konsernin aikana.<br />

- Päätös ryhtyä omistajaksi palkollisen<br />

asemasta ei syntynyt aivan hetkessä,<br />

neuvotteluja käytiin puolisen<br />

vuotta. Myyntijohtaja Kauko Kämäräisen<br />

lisäksi saimme tiimiin talon<br />

ulkopuolelta tuotantopuolen asiantuntijan<br />

Keijo Parviaisen. Iso kynnys<br />

omistajuuteen oli rahoituksen tarve,<br />

sillä ala on hyvin pääomavaltainen.<br />

Toimintaan tarvitaan paljon koneita<br />

ja laitteita, kertoo Koivisto.<br />

- Tunsimme kuitenkin hyvin niin<br />

yrityksen, henkilökunnan kuin toimialankin,<br />

joten uskoimme pärjäävämme.<br />

Kaikki asiat sovittiin ja suunniteltiin<br />

hyvin tarkkaan kauppaa tehdessä.<br />

Yrityksen vahvuus on ruiskuvalutek-<br />

niikka ja osaaminen sopimusvalmistajana<br />

teollisuuden tarpeisiin.<br />

- Neljänneksi omistajaksi saimme<br />

pääomasijoitusyhtiön, Aboa Venturen,<br />

jonka avulla saimme tarvittavan<br />

rahoituksen kuntoon, alussa<br />

myös Finnvera oli mukana. Omistus<br />

jakaantuu tasan kaikille neljälle<br />

omistajalle. Vastuu operatiivisesta<br />

toiminnasta on toimivalla johdolla.<br />

Rahoitusyhtiö tuo osaamistaan lähinnä<br />

hallitustyöhön, ja sen roolina on<br />

jossain vaiheessa poistua kuvioista.<br />

- Mielestäni nämä vajaat puolitoista<br />

vuotta ovat sujuneet hyvin.<br />

Olemme onnistuneet hieman kasvattamaan<br />

liikevaihtoa. Koko henkilökunta<br />

on erittäin motivoitunutta,<br />

olemme saaneet uskottavuutta sopimusvalmistajana<br />

ja laajentaneet tarjontaamme<br />

vaativien kokoonpanojen<br />

ja logistiikan puolelle. Suuri osa tuotannosta<br />

menee joko suoraan tai välillisesti<br />

vientiin, hän kertoo.<br />

- Työntekijät ovat ottaneet omistajanvaihdoksen<br />

innostuneesti vastaan.<br />

Yritys on tavallaan saanut kasvot entiseen<br />

taiwanilaiseen omistukseen<br />

verrattuna. Varmuus jatkuvuudesta<br />

on myös lisääntynyt. Henkilökunnan<br />

osaaminen ja motivaatio ovatkin vahvuuksiamme,<br />

kiittelee Koivisto.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

19

mania►suuret setelit<br />

Pääomasijoittaja - peikko vai pelastaja...<br />

Dino Lift kasvoi<br />

viisinkertaiseksi<br />

Loimaalainen Dino Lift Oy lähti vuonna 1997 voimakkaasti<br />

kehittymään henkilönostimien valmistajaksi.<br />

Vuodesta 1956 Kurpan Konepajana toiminut<br />

yritys vaihtoi silloin omistajaa ja nimeä. Päätuotteenaan<br />

salaojituskoneita ja traktoreihin kiinnitettäviä<br />

kaivulaitteita, mutta myös henkilönostimia valmistanut<br />

yritys toimi lähes pelkästään laskevilla kotimaan<br />

markkinoilla. Kasvumahdollisuuksia ei entisellä konseptilla<br />

juuri ollut.<br />

- Ostin yrityksen vuonna 1997. Sen liikevaihto oli<br />

silloin 4,5 miljoonaa euroa ja henkilökuntaa 60. Toiminta<br />

oli nipin napin kannattavaa, kertoo toimitusjohtaja<br />

Lars-Petter Godenhielm.<br />

- Minulla oli usean vuoden kokemus tamperelaisesta<br />

saman alan yrityksestä, joten tunsin alan, asiakkaat<br />

ja tuotteet hyvin. Tein hyvin tarkan suunnitelman<br />

siitä miten edetään. Lähtökohtana oli keskittyminen<br />

henkilönostimiin.<br />

- Koska tarvittiin runsaasti investointeja, mukaan<br />

lähti pääomasijoittaja, Aboa Venture. Myös Finnvera<br />

ja Nordea-pankki olivat alusta lähtien mukana, kertoo<br />

Godenhielm.<br />

- Hoidimme omatoimisesti varsinaisen liiketoiminnan,<br />

rahoittaja toi osaamistaan hallitustyöhön.<br />

Koin tämän avun hyödylliseksi toiminnalle. Omistuksesta<br />

oli 25 prosenttia rahoitusyhtiöllä ja 75 prosenttia<br />

minulla itselläni. Viime vuoden maaliskuussa Dino<br />

Lift Oy lunasti omalla vapaalla pääomallaan Aboa<br />

Venturen osakkeet, hän jatkaa.<br />

Dino Lift on tänään täysin toinen yritys kuin yhdeksän<br />

vuotta sitten. Dino-nostimista noin 70 prosenttia<br />

menee vientiin 26 eri maahan. Tärkein vientimaa<br />

on Saksa, myös Pohjoismaat ja Baltian maat<br />

ovat tärkeitä ja Venäjälläkin on päästy alkuun. Ruotsissa<br />

on oma tytäryhtiö, muissa maissa paikalliset jälleenmyyjät.<br />

Dino Liftin toimiala on suppea ja erittäin<br />

kilpailtu. Kilpailuetuna on korkea tuottavuus, joka on<br />

saatu aikaan investoimalla voimakkaasti tuotantoon<br />

ja omaan suunnitteluun.<br />

- Lisää investointeja tarvitaan jatkossakin, sillä tilauskantamme<br />

on niin suuri, että kapasiteetti ei enää<br />

oikein riitä, kertoo Godenhielm.<br />

Kasvu näkyy myös yrityksen tunnusluvuissa. Liikevaihto<br />

on kasvanut 22,5 miljoonaan yhdeksässä<br />

vuodessa. Henkilökuntaa on nykyisin 150.<br />

- Alkuperäinen suunnitelmani piti muuten, paitsi<br />

myyntilukujen osalta. En olisi mitenkään uskaltanut<br />

ennakoida viisinkertaista myynnin kasvua, myhäilee<br />

Godenhielm.<br />

Pankkien tuloslukujen keskinäinen vertailu on vaikeaa,<br />

etenkin paikallistasolla. Osa pankeista on keskittynyt<br />

julkistamaan vain valtakunnallisia lukuja, osa on puhtaasti<br />

maakunnallisia pankkeja. Lisäksi konttorit ja toimialueet<br />

vaihtelevat. Vaikka kaikki pankit eivät tämän lehden painoon<br />

lähtiessä olleet vielä julkistaneet vuoden 2005 tuloksiaan, on<br />

selvää, että vuosi oli pankkitoiminnan kannalta hyvä.<br />

Liikevoittoluvuissa on havaittavissa useimmilla pankeilla<br />

selvää kasvua. I<strong>fi</strong>n ja Sampo Pankin yhteinen tulos kasvoi<br />

valtakunnallisesti 948 miljoonasta eurosta 1295 miljoonaan<br />

euroon. Lisäystä on yli kolmannes vuoteen 2004 verrattuna.<br />

Pienemmistä pankeista samaa luokkaa, 34,5 prosenttia kasvoi<br />

Ålandsbankenin tulos. Voitto oli 18,7 miljoonaa euroa. Turun<br />

alueen liiketoiminnan voiton kasvu jäi koko konsernia vähän<br />

pienemmäksi, mutta oli silti 22 prosenttia. Alueen sisällä<br />

Paraisten konttori kirjasi kuitenkin kaksinkertaisen tuloksen<br />

vuoteen 2004 verrattuna.<br />

Puhtaasti paikallisista toimijoista Liedon Säästöpankin liikevoitto<br />

kasvoi noin 15 prosenttia ja oli 5,2 miljoonaa euroa.<br />

Turun Seudun Osuuspankin voitto puolestaan laski vajaat 9<br />

prosenttia ja oli 11,2 miljoonaa. Voiton pieneneminen johtuu<br />

mm. pienentyneestä kiinteistökannasta, joka näkyy alentuneina<br />

vuokratuottoina.<br />

Sekä yksityisasiakkaiden varat että luotot kasvoivat viime<br />

vuonna. Esimerkiksi aiempaa avoimemmin myös paikallisesta<br />

toiminnastaan raportoivan Sampo Pankin asuntolainakanta<br />

kasvoi Turun alueella yli 26 prosenttia ja henkilöasiakkaiden<br />

lainojen määrä ylitti 460 miljoonan euron rajan. Myös Sammon<br />

Lounais-Suomen yrityskonttori teki hyvää tulosta. Asiakasvastuissa<br />

se ylitti 400 miljoonan euron rajapyykin ja asiakasvarat<br />

sijoitussidonnaisine vakuutuksineen lähentelivät 250<br />

miljoonaa euroa.<br />

Myös Turun Seudun Osuuspankki kasvatti luottokantaansa.<br />

Pankin koko luottokanta oli 1350 miljoonaa euroa, mistä<br />

asuntoluottojen osuus oli yli puolet. Uusista luotoista puolet<br />

oli uusia asuntoluottoja, joiden määrä kasvoi 15,4 prosenttia<br />

285 miljoonaan euroon. Liedon Säästöpankilla asuntolainojen<br />

gçÜí~î~=ã~êââáå~é~áââ~<br />

^êîáçáåíáé~äîÉäì= qçáãáíáä~î®äáíóë=<br />

^ëìååçíI=íçáãáíáä~í=<br />

iááâÉJI=íçáãáëíçJ=à~=<br />

ã~~Jà~=ãÉíë®âááåíÉáëíí= íÉçääáëììëíáäçàÉå=ãóóåíáJI=<br />

^ìâíçêáëçáÇìí=~êîáçáà~í= îìçâê~ìëJ=à~=Ü~åâáåí~é~äîÉäìí<br />

=<br />

g~ååÉ=^äÜç= ============^åííá=qìåíìêá============p~ãá=j~í~ê~=<br />

afI=ihsI=issI=^h^=======jóóåíáé®®ääáââ==========hqj=<br />

EóäÉáë~ìâíçêáëçáíìF=============ÉâçåçãáI=ihs=<br />

éìÜK=MNM=ROOM=QMP=========éìÜK=MNM=ROOM=QMR=====éìÜK=MNM=ROOM=QMO<br />

=<br />

||||||||||||||||||||||||||||||||||||||=<br />

`~íÉää~=mêçéÉêíó=ló=EihsF=h~ìééá~ëâ~íì=NN=`I=OMNMM=qìêâì=<br />

Ñ~ñ=MNM=ROOM=QMTI=ïïïKÅ~íÉää~KÑá=<br />

20 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►suuret setelit<br />

Pankeilla takana<br />

vahva vuosi<br />

Sekä valtakunnallisesti että paikallisesti vuosi 2005 oli rahoitus- ja<br />

vakuutussektorilla menestyksekäs. Lainat, sijoituspalvelut ja vakuutukset<br />

kävivät kaupaksi, joten hymy on ollut tulosjulkistuksissa herkässä.<br />

osuus kaikista luotoista on lähes 70 prosenttia, 218 miljoonaa<br />

euroa. Asuntoluottojen määrä kasvoi 13,5 prosenttia.<br />

Vaikka luottojen määrät ovat kasvaneet vauhdilla, on kaikkein<br />

tuottoisinta pankkibisnestä kuitenkin varallisuudenhoito.<br />

Perintöjen ja yrityskauppojen vanavedessä pankit tarjoavat<br />

kilvan asiakkailleen tilejä tuottoisampia säästökohteita. Sijoitusrahastot<br />

ja etenkin kehittyville markkinoille sijoittavat rahastot<br />

ovat nyt säästäjien suosiossa.<br />

Sampo Pankin rahastosäästäjien määrä kasvoi ja uusia jatkuvia<br />

säästösopimuksia tehtiin Turun alueella 2800 kappalet-<br />

ta. Saman konsernin isompien varallisuuksien hoitoon keskittyneen<br />

Mandatum Yksityispankin kasvu oli Turun seudulla<br />

pääkaupunkiseudun jälkeen maan vahvinta.<br />

- Varainhoitosopimuksen piirissä olevat varat kasvoivat 52<br />

prosenttia vuoden aikana. Konttorin koko varainhankinnan<br />

kasvu oli vielä tätäkin nopeampaa eli yli 60 prosenttia. Perintöjen<br />

ja yrityskauppojen myötä kasvua on odotettavissa myös<br />

jatkossa, arvioi Mandatumin pankinjohtaja Antti Mäkelä.<br />

Myös Turun Seudun Osuuspankin asiakasvarat kasvoivat<br />

reippaasti. Vauhdikkaimmin kasvoivat rahastojen sekä henki-<br />

ja eläkevakuutusten suosio. OP-<br />

Private Turun hoidossa oleva varallisuus<br />

kasvoi 36 prosenttia ja<br />

303 miljoonaa euroa.<br />

Myös varainhoitopalveluihinsa<br />

panostanut Ålandsbanken onnistui<br />

tehtävässään. Turun alueella rahastomerkintöjen<br />

määrä lisääntyi<br />

melkein 50 prosenttia.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Sampo Pankin yrityskonttorin Pertti<br />

Ruohonen, I<strong>fi</strong> n Länsi-Suomen<br />

yrityspuolen Jarmo Kulmala ja<br />

Mandatum Yksityispankin Antti<br />

Mäkelä kertoivat konsernin viime<br />

vuodesta hymyssä suin.<br />

• Toimisto<br />

• Viherrakennus<br />

• Teollisuus<br />

• Logistiikka<br />

• Rakentaminen<br />

• Kauppa<br />

HENKILÖSTÖRATKAISUJA TUOTANNOSTA TOIMISTOON JO 30 VUOTTA<br />

Turun Toimistoapu Oy<br />

Yliopistonkatu 12a B 33, 20100 TURKU<br />

Puh. (02) 251 5155<br />

Fax (02) 231 0700<br />

www.turuntoimistoapu.<br />

turuntoi@turuntoimistoapu.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

21

markkinoilla mika saarinen<br />

Kirjoittaja työskentelee Nordea Yksityispankin sijoitusjohtajana Turussa<br />

Telestellä kulkee<br />

Turun talousalueella ei ole montaa<br />

pörssiyhtiötä, mutta Teleste on yksi<br />

sellainen. Yhtiö ei ole myöskään uusi<br />

ilmestys, se on toiminut vuosikymmeniä ja<br />

pörssilistattunakin jo viime vuosituhannen<br />

puolelta saakka. Siksi ajattelin valottaa tässä<br />

yhtiön tilaa sekä sitä, mitä siltä sijoittajien<br />

näkökulmasta odotetaan lähivuosina. Osakekurssi<br />

on tätä kirjoitettaessa 8,50 euron paikkeilla.<br />

Osakkeen historiaa tutkittaessa voidaan<br />

todeta menneiden vuosien olleen erittäin suuren<br />

volatiliteetin aikaa. Teknohuuman aikoina<br />

vuosituhannen alussa osake maksoi päälle 35<br />

euroa, kun pari vuotta sen jälkeen samaa osaketta<br />

kaupattiin alle kolmen euron hintaan.<br />

Yhtiöllä on kaksi toimialaa, Broadband Cable<br />

Networks ja Video Networks. Laajakaistabisnes<br />

eli broadband vastaa yli 80 prosentista<br />

konsernin myynnistä ja tähän liiketoimintaalueeseen<br />

on myös ladattu kohtuullisen kovat<br />

kasvutavoitteet. Video Networksin liiketoiminnan<br />

ei oleteta kasvavan ”kuin” reilun 10<br />

prosentin vuosivauhtia, kun taas laajakaistojen<br />

ennakoidaan tuovan kuluvana vuonna enemmän<br />

myyntiä kuin mitä oli koko yhtiön vuoden<br />

2005 liikevaihto, eli luokkaa 85 miljoonaa<br />

euroa. Tämä tarkoittaisi laajakaistapuolelle<br />

noin neljänneksen kasvua menneeseen vuoteen<br />

verrattuna.<br />

Vuonna 2005 yhtiön liikevaihto oli 82,6<br />

miljoonaa euroa ja siitä jäi voittoa ennen veroja<br />

8,3 miljoonaa tai nettona 0,32 euroa osaketta<br />

kohti. Tästä voidaankin laskea P/E -luvuksi 26<br />

vuoden 2005 toteutuneilla tulosluvuilla. Toisaalta<br />

se mikä on toteutunutta, on arvopaperimarkkinoilla<br />

jo vanhaa ja mennyttä, ja<br />

niinpä vuoden 2006 ennusteilla tilan-<br />

ne muuttuu melkoisesti – P/E -luku on välillä<br />

16,5–18,5 vähän ennusteen laatijasta riippuen.<br />

Omaa pääomaa osaketta kohti on 1,92 euroa,<br />

joten markkina-arvo suhteessa tasesubstanssiin<br />

on 4,4 -kertainen. Molemmilla mittareilla<br />

näyttääkin siltä, että Telesteen on ladattu kovia<br />

kasvuodotuksia myös tuleville vuosille.<br />

Kyllä Teleste kasvaneekin, sekä orgaanisesti<br />

että yritysostoin. Lähimenneisyydessä se<br />

hankki S-Linkin ja Flomatikin ja niistä saadut<br />

kokemukset kannustanevat harkittujen yritysostojen<br />

tielle jatkossakin. Telestellä on hyvä<br />

omavaraisuus, kasvuyhtiöksi jopa erittäin hyvä,<br />

noin 60 prosenttia. Tämä sietäisi siis vieraan<br />

pääoman lisäämisen. Se saattaisi muuttaa<br />

jo nyt hyviä tunnuslukuja vielä paremmiksi.<br />

Videopuolella olisi nyt kuumia kasvualueita,<br />

joilta saattaisi löytyä Telesten kokoiselle yhtiölle<br />

ostettavaa. Laajakaistapuolella 100 Mbps<br />

Ethernet to the Home -tuotelanseeraukseen<br />

ollaan yhtiön puolelta luottavaisia ja mikäli tähän<br />

tuoteperheeseen aletaan saamaan tilauksia,<br />

uskoisin osakekurssin pompahtavan jonkin<br />

verran. Telesten saamat tilaukset ovat usein<br />

suurehkoja ja niiden ennustaminen kokonaiskysynnän<br />

selvittämiseksi onkin vaikeaa.<br />

Suoria verrokkiyhtiöitä on hieman hankala<br />

mainita, mutta esimerkiksi Scienti<strong>fi</strong>c Atlanta<br />

ja Tandberg Television ovat samantyyppisiä.<br />

Tutkin näiden yhtiöiden arvostuksia ja ne ovat<br />

P/E –luvuilla varsin lähellä Telesten arvostusta.<br />

Tämä havainto ei ole sinänsä yllättävä. Mikäli<br />

nykyinen kannattavuus olisi säilytettävissä<br />

ja kasvu nykyisillä tuotteilla ja yritysostojenkin<br />

avulla realisoituu, Teleste saattaa tarjota mielenkiintoisen<br />

sijoituskohteen riskistä pitävälle.<br />

35,00<br />

30,00<br />

25,00<br />

20,00<br />

15,00<br />

10,00<br />

5,00<br />

2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006<br />

Telesten osakkeen kurssikehitys 2000-2006, euroa. Lähde Kauppalehti.<br />

22 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►suuret setelit<br />

Rahat tehokkaasti kiertoon<br />

Mitä pienemmiksi katteet käyvät, sitä tärkeämpää on saada myyntirahat nopeasti<br />

yrityksen käyttöön. Laskujen maksun viivästys tulee kalliiksi ja huonontaa tuottoa.<br />

Kun kilpailu kiristyy ja katteet<br />

pienenevät, pieneltäkin tuntuvat<br />

asiat voivat parantaa yrityksen<br />

tulosta. Yksi hyvin hoidetun yrityksen<br />

merkki on nopea laskutus. Kun<br />

kauppa on tehty, on turha viivytellä. Mitä<br />

nopeammin laskutus toimii, sitä nopeammin<br />

myös maksuaika lähtee rullaamaan<br />

ja ansaittu raha saadaan itselle.<br />

– Mikäli laskut maksetaan ajallaan.<br />

- Kyllä ne useimmiten maksetaan,<br />

toteaa toimitusjohtaja Risto Suviala,<br />

Eräpäivä Oy:stä Turusta.<br />

- Suomalaiset yritykset hoitavat raha-asiansa<br />

hyvin kansainvälisen vertailun<br />

mukaan. Kevään 2005 tiedon<br />

mukaan vajaalla 8 %:lla yrityksistä oli<br />

maksuviiveitä, kun esimerkiksi Saksassa<br />

oltiin yli 15 % tasolla, ja Puolassa ja Liettuassa<br />

ylitettiin 18 %. Nämäkin maksuviiveet<br />

olivat pieniä, keskimäärin 8,5<br />

päivää. Yli kolmen kuukauden viiveitä<br />

oli vain 2,5 %:lla yrityksistä. Luottotappioita<br />

eli saamatta jääneitä saatavia kertyi<br />

alle prosentin liikevaihdosta.<br />

- Lisäksi yritysten taseet ovat pääsääntöisesti<br />

kunnossa ja omavaraisuusastekin<br />

keskimäärin 50 %. Silloin yritys<br />

myös kestää kohtuullisia luottotappioita.<br />

Eräpäivä Oy on toimitusjohtajan<br />

mukaan Suomen ainoa yritysperintään<br />

keskittynyt perintätoimisto, joka perustettiin<br />

Turkuun 1993. Asiakkaita on<br />

Varsinais-Suomen lisäksi paljon myös<br />

pääkaupunkiseudulla.<br />

- Olemme täyden palvelun talo, perintä<br />

on vain yksi osa toimintaa, selittää<br />

Suviala.<br />

- Yritykset ovat oppineet lamavuosista,<br />

eivätkä pidä enää luotonvalvontaa<br />

asiakassuhteiden jarruina. Asiakkaan<br />

maksukäyttäytymistä pyritään<br />

ennakoimaan käyttämällä luottotietopalveluita.<br />

Iso osa työstämme onkin yritysten<br />

luotonsuunnittelun konsultointia<br />

ja credit management –analyysien tekoa<br />

sekä koulutusta.<br />

- Perintä on yksi tyypillisistä ulkoistetuista<br />

toiminnoista, hoidamme<br />

Risto Suviala käyttää ison osan<br />

työajastaan yritysten luottohenkilökunnan<br />

koulutukseen. Yritykset tiedostavat jo hyvin<br />

rahan kiertonopeuden merkityksen.<br />

sitä monien asiakkaidemme puolesta.<br />

Olemme saaneet paljon esimerkiksi<br />

kuntia asiakkaiksemme, hän kertoo.<br />

- Ulkoistukseen päädytään, koska<br />

perintä on aikaavievää toimintaa ja vaatii<br />

erikoisosaamista sekä hyvät seurantajärjestelmät.<br />

Samaan yritysryppääseen kuuluvat<br />

myös ulkomaisten saatavien perintään<br />

erikoistunut Collectum Oy, sekä Asianajotoimisto<br />

Lahti & Co., joka hoitaa riitaiset<br />

saatavat ja konkurssiperinnät.<br />

- Kaiken kaikkiaan toimialamme on<br />

luottamuksellista ja teemme tiivistä yhteistyötä<br />

asiakkaidemme kanssa. Yrityksissä<br />

myynnin ja luotonvalvonnan on<br />

aina hyvä olla yhteistyössä. Myynnin<br />

kautta saadaan usein aikaisia signaaleja,<br />

jotka voivat viestiä tulevista maksuvaikeuksista.<br />

Suomessa itse perimistoimintaa helpottaa<br />

selkeä lainsäädäntö ja lahjomaton<br />

virkamieskunta. Lisäksi oikeuskäytäntö<br />

kuten ulosotto toimii tehokkaasti.<br />

Myös tietotekniikka on hyvällä tasolla<br />

moneen maahan verrattuna.<br />

– Tämä auttaa myös siinä mielessä,<br />

että yritykset pyrkivät viimeiseen asti<br />

välttämään maksuhäiriölistalle joutumista.<br />

Se vaikeuttaa nopeasti koko liiketoimintaa.<br />

- Parantamisen varaa yrityksillä on<br />

vielä siinä, että perintä ei ole yhtä säännöllistä<br />

kuin laskutus. Jos tietojärjestelmät<br />

hälyttävät nopeasti ja perintä<br />

saadaan rullaamaan, nopeutuu rahan<br />

kierto.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

23

mania►tyyli ja trendit<br />

Mitä kodit edellä,<br />

sitä toimistot perässä<br />

Kodinsisustuksen trendit<br />

näkyvät viiveellä myös<br />

toimistojen sisustuksissa.<br />

Toimistojen ja julkisten<br />

tilojen sisustamisessa<br />

yleislinja on kuitenkin<br />

yleensä koteja hillitympi.<br />

Toimistojen väritystä ja materiaaleja<br />

suunniteltaessa muotia<br />

enemmän painaa yleensä yrityksen<br />

oma ilme ja värimaailma. Harkittu<br />

ja ammattitaidolla toteutettu sisustus<br />

tukee yrityskuvan rakentamista ja antaa<br />

yrityksestä uskottavan mielikuvan.<br />

Koivu, tammi ja pyökki ovat perinteisesti<br />

hallinneet toimistokalusteiden<br />

puumateriaaleja.<br />

- Koivu on kestosuosikki, johon on<br />

helppo yhdistää muita materiaaleja ja<br />

värejä. Tammen ja pyökin suosio on<br />

vaihdellut, tällä hetkellä tammi on lähes<br />

korvannut pyökin, kertoo yksikönjohtaja<br />

Kimmo Fagerlund salolaisesta Adi<br />

Kalusteet Oy:stä.<br />

Kodeissa pähkinäpuun suosio on<br />

viime vuosina kasvanut. Toimistoissa se<br />

ei ainakaan toistaiseksi ole näkynyt.<br />

- Yrityksissä ja julkisella sektorilla<br />

ollaan yleensä varovaisempia väreissä.<br />

Tukholman helmikuussa pidetyillä<br />

huonekalumessuilla näkyi toimistokalusteissa<br />

mm. valkoisen ja mustan tulo.<br />

Uutuusvärinä voi pitää messuilla näkynyttä<br />

ruskeaa. Nähtäväksi jää, miten asiakkaat<br />

sen ottavat vastaan.<br />

Kimmo Fagerlundin mukaan mieltymyksissä<br />

on eroja paitsi Pohjoismaiden<br />

ja Keski-Euroopan, myös Suomen<br />

ja muiden Pohjoismaiden välillä<br />

- Ergonomia ja skandinaavinen tyyli<br />

yhdistävät Pohjoismaita, mutta toisaalta<br />

esimerkiksi seisomakorkeuteen asti säädettävät<br />

pöydät ovat Ruotsissa ja muissa<br />

Pohjoismaissa huomattavasti suositumpia<br />

kuin Suomessa. Sähkösäätöisten<br />

työpöytien tarjonta oli myös Tukholman<br />

messuilla runsasta.<br />

- Eroja on myös työpisteen näytön<br />

sijoittamisessa. Suomessa käytetään paljon<br />

tasoja, joissa näytön voi laskea muuta<br />

pöytätasoa alemmas, mutta Ruotsissa<br />

jo vähemmän ja Keski-Euroopassa niitä<br />

ei ole lainkaan, Fagerlund kertoo.<br />

Hänen mukaansa kyse on lähinnä<br />

ergonomiasta, johon Suomessa on kiinnitetty<br />

erityistä huomiota. Kun isot valmistajat<br />

aloittivat laskettavien näyttötasojen<br />

valmistuksen, myös pienemmät<br />

valmistajat seurasivat perässä.<br />

Viime vuosina yleistyneissä avokonttoreissa<br />

on melu muodostunut paikoin<br />

pahaksi ongelmaksi. Adi Kalusteet<br />

on juuri tuonut markkinoille 1,5 vuotta<br />

kehitellyn uuden akustiikkaseinäkkeen,<br />

joka vähentää melua.<br />

- Seinäke pysäyttää melun tehokkaasti.<br />

Uskon, että juuri melua pysäyttävät<br />

seinäkkeet muodostavat toimistokalustemarkkinoilla<br />

tulevaisuudessa<br />

tärkeän tuoteryhmän.<br />

Adi Kalusteet on Suomen viidenneksi<br />

suurin toimistokalusteiden valmistaja.<br />

Yritys valmistaa Halikossa sijaitsevilla<br />

tehtaillaan kaikki markkinoimansa<br />

työpöydät ja säilytyskalusteet. Muita kalusteita,<br />

esimerkiksi asiakastuoleja teetetään<br />

mahdollisimman paljon kotimaisilla<br />

alihankkijoilla. Samalla pyritään<br />

suosimaan kotimaisia materiaaleja. Osa<br />

tuotteista, mm. työtuolit, tulevat ulkomaisilta<br />

valmistajilta.<br />

Adin perusti vuonna 1979 halikkolainen<br />

Lauri Mikkonen. 10 vuotta myöhemmin<br />

yritys siirtyi kansainvälisen<br />

Esselten omistukseen, mutta vuonna<br />

1999 se palasi kotimaisiin käsiin. Nykyisen<br />

pääomistajan, toimitusjohtaja Tony<br />

Tuoli on tärkein. Kimmo Fagerlund sanoo, että työpisteen<br />

ergonomian kannalta kaikkein tärkeintä on hyvä työtuoli.<br />

24 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►tyyli ja trendit<br />

Pelanderin, ja neljän muun osakkaan<br />

myötä yritys keskittyi brändin ja tuotteiden<br />

kehittämiseen sekä kotimarkkinoihin.<br />

Tällä hetkellä yrityksen liikevaihto<br />

on noin 3 miljoonaa euroa. Myynnistä<br />

noin puolet kertyy omista mallistoista,<br />

toinen puoli on erilaisia mittatilaustuotteita:<br />

mm. pankki- ja vastaanottotiskejä,<br />

liukuovia ja väliseiniä.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Kaksi autoliikettä, kaksi sisustusta.<br />

Sekä Veho Turku että Turun Autohalli<br />

ovat saaneet hiljattain uuden ilmeen.<br />

Molempien liikkeiden kalusteet<br />

on toimittanut Adi Kalusteet.<br />

Hyvä työvalaistus auttaa jaksamaan<br />

Työpisteen valaistus on ajankohtainen<br />

asia, vaikka kesää ja aurinkoa<br />

kohti kuljetaankin. Ikkunan lähellä<br />

työskentely on psyykkisesti monelle<br />

tärkeää, mutta silmien hyvinvoinnin<br />

takia on hyvä sijoittaa työpiste oikein.<br />

- Suora auringonvalo on estettävä<br />

kaihtimilla tai verhoilla. Näyttöpäätetyössä<br />

auringosta voi olla enemmän<br />

haittaa kuin hyötyä. Jopa kaihtimien<br />

välistä tuleva heijastus voi olla<br />

silmille pahasta, huomauttaa työfysioterapeutti<br />

Päivi Kaunonen Suomen<br />

Terveystaloon kuuluvalta Verkahovin<br />

Lääkäriasemalta.<br />

- Kun silmiä kuormittaa epäedullisissa<br />

valaistusoloissa, joutuu yleensä<br />

näyttöä tihruttamaan. Silloin silmät<br />

väsyvät, mutta myös niska- ja hartiavaivat<br />

uhkaavat. Häikäisyä ei välttämättä<br />

tule edes itse huomanneeksi. Siksi<br />

mahdolliset heijastumat kannattaa tarkistaa<br />

vaikka pimeästä näytöstä, Kaunonen<br />

ehdottaa.<br />

Heijastumien välttämiseksi suositeltavinta<br />

on käyttää epäsuoraa, omasäätöistä<br />

valoa.<br />

- Se tarkoittaa, että valo heijastuu<br />

ylöspäin ja sitä kautta alas työtasolle.<br />

Silloin valo on pehmeämpi ja miellyttävämpi<br />

sekä viihtyvyyden kannalta hyvä.<br />

Hyvin toteutettu epäsuora valaistus<br />

sallii myös työpisteiden vapaamman sijoittelun.<br />

Yleisvaloa on hyvä täydentää<br />

lisäksi kohdevalolla, Kaunonen opastaa.<br />

Haasteita tarjoaa myös ikänäkö. Iän<br />

myötä lähin tarkennusetäisyys heikkenee<br />

ja on vaikeampaa tarkentaa silmää<br />

katsottavaan kohtaan. Siksi silmän linssin<br />

kimmoisuuden vähetessä tarvitaan<br />

myös enemmän valoa.<br />

- Lähelle katsottaessa silmän lihakset<br />

joutuvat työskentelemään.<br />

Kauas katsoessa silmä puolestaan<br />

lepää. Siksi näyttöpäätteen ääressä<br />

työskennellessä olisi hyvä katsoa aina<br />

välillä ikkunasta kauas horisonttiin.<br />

Litteiden näyttöjen yleistymisen<br />

myötä näyttöjen säätelymahdollisuudet<br />

ovat lisääntyneet. Kallistuskulman<br />

säätäminen on niissä helpompaa<br />

ja säätövaraa enemmän. Sama<br />

koskee tietysti myös kannettavia koneita.<br />

Litteissä näytöissä myös kontrastit<br />

ovat terävämmät ja tarkkarajaisemmat.<br />

- Vaikka valaistuksesta ja auringonvalosta<br />

voi huonosti toteutettuna<br />

olla myös haittaa, on muistettava, että<br />

valo pitää yllä vireyttä ja mielialaa.<br />

Sen ansiosta jaksamme paremmin,<br />

Kaunonen sanoo.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

25

mania►klubikierros<br />

Maailmanlaajuisen Slow<br />

Food -aatteen ympärillä<br />

kokoonnutaan Suomessa<br />

Oulussa, Helsingissä, Turussa<br />

ja Uudessakaupungissa.<br />

Ajatuksena on vaalia<br />

ruokakulttuuria ja<br />

nauttia hyvästä ruoasta<br />

hyvässä seurassa.<br />

Hitaita<br />

herkuttelijoita<br />

Mika Reinholm ja Jukka Vaurio kuuluvat Slow Food Uusikaupunki ry:n aktiiveihin.<br />

Slow Food -liike sai alkunsa Italiassa<br />

vuonna 1986. Aatteen perustajahahmoja<br />

on näytelmäkirjailija<br />

Dario Fo. Liike toimii nykyisin yli 30<br />

eri maassa. Sen jäseniä yhdistää rakkaus<br />

hyvään ruokaan ja hyvään seuraan.<br />

Liikkeen tunnuslauseena voi pitää <strong>fi</strong>loso<strong>fi</strong><br />

Epikuroksen ohjetta ”Ennen kuin<br />

pohdit mitä syöt ja juot, pohdi kenen<br />

kanssa aiot syödä ja juoda”.<br />

Suomeen liike rantautui vuonna<br />

1993. Slow Food Uusikaupunki ry pe-<br />

rustettiin kaksi vuotta sitten. Pöytäkunnan<br />

varapuheenjohtajana toimii Jukka<br />

Vaurio.<br />

Tapaan Vaurion ja yhdistyksen toisen<br />

aktiivin Mika Reinholmin Gasthaus<br />

Pookissa. Teemalle sopivasti on aikaa<br />

tapaamiselle varattu riittävästi, samoin<br />

ruokaa. Aloitamme alkuruasta. Blinit ja<br />

mateen mäti maistuvat ja keittiömestari<br />

Piia Helistölä kertoo blinien kuohkeuden<br />

tulevan taikinaan lisättävistä<br />

kananmunan valkuaisista. Tumma olut<br />

sopii hyvin näiden talvisten herkkujen<br />

kanssa.<br />

Blinejä Slow Food -ihmiset ovat valmistaneet<br />

myös itse. Jukka Vaurio kertoo<br />

uusikaupunkilaisten vuosi sitten<br />

Vakka-Suomen ammatti-instituutin tiloissa<br />

järjestämästä Slow Food -ruokakurssista.<br />

- Kokoonnuimme neljä kertaa Simo<br />

Reijonsaaren johdolla valmistamaan<br />

herkkuja. Listalta löytyi mm. paikallisil-<br />

SLOW FOOD UUSIKAUPUNKI RY:N ALBUMISTA...<br />

Kesällä 2004 kokoontui 70<br />

uusikaupunkilaista lähiruoan ja hyvän<br />

seuran innoittamana ruokailemaan<br />

Uudenkaupungin torille.<br />

Torilla nautittiin lähiseudun tuottajien<br />

herkkuja, mm. loimulohta/rapuja/marjoja.<br />

Uudenkaupungin ”slowarit” nauttivat<br />

keväällä 2004 Turun ammatti-instituutin<br />

opiskelijoiden loihtimista herkuista.<br />

26 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►klubikierros<br />

ta tuottajilta hankittuja mateen mätiä, kalaa, lihaa ja lintuja.<br />

Slow Food -ajatteluun kuuluu olennaisena osana lähiruoan<br />

arvostaminen.<br />

Lähiruoan arvostusta nostaakseen yhdistys järjesti kesällä<br />

2004 Uudenkaupungin torilla tapahtuman, jossa 70<br />

henkeä nautti paikallisten tuottajien herkkuja. Hyvin onnistunut<br />

tilaisuus aiotaan uusia tulevana kesänä.<br />

- Virallisia jäseniä toiminnassa on vain vähän. Jäsenmäärää<br />

tärkeämpää on, että Slow Food -ajattelu leviää ihmisten<br />

mielissä. Edelliskesän toritapahtuma oli juuri sellainen<br />

tilaisuus, johon kuka vaan saattoi osallistua, tuoda<br />

mukanaan omat astiat ja halutessaan myös ruoat ja juomat.<br />

Tärkeintä oli yhdessäolo ja hyvästä ruoasta nauttiminen,<br />

Vaurio korostaa.<br />

Siirrymme blineistä pääruoan pariin. Piia Helistölä ehdottaa<br />

maistettavaksi riimijänistä, juuressalaattia ja pekonibriossia.<br />

Hyviä ruokia, mutta miten mahtaa ruoanlaitto<br />

onnistua näiltä kahdelta herrasmieheltä kotioloissa?<br />

- Teen kyllä ruokaa omaksi iloksi myös kotona. Myös<br />

arkiruokaa tulee tehtyä, mutta siinäkin yleensä haluan kokeilla<br />

erilaisia ideoita, Jukka Vaurio sanoo.<br />

- Olemme ihan tavallisia ihmisiä, vaikka hyvän ruoan<br />

ympärille kokoonnummekin. Käyn itse silloin tällöin myös<br />

hampurilaisella, mutta se on lähinnä tankkaamista, Mika<br />

Reinholm muistuttaa.<br />

- Simo Reijonsaari taitaa olla ainoa ravintola-alan ammattilainen<br />

porukassa. Me muut edustamme hyvin erilaisia<br />

ammattialoja. Sen enempää asiantuntemusta ei tässä<br />

yhdistyksessä tarvita, Vaurio lisää.<br />

Uudenkaupungin Slow Food -aktiivien ikähaarukka on<br />

alle neljäkymppisistä reilu kuusikymppisiin. Naisia ja miehiä<br />

on lähes yhtä paljon. Mukana on myös paljon pariskuntia.<br />

Moni slow food -aktiivi osallistuu myös Uudenkaupungin<br />

Viiniseuran toimintaan.<br />

- Olemme viiniseuran kanssa tehneet jo monena vuotena<br />

yhteisen matkan. Unkarin, Espanjan ja Italian jälkeen<br />

ensi syksynä kohteena on Portugali, Reinholm kertoo.<br />

Matkailu sopii hyvin yhteen yhdistyksen aatteen kanssa.<br />

Slow Food -ideologia tuntee nimittäin myös ajatuksen<br />

Slow Travel. Sen voisi pelkistettynä määritellä ehkä vaihtoehdoksi<br />

suurille turistirysille. Siis matkailuksi, jossa halutaan<br />

kokea aitoa paikallista tunnelmaa paikallisin ehdoin.<br />

Kolmas samaan ideologiaan perustuva ajattelu tuntee nimen<br />

Slow City. Se korostaa ympäristöarvoja ja kulttuuriperintöä<br />

sekä edistää kaupunkien yksilöllisiä piirteitä ja vieraanvaraisuutta.<br />

Myös Slow City -ajattelu elää Uudessakaupungissa, sillä<br />

Jukka Vaurion työn tuloksena keskustan puutalokortteleihin<br />

voi jo tutustua internetin välityksellä. Syyskuun alussa<br />

tavoitteena on järjestää kaupungissa valtakunnallinen puutalotapahtuma.<br />

Juttua riittäisi pidempäänkin, mutta aika rientää. Pooki<br />

Specialin nauttiminen jälkiruoaksi kruunasi aterian. On<br />

aika kiittää hyvästä seurasta ja ruoasta. Slow food -ideologian<br />

mukainen ateria on nyt nautittu.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

CINDYN LOUNAS<br />

ma-pe klo 11-15<br />

Lounashetki upeassa talvisessa Aurajokimaisemassa<br />

on rentouttava breikki<br />

kiireiseen työpäivään.<br />

Istu ikkunapöytään<br />

ja anna henkilökuntamme<br />

hemmotella<br />

sinua ja vieraitasi.<br />

Tervetuloa!<br />

www.cindy.<strong>fi</strong><br />

Palvelemme ma-pe 11-23 la 12-23 su 13-21<br />

puh 250 2300 Aurajoki<br />

Torstai-illan Tapaspöytämme<br />

kutsuu tutustumaan Espanjan<br />

makumaailmaan.<br />

iBienvenidos!<br />

<br />

Maistuva kotiruokalounas seisovasta pöydästä<br />

ma-pe klo 11.00-14.30 alk. 5,60 €<br />

<br />

Avoinna Ma-pe 11-23, la 12-24 su 13-21.<br />

Brahenkatu 20,puh 4885 5511 www.tomate.<strong>fi</strong><br />

Tiimistä timantti -illanvietto<br />

Herrankukkarossa<br />

Hinta alkaen 75 € / hlö (+ alv.)<br />

<br />

<br />

Talven tuottavin illanvietto sisältää:<br />

- isännän tervetulotilaisuus ja -toti<br />

- savusaunominen ja lämminvesialtaiden käyttö<br />

- puhdistavat turvekasvonaamiot koko porukalle<br />

- herkullinen saaristolaisillallinen<br />

Tarjous voimassa 1.1.2006<br />

alkaen 31.3.2006 asti. Vähintään 8 henkilön ryhmille.<br />

Myyntipalvelu: puh. 02-5153300, fax. 02-5153344<br />

myyntipalvelu@herrankukkaro.<strong>fi</strong> / www.herrankukkaro.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

27

mania►liikenteessä<br />

Suoraan<br />

bisnesluokkaan<br />

Pisara. Croman keulan ilme noudattaa Fiatin malliperheen uutta ilmettä. Pian myyntiin tulevan uuden Punton hymy edustaa samaa tyyliä.<br />

Fiat Croma poistui markkinoilta kymmenen vuotta sitten. Nyt malli on tehnyt paluun. Vanhasta<br />

jäljellä on vain nimi, joka tosin sekin on pidentynyt muotoon Croma Comfort Wagon.<br />

Croman hinnastosta löytyy kolme<br />

eri moottorivaihtoehtoa.<br />

2,2-litraisen bensakoneen ohella<br />

tarjolla on kaksi dieseliä. Molemmat<br />

ovat 1,9-litraisia, mutta toisesta tehoa<br />

löytyy 120, toisesta 150 hevosvoimaa (88<br />

ja 110 kW). Varustevaihtoehtoja on vain<br />

yksi, mutta kaikki moottorivaihtoehdot<br />

on saatavissa myös Business-varustepaketilla<br />

kuorrutettuina.<br />

Manian tutustumisajossa oli erityisesti<br />

työsuhdeautolla ajaville suunnattu<br />

2,2-litrainen Business-versio. Suomalainen<br />

verottaja sallii työsuhdeautoilijalle<br />

enintään 850 euron arvoiset lisävarusteet.<br />

Niinpä Business-mallin hinnaksi<br />

on määritelty tuhat euroa perusmallia<br />

korkeampi lähtöhinta, johon on vielä lisättävä<br />

850 euroa Business-paketista.<br />

Lisähinta – käytännössä siis 1850<br />

euroa – on kuitenkin erittäin kohtuullinen<br />

kun tarkastelee mitä rahalla saa.<br />

FIAT CROMA COMFORT WAGON<br />

• Hyvin varusteltu, tilava perheauto<br />

• Vääntävä moottori<br />

• Hiljainen ohjaamo - bisnes-version<br />

poppikone pääsee oikeuksiinsa<br />

- Myös omalla rahalla autoa ostavat<br />

ovat halunneet autonsa Businessvarustein.<br />

Nahkaverhoilu, 17 tuuman<br />

alumiinivanteet, automaattinen 2-vyöhykeilmastointi,<br />

metalliväri, vakionopeudensäädin<br />

ja hi<strong>fi</strong>-äänentoisto tarjoavat<br />

taatusti vastinetta lisähinnalle,<br />

vakuuttaa automyyjä Arto Tervahauta<br />

Delta-Auto Etelä Oy:n Salon myyntipisteestä.<br />

Vanha Croma oli korimalliltaan 5-<br />

ovinen hatchback. Uusi malli on lähinä<br />

farmari, vaikka autoon on otettu sopivasti<br />

ominaisuuksia myös tila-autoista.<br />

Esimerkiksi korkea kori antaa takamatkustajille<br />

enemmän pääntilaa. Myös jalkatilaa<br />

4,75-metrisestä autosta löytyy<br />

mukavasti. Diesel-versiolle voisi kuvitella<br />

käyttöä myös taksina.<br />

Tilaa on mukavasti myös tavaratilassa.<br />

Mielenkiintoinen yksityiskohta on säädettävä<br />

tavaratilan lattia. Kun lattiataso<br />

on yläasennossa, ei lattian ja oviaukon<br />

väliin jää kynnystä. Samalla lattian alle<br />

jää tilaa pikkutavaroille. Croman vahvuuksiin<br />

on luettava myös ohjaamon<br />

äänettömyys. Miinuspisteitä tulee käsijarrun<br />

käyttömukavuudesta. Käsijarrun<br />

kahva sijaitsee ahtaasti etuistuimien väliin<br />

sijoitetun kyynärnoja/säilytyslokeron<br />

edessä.<br />

Croman bensiinimoottori on vään-<br />

28 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

mania►liikenteessä<br />

Design Giugiaro.<br />

Uuden Fiat Croma<br />

Comfort Wagonin<br />

muotoilussa on piirteitä<br />

myös Alfa-Romeosta.<br />

tävä, parhaimmillaan 203 Nm. Kolmosvaihteella risteyksissä<br />

kääntyminen ei tuntunut tuottavan ongelmia ainakaan kevyellä<br />

kuormalla ajettaessa. Suorituskykyä voi pitää riittävänä,<br />

vaikka vähän ripeämpi kiihtyvys ei varmasti olisi pahitteeksi<br />

ohitustilanteissa tai isolla kuormalla ajettaessa.<br />

Uusi Croma sai NCAP-törmäystestissä viisi tähteä. Turvatyynyjä<br />

löytyy seitsemän kappaletta ja turvallisuutta lisää<br />

myös ESP-ajonhallintajärjestelmä.<br />

Croman pisaraa muistuttava muotoilu on yhtenäinen pian<br />

myyntiin tulevan uudistuneen Punton kanssa. Molempien<br />

muotoilusta vastaa italialainen Giorgetto Giugiaro. Saman<br />

italialaisen muotoilutoimiston käsialaa on myös moni<br />

Alfa-Romeo. Jotain samaa voikin havaita mm. Alfan 156 ja<br />

159 mallien kanssa.<br />

Fiatin uusi tarjous suurten perheautojen luokkaan tarjoaa<br />

runsaasti varusteita, hyvät tilat ja yllättävän edullisen hinnan.<br />

Vaikka räjähtävästä suorituskyvystä joutuu tinkimään, saattavat<br />

juuri edellä mainitut ominaisuudet tuoda Fiatille uusia ystäviä.<br />

mania RIKU NÄSÄNEN<br />

Kahteen kerrokseen. Automyyjä Arto Tervahauta<br />

esittelee Croman säädettävää tavaratilan lattiatasoa.<br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

29

mania►syö ja juo<br />

TURUN KAUPPAKAMARI<br />

KOULUTTAA<br />

- monipuolisia ja ajankohtaisia<br />

seminaareja<br />

14.3.2006 Intrastat 2006<br />

15.3.2006 Kehityskeskusteluilla<br />

tuloksia<br />

28.3.2006 Luovutusvoittoverotusta<br />

ammattilaisille<br />

28.3.2006 Määräaikaishuoltoesimiehille<br />

Kasinoon pääsee kävelykadulta katutasosta, itse ravintola on toisessa kerroksessa.<br />

Kiitoradan ravintola<br />

uudistui Kasinoksi<br />

Kiitorata-konseptista vastaa<br />

toimitusjohtaja Harri Lehtinen.<br />

Ravintola Kasino<br />

Yliopistonkatu 29 C<br />

20100 Turku<br />

Avoinna ma-to 17-22,<br />

pe-la 15-23, su suljettu<br />

Ravintola Kasino on tunnelmallinen<br />

iltaravintola aivan Turun ydinkeskustassa,<br />

kävelykadun varrella. Sisäänkäynti<br />

on katutasosta, mutta itse<br />

ravintola on toisessa kerroksessa.<br />

Sisustusta hallitsee hillitty puupaneeli,<br />

jolla seinät on verhoiltu. Valaistus<br />

on tunnelmallinen ja pöydillä vaaleat<br />

liinat.<br />

- A la Carte -ruokalista vaihtuu<br />

kolme kertaa vuodessa. Listalla on<br />

lihaa, kalaa, kanaa, poroa ja pastaa,<br />

kertoo toimitusjohtaja Harri Lehtinen.<br />

- Meillä on myös valmiita menuvaihtoehtoja,<br />

joita varsinkin ryhmät<br />

usein tilaavat etukäteen. Hinnoittelumme<br />

on keskitasoa, kolmen ruokalajin<br />

menut 27-34 euron välillä. Ruokaviineihin<br />

on panostettu. Useimpiin<br />

ruokiin on myös annettu valmiit viinisuositukset.<br />

Jälkiruuista mainittakoon<br />

italialaiset jäätelöt ja perinteiset<br />

ohukaiset. Lapsille on myös omat annoksensa.<br />

Kasino-nimi viittaa ravintolan sijaintiin<br />

Kasinonkulma-nimisessä taloyhtiössä,<br />

jossa aikanaan oli samanniminen<br />

elokuvateatteri. Ravintola<br />

sai uuden nimen ja ilmeen vuoden<br />

alussa. Samalla uusittiin sisustusta.<br />

- Ravintola kuuluu osana Kiitorata-konseptiin.<br />

Alakerrassa sijaitsee<br />

keilarata, joka avattiin kaksi vuotta<br />

sitten. Keilauksen lomassa saa pikkupurtavaa<br />

alakerran tiskiltä tai voi tulla<br />

ravintolaa syömään kunnon aterian.<br />

- Kasinoon ei meteli kuulu, siellä<br />

soi aina ”soft-musiikki” taustalla. Valaistus<br />

on tunnelmallinen ja verhot<br />

peittävät suoran näkymän keilahalliin.<br />

Asiakaspaikkoja on 70. Ruokailun<br />

voi yhdistää myös saunailtaan tai<br />

kokoukseen. Viihtyisiä kokoustiloja<br />

on kolme: 8, 20 tai 30 hengelle.<br />

- Uskomme, että myös pariskunnat<br />

löytävät paikan rauhalliseen ruokailuun.<br />

Kauppatorilta tänne kävelee<br />

parissa minuutissa, kertoo Lehtinen.<br />

mania ANNE KORTELA<br />

30.3.2006 Työaika ja siihen<br />

liittyvät korvaukset<br />

30.3.2006 Vuosilomalaki käytännön<br />

läheisesti<br />

5.4.2006 Verosuunnittelua vai<br />

veronkiertoa?<br />

6.4.2006 Edustus-, markkinointi-<br />

ja henkilöstökulut verotuksessa<br />

19.4.2006 Käytännön kirjanpito<br />

20.4.2006 Miten luen yrityksen<br />

taloutta?<br />

26.4.2006 Kansainvälisenkaupan<br />

ALV<br />

4.5.2006 Asiakaspalvelun<br />

henkilöturvallisuus<br />

9.5.2006 Kauppakamarin<br />

Alv-päivä<br />

17.5.2006 Esimieskoulutus<br />

taloushallinnon esimiehille<br />

19.5.2006 Sihteeri 2006<br />

24.5.2006 Viennin<br />

maksuliikenne<br />

Lisätiedot:<br />

Turun kauppakamari,<br />

(02) 274 3426 (Satu Lehenberg),<br />

satu.lehenberg@turku.chamber.<strong>fi</strong><br />

www.turku.chamber.<strong>fi</strong><br />

30 mania - SOPIVASTI TYÖTÄ JA VAPAA-AIKAA

TEHOKKAAT YHTEYDET TURKULAISELLE<br />

LIIKEMATKUSTAJALLE.<br />

Turkulaisten liikematkustajien lentoyhteydet Eurooppaan paranevat entisestään.<br />

Liikennöimme 5.3. alkaen 7 päivittäisellä vuorolla Helsingin kautta<br />

yli 50 kohteeseen. Aamuksi Eurooppaan. Illaksi kotiin. www.<strong>fi</strong>nnair.<strong>fi</strong><br />

Lähetä yritysuutisia, juttuvinkkejä ja palautetta: mania@viestintamania.<strong>fi</strong><br />

31

R<br />

SUOMEN POSTI OYJ<br />

”Vaihteemme löysi minut,<br />

vaikka olin yrittänyt painua maan alle.”<br />

Elisa Langaton vaihde löytää tavoittelemasi henkilöt, myös liikeellä olevat. Yrityksen<br />

tavoitettavuus ja asiakaspalvelu paranevat, kun yrityksen matka- ja lankapuhelimet<br />

toimivat yhtenä kokonaisuutena – näin käyttäjille riittää yksi puhelin.<br />

•••••<br />

010 123 4567<br />

Elisa Langaton vaihde<br />

•••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••••<br />

Toimipiste – Turku<br />

Toimipiste – Helsinki<br />

Elisa Puheratkaisu mahdollistaa lanka- ja matkapuhelinliikenteen<br />

hallinnan internetliittymän kautta. Ratkaisun avulla myös<br />

useiden eri toimipisteiden puhelinpalvelut voidaan yhtenäistää.<br />

Matka- ja lankapuhelimet samaan vaihteeseen<br />

Elisa Puheratkaisu tarjoaa vaivattoman kokonaisuuden yrityksen<br />

tavoitettavuuteen, kun langaton vaihde tuo mobiilikäyttäjät<br />

saumattomaksi osaksi nykyistä vaihderatkaisua. Puhelut<br />

voidaan ohjata niin lanka- kuin matkapuhelimiin, takaisin vaihteeseen<br />

tai eteenpäin toiselle henkilölle. Jos vastaanottajaa ei<br />

tavoiteta, palautuvat matkapuhelimiinkin yhdistetyt puhelut<br />

takaisin vaihteeseen. Elisa Puheratkaisu mahdollistaa hallitun<br />

siirtymisen yhden päätelaitteen käyttöön.<br />

010 Yritysnumerot lisäävät mahdollisuuksia<br />

010 Yritysnumero takaa yritykselle parhaan tavoitettavuuden<br />

monipuolisten puhelun ohjausmahdollisuuksiensa ansiosta.<br />

Puhelu voi hälyttää yhtä aikaa useampaa vastauspaikkaa. Palvelu<br />

voidaan ohjata hakemaan vastausta ennakolta määrätyssä<br />

järjestyksessä, joten enää ei tarvita soitonsiirtoja. Monipuolinen<br />

raportointi mahdollistaa palvelutason tarkan seurannan.<br />

Elisa Puheratkaisu joustaa<br />

Elisa Puheratkaisu koostuu vaihderatkaisuista, numerointiratkaisuista,<br />

puhelusopimuksista sekä vastaus- ja välityspalveluista.<br />

Ratkaisun voi hankkia joko kokonaan palveluna tai rakentaa<br />

omien investointien päälle. Elisa Puheratkaisun kehittäminen<br />

yrityksen tarpeiden muuttuessa käy vaivattomasti.<br />

Lue lisää www.elisa.<strong>fi</strong>/liikkuvatyo<br />

Lounet on osa Elisa-konsernia<br />

OTA YHTEYTTÄ LOUNETIN YRITYSASIAKASPALVELUUN,<br />

SOITA 0800 92323, BRAHENKATU 20, 20100 TURKU

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!