merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
MERENRANTOJEN KASVEJA<br />
7. Suolavihvilä<br />
Juncus gerardii<br />
Hennon heinämäinen suolavihvilä on yksinään<br />
vaatimattoman näköinen, mutta<br />
suolavihvilävaltainen niittyvyöhyke peittää<br />
alavista rantamaisemista huomattavia<br />
osia hiukan keskimääräisen vedenkorkeuden<br />
yläpuolelta.<br />
8. Suola-arho<br />
Honckenya peploides<br />
Möyheälehtinen suola-arho on hiekkarantojen<br />
rannimmainen kasvi, joka kaivautuu<br />
sisukkaasti uudelleen esiin tuulten kasattua<br />
hiekkaa sen päälle.<br />
Kaisa Pajanen<br />
1. Merikaisla<br />
Bolboschoenus maritimus<br />
Merikaisla on Suomenlahden tunnuskasveja.<br />
Sen puikkomaiset versot muodostavat<br />
tiheitä, vajaan metrin korkuisia kasvustoja.<br />
Tyypilliset kasvupaikat ovat vähäsuolaisissa<br />
ja suojaisissa lahdissa ruovikon ja<br />
avoveden välissä.<br />
2. Sinikaisla<br />
Schoenoplectus tabernaemontani<br />
Sinikaislan kasvustot erottuvat muista<br />
kaisloista sinivihreän värin ansiosta. Sinikaisla<br />
menestyy pehmeillä pohjilla metrin<br />
syvyyteen asti ja saattaa kasvaa myös vesirajan<br />
yläpuolella.<br />
3. Järviruoko<br />
Phragmites australis<br />
Järviruoko ei ole kaisla, vaan kookas heinä.<br />
Rehevöityvien rantojemme valtiaslaji<br />
tarjoaa elinympäristön monelle kosteikon<br />
eläimelle, mutta sen taipumus yksinvaltiuteen<br />
on rantakasvillisuuden monimuotoisuuden<br />
pahimpia uhkia.<br />
4. Ruokohelpi<br />
Phalaris arundinacea<br />
Ruokohelpi on kookas, mutta sentään<br />
kaimaansa järviruokoa vaatimattomampi,<br />
löyhinä mättäinä kasvava rantojen heinä.<br />
Se on samalla uusimpia viljelykasveja, josta<br />
saadaan sekä kuitua että bioenergiaa.<br />
5. Jokapaikansara<br />
Carex nigra<br />
Monenlaisten soiden ja niittyjen matalakasvuinen<br />
sara on <strong>merenranta</strong>niittyjen<br />
tavallisia lajeja. Sen mustat tähkät kehittyvät<br />
varhain, jo vapun maissa, mutta kypsät<br />
pullakot irtoavat veden kuljetettaviksi<br />
vasta syksyllä.<br />
6. Rantavehnä<br />
Leymus arenarius<br />
Hiekkarantojen komeakasvuisen, siniharmaanvihreän<br />
heinän kukinto muistuttaa<br />
viljan tähkää. Viime vuosikymmeninä<br />
rantavehnä on alkanut vallata myös sisämaasta<br />
tienvarsia ja ratapenkkoja.<br />
9. Meriasteri<br />
Aster tripolium<br />
Vaatii hieman suolaa kasvualustaansa.<br />
Kukkii loppukesällä keskeltä keltaisin ja<br />
laidoilta sinipunaisin mykeröin.<br />
10. Merisuolake<br />
Triglochin maritima<br />
Merisuolake on tavallisimpia <strong>merenranta</strong>kasvejamme.<br />
Sen lehdet ovat heinämäisiä.<br />
Kukinnoista puolestaan tulee mieleen<br />
piharatamo; merisuolakkeen koko tosin<br />
vaihtelee puolen metrin molemmin puolin.<br />
11. Käärmeenkieli<br />
Ophioglossum vulgatum<br />
Tämän saniaisen lehti muistuttaa käärmeen<br />
kieltä vain symbolisesti: se jakautuu<br />
kahtia puikkomaiseen itiöpesäkehaaraan<br />
ja tavanomaiseen lehtilapaan. Käärmeenkieliä<br />
kasvaa rantaniityn yläosassa. Laji<br />
on Suomenlahdella melko harvinainen.<br />
12. Puna-ailakki<br />
Silene dioica<br />
Puna-ailakin levinneisyys ulottuu merenrannoilta<br />
tuntureille, ja ihmistoiminta on<br />
sitä paljon laajentanut. Suomenlahdella<br />
se on alkuperäinen kasvi merenrantojen<br />
rehevissä tervalepikoissa, alkukesän kukinta-aikanaan<br />
varsin näkyväkin.<br />
Tekstit: Raimo Pakarinen • Kuvat: Laila Nevakivi<br />
34
Change language