merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
NOKKAKALAT<br />
Nokkakala<br />
Belone belone<br />
Tavataan erityisesti keväällä ja kesällä rannikollamme. Lisääntyy<br />
pääasiassa etelämpänä Itämerellä, mutta viime vuosina on tehty<br />
poikashavaintoja myös Suomen rannikolla. Nokkakalalla on vihreät<br />
luut. Poikasille kasvaa ensin pitkä alaleuka ja vasta sitten<br />
yläleuka.<br />
Arvostettu ruokakala keskisellä ja eteläisellä Itämerellä. Poikasena<br />
planktonsyöjä, myöhemmin petokala. 30–70 cm.<br />
PIIKKIKALAT<br />
MERINEULAT<br />
Särmäneula<br />
Syngnathus typhle<br />
Punaruskea särmäneula on sukua merihevosille. Pitkittäiset särmät<br />
muodostuvat kalan kyljillä olevista luulevyistä. Myös pää<br />
on särmikäs. Särmäneulalla on selvä pyrstöevä ja pienen pienet<br />
rintaevät.<br />
Kutuaikana kesällä naaraan vatsa pullistuu mädistä ja kyljille<br />
tulee tummia kahdeksikon muotoisia kuvioita. Peräaukon kohdalla<br />
erottuu myös pieni lisäke, jolla naaras asettaa mätinsä koiraan<br />
vatsapuolella olevaan poimuun. Koiras hautoo mätimunat vatsapuolen<br />
sikiöpussissaan.<br />
Melko yleinen merikala, 15–22 cm.<br />
Rannikkovesissämme elää myös toinen merineula, siloneula,<br />
joka eroaa särmäneulasta muun muassa siten, että siltä puuttuu<br />
pyrstöevä.<br />
Kolmipiikki, ”skitari”<br />
Gasterosteus aculeatus<br />
Kolmipiikin tuntee kolmesta selkäpiikistä. Myös vatsaevät ovat<br />
muuttuneet taaksepäin sojottaviksi piikeiksi. Kutuajan ulkopuolella<br />
molemmat sukupuolet ovat hopean värisiä. Selkäpuoli on<br />
tummempi, usein hieman vihertävä.<br />
Kutuasuisen kolmipiikkikoiraan vatsapuoli hehkuu kirkkaanpunaisena<br />
ja silmät säihkyvät sinisinä. Naaraita vikitellessään<br />
koiras esittelee koreaa asuaan näkyvästi nopeilla edestakaisilla<br />
pyrähdyksillä.<br />
Skitari rakentaa kasvinosista pesän. Koiras vartioi pesää. Poikasilla<br />
on hento pystyraidoitus, kyljillä on kapeita poikittaisia<br />
panssarilevyjä.<br />
Aikaisemmin skitari oli merkittävä talouskala, josta keitettiin<br />
kalaöljyä. Hyvin yleinen merikala, pieneläinsyöjä, tärkeä saalislaji<br />
petokaloille ja kalaa syöville linnuille. 5–7 cm.<br />
Vaskikala<br />
Spinachia spinachia<br />
Suomessa piikkikalojen heimon suurin ja erikoisimman näköinen<br />
otus on messinginhohtoinen vaskikala. Se on helppo tunnistaa<br />
pitkästä ja hyvin ohuesta pyrstönvarresta, jonka päässä on kolmiomainen<br />
pyrstöevä. Selkä- ja peräevä ovat symmetrisesti vastakkain<br />
pulleamman eturuumiin takaosassa.<br />
Selässä selkäevän etupuolella on 14–15 lyhyttä piikkiruotoa,<br />
jotka kala voi painaa selkäänsä vasten tai nostaa pystyyn harittamaan.<br />
Kuono on pitkä ja tötterömäinen.<br />
Vaskikala ”ompelee” erittämänsä rihman avulla pesän kasvinosista.<br />
Koiras vartioi pesää ja poikasia. Melko vähälukuinen me rikala<br />
rannikon rakkolevävyöhykkeessä. Pieneläinsyöjä, 10–15 cm.<br />
70
Change language