merenranta-kutsuu

Suomenlahden valuma-alue
Mitä Suomenlahden valuma-alue tarkoittaa?
Miten pääsemme irti valuma-aluetta
vaivaavasta noidankehästä?
Suomenlahden valuma-alue ulottuu melkein Vienanmerelle
saakka; väliin jää vain kapea kannas. Valuma-alueeseen kuuluvat
Suomen merkittävämmät järvialueet, Venäjän Äänisjärven ja
Laatokan suuret vesistöt sekä lähes koko Viro.
Joet kuljettavat mereen paljon päästöjä 13 miljoonan ihmisen
asuttamalta alueelta. Lisäksi ilma kuljettaa veteen muun
muassa liikenteen aiheuttamia päästöjä. Suomenlahti on matala
ja melko pienikin, joten sillä on hyvin rajallinen kapasiteetti
ottaa vastaan ravinteita ja haitallisia aineita. Nämä ravinteet ja
haitalliset aineet sedimentoituvat meren pohjalle.
Liiallinen ravinteiden määrä lisää levien kasvua. Paikoin kuolevaa
levämassaa on niin paljon, että sen hajoaminen kuluttaa
kaiken hapen. Noidankehä syntyy, kun hapettomat olosuhteet
aiheuttavat pohjaan kasaantuneiden ravinteiden vapautumisen,
mikä ruokkii entisestään levien kasvua.
Helsingin kaupunki / ympäristökeskus
Mitä pitää tehdä?
Jokaisen alueen toimijan tekemiset vaikuttavat meren tilaan.
Asukkaat tekevät tärkeitä valintoja siinä, mitä syövät, millaisia
tuotteita ostavat, miten liikkuvat, miten vaikuttavat yhteiskunnassa
ja ketä äänestävät. Viljelijät päättävät lannoitteiden
määrästä ja suojakaistojen leveydestä. Suojakaistoilla estetään
ravinteiden pääsy suoraan vesistöön.
Yrityksillä on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, kuinka
ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluita ne tuottavat. Kunnilla
ja valtiolla on tärkeä tehtävä kannustaa ja ohjata niin omaa
toimintaansa kuin myös yritysten ja asukkaiden arkea merta
suojelevaan suuntaan.
Näin voit suojella Suomenlahtea
Erikoistutkija Seppo Knuuttilan vinkit
Syö vähemmän lihaa
Lihantuotanto vaatii suurta peltoalaa,
mikä lisää ravinnekuormitusta. Maatalous
on tällä hetkellä Itämeren suurin
ravinnekuormittaja. Tehoeläintuotanto
suurissa yksiköissä aiheuttaa myös
lantaongelman, joka usein johtaa ylilannoitukseen
ja sitä kautta lisääntyvään
ravinteiden huuhtoutumiseen.
Suosi luomutuotteita ja villikalaa
Luomuviljelyssä ravinteet pyritään kierrättämään
mahdollisimman tarkoin, eikä
tuotannossa käytetä ympäristölle ja vesieliöille
haitallisia torjunta-aineita.
Syö lihan asemesta enemmän Itämeren
villiä, kestävästi pyydettyä kalaa.
Kalastus on myös tehokkain tapa poistaa
ravinteita merestä.
Jos haluaisit kompensoida koko henkilökohtaisen
fosforikuormituksesi kalastamalla,
sinun pitäisi pyytää noin 100
kiloa kalaa vuodessa.
Huolehdi jätevesistäsi
Huolehdi siitä, etteivät omat jätevetesi
rehevöitä Itämerta. Kesämökillä kuivakäymälä
on paras ratkaisu.
Vältä haitallisia aineita
Älä käytä turhia, ympäristölle haitallisia
puhdistuskemikaaleja ja desinfiointiaineita.
Jätevedenpuhdistamoja ei ole
suunniteltu haitallisten kemikaalien
poistoon, ja siksi osa aineista päätyy viemäriverkon
kautta Itämereen.
Meressä aineiden sisältämät yhdisteet
voivat haitata vesieliöstöä monella tavalla.
Vie ongelmajätteet niille tarkoitettuihin
keräyspisteisiin!
Teemu Saloriutta
Käytä
uusiutuvaa
Käytä uusiutuvista
energianlähteistä
tuotettua
sähköä. Fossiilisten
polttoaineiden typpipäästöt
rehevöittävät Itämerta ja
hiilidioksidi kiihdyttää ilmaston lämpenemistä,
mikä voi puolestaan lisätä
Itämeren rehevöitymistä.
Liiku viisaasti
Vältä yksityisautoilua aina, kun se on
mahdollista. Autojen pakokaasujen mukana
ilmoille tupruaa niin ikään typen
oksideja ja hiilidioksidia.
Kun lähdet risteilylle Itämerelle, valitse
laivayhtiö, joka tuntee vastuunsa
ympäristöstä.
93
Tekstit: Kaisa Pajanen • Karttakuva: Vappu Ormio