18.11.2014 Views

merenranta-kutsuu

merenranta-kutsuu

merenranta-kutsuu

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

MEREN MAKROLEVIÄ<br />

PUNALEVÄT<br />

1. Haarukkalevä<br />

Furcellaria lumbricalis<br />

syn. Furcellaria fastigiata<br />

Kivillä ja rakkolevällä kasvava punalevä,<br />

väriltään tummanruskea, lähes musta.<br />

Syötävä merilaji. Kasvaa puskamaisesti.<br />

Korkeus 5–20 cm.<br />

2. Punahelmilevä<br />

Ceramium tenuicorne<br />

Kallioilla ja vesikasvien päällä kasvava<br />

rihmamainen punalevä. Merilaji. Korkeus<br />

8–15 cm.<br />

3. Liuskapunalevä<br />

Phyllophora pseudoceranoides<br />

syn. Phyllophora truncata<br />

Kasvaa kivillä ja kallioilla pieninä tuppaina.<br />

Syötävä merilaji. Kasvaa 4–12 cm<br />

korkeaksi.<br />

RUSKOLEVÄT<br />

4. Jouhilevä<br />

Chorda filum<br />

Sora- ja hiekkapohjilla sekä kiviin, kallioihin<br />

ja rakkolevään kiinnittyneenä kasvava<br />

ruskolevä. Merilaji. Jouhimaisen sekovarren<br />

pituus 20–50 cm.<br />

5. Rakkolevä<br />

Fucus vesiculosus<br />

Litteä ruskolevä, jossa kellertäviä ilmarakkuloita.<br />

Kiinnittyy koville pohjille. Kasvustot<br />

muodostavat tärkeän elinympäristön<br />

esimerkiksi muille leville, pikkukaloille ja<br />

pohjaeläimille. Kasvutapa pensasmainen.<br />

20–50 cm korkea.<br />

Sakari Kuikka<br />

VIHERLEVÄT<br />

6. Viherahdinparta<br />

Cladophora glomerata<br />

Yleinen, kiville ja kallioille kiinnittyvä<br />

rihmamainen viherlevä. Elää Itämeressä<br />

muodostaen kesäaikaan selvän vihreän<br />

vyöhykkeen vesirajaan. Rihmojen pituus<br />

5–25 cm. Sisävesilaji.<br />

7. Suolilevä<br />

Enteromorpha intestinalis<br />

Rehevöityneissä vesissä yleinen viherlevälaji<br />

ahdinparran ohella. Putkimaiset<br />

sekovarret sisältävät paljon kaasukuplia.<br />

Merilaji. Pituus 10–20 cm.<br />

8. Tötterösalaatti<br />

Monostroma grevillei<br />

Tötterösalaatti näyttää nimensä mukaisesti<br />

tötterönmuotoiselta salaatinlehdeltä.<br />

Se on väriltään vaaleanvihreä ja esiintyy jo<br />

aikaisin keväällä.<br />

Lajin kasvupaikkoja ovat kivi- ja hiekkapohjat.<br />

Runsaimmillaan tötterösalaattia<br />

on tavattu puolen metrin syvyydestä viiteen<br />

metriin asti. Voi kasvaa noin 15 cm<br />

pitkäksi.<br />

9. Punanäkinparta<br />

Chara tomentosa<br />

Punanäkinparta on jykevä, runsaasti haaroittuva<br />

ja punaruskea levä. Sillä on ominainen<br />

väkevä haju.<br />

Suojaisissa vesissä laji voi kasvaa pitkäksi<br />

ja levittäytyä tiheäksi matoksi, joka<br />

ylettyy pinnalle asti. Punaruskea väri näkyy<br />

silloin hyvin.<br />

Punanäkinparta viihtyy matalassa ja<br />

suojaisessa murtovedessä, liejupohjalla<br />

jopa kahdeksan metrin syvyyteen asti. Pituus<br />

usein noin 50 cm, suojaisissa vesissä<br />

jopa yli metrin.<br />

10. Mukulanäkinparta<br />

Chara aspera<br />

Mukulanäkinparta on vaalean- tai kirkkaanvihreä<br />

levä; ulkomuoto vaihtelee<br />

muun muassa iän mukaan. Laji on tavallinen<br />

hiekansekaisilla liejupohjilla vesirajasta<br />

kahden metrin syvyyteen. Matalissa<br />

merenlahdissa se esiintyy usein tiheinä<br />

kasvustoina.<br />

Esiintyy makeassa vedessä ja murtovedessä<br />

noin 18 promilleen asti. Kasvaa 5–25<br />

cm:n pituiseksi.<br />

Tekstit: Katja Pellikka & Kajsa Rosqvist<br />

42<br />

Lähde<br />

A. Tolstoy & K. Österlund. 2003. Alger vid Sveriges<br />

östersjökust – en fotoflora. Artdatabanken, SLU, Uppsala.

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!