merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
merenranta-kutsuu
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
LOHIKALAT<br />
Lohi<br />
Salmo salar<br />
Lohi on nykyisistä kaloistamme suurin. Sen tunnistaa komeasta<br />
ja kiiltävästä ole muksesta. Pyrstön varsi on kalan kokoon nähden<br />
ohut ja pyrstöevä lovipäinen. Pilkutus painottuu kylkiviivan yläpuolelle<br />
sekä kalan etuosaan ja päähän. Suupielet ulottuvat vain<br />
silmien tasalle. Kylkiviivan ja rasvaevän välisiä suomurivejä on<br />
noin 12.<br />
Kutuajaksi lohi tummuu ja tulee paksunahkaiseksi. Koiraat<br />
saavat jykevän koukkuleuan.<br />
Vaeltaa meressä, kutu ja poikasvaihe joessa. Luonnonkannat<br />
vaarantuneita. Saimaassa elää lohen sisävesimuoto, jonka luonnonkanta<br />
on äärimmäisen uhanalainen.<br />
Lohi syö poikasena hyönteisiä ja äyriäisiä ja muuttuu aikuistumisen<br />
myötä petokalaksi. 50–120 cm, 1–30 kg.<br />
Taimen<br />
Salmon trutta<br />
Taimenen erottaa lohesta siitä, että pilkutus on runsaampaa ja<br />
pilkkuja on kyljissä yleensä myös kylkiviivan alapuolella. Tasapyrstöinen<br />
taimen on suurisuisempi ja pienisuomuisempi kuin<br />
lohi. Kylkiviivan ja lohikaloille tyypillisen rasvaevän välisiä suomurivejä<br />
on taimenella 16.<br />
Taimen on vaelluskala, jonka kutu ja poikasvaihe tapahtuu<br />
joessa. Sitä tavataan koko maassa. Eteläiset sisävesikannat ovat<br />
erittäin uhanalaisia ja merivaelteiset kannat äärimmäisen uhanalaisia.<br />
Taimenta istutetaan kalastettavaksi.<br />
Syö nuorena pääasissa vesihyönteisiä ja niiden toukkia. Vanhempana<br />
petokala, 40–80 cm, 1–10 kg.<br />
KUOREET<br />
Siika<br />
Coregonus lavaretus<br />
Siika viihtyy kylmissä, puhtaissa ja kirkkaissa vesissä. Lohikaloille<br />
tyypillinen rasvaevä erottaa hopeanhohtoisen siian särjen<br />
sukuisista kaloista. Siian kaikki evät ovat harmaita. Siialla on<br />
alaleukaa pidempi kuonomainen yläleuka, kun muikulla leukojen<br />
pituudet menevät päinvastoin.<br />
Vaeltaa meressä, kutee joissa tai karikoilla. Siikaa istutetaan<br />
runsaasti, mutta monet luonnonvaraiset siikakantamme ovat<br />
vaarantuneita, mereiset vaellussiikakannat jopa erittäin uhanalaisia.<br />
Plankton- tai pohjaeläinsyöjä, suuret yksilöt usein petomaisia,<br />
30–60 cm.<br />
Kuore, ”norssi”<br />
Osmerus eperlanus<br />
Tuore kuore on läpikuultava, heikosti kiiltävä, selkäpuolelta<br />
usein sinertävä tai violettiin vivahtava ja vatsapuolelta vaalea.<br />
Tuoksu muistuttaa tuoretta kurkkua. Suuri suu on täynnä neulamaisia<br />
hampaita.<br />
Yleinen rannikolla, myös jokisuissa ja sisävesissä. Tärkeää ravintoa<br />
petokaloille ja kalaa syöville linnuille, 8–20 cm.<br />
67
Change language