merenranta-kutsuu

Recommendations

Info

27. Ruohokanukka Cornus suecica Ilahduttaa rannalla kulkijaa tiheillä kasvustoillaan, erikoisilla mustavalkeilla kukinnoillaan ja myöhemmin punaisilla marjoillaan ja punaisella ruskavärillään. 28. Meriputki Angelica archangelica subsp. litoralis Kivikkorannoilla kasvava meriputki on maineikkaan väinönputken miltei yhtä komea, mutta ei yhtä hienon makuinen alalaji. 29. Kurtturuusu Rosa rugosa Sitkeimpiin koristepensaisiin ja myös haitallisimpiin vieraslajeihin kuuluva itäaasialainen kurtturuusu sietää kuivuutta, suolaa ja kulutusta. Hiekkarannoilla siitä on tullut alkuperäistä lajistoa tukahduttava riesa, joka suojelualueilla tulisi kaivaa ylös juurineen. 30. Keltamaite Lotus corniculatus Keltamaite on matala hernekasvi, josta on kuvattu useita Itämeren rantojen omia muunnoksia. Suomenlahdelle ominaisin on kivisten niittyjen merikeltamaite. Keltamaitteen kukat ovat voimakkaan keltaiset ja erottuvat maastossa hyvin kesäkuussa. 31. Luhtavuohennokka Scutellaria galericulata Hento vesirajan kasvi kaikenlaisilla rannoilla ja rehevissä korvissa, joskus myös ojissa. Vuohennokka kukkii heinä-elokuussa, ja sen siemenet leviävät usein veden mukana. 32. Kannusruoho Linaria vulgaris Kannusruoho on hoikkavartinen, mutta komeakukintoinen kasvi. Merenrantojen hiekkadyynit ovat sen alkuperäisiä kasvupaikkoja. Margit Jensen 33. Isolaukku Rhinanthus major Isolaukku on puoliloinen, joka anastaa osan tarvitsemastaan ravinnosta muilta kasveilta. Nimi johtuu isosta kellanvihreästä verhiöstä, joka ympäröi kesäkuussa puhkeavia vaaleankeltaisia kukkia. 34. Meriratamo Plantago maritima Meriratamolla on piharatamoa muistuttavat tähkät, mutta puikkomaiset lehdet. Se on ehdoton suolakkokasvi. 35. Pietaryrtti Tanacetum vulgare Kasvin tunnistaa liuskalehdistä ja keltaisista nappimykeröistä. Siinä on voimakas aromi, mutta tee- tai lääkeyrtiksi siitä ei ole vaihtelevan tujonipitoisuuden takia. 36. Merivalvatti Sonchus arvensis var. maritimus Hankalan rikkaruohon, peltovalvatin, <strong>merenranta</strong>rotu on aito luonnonkasvi. Voikukkamaisia mykeröitä näkee keskikesästä syksyyn. 37. Syysmaitiainen Leontodon autumnalis Kaikenlaisten niittyjen ja piennarten vaatimaton keltainen loppukesän mykerökukkainen. Kapeat isohampaiset lehdet ovat antaneet aiheen komeaan tieteelliseen nimeen (leijonanhammas). 38. Keltakurjenmiekka Iris pseudacorus Kurjenmiekka on komeimpia rantakasvejamme: sen miekkamaiset lehdet ylittävät parhailla kasvupaikoilla metrin pituuden. Kurjenmiekan kukka on kasvistomme kookkain. Kukinta ajoittuu keskikesään. 39. Leveäosmankäämi Typha latifolia Korkeakasvuinen rehevien lahtien, lampien ja ojienkin ruoho. Pamppumaiset kukinnot hajoavat haivenellisiksi, pikkuruisiksi siemeniksi, jotka leviävät kauas. 38 Tekstit: Raimo Pakarinen • Kuvat: Laila Nevakivi
30. Keltamaite 29. Kurtturuusu 27. Ruohokanukka 28. Meriputki 35. Pietaryrtti 34. Meriratamo 31. Luhtavuohennokka 32. Kannusruoho 33. Isolaukku 36. Merivalvatti 37. Syysmaitiainen 38. Keltakurjenmiekka 39. Leveäosmankäämi 39
Page 1: Malva Green - Kaisa Pajanen - Marjo
Page 4 and 5: Merenranta kutsuu - Tietoa ja luova
Page 6 and 7: Sisältö 3 Lukijalle 7 Suomenlahde
Page 8 and 9: Teemu Saloriutta
Page 10 and 11: Veden ja jään voima Veden vaikutu
Page 12 and 13: Suurin osa Suomen kivilajeista on s
Page 14 and 15: MERENRANTOJEN KIVILAJEJA SULASTA KI
Page 16 and 17: Laivojen meritiet ALUKSIA Mistä la
Page 18 and 19: Sakari Kuikka Hoi maakrapu, tunnetk
Page 20 and 21: MERENKÄVIJÄN SOLMUJA Jalussolmu L
Page 22 and 23: Miksi merenrannat ovat erilaisia? S
Page 24 and 25: KALLIORANNAT Suomenlahden vaihtelev
Page 26 and 27: HIEKKARANNAT Mannerjäätikön sula
Page 28 and 29: RUOVIKOT Järviruokokasvustoja löy
Page 30 and 31: RANTAKORVET Osmankäämi Kaisa Paja
Page 32 and 33: RAKENNETUT RANNAT Teemu Saloriutta
Page 34 and 35: Mistä ranta alkaa? Teemu Saloriutt
Page 36 and 37: MERENRANTOJEN KASVEJA 7. Suolavihvi
Page 38 and 39: 13. Rantakukka Lythrum salicaria Ra
Page 42 and 43: SUOMENLAHDEN VESIKASVEJA 1. Merihau
Page 44 and 45: MEREN MAKROLEVIÄ PUNALEVÄT 1. Haa
Page 46 and 47: Kalliorannan värikäs salaisuus Su
Page 48 and 49: Kuvastossa on vain pieni osa kasvip
Page 50 and 51: PANSSARILEVÄT Dinophysis-suku Solu
Page 52 and 53: Piilevät (jatkoa) SILMÄLEVÄT Tab
Page 54 and 55: Kuvastossa on vain pieni osa eläin
Page 56 and 57: VESIKIRPUT Vesikirpuilla on kaksipu
Page 58 and 59: SUOMENLAHDEN ELIÖITÄ ÄYRIÄISET
Page 60 and 61: SIMPUKAT 12. Hietasimpukka Mya aren
Page 62 and 63: HYÖNTEISET 25. Surviaissääsken t
Page 64 and 65: MATELIJOITA JA SAMMAKKOELÄIMIÄ 1.
Page 66 and 67: MEREN NISÄKKÄITÄ Harmaahylje eli
Page 68 and 69: SUOMENLAHDEN KALOJA SILLIT ANKERIAA
Page 70 and 71: SÄRJET Särki Rutilus rutilus Hope
Page 72 and 73: NOKKAKALAT Nokkakala Belone belone
Page 74 and 75: AHVENKALAT Ahven Perca fluviatilis
Page 76 and 77: TUULENKALAT Isotuulenkala Hyperoplu
Page 78 and 79: MERENRANTOJEN LINTUJA 6. Kanadanhan
Page 80 and 81: 11. Lapasorsa Anas clypeata Rehevie
Page 82 and 83: 26. Punajalkaviklo Tringa totanus K
Page 84 and 85: Nokat ja jalat Tavallisia rantalint
Page 86 and 87: Roskia näkyvissä ja näkymättöm
Page 88 and 89: Ilmastonmuutos muuttaa meriä ja ra
Page 90 and 91:
Kaisa Pajanen Edward Bradshaw Uusiu
Page 92 and 93:
Teemu Saloriutta Helsingin kaupunki
Page 94 and 95:
Itämeren valuma-alue Suomenlahden
Page 96 and 97:
Kaisa Pajanen Margit Jensen Metsäy
Page 99 and 100:
Astu ranta-apteekkiin Monet merenra
Page 101:
Teemu Saloriutta Merellä on meihin
show all

merenranta-kutsuu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?