merenranta-kutsuu

Recommendations

Info

MEREN MAKROLEVIÄ PUNALEVÄT 1. Haarukkalevä Furcellaria lumbricalis syn. Furcellaria fastigiata Kivillä ja rakkolevällä kasvava punalevä, väriltään tummanruskea, lähes musta. Syötävä merilaji. Kasvaa puskamaisesti. Korkeus 5–20 cm. 2. Punahelmilevä Ceramium tenuicorne Kallioilla ja vesikasvien päällä kasvava rihmamainen punalevä. Merilaji. Korkeus 8–15 cm. 3. Liuskapunalevä Phyllophora pseudoceranoides syn. Phyllophora truncata Kasvaa kivillä ja kallioilla pieninä tuppaina. Syötävä merilaji. Kasvaa 4–12 cm korkeaksi. RUSKOLEVÄT 4. Jouhilevä Chorda filum Sora- ja hiekkapohjilla sekä kiviin, kallioihin ja rakkolevään kiinnittyneenä kasvava ruskolevä. Merilaji. Jouhimaisen sekovarren pituus 20–50 cm. 5. Rakkolevä Fucus vesiculosus Litteä ruskolevä, jossa kellertäviä ilmarakkuloita. Kiinnittyy koville pohjille. Kasvustot muodostavat tärkeän elinympäristön esimerkiksi muille leville, pikkukaloille ja pohjaeläimille. Kasvutapa pensasmainen. 20–50 cm korkea. Sakari Kuikka VIHERLEVÄT 6. Viherahdinparta Cladophora glomerata Yleinen, kiville ja kallioille kiinnittyvä rihmamainen viherlevä. Elää Itämeressä muodostaen kesäaikaan selvän vihreän vyöhykkeen vesirajaan. Rihmojen pituus 5–25 cm. Sisävesilaji. 7. Suolilevä Enteromorpha intestinalis Rehevöityneissä vesissä yleinen viherlevälaji ahdinparran ohella. Putkimaiset sekovarret sisältävät paljon kaasukuplia. Merilaji. Pituus 10–20 cm. 8. Tötterösalaatti Monostroma grevillei Tötterösalaatti näyttää nimensä mukaisesti tötterönmuotoiselta salaatinlehdeltä. Se on väriltään vaaleanvihreä ja esiintyy jo aikaisin keväällä. Lajin kasvupaikkoja ovat kivi- ja hiekkapohjat. Runsaimmillaan tötterösalaattia on tavattu puolen metrin syvyydestä viiteen metriin asti. Voi kasvaa noin 15 cm pitkäksi. 9. Punanäkinparta Chara tomentosa Punanäkinparta on jykevä, runsaasti haaroittuva ja punaruskea levä. Sillä on ominainen väkevä haju. Suojaisissa vesissä laji voi kasvaa pitkäksi ja levittäytyä tiheäksi matoksi, joka ylettyy pinnalle asti. Punaruskea väri näkyy silloin hyvin. Punanäkinparta viihtyy matalassa ja suojaisessa murtovedessä, liejupohjalla jopa kahdeksan metrin syvyyteen asti. Pituus usein noin 50 cm, suojaisissa vesissä jopa yli metrin. 10. Mukulanäkinparta Chara aspera Mukulanäkinparta on vaalean- tai kirkkaanvihreä levä; ulkomuoto vaihtelee muun muassa iän mukaan. Laji on tavallinen hiekansekaisilla liejupohjilla vesirajasta kahden metrin syvyyteen. Matalissa merenlahdissa se esiintyy usein tiheinä kasvustoina. Esiintyy makeassa vedessä ja murtovedessä noin 18 promilleen asti. Kasvaa 5–25 cm:n pituiseksi. Tekstit: Katja Pellikka & Kajsa Rosqvist 42 Lähde A. Tolstoy & K. Österlund. 2003. Alger vid Sveriges östersjökust – en fotoflora. Artdatabanken, SLU, Uppsala.
1. Haarukkalevä 2. Punahelmilevä 3. Liuskapunalevä 4. Jouhilevä 5. Rakkolevä 6. Viherahdinparta 7. Suolilevä 8. Tötterösalaatti Juho Lappalainen / Metsähallitus Anneli Syrjänen / Metsähallitus Essi Keskinen / Metsähallitus Kevin O´Brien / Metsähallitus Metsähallitus Jussi-Tapio Roininen / Metsähallitus Essi Keskinen / Metsähallitus Heidi Arponen / Metsähallitus Mats Westerbom / Metsähallitus Pekka Lehtonen / Metsähallitus 9. Punanäkinparta 10. Mukulanäkinparta 43
Page 1: Malva Green - Kaisa Pajanen - Marjo
Page 4 and 5: Merenranta kutsuu - Tietoa ja luova
Page 6 and 7: Sisältö 3 Lukijalle 7 Suomenlahde
Page 8 and 9: Teemu Saloriutta
Page 10 and 11: Veden ja jään voima Veden vaikutu
Page 12 and 13: Suurin osa Suomen kivilajeista on s
Page 14 and 15: MERENRANTOJEN KIVILAJEJA SULASTA KI
Page 16 and 17: Laivojen meritiet ALUKSIA Mistä la
Page 18 and 19: Sakari Kuikka Hoi maakrapu, tunnetk
Page 20 and 21: MERENKÄVIJÄN SOLMUJA Jalussolmu L
Page 22 and 23: Miksi merenrannat ovat erilaisia? S
Page 24 and 25: KALLIORANNAT Suomenlahden vaihtelev
Page 26 and 27: HIEKKARANNAT Mannerjäätikön sula
Page 28 and 29: RUOVIKOT Järviruokokasvustoja löy
Page 30 and 31: RANTAKORVET Osmankäämi Kaisa Paja
Page 32 and 33: RAKENNETUT RANNAT Teemu Saloriutta
Page 34 and 35: Mistä ranta alkaa? Teemu Saloriutt
Page 36 and 37: MERENRANTOJEN KASVEJA 7. Suolavihvi
Page 38 and 39: 13. Rantakukka Lythrum salicaria Ra
Page 40 and 41: 27. Ruohokanukka Cornus suecica Ila
Page 42 and 43: SUOMENLAHDEN VESIKASVEJA 1. Merihau
Page 46 and 47: Kalliorannan värikäs salaisuus Su
Page 48 and 49: Kuvastossa on vain pieni osa kasvip
Page 50 and 51: PANSSARILEVÄT Dinophysis-suku Solu
Page 52 and 53: Piilevät (jatkoa) SILMÄLEVÄT Tab
Page 54 and 55: Kuvastossa on vain pieni osa eläin
Page 56 and 57: VESIKIRPUT Vesikirpuilla on kaksipu
Page 58 and 59: SUOMENLAHDEN ELIÖITÄ ÄYRIÄISET
Page 60 and 61: SIMPUKAT 12. Hietasimpukka Mya aren
Page 62 and 63: HYÖNTEISET 25. Surviaissääsken t
Page 64 and 65: MATELIJOITA JA SAMMAKKOELÄIMIÄ 1.
Page 66 and 67: MEREN NISÄKKÄITÄ Harmaahylje eli
Page 68 and 69: SUOMENLAHDEN KALOJA SILLIT ANKERIAA
Page 70 and 71: SÄRJET Särki Rutilus rutilus Hope
Page 72 and 73: NOKKAKALAT Nokkakala Belone belone
Page 74 and 75: AHVENKALAT Ahven Perca fluviatilis
Page 76 and 77: TUULENKALAT Isotuulenkala Hyperoplu
Page 78 and 79: MERENRANTOJEN LINTUJA 6. Kanadanhan
Page 80 and 81: 11. Lapasorsa Anas clypeata Rehevie
Page 82 and 83: 26. Punajalkaviklo Tringa totanus K
Page 84 and 85: Nokat ja jalat Tavallisia rantalint
Page 86 and 87: Roskia näkyvissä ja näkymättöm
Page 88 and 89: Ilmastonmuutos muuttaa meriä ja ra
Page 90 and 91: Kaisa Pajanen Edward Bradshaw Uusiu
Page 92 and 93: Teemu Saloriutta Helsingin kaupunki
Page 94 and 95:
Itämeren valuma-alue Suomenlahden
Page 96 and 97:
Kaisa Pajanen Margit Jensen Metsäy
Page 99 and 100:
Astu ranta-apteekkiin Monet merenra
Page 101:
Teemu Saloriutta Merellä on meihin
show all

merenranta-kutsuu

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?