Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion ...
Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion ...
Lonkan artroskopian indikaatiot ja hoitotulokset Kuopion ...
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
<strong>Lonkan</strong> <strong>artroskopian</strong> <strong>indikaatiot</strong> <strong>ja</strong> <strong>hoitotulokset</strong><br />
<strong>Kuopion</strong> yliopistollisessa sairaalassa<br />
Olli Savolainen, Antti Joukainen, Heikki Kröger<br />
Ortopedian, traumatologian <strong>ja</strong> käsikirurgian klinikka, <strong>Kuopion</strong> yliopistollinen sairaala, <strong>Kuopion</strong> yliopisto<br />
Hip arthroscopy is a relatively uncommon operation despite the fact that pain<br />
of the hip joint is a common symptom. The operation is technically challenging,<br />
but with the right indications it gives a good outcome. The indications for hip<br />
arthroscopy are among others loose bodies, labral damages, chondral injuries,<br />
femoroacetabular impingement, osteochondritis, injuries of the ligamentum teres,<br />
snapping hip and iliopsoas bursitis. The purpose of this study was to specify<br />
the indications and outcomes of hip arthroscopy in Kuopio University Hospital.<br />
This retrospective study included 18 patients treated with hip arthroscopy. The<br />
best results were achieved in patients who had labral degeneration, labral tears,<br />
femoroacetabular impingement or snapping hip.<br />
Johdanto<br />
Lonkkanivelen tähystyksiä tehdään suhteellisen harvoin,<br />
vaikka lonkan seudun vaivat ovat tavallisia.<br />
Lonkkanivelen ongelmien diagnosointi <strong>ja</strong> hoitaminen<br />
on haastavaa johtuen syvällä kudoksessa useista toisiinsa<br />
liittyvistä rakenteista. Radiologinen kuvantaminen<br />
ei aina kerro varhaisista muutoksista lonkkanivelessä<br />
<strong>ja</strong> siten sen antama informaatio voi jäädä niukaksi.<br />
Konservatiivisen hoidon epäonnistuessa lonkkanivelen<br />
tähystys on potentiaalinen vaihtoehto diagnosoida<br />
<strong>ja</strong> hoitaa intra-artikulaarisia sairauksia, joskin se on<br />
teknisesti haastavaa lonkkanivelen anatomiasta johtuen.<br />
Viime vuosina lonkan <strong>artroskopian</strong> tekniikka<br />
on kehittynyt <strong>ja</strong> tähystyksillä hoidettavien ongelmien<br />
määrä on sitä myötä myös kasvanut. Lonkkanivelen<br />
artroskopialla voidaan todeta lonkkamal<strong>ja</strong>n reunaruston,<br />
kantavien rustopintojen <strong>ja</strong> nivelkalvon tila. Myös<br />
nivelen ulkopuolista tilaa voidaan tarkastella mm. ilipsoasjänteen<br />
<strong>ja</strong> peritrokanteerisen tilan osalta. <strong>Lonkan</strong><br />
tähystys mahdollistaa useiden eri tilojen hoidon <strong>ja</strong> on<br />
vähemmän invasiivinen avoimeen leikkaukseen verrattuna<br />
(1–4). <strong>Lonkan</strong> <strong>artroskopian</strong> <strong>indikaatiot</strong> ovat<br />
viimeisten vuosien aikana lisääntyneet <strong>ja</strong> kehittyvät<br />
yhä. Oikea potilasvalinta on tärkeää hyvän lopputuloksen<br />
saavuttamiseksi. Tämän hetken indikaatioita<br />
ovat irtokappaleet, lonkkamal<strong>ja</strong>n reunuksen vauriot,<br />
rustovauriot, femoroacetabulaarinen impingement<br />
(ahdas lonkka -oireyhtymä), osteokondriitti, ligamentum<br />
teresin vauriot, napsulonkka, iliopsoasbursiitti <strong>ja</strong><br />
epäselvän lonkkakivun selvittäminen. Harvinaisemmiksi<br />
indikaatioiksi on kir<strong>ja</strong>llisuudessa esitetty reisiluun<br />
pään luukuolio, nivelkalvon poikkeavuudet,<br />
lonkkanivelen kidesairaus (kihti, valekihti), tulehdus,<br />
posttraumaattisten pirstaleiden poisto <strong>ja</strong> valikoiduissa<br />
tapauksissa lievä nivelrikko (1–4). Kontraindikaatioita<br />
lonkkanivelen artroskopialle ovat mm. edennyt artroosi<br />
, varsinkin lonkan ankyloosi, osteonekroosi <strong>ja</strong><br />
synoviitti ilman mekaanisia oireita, akuutti ihottuma<br />
tai ihorikko, etenkin porttien läheisyydessä <strong>ja</strong> sepsis<br />
yhdistettynä osteomyeliittiin tai abskessiin sekä alaraa<strong>ja</strong>n<br />
luuheikkous <strong>ja</strong> murtumariski (lonkan tähystyksessä<br />
tarvitaan aina voimakasta raa<strong>ja</strong>n vetoa) <strong>ja</strong> vaikea<br />
ylipaino (3).<br />
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkentaa<br />
lonkan <strong>artroskopian</strong> indikaatioita <strong>ja</strong> hoitotuloksia<br />
<strong>Kuopion</strong> yliopistollisessa sairaalassa. Tutkimuksessa<br />
66 SOT 1•2009<br />
Suomen Ortopedia <strong>ja</strong> Traumatologia Vol. 32
kiinnitettiin erityistä huomiota siihen, minkälaisilla<br />
oireilla toimenpide tehtiin. Lisäksi huomioon otettiin<br />
radiologiset löydökset (natiivi rtg, MRI) ennen toimenpidettä,<br />
artroskopiassa käytetty tekniikka sekä siinä<br />
havaitut löydökset <strong>ja</strong> tehdyt toimenpiteet. Potilaan<br />
demografiset tiedot, hoitoaika <strong>ja</strong> mahdolliset komplikaatiot<br />
rekisteröitiin. Lisäksi pyrittiin saamaan käsitys<br />
potilaiden toipumisesta <strong>ja</strong> heille tehdyistä mahdollisista<br />
<strong>ja</strong>tkotoimenpiteistä. Potilaille tehtiin myös kysely<br />
kirjeitse (Hip Outcome Score, HOS), jossa potilaiden<br />
toipumista <strong>ja</strong> nykyoireita selvitettiin.<br />
Aineisto <strong>ja</strong> menetelmät<br />
Aineisto kerättiin <strong>Kuopion</strong> yliopistollisessa sairaalassa<br />
vuosina 2005–2007 tehdyistä lonkan artroskopioista.<br />
Tehdyt toimenpiteet saatiin Tarinan sairaalan<br />
leikkausyksikkö 4303:n hoitoilmoitusrekisteristä toimenpidekoodilla<br />
<strong>ja</strong> muut tiedot sairauskertomuksista.<br />
Toimenpidekoodit on lueteltu taulukossa 1. Kolmen<br />
vuoden aikana lonkan artroskopioita tehtiin 18<br />
kappaletta <strong>ja</strong> tutkimukseen valittiin kaikki potilaat<br />
(n=18). Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin SPSSohjelmaa.<br />
Taulukko 1. Tutkimuksessa käytetyt toimenpidekoodit<br />
<strong>ja</strong> niiden määritelmät<br />
Koodi<br />
NFA20<br />
NFA30<br />
NFE10<br />
NFE15<br />
NFF25<br />
NFL20<br />
NFL22<br />
NFL30<br />
NFL99<br />
NFM20<br />
Toimenpide<br />
<strong>Lonkan</strong> tai reiden tutkimusleikkaus<br />
Lonkkanivelen tähystystutkimus<br />
<strong>Lonkan</strong> nivelsiteiden <strong>ja</strong> kapselin aukaisu<br />
<strong>Lonkan</strong> nivelsiteiden tai kapselin muovaus<br />
tai kor<strong>ja</strong>us<br />
Lonkkanivelen puhdistus tähystyksessä<br />
Reiden lihaksen muovaus, kor<strong>ja</strong>us tai<br />
kiinnikkeiden irrottelu<br />
Reiden lihaksen tai jänteen katkaisu tai<br />
poisto<br />
Reiden jänteen kor<strong>ja</strong>us, ompelu/siirre<br />
Muu reiden lihas- tai jänneleikkaus<br />
<strong>Lonkan</strong> tai reiden limapussin tai ganglion<br />
poisto<br />
Naisia potilaista oli kymmenen (56 %) <strong>ja</strong> miehiä<br />
kahdeksan (44 %). Potilaiden keski-ikä leikkaushetkellä<br />
oli 45,2 vuotta (vaihteluväli 21–65v.). Kahdella<br />
(11 %) potilaista oli edeltävä trauma, toisella työtapaturma<br />
<strong>ja</strong> toisella urheiluvamma, muilla lonkan kivut<br />
olivat alkaneet ilman edeltävää traumaa. Kaikki 18<br />
potilasta kärsivät invalidisoivista kivuista ennen operaatiota.<br />
Napsumista ilmeni kuudella (33 %) potilaalla,<br />
jäykkyyttä kahdella (11 %) <strong>ja</strong> lukko-oiretta neljällä<br />
(22 %) potilaalla. Statuksessa havaittiin selkeä liikerajoitus<br />
neljällä (22 %) potilaalla. <strong>Lonkan</strong> artroskopiaa<br />
edeltävä röntgenkuva oli tiedossa 13 (72 %) potilaalla.<br />
Artroosi todettiin viidellä (39 %), joista kahdella (15<br />
%) todettiin reunakielekemuodostusta <strong>ja</strong> kolmella (23<br />
%) nivelraon kaventuminen. Impingement-muutos<br />
havaittiin kolmella (23 %) potilaalla. Muulla tavoin<br />
poikkeava röntgenlöydös (kysta, irtokappale) oli lisäksi<br />
kolmella (23 %) potilaalla. 14 (78 %) potilaalle oli<br />
tehty edeltävä MRI, jossa poikkeavia löydöksiä todettiin<br />
11 (79 %) potilaalla. Labrumdegeneraatio todettiin<br />
yhdellä (7 %), labrumvaurio kolmella (21 %), rustovaurio<br />
kolmella (21 %), impingement kolmella (21<br />
%), artroosi kahdella (14 %) <strong>ja</strong> muu löydös (paksuuntunut<br />
lig. teres, synoviitti, kysta) viidellä (36 %) potilaalla.<br />
Lonkka-<strong>artroskopian</strong> syy oli kolmella (17 %)<br />
potilaalla epäspesifin kivun selvittely ilman tarkempia<br />
löydöksiä kuvantamisessa <strong>ja</strong> 15 (83 %) potilaalla oli<br />
havaittu kipua aiheuttava syy kuvantamisessa tai statuksessa.<br />
Artroskopia tehtiin 13 (72 %) potilaalle kylkiasennossa<br />
<strong>ja</strong> viidelle (28 %) selkäasennossa. Porttien<br />
lukumäärä oli kaksi (12 kpl, 67 %) tai kolme (5 kpl,<br />
28 %) <strong>ja</strong> yhdellä (5 %) ainoastaan yksi portti.<br />
Lisäksi potilaille lähetettiin kotiin kyselykaavake,<br />
jossa selviteltiin potilaan nykyistä toimintakykyä <strong>ja</strong><br />
potilaan omaa näkemystä lonkan <strong>artroskopian</strong> onnistumisesta.<br />
Kyselynä toimi kirjoittajien suomentama<br />
versio Martinin <strong>ja</strong> Philipponin Hip Outcome Scoresta<br />
(HOS), joka on suunniteltu lonkan artroskopiapotilaiden<br />
toimintakykymittariksi (5–7). HOS koostuu<br />
19 päivittäistä toimintakykyä mittaavasta kysymyksestä<br />
<strong>ja</strong> yhdeksästä urheilullista toimintakykyä mittaavasta<br />
kysymyksestä. HOS:in lisäksi esitettiin kaksi kysymystä:<br />
auttoiko leikkaus potilaan mielestä vaivaan <strong>ja</strong><br />
olisiko potilas valmis tulemaan vastaavaan toimenpiteeseen<br />
nyt, jos sitä hänelle tarjottaisiin.<br />
Tutkimuksen retrospektiivisestä luonteesta johtuen<br />
kysely toteutettiin 13–46 kuukauden kuluttua <strong>artroskopian</strong><br />
jälkeen, eikä näin ollen vertailupisteitä ollut<br />
olemassa. Tarkoituksena oli kuitenkin saada käsitys<br />
potilaiden nykyisestä toimintakyvystä <strong>ja</strong> samalla testa-<br />
Suomen Ortopedia <strong>ja</strong> Traumatologia Vol. 32 1•2009 SOT 67
ta HOS:n käyttökelpoisuutta omassa aineistossa.<br />
Tulokset<br />
<strong>Lonkan</strong> artroskopiassa havaittiin poikkeava löydös 16<br />
(89 %) <strong>ja</strong> normaali löydös kahdella (11 %) potilaalla<br />
(taulukko 2). Yleisimmät löydökset olivat labrumdegeneraatio<br />
(10, 56 %), labrumvaurio (10, 56 %) <strong>ja</strong><br />
artroosi (10, 56 %) sekä rustovaurio (8, 44 %), impingement<br />
(5, 28 %), irtokappaleet (2, 11 %), lig. teresruptuura<br />
(2, 11 %) <strong>ja</strong> muu yksittäinen poikkeava löydös<br />
(5, 28 %).<br />
Taulukko 2. <strong>Lonkan</strong> <strong>artroskopian</strong> leikkauslöydökset<br />
Löydös N=18<br />
Labrumdegeneraatio 10<br />
Labrumvaurio 10<br />
Artroosi 10<br />
Rustovaurio 8<br />
Impingement 5<br />
Irtokappaleet 2<br />
Lig. teres-ruptuura 2<br />
Artroskopiassa tehdyt toimenpiteet on lueteltu<br />
taulukossa 3. Yleisimmät toimenpiteet olivat puhdistus<br />
12 (67 %), labrumresektio 10 (56 %) sekä osteokondroplastia<br />
5 (28 %) <strong>ja</strong> kapsulotomia 5 (28 %).<br />
Komplikaatioita ei rekisteröity yhdelläkään potilaalla.<br />
Keskimääräinen <strong>artroskopian</strong> kesto oli 83 minuuttia<br />
(39-116min). Potilaat viettivät osastolla keskimäärin<br />
kaksi päivää (1–3vrk) <strong>ja</strong> sairauslomaa tarvitsi 11<br />
Taulukko 3. Artroskopiassa tehdyt toimenpiteet<br />
Toimenpide N=18<br />
Puhdistus 12<br />
Labrumresektio 10<br />
Osteokondroplastia 5<br />
Kapsulotomia 5<br />
Irtokappaleiden poisto 2<br />
Lig. teres resektio 2<br />
Steadman 2<br />
Kiinnitys 1<br />
Fascia lata-discisio 1<br />
Iliopsoas jänteen katkaisu 1<br />
Taulukko 4. Paraneminen suhteessa löydökseen. Kontrollitiedot<br />
12 potilaasta <strong>ja</strong> kyselytulokset 15 potilaasta.<br />
Löydös<br />
Kontrolli<br />
(hyvin /<br />
kohtalaisesti<br />
parantunut<br />
%)<br />
Potilaan näkemys<br />
kyselyssä<br />
(auttoi %)<br />
Labrumdegeneraatio<br />
80 % 50 %<br />
(10)<br />
Labrumvaurio (10) 80 % 63 %<br />
Artroosi (10) 57 % 63 %<br />
Rustovaurio (8) 60 % 60 %<br />
Impingement (5) 100 % 100 %<br />
Irtokappaleet (2) ei kontrollia 0 %<br />
Lig. teres-ruptuura<br />
(2)<br />
50 % 100 %<br />
potilasta, keskimäärin 49,6 vuorokautta (30–60vrk).<br />
Kontrolli oli sovittu 12 (67 %) potilaalle tähystyksen<br />
suorittaneelle ortopedille, loput kävivät kontrollissa<br />
oman alueen sairaalassa eikä heistä saatu tarkempaa<br />
tietoa tutkimukseen. Kontrollia<strong>ja</strong>nkohta oli keskimäärin<br />
kahden kuukauden kohdalla leikkauksesta<br />
(6vko–4kk).<br />
Niistä 12 potilaasta, jotka operoinut ortopedi<br />
kontrolloi keskimäärin kahden kuukauden kohdalla<br />
artroskopiasta, oli hyvin parantunut kuusi (50 %),<br />
kohtalaisesti parantunut yksi (8 %), ei muutosta kolmella<br />
(25 %) <strong>ja</strong> vaiva pahentunut kahdella (17 %)<br />
potilaalla. Kirjekysely toteutettiin joulukuussa 2008.<br />
Kyselyyn vastasi 15 (83 %) potilasta. Keskimääräinen<br />
aika operaatiosta oli 32,5 kuukautta (vaihteluväli<br />
13–46 kk). HOS:n tuloksissa päivittäisen toimintakyvyn<br />
osalta keskimääräinen tulos oli 75 % (vaihteluväli<br />
22–100 %) <strong>ja</strong> potilaiden itsensä arvioimana 77 %<br />
(50–100 %). Urheiluosiossa vastaavat luvut olivat 61<br />
% (14–100 %) <strong>ja</strong> potilaiden oma arvio 70 % (0–100<br />
%). Neljä (27 %) potilasta arvioi nykyisen toimintakykynsä<br />
normaaliksi, viisi (33 %) lähes normaaliksi,<br />
kolme (20 %) poikkeavaksi <strong>ja</strong> kolme (20 %) potilasta<br />
voimakkaasti poikkeavaksi. Kolmen (20 %) potilaan<br />
mielestä operaatio auttoi vaivaan paljon, neljän (27<br />
%) mielestä auttoi paljon, muttei parantanut kokonaan,<br />
neljän (27 %) mielestä auttoi hieman <strong>ja</strong> neljän<br />
(27 %) mielestä operaatio ei auttanut laisinkaan. 12<br />
(86 %) potilasta olisi valmis vastaavaan operaatioon,<br />
jos sitä heille nyt tarjottaisiin, <strong>ja</strong> ainoastaan kaksi (14<br />
68 SOT 1•2009<br />
Suomen Ortopedia <strong>ja</strong> Traumatologia Vol. 32
%) potilasta ei toimenpiteeseen suostuisi.<br />
Potilaat, joilla oli artroskopiassa löydöksinä labrumdegeneraatio,<br />
labrumvaurio, impingement tai<br />
napsulonkka näyttivät saaneet kaikkein suurimman<br />
hyödyn operaatiosta. Potilaat, joilla oli pitkälle edennyt<br />
nivelrikko, eivät artroskopiasta hyötyneet. Niillä<br />
kuudella potilaalla, jotka olivat kontrollissa hyvin parantuneet,<br />
löydöksinä olivat kolmella labrumdegeneraatio<br />
<strong>ja</strong> -vaurio sekä lievä artroosi <strong>ja</strong> kahdella näistä<br />
lisäksi rustovaurio <strong>ja</strong> impingement, kahdella potilaalla<br />
kipujen taustalla oli napsulonkka <strong>ja</strong> yhdellä impingement.<br />
Kahdella potilaalla, joilla operaatio pahensi<br />
vaivaa, oli löydöksinä rustovaurio <strong>ja</strong> pitkälle edennyt<br />
nivelrikko. Kyselyssä kaikkein tyytyväisimpiä olivat<br />
potilaat, joilla vaiva oli johtunut edellä mainituista<br />
labrumdegeneraatiosta tai -vauriosta, impingementistä<br />
tai napsulonkasta. Taulukossa neljä on kontrollin <strong>ja</strong><br />
kyselyn tulokset suhteessa artroskopialöydökseen. Toimenpiteinä<br />
tehokkaimpia olivat revenneen labrumin<br />
osan poisto, impingementin hoito osteokondroplastialla<br />
sekä napsulonkan kor<strong>ja</strong>us iliopsoas jänteen katkaisulla.<br />
Pohdinta<br />
Tämän tutkimuksen tulokset vahvistavat aiempaa näkemystä<br />
siitä, mihin tiloihin lonkan artroskopiasta<br />
on apua (4,8,9,10,11). Philipponin <strong>ja</strong> kumppaneiden<br />
122 impingement potilaan sar<strong>ja</strong>ssa modifioitu<br />
Harris Hip Score nousi artroskooppisen leikkauksen<br />
myötä 2,3 vuoden seurannassa 58:sta 84:een pisteeseen<br />
<strong>ja</strong> potilaiden keskimääräinen tyytyväisyys lopputulokseen<br />
oli 9 asteikolla 1–10 (12). Ilizaliturrin<br />
ym. 10 potilaan napsulonkkasar<strong>ja</strong>ssa kahden vuoden<br />
seurannassa ainoastaan yhdellä oli napsumista artroskooppisen<br />
leikkauksen jälkeen (10). Suomessa tehtiin<br />
vuonna 2007 Stakesin tilastojen mukaan 158 lonkan<br />
artroskopiaa <strong>ja</strong> määrät ovat viime vuosina lisääntyneet<br />
(13). Suomalaisia lonkkanivelen artroskopiaa käsitteleviä<br />
tutkimuksia on niukasti. Viime vuoden lopussa<br />
Järvelä julkaisi oman tutkimuksensa, jossa 23 potilaan<br />
sar<strong>ja</strong>ssa 40 kuukauden seuranta-a<strong>ja</strong>n kuluttua lonkan<br />
artroskopiasta modifioitu Harris Hip Score parani<br />
keskimäärin huonosta hyvään (11). Oman tutkimuksemme<br />
aineisto oli varsin samankaltainen kuin Järvelän<br />
<strong>ja</strong> tulokset samansuuntaisia.<br />
Aineistossamme ei esiintynyt komplikaatioita.<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuuden mukaan komplikaatioiden esiintyvyys<br />
lonkan artroskopioissa on 0,5–6,4 % <strong>ja</strong> yleisimmät<br />
komplikaatiot ovat ohimenevä hermovaurio,<br />
neurovaskulaarirakenteiden trauma, tähystysnesteen<br />
pääsy nivelen ulkopuolelle <strong>ja</strong> rusto- <strong>ja</strong> labrumvauriot<br />
(14). Tutkimuksen heikkoutena on pieni potilasmäärä<br />
<strong>ja</strong> tutkimuksen retrospektiivinen luonne. Osa<br />
potilaista kävi kontrollissa muualla kuin leikanneella<br />
kirurgilla eikä heistä ollut tarkempia tieto<strong>ja</strong> saatavilla.<br />
HOS osoittautui toimivaksi kyselyksi aineistossamme<br />
käytettynä, nyt ongelmana oli puuttuva vertailu ennen<br />
operaatiota toteutettuun kyselyyn. Tutkimusten<br />
mukaan HOS mittaa hyvin fyysistä toimintakykyä.<br />
Suomessa tämä oli ensimmäinen kokemus HOS:in<br />
käytöstä, mutta kansainvälisesti HOS:ista on jo kokemuksia<br />
<strong>ja</strong> se on osoittanut toimivuutensa lonkkaartroskopoiduilla<br />
potilailla (6,7,15). Jatkossa on tarkoituksena<br />
ottaa HOS laajempaan käyttöön myös<br />
Suomessa potilaille, joille suunnitellaan lonkan artroskopiaa.<br />
HOS:in suomennettu versio annettiin <strong>ja</strong>koon<br />
lonkkaskopiaseminaarissa Kuopiossa syksyllä 2008.<br />
Lonkkanivelen artroskopia on edelleen melko harvinainen<br />
toimenpide, vaikkakin tähystysten määrät tulevat<br />
lisääntymään indikaatioiden tarkentuessa <strong>ja</strong> välineistön<br />
kehittyessä. <strong>Lonkan</strong> artroskopia on kuitenkin<br />
haasteellista <strong>ja</strong> sen vuoksi toimenpiteet tulisi keskittää<br />
pienelle joukolle ortopedejä.<br />
Kir<strong>ja</strong>llisuus:<br />
1. Byrd JWT: Operative Hip Arthroscopy. 2nd. ed. New York :<br />
Springer, 2005.<br />
2. Sandelin J: Alaraa<strong>ja</strong>n nivelten artroskooppinen kirurgia. Duodecim.<br />
1999;115:1327-1335.<br />
3. McCarthy JC, Lee J: Hip Arthroscopy: Indications and Technical<br />
Pearls. Clin Orthop Rel Res. 2005;441:180-187.<br />
4. Shetty VD, Villar RN: Hip arthroscopy: current concepts and<br />
review of literature. Br J Sports Med. 2007;41:64-68.<br />
5. Martin RL, Kelly BT, Philippon MJ: Evidence of Validity for the<br />
Hip Outcome Score. Arthroscopy. 2006;22:1304-1311.<br />
6. Martin RL, Philippon MJ: Evidence of validity for the hip outcome<br />
score in hip arthroscopy. Arthroscopy. 2007;23:822-826.<br />
7. Martin RL, Philippon MJ: Evidence of Reliability and Responsiveness<br />
for the Hip Outcome Score. Arthroscopy. 2008;24:676-<br />
682.<br />
8. Crawford JR, Villar RN: Current concepts in the management<br />
of femoroacetabular impingement. J Bone Joint Surg.<br />
2005;87:1459-1462.<br />
9. Byrd JWT, Jones KS: Traumatic rupture of the ligamentum teres<br />
as a source of hip pain. Arthroscopy. 2004;20:385–391.<br />
10. Ilizaliturri Jr VM, Martinez-Escalante FA, Chaidez PA, Camacho-Galindo<br />
J: Endoscopic Iliotibial Band Release for External<br />
Snapping Hip Syndrome. Arthroscopy. 2006;22:505-510.<br />
11. Järvelä T: Suom Ortop Traumatol 2008;31:308-311.<br />
12. Philippon MJ, Briggs KK, Yen YM, Kuppersmith DA: Outcomes<br />
following hip arthroscopy for femoroacetabular impingement<br />
Suomen Ortopedia <strong>ja</strong> Traumatologia Vol. 32 1•2009 SOT 69
with associated chondrolabral dysfunction: minimum two-year<br />
follow-up. J Bone Joint Surg Br. 2009 Jan;91-B(1):16-23.<br />
13. http://www.stakes.fi/tilastot/tilastotiedotteet/2008/liitetaulukot/Tt33_08Liite6.xls<br />
14. Smart R, Oetgen M, Noonan B, Medvecky M: Beginning Hip<br />
Arthroscopy: Indications, Positioning, Portals, Basic Techniques,<br />
and Complications. Arthroscopy. 2007;23:1348-1353.<br />
15. Philippon MJ, Yen YM, Briggs KK, Kuppersmith DA, Maxwell<br />
RB: Early outcomes after hip arthroscopy for femoroacetabular<br />
impingement in the athletic adolescent patient: a preliminary<br />
report. J Pediatr Orthop. 2008;28(7):705-710.<br />
70 SOT 1•2009<br />
Suomen Ortopedia <strong>ja</strong> Traumatologia Vol. 32
Change language