Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
24.12.2014 • Views
Share Embed Flag

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
en.gtk.fi

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

START NOW

Vuosikertomus 2005<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>

1<br />

Visio<br />

Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.<br />

Toiminta-ajatus<br />

<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä<br />

on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla<br />

edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä.<br />

GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa ja sen luonnonvaroja,<br />

vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta sekä<br />

tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimii<br />

aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa.<br />

GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen<br />

asiantuntijaorganisaatio, joka aloitti toimintansa 1886.<br />

Arvot<br />

■ Tutkimuksellinen ote<br />

■ Luottamus<br />

■ Vastuullisuus<br />

■ Yhteistyö<br />

Sisällys<br />

2 Pääjohtajan katsaus<br />

3 Johtokunnan tervehdys<br />

4 Geologia ja kestävä kehitys<br />

7 Toimintavuosi 2005<br />

7 Geologinen kartoitus<br />

9 Tutkimus ja kehittäminen<br />

11 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi<br />

13 Tiedonhallinta<br />

14 Maksullinen toiminta<br />

15 Outokummun syväreikä valmistui<br />

16 Verksamhetsåret 2005<br />

19 Julkaisutoiminta<br />

20 Maa- ja kallioperäkartoitukset 2005<br />

21 Julkaisuluettelot<br />

29 Exploration-verkkopalvelu<br />

31 Voimavarat ja resurssit<br />

32 Talouskatsaus<br />

35 Henkilöstökatsaus<br />

36 FOREGS Geokemian Atlas<br />

37 Organisaatio ja johto<br />

GTK numeroin<br />

2005 2004<br />

Bruttomenot, M€ 54,7 55,1<br />

Kokonaistulot, M€ 13,4 13,0<br />

Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€ 9,7 10,2<br />

Henkilöstö, henkilötyövuodet 818 836<br />

Akateemisen koulutuksen saaneet, % 44,1 % 42,8 %<br />

Kansikuva: Tapinluodot, Padasjoki.<br />

Sisäkansi: Virtakerroksellisuutta kvartsiitissa, Eno.<br />

Kuvat: Jari Väätäinen, GTK

2 P ÄÄJOHTAJAN KATSAUS<br />

GTK:ta kehitetään palvelevaksi<br />

geoalan osaamiskeskukseksi<br />

■ <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen<br />

tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista<br />

tietoa, jolla edistetään maankamaran<br />

hallittua ja kestävää käyttöä.<br />

Toimintaamme ohjaavana tavoitteena<br />

on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle,<br />

sidosryhmille ja ennen<br />

kaikkea elinkeinoelämälle. Pyrimme<br />

palvelemaan tehokkaasti kaivannaisja<br />

energiateollisuutta, maankäytön ja<br />

alueiden suunnittelua sekä rakentamista,<br />

ympäristösektoria ja julkishallintoa.<br />

Toimintaympäristön muuttuessa<br />

myös GTK on uusien haasteiden<br />

edessä. Kertomusvuonna uudistimme<br />

strategiaamme. Siinä korostetaan vaikuttavuutta,<br />

toiminnan painopistealueita<br />

ja osaamisen kasvattamista.<br />

Haluamme kehittyä eurooppalaiseksi<br />

huippuosaajaksi, palvelevaksi geoalan<br />

asiantuntijaksi erityisesti kahdella<br />

osa-alueella: geologisten luonnonvarojen,<br />

niiden tilinpidon ja kestävän<br />

käytön osaajana sekä kansallisena<br />

geotietokeskuksena. Meidän on huolehdittava<br />

siitä, että kansallisesti arvokas<br />

geologinen tieto tallentuu tietojärjestelmiimme<br />

ja että nämä tiedot<br />

ovat verkon kautta yhteiskunnan, yritysten,<br />

päätöksentekijöiden ja kansalaisten<br />

käytettävissä. Meidän vastuullamme<br />

on myös se, että yrityksillä ja<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

päätöksentekijöillä on tieto kaikista<br />

geologisista luonnonvaroista, niiden<br />

määrästä, laadusta, sijainnista, käytettävyydestä<br />

ja riittävyydestä.<br />

Osana GTK:n strategisia tavoitteita<br />

on myös nykyistä laajemman innovaatiotoiminnan<br />

toteuttaminen tutkimusohjelmissa.<br />

Kehittämisalueina<br />

ovat luonnonvarojen tilinpito ja elinkaariteknologia,<br />

raaka-aineiden kestävän<br />

käytön ja hyödyntämisen tehostamiseen<br />

sekä ympäristön tilan<br />

kunnostamiseen liittyvät uudet teknologiat.<br />

Kartoitus ja tutkimustoiminnalla<br />

edistämme alueiden kilpailukykyä<br />

ja taloudellista kasvua.<br />

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää<br />

tietoa ja yhteiskunnan erilaisten<br />

tarpeiden tasapainoista yhteensovittamista.<br />

GTK:n osaamisella<br />

ja palveluilla on kysyntää<br />

Kertomusvuonna toimintamme jatkui<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön<br />

kanssa sovittujen linjausten ja tavoitteiden<br />

mukaisesti. Palvelujemme<br />

kysyntä oli monipuolista ja tulotavoite<br />

ylitettiin selkeästi. Samalla pystyimme<br />

kasvattamaan yhteisrahoitteista<br />

toimintaa niin kotimaassa kuin<br />

EU-tasolla. GTK:n osaamisella on<br />

edelleen hyvä kilpailukyky ja maine<br />

myös kansainvälisillä projektimarkkinoilla.<br />

Kotimaassa selkiytimme työnjakoa<br />

yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten<br />

kanssa ja ylitimme omat<br />

julkaisutavoitteemme kaksinkertaisesti.<br />

Malminetsintä jatkui Suomessa<br />

vilkkaana ja heijastui myös GTK:n<br />

aineistojen ja palveluiden kysyntään.<br />

Etsintää harjoittavien yritysten lukumäärä<br />

ja investointien taso olivat ennätyksellisen<br />

korkealla. Tämä johtuu<br />

maailmanlaajuisesta metallien kysynnän<br />

ja myös hintojen kasvusta. <strong>Suomi</strong><br />

ja Ruotsi tunnetaan malmimahdollisuuksiltaan<br />

houkuttelevina alueina.<br />

Malminetsintä kohdistui erityisesti<br />

kultaan, timantteihin sekä perus- ja<br />

platinametalleihin. GTK:n tarjoaman<br />

perustiedon ohella monet yhtiöt käyttivät<br />

myös tutkimuskeskuksen asiantuntija-,<br />

laboratorio- ja mineraaliteknisiä<br />

palveluita.<br />

Maankäyttö- ja ympäristösektorilla<br />

korostuivat luonnonvarojen kestävään<br />

käyttöön, ympäristöriskien<br />

arviointiin ja ilmastomuutoksen<br />

ennakointiin liittyvät kysymykset,<br />

joiden ratkaisemiseen osallistuimme<br />

aikaisempaa aktiivisemmin yhteistyössä<br />

muiden asiantuntijatahojen<br />

kanssa. Toimimme määrätietoisesti<br />

myös eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä<br />

ja vaikutimme asiantuntijana<br />

sekä EU-tasolla että kotimaisessa<br />

päätösten valmistelussa.<br />

Muutoksia<br />

toimintaympäristössä<br />

Hallituksen esittämä tuottavuusohjelma<br />

tarkoittaa GTK:lle melkoisia henkilöstövähennyksiä.<br />

Ohjelmakaudella<br />

2006–2011 joudumme supistamaan<br />

toimintojamme ja keventämään<br />

rakenteitamme noin 130 henkilön<br />

verran. Samalla meidän on kuitenkin<br />

kyettävä uudistumaan, panostamaan<br />

entistä voimakkaammin valituille<br />

kehittämisalueille ja lisäämään<br />

vaikuttavuuttamme.<br />

GTK on hallituksen tavoitteiden<br />

mukaisesti vahvistanut alueellista toimintaansa.<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

aloitti toimintansa Kokkolassa suunnitelman<br />

mukaisesti vuoden 2006<br />

alussa. Uusi yksikkö täydentää selkeästi<br />

GTK:n alueellista merkitystä.<br />

Länsi-Suomen yksiköstä kehitämme<br />

60–70 henkilön vahvuisen toimintakokonaisuuden<br />

vuoteen 2011 men-

J OHTOKUNNAN TERVEHDYS<br />

3<br />

GTK rooli vahvistuu geopalveluiden<br />

kysynnän voimakkaan kasvun myötä<br />

nessä. Osaamispr<strong>of</strong>iilinsa mukaisesti<br />

Länsi-<strong>Suomi</strong> keskittyy maaperän raaka-aineisiin<br />

ja kartoitukseen. Pohjois-<br />

Suomessa keskitytään kehittämään ja<br />

palvelemaan kaivossektoria, Itä-Suomessa<br />

painopiste on koko kaivannaisalan<br />

palveluissa sekä ympäristötutkimuksissa<br />

ja riskien arvioinnissa kun<br />

taas Etelä-Suomessa erikoistutaan<br />

palvelemaan kasvukeskuksia ja kehitetään<br />

kansainvälistä toimintaa.<br />

Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin<br />

uudistetulla strategialla ja<br />

keskittymällä ydintehtäviin. Kehittämishaasteet<br />

ja uudet, EU:n huipulle<br />

tähtäävät osaamisalueet edellyttävät<br />

voimakasta panostamista henkilöstön<br />

osaamiseen ja henkisten voimavarojemme<br />

kehittämiseen. Vähenevät resurssit<br />

ja samanaikaiset tulevaisuuden<br />

haasteet merkitsevät entistä määrätietoisempaa<br />

toimintojen priorisointia.<br />

Lähtökohtana ovat alueiden omat<br />

kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja<br />

haasteet. Näihin vastaaminen merkitsee<br />

selväpiirteistä osaamiskeskusajattelua<br />

laitoksen tulevassa rekrytointipolitiikassa.<br />

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä<br />

johdon yhtenä keskeisenä<br />

tehtävä on huolehtia henkilöstön<br />

motivaatiosta ja hyvästä työilmapiiristä.<br />

Tulevat haasteet edellyttävät<br />

henkilöstömme täysipainoista sitoutumista.<br />

Tavoitteenamme on edelleen<br />

kehittää osaavaa, elinvoimaista ja kilpailukykyistä<br />

GTK:ta.<br />

Toimintamme kertomusvuonna<br />

oli tuloksellista ja vaikuttavaa. Siitä<br />

parhaimmat kiitokseni koko henkilöstölle.<br />

Elias Ekdahl<br />

pääjohtaja<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

■ Kaivannaisteollisuus elää parhaillaan<br />

poikkeuksellisen vahvaa ja pitkäkestoista<br />

sykliä. Tähän kehitykseen<br />

ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista<br />

tärkeimpiä ovat teollisuuden niukat<br />

investoinnit nykyistä sykliä edeltävässä<br />

vaiheessa, vaatimattomat satsaukset<br />

malminetsintään maailmanlaajuisesti<br />

sekä Kiinan teollisuustuotannon<br />

voimakas kasvu, joka on imaissut monien<br />

metallien ja mineraalien kysynnän<br />

ennenäkemättömään kasvuun ja<br />

hinnannousuun. Myös rahoitusmarkkinoiden<br />

mukaantulo raaka-aineiden<br />

spekulatiiviseen sijoittamiseen on<br />

vahvistanut sykliä ja nousevia hintoja.<br />

Raaka-aineiden vilkkaan kysynnän<br />

seurauksena maailmanlaajuiset<br />

investoinnit malminetsintään kasvoivat<br />

3 010 milj. eurosta 4 040 milj. euroon<br />

vuonna 2005. Metals Economics<br />

Groupin ennusteen mukaan panostukset<br />

malminetsintään kasvavat<br />

10–15 % vuonna 2006. Malminetsinnän<br />

volyymi Fennoskandiassa kasvoi<br />

ollen kertomusvuonna tasolla 60 milj.<br />

euroa. Kasvua oli noin 11 % edellisvuodesta.<br />

Ko. alueen kokonaisvolyymistä<br />

Suomen osuus oli noin 51 %.<br />

Nyt jo kolmatta vuotta jatkuva<br />

malmin- ja mineraalienetsinnän voimakas<br />

kasvu on varmistanut sen, että<br />

GTK on ollut täysityöllistetty perinteisellä<br />

toimialallaan luonnonvarojen<br />

etsinnässä ja arvioinnissa. Toisaalta<br />

nyky-yhteiskunnan edellyttämä kestävän<br />

kehityksen huomiointi on selkeästi<br />

siirtämässä GTK:n toimintaympäristön<br />

painopistettä ympäristönsuojelun,<br />

pohjavesien, maankäytön,<br />

energiahuollon jne. alueille. Kestävä<br />

kehitys on nostettu aiempaa voimakkaammin<br />

esiin GTK:n tarkennetussa<br />

strategiassa.<br />

Noin neljäsosa GTK:n kokonaisrahoituksesta<br />

muodostuu ulkopuolisille<br />

myytävistä palveluista. Vuonna<br />

2005 Afrikka oli tärkeä alue GTK:n<br />

vientiprojekteille. On ennustettavissa,<br />

että malminetsinnän kokonaisvolyymin<br />

kasvu avaa mahdollisuuksia tarjota<br />

entistä enemmän korkealuokkaisia<br />

palveluita moniin kehittyviin<br />

maihin, joilla ei ole omasta takaa asiantuntemusta<br />

eikä organisaatiota mm.<br />

mineraalivarantojen kartoitukseen.<br />

GTK:n on mukauduttava ulkoisen<br />

toimintaympäristön muutoksiin.<br />

Tutkimuskeskuksen organisaatiota on<br />

kehitetty toimintapohjaisen mallin<br />

mukaisesti vastaamaan asiakkaiden<br />

tarpeita. Uudessa toimintamallissa<br />

tuki- ja palvelutoiminnot palvelevat<br />

matriisinomaisesti perustoimintoja<br />

eli geologista kartoitusta, tutkimusta<br />

ja kehittämistä, luonnonvarojen etsintää<br />

ja arviointia sekä tiedonhallintaa.<br />

Organisaation kehitystyö jatkuu mm.<br />

virtaviivaistamalla toimintaa ja yhtiöittämällä<br />

kemian laboratorioanalyysipalvelut.<br />

Näillä toimenpiteillä GTK<br />

tähtää entistä parempaan palvelukykyyn,<br />

tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.<br />

Tom O. Niemi<br />

puheenjohtaja

4 G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA<br />

Geologia ja kestävä<br />

kehitys<br />

Kestävän kehityksen päämääränä<br />

on turvata nykyisille ja tuleville<br />

sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.<br />

Se merkitsee paikallisesti,<br />

alueellisesti ja globaalisti<br />

ohjattua muutosta, jossa tasavertaisesti<br />

otetaan huomioon<br />

ihminen, ympäristö ja talous.<br />

Hyvinvoinnin lisääminen luonnon<br />

kantokyvyn mukaisesti on sekä<br />

kansallisesti että globaalisti<br />

niin merkittävä asia, että GTK:n<br />

visioksi on määritelty ‘geologiasta<br />

kestävää kasvua ja hyvinvointia’.<br />

Geologialla on monta kytkentäkohtaa<br />

kestävään kehitykseen. Olennaisin on<br />

kysymys tasapainosta luonnonvarojen<br />

käytön, maankäytön ja luonnonsuojelun<br />

välillä. Turve- ja vesivaroja lukuun<br />

ottamatta geologiset luonnonvarat<br />

ovat uusiutumattomia. Ihminen<br />

ei kuitenkaan tule toimeen ilman<br />

ruokaa, vettä, energiaa, asuntoja, kulkuvälineitä,<br />

teitä, työkaluja; kaiken<br />

yhdyskunnallisen toiminnan ylläpitämiseen<br />

tarvitaan geologisia luonnonvaroja.<br />

Esimerkiksi suomalaiset tarvitsevat<br />

elämänsä aikana keskimäärin<br />

yli 10 000 kg rautaa, noin 1 500 kg<br />

alumiinia sekä 600 kiloa kuparia,<br />

sinkkiä ja lyijyä. Erilaisiin rakentamistarpeisiin<br />

käytetään kiviainesta Suomessa<br />

vuosittain 15 000 – 18 000 kg<br />

asukasta kohden.<br />

Luonnonvarojen käyttö kasvaa<br />

kulutus- ja elintason noustessa erityisesti<br />

väkirikkailla alueilla, kuten Aasiassa.<br />

Luonnonvarojen riittävyys on<br />

perusargumentti niiden käytöstä puhuttaessa,<br />

ja ‘vähemmästä enemmän‘<br />

yleinen kestävään kehitykseen liittyvä<br />

luonnonvarojen käyttöä koskeva tavoite.<br />

Käytön tulee olla säästeliästä ja<br />

mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja<br />

aiheuttavaa. EU:n kestävän<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

luonnonvarastrategian keskeinen<br />

tavoite on taloudellisen kasvun ja<br />

luonnonvarojen käyttöön liittyvien<br />

haitallisten ympäristövaikutusten<br />

irtikytkeminen toisistaan.<br />

Tilinpitojärjestelmä kertoo<br />

luonnonvaran riittävyyden<br />

Luonnonvarojen riittävyyttä on tarkasteltava<br />

maailmanlaajuisesti, sillä<br />

luonnonvarojen etsintä, tutkimus ja<br />

tuotanto ovat myös maailmanlaajuista<br />

toimintaa. Esimerkiksi Euroopan<br />

unionin valtiot tuovat pääosan teollisuutensa<br />

tarvitsemista raaka-ainevaroista<br />

EU:n ulkopuolelta. Kestävän<br />

kehityksen mukaista on, että pyritään<br />

kansainvälisesti työnjakoon, jossa eri<br />

maat voivat kehittää talouttaan pitkäjänteisesti<br />

luonnonvarojensa ja muiden<br />

edellytystensä pohjalta. Luonnonvarojen<br />

käytön on tapahduttava<br />

kestävästi riippumatta siitä missä niitä<br />

tuotetaan. EU ja varsinkin <strong>Suomi</strong><br />

voivat tarjota asiantuntemustaan luonnonvarojen<br />

kestävän käytön toimintamallien<br />

ja menettelyjen luomiseen.<br />

Luonnonvarojen riittävyyden<br />

arvioinnin tulee perustua luotettavaan<br />

tietoon niiden määrästä, laadusta<br />

ja sijainnista sekä kulutusennusteista<br />

ja käyttöä rajoittavista<br />

ympäristötekijöistä. GTK on ollut<br />

vahvasti kehittämässä geologisten<br />

luonnonvarojen käyttöön ns. tilinpitoajattelua.<br />

Pisimmälle on edetty kiviainesten<br />

tilinpidossa, johon liittyvää<br />

tiedonhallintajärjestelmää GTK rakentaa<br />

yhdessä ympäristöhallinnon ja<br />

alan toimijoiden kanssa. Internetin<br />

kautta toimivasta järjestelmästä saadaan<br />

ajan tasalla olevaa luotettavaa<br />

tietoa käyttöön saatavista neitseellisistä<br />

kiviaineksista, niitä korvaavista materiaaleista<br />

sekä ainesten soveltuvuudesta<br />

eri tarkoituksiin. Järjestelmän<br />

tavoite on yhteiskunnan kiviaineshuollon<br />

turvaaminen kestävän kehityksen<br />

periaatteiden mukaisesti.<br />

Järjestelmän ensimmäinen versio<br />

otetaan käyttöön v. 2008 pääkaupunkiseudun<br />

kiviaineshuoltoalueelta.<br />

Tilinpitokonseptia voidaan soveltaa<br />

myös muihin luonnonvaroihin,<br />

esimerkiksi turvevarojen käyttöön ja<br />

malmivaroihin. <strong>Suomi</strong> on Euroopan<br />

Erilaisiin rakentamistarpeisiin käytetään kiviainesta Suomessa vuosittain liki 20 000 kiloa<br />

asukasta kohden. Tulenkestävien tiilien valmistuksessa käytettävän raaka-aineen lastausta,<br />

Kontiolahti.

G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA<br />

5<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu ja rakentaminen edellyttävät tietoa maa- ja kallioperäolosuhteista ja maankamaran ominaisuuksista.<br />

Siilinjärven kaupungin keskustaa.<br />

malmipotentiaalisinta aluetta, mutta<br />

malmivarannot tunnetaan vain<br />

maankuoren pintaosista. Haasteena<br />

onkin malmipotentiaalisten alueiden<br />

kolmiulotteinen tutkimus uudenaikaisin<br />

tutkimusmenetelmin, jotta<br />

saadaan luotettava kuva kotimaisten<br />

malmivarantojen kokonaismäärästä<br />

ja varojen riittävyydestä.<br />

Luonnonvarojen<br />

elinkaari hallintaan<br />

Luonnonvarojen käytössä on tärkeä<br />

hallita kaikki vaiheet kaivannaistoiminnasta<br />

tuotteiden valmistamiseen<br />

ja kaivannaisalueiden jälkihoitoon.<br />

Tutkimuksen ja tuotekehityksen<br />

avulla voidaan kehittää aikaisempaa<br />

ympäristöystävällisempiä ja energiaa<br />

säästävämpiä tuotantotekniikoita sekä<br />

parempia menetelmiä jo syntyneiden<br />

vaurioiden korjaamiseen. Lopullisena<br />

tavoitteena tulee olla käytännössä<br />

päästöttömät ja jätteettömät tuotantoprosessit.<br />

GTK osallistuu kaivannaistoiminnan<br />

tutkimukseen kehittämällä<br />

rikastusteknologisia innovaatioita<br />

esiintymien hyödyntämiseen.<br />

Lisäksi tutkitaan mm. jätteiden<br />

hyötykäyttömahdollisuuksia ja ratkaisuja<br />

kaivannaistoiminnan haitallisten<br />

ympäristövaikutusten, kuten happamien<br />

ja raskasmetallipitoisten kaivosvesien<br />

hallintaan.<br />

Kansallisesti tärkeään turpeen<br />

energiakäyttöön liittyen GTK on mukana<br />

tutkimuksessa, joka koskee turpeen<br />

poltosta aiheutuvia kasvihuonekaasuja.<br />

Tavoitteena on määrittää<br />

kestävät rajat turpeen käytölle. Myös<br />

käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden<br />

ja muiden kaivannaistoimintojen<br />

alueiden ennallistamista luonnontilaisiksi<br />

tai soveltumista muuhun<br />

käyttöön selvitetään tutkimuksissa.<br />

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu<br />

ja rakentaminen edellyttävät tietoa<br />

maa- ja kallioperäolosuhteista ja<br />

maankamaran ominaisuuksista, jotta<br />

erilaiset maankäyttö- ja rakentamisratkaisut<br />

ovat sekä taloudellisesti että<br />

ympäristövaikutuksiltaan hallittuja ja<br />

kestäviä. Esimerkiksi tiedot maaperän<br />

laadusta, kerrospaksuuksista, erilaisten<br />

kerrosten ominaisuusvaihteluista<br />

ja pohjavesiolosuhteista ovat hyvän<br />

suunnittelun ja rakentamisen peruslähtökohtia.<br />

Kallio- ja maaperää koskevat<br />

tiedot ovat niin ikään tärkeitä<br />

perustietoja EU:n vesipuitedirektiiviin<br />

liittyvien vesienhoitoalueiden<br />

hoitosuunnitelmien laadinnassa.<br />

Pohjavesialueilla GTK kartoittaa<br />

muodostumien kolmiulotteisia rakenteita<br />

ja ominaisuuksia, jotka muodostavat<br />

perustan sekä pohjavesien<br />

kestävälle hyödyntämiselle että alueiden<br />

muille maankäyttöratkaisuille.<br />

Geodiversiteetti osa luonnon<br />

monimuotoisuutta<br />

Geologisten muodostumien monimuotoisuus<br />

eli geodiversiteetti on<br />

oleellinen osa maamme luonnon rikkautta<br />

ja elollisen luonnon eli biodiversiteetin<br />

perusta. On tärkeä tuntea<br />

geologiset muodostumat, jotta voidaan<br />

määrittää niiden merkitys osana<br />

luonnon monimuotoisuutta. Tietoon<br />

pohjautuen voidaan sovittaa keskenään<br />

yhteen erilaisia ja usein ristiriitaisia<br />

maankäyttöpaineita ja ottaa<br />

tiedot huomioon esimerkiksi kaavoituksen<br />

aluevarauksissa. GTK on jo<br />

useita vuosia yhdessä ympäristöhallinnon<br />

kanssa kartoittanut arvokkaita<br />

geologisia muodostumia ja kohteita,<br />

ja työ on edelleen käynnissä. Merenkurkun<br />

alueella on tutkittu geologisesti<br />

ainutlaatuista maankohoamisrannikkoa,<br />

jota <strong>Suomi</strong> on hakenut<br />

Unescon maailmanperintökohteeksi.<br />

<strong>Suomi</strong> on eurooppalaisittain<br />

luonnonvaroiltaan rikas maa, joka<br />

tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet<br />

luonnonvarojen hyödyntämiselle ja<br />

ympäristöteknologioiden sekä innovaatioiden<br />

kehittämiselle. Se avaa<br />

lisääntyviä mahdollisuuksia kestävän<br />

kehityksen ja siihen pohjautuvan<br />

työllisyyden sekä hyvinvoinnin edistämiselle.

▼<br />

Kuva: Petri Virransalo, GTK<br />

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

7<br />

Geologinen kartoitus jatkui<br />

suunnitelmien mukaisesti<br />

Geologinen kartoitus tuottaa<br />

perustietoa ja sovelluksia kaivannaisteollisuuden,<br />

maankäytön<br />

suunnittelun, rakentamisen ja<br />

ympäristönsuojelun tarpeisiin.<br />

Geologinen kartoitus jakautuu<br />

erillisiin kotimaan kartoitusohjelmiin<br />

seuraavasti:<br />

■ kallioperäkartoitus<br />

■ maaperäkartoitus<br />

■ merigeologinen kartoitus<br />

■ taajamageologinen kartoitus<br />

■ lentoge<strong>of</strong>ysikaalinen kartoitus<br />

■ alueellinen painovoimakartoitus.<br />

Kallio- ja maaperäkartoitukselle vuosi<br />

2005 merkitsi vuoteen 2008 saakka<br />

ulottuvan siirtymävaiheen alkua, jossa<br />

perinteiset karttalehdittäin etenevät<br />

kartoitusohjelmat korvataan tarvelähtöisellä,<br />

nykyaikaisiin tiedonkeruun,<br />

-hallinnan ja -jakelun menetelmiin<br />

perustuvalla toimintamallilla. Tähän<br />

liittyen aloitettiin rinnan muiden kartoitustöiden<br />

kanssa mittavat kehittämishankkeet.<br />

Tavoitteena on luoda<br />

menettelyt, joilla varmistetaan tietojen<br />

tehokas kertyminen maastosta tietokantoihin<br />

sekä tietojen jalostaminen ja<br />

sujuva jakelu tiedon käyttäjille. Samalla<br />

vastataan EU:n ja kansallisen paikkatietostrategian<br />

vaatimuksiin tärkeiden<br />

tietoaineistojen yhteensopivuudesta,<br />

saatavuudesta ja tietopalvelujen<br />

järjestämisestä.<br />

Perinteisen 1:100 000 kallioperäkartoitusohjelman<br />

painopiste oli keskeneräisten<br />

kartoitustöiden loppuunsaattamisessa,<br />

mikä heijastui myös<br />

ennätykselliseen valmiiksi saatujen<br />

GTK:lla oli vuonna 2005 meneillään<br />

useita hankkeita Mosambikissa ja<br />

Tansaniassa. Kuva on otettu rajalla<br />

Tansanian puolelta ja taustalla näkyy<br />

Sambian maaperää.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Kallioperäkartoitusta Vaasan rannikkoseudulla.<br />

karttalehtitöiden määrään. Suomessa<br />

vallitsevaan malmietsinnän noususuhdanteeseen<br />

liittyen aloitettiin Pohjois-<br />

Suomessa Kittilän ja Sodankylän malmipotentiaalisen<br />

liuskevyöhykkeen<br />

kohteellisen kartoitustiedon kokoaminen.<br />

Projektissa hyödynnetään sekä<br />

GTK:n omaa kartoitus- ja tutkimusaineistoa<br />

että Outokumpu Oy:ltä<br />

GTK:lle siirtyvää mittavaa aineistoa.<br />

Tavoitteena on tuottaa malminetsintää<br />

palveleva digitaalinen kartta- ja tietoaineisto<br />

jakelukuntoon vuoden 2006<br />

aikana. Suomussalmen-Kuusamon-<br />

Pudasjärven sekä Etelä-Pohjanmaan<br />

alueilla tehtiin yleismittakaavaista<br />

(1:200 000) kartoitusta alueellisen kartoitustiedon<br />

kattavuuden nostamiseksi.<br />

Maaperäkartoituksessa jatkuivat<br />

perinteiseen karttalehtiohjelmaan<br />

(maaperän peruskartoitus 1:20 000/<br />

50 000), yleiskartoitukseen<br />

(1:200 000) ja luonnon monimuotoisuuden<br />

selvittämiseen liittyvät hankkeet.<br />

Peruskartoitus kohdistui vuonna<br />

2004 toteutetun tarvekartoituksen<br />

osoittamille kohdealueille Etelä-Suomen<br />

rannikolla ja Pyhä-Luoston matkailullisesti<br />

tärkeälle kansallispuistoalueelle,<br />

jolle Metsähallitus tavoittelee<br />

kansainvälistä ns. Geopark-statusta.<br />

Itä- ja Pohjois-Suomessa tehtiin useita<br />

kaivosympäristötutkimuksiin liittyviä<br />

kartoituksia maksullisina palvelututkimuksina.<br />

Maaperän ja sen muuttunutta pintaosaa<br />

koskevan yleismittakaavaisen<br />

(1:200 000) valtakunnallisen maaperäaineiston<br />

tuottaminen jatkui yhteistyössä<br />

MTT:n ja METLA:n kanssa.<br />

Hanketta rahoittaa myös ympäristöministeriö.<br />

Aineistot tulevat palvelemaan<br />

erilaisia maankäytön, peltoviljelyn<br />

ja metsänhoidon sekä EU:n<br />

tietotarpeita. Kartoitus eteni suunnitelman<br />

mukaisesti ja aineiston kattavuus<br />

nousi 35 prosenttiin. Valtakunnalliset<br />

aineistot ovat jakelukunnossa<br />

vuonna 2008.<br />

Luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen<br />

liittyen jatkui arvokkaiden<br />

moreenimuodostumien inventointihanke<br />

(MORMI) ja aloitettiin arvokkaiden<br />

tuuli- ja rantamuodostumien<br />

inventointihanke (TUURA). Mormihanke<br />

päättyy vuonna 2006, jolloin<br />

tulokset julkaistaan valtakunnallisena<br />

loppuraporttina. TUURA-hanke

8 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

keskittyy luonnonsuojelulain mukaisten<br />

lentohiekkamuodostumien sekä<br />

maisemallisesti ja geologisesti komeimpien<br />

rantamuodostumien valtakunnalliseen<br />

kartoitukseen ja arvotukseen.<br />

Molempia hankkeita toteutetaan<br />

yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen<br />

(SYKE) kanssa. Työnjako on<br />

selkeä: GTK vastaa kohteiden geologisesta<br />

kartoituksesta ja arvottamisesta,<br />

SYKE kohteiden biologisesta arvottamisesta.<br />

Hankkeiden päärahoittaja<br />

on ympäristöministeriö. Tuloksia<br />

käytetään mm. maankäytön sekä<br />

virkistys- ja matkailualueiden suunnittelussa.<br />

Merenpohjan geologinen kartoitus<br />

tehostui Merivoimien tutkimuslaitoksen<br />

kanssa hankitun yhteisen<br />

aluksen käyttöönoton ansiosta.<br />

Kartoitustavoitteet ylittyivät selvästi.<br />

Kartoitus kohdentui ensisijaisesti<br />

Pohjanlahdelle, missä toteutettiin<br />

yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita<br />

mm. merenpohjan soravarojen<br />

tutkimuksiin ja tuulivoimalapuistosuunnitelmiin<br />

liittyen. Lisäksi GTK<br />

osallistui Saaristomerellä merenpohjan<br />

monimuotoisuutta selvittävään<br />

laajaan ja pitkäaikaiseen VELMUhankkeeseen,<br />

jota vetää Suomen ympäristökeskus.<br />

Taajamageologinen kartoitus ja<br />

sen kehittäminen jatkui pääkaupungin<br />

seutukunnan alueella Tekesin ja<br />

alueen kuntien tukemana. Maa- ja<br />

kallioperän rakennettavuus- ja muita<br />

tietoja sisältävä internet-käyttöinen<br />

GeoTIETO-järjestelmä valmistui alueen<br />

kuntien käyttöön. Järjestelmä laajennetaan<br />

kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi<br />

kehittämishankkeen päättyessä<br />

vuonna 2006. Hankkeisiin liittyen<br />

aloitettiin myös valtakunnallisen<br />

maakairaustietojen hallintaan perustuvan<br />

pohjatutkimusrekisterin ja<br />

tietoverkkovälitteisen palvelun kehittäminen.<br />

Lentoge<strong>of</strong>ysiikan kartoitusohjelman<br />

mittauslennot kohdistuivat<br />

Ahvenanmaalle ja Kaakkois-Suomeen.<br />

Ohjelman kattavuus nousi 89 prosenttiin<br />

Suomen maa-alasta, joskin vuoden<br />

tavoitteesta jäätiin selvästi mittauslaitteistojen<br />

muutoksiin liittyvän<br />

lentoluvan viivästymisen seurauksena.<br />

Mittausohjelma kurotaan kiinni seuraavina<br />

vuosina, jotta kartoitusohjelma<br />

saadaan tavoitteen mukaisesti valmiiksi<br />

vuonna 2008. Mittausohjelman<br />

tuloksia käytetään perinteisesti malminetsinnässä<br />

ja kallioperäkartoituksessa<br />

sekä yhä enenevästi erilaisissa<br />

ympäristö- ja maankäyttösovelluksissa.<br />

Maksullisena työnä avustettiin British<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong>tä (BGS) Pohjois-Irlannin<br />

TELLUS-projektiin<br />

liittyvissä lentomittauksissa GTK:n ja<br />

BGS:n JAC-yhteistyösopimukseen<br />

perustuen. Kotimaassa tehtiin lisäksi<br />

useita tilauslentoja aiheina malminetsintä<br />

ja kaatopaikkatutkimukset.<br />

Geologisen kartoituksen tulosalueelle<br />

sijoittuva maksullinen vientiprojektitoiminta<br />

oli erityisen vilkasta.<br />

Geologinen kartoitus 2005<br />

Suoritteet<br />

Vuonna 2005 GTK:lla oli meneillään<br />

useita hankkeita Mosambikissa ja<br />

Tansaniassa. Hankkeissa tehdään alueesta<br />

riippuen kallioperäkartoitusta<br />

sekä geokemiallista ja ge<strong>of</strong>ysikaalista<br />

kartoitusta tavoitteena selvittää kohdealueiden<br />

malmi- ja teollisuusmineraalipotentiaalisuutta.<br />

Lisäksi kehitetään<br />

isäntämaiden tutkimuslaitosten<br />

tiedonhallintaa ja laboratorioita sekä<br />

koulutetaan huomattavissa määrin<br />

paikallista henkilöstöä. Hankkeita<br />

rahoittavat maiden hallitukset, Maailmanpankin<br />

kehitysrahasto (IDA),<br />

Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF)<br />

sekä Afrikan kehityspankki (AfDB).<br />

GTK toteuttaa hankkeita yhdessä<br />

paikallisten sisarlaitosten ja useiden<br />

ulkomaisten konsulttien kanssa. Toiminta<br />

on taloudellisesti merkittävää<br />

myös GTK:n kannalta, sillä vientiprojektien<br />

osuus GTK:n maksullisista<br />

tuloista oli 21 prosenttia (2,0 M€).<br />

Hankkeille on budjetoitu GTK:n<br />

asiantuntijapalveluja kaikkiaan noin<br />

30 henkilötyövuotta.<br />

Tavoite<br />

Toteutuma<br />

Kallioperäkartoitus<br />

– julkaistut 1:100 000 kartat 5 5 julkaistiin + 2 painovalmiiksi<br />

– julkaistut selitykset 4 3 painettiin + 4 painovalmiiksi<br />

– alueellinen kartoitus, kattavuus % 72 72<br />

Maaperäkartoitus<br />

– peruskartoitus, km 2 1 500 1 749<br />

– yleiskartoitus, kattavuus-% 35 35<br />

Merigeologinen kartoitus<br />

– pinta-ala, km 2 600 650<br />

– luotaukset, linjakm 1 000 1 600<br />

Aeroge<strong>of</strong>ysikaalinen kartoitus<br />

– kotimaan lento-ohjelma, linjakm 50 000 19 800<br />

– tihennysmittaukset, linjakm 15 000 17 700<br />

Alueellinen painovoimakartoitus<br />

– pinta-ala, km 2 2 000 1 775

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

9<br />

Tutkimustoiminta oli vireää<br />

ja hankkeet monipuolisia<br />

Tutkimus ja kehittäminen tuottaa<br />

luotettavaa perustietoa yhteiskunnan<br />

kestävälle kehitykselle.<br />

Kuva: Olli Breilin, GTK<br />

GEONAT-hankkeessa tehtiin monitieteellistä tutkimusta maailmanperintöalueeksi ehdolla<br />

olevassa Merenkurkun saaristossa. Rantamaisemaa Kummelskaret-saaren luontoasemalta<br />

lähtevän luontopolun varrella Mikkelinsaarilla, Maksamaan kunnassa.<br />

Kertomusvuonna GTK:n tutkimustoiminta<br />

oli vireää, tutkimushankkeet<br />

monipuolisia ja vertaisarvioitujen<br />

julkaisujen määrä oli ennätyksellisen<br />

korkea. Toiminnan tehokkuuden ja<br />

palvelukyvyn varmistamiseksi GTK<br />

laajensi verkottunutta toimintamalliaan<br />

sekä kotimaassa että kansainvälisesti.<br />

Tämä näkyy sekä tiiviinä sidosryhmätoimintana<br />

että monitieteisessä<br />

yhteisrahoitteisessa toiminnassa, jonka<br />

osuus GTK:n toiminnassa on viime<br />

vuosina ollut kasvussa. Myös menestys<br />

EU-rahoituksen hankkimisessa<br />

on parantunut. Vuoden vaihteessa<br />

käynnissä oli 32 eri rahoitusjärjestelmiin<br />

kuuluvaa hanketta, joiden usealle<br />

vuodelle ulottuva kokonaisrahoitus<br />

on noin 7,8 milj. euroa. Uusia hankkeita<br />

aloitettiin tavoitetta enemmän<br />

erityisesti ympäristöriskien tutkimuksessa.<br />

Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan<br />

arvioidaan jatkavan vahvistumistaan,<br />

kun monitieteiset yhteistyöverkostot<br />

edelleen vahvistuvat ja EUtason<br />

tutkimus- ja teknologiarahoitus<br />

lisääntyy.<br />

Useat maankäyttöön ja ympäristöön<br />

liittyvät hankkeet ovat aihepiireiltään<br />

kansainvälisesti ja kansallisesti<br />

vaikuttavia, kuten Merenkurkun<br />

maankohoamisrannikon monitieteellinen<br />

tutkimus (GEONAT), Euroopan<br />

maa-aihekeskuksen maaperänsuojelua,<br />

aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden<br />

tilaa (ETC/TE) sekä Itämeren<br />

merialueiden käytön suunnittelua<br />

(BALANCE) käsittävät tutkimushakkeet.<br />

Meneillään oli myös useita aluesuunnitteluun<br />

liittyviä tutkimushankkeita:<br />

aluesuunnittelu ja luonnonriskit<br />

(ESPON-Hazards), aluesuunnittelu<br />

ja ympäristö (ESPON-Environment)<br />

sekä aluesuunnittelu ja merenpinnan<br />

vaihtelu (Seareg). Arktisessa<br />

tutkimuksessa ja geologisen globaalimuutoksen<br />

selvitystyössä vuoden<br />

aikana julkaistiin keskeisiä tutkimustuloksia.<br />

GTK osallistui Arktisen yliopiston<br />

Landscape Lab -hankkeeseen,<br />

jossa tutkitaan Lapin matkailualueiden<br />

ympäristövaikutuksia. Kansainvälinen<br />

yhteistyö erityisesti Luoteis-<br />

Venäjän alueella oli hedelmällistä<br />

ilmeten lukuisissa vertaisarvioiduissa<br />

tutkimusjulkaisuissa.<br />

Ilmastonmuutokseen sopeutumista<br />

tutkittiin ASTRA-hankkeessa,<br />

ja luonnonkatastr<strong>of</strong>eja ja riskejä<br />

kartoitettiin ja arvioitiin Armoniahankkeessa.<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimusten<br />

kehittämisessä edettiin ikiroudan<br />

vaikutuksiin ja ominaisuuksiin<br />

keskittyvässä Permafrost-hankkeessa,<br />

sekä tehtiin loppusijoituspaikkaa<br />

käsitteleviä tutkimuksia kallioperän<br />

rikkonaisuusrakenteiden ja<br />

hydrogeologian tutkimushankkeessa.<br />

Outokummussa kairattiin Venäjän<br />

valtion velkakonversiorahoituksella<br />

2 516 m:n syvyyteen ulottuva<br />

tutkimusreikä, jonka toteuttivat<br />

venäläiset NEDRA ja Machinoimport.<br />

Tulokset osoittavat alueen seismiseen<br />

heijastusluotaukseen perustuvan<br />

tulkintamallin pitävän hyvin paikkaansa.<br />

Monipuolista tutkimusaineistoa<br />

tullaan hyödyntämään useissa<br />

kansainvälisissä tutkimushankkeissa.<br />

Mittavan syväseismisen heijastusluotaushankkeen<br />

tulkinnat valmistuivat<br />

ja toivat täysin uuden näkökulman<br />

Suomen kallioperän suurrakenteisiin<br />

aina useiden kymmenien kilometrien<br />

syvyyteen.<br />

GTK laati uusimpaan teknologiaan<br />

perustuvia kultaennustemalleja<br />

sekä Lapista että koko Suomesta.<br />

Tämä amerikkalaisten ja australialaisten<br />

huippuosaajien kanssa yhteistyössä<br />

toteutettu tutkimus hyödyntää<br />

Suomesta saatavilla olevaa, poikkeuksellisen<br />

kattavaa ja yksityiskohtaista<br />

tietoaineistoa ja malmigeologista

10 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Kaivoksen sulkemisen käsikirja julkaistiin vuonna 2005. Kuvassa golfkentäksi maisemoitu<br />

entisen kaivoksen rikastushiekka-alue Outokummussa.<br />

osaamista. Tulokset ovat jo johtaneet<br />

käytännön malminetsintätoimiin<br />

useilla alueilla. Osittain Suomen Akatemian<br />

rahoittaman timantinetsinnän<br />

menetelmäkehityksen tulokset julkaistiin.<br />

GTK pyrkii aktiivisesti kaivannaissektoria<br />

palvelevaan tutkimukseen,<br />

jossa on kehitteillä laaja EU:n<br />

teknologiaohjelma Sustainable Mineral<br />

Resources teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden<br />

yhteistyönä.<br />

Uudet innovaatiot Bioshale-hankkeessa<br />

kehittävät biohydrometallurgisia<br />

(mikrobitoimintaan perustuvia)<br />

rikastusmenetelmiä metallipitoisille<br />

mustaliuskemalmeille. Tässä EUhankkeessa<br />

GTK:n päärooli on Sotkamon<br />

mustaliuskeen bioliuotus, jota<br />

tutkitaan GTK:n Outokummun<br />

mineraalitekniikan laboratoriossa.<br />

GTK osallistui kertomusvuonna<br />

merkittävien teosten julkistamiseen.<br />

Tieteellisesti ja ammatillisesti teokset<br />

ovat merkittävät, koska ne sisältävät<br />

pitkäaikaisen geologisen työn tuloksia<br />

ja toimivat perusteoksina opetuksessa,<br />

Tutkimus ja kehittäminen 2005<br />

tutkimustyössä ja ympäristöalan selvityksissä<br />

maassamme ja laajemminkin<br />

Euroopassa.<br />

GTK laati yhdessä Outokumpu<br />

Oyj:n, Maa ja Vesi Oy:n, Tieliikelaitoksen,<br />

Salvor Oy:n ja VTT:n kanssa<br />

kaivoksen sulkemisen käsikirjan, joka<br />

on tarkoitettu alan toimijoille, viranomaisille<br />

ja konsulteille. Teos on<br />

ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja<br />

se tullee olemaan käsikirjana ja suosituksena,<br />

kun kaivoksia ja louhoksia<br />

tulevaisuudessa ennallistetaan. Opas<br />

on herättänyt jo kansainvälistäkin<br />

kiinnostusta ja siitä on tulossa myös<br />

englanninkielinen käännös.<br />

Suomen prekambrisen kallioperän<br />

geologiasta valmistui 23 GTK:ssa<br />

ja yliopistoissa työskentelevän asiantuntijan<br />

yhteistyönä mittava, kansainvälisen<br />

kustantajan julkaisema kirja,<br />

johon on koottu keskeiset asiat kallioperästämme,<br />

sen pitkästä historiasta<br />

ja geologisen tietämyksen nykytilasta.<br />

Kirja perustuu mm. yli 150 vuoden<br />

aikana tehtyihin yksityiskohtaisiin<br />

maastohavaintoihin, runsaaseen geokemialliseen<br />

aineistoon sekä kattaviin<br />

absoluuttisiin iänmäärityksiin. Teoksessa<br />

kuvataan seikkaperäisesti kallioperämme<br />

pääalueet, mm. Pohjois-Suomen<br />

platinaryhmän metalleja sisältävät<br />

kerrosrakenteiset kivet, eteläisen Suomen<br />

rapakivigraniitit sekä Itä-Suomen<br />

timanttipitoiset kimberliittipiiput.<br />

Kertomusvuonna päätökseen<br />

saatu laaja kartoitushanke FOREGS<br />

Geochemical Baseline Mapping Programme<br />

julkaistiin kirjana. GTK:n<br />

vetämän hankkeen tärkeimpinä tavoitteina<br />

oli kartoittaa raskasmetallien<br />

ja muiden alkuaineiden pitoisuuksien<br />

perustila maaperässä ja määrittää<br />

ihmisen toiminnan vaikutus suhteessa<br />

luonnolliseen vaihteluun. Hankkeeseen<br />

osallistui mm. 24 muuta kansallista<br />

geologian <strong>tutkimuskeskus</strong>ta.<br />

Yliopistojen ja tutkimuskeskuksen<br />

välistä työnjakoa selkiytettiin ja<br />

yhteistyötä kehitettiin geotieteenalan<br />

yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyötä<br />

selvittäneen arviointipaneelin suositusten<br />

mukaisesti. Kehitystyö jatkuu<br />

geotieteiden rakenteellisen kehittämisen<br />

suunniteluhankkeena ja geotieteiden<br />

isotooppitutkimuksen<br />

laboratoriohankkeena, joille haetaan<br />

rahoitusta opetusministeriöltä ja<br />

Suomen Akatemialta.<br />

Suoritteet<br />

Tavoite Toteutuma<br />

Kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 60 68<br />

Kansallisesti referoidut tieteelliset julkaisut – 46<br />

Muut julkaisut 160 324<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

11<br />

Malminetsintä jatkui<br />

edelleen vilkkaana<br />

GTK:n keskeisenä tehtävänä on<br />

selvittää Suomen maankamaran<br />

luonnonvarojen määrä ja käyttökelpoisuus.<br />

GTK tuottaa tietoa<br />

luonnonvaroista ja niiden käytettävyydestä<br />

kestävän kasvun perustana.<br />

GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä<br />

jatkui kertomusvuonna vilkkaana<br />

erityisesti malminetsinnän aktiivisuuden<br />

seurauksena. Lähes kaikki<br />

maassamme toimivat etsintäyhtiöt<br />

käyttävät tutkimuskeskuksen aineistoja<br />

ja palveluja. Tulot kaivannaisteollisuudelta<br />

olivat vuonna 2005 ennätyksellisellä,<br />

yli 4 milj. euron tasolla.<br />

Malminetsintään on tullut uusia<br />

toimijoita ja alalla oli vuonna 2005 jo<br />

yli 40 yhtiötä, joiden toiminta kohdistuu<br />

erityisesti kultaan, nikkeliin,<br />

timantteihin ja platinametalleihin.<br />

Malminetsinnän kokonaispanostus<br />

oli n. 35 milj. euroa. Lukuisia kaivoshankkeita<br />

on vireillä, ja niistä monet<br />

merkittävät projektit perustuvat<br />

GTK:n löytämiin esiintymiin. Alan<br />

pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että osa<br />

nyt kannattavuusarvioinnin kohteena<br />

olevista esiintymistä on raportoitu<br />

jo 10–20 vuotta sitten.<br />

Tutkimuskeskuksen tuottama<br />

geotieto on malminetsinnän perustana,<br />

minkä lisäksi monet yhtiöt käyttävät<br />

tutkimuskeskuksen asiantuntija-,<br />

laboratorio- ja mineraaliteknisiä palveluita.<br />

GTK kehitti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden<br />

toimintaedellytyksiä<br />

tuottamalla uutta tietoa ja tulkintoja<br />

erityisesti kallioperän raakaainepotentiaalin<br />

kannalta keskeisiltä<br />

alueilta sekä parantamalla geologisen<br />

tiedon saatavuutta. GTK:n verkkopalvelimelle<br />

lisättiin mm. tiedot suojelualueista.<br />

Naapurimaiden kanssa käynnistettiin<br />

Fennoskandian malmitietokantahanke,<br />

jonka tuloksena alueen<br />

malmiesiintymien tiedot viedään internetiin.<br />

Malminetsintään ja kaivostoimintaan<br />

liittyvien palveluiden<br />

kysyntä kasvoi edelleen.<br />

GTK keskittyi strategiansa mukaisesti<br />

ensi vaiheen malminetsintään,<br />

joka tähtää uusien malmivyöhykkeiden<br />

ja -aiheiden paikantamiseen<br />

erityisesti sellaisilla alueilla, missä<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Lukuisia kaivoshankkeita on vireillä ja niistä monet perustuvat GTK:n löytämiin esiintymiin. Lohja Oy:n Mustion kalkkilouhos.

12 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Turvevarojen kartoituksella <strong>tutkimuskeskus</strong> varmistaa teollisuuden raaka-ainereservit energiapoliittisten linjausten mukaisesti.<br />

Usva nousee suolle, Pieksämäki.<br />

yhtiöiden toiminta on vähäistä.<br />

GTK:n etsintä ja arviointi perustuvat<br />

monipuoliseen tutkimukseen ja<br />

mallintamiseen. Metallisten malmien<br />

osalta etsinnän painopiste oli kullassa<br />

ja Pohjois-Suomen mafisten intruusioiden<br />

malmipotentiaalin tutkimuksessa.<br />

Tärkeimmät kullanetsintähankkeet<br />

kohdistuivat Kittilän itäosiin<br />

sekä Sodankylään, Pohjanmaalle ja<br />

Forssan-Huittisten alueelle tavoitteena<br />

löytää uusia kultapotentiaalisia<br />

vyöhykkeitä ja malmiaiheita.<br />

GTK raportoi kauppa- ja teollisuusministeriölle<br />

Sodankylän Sakiatievan<br />

ja Huittisten Ritakallion kultamalmiaiheet<br />

sekä Koillismaalta Kaukuan<br />

ja Haukiahon monimetalliaiheet.<br />

Teollisuusmineraalien etsinnän<br />

painopiste oli Pohjanmaalla ilmeniitti-<br />

ja litium-varantojen paikantamisessa.<br />

Pohjan Kuovilan kalsiitti-wollastoniittiesiintymän<br />

lisätutkimukset<br />

varmistivat alueen geologisen mallin<br />

ja suuret mineraalivarannot. Luonnonkivisektorilla<br />

GTK sai päätökseen<br />

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä<br />

Keski-Lapin alueelliset etsintäkartoitushankkeet.<br />

Vuolukivivarantojen selvitykset<br />

valmistuivat Itä-Suomessa.<br />

GTK tiedotti Suomen malminetsintämahdollisuuksista<br />

kotimaisilla ja<br />

kansainvälisillä foorumeilla, joista tärkeimmät<br />

olivat Torontossa järjestetty<br />

kansainvälinen kaivosteollisuuskongressi<br />

ja Rovaniemen Fennoscandian<br />

Exploration & Mining -konferenssi.<br />

Turvevaroja kartoitettiin ja arvioitiin<br />

saman verran kuin edellisvuonna.<br />

Raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä<br />

102 miljoonaa suokuutiometriä<br />

ylitti raportointitavoitteen. Budjettivaroin<br />

tehtävä kartoitus jäi lievästi<br />

tavoitteesta. Teollisuuden tilaamat<br />

tuotantoa ohjaavat yksityiskohtaiset<br />

Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 2005<br />

tutkimukset lisääntyivät 3 000 hehtaariin.<br />

Turvevarojen kartoituksella<br />

<strong>tutkimuskeskus</strong> varmistaa teollisuuden<br />

raaka-ainereservit energiapoliittisten<br />

linjausten mukaisesti.<br />

Yhteiskunnan vesihuollossa pohjavesivarojen<br />

merkitys kasvaa edelleen.<br />

Hyvän yhteistyön ansiosta toimijoiden<br />

roolit ovat selkiintyneet ja<br />

tutkimuskeskuksen rooli geologisten<br />

rakennemallien tuottajana on vahvistunut.<br />

GTK osallistui Pohjois-Irlannin<br />

geokemialliseen kartoitukseen<br />

osana TELLUS-projektia, jossa analysoidaan<br />

purovesinäytteitä sekä maaseutu-<br />

että kaupunkiympäristöistä<br />

tavoitteena geokemiallinen tietokanta<br />

ja geokemiallinen kartta.<br />

Suoritteet<br />

Tavoite Toteuma<br />

KTM:lle raportoidut valtaukset, lkm 13 6<br />

KTM:lle raportoidut myyntikelpoiset esiintymäaiheet 4 4<br />

Turvevarojen inventointi<br />

– inventoitu suoala, km 2 300 308<br />

– raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm 3 100 102

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

13<br />

Tiedonhallintaa kehitettiin<br />

käyttäjäystävälliseksi<br />

GTK:n tehtävänä on turvata yhteiskunnan<br />

tarvitseman geotiedon<br />

ylläpito ja saatavuus sekä edistää<br />

sen monipuolista käyttöä.<br />

Tietopalvelut eri muodoissaan muodostavat<br />

keskeisen rajapinnan GTK:n<br />

tiedontuotannon ja geologisen tiedon<br />

käyttäjien välillä. Tietoverkkojen kehitys<br />

ja sen myötä koko tiedonjakelun<br />

teknologian uudistuminen mahdollistavat<br />

palvelujen kehittämisen aivan<br />

uudelle tasolle. Samalla tämä mahdollisuus<br />

on myös mittava haaste, johon<br />

tarttuminen edellyttää jatkuvaa<br />

panostusta teknologiaan, aineistojen<br />

hallintaan sekä toimintatapojen<br />

kehittämiseen.<br />

Tähän haasteeseen GTK on uudistetun<br />

strategiansa mukaisesti päättänyt<br />

vastata: GTK pyrkii määrätietoisesti<br />

moderniksi Geotietokeskukseksi,<br />

joka elää ja kehittyy ympäröivän<br />

yhteiskunnan tietotarpeiden mukaan.<br />

Tavoitteena on, että GTK pystyy<br />

jakamaan kaiken hallinnoimansa tiedon<br />

verkon välityksellä. Tätä silmällä<br />

pitäen verkkopalveluita on monipuolistettu,<br />

selkeytetty ja uudistettu teknisesti.<br />

Internet-sivujen ylläpidon ja<br />

kehittämisen välineeksi otettiin käyttöön<br />

uusi järjestelmä, jota hyödyntäen<br />

GTK:n laaja englanninkielinen<br />

sivusto uusittiin perinpohjaisesti.<br />

Myös lukuisia uusia aineistokokonaisuuksia<br />

saatiin verkkopalvelujen piiriin.<br />

Merkittävimpiä olivat geokemiallinen<br />

ympäristövaikutuskartta, joka<br />

selainsovelluksena mahdollistaa mm.<br />

ihmiselle haitallisten alkuaineiden<br />

taustapitoisuuksien tarkastelun tietoverkon<br />

välityksellä, sekä maaperäkartan<br />

käyttöoppaan verkkoversio, joka<br />

avaa maaperäaineiston käyttömahdollisuuksia<br />

myös muille kuin geologiaa<br />

työkseen tekeville. Verkkopalve-<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Geonäyttely Espoossa kertoo kaikenikäisille kivistä ja geologisista ilmiöistä.<br />

lujen ulkoinen käyttö onkin kasvanut<br />

keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa<br />

kolmen viimeisen vuoden aikana,<br />

ja asiakkaiden positiivinen palaute<br />

kannustaa jatkamaan valitulla linjalla.<br />

Merkittävä osa tietopalveluiden<br />

uudistumista oli Espoon toimipaikan<br />

informaatiopalveluiden valmistuminen<br />

myös Geonäyttelyn ja museon<br />

osalta. Perinteistä ja modernia näyttelytekniikkaa<br />

yhdistelevä, yleisölle<br />

avoin kokonaisuus on suunnattu kaikille<br />

kivistä ja geologiasta kiinnostuneille.<br />

GTK osallistui omalla panoksellaan<br />

myös useiden muiden<br />

näyttelyjen sekä luontopolkujen toteuttamiseen.<br />

Tietoa tuottavana organisaationa<br />

GTK:n tiedonhallinta on paljon muutakin<br />

kuin tietopalvelua. Oman toiminnan<br />

tehokkuus vaatii tietoprosessien<br />

sujuvuuden jatkuvaa kehittämistyötä<br />

sekä ohjelmisto- ja laitekannan<br />

suunnitelmallista uusimista. GTK:n<br />

paikkatietojen hallintajärjestelmä,<br />

Geotietoydin, saatiin operatiiviseen<br />

käyttöön turvevarojen kartoituksessa.<br />

Muun tiedonkeruun osalta käyttöönottoprojektit<br />

määriteltiin ja käynnistettiin.<br />

Toimipaikkojen välisten tietoliikenneyhteyksien<br />

nopeutuminen<br />

osana ministeriötason puitesopimusta<br />

mahdollisti uusien sovellusten käyttöönoton<br />

sekä operatiivisessa tiedonhallinnassa<br />

että viestintäyhteyksissä.<br />

Merkittävä työpanos tehtiin myös<br />

aineistojen hallinnan saralla. Outokumpu<br />

Oyj oli kertomusvuoden loppuun<br />

mennessä (2003-2005) luovuttanut<br />

GTK:n hallintaan 116 000<br />

numeerista havaintoa, lähes 5 000<br />

skannattua ja georeferoitua geologista<br />

karttaa sekä noin 4 250 syväkairausreiän<br />

tiedot analyyseineen. Myös<br />

GTK:n omana työnä tekemä arkistoraporttien<br />

numeeristaminen edistyi<br />

merkittävästi. Tämän työn hyöty näkyy<br />

sekä laajempana verkkopalveluna<br />

asiakkaille että tietopalvelun sisäisen<br />

tehokkuuden kasvuna.

14 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Maksullisten palvelujen<br />

kysyntä kasvoi<br />

Maksullisen toiminnan tavoitteena<br />

on täydentää alan palvelutarjontaa,<br />

lisätä GTK:n vaikuttavuutta ja tukea<br />

elinkeinoelämän kilpailukykyä.<br />

Maksullisen toiminnan asiakaspohja<br />

on laajentunut merkittävästi viime<br />

vuosina ja elinkeinoelämä on säilynyt<br />

tärkeimpänä asiakasryhmänä. GTK:n<br />

maksullisen toiminnan tulostavoitteet<br />

toteutuivat kertomusvuonna hyvin.<br />

Asiakaskunnan laajeneminen jatkui<br />

alan ja lähinnä raaka-ainevarojen etsinnän<br />

hyvästä suhdannekehityksestä<br />

johtuen. Geolaboratorion laboratoriopalvelujen<br />

hyvä ulkoinen kysyntä<br />

on jatkunut kotimaassa, kuten myös<br />

kaivannaisteollisuuden kiinnostus tutkimuskeskuksen<br />

tutkimusaineistoa<br />

kohtaan.<br />

Mineraalitekniikan laboratorioon<br />

Outokumpuun hankittiin uusi tehokas<br />

pyyhkäisyelektronimikroskopiaan<br />

pohjautuva mittausjärjestelmä Mineral<br />

Liberation Analyser (MLA). Laitteistolla<br />

tehdään kvantitatiivisia mineralogisia<br />

määrityksiä geologisistasekä<br />

rikastus- ja ympäristönäytteistä.<br />

Menetelmälle etsitään uusia sovellusalueita<br />

mm. malminetsintään ja<br />

ympäristötutkimuksiin.<br />

Afrikassa käynnissä olevissa kartoitushankkeissa<br />

toiminta on kertomusvuonna<br />

edennyt kustannuskehyksissä<br />

ja aikatauluissa. Hankkeille asetetut<br />

toiminnalliset tavoitteet, kuten<br />

osaamispääoman kartuttaminen ja lisäarvo<br />

kohdemaan kehitystyölle toteutunevat<br />

suunnitelmien mukaisesti.<br />

GTK:n suoritteiden laadun ja palvelukyvyn<br />

kehittäminen on jatkuvaa<br />

toimintaa ja pohjautuu sekä aktiiviseen<br />

asiakas- ja sidosryhmätoimintaan<br />

että laitoksen laatujärjestelmän<br />

mukaiseen toimintaan. Toimintaprosesseja<br />

kehitetään järjestelmällisesti<br />

edelleen laadun ja palvelukyvyn varmistamiseksi.<br />

Geopalvelut 2005<br />

Suoritteet<br />

Mittaus, testaus, näytteenotto Tavoite Toteuma<br />

Kemiallisesti analysoidut näytteet, lkm 120 000 114 172<br />

Poraukset (maaperän näytteenotto), m 15 000 16 609<br />

Kairaukset ostopalveluina (kallioperänäytteenotto), m 30 000 28 465<br />

Kairaukset ostopalveluina, m 35 000 22 806<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Geolaboratorion laboratoriopalvelujen ulkoinen kysyntä jatkui hyvänä kotimaassa. Mikroskopointia Outokummun mineraalitekniikan<br />

laboratoriossa.

K OLMIULOITTEISTA TIETOA R AAKA- AINETUTKIMUKSEN KÄYTTÖÖN 2005<br />

15<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Outokummun syväreikä valmistui<br />

Itä-Suomessa Outokummussa<br />

saatiin tammikuussa 2005 päätökseen<br />

ennätyksellisen syvän tutkimusreiän<br />

kairaus. 2 516 metrin<br />

syvyisen reiän teknisestä toteuttamisesta<br />

vastasivat venäläinen<br />

kairauksiin erikoistunut valtionyritys<br />

NEDRA ja kauppahuone<br />

Machinoimport. Tutkimushanke<br />

rahoitettiin pääosin valtion velkakonversiolla.<br />

Syväreiän kairaushanke perustui Suomen<br />

ja Venäjän hallitusten väliseen<br />

sopimukseen entisen Neuvostoliiton<br />

aikaisten valtionvelkojen osittaisesta<br />

kuittaamisesta Suomeen toimitettavilla<br />

tieteellisillä laitteilla ja tutkimuspalveluilla.<br />

Outokumpuun kairattu reikä<br />

vähensi Venäjän velkaa noin 7 milj.<br />

euroa. Velkakonversion käytöstä tutkimushankkeisiin<br />

on GTK:lla aiempaa<br />

kokemusta mm. vuosilta 2001–2003,<br />

jolloin venäläinen mittausryhmä teki<br />

Suomessa velkakonversio-sopimuksen<br />

perusteella seismisiä syväluotauksia yli<br />

2 000 linjakilometriä.<br />

GTK valitsi Outokummun syväreiän<br />

paikaksi sen vuoksi, että se on<br />

eräs tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista<br />

malmialueista Suomessa,<br />

vaikka varsinainen metallikaivostoiminta<br />

alueella päättyi jo 1980-luvulla.<br />

Aikaisemmat syväkairaukset ulottuivat<br />

Outokummussa vain noin 1 150<br />

m:n syvyyteen. GTK:n syväreikähankkeen<br />

tarkoituksena ei kuitenkaan ollut<br />

malminetsintä, vaan kallioperän perustutkimus<br />

ja reiän käyttö ”syvälaboratoriona”.<br />

Kuva: Kaj Västi, GTK<br />

Syväreikähankeen tuloksena on<br />

saatu aivan uusi näkökulma Outokummun<br />

alueen kallioperärakenteisiin.<br />

Syväreiän eräänä tavoitteena oli<br />

lävistää alueelta tunnettu seismisiä<br />

aaltoja voimakkaasti heijastava kerros<br />

1,3–1,5 km:n syvyydellä. Se osoittautui<br />

koostuvan samoista kivilajeista,<br />

joita Outokummun malmiesiintymän<br />

yhteydessä tavataan. Vastaavia<br />

heijastajia on alueen kallioperässä<br />

runsaasti. Hydrogeologiset tutkimukset<br />

osoittivat, että kallioperässä on<br />

myös hyvin suolaisia, kaasupitoisia<br />

kalliopohjavesiä. Lämpötila reiän<br />

Syväreiän kairaustorni Outokummussa.<br />

pohjalla on noin 40 astetta.<br />

Syväreikähanke sisälsi kairauksen<br />

ohella koko joukon ge<strong>of</strong>ysikaalisia<br />

mittauksia, kuten kallion sähkönjohtavuuden,<br />

tiheyden, magneettisten<br />

ominaisuuksien, lämpötilan sekä kallion<br />

koostumuksen määrittämistä<br />

erilaisten ge<strong>of</strong>ysikaalisten luotausten<br />

avulla. Outokummun syväreikä jätettiin<br />

auki kairauksen jälkeen, jotta sitä<br />

voidaan käyttää erilaisiin ge<strong>of</strong>ysikaalisiin<br />

ja geologisiin mittauksiin vielä<br />

vuosien ajan. Tutkimuksen teemat<br />

liittyvät mm. kallioperän pohjavesiolojen<br />

tarkempaan tutkimukseen ja<br />

vesinäytteiden pumppaamiseen kallion<br />

rakovyöhykkeistä ja kallioperässä<br />

mahdollisesti olevaan eliötoimintaan.<br />

Myös kallioperän seikkaperäistä rakennetta<br />

selvitetään reikäluotausten ja<br />

ge<strong>of</strong>ysikaalisten maanpintamittausten<br />

yhteistulkinnalla. Syväreiän kairasydännäytteitä<br />

tullaan hyödyntämään<br />

laajasti kallioperän fysikaalisten ja<br />

kemiallisten ominaisuuksien tutkimuksessa.<br />

Outokummun syväreikää ja sen<br />

näyteaineistoja käytetään GTK:n johtamassa<br />

laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa,<br />

johon osallistuu<br />

lähivuosina tutkimusryhmiä seitsemän<br />

eri maan tutkimuslaitoksista ja<br />

yliopistoista ja alan yrityksistä. Hanke<br />

on avoin kansallista ja kansainvälistä<br />

yhteistyötä varten, jotta reiästä saadaan<br />

irti suurin mahdollinen hyöty<br />

tutkimukselle.

16 V ERKSAMHETSÅRET 2005<br />

R ESUMÉ<br />

GTK har utvecklades som<br />

geologiskt kompetenscentrum<br />

Verksamheten inom geologiska forskningscentralen<br />

(GTK) drevs under<br />

det gångna året produktivt, och de<br />

uppställda målen nåddes till övervägande<br />

delar. Efterfrågan på centralens<br />

prestationer och tjänster var varierad<br />

och aktiv. Målet för publikationsverksamheten<br />

nåddes mer än dubbelt<br />

upp, vilket framför allt berodde på<br />

starka satsningar på utgivning.<br />

Liksom under de föregående åren inriktade<br />

GTK sina personal- och ekonomiska<br />

satsningar på naturresurssektorn.<br />

Under året preciserade GTK sin<br />

strategi. Visionen definierades som<br />

Geologi ger hållbar tillväxt och välstånd,<br />

och den inriktning som valdes<br />

var att utveckla centralen till ett kompetenscentrum<br />

i sin bransch. Detta<br />

skall särskilt ske på två delområden:<br />

dels att ha kunskap om geologiska<br />

naturresurser, inventering och hållbart<br />

bruk av dessa, dels att verka som<br />

en nationell central för information.<br />

Den nya organisationen gällde<br />

från årets början och arbetsmetoderna<br />

och -processerna finslipades under<br />

årets lopp. Resultatområdena är geologisk<br />

kartläggning, forskning och<br />

utveckling, sökandet efter och utvärderingen<br />

av naturresurser samt dataadministration.<br />

Ett komplement till<br />

resultatområdena är de avgiftsbelagda<br />

tjänsterna.<br />

GTK deltog med sina åtgärder i<br />

den av statsrådet eftersträvade utvecklingen<br />

för att höja regionernas effektivitet.<br />

Enheten i Västra <strong>Finland</strong> inledde<br />

sin verksamhet i Karleby i början<br />

av år 2006, enligt beslut av handelsoch<br />

industriministeriet.<br />

Minimikravet i det produktivitetsprogram<br />

som staten slagit fast för<br />

åren 2005-2011 är att de statliga organisationernas<br />

produktivitet skall öka<br />

med 2 procent. För GTK:s del innebär<br />

genomförandet av produktivitetsprogrammet<br />

att den totala personalstyrkan<br />

skall minska med 130 före år<br />

2011. Det viktigaste steget i produktivitetsprogrammet<br />

är en bolagisering<br />

av de kemiska laboratorieanalystjänsterna<br />

inom Geotjänster, så att den<br />

personal som arbetar i denna sektor<br />

överförs till det nya bolaget. En beredning<br />

av bolagiseringen inleddes<br />

mot slutet av år 2005.<br />

Den geologiska kartläggningen<br />

fortgick som planerat<br />

Den geologiska kartläggningen producerar<br />

basinformation och tillämpningar<br />

för gruvindustri, markdisposition,<br />

byggande och miljövård. Inom<br />

berg- och jordmånskarteringen innebar<br />

år 2005 början av en övergångsperiod<br />

som skall fortgå till år 2008, som<br />

går ut på att de konventionella karteringsprogrammen<br />

för ett kartblad i<br />

sänder ersätts med en behovsprövad<br />

funktionsmodell, baserad på modern<br />

datainsamling, -hantering och -distribution.<br />

I anslutning till detta inleddes,<br />

parallellt med andra karteringsarbeten,<br />

massiva utvecklingsprojekt. Ett av<br />

målen är att ta fram metoder som<br />

säkerställer att data från terrängen<br />

effektivt samlas i databaserna och att<br />

uppgifterna bearbetas och smidigt<br />

ställs till förfogande för dem som behöver<br />

sådana. Samtidigt kan centralen<br />

uppfylla kraven i EU:s och den nationella<br />

positionsdatastrategin, om kompatibiliteten<br />

och tillgängligheten av<br />

viktiga data samt anordnandet av datatjänster.<br />

Antalet GTK-publikationer<br />

större än någonsin<br />

Forskningen och utvecklingsarbetet<br />

producerar tillförlitlig basinformation<br />

till stöd för samhällets hållbara utveckling.<br />

Under året bedrev GTK aktiv<br />

forskning med mångsidiga forskningsobjekt<br />

och antalet publicerade,<br />

kollegialt bedömda artiklar var rekordstort.<br />

För att tillgodose behovet<br />

av effektivitet och serviceförmåga har<br />

GTK utvidgat sin nätverksbaserade<br />

funktionsmodell både inom <strong>Finland</strong><br />

och internationellt. Detta kommer<br />

fram både i form av täta kontakter<br />

med intressentgrupperna och i den<br />

tvärvetenskapliga, samfinansierade<br />

verksamheten, som under de senaste<br />

åren spelat en allt viktigare roll i<br />

GTK:s verksamhet.<br />

Framgångarna när det gäller att<br />

skaffa fram EU-finansiering har också<br />

ökat. Vid årsskiftet pågick 32 projekt<br />

med olika slags finansieringssystem;<br />

den totala finansieringen av dessa<br />

över flera års tid är omkring 7,8 milj.<br />

euro. Antalet uppstartade nya projekt<br />

översteg målsättningarna; särskilt<br />

många var projekten som hade beröring<br />

med miljörisker.<br />

Malmprospekteringen<br />

fortsatte livligt<br />

En av GTK:s viktigaste uppgifter är<br />

att utreda de naturresurser som finns<br />

i marken i <strong>Finland</strong>, och deras användbarhet<br />

som grund för hållbar utveckling.<br />

Den geologiska information som<br />

forskningscentralen producerar ligger<br />

till grund för malmletningen. Därtill<br />

utnyttjas centralens specialist-, laboratorie-<br />

och mineraltekniska tjänster<br />

av många företag. Tack vare den intensiva<br />

malmprospekteringen var<br />

GTK:s intäkter från gruvindustrin år<br />

2005 högre än någonsin, över fyra<br />

miljoner euro.<br />

GTK utvecklar aktivt gruvindustrins<br />

verksamhetsförutsättningar genom<br />

att producera ny information<br />

och analyser, särskilt på områden som

V ERKSAMHETSÅRET 2005<br />

17<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

II Salpausselkä-randbildning, Asikkala. II Salpausselkää, Asikkala.<br />

har att göra med berggrundens råämnespotential,<br />

likaså genom att göra<br />

den geologiska informationen mera<br />

tillgänglig. I <strong>Finland</strong> verkade år 2005<br />

över 40 malmprospekteringsbolag,<br />

som främst inriktade sig på guld,<br />

nickel, diamanter och platinametaller.<br />

De totala satsningarna på malmletning<br />

var ca 35 milj. euro. Flera gruvprojekt<br />

pågår för närvarande och<br />

många av dessa baseras på fyndigheter<br />

som hittats av GTK.<br />

Dataadministrationen har<br />

blivit mer användartillvänd<br />

GTK har uppgiften att säkerställa<br />

upprätthållandet av de geologiska<br />

data som samhället behöver, att se till<br />

att dessa data är tillgängliga och att<br />

främja mångsidigt utnyttjade av<br />

dessa. Datatjänsterna i deras olika<br />

former bildar ett viktigt gränssnitt<br />

mellan GTK:s produktion av information<br />

och de instanser som behöver<br />

geologiska data. Datanätens utveckling<br />

och den fullständiga reform av<br />

datadistributionen som den har medfört<br />

innebär att tjänsterna kunnat<br />

föras upp till en helt ny servicenivå.<br />

Möjligheterna som utvecklingen<br />

skapar är samtidigt en betydande<br />

utmaning, som kräver kontinuerliga<br />

satsningar på teknologi, dataadministration<br />

och procedurer.<br />

Målet är att GTK på internet skall<br />

kunna ge ut hela den information<br />

som centralen rår över. Med detta<br />

som grund har webbtjänsterna diversifierats,<br />

förtydligats och förnyats tekniskt.<br />

År 2005 infördes ett nytt system<br />

för upprätthållande och utveckling av<br />

webbsidorna. Tack vare systemen<br />

kunde GTK:s omfattande engelskspråkiga<br />

sidor förnyas radikalt.<br />

Ökad efterfrågan på<br />

avgiftsbelagda tjänster<br />

Syftet med den avgiftsbelagda verksamheten<br />

är att komplettera utbudet<br />

av tjänster i branschen, att öka verkningarna<br />

av det som GTK gör samt<br />

E K ONOMISK ÖVERSIKT<br />

Ekonomin har övervakats noga<br />

Anslaget i statsbudgeten för GTK var<br />

41,4 milj. euro. Från föregående år<br />

fanns 2,8 milj. euro över, så GTK disponerade<br />

under året över ett verksamhetsanslag<br />

på 44,2 milj. euro.<br />

Mängden medel som användes under<br />

året var 40,5 milj. euro.<br />

Proportionen mellan intäktsfinansiering<br />

och finansiering utifrån<br />

hölls i stort sett på samma nivå som<br />

under år 2004. Intäkterna steg till 13,4<br />

milj. euro, en ökning sedan föregående<br />

år med 3,1 procent. Intäkterna från<br />

den avgiftsbelagda verksamheten var<br />

9,7 milj. euro. Ökningen beror på att<br />

externa bidrag kommit från andra<br />

håll än staten, bl.a. i form av bidrag<br />

för EU-finansierade samarbetsprojekt.<br />

Med intäktsfinansiering och ut-<br />

att bilda ett stöd för näringslivets<br />

konkurrenskraft. Klientunderlaget<br />

har vidgats avsevärt under de senaste<br />

åren, närmast till följd av de goda<br />

konjunkturerna för letandet efter<br />

råvaror. Näringslivet är som tidigare<br />

den största klientgruppen. Den goda<br />

utvecklingen av efterfrågan på geolaboratoriets<br />

tjänster bland utomstående<br />

har fortsatt inom landet, liksom<br />

också gruvindustrins tilltagande intresse<br />

för det material som forskningscentralen<br />

erbjuder.<br />

omstående bidrag kunde 25 procent<br />

av de budgeterade kostnaderna täckas.<br />

Den övervägande delen av verksamheten<br />

finansierades som tidigare<br />

med de egna budgetmedlen. Målsättningarna<br />

överskreds både för den avgiftsbelagda<br />

verksamhetens del och<br />

beträffande det totala intäktsmålet.<br />

De sammanlagda kostnaderna för<br />

verksamheten år 2005 var 55,2 milj.<br />

euro, i stort sett samma nivå som året<br />

innan. I GTK:s intäkts- och kostnadskalkyl<br />

ingår personalkostnader för<br />

32,5 milj. euro och deras andel av<br />

verksamhetens totalkostnader var<br />

58 procent.<br />

GTK:s balansomslutning var ca<br />

16,3 milj. euro, en minskning från<br />

året innan med 1,43 milj. euro.

▼<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

J ULKAISUTOIMINTA<br />

19<br />

Tutkimustulosten raportointi<br />

Geologisia tutkimustuloksia raportoidaan<br />

GTK:n omissa julkaisuissa,<br />

muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä<br />

julkaisuissa, kongresseissa ja<br />

seminaareissa sekä laitoksen verkkosivuilla.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Julkaisuja ja karttoja myydään<br />

GTK:n Espoon toimitilojen yhteydessä<br />

sijaitsevassa Julkaisumyynnissä,<br />

osoite Betonimiehenkuja 4,<br />

PL 96, 02151 Espoo, sähköposti<br />

julkaisumyynti@gtk.fi. Lisäksi<br />

julkaisuja myyvät Itä- ja Pohjois-<br />

Suomen yksikköjen kirjastot.<br />

www.gtk.fi<br />

Tutkimuskeskuksella on laajat verkkosivut,<br />

joilla on runsaasti tietoa<br />

kaikista GTK:n julkaisemista tutkimuksista<br />

ja tutkimustuloksista.<br />

Verkkosivuilta käyttäjä löytää myös<br />

ajankohtaista tietoa GTK:n kartoitus-<br />

ja tutkimustoiminnasta, palveluista<br />

sekä tutkimusrekisterin ja täydelliset<br />

julkaisuluettelot. Verkossa<br />

ylläpidetään myös laajaa kartta- ja<br />

paikkatietoaineistoa sekä geologisten<br />

valokuvien kuvapankkia.<br />

Tiedotuslehti<br />

GTK julkaisee maksuttoman sidosryhmälehden<br />

GeoFoorumin kolme<br />

kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan<br />

laajasti ja kansantajuisesti geologian<br />

ilmiöistä, ajankohtaisista tutkimushankkeista<br />

sekä GTK:n julkaisemista<br />

tutkimustuloksista. GeoFoorumi<br />

ilmestyy suomeksi, mutta sisältää<br />

artikkeleita ruotsiksi ja englanniksi.<br />

GeoFoorumi on luettavissa verkossa<br />

osoitteessa www.gtk.fi/ajankohtaista/GeoFoorumi,<br />

ja tilattavissa<br />

painettuna sähköpostilla<br />

viestinta@gtk.fi tai puhelimella<br />

020 550 2242/Taina Järvinen.<br />

GTK julkaisee geologisia retkeilykarttoja.<br />

Retkeilijöitä Orinoron kurussa Leppävirralla.<br />

Pitkälehtinen kihokki, Leivonmäki.

20 J ULKAISUTOIMINTA<br />

Maa- ja<br />

kallioperäkartoitukset 2005<br />

Indeksikartta näyttää alueet, joissa<br />

GTK teki kartoituksia vuonna 2005.<br />

Värit kuvaavat kartoitettuja alueita<br />

ja missä muodossa tulokset ovat<br />

saatavana.<br />

18<br />

28<br />

39<br />

38<br />

49<br />

27<br />

37<br />

47<br />

26<br />

36<br />

46<br />

25<br />

35<br />

45<br />

24<br />

34<br />

44<br />

13<br />

23<br />

33<br />

43<br />

12<br />

22<br />

32<br />

42<br />

11<br />

21<br />

31<br />

41<br />

10<br />

20<br />

30<br />

Maaperäkartoitus 1:20 000<br />

Jordartskartering<br />

Mapping <strong>of</strong> Quaternary Deposits<br />

Kartta saatavissa painettuna ja/<br />

tai numeerisena 2005<br />

Kartan publicerad och/<br />

eller tillgänglig i digital form 2005<br />

Sheet published and/<br />

or data released in digital form 2005<br />

Kartoitettavana 2005<br />

Kartläggning pågår 2005<br />

Mapping in progress 2005<br />

Kallioperäkartoitus<br />

Berggrundskartering<br />

Mapping <strong>of</strong> PreQuaternary Rocks<br />

Kartta 1:100 000 julkaistu 2005<br />

Kartan 1:100 000 publicerad 2005<br />

Sheet 1:100 000 published 2005<br />

Kartoitus 1:100 000 käynnissä 2005<br />

Kartläggning 1:100 000 pågår 2005<br />

Mapping 1:100 000 in progress 2005<br />

Kartoitus 1:200 000 käynnissä 2005<br />

Kartläggning 1:200 000 pågår 2005<br />

Mapping 1:200 000 in progress 2005

J ULKAISULUETTELOT<br />

21<br />

GTK:n julkaisut ja<br />

raportit vuonna 2005<br />

Julkaisut ovat myös kokoteksteinä<br />

(pdf) GTK:n informaatiopalveluiden<br />

verkkosivuilla<br />

www.gtk.fi/palvelut/info.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Bulletin<br />

402 Lamberg, Pertti 2005: From genetic<br />

concepts to practice – lithogeochemical<br />

identification <strong>of</strong> Ni-Cu mineralised intrusions<br />

and localisation <strong>of</strong> the ore. 264 s.,<br />

liitteenä CD. (Väitöskirja). (15 €)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Special Paper<br />

38 Autio, Sini (toim.) 2005: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research<br />

2003–2004. 100 s. (27 €)<br />

39 Airo, Meri-Liisa (toim.) 2005: Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: Methods,<br />

System Characteristics and Applications.<br />

197 s., 8 liitettä. (40 €)<br />

40 Ojala, Antti E. K. (toim.) 2005: Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic<br />

regions in <strong>Finland</strong>: Proceedings <strong>of</strong> the<br />

workshop organized within the Finnish<br />

National Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA) Kilpisjärvi Biological Station,<br />

<strong>Finland</strong>, January 13-14th 2005. 130 s.<br />

(40 €)<br />

Tutkimusraportti – Report<br />

<strong>of</strong> Investigation<br />

158 Lehtonen, Matti I.; Kujala, Hannu;<br />

Kärkkäinen, Niilo; Lehtonen, Arja; Mäkitie,<br />

Hannu; Mänttäri, Irmeli; Virransalo,<br />

Petri & Vuokko, Jouko 2005: Etelä-Pohjanmaan<br />

liuskealueen kallioperä. Summary:<br />

Pre-Quaternary rocks <strong>of</strong> the South<br />

Ostrobothnian Schist Belt. 125 s., 3 liitettä,<br />

1 liitekartta. (55 €)<br />

Opas – Guide<br />

51a Alapieti, T. T. & Kärki, A. J. (toim.)<br />

2005. Field trip guidebook: Early Palaeoproterozoic<br />

(2.5–2.4) Tornio – Näränkävaara<br />

layered intrusion belt and related<br />

chrome and platinum-group element<br />

mine-ralization, northern <strong>Finland</strong>. 110 s.<br />

(20 €)<br />

51b Mutanen, Tapani 2005. Field trip<br />

guidebook: The Akanvaara intrusion and<br />

the Keivitsa – Satovaara Complex, with<br />

stops at Kaikkivaltiaanlehto and Särkivaara<br />

intrusions. 124 s. (20 €)<br />

Turvetutkimusraportti – Report<br />

<strong>of</strong> Peat Investigation<br />

358 Stén, Carl-Göran & Moisanen,<br />

Markku 2004: Tammelan suot ja turpeen<br />

käyttökelpoisuus. Osa 2. Abstract: The<br />

peatlands and the usefulness <strong>of</strong> peat in<br />

Tammela, southern <strong>Finland</strong>. Part 2. 109 s.,<br />

7 liitettä. (16,50 €)<br />

359 Stén, Carl-Göran & Toivonen, Tapio<br />

2005: Kokemäen suot ja niiden turvevarat.<br />

Summary: The peatlands and peat reserves<br />

<strong>of</strong> Kokemäki, Southwest <strong>Finland</strong>. 44<br />

s., 4 liitettä. (10,50 €)<br />

360 Turunen, Jukka & Herranen, Teuvo<br />

2005: Ylivieskassa tutkitut suot ja niiden<br />

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands<br />

and peat resources <strong>of</strong> Ylivieska, western<br />

<strong>Finland</strong>. Part 2. 67 s., 4 liitettä. (14 €)<br />

361 Häikiö, Jukka & Herranen, Teuvo<br />

2005: Merijärvellä tutkitut suot ja niiden<br />

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands<br />

and peat resources <strong>of</strong> Merijärvi, central<br />

<strong>Finland</strong>. 31 s., 5 liitettä. (9 €)<br />

362 Luukkanen, Ari 2005: Kiuruvedellä<br />

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7.<br />

Abstract: The peatlands and peat reserves<br />

<strong>of</strong> Kiuruvesi. Part 7. 44 s., 4 liitettä.<br />

(17,50 €)<br />

363 Toivonen, Tapio 2005: Siikaisissa tutkitut<br />

suot ja niiden turvevarat. Abstract:<br />

The peatlands and peat reserves <strong>of</strong> Siikainen,<br />

western <strong>Finland</strong>. 64 s., 5 liitettä.<br />

(11,50 €)<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset,<br />

tiedonanto – Nuclear Waste<br />

Disposal Research, Report<br />

122 Jääskeläinen, Paula & Korhonen, Kimmo<br />

2005: Kopparnäsin tutkimukset vuonna<br />

2004. 41 s. (9 €)<br />

Vuosikertomus – Annual Report<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> GTK. Vuosikertomus<br />

2004. 52 s.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> GTK.<br />

Annual Report 2004. 52 s.<br />

Erikoisjulkaisut – Miscellaneous<br />

publications<br />

Haavisto-Hyvärinen, Maija & Kutvonen,<br />

Harri 2005: Maaperäkartan käyttöopas.<br />

Verkkojulkaisu.<br />

Heikkinen, P. M. (toim.) & Noras, P.<br />

(toim.); Mroueh, U.-M.; Vahanne, P.;<br />

Wahlström, M.; Kaartinen, T.; Juvankoski,<br />

M.; Vestola, E.; Mäkelä, E.; Leino, T.;<br />

Kosonen, M.; Hatakka, T.; Jarva,<br />

J.; Kauppila, T.; Leveinen, J.; Lintinen,<br />

P.; Suomela, P.; Pöyry, H.; Vallius,<br />

P.; Nevalainen, J.; Tolla, P. & Komppa,<br />

V. 2005: Kaivoksen sulkemisen käsikirja.<br />

165 s. (Maksuton)<br />

Johansson, Peter & Kujansuu, Raimo<br />

(toim.); Eriksson, Brita; Grönlund, Tuulikki;<br />

Johansson, Peter; Kejonen, Aimo;<br />

Kujansuu, Raimo; Maunu, Matti; Mäkinen,<br />

Kalevi; Saarnisto, Matti; Virtanen,<br />

Kimmo & Väisänen, Ulpu 2005: Pohjois-<br />

Suomen maaperä: maaperäkarttojen<br />

1:400 000 selitys. Summary: Quaternary<br />

deposits <strong>of</strong> Northern <strong>Finland</strong> – Explanation<br />

to the maps <strong>of</strong> Quaternary deposits<br />

1:400 000. 236 s. (27 €)<br />

Lahti, Seppo I. (toim.); Raivio, Paula &<br />

Laitakari, Ilkka (with contributions by)<br />

2005: Orbicular rocks in <strong>Finland</strong>. 177 s.<br />

(30 €)<br />

Lehtonen, Marjaleena 2005: Kimberlites in<br />

<strong>Finland</strong>: Information about the mantle<br />

<strong>of</strong> the Karelian Craton and implications<br />

for diamond exploration. 109 s. (Väitöskirja).<br />

(Maksuton)<br />

Salminen, R. (chief-editor); Batista, M. J.;<br />

Bidovec, M.; Demetriades, A.; De Vivo, B.;<br />

De Vos, W.; Duris, M.; Gilucis, A.; Gregorauskiene,<br />

V.; Halamic, J.; Heitzmann,<br />

P.; Lima, A.; Jordan, G.; Klaver, G.; Klein,<br />

P.; Lis, J.; Locutura, J.; Marsina, K.; Mazreku,<br />

A.; O’Connor, P. J.; Olsson, S. Å.;<br />

Ottesen, R.-T.; Petersell, V.; Plant, J. A.;<br />

Reeder, S.; Salpeteur, I.; Sandström, H.;<br />

Siewers, U.; Steenfelt, A. & Tarvainen, T.<br />

2005: Geochemical Atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1:<br />

Background Information, Methodology<br />

and Maps. 525 s. (63 €)<br />

Sarala, Pertti 2005: Glacial morphology<br />

and dynamics with till geochemical exploration<br />

in the ribbed moraine area <strong>of</strong><br />

Peräpohjola, Finnish Lapland. 141 s. (Väitöskirja).<br />

(Maksuton)<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

2005: 10th International Platinum Symposium,<br />

”Platinum-Group Elements –<br />

from Genesis to Beneficiation and Environmental<br />

Impacts” August 8–11, 2005<br />

Oulu, <strong>Finland</strong>: Extended abstracts. 617 s.<br />

(Maksuton)

22 J ULKAISULUETTELOT<br />

Suomen geologinen kartta – <strong>Geological</strong> map <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 1:100 000<br />

–Kallioperäkartat – Pre-Quaternary rocks (8 €)<br />

1142 Mäntyluoto Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu<br />

1144 Kankaanpää Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu<br />

2613 Ylitornio Perttunen, Vesa<br />

Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000, selitykset –<br />

Explanation to the maps <strong>of</strong> Quaternary Deposits 1:20 000/1:50 000<br />

2431 07 Ylivieska Saarelainen, Jouko &<br />

Turunen, Jukka<br />

3233 11 Mielojärvi Huttunen, Timo<br />

323312 Leisniemi Huttunen, Timo<br />

324101 Iisvesi Kejonen, Aimo<br />

324203 Syvänniemi Kejonen, Aimo<br />

324204 Kutunkylä Kejonen, Aimo<br />

324207 Vehmasmäki Kejonen, Aimo<br />

324208 Kurkimäki Kejonen, Aimo<br />

324209 Haminalahti Kejonen, Aimo<br />

324211 Hiltulanlahti Kejonen, Aimo<br />

324212 Kuopio Kejonen, Aimo<br />

333207 Ala-Pitkä Kejonen, Aimo<br />

3344 Laakajärvi Kontinen, Asko<br />

4312 Ylä-Luosta Paavola, Jorma<br />

4313 Koli Pekkarinen, Lauri J.; Kohonen, Jarmo;<br />

Vuollo, Jouni & Äikäs, Olli<br />

333208 Mäntylahti Kejonen, Aimo<br />

3333 01 Jännevirta Saarelainen, Jouko<br />

3342 01 Vieremä Saarelainen, Jouko<br />

3421 06 Tyrnävä Johansson, Peter, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3422 12 Ylikiiminki Pihlaja, Jouni, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3424 03 Juopuli Pihlaja, Jouni, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3632 06 Ruopsa Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti<br />

3632 09 Soppela Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti<br />

4224 11 Kontiolahti Saarelainen, Jouko<br />

4322 11 Portinsalo Saarelainen, Jouko & Luukkanen, Ari<br />

Vuonna 2005 valmistuneet numeeristetut maaperäkartat<br />

1:20 000/1:50 000 (suluissa vastaava geologi)<br />

2213 01 Latovesi (Heikki Rainio)<br />

2213 02 Länsi-Aure (Heikki Rainio)<br />

2213 03 Aurejärvi (Heikki Rainio)<br />

2213 04 Juhtimäki (Heikki Rainio)<br />

2213 05 Riuttanen (Heikki Rainio)<br />

2213 06 Itä-Aure (Heikki Rainio)<br />

2213 07 Kuru (Heikki Rainio)<br />

3123 01 Paaso (Heikki Rainio)<br />

3123 02 Kuortti (Heikki Rainio)<br />

3123 03 Vastamäki (Heikki Rainio)<br />

3123 04 Enonvesi (Heikki Rainio)<br />

3123 05 Koiravesi (Heikki Rainio)<br />

3123 06 Pertunmaa (Heikki Rainio)<br />

3123 07 Juolasvesi (Heikki Rainio)<br />

3123 08 Lahnavesi (Heikki Rainio)<br />

3123 09 Lahnaniemi (Heikki Rainio)<br />

3123 10 Varpanen (Heikki Rainio)<br />

3123 11 Mäntyharju (Heikki Rainio)<br />

3123 12 Tiilikkala (Heikki Rainio)<br />

3224 05 Kiesimä (Timo Huttunen)<br />

3244 03 Vaajasalo (Aimo Kejonen)<br />

3421 06 Tyrnävä (Peter Johansson)<br />

3422 12 Ylikiiminki (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)<br />

3424 03 Juopuli (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)<br />

3632 06 Ruopsa (Ulpu Väisänen)<br />

3632 09 Soppela (Ulpu Väisänen)<br />

GTK:n päätearkistoon saapuneet raportit<br />

GTK julkistaa tutkimustensa tuloksia myös arkistoraporttisarjoissaan.<br />

Vuonna 2005 saapui GTK:n päätearkistoon raportteja yhteensä 146 kpl, jotka jakaantuvat eri aihealueisiin<br />

(sarjoihin) seuraavasti:<br />

Malmitutkimukset (M-sarja): 66 kpl<br />

Kallioperätutkimukset (K-sarja): 3 kpl<br />

Kiviainestutkimukset (KA-sarja): 6 kpl<br />

Maaperätutkimukset (P-sarja): 12 kpl<br />

Ge<strong>of</strong>ysikaaliset tutkimukset (Q-sarja): 18 kpl<br />

Geokemialliset tutkimukset (S-sarja): 5 kpl<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset (Y-sarja): 1 kpl<br />

Kaukokartoitus (RS-sarja ): 29 kpl<br />

Tietohallinto (TA-sarja): 1 kpl<br />

Kansainvälinen toiminta (UT-sarja): 5 kpl<br />

Tiedot GTK:n päätearkistoon saapuneista raporteista ovat RAPGEO-tietokannassa, verkko-osoite:<br />

http://info.gtk.fi/. Osa raporteista on saatavissa kokoteksteinä, pdf-muodossa.

J ULKAISULUETTELOT<br />

23<br />

GTK:n henkilökunnan<br />

julkaisut vuonna 2005<br />

Luettelossa on 22.3.2006 mennessä<br />

FINGEO-tietokantaan rekisteröidyt,<br />

referoidut julkaisut ja artikkelit, joiden<br />

tekijöistä vähintään yksi on kuulunut<br />

GTK:n henkilökuntaan. Edellisen vuosikertomuksen<br />

ilmestymisen jälkeen<br />

rekisteröidyt julkaisut vuodelta 2004<br />

löytyvät FINGEO-tietokannasta.<br />

Kansainväliset referoidut julkaisut:<br />

Casanova, Joël; Négrel, Philippe;<br />

Blomqvist, Runar 2005. Boron isotope<br />

fractionation in groundwaters as an indicator<br />

<strong>of</strong> past permafrost conditions in the<br />

fractured crystalline bedrock <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Water Research 39 (2–3),<br />

362–370.<br />

Dreyer, Annekatrin; Blodau, Christian; Turunen,<br />

Jukka; Radke, Michael 2005. The<br />

spatial distribution <strong>of</strong> PAH depositions to<br />

peatlands <strong>of</strong> eastern Canada. Atmospheric<br />

Environment 39 (20), 3725–3733.<br />

Dreyer, Annekatrin; Radke, Michael; Turunen,<br />

Jukka; Blodau, Christian 2005.<br />

Long-term change <strong>of</strong> polycyclic aromatic<br />

hydrocarbon deposition to peatlands <strong>of</strong><br />

eastern Canada. Environmental Science &<br />

Technology 39 (11), 3918–3924.<br />

Eilu, Pasi; Weihed, Pär 2005. Fennoscandian<br />

Shield – orogenic gold deposits. In:<br />

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics<br />

and ore deposit evolution in Europe. Ore<br />

Geology Reviews 27 (1–4), 326–327.<br />

Elliott, B. A.; Peck, W. H.; Rämö, O. T.;<br />

Vaasjoki, M.; Nironen, M. 2005. Magmatic<br />

zircon oxygen isotopes <strong>of</strong> 1.88-1.87 Ga<br />

orogenic and 1.65–1.54 Ga anorogenic<br />

magmatism in <strong>Finland</strong>. Mineralogy and<br />

Petrology 85 (3–4), 223–241.<br />

Ericsson, Magnus; Noras, Pentti 2005. Rocky<br />

future. Materials World 13 (7), 33–35.<br />

Frisén, Rune; Johansson, Carl Erik; <strong>Suomi</strong>nen,<br />

Veli 2005. Archipelagos in the Baltic<br />

Sea. In: Seppälä, M. (ed.) The physical<br />

geography <strong>of</strong> Fennoscandia. Oxford:<br />

Oxford University Press, 267–281.<br />

Furnes, Harald; Banerjee, Neil R.; Muehlenbachs,<br />

Karlis; Kontinen, Asko 2005.<br />

Preservation <strong>of</strong> biosignatures in metaglassy<br />

volcanic rocks from the Jormua<br />

ophiolite complex, <strong>Finland</strong>. Precambrian<br />

Research 136 (2), 125–137.<br />

Hanski, E.; Huhma, H. 2005. Central Lapland<br />

greenstone belt. In: Lehtinen, M.,<br />

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution<br />

<strong>of</strong> the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14.<br />

Amsterdam: Elsevier. 139–193.<br />

Hanski, Eero; Huhma, Hannu; Perttunen,<br />

Vesa 2005. SIMS U-Pb, Sm-Nd isotope and<br />

geochemical study <strong>of</strong> an arkosite-amphibolite<br />

suite, Peräpohja Schist Belt: evidence<br />

for ca. 1.98 Ga A-type felsic magmatism in<br />

northern <strong>Finland</strong>. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (1), 5–29.<br />

Hattori, Keiko; Takahashi, Yoshio; Guillot,<br />

Stephane; Johanson, Bo 2005. Occurrence<br />

<strong>of</strong> arsenic (V) in forearc mantle serpentinites<br />

based on X-ray absorption spectroscopy<br />

study. Geochimica et Cosmochimica<br />

Acta 69 (23), 5585–5596.<br />

Iljina, M.; Hanski, E. 2005. Layered mafic<br />

intrusions <strong>of</strong> the Tornio-Näränkävaara<br />

belt. In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &<br />

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

101–137.<br />

Kankaala, Paula; Käki, Tiina; Mäkelä, Suvi;<br />

Ojala, Anne; Pajunen, Hannu; Arvola, Lauri<br />

2005. Methane efflux in relation to plant<br />

biomass and sediment characteristics in<br />

stands <strong>of</strong> three common emergent macrophytes<br />

in boreal mesoeutrophic lakes.<br />

Global Change Biology 11 (1), 145–153.<br />

Kohonen, J.; Rämö, O. T. 2005. Sedimentary<br />

rocks, diabases, and late cratonic evolution.<br />

In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &<br />

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

563–603.<br />

Kontinen, A.; Sorjonen-Ward, P.; Peltonen,<br />

P.; Kuronen, U. 2005. Some new constraints<br />

on hydrothermal alteration and<br />

deformation <strong>of</strong> the Paleoproterozoic serpentinite-hosted<br />

Outokumpu Cu-Co-Ni-<br />

Zn-Au deposits, <strong>Finland</strong>. In: Mao, J. &<br />

Bierlein, F. P. (eds.) Mineral deposit research:<br />

meeting the global challenge: proceedings<br />

<strong>of</strong> the Eighth Biennial SGA Meeting,<br />

Beijing, China, 18–21 August 2005.<br />

Vol. 1. Berlin: Springer, 639–642.<br />

Kupiainen, Kaarle J.; Tervahattu, Heikki;<br />

Räisänen, Mika; Mäkelä, Timo; Aurela,<br />

Minna; Hillamo, Risto 2005. Size and composition<br />

<strong>of</strong> airborne particles from pavement<br />

wear, tires, and traction sanding. Environmental<br />

Science & Technology 39 (3),<br />

699–706.<br />

Kurhila, Matti; Vaasjoki, Matti; Mänttäri,<br />

Irmeli; Rämö, Tapani; Nironen, Mikko<br />

2005. U-Pb ages and Nd isotope characteristics<br />

<strong>of</strong> the lateorogenic, migmatizing microcline<br />

granites in southwestern <strong>Finland</strong>.<br />

Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong><br />

77 (2), 105–128.<br />

Lahti, I.; Korja, T.; Kaikkonen, P.; Vaittinen,<br />

K. 2005. Decomposition analysis <strong>of</strong> the<br />

BEAR magnetotelluric data: implications<br />

for the upper mantle conductivity in the<br />

Fennoscandian Shield. Geophysical Journal<br />

International 163 (3), 900–914.<br />

Lahtinen, R.; Korja, A.; Nironen, M. 2005.<br />

Paleoproterozoic tectonic evolution. In:<br />

Lehtinen, M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T.<br />

(eds.) Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key<br />

to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier. 481–531.<br />

Lamberg, P.; Välimaa, J.; Parkkinen, J.; Kojonen,<br />

K. 2005. Structural, geochemical<br />

and magmatic modelling <strong>of</strong> the early<br />

Proterozoic Keivitsa Ni-Cu-PGE deposit in<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th<br />

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group<br />

elements – from genesis to<br />

beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended<br />

abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, 160–163.<br />

Lehtinen, M.; Nurmi, P. A.; Rämö, O. T.<br />

(eds.) 2005. Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

Geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

736 p.

24 J ULKAISULUETTELOT<br />

Lehtonen, M. L.; Marmo, J. S.; Nissinen, A.<br />

J.; Johanson, B. S.; Pakkanen, L. K. 2005.<br />

Glacial dispersal studies using indicator<br />

minerals and till geochemistry around two<br />

eastern <strong>Finland</strong> kimberlites. Journal <strong>of</strong><br />

Geochemical Exploration 87 (1 ), 19–43.<br />

Lehtonen, Marjaleena 2005. Rare earth<br />

element characteristics <strong>of</strong> pyrope garnets<br />

from the Kaavi-Kuopio kimberlites – implications<br />

for mantle metasomatism.<br />

Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong><br />

77 (1), 31–47.<br />

Maier, W. D.; Peltonen, P.; Juvonen, R.; Pienaar,<br />

C. 2005. Platinum-group elements<br />

in peridotite xenoliths and kimberlite<br />

from the Premier kimberlite pipe, South<br />

Africa. South African Journal <strong>of</strong> Geology<br />

108 (3), 413–428.<br />

Medvedev, P.; Bekker, A.; Karhu, J. A.; Kortelainen,<br />

N. 2005. Testing the biostratigraphic<br />

potential <strong>of</strong> early Proterozoic<br />

microdigitate stromatolites. In: Aguirre, J.<br />

& Braga, J. C. (eds.) 8th International Symposium<br />

on Fossil Algae, Granada, Spain,<br />

18–20 September 2003. Revista Española de<br />

Micropaleontología 37 (1), 41–56.<br />

Mertanen, S.; Pesonen, L. J. 2005. Drift<br />

history <strong>of</strong> the shield. In: Lehtinen, M.,<br />

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution<br />

<strong>of</strong> the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14.<br />

Amsterdam: Elsevier. 645–668.<br />

Moore, Tim; Blodau, Christian; Turunen,<br />

Jukka; Roulet, Nigel; Richard, Pierre J. H.<br />

2005. Patterns <strong>of</strong> nitrogen and sulfur<br />

accumulation and retention in ombrotrophic<br />

bogs, eastern Canada. Global<br />

Change Biology 11 (2), 356–367.<br />

Mottaghy, D.; Schellschmidt, R.; Popov, Y.<br />

A.; Clauser, C.; Kukkonen, I. T.; Nover, G.;<br />

Milanovsky, S.; Romushkevich, R. A. 2005.<br />

New heat flow data from the immediate<br />

vicinity <strong>of</strong> the Kola super-deep borehole:<br />

vertical variation in heat flow confirmed<br />

and attributed to advection. Tectonophysics<br />

401 (1–2), 119–142.<br />

Mouri, Hassina; Väisänen, Markku; Huhma,<br />

Hannu; Korsman, Kalevi 2005. Sm-<br />

Nd garnet and U-Pb monazite dating <strong>of</strong><br />

high-grade metamorphism and crustal<br />

melting in the West Uusimaa area, southern<br />

<strong>Finland</strong>. In: Eklund, O., Andersson,<br />

U. B. & Högdahl, K. (eds.) Proterozoic<br />

processes in the Fennoscandian Shield.<br />

GFF, Geologiska föreningens i Stockholm<br />

förhandlingar 127 (2 ), 123–128.<br />

Mäkinen, J. 2005. A comparison <strong>of</strong> the<br />

geochemistry <strong>of</strong> aquatic sediments and<br />

the fine (

J ULKAISULUETTELOT<br />

25<br />

Saarnisto, Matti 2005. Siberian permafrost<br />

melting due to human influence Peatlands<br />

International (2), 7.<br />

Salminen, R.; Batista, M. J.; Demetriades,<br />

A.; Lis, J.; Tarvainen, T. 2005. Sampling.<br />

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical atlas<br />

<strong>of</strong> Europe. Part 1: Background information,<br />

methodology and maps. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 67–79.<br />

Salminen, Reijo 2005. Focus on: Continental-wide<br />

geochemical mapping in<br />

Europe. Explore (127), 8–15.<br />

Sandström, H.; Reeder, S.; Bartha, A.;<br />

Birke, M.; Berge, F.; Davidsen, B.; Grimstvedt,<br />

A.; Hagel-Brunnström, M.-L.; Kantor,<br />

W.; Kallio, E.; Klaver, G.; Lucivjansky,<br />

P.; Mackovych, D.; Mjartanova, H.; Os, B.<br />

van; Paslawski, P.; Popiolek, E.; Siewers, U.;<br />

Varga-Barna, Zs.; Vilsteren, E. van;<br />

Ødegård, M. 2005 . Sample preparation<br />

and analysis. In: Salminen, R. (ed.) Geochemical<br />

atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1: Background<br />

information, methodology and<br />

maps. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

81–94.<br />

Sarala, Pertti 2005. Till geochemistry in<br />

the ribbed moraine area <strong>of</strong> Peräpohjola,<br />

<strong>Finland</strong>. Applied Geochemistry 20 (9),<br />

1714–1736.<br />

Sarala, Pertti 2005. Weichselian stratigraphy,<br />

geomorphology and glacial dynamics<br />

in southern Finnish Lapland. Bulletin <strong>of</strong><br />

the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2),<br />

71–104.<br />

Schmidt-Thomé, P.; Staudt, M.; Kallio, H.;<br />

Klein, J. 2005. Scenarios for future impacts<br />

<strong>of</strong> sea level changes on soil contamination.<br />

In: Lens, P. ... [et al.] (eds.) Soil and sediment<br />

remediation: mechanisms, technologies<br />

and applications. London: IWA<br />

Publishing, 409–417.<br />

Schwertmann, U.; Carlson, L. 2005. The<br />

pH-dependent transformation <strong>of</strong> schwertmannite<br />

to goethite at 25°C. Clay Minerals<br />

40 (1), 63–66.<br />

Selonen, Olavi; Ehlers, Carl; Luodes, Hannu;<br />

Lerssi, Jouni 2005. The Vehmaa rapakivi<br />

granite batholith – an assemblage <strong>of</strong><br />

successive intrusions indicating a pistontype<br />

collapsing centre. Bulletin <strong>of</strong> the<br />

<strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (1), 65–70.<br />

Skyttä, Pietari; Käpyaho, Asko; Mänttäri,<br />

Irmeli 2005. Supracrustal rocks in the<br />

Kuovila area, southern <strong>Finland</strong>: structural<br />

evolution, geochemical characteristics and<br />

the age <strong>of</strong> volcanism. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2), 129–150.<br />

Solovieva, Nadia; Jones, Vivienne<br />

J.; Nazarova, Larisa; Brooks, Stephen<br />

J.; Birks, H. J. B.; Grytnes, John-Arvid;<br />

Appleby, Peter G.; Kauppila, Tommi; Kondratenok,<br />

Boris; Renberg, Ingemar; Ponomarev,<br />

Vasily 2005. Palaeolimnological<br />

evidence for recent climatic change in<br />

lakes from the northern Urals, arctic<br />

Russia. Journal <strong>of</strong> Paleolimnology 33 (4),<br />

463–482.<br />

Sorjonen-Ward, P.; Luukkonen, E. J. 2005.<br />

Archean rocks. In: Lehtinen, M., Nurmi, P.<br />

A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong><br />

the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14. Amsterdam:<br />

Elsevier. 19–99.<br />

Sorjonen-Ward, P.; Zhang, Y.; Alt-Epping,<br />

P.; Ord, A.; Cudahy, T.; Kuronen, U. 2005.<br />

The effect <strong>of</strong> sedimentary cover on submarine<br />

hydrothermal processes – some<br />

simple numerical simulations and applications.<br />

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)<br />

Mineral deposit research: meeting the global<br />

challenge: proceedings <strong>of</strong> the Eighth<br />

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-<br />

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,<br />

1497–1499.<br />

Sutinen, Raimo; Hyvönen, Eija; Ruther,<br />

Andreea; Ahl, Andreas; Sutinen, Marja-<br />

Liisa 2005. Soil-driven timberline <strong>of</strong><br />

spruce (Picea abies) in Tanaelv Belt-Lapland<br />

Granulite transition, <strong>Finland</strong>. Arctic,<br />

Antarctic and Alpine Research 37 (4),<br />

611–619.<br />

Talikka, Matti; Mänttäri, Irmeli 2005. Pukala<br />

intrusion, its age and connection to<br />

hydrothermal alteration in Orivesi, southwestern<br />

<strong>Finland</strong>. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2), 165–180.<br />

Taniguchi, Makoto (ed.); Kukkonen, Ilmo<br />

T. (ed.) 2005. Thermally controlled processes<br />

and preserved thermal signatures<br />

within the Earth. Physics <strong>of</strong> the Earth and<br />

Planetary Interiors 152 (4), 221–342.<br />

Tarvainen, T.; Reeder, S.; Albanese, S. 2005.<br />

Database management and map production.<br />

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical<br />

atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1: Background information,<br />

methodology and maps. Espoo:<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 95–98.<br />

Tarvainen, Timo; Hellmuth, Karl-Heinz;<br />

Backman, Birgitta 2005. Natural geochemical<br />

concentrations and fluxes <strong>of</strong> Cu, Th<br />

and U in <strong>Finland</strong>. Geochemistry: exploration,<br />

environment, analysis 5 (1), 41–50.<br />

Vaasjoki, M.; Korsman, K.; Koistinen, T.<br />

2005. Overview. In: Lehtinen, M., Nurmi,<br />

P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong><br />

the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14. Amsterdam:<br />

Elsevier. 1–17.<br />

Valjus, T.; Suppala, I.; Vanhala, H. 2005.<br />

Airborne geophysical study around hydrometallurgical<br />

plant area in Kara-Balta,<br />

Kyrgyzstan [Electronic resource]. In: Near<br />

surface 2005: 11th European Meeting <strong>of</strong><br />

Environmental and Engineering Geophysics,<br />

4–7 September 2005, Palermo, Italy:<br />

extended abstracts & exhibitor’s catalogue.<br />

Houten: EAGE, 4 p.. Optical disc (CD-<br />

ROM).<br />

Vanhala, H.; Suppala, I. 2005. Airborne<br />

EM – from anomaly hunting to 3D mapping<br />

– a case from <strong>Finland</strong> [Electronic resource].<br />

In: Near surface 2005: 11th European<br />

Meeting <strong>of</strong> Environmental and<br />

Engineering Geophysics, 4–7 September<br />

2005, Palermo, Italy: extended abstracts &<br />

exhibitor’s catalogue. Houten: EAGE, 4 p.<br />

Optical disc (CD-ROM).<br />

Vuollo, J.; Huhma, H. 2005. Paleoproterozoic<br />

mafic dikes in NE <strong>Finland</strong>. In: Lehtinen,<br />

M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.)<br />

Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to<br />

the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian geology<br />

14. Amsterdam: Elsevier. 195–236.<br />

Weihed, Pär; Arndt, Nicholas; Billström,<br />

Kjell; Duchesne, Jean-Clair; Eilu, Pasi;<br />

Martinsson, Ol<strong>of</strong>; Papunen, Heikki;

26 J ULKAISULUETTELOT<br />

Lahtinen, Raimo 2005. Precambrian geodynamics<br />

and ore formation: the Fennoscandian<br />

Shield. In: Blundell, D. ... [et al.]<br />

(eds.) Geodynamics and ore deposit evolution<br />

in Europe. Ore Geology Reviews 27<br />

(1–4), 273–322.<br />

Weihed, Pär; Eilu, Pasi 2005. Fennoscandian<br />

Shield – Proterozoic VMS deposits. In:<br />

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics<br />

and ore deposit evolution in Europe. Ore<br />

Geology Reviews 27 (1-4), 324-325.<br />

Zhang, Y.; Ord, A.; Roberts, P. A.; Sorjonen-Ward,<br />

P.; Lin, G.; Wang, Y. J. 2005.<br />

Numerical modelling <strong>of</strong> coupled deformation<br />

and fluid flow in mineralisation processes.<br />

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)<br />

Mineral deposit research: meeting the global<br />

challenge: proceedings <strong>of</strong> the Eighth<br />

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-<br />

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,<br />

1509–1512.<br />

Kansalliset referoidut julkaisut:<br />

Airo, Meri-Liisa 2005. Regional interpretation<br />

<strong>of</strong> aerogeophysical data: extracting<br />

compositional and structural features. In:<br />

Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in <strong>Finland</strong><br />

1972-2004: methods, system characteristics<br />

and applications. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39, 176–197.<br />

Backman, Birgitta; Loukola-Ruskeeniemi,<br />

Kirsti 2005. Arseenia kaivoveteen kallioperästä.<br />

Ympäristö ja Terveys 36 (10),<br />

66–69.<br />

Breilin, Olli; Kotilainen, Aarno; Nenonen,<br />

Keijo; Räsänen, Matti 2005. The unique<br />

moraine morphology, stratotypes and ongoing<br />

geological processes at the Kvarken<br />

Archipelago on the land uplift area in the<br />

western coast <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 97–111.<br />

Gervilla, F.; Kojonen, K.; Merkle, R. K. W.<br />

2005. Platinum-group minerals in the<br />

Proterozoic Keivitsa mafic-ultramafic intrusion,<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 345–348.<br />

Grönholm Sari; Kärkkäinen, Niilo; Wiik,<br />

Jonas 2005. The Halikko Kultanummi<br />

prospect – a new type <strong>of</strong> gold mineralization<br />

in the high-grade gneiss terrain <strong>of</strong><br />

southwestern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S. (ed.)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research<br />

2003-2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 15–23.<br />

Hautaniemi, H.; Kurimo, M.; Multala, J.;<br />

Leväniemi, H.; Vironmäki, J. 2005. The<br />

“Three In One” aerogeophysical concept<br />

<strong>of</strong> GTK in 2004. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 21–74.<br />

Hill, R. E. T.; Barnes, S. J.; Dowling, S. E.;<br />

Makkonen, H. V.; Peltonen, P. 2005. Chalcophile<br />

element distribution in mafic and<br />

ultramafic metavolcanic rocks <strong>of</strong> the<br />

Svec<strong>of</strong>ennian (1.9 Ga) Kotalahti and Vammala<br />

Nickel Belts, <strong>Finland</strong> – a test for a<br />

geochemical signature <strong>of</strong> subvolcanic<br />

magmatic ore forming processes. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 369-372.<br />

Hirvas, Heikki; Lintinen, Petri; Ojala, Antti<br />

E. K.; Vanhala, Heikki 2005. <strong>Geological</strong><br />

characteristics <strong>of</strong> the Halti-Ridnitsohkka<br />

region, Enontekiö, <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A.<br />

E. K. (ed.) Quaternary studies in the<br />

northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi<br />

Biological Station, <strong>Finland</strong>, January<br />

13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 40, 7–12.<br />

Huotari, Taija; Vanhala, Heikki; Hellstén,<br />

Pasi 2005. Electrical resistivity and IP<br />

tomography in the research <strong>of</strong> salt-contaminated<br />

groundwater areas. In: Saarela,<br />

J. ... [et al.] (eds.) 7th International Symposium<br />

on Environmental Geotechnology<br />

and Global Sustainable Development:<br />

proceedings, 8–10 June, 2004, Helsinki<br />

and Espoo, <strong>Finland</strong>. Helsinki: SYKE,<br />

473–481.<br />

Hyvönen, Eija; Turunen, Pertti; Vanhanen,<br />

Erkki; Arkimaa, Hilkka; Sutinen, Raimo<br />

2005. Airborne gamma-ray surveys in <strong>Finland</strong>.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

119–134.<br />

Hänninen, Pekka; Venäläinen, Ari; Sutinen,<br />

Raimo 2005. Maaperän jäätyminen ja<br />

vesipitoisuusmuutokset talvikautena. Vesitalous<br />

46 (1), 28–32.<br />

Johansson, Peter 2005. Meltwater canyon<br />

lakes (saivos) in western Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary studies<br />

in the northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA),<br />

Kilpisjärvi Biological Station, <strong>Finland</strong>,<br />

January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 33–39.<br />

Kauppila, T.; Kihlman, S.; Mäkinen, J.<br />

2005. Sediment arcellacean assemblages in<br />

a mine water polluted bay <strong>of</strong> a boreal lake.<br />

In: Meriläinen, P., Sivula, L. & Oikari, A.<br />

(eds.) Seventh Finnish Conference <strong>of</strong> Environmental<br />

Sciences, Jyväskylä, May 12-<br />

13, 2005: science for sustainability: proceedings.<br />

Jyväskylä: University <strong>of</strong> Jyväskylä,<br />

272–275.<br />

Kinnunen, Kari A. 2005. Lithic analysis <strong>of</strong><br />

the flintlike artifacts, flakes and fragments<br />

from the Rävåsen site. In: Rävåsen. Finskt<br />

Museum 2002, 75–79.<br />

Kojonen, K.; Gornostayev, S. S.; Pitkäjärvi,<br />

J.; Knauf, V. V. 2005. The PGE mineralogy<br />

<strong>of</strong> the Kemi chromite deposit: an overview.<br />

In: Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T.<br />

(eds.) 10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from<br />

genesis to beneficiation and environmental<br />

impact’, August 8–11, 2005, Oulu, Fin-

J ULKAISULUETTELOT<br />

27<br />

land: extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 412-416.<br />

Kojonen, K. K.; Isomäki, O.-P. 2005. PGEminerals<br />

and tarkianite, (Cu,Fe)-<br />

(Re,Mo)4S8, a new mineral species from<br />

Hitura mine, Nivala, central <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 417–420.<br />

Kojonen, K. K.; Tarkian, M.; Knauf, V. V.;<br />

Törnroos, R. 2005. New results <strong>of</strong> the<br />

placer PGE-minerals from Ivalojoki and<br />

Lemmenjoki rivers, Finnish Lapland. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 145–149.<br />

Korhonen, J. V. 2005. Airborne magnetic<br />

method: special features and review on<br />

applications. In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: methods,<br />

system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 77–102.<br />

Koskinen, Riikka 2005. Glacial hydrology<br />

and the deglaciation <strong>of</strong> the Scandinavian<br />

Ice Sheet in the Paistunturit area <strong>of</strong> the<br />

Utsjoki region in northern Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish National<br />

Committee for Quaternary Research (IN-<br />

QUA), Kilpisjärvi Biological Station, <strong>Finland</strong>,<br />

January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 41–51.<br />

Lahti, Seppo I. (ed.); Raivio, Paula;<br />

Laitakari, Ilkka 2005. Orbicular rocks in<br />

<strong>Finland</strong>. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

177 p.<br />

Lahti, Mari; Vanhala, Heikki; Mattsson,<br />

Annina; Beamish, David; Lerssi, Jouni<br />

2005. Environmental applications <strong>of</strong> airborne<br />

geophysics – groundwater and contaminated<br />

soil in <strong>Finland</strong>, Germany and<br />

United Kingdom. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 155–175.<br />

Laiho, Jussi V.-P.; Perämäki, Paavo 2005.<br />

Evaluation <strong>of</strong> portable X-ray fluorescence<br />

(PXRF) sample preparation methods. In:<br />

Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, Current Research 2003–2004.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 38, 73–82.<br />

Lintinen, Panu; Al-Ani, Thair 2005. The<br />

Vittajänkä kaolin deposit, Salla, Finnish<br />

Lapland. In: Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research 2003–<br />

2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 38, 41–47.<br />

Lohva, J.; Lehtimäki, J. 2005. Geophysical<br />

investigation <strong>of</strong> kaolin and ilmenite deposits<br />

in <strong>Finland</strong>. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 147–154.<br />

Luukkanen, S.; Kalapudas, R.; Laukkanen,<br />

J.; Kojonen, K. 2005. Applied mineralogy<br />

and mineral processing <strong>of</strong> the disseminated<br />

Cu-Ni-PGE ore from the Keivitsa deposit,<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 170–173 .<br />

Lönngren, M.; Kojonen, K. 2005. Dissolution<br />

<strong>of</strong> chromitite ore for platinum group<br />

elements and gold analysis, Ray-Iz ophiolitic<br />

complex, polar Urals. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International<br />

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup<br />

elements – from genesis to beneficiation<br />

and environmental impact’, August<br />

8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended<br />

abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, 455–457.<br />

Lönngren, M.; Lakomaa, T. 2005. ID-ICP-<br />

MS analysis <strong>of</strong> platinum, palladium,<br />

iridium and ruthenium in mafic rocks<br />

from the Kotalahti nickel belt in <strong>Finland</strong><br />

and the Black Swan in Australia. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th<br />

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group<br />

elements – from genesis to<br />

beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 174–177.<br />

Makkonen, Hannu V. 2005. Intrusion<br />

model for Svec<strong>of</strong>ennian (1.9 Ga) maficultramafic<br />

intrusions in <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003-2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 11–14.<br />

Morero, M.; Mäkilä, M.; Alm, J.; Saarnio,<br />

S. 2005. Mire microsites respond differently<br />

for dry years. In: Meriläinen, P., Sivula,<br />

L. & Oikari, A. (eds.) Seventh Finnish<br />

Conference <strong>of</strong> Environmental Sciences,<br />

Jyväskylä, May 12–13, 200: science for<br />

sustainability: proceedings. Jyväskylä:<br />

University <strong>of</strong> Jyväskylä, 207–210.<br />

Mäkinen, Kalevi 2005. Dating the Weichselian<br />

deposits <strong>of</strong> southwestern Finnish<br />

Lapland. In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish<br />

National Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th 2005.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 67–78.<br />

Mörsky, Pekka; Kangaskolkka, Maria 2005.<br />

Beneficiation <strong>of</strong> sulfide-poor PGE-de-posits,<br />

laboratory test work with the<br />

Hanumalapur PGE deposit, Karnataka,<br />

India, and the Sompujärvi (SJ) Reef,<br />

Penikat intrusion, <strong>Finland</strong>. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International<br />

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup<br />

elements – from genesis to beneficiation<br />

and environmental impact’, August<br />

8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended abstracts.<br />

Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

488.<br />

Ojala, Antti E. K.; Valpola, Samu E.; Hirvas,<br />

Heikki; Lintinen, Petri; Vanhala, Heikki;<br />

Nenonen, Jari 2005. Dating <strong>of</strong> the<br />

Holocene glacier variations in the Halti-

28 J ULKAISULUETTELOT<br />

Ridnitsohkka region based on distal lacustrine<br />

sediment cores. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 23–32.<br />

Pajunen, Hannu 2005. Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön<br />

muuttuminen jääkauden<br />

jälkeen. Summary: Early Holocene<br />

change in the sedimentation environment<br />

at lower Lake Saimaa. Terra 117 (1), 33-46.<br />

Sarala, Pertti 2005. Landform development<br />

during the Weichselian glaciation in<br />

Peräpohjola, <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 59–65.<br />

Sarala, Pertti; Nenonen, Jari 2005. Ore<br />

prospecting in the ribbed moraine area <strong>of</strong><br />

Misi, northern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S. (ed.)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003–2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 25-29.<br />

Sarapää, Olli; Kärkkäinen, Niilo; Chernet,<br />

Tegist; Lohva, Jaana; Ahtola, Timo 2005.<br />

Exploration results and mineralogical<br />

studies on the Lumikangas apatite-ilmenite<br />

gabbro, Kauhajoki, western <strong>Finland</strong>. In:<br />

Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003–2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper<br />

38, 31–41.<br />

Schmidt-Thomé, Kaisa; Schmidt-Thomé,<br />

Philipp 2005. Liikaa melua varoitusjärjestelmistä.<br />

Terra 117 (1), 51–54.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Suppala, I.; Oksama, M.; Hongisto, H.<br />

2005. GTK airborne EM system: characteristics<br />

and interpretation guidelines.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in<br />

<strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

103–118.<br />

Suppala, Ilkka; Lintinen, Petri; Vanhala,<br />

Heikki 2005. Geophysical characterising <strong>of</strong><br />

sulphide rich fine-grained sediments in<br />

Seinäjoki area, western <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003-2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 61–71.<br />

Sutinen, Raimo 2005. Timing <strong>of</strong> early<br />

Holocene landslides in Kittilä, Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish National<br />

Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA), Kilpisjärvi Biological Station,<br />

<strong>Finland</strong>, January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 53–58.<br />

Sutinen, Raimo 2005. HMT-kuusikoiden<br />

uudistaminen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen<br />

moreenimailla. In: Varmola,<br />

M., Hyppönen, M. & Hokajärvi, P. (eds.)<br />

Lapin metsien tulevaisuus. Rovaniemi:<br />

[Metla], 123–130.<br />

Turunen, Pertti; Vanhanen, Erkki; Pankka,<br />

Heikki 2005. Application <strong>of</strong> low altitude<br />

airborne geophysics to mineral exploration<br />

in the Kuusamo Schist Belt, <strong>Finland</strong>.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in<br />

<strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

137–146.<br />

Vanhala, Heikki; Räisänen, Marja Liisa;<br />

Suppala, Ilkka; Huotari, Taija; Valjus,<br />

Tuire; Lehtimäki, Jukka 2005. Geophysical<br />

characterizing <strong>of</strong> tailings impoundment –<br />

a case from the closed Hammaslahti<br />

Cu-Zn mine, eastern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S.<br />

(ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003–2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 49–60.<br />

Vanhala, Heikki; Suppala, Ilkka; Lintinen,<br />

Petri; Hirvas, Heikki; Ojala, Antti E. K.<br />

2005. Application <strong>of</strong> electrical and electromagnetic<br />

methods in studying frozen<br />

ground and bedrock – results from Ridnitsohkka,<br />

northern <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A.<br />

E. K. (ed.) Quaternary studies in the<br />

northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi<br />

Biological Station, <strong>Finland</strong>, January<br />

13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 40, 13–22.<br />

Woodard, Jeremy; Hölttä, Pentti 2005. The<br />

Naantali alvikite vein-dykes: a new carbonatite<br />

in southwestern <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003–2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 5–10.<br />

Strand, Kari; Saarnisto, Matti 2005. Past<br />

global changes – high latitude perspectives.<br />

In: Heininen, L., Strand, K. &<br />

Taulavuori, K. (eds.) Northern sciences<br />

review 2005: northern dimensions and<br />

environments. Oulu: University <strong>of</strong> Oulu,<br />

189–196.<br />

Västäräkki tutustumassa Torronsuon lintutorniin.

G EOTIETO VERKOSSA 2005<br />

29<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Exploration-verkkopalvelu tarjoaa kattavaa tietoa malminetsijöille<br />

Kuva: Outokumpu Oyj<br />

GTK:n keskeiset suoritteet ja tietotuotteet,<br />

mm. kartat, raportit ja<br />

julkaisut on pääosiltaan siirretty<br />

verkkopalveluun. Tiedonhankinnan<br />

helppous ja nopeus on saanut<br />

myönteistä palautetta erityisesti<br />

malminetsintää Suomessa tekeviltä<br />

yrityksiltä.<br />

Viime vuosina malminetsintä on<br />

Suomessa vilkastunut merkittävästi.<br />

Etsintää tekevien yritysten mukaan<br />

investointipäätöksiä tehtäessä yksi<br />

Suomen vahvuuksista on toimiva<br />

tietoinfrastruktuuri eli laadukkaiden<br />

geologisten aineistojen hyvä saatavuus.<br />

Tämä on seurausta sekä pitkästä<br />

systemaattisesta kartoitustoiminnasta<br />

että viime aikoina tehdyistä linjauksista:<br />

GTK on muuttanut aineistotuotteidensa<br />

hinnoittelua asiakkaiden<br />

toivomaan suuntaan, lisännyt maksuttoman<br />

aineiston osuutta ja selkiyttänyt<br />

aineiston jakeluun liittyviä käytäntöjään.<br />

Erityisesti kiitosta on tullut verkossa<br />

julkaistusta englanninkielisestä<br />

Exploration <strong>Finland</strong>-verkkopalvelusta.<br />

Kaivostoimintaan ja malminetsintään<br />

liittyvä internetsivusto sisältää tietoa<br />

alan uutisista, lainsäädännöstä, julkaisuista<br />

ja raporteista sekä GTK:n roolista<br />

ja laitoksen tarjoamista palveluista.<br />

Tärkeä osa verkkopalvelukokonaisuutta<br />

on aktiivikartta Active Map<br />

Malminetsijät hyötyvät GTK:n geotiedoista vaivattomasti verkon kautta.<br />

Kemin kromikaivos.<br />

Explorer, jonka avulla voi tehdä monipuolisia<br />

hakuja Suomen kallioperää<br />

koskevista asioista.<br />

Lähes kaikki maassamme toimivat<br />

etsintäyhtiöt käyttävät GTK:n aineistoja<br />

ja palveluja. Exploration <strong>Finland</strong><br />

-verkkopalvelu on suunnattu alan<br />

toimijoille, tutkijoille ja opiskelijoille<br />

niin Suomessa kuin ulkomaillakin.<br />

Palvelu on saanut käyttäjiltä runsaasti<br />

positiivista palautetta, sillä sen on<br />

koettu puhuvan samaa kieltä etsintäyhteisön<br />

kanssa – sekä kirjaimellisesti<br />

että kuvainnollisesti. Vastaavia sivustoja<br />

on tarjolla useissa maissa, esimerkiksi<br />

Ruotsissa, Norjassa ja Australiassa.<br />

Verkkopalvelua ajantasaistetaan<br />

ja täydennetään jatkuvasti, uutisten<br />

osalta jopa päivittäin. Karttapohjaisia<br />

päivityksiä tehdään noin kerran kuussa.<br />

Kertomusvuonna aktiivikarttaan<br />

lisättiin uusia piirteitä, kuten suora<br />

linkki skannattuihin valtausraportteihin.<br />

Tärkeimmäksi uudistukseksi on<br />

kuitenkin koettu erityyppisten luonnonsuojelu-<br />

ja Natura-alueiden liittäminen<br />

palveluun omina karttatasoinaan.<br />

Verkkopalveluiden sisällöllinen<br />

laajentuminen etenee käsi kädessä<br />

tutkimusaineistojen digitalisoinnin,<br />

sisällön kuvailun ja jakeluteknologian<br />

kehittymisen kanssa. Keskeisenä tavoitteena<br />

on paitsi käytön helppous,<br />

myös yhteensopivuus sidosryhmien<br />

paikkatietojärjestelmien kanssa.<br />

Englanninkieliseen verkkopalveluun<br />

voi tutustua osoitteessa<br />

www.gtk.fi/en/Exploration<strong>Finland</strong>.

▼<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

31<br />

Taloutta seurattiin tarkasti<br />

GTK:lle myönnettiin talousarviomäärärahaa<br />

41,4 milj. euroa. Edelliseltä<br />

vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli<br />

käytettävissä 2,8 milj. euroa, joten<br />

GTK:lla oli käytettävissään toimintamenomäärärahaa<br />

yhteensä 44,2 milj.<br />

euroa. Määrärahojen käyttö oli<br />

40,5 milj. euroa. Vuodelle 2006 siirtyi<br />

määrärahaa 3,7 milj. euroa.<br />

Tutkimuskeskuksen rahoitusrakenteessa<br />

tulo- ja ulkopuolisen rahoituksen<br />

osuus pysyi samalla tasolla<br />

kuin vuonna 2004. Tulot nousivat<br />

13,4 milj. euroon, kasvua edellisvuodesta<br />

3,1 prosenttia. Maksullisen toiminnan<br />

tulot olivat 9,7 milj. euroa.<br />

Kasvu johtuu valtionhallinnon ulkopuolelta<br />

saaduista, mm. EU-rahoitteisista<br />

yhteistoiminnan tuotoista. Tuloja<br />

ulkopuolisella rahoituksella katettiin<br />

26 prosenttia kokonaismenoista.<br />

Valtaosa toiminnasta rahoitettiin<br />

edelleen omin budjettivaroin. Sekä<br />

maksullisen toiminnan tulotavoite<br />

että kokonaistulotavoite ylitettiin.<br />

Toiminnan kokonaiskustannukset<br />

vuonna 2005 olivat 55,2 milj. euroa,<br />

mikä vastaa edellisvuoden tasoa.<br />

GTK:n tuotto- ja kululaskelman<br />

mukaiset henkilöstökulut olivat 32,5<br />

milj. euroa ja niiden osuus toiminnan<br />

kuluista 58 prosenttia. Vastaavat luvut<br />

edellisvuodesta olivat 33,1 milj. euroa<br />

ja 53 prosenttia. Keskitetyn tuloratkaisun<br />

henkilöstökuluja nostavasta<br />

vaikutuksesta huolimatta henkilöstökulut<br />

vähenivät 1,8 prosenttia henkilöstömäärän<br />

pienentymisen johdosta.<br />

Henkilötyövuosia kertyi 818 (836),<br />

joista toimintamenomäärärahalla<br />

794 (805) henkilötyövuotta. Vuokrat<br />

muodostivat 10 prosenttia ja palveluiden<br />

ostot 16 prosenttia toiminnan<br />

kuluista.<br />

GTK:n taseen loppusumma oli n.<br />

16,3 milj. euroa. Vuoden 2004 lopusta<br />

tase pieneni 1,4 milj. euroa.<br />

Tulot asiakasryhmittäin 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa<br />

Valtionhallinto<br />

1,3 M€ (10 %)<br />

Tutkimushakkeiden<br />

EU-rahoitus<br />

1,7 M€ (12 %)<br />

Kuntasektori<br />

0,6 M€ (4 %)<br />

Muut asiakkaat 0,9 M€ (6 %)<br />

Elinkeinoelämä kotimaassa<br />

ja ulkomailla 6,9 M€ (53 %)<br />

(tuotot kotimaiselta kaivannaisteollisuudelta<br />

2,5 M€,<br />

tuotot ulkomaiselta<br />

kaivannaisteollisuudelta<br />

1,9 M€)<br />

Maksullisen toiminnan tuotot 2005, yhteensä 9,7 milj.<br />

euroa<br />

Muut tutkimukset<br />

17 %<br />

Ge<strong>of</strong>ysiikka<br />

6 %<br />

Maaperägeologia<br />

6 %<br />

Laboratoriotoiminnot<br />

40 %<br />

Vientiprojektit<br />

2,0 M€ (15 %)<br />

Malmigeologia<br />

12 %<br />

Kallioperägeologia 19 %<br />

Tulojen kehitys, milj. euroa<br />

Menojen kehitys, milj. euroa<br />

Mikroskooppikuva diabaasista.<br />

14<br />

12<br />

10<br />

8<br />

6<br />

4<br />

2<br />

0<br />

11,0<br />

0,4<br />

0,9<br />

0,6<br />

13,0<br />

13,4<br />

0,6<br />

1,1<br />

1,2<br />

2,2<br />

0,5 0,9<br />

9,2 10,2 9,7<br />

2003 2004 2005<br />

Muut tulot<br />

Yhteistoiminnan tuotot valtionhallinnon<br />

ulkopuolelta (mm. EU:lta)<br />

Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta<br />

Maksullinen toiminta<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

51<br />

7,2<br />

2,1<br />

8,3<br />

3,6<br />

55,1<br />

7,7<br />

2,6<br />

8,2<br />

3,8<br />

54,7<br />

8,1<br />

2,0<br />

7,5<br />

4,3<br />

29,8 32,4 32,7<br />

2003 2004 2005<br />

Muut menot<br />

Käyttöomaisuuden ostot<br />

Palvelut<br />

Toimitilavuokrat<br />

Palkkausmenot

32 V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

Tuotto- ja<br />

kululaskelma (1 000 euroa)<br />

1.1. – 31.12.2005 1.1. – 31.12.2004<br />

Toiminnan tuotto<br />

Maksullisen toiminnan tuotot 9 726 13 573<br />

Muut toiminnan tuotot 3 551 13 277 2 731 16 304<br />

Toiminnan kulut<br />

Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />

Ostot tilikauden aikana 3 305 3 491<br />

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 104 337<br />

Henkilöstökulut 32 501 33 091<br />

Vuokrat 5 378 4 655<br />

Palvelujen ostot 8 972 12 353<br />

Muut kulut 3 595 3 418<br />

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 3 099<br />

Valmistus omaan käyttöön (-) -289 -185<br />

Poistot 2 178 1 930<br />

Sisäiset kulut 122 -55 866 -62 191<br />

Jäämä I -42 589 -45 887<br />

Rahoitustuotot ja -kulut<br />

Rahoitustuotot 8 5<br />

Rahoituskulut -8 0 -10 -5<br />

Satunnaiset tuotot ja kulut<br />

Satunnaiset tuotot 1 579 4 316<br />

Satunnaiset kulut -5 1 574 -3 4 313<br />

Jäämä II -41 015 -41 579<br />

Siirtotalouden tuotot ja kulut<br />

Tuotot<br />

Käyttötalouden tuotot rahastotaloudesta 95 80<br />

Käyttötalouden tuotot EU:lta 95 319 398<br />

Kulut<br />

Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle -10 -10<br />

Jäämä III -40 931 -41 180<br />

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista<br />

Perityt arvonlisäverot 1 453 1 692<br />

Suoritetut arvonlisäverot -3 508 -2 055 -3 725 -2 033<br />

Tilikauden kulujäämä -42 986 -43 214

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

33<br />

Tase<br />

(1 000 euroa)<br />

VASTAAVAA<br />

2005 2004<br />

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset<br />

Aineettomat hyödykkeet 492 702<br />

Aineelliset hyödykkeet 7 292 6 952<br />

Käyttöomaisuusarvopaperit 4 5<br />

7 789 7 658<br />

Vaihto- ja rahoitusomaisuus<br />

Vaihto-omaisuus 3 932 4 037<br />

Lyhytaikaiset saamiset<br />

Myyntisaamiset 3 962 2 632<br />

Siirtosaamiset 400 372<br />

Muut lyhytaikaiset saamiset 193 105<br />

Ennakkomaksut 42 81<br />

4 597 3 190<br />

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 2 3<br />

8 532 7 229<br />

Vastaavaa yhteensä 16 321 14 888<br />

VASTATTAVAA<br />

Oma pääoma<br />

Valtion pääoma 6 073 3 968<br />

Vieras pääoma<br />

Pitkäaikainen 520 3<br />

Lyhytaikainen<br />

Saadut ennakot 337 1 329<br />

Ostovelat 1 695 1 674<br />

Tilivirastojen väliset tilitykset 707 729<br />

Edelleen tilitettävät erät 539 535<br />

Siirtovelat 5 180 5 116<br />

Muut lyhytaikaiset velat 1 269 1 533<br />

9 728 10 916<br />

10 248 10 920<br />

Vastattavaa yhteensä 16 321 14 888

34 V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

Henkilöstö, tulot ja menot yksiköittäin 2005<br />

menot<br />

26 %<br />

12 % 9 % 37 % 1 %<br />

15 %<br />

yhteensä 54,7 M€<br />

tulot<br />

39 %<br />

9 % 4 % 46 % 1 %<br />

1 %<br />

yhteensä 13,4 M€<br />

htv<br />

26 %<br />

15 % 10 % 36 %<br />

1<br />

% 12 %<br />

yhteensä 818 htv<br />

%<br />

0<br />

10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />

100<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

Geopalvelut<br />

Kansainvälinen projektivienti<br />

Johto ja hallintopalvelut<br />

Henkilötyövuodet 2005, yhteensä 818<br />

Tulot 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa<br />

Tiedonhallinta<br />

109<br />

Geologinen kartoitus<br />

129<br />

Tiedonhallinta<br />

2 %<br />

Geologinen<br />

kartoitus 22 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

338<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

242<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja<br />

arviointi 41 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

35 %<br />

Kustannukset 2005, yhteensä 55,2 milj. euroa<br />

Tiedonhallinta 13 %<br />

Geologinen<br />

kartoitus 16 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

42 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen 29 %

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

35<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Henkilöstökatsaus<br />

GTK:n henkisten voimavarojen<br />

kehittäminen perustuu laitoksen<br />

osaamistarpeisiin sekä toimintastrategiaan.<br />

Vuonna 2005 laadittu<br />

strateginen henkilöstösuunnitelma<br />

toimii ohjausvälineenä henkilöstöja<br />

rekrytointipolitiikan käytännön<br />

ratkaisuissa ja mm. tuottavuusohjelman<br />

tavoitteiden toteuttamisessa.<br />

Suunnitelman painopistealueita<br />

olivat osaamisen kehittäminen<br />

ja vuorovaikutteisuuden lisääminen<br />

kaikilla organisaatiotasoilla.<br />

Tutkimuskeskuksen osaamisen kehittäminen<br />

on jatkuva prosessi, jota<br />

seurataan ikä-, koulutus- ja tehtäväjakaumien<br />

perusteella. Henkilöstön<br />

lukumäärä oli kertomusvuoden päättyessä<br />

807 henkilöä, missä on 4 %<br />

vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna.<br />

Keski-ikä on pitkistä palvelussuhteista<br />

ja vähäisestä vaihtuvuudesta<br />

johtuen tasaisessa nousussa, ja yli<br />

puolet (54,9 %) henkilöstöstä on<br />

50 vuotta täyttäneitä. Vähintään<br />

ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita<br />

on 38,3 % henkilöstöstä.<br />

Organisaation osaamisrakenteen<br />

kehittämisellä pyritään asiantuntijuuteen<br />

perustuvien tehtävien suhteellisen<br />

osuuden lisäämiseen. Koulutuspanostusta<br />

on edelleen lisätty, ja<br />

osaamisen ja tiedon siirtoa talon<br />

sisällä on parannettu muun muassa<br />

työkierron ja tehtävien alueellisten<br />

siirtojen avulla.<br />

Toisena keskeisenä tavoitteena on<br />

ollut johtamis- ja esimiestoiminnan<br />

kehittäminen sekä vuorovaikutteisuuden<br />

lisääminen kaikilla organisaatiotasoilla.<br />

Vuorovaikutteisuutta on<br />

pyritty lisäämään myös sisäisen tiedotuksen<br />

toimenpitein, mm. verkkopalveluja<br />

parantamalla.<br />

Työhyvinvoinnin edistäminen<br />

on yksi GTK:n pidemmän aikavälin<br />

strategisista tavoitteista. Osoituksena<br />

hyvinvoinnin paranemisesta voidaan<br />

pitää sairauspoissaolojen vähenemistä<br />

7,9:ään henkilötyövuotta kohden,<br />

henkilöstön korkeasta keski-iästä<br />

(48,8 vuotta) huolimatta. Yhteistyön<br />

tehostaminen työterveyshuollon<br />

kanssa ja panostaminen ennalta<br />

ehkäisevään toimintaan sairaudenhoitotoimenpiteiden<br />

ohella on tuottanut<br />

tulosta. Käytettävissä olevat<br />

työterveyspalvelut ovat nykyisin<br />

yhteneväiset kaikkialla GTK:ssa.<br />

Henkilöstö tulosalueittain 2005<br />

Henkilöstön koulutusjakauma 2005<br />

Tiedonhallinta<br />

108,9 htv<br />

13,3 %<br />

Geologinen kartoitus<br />

129,2 htv<br />

15,8 %<br />

Lisensiaatit 5 %<br />

Tohtorit 8 %<br />

Peruskoulu tai<br />

vastaava 23 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

241,6 htv<br />

29,6 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

338,1 htv<br />

41,3 %<br />

Muu korkeakoulututkinto<br />

31 %<br />

Keskiasteen<br />

koulutus 33 %<br />

htv=henkilötyövuotta

36 G EOLOGISTA TIETOA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN 2005<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Euroopanlaajuinen atlas ympäristönsuojelun tueksi<br />

GTK:n vaikuttavuustavoitteisiin<br />

lukeutuu maankamaran luonnonvarojen<br />

kartoitus ja niiden<br />

kestävän käytön edistäminen.<br />

Ympäristötekijät huomioivassa<br />

tutkimuksessa GTK on eurooppalainen<br />

huippuosaaja.<br />

GTK:n toimintaa ilmentävät henkilöstön<br />

korkeatasoinen osaaminen,<br />

aktiivinen verkottuminen ja kansainvälisyys.<br />

Esimerkkinä tästä on viime<br />

vuonna päätökseen saatu laaja kartoitushanke<br />

FOREGS Geochemical Baseline<br />

Mapping programme, jonka<br />

tärkeimpinä tavoitteina oli kartoittaa<br />

raskasmetallien ja muiden alkuaineiden<br />

pitoisuuksien perustila maaperässä<br />

ja pintavesissä sekä määrittää ihmi-<br />

sen toiminnan vaikutus suhteessa<br />

luonnolliseen vaihteluun. GTK:lla oli<br />

hankkeen vetovastuu, ja sitä oli toteuttamassa<br />

24 muuta kansallista geologian<br />

<strong>tutkimuskeskus</strong>ta sekä joukko<br />

italialaisia ja muiden maiden yliopistoja.<br />

Tutkimus on erityisen arvokas,<br />

koska se pystyttiin kaikissa maissa<br />

toteuttamaan yhtenäisillä, harmonisoiduilla<br />

menetelmillä.<br />

Hankkeessa kartoitettiin alkuainepitoisuuksien<br />

nykytaso ja jakauma<br />

useissa erilaisissa maanpinnan aineksissa,<br />

kuten mineraalisessa ja eloperäisessä<br />

maaperässä, purovesissä ja -sedimenteissä.<br />

Tuloksena saatiin<br />

alkuainekoostumuksen ja muiden<br />

mitattujen muuttujien tämänhetkinen<br />

perustaso, johon muissa yhteyksissä<br />

tehtyjä havaintoja voidaan<br />

verrata. Projektin tietokantaan on<br />

tallennettu yli 50 alkuaineen ja muun<br />

parametrin pitoisuusarvot. Mukaan<br />

saatiin ensi kertaa alkuaineita, joiden<br />

pitoisuuksista ei koko Euroopan alueelta<br />

aiemmin ollut kattavaa tietoa.<br />

Eurooppalaisesta näkökulmasta<br />

<strong>Suomi</strong> on useiden haitallisten aineiden<br />

– kuten arseenin, kadmiumin,<br />

elohopean ja lyijyn – luontaiselta<br />

taustaltaan alhaisten pitoisuuksien<br />

maa. Sen sijaan kromin, nikkelin ja<br />

uraanin taustapitoisuudet ovat luontaisesti<br />

korkeita maassamme.<br />

Laajan kartoitushankkeen tulokset<br />

on koottu noin 360 karttaa sisältäväksi<br />

karttakirjaksi Geochemical Atlas<br />

<strong>of</strong> Europe, Part 1. Tätä Euroopan geokemiallista<br />

atlasta käytetään EU:n<br />

säädöstyön, muun muassa maaperän<br />

suojelun ja vesiensuojelun puitedirektiivien<br />

tausta-aineistona. Tulokset<br />

maaperän ja vesien hiilipitoisuudesta<br />

tuovat uutta asiatietoa hiilidioksidikeskusteluun.<br />

Purovedet ovat<br />

Pohjoismaissa<br />

huomattavasti<br />

happamampia kuin<br />

muualla Euroopassa,<br />

koska täällä<br />

kallioperässä ei<br />

ole neutraloivia<br />

karbonaattikiviä<br />

ja veden<br />

humushappopitoisuus<br />

on suurempi.

O R GANISAATIO JA JOHTO<br />

37<br />

Organisaatio ja johto<br />

KTM<br />

Johtokunta<br />

Esikunta Pääjohtaja Johtoryhmä<br />

Etelä-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Länsi-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Kansainvälinen<br />

projektivienti<br />

Itä-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Pohjois-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Hallintopalvelut<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Ge<strong>of</strong>ysiikka<br />

Tietopalvelut<br />

Geopalvelut<br />

Geolaboratorio<br />

Tekniset palvelut<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Tietopalvelut<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Tietopalvelut<br />

GTK:n johto<br />

Pääjohtaja<br />

Elias Ekdahl<br />

Hallintojohtaja<br />

Jorma Järvinen<br />

Esikunta<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Keijo Nenonen<br />

(Maankäyttö ja ympäristö)<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Pekka Nurmi<br />

(Kallioperä ja raaka-aineet)<br />

Ohjelmajohtaja<br />

Hannu Idman<br />

(Geologinen kartoitus)<br />

Tietohallintojohtaja<br />

Jarmo Kohonen<br />

Viestintäjohtaja<br />

Marie-Louise Wiklund<br />

Yksiköiden johtajat<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

Karita Åker<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

Kari Pääkkönen<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

Runar Blomqvist<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

Risto Pietilä<br />

Kansainvälinen projektivienti<br />

Markku Mäkelä<br />

Geopalvelut<br />

Harry Sandström<br />

Hallintopalvelut<br />

Niko Merikanto

38 O R GANISAATIO JA JOHTO<br />

Johtokunta<br />

Toimikausi 1.3.2004 – 29.2.2008<br />

Kuva: Kauko Ingerttilä, GTK<br />

Johtokunta tutustui 16.9.2005 GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon Outokummussa. Kuvassa vasemmalta: Alpo Kuparinen, Jorma<br />

Järvinen, Elias Ekdahl, Eija Hyvönen, Tom Niemi, Helena Korhonen, Pirkko Selin ja Jukka Noponen.<br />

Tom Niemi<br />

Puheenjohtaja<br />

Varatoimitusjohtaja<br />

Boliden AB<br />

Alpo Kuparinen<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Teollisuusneuvos<br />

kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Helena Korhonen<br />

Hallitusneuvos<br />

ympäristöministeriö<br />

Jukka Noponen<br />

Ohjelmajohtaja<br />

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto<br />

Sitra<br />

Pirkko Selin<br />

Ympäristöjohtaja<br />

Vapo Oy<br />

Elias Ekdahl<br />

Pääjohtaja<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Eija Hyvönen<br />

Henkilöstön edustaja<br />

Ge<strong>of</strong>yysikko<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Jorma Järvinen<br />

Johtokunnan sihteeri<br />

Hallintojohtaja<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Pitkospuut korpimetsässä Leivonmäellä.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

▼

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> GTK<br />

PUH. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fi<br />

Sodankylä<br />

Pohjois-Suomen<br />

yksikkö<br />

Rovaniemi<br />

Länsi-Suomen<br />

yksikkö<br />

Kokkola<br />

2006<br />

Kuopio<br />

Outokumpu<br />

Itä-Suomen<br />

yksikkö<br />

Loppi<br />

Espoo<br />

Etelä-Suomen<br />

yksikkö<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

PL 96<br />

(Betonimiehenkuja 4)<br />

02151 Espoo<br />

Faksi 020 550 12<br />

Loppi<br />

Mustinsuontie 159<br />

12600 Läyliäinen<br />

Faksi (019) 445 069<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

PL 1237<br />

(Neulaniementie 5)<br />

70211 Kuopio<br />

Faksi 020 550 13<br />

Outokumpu<br />

Tutkijankatu 1<br />

83500 Outokumpu<br />

Faksi (013) 557 557<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

PL 97<br />

(Vaasantie 6)<br />

67101 Kokkola<br />

Faksi 020 550 5209<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

PL 77<br />

(Lähteentie 2)<br />

96101 Rovaniemi<br />

Faksi 020 550 14<br />

Sodankylä<br />

Poikajuntintie 34<br />

99600 Sodankylä<br />

Faksi 020 550 4909<br />

Painotalo Auranen Oy

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!