Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
13.12.2014 • Views
Share Embed Report

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
en.gtk.fi

Transform your PDFs into Flipbooks and boost your revenue!

Leverage SEO-optimized Flipbooks, powerful backlinks, and multimedia content to professionally showcase your products and significantly increase your reach.

Start now

Vuosikertomus 2005<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong>

1<br />

Visio<br />

Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.<br />

Toiminta-ajatus<br />

<strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä<br />

on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla<br />

edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä.<br />

GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa ja sen luonnonvaroja,<br />

vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta sekä<br />

tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimii<br />

aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa.<br />

GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen<br />

asiantuntijaorganisaatio, joka aloitti toimintansa 1886.<br />

Arvot<br />

■ Tutkimuksellinen ote<br />

■ Luottamus<br />

■ Vastuullisuus<br />

■ Yhteistyö<br />

Sisällys<br />

2 Pääjohtajan katsaus<br />

3 Johtokunnan tervehdys<br />

4 Geologia ja kestävä kehitys<br />

7 Toimintavuosi 2005<br />

7 Geologinen kartoitus<br />

9 Tutkimus ja kehittäminen<br />

11 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi<br />

13 Tiedonhallinta<br />

14 Maksullinen toiminta<br />

15 Outokummun syväreikä valmistui<br />

16 Verksamhetsåret 2005<br />

19 Julkaisutoiminta<br />

20 Maa- ja kallioperäkartoitukset 2005<br />

21 Julkaisuluettelot<br />

29 Exploration-verkkopalvelu<br />

31 Voimavarat ja resurssit<br />

32 Talouskatsaus<br />

35 Henkilöstökatsaus<br />

36 FOREGS Geokemian Atlas<br />

37 Organisaatio ja johto<br />

GTK numeroin<br />

2005 2004<br />

Bruttomenot, M€ 54,7 55,1<br />

Kokonaistulot, M€ 13,4 13,0<br />

Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€ 9,7 10,2<br />

Henkilöstö, henkilötyövuodet 818 836<br />

Akateemisen koulutuksen saaneet, % 44,1 % 42,8 %<br />

Kansikuva: Tapinluodot, Padasjoki.<br />

Sisäkansi: Virtakerroksellisuutta kvartsiitissa, Eno.<br />

Kuvat: Jari Väätäinen, GTK

2 P ÄÄJOHTAJAN KATSAUS<br />

GTK:ta kehitetään palvelevaksi<br />

geoalan osaamiskeskukseksi<br />

■ <strong>Geologian</strong> tutkimuskeskuksen<br />

tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista<br />

tietoa, jolla edistetään maankamaran<br />

hallittua ja kestävää käyttöä.<br />

Toimintaamme ohjaavana tavoitteena<br />

on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle,<br />

sidosryhmille ja ennen<br />

kaikkea elinkeinoelämälle. Pyrimme<br />

palvelemaan tehokkaasti kaivannaisja<br />

energiateollisuutta, maankäytön ja<br />

alueiden suunnittelua sekä rakentamista,<br />

ympäristösektoria ja julkishallintoa.<br />

Toimintaympäristön muuttuessa<br />

myös GTK on uusien haasteiden<br />

edessä. Kertomusvuonna uudistimme<br />

strategiaamme. Siinä korostetaan vaikuttavuutta,<br />

toiminnan painopistealueita<br />

ja osaamisen kasvattamista.<br />

Haluamme kehittyä eurooppalaiseksi<br />

huippuosaajaksi, palvelevaksi geoalan<br />

asiantuntijaksi erityisesti kahdella<br />

osa-alueella: geologisten luonnonvarojen,<br />

niiden tilinpidon ja kestävän<br />

käytön osaajana sekä kansallisena<br />

geotietokeskuksena. Meidän on huolehdittava<br />

siitä, että kansallisesti arvokas<br />

geologinen tieto tallentuu tietojärjestelmiimme<br />

ja että nämä tiedot<br />

ovat verkon kautta yhteiskunnan, yritysten,<br />

päätöksentekijöiden ja kansalaisten<br />

käytettävissä. Meidän vastuullamme<br />

on myös se, että yrityksillä ja<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

päätöksentekijöillä on tieto kaikista<br />

geologisista luonnonvaroista, niiden<br />

määrästä, laadusta, sijainnista, käytettävyydestä<br />

ja riittävyydestä.<br />

Osana GTK:n strategisia tavoitteita<br />

on myös nykyistä laajemman innovaatiotoiminnan<br />

toteuttaminen tutkimusohjelmissa.<br />

Kehittämisalueina<br />

ovat luonnonvarojen tilinpito ja elinkaariteknologia,<br />

raaka-aineiden kestävän<br />

käytön ja hyödyntämisen tehostamiseen<br />

sekä ympäristön tilan<br />

kunnostamiseen liittyvät uudet teknologiat.<br />

Kartoitus ja tutkimustoiminnalla<br />

edistämme alueiden kilpailukykyä<br />

ja taloudellista kasvua.<br />

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää<br />

tietoa ja yhteiskunnan erilaisten<br />

tarpeiden tasapainoista yhteensovittamista.<br />

GTK:n osaamisella<br />

ja palveluilla on kysyntää<br />

Kertomusvuonna toimintamme jatkui<br />

kauppa- ja teollisuusministeriön<br />

kanssa sovittujen linjausten ja tavoitteiden<br />

mukaisesti. Palvelujemme<br />

kysyntä oli monipuolista ja tulotavoite<br />

ylitettiin selkeästi. Samalla pystyimme<br />

kasvattamaan yhteisrahoitteista<br />

toimintaa niin kotimaassa kuin<br />

EU-tasolla. GTK:n osaamisella on<br />

edelleen hyvä kilpailukyky ja maine<br />

myös kansainvälisillä projektimarkkinoilla.<br />

Kotimaassa selkiytimme työnjakoa<br />

yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten<br />

kanssa ja ylitimme omat<br />

julkaisutavoitteemme kaksinkertaisesti.<br />

Malminetsintä jatkui Suomessa<br />

vilkkaana ja heijastui myös GTK:n<br />

aineistojen ja palveluiden kysyntään.<br />

Etsintää harjoittavien yritysten lukumäärä<br />

ja investointien taso olivat ennätyksellisen<br />

korkealla. Tämä johtuu<br />

maailmanlaajuisesta metallien kysynnän<br />

ja myös hintojen kasvusta. <strong>Suomi</strong><br />

ja Ruotsi tunnetaan malmimahdollisuuksiltaan<br />

houkuttelevina alueina.<br />

Malminetsintä kohdistui erityisesti<br />

kultaan, timantteihin sekä perus- ja<br />

platinametalleihin. GTK:n tarjoaman<br />

perustiedon ohella monet yhtiöt käyttivät<br />

myös tutkimuskeskuksen asiantuntija-,<br />

laboratorio- ja mineraaliteknisiä<br />

palveluita.<br />

Maankäyttö- ja ympäristösektorilla<br />

korostuivat luonnonvarojen kestävään<br />

käyttöön, ympäristöriskien<br />

arviointiin ja ilmastomuutoksen<br />

ennakointiin liittyvät kysymykset,<br />

joiden ratkaisemiseen osallistuimme<br />

aikaisempaa aktiivisemmin yhteistyössä<br />

muiden asiantuntijatahojen<br />

kanssa. Toimimme määrätietoisesti<br />

myös eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä<br />

ja vaikutimme asiantuntijana<br />

sekä EU-tasolla että kotimaisessa<br />

päätösten valmistelussa.<br />

Muutoksia<br />

toimintaympäristössä<br />

Hallituksen esittämä tuottavuusohjelma<br />

tarkoittaa GTK:lle melkoisia henkilöstövähennyksiä.<br />

Ohjelmakaudella<br />

2006–2011 joudumme supistamaan<br />

toimintojamme ja keventämään<br />

rakenteitamme noin 130 henkilön<br />

verran. Samalla meidän on kuitenkin<br />

kyettävä uudistumaan, panostamaan<br />

entistä voimakkaammin valituille<br />

kehittämisalueille ja lisäämään<br />

vaikuttavuuttamme.<br />

GTK on hallituksen tavoitteiden<br />

mukaisesti vahvistanut alueellista toimintaansa.<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

aloitti toimintansa Kokkolassa suunnitelman<br />

mukaisesti vuoden 2006<br />

alussa. Uusi yksikkö täydentää selkeästi<br />

GTK:n alueellista merkitystä.<br />

Länsi-Suomen yksiköstä kehitämme<br />

60–70 henkilön vahvuisen toimintakokonaisuuden<br />

vuoteen 2011 men-

J OHTOKUNNAN TERVEHDYS<br />

3<br />

GTK rooli vahvistuu geopalveluiden<br />

kysynnän voimakkaan kasvun myötä<br />

nessä. Osaamispr<strong>of</strong>iilinsa mukaisesti<br />

Länsi-<strong>Suomi</strong> keskittyy maaperän raaka-aineisiin<br />

ja kartoitukseen. Pohjois-<br />

Suomessa keskitytään kehittämään ja<br />

palvelemaan kaivossektoria, Itä-Suomessa<br />

painopiste on koko kaivannaisalan<br />

palveluissa sekä ympäristötutkimuksissa<br />

ja riskien arvioinnissa kun<br />

taas Etelä-Suomessa erikoistutaan<br />

palvelemaan kasvukeskuksia ja kehitetään<br />

kansainvälistä toimintaa.<br />

Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin<br />

uudistetulla strategialla ja<br />

keskittymällä ydintehtäviin. Kehittämishaasteet<br />

ja uudet, EU:n huipulle<br />

tähtäävät osaamisalueet edellyttävät<br />

voimakasta panostamista henkilöstön<br />

osaamiseen ja henkisten voimavarojemme<br />

kehittämiseen. Vähenevät resurssit<br />

ja samanaikaiset tulevaisuuden<br />

haasteet merkitsevät entistä määrätietoisempaa<br />

toimintojen priorisointia.<br />

Lähtökohtana ovat alueiden omat<br />

kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja<br />

haasteet. Näihin vastaaminen merkitsee<br />

selväpiirteistä osaamiskeskusajattelua<br />

laitoksen tulevassa rekrytointipolitiikassa.<br />

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä<br />

johdon yhtenä keskeisenä<br />

tehtävä on huolehtia henkilöstön<br />

motivaatiosta ja hyvästä työilmapiiristä.<br />

Tulevat haasteet edellyttävät<br />

henkilöstömme täysipainoista sitoutumista.<br />

Tavoitteenamme on edelleen<br />

kehittää osaavaa, elinvoimaista ja kilpailukykyistä<br />

GTK:ta.<br />

Toimintamme kertomusvuonna<br />

oli tuloksellista ja vaikuttavaa. Siitä<br />

parhaimmat kiitokseni koko henkilöstölle.<br />

Elias Ekdahl<br />

pääjohtaja<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

■ Kaivannaisteollisuus elää parhaillaan<br />

poikkeuksellisen vahvaa ja pitkäkestoista<br />

sykliä. Tähän kehitykseen<br />

ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista<br />

tärkeimpiä ovat teollisuuden niukat<br />

investoinnit nykyistä sykliä edeltävässä<br />

vaiheessa, vaatimattomat satsaukset<br />

malminetsintään maailmanlaajuisesti<br />

sekä Kiinan teollisuustuotannon<br />

voimakas kasvu, joka on imaissut monien<br />

metallien ja mineraalien kysynnän<br />

ennenäkemättömään kasvuun ja<br />

hinnannousuun. Myös rahoitusmarkkinoiden<br />

mukaantulo raaka-aineiden<br />

spekulatiiviseen sijoittamiseen on<br />

vahvistanut sykliä ja nousevia hintoja.<br />

Raaka-aineiden vilkkaan kysynnän<br />

seurauksena maailmanlaajuiset<br />

investoinnit malminetsintään kasvoivat<br />

3 010 milj. eurosta 4 040 milj. euroon<br />

vuonna 2005. Metals Economics<br />

Groupin ennusteen mukaan panostukset<br />

malminetsintään kasvavat<br />

10–15 % vuonna 2006. Malminetsinnän<br />

volyymi Fennoskandiassa kasvoi<br />

ollen kertomusvuonna tasolla 60 milj.<br />

euroa. Kasvua oli noin 11 % edellisvuodesta.<br />

Ko. alueen kokonaisvolyymistä<br />

Suomen osuus oli noin 51 %.<br />

Nyt jo kolmatta vuotta jatkuva<br />

malmin- ja mineraalienetsinnän voimakas<br />

kasvu on varmistanut sen, että<br />

GTK on ollut täysityöllistetty perinteisellä<br />

toimialallaan luonnonvarojen<br />

etsinnässä ja arvioinnissa. Toisaalta<br />

nyky-yhteiskunnan edellyttämä kestävän<br />

kehityksen huomiointi on selkeästi<br />

siirtämässä GTK:n toimintaympäristön<br />

painopistettä ympäristönsuojelun,<br />

pohjavesien, maankäytön,<br />

energiahuollon jne. alueille. Kestävä<br />

kehitys on nostettu aiempaa voimakkaammin<br />

esiin GTK:n tarkennetussa<br />

strategiassa.<br />

Noin neljäsosa GTK:n kokonaisrahoituksesta<br />

muodostuu ulkopuolisille<br />

myytävistä palveluista. Vuonna<br />

2005 Afrikka oli tärkeä alue GTK:n<br />

vientiprojekteille. On ennustettavissa,<br />

että malminetsinnän kokonaisvolyymin<br />

kasvu avaa mahdollisuuksia tarjota<br />

entistä enemmän korkealuokkaisia<br />

palveluita moniin kehittyviin<br />

maihin, joilla ei ole omasta takaa asiantuntemusta<br />

eikä organisaatiota mm.<br />

mineraalivarantojen kartoitukseen.<br />

GTK:n on mukauduttava ulkoisen<br />

toimintaympäristön muutoksiin.<br />

Tutkimuskeskuksen organisaatiota on<br />

kehitetty toimintapohjaisen mallin<br />

mukaisesti vastaamaan asiakkaiden<br />

tarpeita. Uudessa toimintamallissa<br />

tuki- ja palvelutoiminnot palvelevat<br />

matriisinomaisesti perustoimintoja<br />

eli geologista kartoitusta, tutkimusta<br />

ja kehittämistä, luonnonvarojen etsintää<br />

ja arviointia sekä tiedonhallintaa.<br />

Organisaation kehitystyö jatkuu mm.<br />

virtaviivaistamalla toimintaa ja yhtiöittämällä<br />

kemian laboratorioanalyysipalvelut.<br />

Näillä toimenpiteillä GTK<br />

tähtää entistä parempaan palvelukykyyn,<br />

tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.<br />

Tom O. Niemi<br />

puheenjohtaja

4 G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA<br />

Geologia ja kestävä<br />

kehitys<br />

Kestävän kehityksen päämääränä<br />

on turvata nykyisille ja tuleville<br />

sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.<br />

Se merkitsee paikallisesti,<br />

alueellisesti ja globaalisti<br />

ohjattua muutosta, jossa tasavertaisesti<br />

otetaan huomioon<br />

ihminen, ympäristö ja talous.<br />

Hyvinvoinnin lisääminen luonnon<br />

kantokyvyn mukaisesti on sekä<br />

kansallisesti että globaalisti<br />

niin merkittävä asia, että GTK:n<br />

visioksi on määritelty ‘geologiasta<br />

kestävää kasvua ja hyvinvointia’.<br />

Geologialla on monta kytkentäkohtaa<br />

kestävään kehitykseen. Olennaisin on<br />

kysymys tasapainosta luonnonvarojen<br />

käytön, maankäytön ja luonnonsuojelun<br />

välillä. Turve- ja vesivaroja lukuun<br />

ottamatta geologiset luonnonvarat<br />

ovat uusiutumattomia. Ihminen<br />

ei kuitenkaan tule toimeen ilman<br />

ruokaa, vettä, energiaa, asuntoja, kulkuvälineitä,<br />

teitä, työkaluja; kaiken<br />

yhdyskunnallisen toiminnan ylläpitämiseen<br />

tarvitaan geologisia luonnonvaroja.<br />

Esimerkiksi suomalaiset tarvitsevat<br />

elämänsä aikana keskimäärin<br />

yli 10 000 kg rautaa, noin 1 500 kg<br />

alumiinia sekä 600 kiloa kuparia,<br />

sinkkiä ja lyijyä. Erilaisiin rakentamistarpeisiin<br />

käytetään kiviainesta Suomessa<br />

vuosittain 15 000 – 18 000 kg<br />

asukasta kohden.<br />

Luonnonvarojen käyttö kasvaa<br />

kulutus- ja elintason noustessa erityisesti<br />

väkirikkailla alueilla, kuten Aasiassa.<br />

Luonnonvarojen riittävyys on<br />

perusargumentti niiden käytöstä puhuttaessa,<br />

ja ‘vähemmästä enemmän‘<br />

yleinen kestävään kehitykseen liittyvä<br />

luonnonvarojen käyttöä koskeva tavoite.<br />

Käytön tulee olla säästeliästä ja<br />

mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja<br />

aiheuttavaa. EU:n kestävän<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

luonnonvarastrategian keskeinen<br />

tavoite on taloudellisen kasvun ja<br />

luonnonvarojen käyttöön liittyvien<br />

haitallisten ympäristövaikutusten<br />

irtikytkeminen toisistaan.<br />

Tilinpitojärjestelmä kertoo<br />

luonnonvaran riittävyyden<br />

Luonnonvarojen riittävyyttä on tarkasteltava<br />

maailmanlaajuisesti, sillä<br />

luonnonvarojen etsintä, tutkimus ja<br />

tuotanto ovat myös maailmanlaajuista<br />

toimintaa. Esimerkiksi Euroopan<br />

unionin valtiot tuovat pääosan teollisuutensa<br />

tarvitsemista raaka-ainevaroista<br />

EU:n ulkopuolelta. Kestävän<br />

kehityksen mukaista on, että pyritään<br />

kansainvälisesti työnjakoon, jossa eri<br />

maat voivat kehittää talouttaan pitkäjänteisesti<br />

luonnonvarojensa ja muiden<br />

edellytystensä pohjalta. Luonnonvarojen<br />

käytön on tapahduttava<br />

kestävästi riippumatta siitä missä niitä<br />

tuotetaan. EU ja varsinkin <strong>Suomi</strong><br />

voivat tarjota asiantuntemustaan luonnonvarojen<br />

kestävän käytön toimintamallien<br />

ja menettelyjen luomiseen.<br />

Luonnonvarojen riittävyyden<br />

arvioinnin tulee perustua luotettavaan<br />

tietoon niiden määrästä, laadusta<br />

ja sijainnista sekä kulutusennusteista<br />

ja käyttöä rajoittavista<br />

ympäristötekijöistä. GTK on ollut<br />

vahvasti kehittämässä geologisten<br />

luonnonvarojen käyttöön ns. tilinpitoajattelua.<br />

Pisimmälle on edetty kiviainesten<br />

tilinpidossa, johon liittyvää<br />

tiedonhallintajärjestelmää GTK rakentaa<br />

yhdessä ympäristöhallinnon ja<br />

alan toimijoiden kanssa. Internetin<br />

kautta toimivasta järjestelmästä saadaan<br />

ajan tasalla olevaa luotettavaa<br />

tietoa käyttöön saatavista neitseellisistä<br />

kiviaineksista, niitä korvaavista materiaaleista<br />

sekä ainesten soveltuvuudesta<br />

eri tarkoituksiin. Järjestelmän<br />

tavoite on yhteiskunnan kiviaineshuollon<br />

turvaaminen kestävän kehityksen<br />

periaatteiden mukaisesti.<br />

Järjestelmän ensimmäinen versio<br />

otetaan käyttöön v. 2008 pääkaupunkiseudun<br />

kiviaineshuoltoalueelta.<br />

Tilinpitokonseptia voidaan soveltaa<br />

myös muihin luonnonvaroihin,<br />

esimerkiksi turvevarojen käyttöön ja<br />

malmivaroihin. <strong>Suomi</strong> on Euroopan<br />

Erilaisiin rakentamistarpeisiin käytetään kiviainesta Suomessa vuosittain liki 20 000 kiloa<br />

asukasta kohden. Tulenkestävien tiilien valmistuksessa käytettävän raaka-aineen lastausta,<br />

Kontiolahti.

G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA<br />

5<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu ja rakentaminen edellyttävät tietoa maa- ja kallioperäolosuhteista ja maankamaran ominaisuuksista.<br />

Siilinjärven kaupungin keskustaa.<br />

malmipotentiaalisinta aluetta, mutta<br />

malmivarannot tunnetaan vain<br />

maankuoren pintaosista. Haasteena<br />

onkin malmipotentiaalisten alueiden<br />

kolmiulotteinen tutkimus uudenaikaisin<br />

tutkimusmenetelmin, jotta<br />

saadaan luotettava kuva kotimaisten<br />

malmivarantojen kokonaismäärästä<br />

ja varojen riittävyydestä.<br />

Luonnonvarojen<br />

elinkaari hallintaan<br />

Luonnonvarojen käytössä on tärkeä<br />

hallita kaikki vaiheet kaivannaistoiminnasta<br />

tuotteiden valmistamiseen<br />

ja kaivannaisalueiden jälkihoitoon.<br />

Tutkimuksen ja tuotekehityksen<br />

avulla voidaan kehittää aikaisempaa<br />

ympäristöystävällisempiä ja energiaa<br />

säästävämpiä tuotantotekniikoita sekä<br />

parempia menetelmiä jo syntyneiden<br />

vaurioiden korjaamiseen. Lopullisena<br />

tavoitteena tulee olla käytännössä<br />

päästöttömät ja jätteettömät tuotantoprosessit.<br />

GTK osallistuu kaivannaistoiminnan<br />

tutkimukseen kehittämällä<br />

rikastusteknologisia innovaatioita<br />

esiintymien hyödyntämiseen.<br />

Lisäksi tutkitaan mm. jätteiden<br />

hyötykäyttömahdollisuuksia ja ratkaisuja<br />

kaivannaistoiminnan haitallisten<br />

ympäristövaikutusten, kuten happamien<br />

ja raskasmetallipitoisten kaivosvesien<br />

hallintaan.<br />

Kansallisesti tärkeään turpeen<br />

energiakäyttöön liittyen GTK on mukana<br />

tutkimuksessa, joka koskee turpeen<br />

poltosta aiheutuvia kasvihuonekaasuja.<br />

Tavoitteena on määrittää<br />

kestävät rajat turpeen käytölle. Myös<br />

käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden<br />

ja muiden kaivannaistoimintojen<br />

alueiden ennallistamista luonnontilaisiksi<br />

tai soveltumista muuhun<br />

käyttöön selvitetään tutkimuksissa.<br />

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu<br />

ja rakentaminen edellyttävät tietoa<br />

maa- ja kallioperäolosuhteista ja<br />

maankamaran ominaisuuksista, jotta<br />

erilaiset maankäyttö- ja rakentamisratkaisut<br />

ovat sekä taloudellisesti että<br />

ympäristövaikutuksiltaan hallittuja ja<br />

kestäviä. Esimerkiksi tiedot maaperän<br />

laadusta, kerrospaksuuksista, erilaisten<br />

kerrosten ominaisuusvaihteluista<br />

ja pohjavesiolosuhteista ovat hyvän<br />

suunnittelun ja rakentamisen peruslähtökohtia.<br />

Kallio- ja maaperää koskevat<br />

tiedot ovat niin ikään tärkeitä<br />

perustietoja EU:n vesipuitedirektiiviin<br />

liittyvien vesienhoitoalueiden<br />

hoitosuunnitelmien laadinnassa.<br />

Pohjavesialueilla GTK kartoittaa<br />

muodostumien kolmiulotteisia rakenteita<br />

ja ominaisuuksia, jotka muodostavat<br />

perustan sekä pohjavesien<br />

kestävälle hyödyntämiselle että alueiden<br />

muille maankäyttöratkaisuille.<br />

Geodiversiteetti osa luonnon<br />

monimuotoisuutta<br />

Geologisten muodostumien monimuotoisuus<br />

eli geodiversiteetti on<br />

oleellinen osa maamme luonnon rikkautta<br />

ja elollisen luonnon eli biodiversiteetin<br />

perusta. On tärkeä tuntea<br />

geologiset muodostumat, jotta voidaan<br />

määrittää niiden merkitys osana<br />

luonnon monimuotoisuutta. Tietoon<br />

pohjautuen voidaan sovittaa keskenään<br />

yhteen erilaisia ja usein ristiriitaisia<br />

maankäyttöpaineita ja ottaa<br />

tiedot huomioon esimerkiksi kaavoituksen<br />

aluevarauksissa. GTK on jo<br />

useita vuosia yhdessä ympäristöhallinnon<br />

kanssa kartoittanut arvokkaita<br />

geologisia muodostumia ja kohteita,<br />

ja työ on edelleen käynnissä. Merenkurkun<br />

alueella on tutkittu geologisesti<br />

ainutlaatuista maankohoamisrannikkoa,<br />

jota <strong>Suomi</strong> on hakenut<br />

Unescon maailmanperintökohteeksi.<br />

<strong>Suomi</strong> on eurooppalaisittain<br />

luonnonvaroiltaan rikas maa, joka<br />

tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet<br />

luonnonvarojen hyödyntämiselle ja<br />

ympäristöteknologioiden sekä innovaatioiden<br />

kehittämiselle. Se avaa<br />

lisääntyviä mahdollisuuksia kestävän<br />

kehityksen ja siihen pohjautuvan<br />

työllisyyden sekä hyvinvoinnin edistämiselle.

▼<br />

Kuva: Petri Virransalo, GTK<br />

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

7<br />

Geologinen kartoitus jatkui<br />

suunnitelmien mukaisesti<br />

Geologinen kartoitus tuottaa<br />

perustietoa ja sovelluksia kaivannaisteollisuuden,<br />

maankäytön<br />

suunnittelun, rakentamisen ja<br />

ympäristönsuojelun tarpeisiin.<br />

Geologinen kartoitus jakautuu<br />

erillisiin kotimaan kartoitusohjelmiin<br />

seuraavasti:<br />

■ kallioperäkartoitus<br />

■ maaperäkartoitus<br />

■ merigeologinen kartoitus<br />

■ taajamageologinen kartoitus<br />

■ lentoge<strong>of</strong>ysikaalinen kartoitus<br />

■ alueellinen painovoimakartoitus.<br />

Kallio- ja maaperäkartoitukselle vuosi<br />

2005 merkitsi vuoteen 2008 saakka<br />

ulottuvan siirtymävaiheen alkua, jossa<br />

perinteiset karttalehdittäin etenevät<br />

kartoitusohjelmat korvataan tarvelähtöisellä,<br />

nykyaikaisiin tiedonkeruun,<br />

-hallinnan ja -jakelun menetelmiin<br />

perustuvalla toimintamallilla. Tähän<br />

liittyen aloitettiin rinnan muiden kartoitustöiden<br />

kanssa mittavat kehittämishankkeet.<br />

Tavoitteena on luoda<br />

menettelyt, joilla varmistetaan tietojen<br />

tehokas kertyminen maastosta tietokantoihin<br />

sekä tietojen jalostaminen ja<br />

sujuva jakelu tiedon käyttäjille. Samalla<br />

vastataan EU:n ja kansallisen paikkatietostrategian<br />

vaatimuksiin tärkeiden<br />

tietoaineistojen yhteensopivuudesta,<br />

saatavuudesta ja tietopalvelujen<br />

järjestämisestä.<br />

Perinteisen 1:100 000 kallioperäkartoitusohjelman<br />

painopiste oli keskeneräisten<br />

kartoitustöiden loppuunsaattamisessa,<br />

mikä heijastui myös<br />

ennätykselliseen valmiiksi saatujen<br />

GTK:lla oli vuonna 2005 meneillään<br />

useita hankkeita Mosambikissa ja<br />

Tansaniassa. Kuva on otettu rajalla<br />

Tansanian puolelta ja taustalla näkyy<br />

Sambian maaperää.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Kallioperäkartoitusta Vaasan rannikkoseudulla.<br />

karttalehtitöiden määrään. Suomessa<br />

vallitsevaan malmietsinnän noususuhdanteeseen<br />

liittyen aloitettiin Pohjois-<br />

Suomessa Kittilän ja Sodankylän malmipotentiaalisen<br />

liuskevyöhykkeen<br />

kohteellisen kartoitustiedon kokoaminen.<br />

Projektissa hyödynnetään sekä<br />

GTK:n omaa kartoitus- ja tutkimusaineistoa<br />

että Outokumpu Oy:ltä<br />

GTK:lle siirtyvää mittavaa aineistoa.<br />

Tavoitteena on tuottaa malminetsintää<br />

palveleva digitaalinen kartta- ja tietoaineisto<br />

jakelukuntoon vuoden 2006<br />

aikana. Suomussalmen-Kuusamon-<br />

Pudasjärven sekä Etelä-Pohjanmaan<br />

alueilla tehtiin yleismittakaavaista<br />

(1:200 000) kartoitusta alueellisen kartoitustiedon<br />

kattavuuden nostamiseksi.<br />

Maaperäkartoituksessa jatkuivat<br />

perinteiseen karttalehtiohjelmaan<br />

(maaperän peruskartoitus 1:20 000/<br />

50 000), yleiskartoitukseen<br />

(1:200 000) ja luonnon monimuotoisuuden<br />

selvittämiseen liittyvät hankkeet.<br />

Peruskartoitus kohdistui vuonna<br />

2004 toteutetun tarvekartoituksen<br />

osoittamille kohdealueille Etelä-Suomen<br />

rannikolla ja Pyhä-Luoston matkailullisesti<br />

tärkeälle kansallispuistoalueelle,<br />

jolle Metsähallitus tavoittelee<br />

kansainvälistä ns. Geopark-statusta.<br />

Itä- ja Pohjois-Suomessa tehtiin useita<br />

kaivosympäristötutkimuksiin liittyviä<br />

kartoituksia maksullisina palvelututkimuksina.<br />

Maaperän ja sen muuttunutta pintaosaa<br />

koskevan yleismittakaavaisen<br />

(1:200 000) valtakunnallisen maaperäaineiston<br />

tuottaminen jatkui yhteistyössä<br />

MTT:n ja METLA:n kanssa.<br />

Hanketta rahoittaa myös ympäristöministeriö.<br />

Aineistot tulevat palvelemaan<br />

erilaisia maankäytön, peltoviljelyn<br />

ja metsänhoidon sekä EU:n<br />

tietotarpeita. Kartoitus eteni suunnitelman<br />

mukaisesti ja aineiston kattavuus<br />

nousi 35 prosenttiin. Valtakunnalliset<br />

aineistot ovat jakelukunnossa<br />

vuonna 2008.<br />

Luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen<br />

liittyen jatkui arvokkaiden<br />

moreenimuodostumien inventointihanke<br />

(MORMI) ja aloitettiin arvokkaiden<br />

tuuli- ja rantamuodostumien<br />

inventointihanke (TUURA). Mormihanke<br />

päättyy vuonna 2006, jolloin<br />

tulokset julkaistaan valtakunnallisena<br />

loppuraporttina. TUURA-hanke

8 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

keskittyy luonnonsuojelulain mukaisten<br />

lentohiekkamuodostumien sekä<br />

maisemallisesti ja geologisesti komeimpien<br />

rantamuodostumien valtakunnalliseen<br />

kartoitukseen ja arvotukseen.<br />

Molempia hankkeita toteutetaan<br />

yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen<br />

(SYKE) kanssa. Työnjako on<br />

selkeä: GTK vastaa kohteiden geologisesta<br />

kartoituksesta ja arvottamisesta,<br />

SYKE kohteiden biologisesta arvottamisesta.<br />

Hankkeiden päärahoittaja<br />

on ympäristöministeriö. Tuloksia<br />

käytetään mm. maankäytön sekä<br />

virkistys- ja matkailualueiden suunnittelussa.<br />

Merenpohjan geologinen kartoitus<br />

tehostui Merivoimien tutkimuslaitoksen<br />

kanssa hankitun yhteisen<br />

aluksen käyttöönoton ansiosta.<br />

Kartoitustavoitteet ylittyivät selvästi.<br />

Kartoitus kohdentui ensisijaisesti<br />

Pohjanlahdelle, missä toteutettiin<br />

yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita<br />

mm. merenpohjan soravarojen<br />

tutkimuksiin ja tuulivoimalapuistosuunnitelmiin<br />

liittyen. Lisäksi GTK<br />

osallistui Saaristomerellä merenpohjan<br />

monimuotoisuutta selvittävään<br />

laajaan ja pitkäaikaiseen VELMUhankkeeseen,<br />

jota vetää Suomen ympäristökeskus.<br />

Taajamageologinen kartoitus ja<br />

sen kehittäminen jatkui pääkaupungin<br />

seutukunnan alueella Tekesin ja<br />

alueen kuntien tukemana. Maa- ja<br />

kallioperän rakennettavuus- ja muita<br />

tietoja sisältävä internet-käyttöinen<br />

GeoTIETO-järjestelmä valmistui alueen<br />

kuntien käyttöön. Järjestelmä laajennetaan<br />

kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi<br />

kehittämishankkeen päättyessä<br />

vuonna 2006. Hankkeisiin liittyen<br />

aloitettiin myös valtakunnallisen<br />

maakairaustietojen hallintaan perustuvan<br />

pohjatutkimusrekisterin ja<br />

tietoverkkovälitteisen palvelun kehittäminen.<br />

Lentoge<strong>of</strong>ysiikan kartoitusohjelman<br />

mittauslennot kohdistuivat<br />

Ahvenanmaalle ja Kaakkois-Suomeen.<br />

Ohjelman kattavuus nousi 89 prosenttiin<br />

Suomen maa-alasta, joskin vuoden<br />

tavoitteesta jäätiin selvästi mittauslaitteistojen<br />

muutoksiin liittyvän<br />

lentoluvan viivästymisen seurauksena.<br />

Mittausohjelma kurotaan kiinni seuraavina<br />

vuosina, jotta kartoitusohjelma<br />

saadaan tavoitteen mukaisesti valmiiksi<br />

vuonna 2008. Mittausohjelman<br />

tuloksia käytetään perinteisesti malminetsinnässä<br />

ja kallioperäkartoituksessa<br />

sekä yhä enenevästi erilaisissa<br />

ympäristö- ja maankäyttösovelluksissa.<br />

Maksullisena työnä avustettiin British<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong>tä (BGS) Pohjois-Irlannin<br />

TELLUS-projektiin<br />

liittyvissä lentomittauksissa GTK:n ja<br />

BGS:n JAC-yhteistyösopimukseen<br />

perustuen. Kotimaassa tehtiin lisäksi<br />

useita tilauslentoja aiheina malminetsintä<br />

ja kaatopaikkatutkimukset.<br />

Geologisen kartoituksen tulosalueelle<br />

sijoittuva maksullinen vientiprojektitoiminta<br />

oli erityisen vilkasta.<br />

Geologinen kartoitus 2005<br />

Suoritteet<br />

Vuonna 2005 GTK:lla oli meneillään<br />

useita hankkeita Mosambikissa ja<br />

Tansaniassa. Hankkeissa tehdään alueesta<br />

riippuen kallioperäkartoitusta<br />

sekä geokemiallista ja ge<strong>of</strong>ysikaalista<br />

kartoitusta tavoitteena selvittää kohdealueiden<br />

malmi- ja teollisuusmineraalipotentiaalisuutta.<br />

Lisäksi kehitetään<br />

isäntämaiden tutkimuslaitosten<br />

tiedonhallintaa ja laboratorioita sekä<br />

koulutetaan huomattavissa määrin<br />

paikallista henkilöstöä. Hankkeita<br />

rahoittavat maiden hallitukset, Maailmanpankin<br />

kehitysrahasto (IDA),<br />

Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF)<br />

sekä Afrikan kehityspankki (AfDB).<br />

GTK toteuttaa hankkeita yhdessä<br />

paikallisten sisarlaitosten ja useiden<br />

ulkomaisten konsulttien kanssa. Toiminta<br />

on taloudellisesti merkittävää<br />

myös GTK:n kannalta, sillä vientiprojektien<br />

osuus GTK:n maksullisista<br />

tuloista oli 21 prosenttia (2,0 M€).<br />

Hankkeille on budjetoitu GTK:n<br />

asiantuntijapalveluja kaikkiaan noin<br />

30 henkilötyövuotta.<br />

Tavoite<br />

Toteutuma<br />

Kallioperäkartoitus<br />

– julkaistut 1:100 000 kartat 5 5 julkaistiin + 2 painovalmiiksi<br />

– julkaistut selitykset 4 3 painettiin + 4 painovalmiiksi<br />

– alueellinen kartoitus, kattavuus % 72 72<br />

Maaperäkartoitus<br />

– peruskartoitus, km 2 1 500 1 749<br />

– yleiskartoitus, kattavuus-% 35 35<br />

Merigeologinen kartoitus<br />

– pinta-ala, km 2 600 650<br />

– luotaukset, linjakm 1 000 1 600<br />

Aeroge<strong>of</strong>ysikaalinen kartoitus<br />

– kotimaan lento-ohjelma, linjakm 50 000 19 800<br />

– tihennysmittaukset, linjakm 15 000 17 700<br />

Alueellinen painovoimakartoitus<br />

– pinta-ala, km 2 2 000 1 775

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

9<br />

Tutkimustoiminta oli vireää<br />

ja hankkeet monipuolisia<br />

Tutkimus ja kehittäminen tuottaa<br />

luotettavaa perustietoa yhteiskunnan<br />

kestävälle kehitykselle.<br />

Kuva: Olli Breilin, GTK<br />

GEONAT-hankkeessa tehtiin monitieteellistä tutkimusta maailmanperintöalueeksi ehdolla<br />

olevassa Merenkurkun saaristossa. Rantamaisemaa Kummelskaret-saaren luontoasemalta<br />

lähtevän luontopolun varrella Mikkelinsaarilla, Maksamaan kunnassa.<br />

Kertomusvuonna GTK:n tutkimustoiminta<br />

oli vireää, tutkimushankkeet<br />

monipuolisia ja vertaisarvioitujen<br />

julkaisujen määrä oli ennätyksellisen<br />

korkea. Toiminnan tehokkuuden ja<br />

palvelukyvyn varmistamiseksi GTK<br />

laajensi verkottunutta toimintamalliaan<br />

sekä kotimaassa että kansainvälisesti.<br />

Tämä näkyy sekä tiiviinä sidosryhmätoimintana<br />

että monitieteisessä<br />

yhteisrahoitteisessa toiminnassa, jonka<br />

osuus GTK:n toiminnassa on viime<br />

vuosina ollut kasvussa. Myös menestys<br />

EU-rahoituksen hankkimisessa<br />

on parantunut. Vuoden vaihteessa<br />

käynnissä oli 32 eri rahoitusjärjestelmiin<br />

kuuluvaa hanketta, joiden usealle<br />

vuodelle ulottuva kokonaisrahoitus<br />

on noin 7,8 milj. euroa. Uusia hankkeita<br />

aloitettiin tavoitetta enemmän<br />

erityisesti ympäristöriskien tutkimuksessa.<br />

Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan<br />

arvioidaan jatkavan vahvistumistaan,<br />

kun monitieteiset yhteistyöverkostot<br />

edelleen vahvistuvat ja EUtason<br />

tutkimus- ja teknologiarahoitus<br />

lisääntyy.<br />

Useat maankäyttöön ja ympäristöön<br />

liittyvät hankkeet ovat aihepiireiltään<br />

kansainvälisesti ja kansallisesti<br />

vaikuttavia, kuten Merenkurkun<br />

maankohoamisrannikon monitieteellinen<br />

tutkimus (GEONAT), Euroopan<br />

maa-aihekeskuksen maaperänsuojelua,<br />

aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden<br />

tilaa (ETC/TE) sekä Itämeren<br />

merialueiden käytön suunnittelua<br />

(BALANCE) käsittävät tutkimushakkeet.<br />

Meneillään oli myös useita aluesuunnitteluun<br />

liittyviä tutkimushankkeita:<br />

aluesuunnittelu ja luonnonriskit<br />

(ESPON-Hazards), aluesuunnittelu<br />

ja ympäristö (ESPON-Environment)<br />

sekä aluesuunnittelu ja merenpinnan<br />

vaihtelu (Seareg). Arktisessa<br />

tutkimuksessa ja geologisen globaalimuutoksen<br />

selvitystyössä vuoden<br />

aikana julkaistiin keskeisiä tutkimustuloksia.<br />

GTK osallistui Arktisen yliopiston<br />

Landscape Lab -hankkeeseen,<br />

jossa tutkitaan Lapin matkailualueiden<br />

ympäristövaikutuksia. Kansainvälinen<br />

yhteistyö erityisesti Luoteis-<br />

Venäjän alueella oli hedelmällistä<br />

ilmeten lukuisissa vertaisarvioiduissa<br />

tutkimusjulkaisuissa.<br />

Ilmastonmuutokseen sopeutumista<br />

tutkittiin ASTRA-hankkeessa,<br />

ja luonnonkatastr<strong>of</strong>eja ja riskejä<br />

kartoitettiin ja arvioitiin Armoniahankkeessa.<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimusten<br />

kehittämisessä edettiin ikiroudan<br />

vaikutuksiin ja ominaisuuksiin<br />

keskittyvässä Permafrost-hankkeessa,<br />

sekä tehtiin loppusijoituspaikkaa<br />

käsitteleviä tutkimuksia kallioperän<br />

rikkonaisuusrakenteiden ja<br />

hydrogeologian tutkimushankkeessa.<br />

Outokummussa kairattiin Venäjän<br />

valtion velkakonversiorahoituksella<br />

2 516 m:n syvyyteen ulottuva<br />

tutkimusreikä, jonka toteuttivat<br />

venäläiset NEDRA ja Machinoimport.<br />

Tulokset osoittavat alueen seismiseen<br />

heijastusluotaukseen perustuvan<br />

tulkintamallin pitävän hyvin paikkaansa.<br />

Monipuolista tutkimusaineistoa<br />

tullaan hyödyntämään useissa<br />

kansainvälisissä tutkimushankkeissa.<br />

Mittavan syväseismisen heijastusluotaushankkeen<br />

tulkinnat valmistuivat<br />

ja toivat täysin uuden näkökulman<br />

Suomen kallioperän suurrakenteisiin<br />

aina useiden kymmenien kilometrien<br />

syvyyteen.<br />

GTK laati uusimpaan teknologiaan<br />

perustuvia kultaennustemalleja<br />

sekä Lapista että koko Suomesta.<br />

Tämä amerikkalaisten ja australialaisten<br />

huippuosaajien kanssa yhteistyössä<br />

toteutettu tutkimus hyödyntää<br />

Suomesta saatavilla olevaa, poikkeuksellisen<br />

kattavaa ja yksityiskohtaista<br />

tietoaineistoa ja malmigeologista

10 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Kaivoksen sulkemisen käsikirja julkaistiin vuonna 2005. Kuvassa golfkentäksi maisemoitu<br />

entisen kaivoksen rikastushiekka-alue Outokummussa.<br />

osaamista. Tulokset ovat jo johtaneet<br />

käytännön malminetsintätoimiin<br />

useilla alueilla. Osittain Suomen Akatemian<br />

rahoittaman timantinetsinnän<br />

menetelmäkehityksen tulokset julkaistiin.<br />

GTK pyrkii aktiivisesti kaivannaissektoria<br />

palvelevaan tutkimukseen,<br />

jossa on kehitteillä laaja EU:n<br />

teknologiaohjelma Sustainable Mineral<br />

Resources teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden<br />

yhteistyönä.<br />

Uudet innovaatiot Bioshale-hankkeessa<br />

kehittävät biohydrometallurgisia<br />

(mikrobitoimintaan perustuvia)<br />

rikastusmenetelmiä metallipitoisille<br />

mustaliuskemalmeille. Tässä EUhankkeessa<br />

GTK:n päärooli on Sotkamon<br />

mustaliuskeen bioliuotus, jota<br />

tutkitaan GTK:n Outokummun<br />

mineraalitekniikan laboratoriossa.<br />

GTK osallistui kertomusvuonna<br />

merkittävien teosten julkistamiseen.<br />

Tieteellisesti ja ammatillisesti teokset<br />

ovat merkittävät, koska ne sisältävät<br />

pitkäaikaisen geologisen työn tuloksia<br />

ja toimivat perusteoksina opetuksessa,<br />

Tutkimus ja kehittäminen 2005<br />

tutkimustyössä ja ympäristöalan selvityksissä<br />

maassamme ja laajemminkin<br />

Euroopassa.<br />

GTK laati yhdessä Outokumpu<br />

Oyj:n, Maa ja Vesi Oy:n, Tieliikelaitoksen,<br />

Salvor Oy:n ja VTT:n kanssa<br />

kaivoksen sulkemisen käsikirjan, joka<br />

on tarkoitettu alan toimijoille, viranomaisille<br />

ja konsulteille. Teos on<br />

ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja<br />

se tullee olemaan käsikirjana ja suosituksena,<br />

kun kaivoksia ja louhoksia<br />

tulevaisuudessa ennallistetaan. Opas<br />

on herättänyt jo kansainvälistäkin<br />

kiinnostusta ja siitä on tulossa myös<br />

englanninkielinen käännös.<br />

Suomen prekambrisen kallioperän<br />

geologiasta valmistui 23 GTK:ssa<br />

ja yliopistoissa työskentelevän asiantuntijan<br />

yhteistyönä mittava, kansainvälisen<br />

kustantajan julkaisema kirja,<br />

johon on koottu keskeiset asiat kallioperästämme,<br />

sen pitkästä historiasta<br />

ja geologisen tietämyksen nykytilasta.<br />

Kirja perustuu mm. yli 150 vuoden<br />

aikana tehtyihin yksityiskohtaisiin<br />

maastohavaintoihin, runsaaseen geokemialliseen<br />

aineistoon sekä kattaviin<br />

absoluuttisiin iänmäärityksiin. Teoksessa<br />

kuvataan seikkaperäisesti kallioperämme<br />

pääalueet, mm. Pohjois-Suomen<br />

platinaryhmän metalleja sisältävät<br />

kerrosrakenteiset kivet, eteläisen Suomen<br />

rapakivigraniitit sekä Itä-Suomen<br />

timanttipitoiset kimberliittipiiput.<br />

Kertomusvuonna päätökseen<br />

saatu laaja kartoitushanke FOREGS<br />

Geochemical Baseline Mapping Programme<br />

julkaistiin kirjana. GTK:n<br />

vetämän hankkeen tärkeimpinä tavoitteina<br />

oli kartoittaa raskasmetallien<br />

ja muiden alkuaineiden pitoisuuksien<br />

perustila maaperässä ja määrittää<br />

ihmisen toiminnan vaikutus suhteessa<br />

luonnolliseen vaihteluun. Hankkeeseen<br />

osallistui mm. 24 muuta kansallista<br />

geologian <strong>tutkimuskeskus</strong>ta.<br />

Yliopistojen ja tutkimuskeskuksen<br />

välistä työnjakoa selkiytettiin ja<br />

yhteistyötä kehitettiin geotieteenalan<br />

yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyötä<br />

selvittäneen arviointipaneelin suositusten<br />

mukaisesti. Kehitystyö jatkuu<br />

geotieteiden rakenteellisen kehittämisen<br />

suunniteluhankkeena ja geotieteiden<br />

isotooppitutkimuksen<br />

laboratoriohankkeena, joille haetaan<br />

rahoitusta opetusministeriöltä ja<br />

Suomen Akatemialta.<br />

Suoritteet<br />

Tavoite Toteutuma<br />

Kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 60 68<br />

Kansallisesti referoidut tieteelliset julkaisut – 46<br />

Muut julkaisut 160 324<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

11<br />

Malminetsintä jatkui<br />

edelleen vilkkaana<br />

GTK:n keskeisenä tehtävänä on<br />

selvittää Suomen maankamaran<br />

luonnonvarojen määrä ja käyttökelpoisuus.<br />

GTK tuottaa tietoa<br />

luonnonvaroista ja niiden käytettävyydestä<br />

kestävän kasvun perustana.<br />

GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä<br />

jatkui kertomusvuonna vilkkaana<br />

erityisesti malminetsinnän aktiivisuuden<br />

seurauksena. Lähes kaikki<br />

maassamme toimivat etsintäyhtiöt<br />

käyttävät tutkimuskeskuksen aineistoja<br />

ja palveluja. Tulot kaivannaisteollisuudelta<br />

olivat vuonna 2005 ennätyksellisellä,<br />

yli 4 milj. euron tasolla.<br />

Malminetsintään on tullut uusia<br />

toimijoita ja alalla oli vuonna 2005 jo<br />

yli 40 yhtiötä, joiden toiminta kohdistuu<br />

erityisesti kultaan, nikkeliin,<br />

timantteihin ja platinametalleihin.<br />

Malminetsinnän kokonaispanostus<br />

oli n. 35 milj. euroa. Lukuisia kaivoshankkeita<br />

on vireillä, ja niistä monet<br />

merkittävät projektit perustuvat<br />

GTK:n löytämiin esiintymiin. Alan<br />

pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että osa<br />

nyt kannattavuusarvioinnin kohteena<br />

olevista esiintymistä on raportoitu<br />

jo 10–20 vuotta sitten.<br />

Tutkimuskeskuksen tuottama<br />

geotieto on malminetsinnän perustana,<br />

minkä lisäksi monet yhtiöt käyttävät<br />

tutkimuskeskuksen asiantuntija-,<br />

laboratorio- ja mineraaliteknisiä palveluita.<br />

GTK kehitti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden<br />

toimintaedellytyksiä<br />

tuottamalla uutta tietoa ja tulkintoja<br />

erityisesti kallioperän raakaainepotentiaalin<br />

kannalta keskeisiltä<br />

alueilta sekä parantamalla geologisen<br />

tiedon saatavuutta. GTK:n verkkopalvelimelle<br />

lisättiin mm. tiedot suojelualueista.<br />

Naapurimaiden kanssa käynnistettiin<br />

Fennoskandian malmitietokantahanke,<br />

jonka tuloksena alueen<br />

malmiesiintymien tiedot viedään internetiin.<br />

Malminetsintään ja kaivostoimintaan<br />

liittyvien palveluiden<br />

kysyntä kasvoi edelleen.<br />

GTK keskittyi strategiansa mukaisesti<br />

ensi vaiheen malminetsintään,<br />

joka tähtää uusien malmivyöhykkeiden<br />

ja -aiheiden paikantamiseen<br />

erityisesti sellaisilla alueilla, missä<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Lukuisia kaivoshankkeita on vireillä ja niistä monet perustuvat GTK:n löytämiin esiintymiin. Lohja Oy:n Mustion kalkkilouhos.

12 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Turvevarojen kartoituksella <strong>tutkimuskeskus</strong> varmistaa teollisuuden raaka-ainereservit energiapoliittisten linjausten mukaisesti.<br />

Usva nousee suolle, Pieksämäki.<br />

yhtiöiden toiminta on vähäistä.<br />

GTK:n etsintä ja arviointi perustuvat<br />

monipuoliseen tutkimukseen ja<br />

mallintamiseen. Metallisten malmien<br />

osalta etsinnän painopiste oli kullassa<br />

ja Pohjois-Suomen mafisten intruusioiden<br />

malmipotentiaalin tutkimuksessa.<br />

Tärkeimmät kullanetsintähankkeet<br />

kohdistuivat Kittilän itäosiin<br />

sekä Sodankylään, Pohjanmaalle ja<br />

Forssan-Huittisten alueelle tavoitteena<br />

löytää uusia kultapotentiaalisia<br />

vyöhykkeitä ja malmiaiheita.<br />

GTK raportoi kauppa- ja teollisuusministeriölle<br />

Sodankylän Sakiatievan<br />

ja Huittisten Ritakallion kultamalmiaiheet<br />

sekä Koillismaalta Kaukuan<br />

ja Haukiahon monimetalliaiheet.<br />

Teollisuusmineraalien etsinnän<br />

painopiste oli Pohjanmaalla ilmeniitti-<br />

ja litium-varantojen paikantamisessa.<br />

Pohjan Kuovilan kalsiitti-wollastoniittiesiintymän<br />

lisätutkimukset<br />

varmistivat alueen geologisen mallin<br />

ja suuret mineraalivarannot. Luonnonkivisektorilla<br />

GTK sai päätökseen<br />

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä<br />

Keski-Lapin alueelliset etsintäkartoitushankkeet.<br />

Vuolukivivarantojen selvitykset<br />

valmistuivat Itä-Suomessa.<br />

GTK tiedotti Suomen malminetsintämahdollisuuksista<br />

kotimaisilla ja<br />

kansainvälisillä foorumeilla, joista tärkeimmät<br />

olivat Torontossa järjestetty<br />

kansainvälinen kaivosteollisuuskongressi<br />

ja Rovaniemen Fennoscandian<br />

Exploration & Mining -konferenssi.<br />

Turvevaroja kartoitettiin ja arvioitiin<br />

saman verran kuin edellisvuonna.<br />

Raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä<br />

102 miljoonaa suokuutiometriä<br />

ylitti raportointitavoitteen. Budjettivaroin<br />

tehtävä kartoitus jäi lievästi<br />

tavoitteesta. Teollisuuden tilaamat<br />

tuotantoa ohjaavat yksityiskohtaiset<br />

Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 2005<br />

tutkimukset lisääntyivät 3 000 hehtaariin.<br />

Turvevarojen kartoituksella<br />

<strong>tutkimuskeskus</strong> varmistaa teollisuuden<br />

raaka-ainereservit energiapoliittisten<br />

linjausten mukaisesti.<br />

Yhteiskunnan vesihuollossa pohjavesivarojen<br />

merkitys kasvaa edelleen.<br />

Hyvän yhteistyön ansiosta toimijoiden<br />

roolit ovat selkiintyneet ja<br />

tutkimuskeskuksen rooli geologisten<br />

rakennemallien tuottajana on vahvistunut.<br />

GTK osallistui Pohjois-Irlannin<br />

geokemialliseen kartoitukseen<br />

osana TELLUS-projektia, jossa analysoidaan<br />

purovesinäytteitä sekä maaseutu-<br />

että kaupunkiympäristöistä<br />

tavoitteena geokemiallinen tietokanta<br />

ja geokemiallinen kartta.<br />

Suoritteet<br />

Tavoite Toteuma<br />

KTM:lle raportoidut valtaukset, lkm 13 6<br />

KTM:lle raportoidut myyntikelpoiset esiintymäaiheet 4 4<br />

Turvevarojen inventointi<br />

– inventoitu suoala, km 2 300 308<br />

– raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm 3 100 102

T OIMINTAVUOSI 2005<br />

13<br />

Tiedonhallintaa kehitettiin<br />

käyttäjäystävälliseksi<br />

GTK:n tehtävänä on turvata yhteiskunnan<br />

tarvitseman geotiedon<br />

ylläpito ja saatavuus sekä edistää<br />

sen monipuolista käyttöä.<br />

Tietopalvelut eri muodoissaan muodostavat<br />

keskeisen rajapinnan GTK:n<br />

tiedontuotannon ja geologisen tiedon<br />

käyttäjien välillä. Tietoverkkojen kehitys<br />

ja sen myötä koko tiedonjakelun<br />

teknologian uudistuminen mahdollistavat<br />

palvelujen kehittämisen aivan<br />

uudelle tasolle. Samalla tämä mahdollisuus<br />

on myös mittava haaste, johon<br />

tarttuminen edellyttää jatkuvaa<br />

panostusta teknologiaan, aineistojen<br />

hallintaan sekä toimintatapojen<br />

kehittämiseen.<br />

Tähän haasteeseen GTK on uudistetun<br />

strategiansa mukaisesti päättänyt<br />

vastata: GTK pyrkii määrätietoisesti<br />

moderniksi Geotietokeskukseksi,<br />

joka elää ja kehittyy ympäröivän<br />

yhteiskunnan tietotarpeiden mukaan.<br />

Tavoitteena on, että GTK pystyy<br />

jakamaan kaiken hallinnoimansa tiedon<br />

verkon välityksellä. Tätä silmällä<br />

pitäen verkkopalveluita on monipuolistettu,<br />

selkeytetty ja uudistettu teknisesti.<br />

Internet-sivujen ylläpidon ja<br />

kehittämisen välineeksi otettiin käyttöön<br />

uusi järjestelmä, jota hyödyntäen<br />

GTK:n laaja englanninkielinen<br />

sivusto uusittiin perinpohjaisesti.<br />

Myös lukuisia uusia aineistokokonaisuuksia<br />

saatiin verkkopalvelujen piiriin.<br />

Merkittävimpiä olivat geokemiallinen<br />

ympäristövaikutuskartta, joka<br />

selainsovelluksena mahdollistaa mm.<br />

ihmiselle haitallisten alkuaineiden<br />

taustapitoisuuksien tarkastelun tietoverkon<br />

välityksellä, sekä maaperäkartan<br />

käyttöoppaan verkkoversio, joka<br />

avaa maaperäaineiston käyttömahdollisuuksia<br />

myös muille kuin geologiaa<br />

työkseen tekeville. Verkkopalve-<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Geonäyttely Espoossa kertoo kaikenikäisille kivistä ja geologisista ilmiöistä.<br />

lujen ulkoinen käyttö onkin kasvanut<br />

keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa<br />

kolmen viimeisen vuoden aikana,<br />

ja asiakkaiden positiivinen palaute<br />

kannustaa jatkamaan valitulla linjalla.<br />

Merkittävä osa tietopalveluiden<br />

uudistumista oli Espoon toimipaikan<br />

informaatiopalveluiden valmistuminen<br />

myös Geonäyttelyn ja museon<br />

osalta. Perinteistä ja modernia näyttelytekniikkaa<br />

yhdistelevä, yleisölle<br />

avoin kokonaisuus on suunnattu kaikille<br />

kivistä ja geologiasta kiinnostuneille.<br />

GTK osallistui omalla panoksellaan<br />

myös useiden muiden<br />

näyttelyjen sekä luontopolkujen toteuttamiseen.<br />

Tietoa tuottavana organisaationa<br />

GTK:n tiedonhallinta on paljon muutakin<br />

kuin tietopalvelua. Oman toiminnan<br />

tehokkuus vaatii tietoprosessien<br />

sujuvuuden jatkuvaa kehittämistyötä<br />

sekä ohjelmisto- ja laitekannan<br />

suunnitelmallista uusimista. GTK:n<br />

paikkatietojen hallintajärjestelmä,<br />

Geotietoydin, saatiin operatiiviseen<br />

käyttöön turvevarojen kartoituksessa.<br />

Muun tiedonkeruun osalta käyttöönottoprojektit<br />

määriteltiin ja käynnistettiin.<br />

Toimipaikkojen välisten tietoliikenneyhteyksien<br />

nopeutuminen<br />

osana ministeriötason puitesopimusta<br />

mahdollisti uusien sovellusten käyttöönoton<br />

sekä operatiivisessa tiedonhallinnassa<br />

että viestintäyhteyksissä.<br />

Merkittävä työpanos tehtiin myös<br />

aineistojen hallinnan saralla. Outokumpu<br />

Oyj oli kertomusvuoden loppuun<br />

mennessä (2003-2005) luovuttanut<br />

GTK:n hallintaan 116 000<br />

numeerista havaintoa, lähes 5 000<br />

skannattua ja georeferoitua geologista<br />

karttaa sekä noin 4 250 syväkairausreiän<br />

tiedot analyyseineen. Myös<br />

GTK:n omana työnä tekemä arkistoraporttien<br />

numeeristaminen edistyi<br />

merkittävästi. Tämän työn hyöty näkyy<br />

sekä laajempana verkkopalveluna<br />

asiakkaille että tietopalvelun sisäisen<br />

tehokkuuden kasvuna.

14 T OIMINTAVUOSI 2005<br />

Maksullisten palvelujen<br />

kysyntä kasvoi<br />

Maksullisen toiminnan tavoitteena<br />

on täydentää alan palvelutarjontaa,<br />

lisätä GTK:n vaikuttavuutta ja tukea<br />

elinkeinoelämän kilpailukykyä.<br />

Maksullisen toiminnan asiakaspohja<br />

on laajentunut merkittävästi viime<br />

vuosina ja elinkeinoelämä on säilynyt<br />

tärkeimpänä asiakasryhmänä. GTK:n<br />

maksullisen toiminnan tulostavoitteet<br />

toteutuivat kertomusvuonna hyvin.<br />

Asiakaskunnan laajeneminen jatkui<br />

alan ja lähinnä raaka-ainevarojen etsinnän<br />

hyvästä suhdannekehityksestä<br />

johtuen. Geolaboratorion laboratoriopalvelujen<br />

hyvä ulkoinen kysyntä<br />

on jatkunut kotimaassa, kuten myös<br />

kaivannaisteollisuuden kiinnostus tutkimuskeskuksen<br />

tutkimusaineistoa<br />

kohtaan.<br />

Mineraalitekniikan laboratorioon<br />

Outokumpuun hankittiin uusi tehokas<br />

pyyhkäisyelektronimikroskopiaan<br />

pohjautuva mittausjärjestelmä Mineral<br />

Liberation Analyser (MLA). Laitteistolla<br />

tehdään kvantitatiivisia mineralogisia<br />

määrityksiä geologisistasekä<br />

rikastus- ja ympäristönäytteistä.<br />

Menetelmälle etsitään uusia sovellusalueita<br />

mm. malminetsintään ja<br />

ympäristötutkimuksiin.<br />

Afrikassa käynnissä olevissa kartoitushankkeissa<br />

toiminta on kertomusvuonna<br />

edennyt kustannuskehyksissä<br />

ja aikatauluissa. Hankkeille asetetut<br />

toiminnalliset tavoitteet, kuten<br />

osaamispääoman kartuttaminen ja lisäarvo<br />

kohdemaan kehitystyölle toteutunevat<br />

suunnitelmien mukaisesti.<br />

GTK:n suoritteiden laadun ja palvelukyvyn<br />

kehittäminen on jatkuvaa<br />

toimintaa ja pohjautuu sekä aktiiviseen<br />

asiakas- ja sidosryhmätoimintaan<br />

että laitoksen laatujärjestelmän<br />

mukaiseen toimintaan. Toimintaprosesseja<br />

kehitetään järjestelmällisesti<br />

edelleen laadun ja palvelukyvyn varmistamiseksi.<br />

Geopalvelut 2005<br />

Suoritteet<br />

Mittaus, testaus, näytteenotto Tavoite Toteuma<br />

Kemiallisesti analysoidut näytteet, lkm 120 000 114 172<br />

Poraukset (maaperän näytteenotto), m 15 000 16 609<br />

Kairaukset ostopalveluina (kallioperänäytteenotto), m 30 000 28 465<br />

Kairaukset ostopalveluina, m 35 000 22 806<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Geolaboratorion laboratoriopalvelujen ulkoinen kysyntä jatkui hyvänä kotimaassa. Mikroskopointia Outokummun mineraalitekniikan<br />

laboratoriossa.

K OLMIULOITTEISTA TIETOA R AAKA- AINETUTKIMUKSEN KÄYTTÖÖN 2005<br />

15<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Outokummun syväreikä valmistui<br />

Itä-Suomessa Outokummussa<br />

saatiin tammikuussa 2005 päätökseen<br />

ennätyksellisen syvän tutkimusreiän<br />

kairaus. 2 516 metrin<br />

syvyisen reiän teknisestä toteuttamisesta<br />

vastasivat venäläinen<br />

kairauksiin erikoistunut valtionyritys<br />

NEDRA ja kauppahuone<br />

Machinoimport. Tutkimushanke<br />

rahoitettiin pääosin valtion velkakonversiolla.<br />

Syväreiän kairaushanke perustui Suomen<br />

ja Venäjän hallitusten väliseen<br />

sopimukseen entisen Neuvostoliiton<br />

aikaisten valtionvelkojen osittaisesta<br />

kuittaamisesta Suomeen toimitettavilla<br />

tieteellisillä laitteilla ja tutkimuspalveluilla.<br />

Outokumpuun kairattu reikä<br />

vähensi Venäjän velkaa noin 7 milj.<br />

euroa. Velkakonversion käytöstä tutkimushankkeisiin<br />

on GTK:lla aiempaa<br />

kokemusta mm. vuosilta 2001–2003,<br />

jolloin venäläinen mittausryhmä teki<br />

Suomessa velkakonversio-sopimuksen<br />

perusteella seismisiä syväluotauksia yli<br />

2 000 linjakilometriä.<br />

GTK valitsi Outokummun syväreiän<br />

paikaksi sen vuoksi, että se on<br />

eräs tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista<br />

malmialueista Suomessa,<br />

vaikka varsinainen metallikaivostoiminta<br />

alueella päättyi jo 1980-luvulla.<br />

Aikaisemmat syväkairaukset ulottuivat<br />

Outokummussa vain noin 1 150<br />

m:n syvyyteen. GTK:n syväreikähankkeen<br />

tarkoituksena ei kuitenkaan ollut<br />

malminetsintä, vaan kallioperän perustutkimus<br />

ja reiän käyttö ”syvälaboratoriona”.<br />

Kuva: Kaj Västi, GTK<br />

Syväreikähankeen tuloksena on<br />

saatu aivan uusi näkökulma Outokummun<br />

alueen kallioperärakenteisiin.<br />

Syväreiän eräänä tavoitteena oli<br />

lävistää alueelta tunnettu seismisiä<br />

aaltoja voimakkaasti heijastava kerros<br />

1,3–1,5 km:n syvyydellä. Se osoittautui<br />

koostuvan samoista kivilajeista,<br />

joita Outokummun malmiesiintymän<br />

yhteydessä tavataan. Vastaavia<br />

heijastajia on alueen kallioperässä<br />

runsaasti. Hydrogeologiset tutkimukset<br />

osoittivat, että kallioperässä on<br />

myös hyvin suolaisia, kaasupitoisia<br />

kalliopohjavesiä. Lämpötila reiän<br />

Syväreiän kairaustorni Outokummussa.<br />

pohjalla on noin 40 astetta.<br />

Syväreikähanke sisälsi kairauksen<br />

ohella koko joukon ge<strong>of</strong>ysikaalisia<br />

mittauksia, kuten kallion sähkönjohtavuuden,<br />

tiheyden, magneettisten<br />

ominaisuuksien, lämpötilan sekä kallion<br />

koostumuksen määrittämistä<br />

erilaisten ge<strong>of</strong>ysikaalisten luotausten<br />

avulla. Outokummun syväreikä jätettiin<br />

auki kairauksen jälkeen, jotta sitä<br />

voidaan käyttää erilaisiin ge<strong>of</strong>ysikaalisiin<br />

ja geologisiin mittauksiin vielä<br />

vuosien ajan. Tutkimuksen teemat<br />

liittyvät mm. kallioperän pohjavesiolojen<br />

tarkempaan tutkimukseen ja<br />

vesinäytteiden pumppaamiseen kallion<br />

rakovyöhykkeistä ja kallioperässä<br />

mahdollisesti olevaan eliötoimintaan.<br />

Myös kallioperän seikkaperäistä rakennetta<br />

selvitetään reikäluotausten ja<br />

ge<strong>of</strong>ysikaalisten maanpintamittausten<br />

yhteistulkinnalla. Syväreiän kairasydännäytteitä<br />

tullaan hyödyntämään<br />

laajasti kallioperän fysikaalisten ja<br />

kemiallisten ominaisuuksien tutkimuksessa.<br />

Outokummun syväreikää ja sen<br />

näyteaineistoja käytetään GTK:n johtamassa<br />

laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa,<br />

johon osallistuu<br />

lähivuosina tutkimusryhmiä seitsemän<br />

eri maan tutkimuslaitoksista ja<br />

yliopistoista ja alan yrityksistä. Hanke<br />

on avoin kansallista ja kansainvälistä<br />

yhteistyötä varten, jotta reiästä saadaan<br />

irti suurin mahdollinen hyöty<br />

tutkimukselle.

16 V ERKSAMHETSÅRET 2005<br />

R ESUMÉ<br />

GTK har utvecklades som<br />

geologiskt kompetenscentrum<br />

Verksamheten inom geologiska forskningscentralen<br />

(GTK) drevs under<br />

det gångna året produktivt, och de<br />

uppställda målen nåddes till övervägande<br />

delar. Efterfrågan på centralens<br />

prestationer och tjänster var varierad<br />

och aktiv. Målet för publikationsverksamheten<br />

nåddes mer än dubbelt<br />

upp, vilket framför allt berodde på<br />

starka satsningar på utgivning.<br />

Liksom under de föregående åren inriktade<br />

GTK sina personal- och ekonomiska<br />

satsningar på naturresurssektorn.<br />

Under året preciserade GTK sin<br />

strategi. Visionen definierades som<br />

Geologi ger hållbar tillväxt och välstånd,<br />

och den inriktning som valdes<br />

var att utveckla centralen till ett kompetenscentrum<br />

i sin bransch. Detta<br />

skall särskilt ske på två delområden:<br />

dels att ha kunskap om geologiska<br />

naturresurser, inventering och hållbart<br />

bruk av dessa, dels att verka som<br />

en nationell central för information.<br />

Den nya organisationen gällde<br />

från årets början och arbetsmetoderna<br />

och -processerna finslipades under<br />

årets lopp. Resultatområdena är geologisk<br />

kartläggning, forskning och<br />

utveckling, sökandet efter och utvärderingen<br />

av naturresurser samt dataadministration.<br />

Ett komplement till<br />

resultatområdena är de avgiftsbelagda<br />

tjänsterna.<br />

GTK deltog med sina åtgärder i<br />

den av statsrådet eftersträvade utvecklingen<br />

för att höja regionernas effektivitet.<br />

Enheten i Västra <strong>Finland</strong> inledde<br />

sin verksamhet i Karleby i början<br />

av år 2006, enligt beslut av handelsoch<br />

industriministeriet.<br />

Minimikravet i det produktivitetsprogram<br />

som staten slagit fast för<br />

åren 2005-2011 är att de statliga organisationernas<br />

produktivitet skall öka<br />

med 2 procent. För GTK:s del innebär<br />

genomförandet av produktivitetsprogrammet<br />

att den totala personalstyrkan<br />

skall minska med 130 före år<br />

2011. Det viktigaste steget i produktivitetsprogrammet<br />

är en bolagisering<br />

av de kemiska laboratorieanalystjänsterna<br />

inom Geotjänster, så att den<br />

personal som arbetar i denna sektor<br />

överförs till det nya bolaget. En beredning<br />

av bolagiseringen inleddes<br />

mot slutet av år 2005.<br />

Den geologiska kartläggningen<br />

fortgick som planerat<br />

Den geologiska kartläggningen producerar<br />

basinformation och tillämpningar<br />

för gruvindustri, markdisposition,<br />

byggande och miljövård. Inom<br />

berg- och jordmånskarteringen innebar<br />

år 2005 början av en övergångsperiod<br />

som skall fortgå till år 2008, som<br />

går ut på att de konventionella karteringsprogrammen<br />

för ett kartblad i<br />

sänder ersätts med en behovsprövad<br />

funktionsmodell, baserad på modern<br />

datainsamling, -hantering och -distribution.<br />

I anslutning till detta inleddes,<br />

parallellt med andra karteringsarbeten,<br />

massiva utvecklingsprojekt. Ett av<br />

målen är att ta fram metoder som<br />

säkerställer att data från terrängen<br />

effektivt samlas i databaserna och att<br />

uppgifterna bearbetas och smidigt<br />

ställs till förfogande för dem som behöver<br />

sådana. Samtidigt kan centralen<br />

uppfylla kraven i EU:s och den nationella<br />

positionsdatastrategin, om kompatibiliteten<br />

och tillgängligheten av<br />

viktiga data samt anordnandet av datatjänster.<br />

Antalet GTK-publikationer<br />

större än någonsin<br />

Forskningen och utvecklingsarbetet<br />

producerar tillförlitlig basinformation<br />

till stöd för samhällets hållbara utveckling.<br />

Under året bedrev GTK aktiv<br />

forskning med mångsidiga forskningsobjekt<br />

och antalet publicerade,<br />

kollegialt bedömda artiklar var rekordstort.<br />

För att tillgodose behovet<br />

av effektivitet och serviceförmåga har<br />

GTK utvidgat sin nätverksbaserade<br />

funktionsmodell både inom <strong>Finland</strong><br />

och internationellt. Detta kommer<br />

fram både i form av täta kontakter<br />

med intressentgrupperna och i den<br />

tvärvetenskapliga, samfinansierade<br />

verksamheten, som under de senaste<br />

åren spelat en allt viktigare roll i<br />

GTK:s verksamhet.<br />

Framgångarna när det gäller att<br />

skaffa fram EU-finansiering har också<br />

ökat. Vid årsskiftet pågick 32 projekt<br />

med olika slags finansieringssystem;<br />

den totala finansieringen av dessa<br />

över flera års tid är omkring 7,8 milj.<br />

euro. Antalet uppstartade nya projekt<br />

översteg målsättningarna; särskilt<br />

många var projekten som hade beröring<br />

med miljörisker.<br />

Malmprospekteringen<br />

fortsatte livligt<br />

En av GTK:s viktigaste uppgifter är<br />

att utreda de naturresurser som finns<br />

i marken i <strong>Finland</strong>, och deras användbarhet<br />

som grund för hållbar utveckling.<br />

Den geologiska information som<br />

forskningscentralen producerar ligger<br />

till grund för malmletningen. Därtill<br />

utnyttjas centralens specialist-, laboratorie-<br />

och mineraltekniska tjänster<br />

av många företag. Tack vare den intensiva<br />

malmprospekteringen var<br />

GTK:s intäkter från gruvindustrin år<br />

2005 högre än någonsin, över fyra<br />

miljoner euro.<br />

GTK utvecklar aktivt gruvindustrins<br />

verksamhetsförutsättningar genom<br />

att producera ny information<br />

och analyser, särskilt på områden som

V ERKSAMHETSÅRET 2005<br />

17<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

II Salpausselkä-randbildning, Asikkala. II Salpausselkää, Asikkala.<br />

har att göra med berggrundens råämnespotential,<br />

likaså genom att göra<br />

den geologiska informationen mera<br />

tillgänglig. I <strong>Finland</strong> verkade år 2005<br />

över 40 malmprospekteringsbolag,<br />

som främst inriktade sig på guld,<br />

nickel, diamanter och platinametaller.<br />

De totala satsningarna på malmletning<br />

var ca 35 milj. euro. Flera gruvprojekt<br />

pågår för närvarande och<br />

många av dessa baseras på fyndigheter<br />

som hittats av GTK.<br />

Dataadministrationen har<br />

blivit mer användartillvänd<br />

GTK har uppgiften att säkerställa<br />

upprätthållandet av de geologiska<br />

data som samhället behöver, att se till<br />

att dessa data är tillgängliga och att<br />

främja mångsidigt utnyttjade av<br />

dessa. Datatjänsterna i deras olika<br />

former bildar ett viktigt gränssnitt<br />

mellan GTK:s produktion av information<br />

och de instanser som behöver<br />

geologiska data. Datanätens utveckling<br />

och den fullständiga reform av<br />

datadistributionen som den har medfört<br />

innebär att tjänsterna kunnat<br />

föras upp till en helt ny servicenivå.<br />

Möjligheterna som utvecklingen<br />

skapar är samtidigt en betydande<br />

utmaning, som kräver kontinuerliga<br />

satsningar på teknologi, dataadministration<br />

och procedurer.<br />

Målet är att GTK på internet skall<br />

kunna ge ut hela den information<br />

som centralen rår över. Med detta<br />

som grund har webbtjänsterna diversifierats,<br />

förtydligats och förnyats tekniskt.<br />

År 2005 infördes ett nytt system<br />

för upprätthållande och utveckling av<br />

webbsidorna. Tack vare systemen<br />

kunde GTK:s omfattande engelskspråkiga<br />

sidor förnyas radikalt.<br />

Ökad efterfrågan på<br />

avgiftsbelagda tjänster<br />

Syftet med den avgiftsbelagda verksamheten<br />

är att komplettera utbudet<br />

av tjänster i branschen, att öka verkningarna<br />

av det som GTK gör samt<br />

E K ONOMISK ÖVERSIKT<br />

Ekonomin har övervakats noga<br />

Anslaget i statsbudgeten för GTK var<br />

41,4 milj. euro. Från föregående år<br />

fanns 2,8 milj. euro över, så GTK disponerade<br />

under året över ett verksamhetsanslag<br />

på 44,2 milj. euro.<br />

Mängden medel som användes under<br />

året var 40,5 milj. euro.<br />

Proportionen mellan intäktsfinansiering<br />

och finansiering utifrån<br />

hölls i stort sett på samma nivå som<br />

under år 2004. Intäkterna steg till 13,4<br />

milj. euro, en ökning sedan föregående<br />

år med 3,1 procent. Intäkterna från<br />

den avgiftsbelagda verksamheten var<br />

9,7 milj. euro. Ökningen beror på att<br />

externa bidrag kommit från andra<br />

håll än staten, bl.a. i form av bidrag<br />

för EU-finansierade samarbetsprojekt.<br />

Med intäktsfinansiering och ut-<br />

att bilda ett stöd för näringslivets<br />

konkurrenskraft. Klientunderlaget<br />

har vidgats avsevärt under de senaste<br />

åren, närmast till följd av de goda<br />

konjunkturerna för letandet efter<br />

råvaror. Näringslivet är som tidigare<br />

den största klientgruppen. Den goda<br />

utvecklingen av efterfrågan på geolaboratoriets<br />

tjänster bland utomstående<br />

har fortsatt inom landet, liksom<br />

också gruvindustrins tilltagande intresse<br />

för det material som forskningscentralen<br />

erbjuder.<br />

omstående bidrag kunde 25 procent<br />

av de budgeterade kostnaderna täckas.<br />

Den övervägande delen av verksamheten<br />

finansierades som tidigare<br />

med de egna budgetmedlen. Målsättningarna<br />

överskreds både för den avgiftsbelagda<br />

verksamhetens del och<br />

beträffande det totala intäktsmålet.<br />

De sammanlagda kostnaderna för<br />

verksamheten år 2005 var 55,2 milj.<br />

euro, i stort sett samma nivå som året<br />

innan. I GTK:s intäkts- och kostnadskalkyl<br />

ingår personalkostnader för<br />

32,5 milj. euro och deras andel av<br />

verksamhetens totalkostnader var<br />

58 procent.<br />

GTK:s balansomslutning var ca<br />

16,3 milj. euro, en minskning från<br />

året innan med 1,43 milj. euro.

▼<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

J ULKAISUTOIMINTA<br />

19<br />

Tutkimustulosten raportointi<br />

Geologisia tutkimustuloksia raportoidaan<br />

GTK:n omissa julkaisuissa,<br />

muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä<br />

julkaisuissa, kongresseissa ja<br />

seminaareissa sekä laitoksen verkkosivuilla.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Julkaisuja ja karttoja myydään<br />

GTK:n Espoon toimitilojen yhteydessä<br />

sijaitsevassa Julkaisumyynnissä,<br />

osoite Betonimiehenkuja 4,<br />

PL 96, 02151 Espoo, sähköposti<br />

julkaisumyynti@gtk.fi. Lisäksi<br />

julkaisuja myyvät Itä- ja Pohjois-<br />

Suomen yksikköjen kirjastot.<br />

www.gtk.fi<br />

Tutkimuskeskuksella on laajat verkkosivut,<br />

joilla on runsaasti tietoa<br />

kaikista GTK:n julkaisemista tutkimuksista<br />

ja tutkimustuloksista.<br />

Verkkosivuilta käyttäjä löytää myös<br />

ajankohtaista tietoa GTK:n kartoitus-<br />

ja tutkimustoiminnasta, palveluista<br />

sekä tutkimusrekisterin ja täydelliset<br />

julkaisuluettelot. Verkossa<br />

ylläpidetään myös laajaa kartta- ja<br />

paikkatietoaineistoa sekä geologisten<br />

valokuvien kuvapankkia.<br />

Tiedotuslehti<br />

GTK julkaisee maksuttoman sidosryhmälehden<br />

GeoFoorumin kolme<br />

kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan<br />

laajasti ja kansantajuisesti geologian<br />

ilmiöistä, ajankohtaisista tutkimushankkeista<br />

sekä GTK:n julkaisemista<br />

tutkimustuloksista. GeoFoorumi<br />

ilmestyy suomeksi, mutta sisältää<br />

artikkeleita ruotsiksi ja englanniksi.<br />

GeoFoorumi on luettavissa verkossa<br />

osoitteessa www.gtk.fi/ajankohtaista/GeoFoorumi,<br />

ja tilattavissa<br />

painettuna sähköpostilla<br />

viestinta@gtk.fi tai puhelimella<br />

020 550 2242/Taina Järvinen.<br />

GTK julkaisee geologisia retkeilykarttoja.<br />

Retkeilijöitä Orinoron kurussa Leppävirralla.<br />

Pitkälehtinen kihokki, Leivonmäki.

20 J ULKAISUTOIMINTA<br />

Maa- ja<br />

kallioperäkartoitukset 2005<br />

Indeksikartta näyttää alueet, joissa<br />

GTK teki kartoituksia vuonna 2005.<br />

Värit kuvaavat kartoitettuja alueita<br />

ja missä muodossa tulokset ovat<br />

saatavana.<br />

18<br />

28<br />

39<br />

38<br />

49<br />

27<br />

37<br />

47<br />

26<br />

36<br />

46<br />

25<br />

35<br />

45<br />

24<br />

34<br />

44<br />

13<br />

23<br />

33<br />

43<br />

12<br />

22<br />

32<br />

42<br />

11<br />

21<br />

31<br />

41<br />

10<br />

20<br />

30<br />

Maaperäkartoitus 1:20 000<br />

Jordartskartering<br />

Mapping <strong>of</strong> Quaternary Deposits<br />

Kartta saatavissa painettuna ja/<br />

tai numeerisena 2005<br />

Kartan publicerad och/<br />

eller tillgänglig i digital form 2005<br />

Sheet published and/<br />

or data released in digital form 2005<br />

Kartoitettavana 2005<br />

Kartläggning pågår 2005<br />

Mapping in progress 2005<br />

Kallioperäkartoitus<br />

Berggrundskartering<br />

Mapping <strong>of</strong> PreQuaternary Rocks<br />

Kartta 1:100 000 julkaistu 2005<br />

Kartan 1:100 000 publicerad 2005<br />

Sheet 1:100 000 published 2005<br />

Kartoitus 1:100 000 käynnissä 2005<br />

Kartläggning 1:100 000 pågår 2005<br />

Mapping 1:100 000 in progress 2005<br />

Kartoitus 1:200 000 käynnissä 2005<br />

Kartläggning 1:200 000 pågår 2005<br />

Mapping 1:200 000 in progress 2005

J ULKAISULUETTELOT<br />

21<br />

GTK:n julkaisut ja<br />

raportit vuonna 2005<br />

Julkaisut ovat myös kokoteksteinä<br />

(pdf) GTK:n informaatiopalveluiden<br />

verkkosivuilla<br />

www.gtk.fi/palvelut/info.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Bulletin<br />

402 Lamberg, Pertti 2005: From genetic<br />

concepts to practice – lithogeochemical<br />

identification <strong>of</strong> Ni-Cu mineralised intrusions<br />

and localisation <strong>of</strong> the ore. 264 s.,<br />

liitteenä CD. (Väitöskirja). (15 €)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Special Paper<br />

38 Autio, Sini (toim.) 2005: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research<br />

2003–2004. 100 s. (27 €)<br />

39 Airo, Meri-Liisa (toim.) 2005: Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: Methods,<br />

System Characteristics and Applications.<br />

197 s., 8 liitettä. (40 €)<br />

40 Ojala, Antti E. K. (toim.) 2005: Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic<br />

regions in <strong>Finland</strong>: Proceedings <strong>of</strong> the<br />

workshop organized within the Finnish<br />

National Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA) Kilpisjärvi Biological Station,<br />

<strong>Finland</strong>, January 13-14th 2005. 130 s.<br />

(40 €)<br />

Tutkimusraportti – Report<br />

<strong>of</strong> Investigation<br />

158 Lehtonen, Matti I.; Kujala, Hannu;<br />

Kärkkäinen, Niilo; Lehtonen, Arja; Mäkitie,<br />

Hannu; Mänttäri, Irmeli; Virransalo,<br />

Petri & Vuokko, Jouko 2005: Etelä-Pohjanmaan<br />

liuskealueen kallioperä. Summary:<br />

Pre-Quaternary rocks <strong>of</strong> the South<br />

Ostrobothnian Schist Belt. 125 s., 3 liitettä,<br />

1 liitekartta. (55 €)<br />

Opas – Guide<br />

51a Alapieti, T. T. & Kärki, A. J. (toim.)<br />

2005. Field trip guidebook: Early Palaeoproterozoic<br />

(2.5–2.4) Tornio – Näränkävaara<br />

layered intrusion belt and related<br />

chrome and platinum-group element<br />

mine-ralization, northern <strong>Finland</strong>. 110 s.<br />

(20 €)<br />

51b Mutanen, Tapani 2005. Field trip<br />

guidebook: The Akanvaara intrusion and<br />

the Keivitsa – Satovaara Complex, with<br />

stops at Kaikkivaltiaanlehto and Särkivaara<br />

intrusions. 124 s. (20 €)<br />

Turvetutkimusraportti – Report<br />

<strong>of</strong> Peat Investigation<br />

358 Stén, Carl-Göran & Moisanen,<br />

Markku 2004: Tammelan suot ja turpeen<br />

käyttökelpoisuus. Osa 2. Abstract: The<br />

peatlands and the usefulness <strong>of</strong> peat in<br />

Tammela, southern <strong>Finland</strong>. Part 2. 109 s.,<br />

7 liitettä. (16,50 €)<br />

359 Stén, Carl-Göran & Toivonen, Tapio<br />

2005: Kokemäen suot ja niiden turvevarat.<br />

Summary: The peatlands and peat reserves<br />

<strong>of</strong> Kokemäki, Southwest <strong>Finland</strong>. 44<br />

s., 4 liitettä. (10,50 €)<br />

360 Turunen, Jukka & Herranen, Teuvo<br />

2005: Ylivieskassa tutkitut suot ja niiden<br />

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands<br />

and peat resources <strong>of</strong> Ylivieska, western<br />

<strong>Finland</strong>. Part 2. 67 s., 4 liitettä. (14 €)<br />

361 Häikiö, Jukka & Herranen, Teuvo<br />

2005: Merijärvellä tutkitut suot ja niiden<br />

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands<br />

and peat resources <strong>of</strong> Merijärvi, central<br />

<strong>Finland</strong>. 31 s., 5 liitettä. (9 €)<br />

362 Luukkanen, Ari 2005: Kiuruvedellä<br />

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7.<br />

Abstract: The peatlands and peat reserves<br />

<strong>of</strong> Kiuruvesi. Part 7. 44 s., 4 liitettä.<br />

(17,50 €)<br />

363 Toivonen, Tapio 2005: Siikaisissa tutkitut<br />

suot ja niiden turvevarat. Abstract:<br />

The peatlands and peat reserves <strong>of</strong> Siikainen,<br />

western <strong>Finland</strong>. 64 s., 5 liitettä.<br />

(11,50 €)<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset,<br />

tiedonanto – Nuclear Waste<br />

Disposal Research, Report<br />

122 Jääskeläinen, Paula & Korhonen, Kimmo<br />

2005: Kopparnäsin tutkimukset vuonna<br />

2004. 41 s. (9 €)<br />

Vuosikertomus – Annual Report<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> GTK. Vuosikertomus<br />

2004. 52 s.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> GTK.<br />

Annual Report 2004. 52 s.<br />

Erikoisjulkaisut – Miscellaneous<br />

publications<br />

Haavisto-Hyvärinen, Maija & Kutvonen,<br />

Harri 2005: Maaperäkartan käyttöopas.<br />

Verkkojulkaisu.<br />

Heikkinen, P. M. (toim.) & Noras, P.<br />

(toim.); Mroueh, U.-M.; Vahanne, P.;<br />

Wahlström, M.; Kaartinen, T.; Juvankoski,<br />

M.; Vestola, E.; Mäkelä, E.; Leino, T.;<br />

Kosonen, M.; Hatakka, T.; Jarva,<br />

J.; Kauppila, T.; Leveinen, J.; Lintinen,<br />

P.; Suomela, P.; Pöyry, H.; Vallius,<br />

P.; Nevalainen, J.; Tolla, P. & Komppa,<br />

V. 2005: Kaivoksen sulkemisen käsikirja.<br />

165 s. (Maksuton)<br />

Johansson, Peter & Kujansuu, Raimo<br />

(toim.); Eriksson, Brita; Grönlund, Tuulikki;<br />

Johansson, Peter; Kejonen, Aimo;<br />

Kujansuu, Raimo; Maunu, Matti; Mäkinen,<br />

Kalevi; Saarnisto, Matti; Virtanen,<br />

Kimmo & Väisänen, Ulpu 2005: Pohjois-<br />

Suomen maaperä: maaperäkarttojen<br />

1:400 000 selitys. Summary: Quaternary<br />

deposits <strong>of</strong> Northern <strong>Finland</strong> – Explanation<br />

to the maps <strong>of</strong> Quaternary deposits<br />

1:400 000. 236 s. (27 €)<br />

Lahti, Seppo I. (toim.); Raivio, Paula &<br />

Laitakari, Ilkka (with contributions by)<br />

2005: Orbicular rocks in <strong>Finland</strong>. 177 s.<br />

(30 €)<br />

Lehtonen, Marjaleena 2005: Kimberlites in<br />

<strong>Finland</strong>: Information about the mantle<br />

<strong>of</strong> the Karelian Craton and implications<br />

for diamond exploration. 109 s. (Väitöskirja).<br />

(Maksuton)<br />

Salminen, R. (chief-editor); Batista, M. J.;<br />

Bidovec, M.; Demetriades, A.; De Vivo, B.;<br />

De Vos, W.; Duris, M.; Gilucis, A.; Gregorauskiene,<br />

V.; Halamic, J.; Heitzmann,<br />

P.; Lima, A.; Jordan, G.; Klaver, G.; Klein,<br />

P.; Lis, J.; Locutura, J.; Marsina, K.; Mazreku,<br />

A.; O’Connor, P. J.; Olsson, S. Å.;<br />

Ottesen, R.-T.; Petersell, V.; Plant, J. A.;<br />

Reeder, S.; Salpeteur, I.; Sandström, H.;<br />

Siewers, U.; Steenfelt, A. & Tarvainen, T.<br />

2005: Geochemical Atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1:<br />

Background Information, Methodology<br />

and Maps. 525 s. (63 €)<br />

Sarala, Pertti 2005: Glacial morphology<br />

and dynamics with till geochemical exploration<br />

in the ribbed moraine area <strong>of</strong><br />

Peräpohjola, Finnish Lapland. 141 s. (Väitöskirja).<br />

(Maksuton)<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

2005: 10th International Platinum Symposium,<br />

”Platinum-Group Elements –<br />

from Genesis to Beneficiation and Environmental<br />

Impacts” August 8–11, 2005<br />

Oulu, <strong>Finland</strong>: Extended abstracts. 617 s.<br />

(Maksuton)

22 J ULKAISULUETTELOT<br />

Suomen geologinen kartta – <strong>Geological</strong> map <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 1:100 000<br />

–Kallioperäkartat – Pre-Quaternary rocks (8 €)<br />

1142 Mäntyluoto Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu<br />

1144 Kankaanpää Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu<br />

2613 Ylitornio Perttunen, Vesa<br />

Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000, selitykset –<br />

Explanation to the maps <strong>of</strong> Quaternary Deposits 1:20 000/1:50 000<br />

2431 07 Ylivieska Saarelainen, Jouko &<br />

Turunen, Jukka<br />

3233 11 Mielojärvi Huttunen, Timo<br />

323312 Leisniemi Huttunen, Timo<br />

324101 Iisvesi Kejonen, Aimo<br />

324203 Syvänniemi Kejonen, Aimo<br />

324204 Kutunkylä Kejonen, Aimo<br />

324207 Vehmasmäki Kejonen, Aimo<br />

324208 Kurkimäki Kejonen, Aimo<br />

324209 Haminalahti Kejonen, Aimo<br />

324211 Hiltulanlahti Kejonen, Aimo<br />

324212 Kuopio Kejonen, Aimo<br />

333207 Ala-Pitkä Kejonen, Aimo<br />

3344 Laakajärvi Kontinen, Asko<br />

4312 Ylä-Luosta Paavola, Jorma<br />

4313 Koli Pekkarinen, Lauri J.; Kohonen, Jarmo;<br />

Vuollo, Jouni & Äikäs, Olli<br />

333208 Mäntylahti Kejonen, Aimo<br />

3333 01 Jännevirta Saarelainen, Jouko<br />

3342 01 Vieremä Saarelainen, Jouko<br />

3421 06 Tyrnävä Johansson, Peter, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3422 12 Ylikiiminki Pihlaja, Jouni, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3424 03 Juopuli Pihlaja, Jouni, Räisänen,<br />

Jukka & Väisänen, Ulpu<br />

3632 06 Ruopsa Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti<br />

3632 09 Soppela Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti<br />

4224 11 Kontiolahti Saarelainen, Jouko<br />

4322 11 Portinsalo Saarelainen, Jouko & Luukkanen, Ari<br />

Vuonna 2005 valmistuneet numeeristetut maaperäkartat<br />

1:20 000/1:50 000 (suluissa vastaava geologi)<br />

2213 01 Latovesi (Heikki Rainio)<br />

2213 02 Länsi-Aure (Heikki Rainio)<br />

2213 03 Aurejärvi (Heikki Rainio)<br />

2213 04 Juhtimäki (Heikki Rainio)<br />

2213 05 Riuttanen (Heikki Rainio)<br />

2213 06 Itä-Aure (Heikki Rainio)<br />

2213 07 Kuru (Heikki Rainio)<br />

3123 01 Paaso (Heikki Rainio)<br />

3123 02 Kuortti (Heikki Rainio)<br />

3123 03 Vastamäki (Heikki Rainio)<br />

3123 04 Enonvesi (Heikki Rainio)<br />

3123 05 Koiravesi (Heikki Rainio)<br />

3123 06 Pertunmaa (Heikki Rainio)<br />

3123 07 Juolasvesi (Heikki Rainio)<br />

3123 08 Lahnavesi (Heikki Rainio)<br />

3123 09 Lahnaniemi (Heikki Rainio)<br />

3123 10 Varpanen (Heikki Rainio)<br />

3123 11 Mäntyharju (Heikki Rainio)<br />

3123 12 Tiilikkala (Heikki Rainio)<br />

3224 05 Kiesimä (Timo Huttunen)<br />

3244 03 Vaajasalo (Aimo Kejonen)<br />

3421 06 Tyrnävä (Peter Johansson)<br />

3422 12 Ylikiiminki (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)<br />

3424 03 Juopuli (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)<br />

3632 06 Ruopsa (Ulpu Väisänen)<br />

3632 09 Soppela (Ulpu Väisänen)<br />

GTK:n päätearkistoon saapuneet raportit<br />

GTK julkistaa tutkimustensa tuloksia myös arkistoraporttisarjoissaan.<br />

Vuonna 2005 saapui GTK:n päätearkistoon raportteja yhteensä 146 kpl, jotka jakaantuvat eri aihealueisiin<br />

(sarjoihin) seuraavasti:<br />

Malmitutkimukset (M-sarja): 66 kpl<br />

Kallioperätutkimukset (K-sarja): 3 kpl<br />

Kiviainestutkimukset (KA-sarja): 6 kpl<br />

Maaperätutkimukset (P-sarja): 12 kpl<br />

Ge<strong>of</strong>ysikaaliset tutkimukset (Q-sarja): 18 kpl<br />

Geokemialliset tutkimukset (S-sarja): 5 kpl<br />

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset (Y-sarja): 1 kpl<br />

Kaukokartoitus (RS-sarja ): 29 kpl<br />

Tietohallinto (TA-sarja): 1 kpl<br />

Kansainvälinen toiminta (UT-sarja): 5 kpl<br />

Tiedot GTK:n päätearkistoon saapuneista raporteista ovat RAPGEO-tietokannassa, verkko-osoite:<br />

http://info.gtk.fi/. Osa raporteista on saatavissa kokoteksteinä, pdf-muodossa.

J ULKAISULUETTELOT<br />

23<br />

GTK:n henkilökunnan<br />

julkaisut vuonna 2005<br />

Luettelossa on 22.3.2006 mennessä<br />

FINGEO-tietokantaan rekisteröidyt,<br />

referoidut julkaisut ja artikkelit, joiden<br />

tekijöistä vähintään yksi on kuulunut<br />

GTK:n henkilökuntaan. Edellisen vuosikertomuksen<br />

ilmestymisen jälkeen<br />

rekisteröidyt julkaisut vuodelta 2004<br />

löytyvät FINGEO-tietokannasta.<br />

Kansainväliset referoidut julkaisut:<br />

Casanova, Joël; Négrel, Philippe;<br />

Blomqvist, Runar 2005. Boron isotope<br />

fractionation in groundwaters as an indicator<br />

<strong>of</strong> past permafrost conditions in the<br />

fractured crystalline bedrock <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Water Research 39 (2–3),<br />

362–370.<br />

Dreyer, Annekatrin; Blodau, Christian; Turunen,<br />

Jukka; Radke, Michael 2005. The<br />

spatial distribution <strong>of</strong> PAH depositions to<br />

peatlands <strong>of</strong> eastern Canada. Atmospheric<br />

Environment 39 (20), 3725–3733.<br />

Dreyer, Annekatrin; Radke, Michael; Turunen,<br />

Jukka; Blodau, Christian 2005.<br />

Long-term change <strong>of</strong> polycyclic aromatic<br />

hydrocarbon deposition to peatlands <strong>of</strong><br />

eastern Canada. Environmental Science &<br />

Technology 39 (11), 3918–3924.<br />

Eilu, Pasi; Weihed, Pär 2005. Fennoscandian<br />

Shield – orogenic gold deposits. In:<br />

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics<br />

and ore deposit evolution in Europe. Ore<br />

Geology Reviews 27 (1–4), 326–327.<br />

Elliott, B. A.; Peck, W. H.; Rämö, O. T.;<br />

Vaasjoki, M.; Nironen, M. 2005. Magmatic<br />

zircon oxygen isotopes <strong>of</strong> 1.88-1.87 Ga<br />

orogenic and 1.65–1.54 Ga anorogenic<br />

magmatism in <strong>Finland</strong>. Mineralogy and<br />

Petrology 85 (3–4), 223–241.<br />

Ericsson, Magnus; Noras, Pentti 2005. Rocky<br />

future. Materials World 13 (7), 33–35.<br />

Frisén, Rune; Johansson, Carl Erik; <strong>Suomi</strong>nen,<br />

Veli 2005. Archipelagos in the Baltic<br />

Sea. In: Seppälä, M. (ed.) The physical<br />

geography <strong>of</strong> Fennoscandia. Oxford:<br />

Oxford University Press, 267–281.<br />

Furnes, Harald; Banerjee, Neil R.; Muehlenbachs,<br />

Karlis; Kontinen, Asko 2005.<br />

Preservation <strong>of</strong> biosignatures in metaglassy<br />

volcanic rocks from the Jormua<br />

ophiolite complex, <strong>Finland</strong>. Precambrian<br />

Research 136 (2), 125–137.<br />

Hanski, E.; Huhma, H. 2005. Central Lapland<br />

greenstone belt. In: Lehtinen, M.,<br />

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution<br />

<strong>of</strong> the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14.<br />

Amsterdam: Elsevier. 139–193.<br />

Hanski, Eero; Huhma, Hannu; Perttunen,<br />

Vesa 2005. SIMS U-Pb, Sm-Nd isotope and<br />

geochemical study <strong>of</strong> an arkosite-amphibolite<br />

suite, Peräpohja Schist Belt: evidence<br />

for ca. 1.98 Ga A-type felsic magmatism in<br />

northern <strong>Finland</strong>. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (1), 5–29.<br />

Hattori, Keiko; Takahashi, Yoshio; Guillot,<br />

Stephane; Johanson, Bo 2005. Occurrence<br />

<strong>of</strong> arsenic (V) in forearc mantle serpentinites<br />

based on X-ray absorption spectroscopy<br />

study. Geochimica et Cosmochimica<br />

Acta 69 (23), 5585–5596.<br />

Iljina, M.; Hanski, E. 2005. Layered mafic<br />

intrusions <strong>of</strong> the Tornio-Näränkävaara<br />

belt. In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &<br />

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

101–137.<br />

Kankaala, Paula; Käki, Tiina; Mäkelä, Suvi;<br />

Ojala, Anne; Pajunen, Hannu; Arvola, Lauri<br />

2005. Methane efflux in relation to plant<br />

biomass and sediment characteristics in<br />

stands <strong>of</strong> three common emergent macrophytes<br />

in boreal mesoeutrophic lakes.<br />

Global Change Biology 11 (1), 145–153.<br />

Kohonen, J.; Rämö, O. T. 2005. Sedimentary<br />

rocks, diabases, and late cratonic evolution.<br />

In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &<br />

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

563–603.<br />

Kontinen, A.; Sorjonen-Ward, P.; Peltonen,<br />

P.; Kuronen, U. 2005. Some new constraints<br />

on hydrothermal alteration and<br />

deformation <strong>of</strong> the Paleoproterozoic serpentinite-hosted<br />

Outokumpu Cu-Co-Ni-<br />

Zn-Au deposits, <strong>Finland</strong>. In: Mao, J. &<br />

Bierlein, F. P. (eds.) Mineral deposit research:<br />

meeting the global challenge: proceedings<br />

<strong>of</strong> the Eighth Biennial SGA Meeting,<br />

Beijing, China, 18–21 August 2005.<br />

Vol. 1. Berlin: Springer, 639–642.<br />

Kupiainen, Kaarle J.; Tervahattu, Heikki;<br />

Räisänen, Mika; Mäkelä, Timo; Aurela,<br />

Minna; Hillamo, Risto 2005. Size and composition<br />

<strong>of</strong> airborne particles from pavement<br />

wear, tires, and traction sanding. Environmental<br />

Science & Technology 39 (3),<br />

699–706.<br />

Kurhila, Matti; Vaasjoki, Matti; Mänttäri,<br />

Irmeli; Rämö, Tapani; Nironen, Mikko<br />

2005. U-Pb ages and Nd isotope characteristics<br />

<strong>of</strong> the lateorogenic, migmatizing microcline<br />

granites in southwestern <strong>Finland</strong>.<br />

Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong><br />

77 (2), 105–128.<br />

Lahti, I.; Korja, T.; Kaikkonen, P.; Vaittinen,<br />

K. 2005. Decomposition analysis <strong>of</strong> the<br />

BEAR magnetotelluric data: implications<br />

for the upper mantle conductivity in the<br />

Fennoscandian Shield. Geophysical Journal<br />

International 163 (3), 900–914.<br />

Lahtinen, R.; Korja, A.; Nironen, M. 2005.<br />

Paleoproterozoic tectonic evolution. In:<br />

Lehtinen, M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T.<br />

(eds.) Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key<br />

to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

geology 14. Amsterdam: Elsevier. 481–531.<br />

Lamberg, P.; Välimaa, J.; Parkkinen, J.; Kojonen,<br />

K. 2005. Structural, geochemical<br />

and magmatic modelling <strong>of</strong> the early<br />

Proterozoic Keivitsa Ni-Cu-PGE deposit in<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th<br />

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group<br />

elements – from genesis to<br />

beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended<br />

abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, 160–163.<br />

Lehtinen, M.; Nurmi, P. A.; Rämö, O. T.<br />

(eds.) 2005. Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

key to the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian<br />

Geology 14. Amsterdam: Elsevier.<br />

736 p.

24 J ULKAISULUETTELOT<br />

Lehtonen, M. L.; Marmo, J. S.; Nissinen, A.<br />

J.; Johanson, B. S.; Pakkanen, L. K. 2005.<br />

Glacial dispersal studies using indicator<br />

minerals and till geochemistry around two<br />

eastern <strong>Finland</strong> kimberlites. Journal <strong>of</strong><br />

Geochemical Exploration 87 (1 ), 19–43.<br />

Lehtonen, Marjaleena 2005. Rare earth<br />

element characteristics <strong>of</strong> pyrope garnets<br />

from the Kaavi-Kuopio kimberlites – implications<br />

for mantle metasomatism.<br />

Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong><br />

77 (1), 31–47.<br />

Maier, W. D.; Peltonen, P.; Juvonen, R.; Pienaar,<br />

C. 2005. Platinum-group elements<br />

in peridotite xenoliths and kimberlite<br />

from the Premier kimberlite pipe, South<br />

Africa. South African Journal <strong>of</strong> Geology<br />

108 (3), 413–428.<br />

Medvedev, P.; Bekker, A.; Karhu, J. A.; Kortelainen,<br />

N. 2005. Testing the biostratigraphic<br />

potential <strong>of</strong> early Proterozoic<br />

microdigitate stromatolites. In: Aguirre, J.<br />

& Braga, J. C. (eds.) 8th International Symposium<br />

on Fossil Algae, Granada, Spain,<br />

18–20 September 2003. Revista Española de<br />

Micropaleontología 37 (1), 41–56.<br />

Mertanen, S.; Pesonen, L. J. 2005. Drift<br />

history <strong>of</strong> the shield. In: Lehtinen, M.,<br />

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution<br />

<strong>of</strong> the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14.<br />

Amsterdam: Elsevier. 645–668.<br />

Moore, Tim; Blodau, Christian; Turunen,<br />

Jukka; Roulet, Nigel; Richard, Pierre J. H.<br />

2005. Patterns <strong>of</strong> nitrogen and sulfur<br />

accumulation and retention in ombrotrophic<br />

bogs, eastern Canada. Global<br />

Change Biology 11 (2), 356–367.<br />

Mottaghy, D.; Schellschmidt, R.; Popov, Y.<br />

A.; Clauser, C.; Kukkonen, I. T.; Nover, G.;<br />

Milanovsky, S.; Romushkevich, R. A. 2005.<br />

New heat flow data from the immediate<br />

vicinity <strong>of</strong> the Kola super-deep borehole:<br />

vertical variation in heat flow confirmed<br />

and attributed to advection. Tectonophysics<br />

401 (1–2), 119–142.<br />

Mouri, Hassina; Väisänen, Markku; Huhma,<br />

Hannu; Korsman, Kalevi 2005. Sm-<br />

Nd garnet and U-Pb monazite dating <strong>of</strong><br />

high-grade metamorphism and crustal<br />

melting in the West Uusimaa area, southern<br />

<strong>Finland</strong>. In: Eklund, O., Andersson,<br />

U. B. & Högdahl, K. (eds.) Proterozoic<br />

processes in the Fennoscandian Shield.<br />

GFF, Geologiska föreningens i Stockholm<br />

förhandlingar 127 (2 ), 123–128.<br />

Mäkinen, J. 2005. A comparison <strong>of</strong> the<br />

geochemistry <strong>of</strong> aquatic sediments and<br />

the fine (

J ULKAISULUETTELOT<br />

25<br />

Saarnisto, Matti 2005. Siberian permafrost<br />

melting due to human influence Peatlands<br />

International (2), 7.<br />

Salminen, R.; Batista, M. J.; Demetriades,<br />

A.; Lis, J.; Tarvainen, T. 2005. Sampling.<br />

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical atlas<br />

<strong>of</strong> Europe. Part 1: Background information,<br />

methodology and maps. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 67–79.<br />

Salminen, Reijo 2005. Focus on: Continental-wide<br />

geochemical mapping in<br />

Europe. Explore (127), 8–15.<br />

Sandström, H.; Reeder, S.; Bartha, A.;<br />

Birke, M.; Berge, F.; Davidsen, B.; Grimstvedt,<br />

A.; Hagel-Brunnström, M.-L.; Kantor,<br />

W.; Kallio, E.; Klaver, G.; Lucivjansky,<br />

P.; Mackovych, D.; Mjartanova, H.; Os, B.<br />

van; Paslawski, P.; Popiolek, E.; Siewers, U.;<br />

Varga-Barna, Zs.; Vilsteren, E. van;<br />

Ødegård, M. 2005 . Sample preparation<br />

and analysis. In: Salminen, R. (ed.) Geochemical<br />

atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1: Background<br />

information, methodology and<br />

maps. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

81–94.<br />

Sarala, Pertti 2005. Till geochemistry in<br />

the ribbed moraine area <strong>of</strong> Peräpohjola,<br />

<strong>Finland</strong>. Applied Geochemistry 20 (9),<br />

1714–1736.<br />

Sarala, Pertti 2005. Weichselian stratigraphy,<br />

geomorphology and glacial dynamics<br />

in southern Finnish Lapland. Bulletin <strong>of</strong><br />

the <strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2),<br />

71–104.<br />

Schmidt-Thomé, P.; Staudt, M.; Kallio, H.;<br />

Klein, J. 2005. Scenarios for future impacts<br />

<strong>of</strong> sea level changes on soil contamination.<br />

In: Lens, P. ... [et al.] (eds.) Soil and sediment<br />

remediation: mechanisms, technologies<br />

and applications. London: IWA<br />

Publishing, 409–417.<br />

Schwertmann, U.; Carlson, L. 2005. The<br />

pH-dependent transformation <strong>of</strong> schwertmannite<br />

to goethite at 25°C. Clay Minerals<br />

40 (1), 63–66.<br />

Selonen, Olavi; Ehlers, Carl; Luodes, Hannu;<br />

Lerssi, Jouni 2005. The Vehmaa rapakivi<br />

granite batholith – an assemblage <strong>of</strong><br />

successive intrusions indicating a pistontype<br />

collapsing centre. Bulletin <strong>of</strong> the<br />

<strong>Geological</strong> Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (1), 65–70.<br />

Skyttä, Pietari; Käpyaho, Asko; Mänttäri,<br />

Irmeli 2005. Supracrustal rocks in the<br />

Kuovila area, southern <strong>Finland</strong>: structural<br />

evolution, geochemical characteristics and<br />

the age <strong>of</strong> volcanism. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2), 129–150.<br />

Solovieva, Nadia; Jones, Vivienne<br />

J.; Nazarova, Larisa; Brooks, Stephen<br />

J.; Birks, H. J. B.; Grytnes, John-Arvid;<br />

Appleby, Peter G.; Kauppila, Tommi; Kondratenok,<br />

Boris; Renberg, Ingemar; Ponomarev,<br />

Vasily 2005. Palaeolimnological<br />

evidence for recent climatic change in<br />

lakes from the northern Urals, arctic<br />

Russia. Journal <strong>of</strong> Paleolimnology 33 (4),<br />

463–482.<br />

Sorjonen-Ward, P.; Luukkonen, E. J. 2005.<br />

Archean rocks. In: Lehtinen, M., Nurmi, P.<br />

A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong><br />

the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14. Amsterdam:<br />

Elsevier. 19–99.<br />

Sorjonen-Ward, P.; Zhang, Y.; Alt-Epping,<br />

P.; Ord, A.; Cudahy, T.; Kuronen, U. 2005.<br />

The effect <strong>of</strong> sedimentary cover on submarine<br />

hydrothermal processes – some<br />

simple numerical simulations and applications.<br />

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)<br />

Mineral deposit research: meeting the global<br />

challenge: proceedings <strong>of</strong> the Eighth<br />

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-<br />

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,<br />

1497–1499.<br />

Sutinen, Raimo; Hyvönen, Eija; Ruther,<br />

Andreea; Ahl, Andreas; Sutinen, Marja-<br />

Liisa 2005. Soil-driven timberline <strong>of</strong><br />

spruce (Picea abies) in Tanaelv Belt-Lapland<br />

Granulite transition, <strong>Finland</strong>. Arctic,<br />

Antarctic and Alpine Research 37 (4),<br />

611–619.<br />

Talikka, Matti; Mänttäri, Irmeli 2005. Pukala<br />

intrusion, its age and connection to<br />

hydrothermal alteration in Orivesi, southwestern<br />

<strong>Finland</strong>. Bulletin <strong>of</strong> the <strong>Geological</strong><br />

Society <strong>of</strong> <strong>Finland</strong> 77 (2), 165–180.<br />

Taniguchi, Makoto (ed.); Kukkonen, Ilmo<br />

T. (ed.) 2005. Thermally controlled processes<br />

and preserved thermal signatures<br />

within the Earth. Physics <strong>of</strong> the Earth and<br />

Planetary Interiors 152 (4), 221–342.<br />

Tarvainen, T.; Reeder, S.; Albanese, S. 2005.<br />

Database management and map production.<br />

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical<br />

atlas <strong>of</strong> Europe. Part 1: Background information,<br />

methodology and maps. Espoo:<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 95–98.<br />

Tarvainen, Timo; Hellmuth, Karl-Heinz;<br />

Backman, Birgitta 2005. Natural geochemical<br />

concentrations and fluxes <strong>of</strong> Cu, Th<br />

and U in <strong>Finland</strong>. Geochemistry: exploration,<br />

environment, analysis 5 (1), 41–50.<br />

Vaasjoki, M.; Korsman, K.; Koistinen, T.<br />

2005. Overview. In: Lehtinen, M., Nurmi,<br />

P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian<br />

geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to the evolution <strong>of</strong><br />

the Fennoscandian Shield. Developments<br />

in Precambrian geology 14. Amsterdam:<br />

Elsevier. 1–17.<br />

Valjus, T.; Suppala, I.; Vanhala, H. 2005.<br />

Airborne geophysical study around hydrometallurgical<br />

plant area in Kara-Balta,<br />

Kyrgyzstan [Electronic resource]. In: Near<br />

surface 2005: 11th European Meeting <strong>of</strong><br />

Environmental and Engineering Geophysics,<br />

4–7 September 2005, Palermo, Italy:<br />

extended abstracts & exhibitor’s catalogue.<br />

Houten: EAGE, 4 p.. Optical disc (CD-<br />

ROM).<br />

Vanhala, H.; Suppala, I. 2005. Airborne<br />

EM – from anomaly hunting to 3D mapping<br />

– a case from <strong>Finland</strong> [Electronic resource].<br />

In: Near surface 2005: 11th European<br />

Meeting <strong>of</strong> Environmental and<br />

Engineering Geophysics, 4–7 September<br />

2005, Palermo, Italy: extended abstracts &<br />

exhibitor’s catalogue. Houten: EAGE, 4 p.<br />

Optical disc (CD-ROM).<br />

Vuollo, J.; Huhma, H. 2005. Paleoproterozoic<br />

mafic dikes in NE <strong>Finland</strong>. In: Lehtinen,<br />

M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.)<br />

Precambrian geology <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: key to<br />

the evolution <strong>of</strong> the Fennoscandian<br />

Shield. Developments in Precambrian geology<br />

14. Amsterdam: Elsevier. 195–236.<br />

Weihed, Pär; Arndt, Nicholas; Billström,<br />

Kjell; Duchesne, Jean-Clair; Eilu, Pasi;<br />

Martinsson, Ol<strong>of</strong>; Papunen, Heikki;

26 J ULKAISULUETTELOT<br />

Lahtinen, Raimo 2005. Precambrian geodynamics<br />

and ore formation: the Fennoscandian<br />

Shield. In: Blundell, D. ... [et al.]<br />

(eds.) Geodynamics and ore deposit evolution<br />

in Europe. Ore Geology Reviews 27<br />

(1–4), 273–322.<br />

Weihed, Pär; Eilu, Pasi 2005. Fennoscandian<br />

Shield – Proterozoic VMS deposits. In:<br />

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics<br />

and ore deposit evolution in Europe. Ore<br />

Geology Reviews 27 (1-4), 324-325.<br />

Zhang, Y.; Ord, A.; Roberts, P. A.; Sorjonen-Ward,<br />

P.; Lin, G.; Wang, Y. J. 2005.<br />

Numerical modelling <strong>of</strong> coupled deformation<br />

and fluid flow in mineralisation processes.<br />

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)<br />

Mineral deposit research: meeting the global<br />

challenge: proceedings <strong>of</strong> the Eighth<br />

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-<br />

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,<br />

1509–1512.<br />

Kansalliset referoidut julkaisut:<br />

Airo, Meri-Liisa 2005. Regional interpretation<br />

<strong>of</strong> aerogeophysical data: extracting<br />

compositional and structural features. In:<br />

Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in <strong>Finland</strong><br />

1972-2004: methods, system characteristics<br />

and applications. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39, 176–197.<br />

Backman, Birgitta; Loukola-Ruskeeniemi,<br />

Kirsti 2005. Arseenia kaivoveteen kallioperästä.<br />

Ympäristö ja Terveys 36 (10),<br />

66–69.<br />

Breilin, Olli; Kotilainen, Aarno; Nenonen,<br />

Keijo; Räsänen, Matti 2005. The unique<br />

moraine morphology, stratotypes and ongoing<br />

geological processes at the Kvarken<br />

Archipelago on the land uplift area in the<br />

western coast <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 97–111.<br />

Gervilla, F.; Kojonen, K.; Merkle, R. K. W.<br />

2005. Platinum-group minerals in the<br />

Proterozoic Keivitsa mafic-ultramafic intrusion,<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 345–348.<br />

Grönholm Sari; Kärkkäinen, Niilo; Wiik,<br />

Jonas 2005. The Halikko Kultanummi<br />

prospect – a new type <strong>of</strong> gold mineralization<br />

in the high-grade gneiss terrain <strong>of</strong><br />

southwestern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S. (ed.)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research<br />

2003-2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 15–23.<br />

Hautaniemi, H.; Kurimo, M.; Multala, J.;<br />

Leväniemi, H.; Vironmäki, J. 2005. The<br />

“Three In One” aerogeophysical concept<br />

<strong>of</strong> GTK in 2004. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 21–74.<br />

Hill, R. E. T.; Barnes, S. J.; Dowling, S. E.;<br />

Makkonen, H. V.; Peltonen, P. 2005. Chalcophile<br />

element distribution in mafic and<br />

ultramafic metavolcanic rocks <strong>of</strong> the<br />

Svec<strong>of</strong>ennian (1.9 Ga) Kotalahti and Vammala<br />

Nickel Belts, <strong>Finland</strong> – a test for a<br />

geochemical signature <strong>of</strong> subvolcanic<br />

magmatic ore forming processes. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 369-372.<br />

Hirvas, Heikki; Lintinen, Petri; Ojala, Antti<br />

E. K.; Vanhala, Heikki 2005. <strong>Geological</strong><br />

characteristics <strong>of</strong> the Halti-Ridnitsohkka<br />

region, Enontekiö, <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A.<br />

E. K. (ed.) Quaternary studies in the<br />

northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi<br />

Biological Station, <strong>Finland</strong>, January<br />

13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 40, 7–12.<br />

Huotari, Taija; Vanhala, Heikki; Hellstén,<br />

Pasi 2005. Electrical resistivity and IP<br />

tomography in the research <strong>of</strong> salt-contaminated<br />

groundwater areas. In: Saarela,<br />

J. ... [et al.] (eds.) 7th International Symposium<br />

on Environmental Geotechnology<br />

and Global Sustainable Development:<br />

proceedings, 8–10 June, 2004, Helsinki<br />

and Espoo, <strong>Finland</strong>. Helsinki: SYKE,<br />

473–481.<br />

Hyvönen, Eija; Turunen, Pertti; Vanhanen,<br />

Erkki; Arkimaa, Hilkka; Sutinen, Raimo<br />

2005. Airborne gamma-ray surveys in <strong>Finland</strong>.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

119–134.<br />

Hänninen, Pekka; Venäläinen, Ari; Sutinen,<br />

Raimo 2005. Maaperän jäätyminen ja<br />

vesipitoisuusmuutokset talvikautena. Vesitalous<br />

46 (1), 28–32.<br />

Johansson, Peter 2005. Meltwater canyon<br />

lakes (saivos) in western Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary studies<br />

in the northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA),<br />

Kilpisjärvi Biological Station, <strong>Finland</strong>,<br />

January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 33–39.<br />

Kauppila, T.; Kihlman, S.; Mäkinen, J.<br />

2005. Sediment arcellacean assemblages in<br />

a mine water polluted bay <strong>of</strong> a boreal lake.<br />

In: Meriläinen, P., Sivula, L. & Oikari, A.<br />

(eds.) Seventh Finnish Conference <strong>of</strong> Environmental<br />

Sciences, Jyväskylä, May 12-<br />

13, 2005: science for sustainability: proceedings.<br />

Jyväskylä: University <strong>of</strong> Jyväskylä,<br />

272–275.<br />

Kinnunen, Kari A. 2005. Lithic analysis <strong>of</strong><br />

the flintlike artifacts, flakes and fragments<br />

from the Rävåsen site. In: Rävåsen. Finskt<br />

Museum 2002, 75–79.<br />

Kojonen, K.; Gornostayev, S. S.; Pitkäjärvi,<br />

J.; Knauf, V. V. 2005. The PGE mineralogy<br />

<strong>of</strong> the Kemi chromite deposit: an overview.<br />

In: Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T.<br />

(eds.) 10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from<br />

genesis to beneficiation and environmental<br />

impact’, August 8–11, 2005, Oulu, Fin-

J ULKAISULUETTELOT<br />

27<br />

land: extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 412-416.<br />

Kojonen, K. K.; Isomäki, O.-P. 2005. PGEminerals<br />

and tarkianite, (Cu,Fe)-<br />

(Re,Mo)4S8, a new mineral species from<br />

Hitura mine, Nivala, central <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 417–420.<br />

Kojonen, K. K.; Tarkian, M.; Knauf, V. V.;<br />

Törnroos, R. 2005. New results <strong>of</strong> the<br />

placer PGE-minerals from Ivalojoki and<br />

Lemmenjoki rivers, Finnish Lapland. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 145–149.<br />

Korhonen, J. V. 2005. Airborne magnetic<br />

method: special features and review on<br />

applications. In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics<br />

in <strong>Finland</strong> 1972–2004: methods,<br />

system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 77–102.<br />

Koskinen, Riikka 2005. Glacial hydrology<br />

and the deglaciation <strong>of</strong> the Scandinavian<br />

Ice Sheet in the Paistunturit area <strong>of</strong> the<br />

Utsjoki region in northern Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish National<br />

Committee for Quaternary Research (IN-<br />

QUA), Kilpisjärvi Biological Station, <strong>Finland</strong>,<br />

January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 41–51.<br />

Lahti, Seppo I. (ed.); Raivio, Paula;<br />

Laitakari, Ilkka 2005. Orbicular rocks in<br />

<strong>Finland</strong>. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

177 p.<br />

Lahti, Mari; Vanhala, Heikki; Mattsson,<br />

Annina; Beamish, David; Lerssi, Jouni<br />

2005. Environmental applications <strong>of</strong> airborne<br />

geophysics – groundwater and contaminated<br />

soil in <strong>Finland</strong>, Germany and<br />

United Kingdom. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 155–175.<br />

Laiho, Jussi V.-P.; Perämäki, Paavo 2005.<br />

Evaluation <strong>of</strong> portable X-ray fluorescence<br />

(PXRF) sample preparation methods. In:<br />

Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, Current Research 2003–2004.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 38, 73–82.<br />

Lintinen, Panu; Al-Ani, Thair 2005. The<br />

Vittajänkä kaolin deposit, Salla, Finnish<br />

Lapland. In: Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current Research 2003–<br />

2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 38, 41–47.<br />

Lohva, J.; Lehtimäki, J. 2005. Geophysical<br />

investigation <strong>of</strong> kaolin and ilmenite deposits<br />

in <strong>Finland</strong>. In: Airo, M.-L. (ed.)<br />

Aerogeophysics in <strong>Finland</strong> 1972–2004:<br />

methods, system characteristics and applications.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 39, 147–154.<br />

Luukkanen, S.; Kalapudas, R.; Laukkanen,<br />

J.; Kojonen, K. 2005. Applied mineralogy<br />

and mineral processing <strong>of</strong> the disseminated<br />

Cu-Ni-PGE ore from the Keivitsa deposit,<br />

Sodankylä, northern <strong>Finland</strong>. In:<br />

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)<br />

10th International Platinum Symposium:<br />

‘Platinum-group elements – from genesis<br />

to beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 170–173 .<br />

Lönngren, M.; Kojonen, K. 2005. Dissolution<br />

<strong>of</strong> chromitite ore for platinum group<br />

elements and gold analysis, Ray-Iz ophiolitic<br />

complex, polar Urals. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International<br />

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup<br />

elements – from genesis to beneficiation<br />

and environmental impact’, August<br />

8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended<br />

abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>, 455–457.<br />

Lönngren, M.; Lakomaa, T. 2005. ID-ICP-<br />

MS analysis <strong>of</strong> platinum, palladium,<br />

iridium and ruthenium in mafic rocks<br />

from the Kotalahti nickel belt in <strong>Finland</strong><br />

and the Black Swan in Australia. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th<br />

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group<br />

elements – from genesis to<br />

beneficiation and environmental impact’,<br />

August 8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>:<br />

extended abstracts. Espoo: <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, 174–177.<br />

Makkonen, Hannu V. 2005. Intrusion<br />

model for Svec<strong>of</strong>ennian (1.9 Ga) maficultramafic<br />

intrusions in <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003-2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 11–14.<br />

Morero, M.; Mäkilä, M.; Alm, J.; Saarnio,<br />

S. 2005. Mire microsites respond differently<br />

for dry years. In: Meriläinen, P., Sivula,<br />

L. & Oikari, A. (eds.) Seventh Finnish<br />

Conference <strong>of</strong> Environmental Sciences,<br />

Jyväskylä, May 12–13, 200: science for<br />

sustainability: proceedings. Jyväskylä:<br />

University <strong>of</strong> Jyväskylä, 207–210.<br />

Mäkinen, Kalevi 2005. Dating the Weichselian<br />

deposits <strong>of</strong> southwestern Finnish<br />

Lapland. In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish<br />

National Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th 2005.<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 67–78.<br />

Mörsky, Pekka; Kangaskolkka, Maria 2005.<br />

Beneficiation <strong>of</strong> sulfide-poor PGE-de-posits,<br />

laboratory test work with the<br />

Hanumalapur PGE deposit, Karnataka,<br />

India, and the Sompujärvi (SJ) Reef,<br />

Penikat intrusion, <strong>Finland</strong>. In: Törmänen,<br />

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International<br />

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup<br />

elements – from genesis to beneficiation<br />

and environmental impact’, August<br />

8–11, 2005, Oulu, <strong>Finland</strong>: extended abstracts.<br />

Espoo: <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

488.<br />

Ojala, Antti E. K.; Valpola, Samu E.; Hirvas,<br />

Heikki; Lintinen, Petri; Vanhala, Heikki;<br />

Nenonen, Jari 2005. Dating <strong>of</strong> the<br />

Holocene glacier variations in the Halti-

28 J ULKAISULUETTELOT<br />

Ridnitsohkka region based on distal lacustrine<br />

sediment cores. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 23–32.<br />

Pajunen, Hannu 2005. Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön<br />

muuttuminen jääkauden<br />

jälkeen. Summary: Early Holocene<br />

change in the sedimentation environment<br />

at lower Lake Saimaa. Terra 117 (1), 33-46.<br />

Sarala, Pertti 2005. Landform development<br />

during the Weichselian glaciation in<br />

Peräpohjola, <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A. E. K.<br />

(ed.) Quaternary studies in the northern<br />

and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings<br />

<strong>of</strong> the workshop organized within the<br />

Finnish National Committee for Quaternary<br />

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological<br />

Station, <strong>Finland</strong>, January 13–14th<br />

2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special<br />

Paper 40, 59–65.<br />

Sarala, Pertti; Nenonen, Jari 2005. Ore<br />

prospecting in the ribbed moraine area <strong>of</strong><br />

Misi, northern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S. (ed.)<br />

<strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003–2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong><br />

<strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 25-29.<br />

Sarapää, Olli; Kärkkäinen, Niilo; Chernet,<br />

Tegist; Lohva, Jaana; Ahtola, Timo 2005.<br />

Exploration results and mineralogical<br />

studies on the Lumikangas apatite-ilmenite<br />

gabbro, Kauhajoki, western <strong>Finland</strong>. In:<br />

Autio, S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003–2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper<br />

38, 31–41.<br />

Schmidt-Thomé, Kaisa; Schmidt-Thomé,<br />

Philipp 2005. Liikaa melua varoitusjärjestelmistä.<br />

Terra 117 (1), 51–54.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Suppala, I.; Oksama, M.; Hongisto, H.<br />

2005. GTK airborne EM system: characteristics<br />

and interpretation guidelines.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in<br />

<strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

103–118.<br />

Suppala, Ilkka; Lintinen, Petri; Vanhala,<br />

Heikki 2005. Geophysical characterising <strong>of</strong><br />

sulphide rich fine-grained sediments in<br />

Seinäjoki area, western <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003-2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 61–71.<br />

Sutinen, Raimo 2005. Timing <strong>of</strong> early<br />

Holocene landslides in Kittilä, Finnish Lapland.<br />

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary<br />

studies in the northern and Arctic regions<br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>: proceedings <strong>of</strong> the workshop<br />

organized within the Finnish National<br />

Committee for Quaternary Research<br />

(INQUA), Kilpisjärvi Biological Station,<br />

<strong>Finland</strong>, January 13–14th 2005. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 40, 53–58.<br />

Sutinen, Raimo 2005. HMT-kuusikoiden<br />

uudistaminen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen<br />

moreenimailla. In: Varmola,<br />

M., Hyppönen, M. & Hokajärvi, P. (eds.)<br />

Lapin metsien tulevaisuus. Rovaniemi:<br />

[Metla], 123–130.<br />

Turunen, Pertti; Vanhanen, Erkki; Pankka,<br />

Heikki 2005. Application <strong>of</strong> low altitude<br />

airborne geophysics to mineral exploration<br />

in the Kuusamo Schist Belt, <strong>Finland</strong>.<br />

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in<br />

<strong>Finland</strong> 1972–2004: methods, system<br />

characteristics and applications. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 39,<br />

137–146.<br />

Vanhala, Heikki; Räisänen, Marja Liisa;<br />

Suppala, Ilkka; Huotari, Taija; Valjus,<br />

Tuire; Lehtimäki, Jukka 2005. Geophysical<br />

characterizing <strong>of</strong> tailings impoundment –<br />

a case from the closed Hammaslahti<br />

Cu-Zn mine, eastern <strong>Finland</strong>. In: Autio, S.<br />

(ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>, Current<br />

Research 2003–2004. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong><br />

<strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 49–60.<br />

Vanhala, Heikki; Suppala, Ilkka; Lintinen,<br />

Petri; Hirvas, Heikki; Ojala, Antti E. K.<br />

2005. Application <strong>of</strong> electrical and electromagnetic<br />

methods in studying frozen<br />

ground and bedrock – results from Ridnitsohkka,<br />

northern <strong>Finland</strong>. In: Ojala, A.<br />

E. K. (ed.) Quaternary studies in the<br />

northern and Arctic regions <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>:<br />

proceedings <strong>of</strong> the workshop organized<br />

within the Finnish National Committee<br />

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi<br />

Biological Station, <strong>Finland</strong>, January<br />

13–14th 2005. <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>.<br />

Special Paper 40, 13–22.<br />

Woodard, Jeremy; Hölttä, Pentti 2005. The<br />

Naantali alvikite vein-dykes: a new carbonatite<br />

in southwestern <strong>Finland</strong>. In: Autio,<br />

S. (ed.) <strong>Geological</strong> <strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>,<br />

Current Research 2003–2004. <strong>Geological</strong><br />

<strong>Survey</strong> <strong>of</strong> <strong>Finland</strong>. Special Paper 38, 5–10.<br />

Strand, Kari; Saarnisto, Matti 2005. Past<br />

global changes – high latitude perspectives.<br />

In: Heininen, L., Strand, K. &<br />

Taulavuori, K. (eds.) Northern sciences<br />

review 2005: northern dimensions and<br />

environments. Oulu: University <strong>of</strong> Oulu,<br />

189–196.<br />

Västäräkki tutustumassa Torronsuon lintutorniin.

G EOTIETO VERKOSSA 2005<br />

29<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Exploration-verkkopalvelu tarjoaa kattavaa tietoa malminetsijöille<br />

Kuva: Outokumpu Oyj<br />

GTK:n keskeiset suoritteet ja tietotuotteet,<br />

mm. kartat, raportit ja<br />

julkaisut on pääosiltaan siirretty<br />

verkkopalveluun. Tiedonhankinnan<br />

helppous ja nopeus on saanut<br />

myönteistä palautetta erityisesti<br />

malminetsintää Suomessa tekeviltä<br />

yrityksiltä.<br />

Viime vuosina malminetsintä on<br />

Suomessa vilkastunut merkittävästi.<br />

Etsintää tekevien yritysten mukaan<br />

investointipäätöksiä tehtäessä yksi<br />

Suomen vahvuuksista on toimiva<br />

tietoinfrastruktuuri eli laadukkaiden<br />

geologisten aineistojen hyvä saatavuus.<br />

Tämä on seurausta sekä pitkästä<br />

systemaattisesta kartoitustoiminnasta<br />

että viime aikoina tehdyistä linjauksista:<br />

GTK on muuttanut aineistotuotteidensa<br />

hinnoittelua asiakkaiden<br />

toivomaan suuntaan, lisännyt maksuttoman<br />

aineiston osuutta ja selkiyttänyt<br />

aineiston jakeluun liittyviä käytäntöjään.<br />

Erityisesti kiitosta on tullut verkossa<br />

julkaistusta englanninkielisestä<br />

Exploration <strong>Finland</strong>-verkkopalvelusta.<br />

Kaivostoimintaan ja malminetsintään<br />

liittyvä internetsivusto sisältää tietoa<br />

alan uutisista, lainsäädännöstä, julkaisuista<br />

ja raporteista sekä GTK:n roolista<br />

ja laitoksen tarjoamista palveluista.<br />

Tärkeä osa verkkopalvelukokonaisuutta<br />

on aktiivikartta Active Map<br />

Malminetsijät hyötyvät GTK:n geotiedoista vaivattomasti verkon kautta.<br />

Kemin kromikaivos.<br />

Explorer, jonka avulla voi tehdä monipuolisia<br />

hakuja Suomen kallioperää<br />

koskevista asioista.<br />

Lähes kaikki maassamme toimivat<br />

etsintäyhtiöt käyttävät GTK:n aineistoja<br />

ja palveluja. Exploration <strong>Finland</strong><br />

-verkkopalvelu on suunnattu alan<br />

toimijoille, tutkijoille ja opiskelijoille<br />

niin Suomessa kuin ulkomaillakin.<br />

Palvelu on saanut käyttäjiltä runsaasti<br />

positiivista palautetta, sillä sen on<br />

koettu puhuvan samaa kieltä etsintäyhteisön<br />

kanssa – sekä kirjaimellisesti<br />

että kuvainnollisesti. Vastaavia sivustoja<br />

on tarjolla useissa maissa, esimerkiksi<br />

Ruotsissa, Norjassa ja Australiassa.<br />

Verkkopalvelua ajantasaistetaan<br />

ja täydennetään jatkuvasti, uutisten<br />

osalta jopa päivittäin. Karttapohjaisia<br />

päivityksiä tehdään noin kerran kuussa.<br />

Kertomusvuonna aktiivikarttaan<br />

lisättiin uusia piirteitä, kuten suora<br />

linkki skannattuihin valtausraportteihin.<br />

Tärkeimmäksi uudistukseksi on<br />

kuitenkin koettu erityyppisten luonnonsuojelu-<br />

ja Natura-alueiden liittäminen<br />

palveluun omina karttatasoinaan.<br />

Verkkopalveluiden sisällöllinen<br />

laajentuminen etenee käsi kädessä<br />

tutkimusaineistojen digitalisoinnin,<br />

sisällön kuvailun ja jakeluteknologian<br />

kehittymisen kanssa. Keskeisenä tavoitteena<br />

on paitsi käytön helppous,<br />

myös yhteensopivuus sidosryhmien<br />

paikkatietojärjestelmien kanssa.<br />

Englanninkieliseen verkkopalveluun<br />

voi tutustua osoitteessa<br />

www.gtk.fi/en/Exploration<strong>Finland</strong>.

▼<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

31<br />

Taloutta seurattiin tarkasti<br />

GTK:lle myönnettiin talousarviomäärärahaa<br />

41,4 milj. euroa. Edelliseltä<br />

vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli<br />

käytettävissä 2,8 milj. euroa, joten<br />

GTK:lla oli käytettävissään toimintamenomäärärahaa<br />

yhteensä 44,2 milj.<br />

euroa. Määrärahojen käyttö oli<br />

40,5 milj. euroa. Vuodelle 2006 siirtyi<br />

määrärahaa 3,7 milj. euroa.<br />

Tutkimuskeskuksen rahoitusrakenteessa<br />

tulo- ja ulkopuolisen rahoituksen<br />

osuus pysyi samalla tasolla<br />

kuin vuonna 2004. Tulot nousivat<br />

13,4 milj. euroon, kasvua edellisvuodesta<br />

3,1 prosenttia. Maksullisen toiminnan<br />

tulot olivat 9,7 milj. euroa.<br />

Kasvu johtuu valtionhallinnon ulkopuolelta<br />

saaduista, mm. EU-rahoitteisista<br />

yhteistoiminnan tuotoista. Tuloja<br />

ulkopuolisella rahoituksella katettiin<br />

26 prosenttia kokonaismenoista.<br />

Valtaosa toiminnasta rahoitettiin<br />

edelleen omin budjettivaroin. Sekä<br />

maksullisen toiminnan tulotavoite<br />

että kokonaistulotavoite ylitettiin.<br />

Toiminnan kokonaiskustannukset<br />

vuonna 2005 olivat 55,2 milj. euroa,<br />

mikä vastaa edellisvuoden tasoa.<br />

GTK:n tuotto- ja kululaskelman<br />

mukaiset henkilöstökulut olivat 32,5<br />

milj. euroa ja niiden osuus toiminnan<br />

kuluista 58 prosenttia. Vastaavat luvut<br />

edellisvuodesta olivat 33,1 milj. euroa<br />

ja 53 prosenttia. Keskitetyn tuloratkaisun<br />

henkilöstökuluja nostavasta<br />

vaikutuksesta huolimatta henkilöstökulut<br />

vähenivät 1,8 prosenttia henkilöstömäärän<br />

pienentymisen johdosta.<br />

Henkilötyövuosia kertyi 818 (836),<br />

joista toimintamenomäärärahalla<br />

794 (805) henkilötyövuotta. Vuokrat<br />

muodostivat 10 prosenttia ja palveluiden<br />

ostot 16 prosenttia toiminnan<br />

kuluista.<br />

GTK:n taseen loppusumma oli n.<br />

16,3 milj. euroa. Vuoden 2004 lopusta<br />

tase pieneni 1,4 milj. euroa.<br />

Tulot asiakasryhmittäin 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa<br />

Valtionhallinto<br />

1,3 M€ (10 %)<br />

Tutkimushakkeiden<br />

EU-rahoitus<br />

1,7 M€ (12 %)<br />

Kuntasektori<br />

0,6 M€ (4 %)<br />

Muut asiakkaat 0,9 M€ (6 %)<br />

Elinkeinoelämä kotimaassa<br />

ja ulkomailla 6,9 M€ (53 %)<br />

(tuotot kotimaiselta kaivannaisteollisuudelta<br />

2,5 M€,<br />

tuotot ulkomaiselta<br />

kaivannaisteollisuudelta<br />

1,9 M€)<br />

Maksullisen toiminnan tuotot 2005, yhteensä 9,7 milj.<br />

euroa<br />

Muut tutkimukset<br />

17 %<br />

Ge<strong>of</strong>ysiikka<br />

6 %<br />

Maaperägeologia<br />

6 %<br />

Laboratoriotoiminnot<br />

40 %<br />

Vientiprojektit<br />

2,0 M€ (15 %)<br />

Malmigeologia<br />

12 %<br />

Kallioperägeologia 19 %<br />

Tulojen kehitys, milj. euroa<br />

Menojen kehitys, milj. euroa<br />

Mikroskooppikuva diabaasista.<br />

14<br />

12<br />

10<br />

8<br />

6<br />

4<br />

2<br />

0<br />

11,0<br />

0,4<br />

0,9<br />

0,6<br />

13,0<br />

13,4<br />

0,6<br />

1,1<br />

1,2<br />

2,2<br />

0,5 0,9<br />

9,2 10,2 9,7<br />

2003 2004 2005<br />

Muut tulot<br />

Yhteistoiminnan tuotot valtionhallinnon<br />

ulkopuolelta (mm. EU:lta)<br />

Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta<br />

Maksullinen toiminta<br />

60<br />

50<br />

40<br />

30<br />

20<br />

10<br />

0<br />

51<br />

7,2<br />

2,1<br />

8,3<br />

3,6<br />

55,1<br />

7,7<br />

2,6<br />

8,2<br />

3,8<br />

54,7<br />

8,1<br />

2,0<br />

7,5<br />

4,3<br />

29,8 32,4 32,7<br />

2003 2004 2005<br />

Muut menot<br />

Käyttöomaisuuden ostot<br />

Palvelut<br />

Toimitilavuokrat<br />

Palkkausmenot

32 V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

Tuotto- ja<br />

kululaskelma (1 000 euroa)<br />

1.1. – 31.12.2005 1.1. – 31.12.2004<br />

Toiminnan tuotto<br />

Maksullisen toiminnan tuotot 9 726 13 573<br />

Muut toiminnan tuotot 3 551 13 277 2 731 16 304<br />

Toiminnan kulut<br />

Aineet, tarvikkeet ja tavarat<br />

Ostot tilikauden aikana 3 305 3 491<br />

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 104 337<br />

Henkilöstökulut 32 501 33 091<br />

Vuokrat 5 378 4 655<br />

Palvelujen ostot 8 972 12 353<br />

Muut kulut 3 595 3 418<br />

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 3 099<br />

Valmistus omaan käyttöön (-) -289 -185<br />

Poistot 2 178 1 930<br />

Sisäiset kulut 122 -55 866 -62 191<br />

Jäämä I -42 589 -45 887<br />

Rahoitustuotot ja -kulut<br />

Rahoitustuotot 8 5<br />

Rahoituskulut -8 0 -10 -5<br />

Satunnaiset tuotot ja kulut<br />

Satunnaiset tuotot 1 579 4 316<br />

Satunnaiset kulut -5 1 574 -3 4 313<br />

Jäämä II -41 015 -41 579<br />

Siirtotalouden tuotot ja kulut<br />

Tuotot<br />

Käyttötalouden tuotot rahastotaloudesta 95 80<br />

Käyttötalouden tuotot EU:lta 95 319 398<br />

Kulut<br />

Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle -10 -10<br />

Jäämä III -40 931 -41 180<br />

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista<br />

Perityt arvonlisäverot 1 453 1 692<br />

Suoritetut arvonlisäverot -3 508 -2 055 -3 725 -2 033<br />

Tilikauden kulujäämä -42 986 -43 214

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

33<br />

Tase<br />

(1 000 euroa)<br />

VASTAAVAA<br />

2005 2004<br />

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset<br />

Aineettomat hyödykkeet 492 702<br />

Aineelliset hyödykkeet 7 292 6 952<br />

Käyttöomaisuusarvopaperit 4 5<br />

7 789 7 658<br />

Vaihto- ja rahoitusomaisuus<br />

Vaihto-omaisuus 3 932 4 037<br />

Lyhytaikaiset saamiset<br />

Myyntisaamiset 3 962 2 632<br />

Siirtosaamiset 400 372<br />

Muut lyhytaikaiset saamiset 193 105<br />

Ennakkomaksut 42 81<br />

4 597 3 190<br />

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 2 3<br />

8 532 7 229<br />

Vastaavaa yhteensä 16 321 14 888<br />

VASTATTAVAA<br />

Oma pääoma<br />

Valtion pääoma 6 073 3 968<br />

Vieras pääoma<br />

Pitkäaikainen 520 3<br />

Lyhytaikainen<br />

Saadut ennakot 337 1 329<br />

Ostovelat 1 695 1 674<br />

Tilivirastojen väliset tilitykset 707 729<br />

Edelleen tilitettävät erät 539 535<br />

Siirtovelat 5 180 5 116<br />

Muut lyhytaikaiset velat 1 269 1 533<br />

9 728 10 916<br />

10 248 10 920<br />

Vastattavaa yhteensä 16 321 14 888

34 V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

Henkilöstö, tulot ja menot yksiköittäin 2005<br />

menot<br />

26 %<br />

12 % 9 % 37 % 1 %<br />

15 %<br />

yhteensä 54,7 M€<br />

tulot<br />

39 %<br />

9 % 4 % 46 % 1 %<br />

1 %<br />

yhteensä 13,4 M€<br />

htv<br />

26 %<br />

15 % 10 % 36 %<br />

1<br />

% 12 %<br />

yhteensä 818 htv<br />

%<br />

0<br />

10 20 30 40 50 60 70 80 90<br />

100<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

Geopalvelut<br />

Kansainvälinen projektivienti<br />

Johto ja hallintopalvelut<br />

Henkilötyövuodet 2005, yhteensä 818<br />

Tulot 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa<br />

Tiedonhallinta<br />

109<br />

Geologinen kartoitus<br />

129<br />

Tiedonhallinta<br />

2 %<br />

Geologinen<br />

kartoitus 22 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

338<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

242<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja<br />

arviointi 41 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

35 %<br />

Kustannukset 2005, yhteensä 55,2 milj. euroa<br />

Tiedonhallinta 13 %<br />

Geologinen<br />

kartoitus 16 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

42 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen 29 %

V OIMAVARAT JA RESURSSIT<br />

35<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Henkilöstökatsaus<br />

GTK:n henkisten voimavarojen<br />

kehittäminen perustuu laitoksen<br />

osaamistarpeisiin sekä toimintastrategiaan.<br />

Vuonna 2005 laadittu<br />

strateginen henkilöstösuunnitelma<br />

toimii ohjausvälineenä henkilöstöja<br />

rekrytointipolitiikan käytännön<br />

ratkaisuissa ja mm. tuottavuusohjelman<br />

tavoitteiden toteuttamisessa.<br />

Suunnitelman painopistealueita<br />

olivat osaamisen kehittäminen<br />

ja vuorovaikutteisuuden lisääminen<br />

kaikilla organisaatiotasoilla.<br />

Tutkimuskeskuksen osaamisen kehittäminen<br />

on jatkuva prosessi, jota<br />

seurataan ikä-, koulutus- ja tehtäväjakaumien<br />

perusteella. Henkilöstön<br />

lukumäärä oli kertomusvuoden päättyessä<br />

807 henkilöä, missä on 4 %<br />

vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna.<br />

Keski-ikä on pitkistä palvelussuhteista<br />

ja vähäisestä vaihtuvuudesta<br />

johtuen tasaisessa nousussa, ja yli<br />

puolet (54,9 %) henkilöstöstä on<br />

50 vuotta täyttäneitä. Vähintään<br />

ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita<br />

on 38,3 % henkilöstöstä.<br />

Organisaation osaamisrakenteen<br />

kehittämisellä pyritään asiantuntijuuteen<br />

perustuvien tehtävien suhteellisen<br />

osuuden lisäämiseen. Koulutuspanostusta<br />

on edelleen lisätty, ja<br />

osaamisen ja tiedon siirtoa talon<br />

sisällä on parannettu muun muassa<br />

työkierron ja tehtävien alueellisten<br />

siirtojen avulla.<br />

Toisena keskeisenä tavoitteena on<br />

ollut johtamis- ja esimiestoiminnan<br />

kehittäminen sekä vuorovaikutteisuuden<br />

lisääminen kaikilla organisaatiotasoilla.<br />

Vuorovaikutteisuutta on<br />

pyritty lisäämään myös sisäisen tiedotuksen<br />

toimenpitein, mm. verkkopalveluja<br />

parantamalla.<br />

Työhyvinvoinnin edistäminen<br />

on yksi GTK:n pidemmän aikavälin<br />

strategisista tavoitteista. Osoituksena<br />

hyvinvoinnin paranemisesta voidaan<br />

pitää sairauspoissaolojen vähenemistä<br />

7,9:ään henkilötyövuotta kohden,<br />

henkilöstön korkeasta keski-iästä<br />

(48,8 vuotta) huolimatta. Yhteistyön<br />

tehostaminen työterveyshuollon<br />

kanssa ja panostaminen ennalta<br />

ehkäisevään toimintaan sairaudenhoitotoimenpiteiden<br />

ohella on tuottanut<br />

tulosta. Käytettävissä olevat<br />

työterveyspalvelut ovat nykyisin<br />

yhteneväiset kaikkialla GTK:ssa.<br />

Henkilöstö tulosalueittain 2005<br />

Henkilöstön koulutusjakauma 2005<br />

Tiedonhallinta<br />

108,9 htv<br />

13,3 %<br />

Geologinen kartoitus<br />

129,2 htv<br />

15,8 %<br />

Lisensiaatit 5 %<br />

Tohtorit 8 %<br />

Peruskoulu tai<br />

vastaava 23 %<br />

Tutkimus ja<br />

kehittäminen<br />

241,6 htv<br />

29,6 %<br />

Luonnonvarojen<br />

etsintä ja arviointi<br />

338,1 htv<br />

41,3 %<br />

Muu korkeakoulututkinto<br />

31 %<br />

Keskiasteen<br />

koulutus 33 %<br />

htv=henkilötyövuotta

36 G EOLOGISTA TIETOA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN 2005<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

Euroopanlaajuinen atlas ympäristönsuojelun tueksi<br />

GTK:n vaikuttavuustavoitteisiin<br />

lukeutuu maankamaran luonnonvarojen<br />

kartoitus ja niiden<br />

kestävän käytön edistäminen.<br />

Ympäristötekijät huomioivassa<br />

tutkimuksessa GTK on eurooppalainen<br />

huippuosaaja.<br />

GTK:n toimintaa ilmentävät henkilöstön<br />

korkeatasoinen osaaminen,<br />

aktiivinen verkottuminen ja kansainvälisyys.<br />

Esimerkkinä tästä on viime<br />

vuonna päätökseen saatu laaja kartoitushanke<br />

FOREGS Geochemical Baseline<br />

Mapping programme, jonka<br />

tärkeimpinä tavoitteina oli kartoittaa<br />

raskasmetallien ja muiden alkuaineiden<br />

pitoisuuksien perustila maaperässä<br />

ja pintavesissä sekä määrittää ihmi-<br />

sen toiminnan vaikutus suhteessa<br />

luonnolliseen vaihteluun. GTK:lla oli<br />

hankkeen vetovastuu, ja sitä oli toteuttamassa<br />

24 muuta kansallista geologian<br />

<strong>tutkimuskeskus</strong>ta sekä joukko<br />

italialaisia ja muiden maiden yliopistoja.<br />

Tutkimus on erityisen arvokas,<br />

koska se pystyttiin kaikissa maissa<br />

toteuttamaan yhtenäisillä, harmonisoiduilla<br />

menetelmillä.<br />

Hankkeessa kartoitettiin alkuainepitoisuuksien<br />

nykytaso ja jakauma<br />

useissa erilaisissa maanpinnan aineksissa,<br />

kuten mineraalisessa ja eloperäisessä<br />

maaperässä, purovesissä ja -sedimenteissä.<br />

Tuloksena saatiin<br />

alkuainekoostumuksen ja muiden<br />

mitattujen muuttujien tämänhetkinen<br />

perustaso, johon muissa yhteyksissä<br />

tehtyjä havaintoja voidaan<br />

verrata. Projektin tietokantaan on<br />

tallennettu yli 50 alkuaineen ja muun<br />

parametrin pitoisuusarvot. Mukaan<br />

saatiin ensi kertaa alkuaineita, joiden<br />

pitoisuuksista ei koko Euroopan alueelta<br />

aiemmin ollut kattavaa tietoa.<br />

Eurooppalaisesta näkökulmasta<br />

<strong>Suomi</strong> on useiden haitallisten aineiden<br />

– kuten arseenin, kadmiumin,<br />

elohopean ja lyijyn – luontaiselta<br />

taustaltaan alhaisten pitoisuuksien<br />

maa. Sen sijaan kromin, nikkelin ja<br />

uraanin taustapitoisuudet ovat luontaisesti<br />

korkeita maassamme.<br />

Laajan kartoitushankkeen tulokset<br />

on koottu noin 360 karttaa sisältäväksi<br />

karttakirjaksi Geochemical Atlas<br />

<strong>of</strong> Europe, Part 1. Tätä Euroopan geokemiallista<br />

atlasta käytetään EU:n<br />

säädöstyön, muun muassa maaperän<br />

suojelun ja vesiensuojelun puitedirektiivien<br />

tausta-aineistona. Tulokset<br />

maaperän ja vesien hiilipitoisuudesta<br />

tuovat uutta asiatietoa hiilidioksidikeskusteluun.<br />

Purovedet ovat<br />

Pohjoismaissa<br />

huomattavasti<br />

happamampia kuin<br />

muualla Euroopassa,<br />

koska täällä<br />

kallioperässä ei<br />

ole neutraloivia<br />

karbonaattikiviä<br />

ja veden<br />

humushappopitoisuus<br />

on suurempi.

O R GANISAATIO JA JOHTO<br />

37<br />

Organisaatio ja johto<br />

KTM<br />

Johtokunta<br />

Esikunta Pääjohtaja Johtoryhmä<br />

Etelä-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Länsi-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Kansainvälinen<br />

projektivienti<br />

Itä-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Pohjois-<br />

Suomen<br />

yksikkö<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Hallintopalvelut<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Kallioperä ja<br />

raaka-aineet<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Ge<strong>of</strong>ysiikka<br />

Tietopalvelut<br />

Geopalvelut<br />

Geolaboratorio<br />

Tekniset palvelut<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Tietopalvelut<br />

Maankäyttö<br />

ja ympäristö<br />

Tietopalvelut<br />

GTK:n johto<br />

Pääjohtaja<br />

Elias Ekdahl<br />

Hallintojohtaja<br />

Jorma Järvinen<br />

Esikunta<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Keijo Nenonen<br />

(Maankäyttö ja ympäristö)<br />

Tutkimusjohtaja<br />

Pekka Nurmi<br />

(Kallioperä ja raaka-aineet)<br />

Ohjelmajohtaja<br />

Hannu Idman<br />

(Geologinen kartoitus)<br />

Tietohallintojohtaja<br />

Jarmo Kohonen<br />

Viestintäjohtaja<br />

Marie-Louise Wiklund<br />

Yksiköiden johtajat<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

Karita Åker<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

Kari Pääkkönen<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

Runar Blomqvist<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

Risto Pietilä<br />

Kansainvälinen projektivienti<br />

Markku Mäkelä<br />

Geopalvelut<br />

Harry Sandström<br />

Hallintopalvelut<br />

Niko Merikanto

38 O R GANISAATIO JA JOHTO<br />

Johtokunta<br />

Toimikausi 1.3.2004 – 29.2.2008<br />

Kuva: Kauko Ingerttilä, GTK<br />

Johtokunta tutustui 16.9.2005 GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon Outokummussa. Kuvassa vasemmalta: Alpo Kuparinen, Jorma<br />

Järvinen, Elias Ekdahl, Eija Hyvönen, Tom Niemi, Helena Korhonen, Pirkko Selin ja Jukka Noponen.<br />

Tom Niemi<br />

Puheenjohtaja<br />

Varatoimitusjohtaja<br />

Boliden AB<br />

Alpo Kuparinen<br />

Varapuheenjohtaja<br />

Teollisuusneuvos<br />

kauppa- ja teollisuusministeriö<br />

Helena Korhonen<br />

Hallitusneuvos<br />

ympäristöministeriö<br />

Jukka Noponen<br />

Ohjelmajohtaja<br />

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto<br />

Sitra<br />

Pirkko Selin<br />

Ympäristöjohtaja<br />

Vapo Oy<br />

Elias Ekdahl<br />

Pääjohtaja<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Eija Hyvönen<br />

Henkilöstön edustaja<br />

Ge<strong>of</strong>yysikko<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Jorma Järvinen<br />

Johtokunnan sihteeri<br />

Hallintojohtaja<br />

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />

Pitkospuut korpimetsässä Leivonmäellä.<br />

Kuva: Jari Väätäinen, GTK<br />

▼

<strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> GTK<br />

PUH. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fi<br />

Sodankylä<br />

Pohjois-Suomen<br />

yksikkö<br />

Rovaniemi<br />

Länsi-Suomen<br />

yksikkö<br />

Kokkola<br />

2006<br />

Kuopio<br />

Outokumpu<br />

Itä-Suomen<br />

yksikkö<br />

Loppi<br />

Espoo<br />

Etelä-Suomen<br />

yksikkö<br />

Etelä-Suomen yksikkö<br />

PL 96<br />

(Betonimiehenkuja 4)<br />

02151 Espoo<br />

Faksi 020 550 12<br />

Loppi<br />

Mustinsuontie 159<br />

12600 Läyliäinen<br />

Faksi (019) 445 069<br />

Itä-Suomen yksikkö<br />

PL 1237<br />

(Neulaniementie 5)<br />

70211 Kuopio<br />

Faksi 020 550 13<br />

Outokumpu<br />

Tutkijankatu 1<br />

83500 Outokumpu<br />

Faksi (013) 557 557<br />

Länsi-Suomen yksikkö<br />

PL 97<br />

(Vaasantie 6)<br />

67101 Kokkola<br />

Faksi 020 550 5209<br />

Pohjois-Suomen yksikkö<br />

PL 77<br />

(Lähteentie 2)<br />

96101 Rovaniemi<br />

Faksi 020 550 14<br />

Sodankylä<br />

Poikajuntintie 34<br />

99600 Sodankylä<br />

Faksi 020 550 4909<br />

Painotalo Auranen Oy

Yumpu Logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie settings
Accessibility Statement
Accessibility Statement
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2026 Yumpu.com, all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!