Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

en.gtk.fi

Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus

Vuosikertomus 2005

Geologian tutkimuskeskus


1

Visio

Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia.

Toiminta-ajatus

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tehtävänä

on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla

edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä.

GTK kartoittaa ja tutkii maankamaraa ja sen luonnonvaroja,

vastaa alansa kansallisesta tietopalvelusta sekä

tuottaa asiakkaiden tarvitsemia palveluja ja toimii

aktiivisesti kansainvälisissä projekteissa.

GTK on kauppa- ja teollisuusministeriön alainen

asiantuntijaorganisaatio, joka aloitti toimintansa 1886.

Arvot

■ Tutkimuksellinen ote

■ Luottamus

■ Vastuullisuus

■ Yhteistyö

Sisällys

2 Pääjohtajan katsaus

3 Johtokunnan tervehdys

4 Geologia ja kestävä kehitys

7 Toimintavuosi 2005

7 Geologinen kartoitus

9 Tutkimus ja kehittäminen

11 Luonnonvarojen etsintä ja arviointi

13 Tiedonhallinta

14 Maksullinen toiminta

15 Outokummun syväreikä valmistui

16 Verksamhetsåret 2005

19 Julkaisutoiminta

20 Maa- ja kallioperäkartoitukset 2005

21 Julkaisuluettelot

29 Exploration-verkkopalvelu

31 Voimavarat ja resurssit

32 Talouskatsaus

35 Henkilöstökatsaus

36 FOREGS Geokemian Atlas

37 Organisaatio ja johto

GTK numeroin

2005 2004

Bruttomenot, M€ 54,7 55,1

Kokonaistulot, M€ 13,4 13,0

Maksullisen toiminnan myyntituotot, M€ 9,7 10,2

Henkilöstö, henkilötyövuodet 818 836

Akateemisen koulutuksen saaneet, % 44,1 % 42,8 %

Kansikuva: Tapinluodot, Padasjoki.

Sisäkansi: Virtakerroksellisuutta kvartsiitissa, Eno.

Kuvat: Jari Väätäinen, GTK


2 P ÄÄJOHTAJAN KATSAUS

GTK:ta kehitetään palvelevaksi

geoalan osaamiskeskukseksi

Geologian tutkimuskeskuksen

tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista

tietoa, jolla edistetään maankamaran

hallittua ja kestävää käyttöä.

Toimintaamme ohjaavana tavoitteena

on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle,

sidosryhmille ja ennen

kaikkea elinkeinoelämälle. Pyrimme

palvelemaan tehokkaasti kaivannaisja

energiateollisuutta, maankäytön ja

alueiden suunnittelua sekä rakentamista,

ympäristösektoria ja julkishallintoa.

Toimintaympäristön muuttuessa

myös GTK on uusien haasteiden

edessä. Kertomusvuonna uudistimme

strategiaamme. Siinä korostetaan vaikuttavuutta,

toiminnan painopistealueita

ja osaamisen kasvattamista.

Haluamme kehittyä eurooppalaiseksi

huippuosaajaksi, palvelevaksi geoalan

asiantuntijaksi erityisesti kahdella

osa-alueella: geologisten luonnonvarojen,

niiden tilinpidon ja kestävän

käytön osaajana sekä kansallisena

geotietokeskuksena. Meidän on huolehdittava

siitä, että kansallisesti arvokas

geologinen tieto tallentuu tietojärjestelmiimme

ja että nämä tiedot

ovat verkon kautta yhteiskunnan, yritysten,

päätöksentekijöiden ja kansalaisten

käytettävissä. Meidän vastuullamme

on myös se, että yrityksillä ja

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

päätöksentekijöillä on tieto kaikista

geologisista luonnonvaroista, niiden

määrästä, laadusta, sijainnista, käytettävyydestä

ja riittävyydestä.

Osana GTK:n strategisia tavoitteita

on myös nykyistä laajemman innovaatiotoiminnan

toteuttaminen tutkimusohjelmissa.

Kehittämisalueina

ovat luonnonvarojen tilinpito ja elinkaariteknologia,

raaka-aineiden kestävän

käytön ja hyödyntämisen tehostamiseen

sekä ympäristön tilan

kunnostamiseen liittyvät uudet teknologiat.

Kartoitus ja tutkimustoiminnalla

edistämme alueiden kilpailukykyä

ja taloudellista kasvua.

Luonnonvarojen kestävä käyttö edellyttää

tietoa ja yhteiskunnan erilaisten

tarpeiden tasapainoista yhteensovittamista.

GTK:n osaamisella

ja palveluilla on kysyntää

Kertomusvuonna toimintamme jatkui

kauppa- ja teollisuusministeriön

kanssa sovittujen linjausten ja tavoitteiden

mukaisesti. Palvelujemme

kysyntä oli monipuolista ja tulotavoite

ylitettiin selkeästi. Samalla pystyimme

kasvattamaan yhteisrahoitteista

toimintaa niin kotimaassa kuin

EU-tasolla. GTK:n osaamisella on

edelleen hyvä kilpailukyky ja maine

myös kansainvälisillä projektimarkkinoilla.

Kotimaassa selkiytimme työnjakoa

yliopistojen ja muiden tutkimuslaitosten

kanssa ja ylitimme omat

julkaisutavoitteemme kaksinkertaisesti.

Malminetsintä jatkui Suomessa

vilkkaana ja heijastui myös GTK:n

aineistojen ja palveluiden kysyntään.

Etsintää harjoittavien yritysten lukumäärä

ja investointien taso olivat ennätyksellisen

korkealla. Tämä johtuu

maailmanlaajuisesta metallien kysynnän

ja myös hintojen kasvusta. Suomi

ja Ruotsi tunnetaan malmimahdollisuuksiltaan

houkuttelevina alueina.

Malminetsintä kohdistui erityisesti

kultaan, timantteihin sekä perus- ja

platinametalleihin. GTK:n tarjoaman

perustiedon ohella monet yhtiöt käyttivät

myös tutkimuskeskuksen asiantuntija-,

laboratorio- ja mineraaliteknisiä

palveluita.

Maankäyttö- ja ympäristösektorilla

korostuivat luonnonvarojen kestävään

käyttöön, ympäristöriskien

arviointiin ja ilmastomuutoksen

ennakointiin liittyvät kysymykset,

joiden ratkaisemiseen osallistuimme

aikaisempaa aktiivisemmin yhteistyössä

muiden asiantuntijatahojen

kanssa. Toimimme määrätietoisesti

myös eurooppalaisessa tutkimusyhteistyössä

ja vaikutimme asiantuntijana

sekä EU-tasolla että kotimaisessa

päätösten valmistelussa.

Muutoksia

toimintaympäristössä

Hallituksen esittämä tuottavuusohjelma

tarkoittaa GTK:lle melkoisia henkilöstövähennyksiä.

Ohjelmakaudella

2006–2011 joudumme supistamaan

toimintojamme ja keventämään

rakenteitamme noin 130 henkilön

verran. Samalla meidän on kuitenkin

kyettävä uudistumaan, panostamaan

entistä voimakkaammin valituille

kehittämisalueille ja lisäämään

vaikuttavuuttamme.

GTK on hallituksen tavoitteiden

mukaisesti vahvistanut alueellista toimintaansa.

Länsi-Suomen yksikkö

aloitti toimintansa Kokkolassa suunnitelman

mukaisesti vuoden 2006

alussa. Uusi yksikkö täydentää selkeästi

GTK:n alueellista merkitystä.

Länsi-Suomen yksiköstä kehitämme

60–70 henkilön vahvuisen toimintakokonaisuuden

vuoteen 2011 men-


J OHTOKUNNAN TERVEHDYS

3

GTK rooli vahvistuu geopalveluiden

kysynnän voimakkaan kasvun myötä

nessä. Osaamisprofiilinsa mukaisesti

Länsi-Suomi keskittyy maaperän raaka-aineisiin

ja kartoitukseen. Pohjois-

Suomessa keskitytään kehittämään ja

palvelemaan kaivossektoria, Itä-Suomessa

painopiste on koko kaivannaisalan

palveluissa sekä ympäristötutkimuksissa

ja riskien arvioinnissa kun

taas Etelä-Suomessa erikoistutaan

palvelemaan kasvukeskuksia ja kehitetään

kansainvälistä toimintaa.

Vastaamme tulevaisuuden haasteisiin

uudistetulla strategialla ja

keskittymällä ydintehtäviin. Kehittämishaasteet

ja uudet, EU:n huipulle

tähtäävät osaamisalueet edellyttävät

voimakasta panostamista henkilöstön

osaamiseen ja henkisten voimavarojemme

kehittämiseen. Vähenevät resurssit

ja samanaikaiset tulevaisuuden

haasteet merkitsevät entistä määrätietoisempaa

toimintojen priorisointia.

Lähtökohtana ovat alueiden omat

kehittämissuunnitelmat, vahvuudet ja

haasteet. Näihin vastaaminen merkitsee

selväpiirteistä osaamiskeskusajattelua

laitoksen tulevassa rekrytointipolitiikassa.

Alati muuttuvassa toimintaympäristössä

johdon yhtenä keskeisenä

tehtävä on huolehtia henkilöstön

motivaatiosta ja hyvästä työilmapiiristä.

Tulevat haasteet edellyttävät

henkilöstömme täysipainoista sitoutumista.

Tavoitteenamme on edelleen

kehittää osaavaa, elinvoimaista ja kilpailukykyistä

GTK:ta.

Toimintamme kertomusvuonna

oli tuloksellista ja vaikuttavaa. Siitä

parhaimmat kiitokseni koko henkilöstölle.

Elias Ekdahl

pääjohtaja

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

■ Kaivannaisteollisuus elää parhaillaan

poikkeuksellisen vahvaa ja pitkäkestoista

sykliä. Tähän kehitykseen

ovat vaikuttaneet monet tekijät, joista

tärkeimpiä ovat teollisuuden niukat

investoinnit nykyistä sykliä edeltävässä

vaiheessa, vaatimattomat satsaukset

malminetsintään maailmanlaajuisesti

sekä Kiinan teollisuustuotannon

voimakas kasvu, joka on imaissut monien

metallien ja mineraalien kysynnän

ennenäkemättömään kasvuun ja

hinnannousuun. Myös rahoitusmarkkinoiden

mukaantulo raaka-aineiden

spekulatiiviseen sijoittamiseen on

vahvistanut sykliä ja nousevia hintoja.

Raaka-aineiden vilkkaan kysynnän

seurauksena maailmanlaajuiset

investoinnit malminetsintään kasvoivat

3 010 milj. eurosta 4 040 milj. euroon

vuonna 2005. Metals Economics

Groupin ennusteen mukaan panostukset

malminetsintään kasvavat

10–15 % vuonna 2006. Malminetsinnän

volyymi Fennoskandiassa kasvoi

ollen kertomusvuonna tasolla 60 milj.

euroa. Kasvua oli noin 11 % edellisvuodesta.

Ko. alueen kokonaisvolyymistä

Suomen osuus oli noin 51 %.

Nyt jo kolmatta vuotta jatkuva

malmin- ja mineraalienetsinnän voimakas

kasvu on varmistanut sen, että

GTK on ollut täysityöllistetty perinteisellä

toimialallaan luonnonvarojen

etsinnässä ja arvioinnissa. Toisaalta

nyky-yhteiskunnan edellyttämä kestävän

kehityksen huomiointi on selkeästi

siirtämässä GTK:n toimintaympäristön

painopistettä ympäristönsuojelun,

pohjavesien, maankäytön,

energiahuollon jne. alueille. Kestävä

kehitys on nostettu aiempaa voimakkaammin

esiin GTK:n tarkennetussa

strategiassa.

Noin neljäsosa GTK:n kokonaisrahoituksesta

muodostuu ulkopuolisille

myytävistä palveluista. Vuonna

2005 Afrikka oli tärkeä alue GTK:n

vientiprojekteille. On ennustettavissa,

että malminetsinnän kokonaisvolyymin

kasvu avaa mahdollisuuksia tarjota

entistä enemmän korkealuokkaisia

palveluita moniin kehittyviin

maihin, joilla ei ole omasta takaa asiantuntemusta

eikä organisaatiota mm.

mineraalivarantojen kartoitukseen.

GTK:n on mukauduttava ulkoisen

toimintaympäristön muutoksiin.

Tutkimuskeskuksen organisaatiota on

kehitetty toimintapohjaisen mallin

mukaisesti vastaamaan asiakkaiden

tarpeita. Uudessa toimintamallissa

tuki- ja palvelutoiminnot palvelevat

matriisinomaisesti perustoimintoja

eli geologista kartoitusta, tutkimusta

ja kehittämistä, luonnonvarojen etsintää

ja arviointia sekä tiedonhallintaa.

Organisaation kehitystyö jatkuu mm.

virtaviivaistamalla toimintaa ja yhtiöittämällä

kemian laboratorioanalyysipalvelut.

Näillä toimenpiteillä GTK

tähtää entistä parempaan palvelukykyyn,

tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

Tom O. Niemi

puheenjohtaja


4 G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA

Geologia ja kestävä

kehitys

Kestävän kehityksen päämääränä

on turvata nykyisille ja tuleville

sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet.

Se merkitsee paikallisesti,

alueellisesti ja globaalisti

ohjattua muutosta, jossa tasavertaisesti

otetaan huomioon

ihminen, ympäristö ja talous.

Hyvinvoinnin lisääminen luonnon

kantokyvyn mukaisesti on sekä

kansallisesti että globaalisti

niin merkittävä asia, että GTK:n

visioksi on määritelty ‘geologiasta

kestävää kasvua ja hyvinvointia’.

Geologialla on monta kytkentäkohtaa

kestävään kehitykseen. Olennaisin on

kysymys tasapainosta luonnonvarojen

käytön, maankäytön ja luonnonsuojelun

välillä. Turve- ja vesivaroja lukuun

ottamatta geologiset luonnonvarat

ovat uusiutumattomia. Ihminen

ei kuitenkaan tule toimeen ilman

ruokaa, vettä, energiaa, asuntoja, kulkuvälineitä,

teitä, työkaluja; kaiken

yhdyskunnallisen toiminnan ylläpitämiseen

tarvitaan geologisia luonnonvaroja.

Esimerkiksi suomalaiset tarvitsevat

elämänsä aikana keskimäärin

yli 10 000 kg rautaa, noin 1 500 kg

alumiinia sekä 600 kiloa kuparia,

sinkkiä ja lyijyä. Erilaisiin rakentamistarpeisiin

käytetään kiviainesta Suomessa

vuosittain 15 000 – 18 000 kg

asukasta kohden.

Luonnonvarojen käyttö kasvaa

kulutus- ja elintason noustessa erityisesti

väkirikkailla alueilla, kuten Aasiassa.

Luonnonvarojen riittävyys on

perusargumentti niiden käytöstä puhuttaessa,

ja ‘vähemmästä enemmän‘

yleinen kestävään kehitykseen liittyvä

luonnonvarojen käyttöä koskeva tavoite.

Käytön tulee olla säästeliästä ja

mahdollisimman vähän ympäristöhaittoja

aiheuttavaa. EU:n kestävän

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

luonnonvarastrategian keskeinen

tavoite on taloudellisen kasvun ja

luonnonvarojen käyttöön liittyvien

haitallisten ympäristövaikutusten

irtikytkeminen toisistaan.

Tilinpitojärjestelmä kertoo

luonnonvaran riittävyyden

Luonnonvarojen riittävyyttä on tarkasteltava

maailmanlaajuisesti, sillä

luonnonvarojen etsintä, tutkimus ja

tuotanto ovat myös maailmanlaajuista

toimintaa. Esimerkiksi Euroopan

unionin valtiot tuovat pääosan teollisuutensa

tarvitsemista raaka-ainevaroista

EU:n ulkopuolelta. Kestävän

kehityksen mukaista on, että pyritään

kansainvälisesti työnjakoon, jossa eri

maat voivat kehittää talouttaan pitkäjänteisesti

luonnonvarojensa ja muiden

edellytystensä pohjalta. Luonnonvarojen

käytön on tapahduttava

kestävästi riippumatta siitä missä niitä

tuotetaan. EU ja varsinkin Suomi

voivat tarjota asiantuntemustaan luonnonvarojen

kestävän käytön toimintamallien

ja menettelyjen luomiseen.

Luonnonvarojen riittävyyden

arvioinnin tulee perustua luotettavaan

tietoon niiden määrästä, laadusta

ja sijainnista sekä kulutusennusteista

ja käyttöä rajoittavista

ympäristötekijöistä. GTK on ollut

vahvasti kehittämässä geologisten

luonnonvarojen käyttöön ns. tilinpitoajattelua.

Pisimmälle on edetty kiviainesten

tilinpidossa, johon liittyvää

tiedonhallintajärjestelmää GTK rakentaa

yhdessä ympäristöhallinnon ja

alan toimijoiden kanssa. Internetin

kautta toimivasta järjestelmästä saadaan

ajan tasalla olevaa luotettavaa

tietoa käyttöön saatavista neitseellisistä

kiviaineksista, niitä korvaavista materiaaleista

sekä ainesten soveltuvuudesta

eri tarkoituksiin. Järjestelmän

tavoite on yhteiskunnan kiviaineshuollon

turvaaminen kestävän kehityksen

periaatteiden mukaisesti.

Järjestelmän ensimmäinen versio

otetaan käyttöön v. 2008 pääkaupunkiseudun

kiviaineshuoltoalueelta.

Tilinpitokonseptia voidaan soveltaa

myös muihin luonnonvaroihin,

esimerkiksi turvevarojen käyttöön ja

malmivaroihin. Suomi on Euroopan

Erilaisiin rakentamistarpeisiin käytetään kiviainesta Suomessa vuosittain liki 20 000 kiloa

asukasta kohden. Tulenkestävien tiilien valmistuksessa käytettävän raaka-aineen lastausta,

Kontiolahti.


G EOLOGIASTA KESTÄVÄÄ K ASVUA JA HYVINVOINTIA

5

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu ja rakentaminen edellyttävät tietoa maa- ja kallioperäolosuhteista ja maankamaran ominaisuuksista.

Siilinjärven kaupungin keskustaa.

malmipotentiaalisinta aluetta, mutta

malmivarannot tunnetaan vain

maankuoren pintaosista. Haasteena

onkin malmipotentiaalisten alueiden

kolmiulotteinen tutkimus uudenaikaisin

tutkimusmenetelmin, jotta

saadaan luotettava kuva kotimaisten

malmivarantojen kokonaismäärästä

ja varojen riittävyydestä.

Luonnonvarojen

elinkaari hallintaan

Luonnonvarojen käytössä on tärkeä

hallita kaikki vaiheet kaivannaistoiminnasta

tuotteiden valmistamiseen

ja kaivannaisalueiden jälkihoitoon.

Tutkimuksen ja tuotekehityksen

avulla voidaan kehittää aikaisempaa

ympäristöystävällisempiä ja energiaa

säästävämpiä tuotantotekniikoita sekä

parempia menetelmiä jo syntyneiden

vaurioiden korjaamiseen. Lopullisena

tavoitteena tulee olla käytännössä

päästöttömät ja jätteettömät tuotantoprosessit.

GTK osallistuu kaivannaistoiminnan

tutkimukseen kehittämällä

rikastusteknologisia innovaatioita

esiintymien hyödyntämiseen.

Lisäksi tutkitaan mm. jätteiden

hyötykäyttömahdollisuuksia ja ratkaisuja

kaivannaistoiminnan haitallisten

ympäristövaikutusten, kuten happamien

ja raskasmetallipitoisten kaivosvesien

hallintaan.

Kansallisesti tärkeään turpeen

energiakäyttöön liittyen GTK on mukana

tutkimuksessa, joka koskee turpeen

poltosta aiheutuvia kasvihuonekaasuja.

Tavoitteena on määrittää

kestävät rajat turpeen käytölle. Myös

käytöstä poistuvien turvetuotantoalueiden

ja muiden kaivannaistoimintojen

alueiden ennallistamista luonnontilaisiksi

tai soveltumista muuhun

käyttöön selvitetään tutkimuksissa.

Maankäyttö, kuten aluesuunnittelu

ja rakentaminen edellyttävät tietoa

maa- ja kallioperäolosuhteista ja

maankamaran ominaisuuksista, jotta

erilaiset maankäyttö- ja rakentamisratkaisut

ovat sekä taloudellisesti että

ympäristövaikutuksiltaan hallittuja ja

kestäviä. Esimerkiksi tiedot maaperän

laadusta, kerrospaksuuksista, erilaisten

kerrosten ominaisuusvaihteluista

ja pohjavesiolosuhteista ovat hyvän

suunnittelun ja rakentamisen peruslähtökohtia.

Kallio- ja maaperää koskevat

tiedot ovat niin ikään tärkeitä

perustietoja EU:n vesipuitedirektiiviin

liittyvien vesienhoitoalueiden

hoitosuunnitelmien laadinnassa.

Pohjavesialueilla GTK kartoittaa

muodostumien kolmiulotteisia rakenteita

ja ominaisuuksia, jotka muodostavat

perustan sekä pohjavesien

kestävälle hyödyntämiselle että alueiden

muille maankäyttöratkaisuille.

Geodiversiteetti osa luonnon

monimuotoisuutta

Geologisten muodostumien monimuotoisuus

eli geodiversiteetti on

oleellinen osa maamme luonnon rikkautta

ja elollisen luonnon eli biodiversiteetin

perusta. On tärkeä tuntea

geologiset muodostumat, jotta voidaan

määrittää niiden merkitys osana

luonnon monimuotoisuutta. Tietoon

pohjautuen voidaan sovittaa keskenään

yhteen erilaisia ja usein ristiriitaisia

maankäyttöpaineita ja ottaa

tiedot huomioon esimerkiksi kaavoituksen

aluevarauksissa. GTK on jo

useita vuosia yhdessä ympäristöhallinnon

kanssa kartoittanut arvokkaita

geologisia muodostumia ja kohteita,

ja työ on edelleen käynnissä. Merenkurkun

alueella on tutkittu geologisesti

ainutlaatuista maankohoamisrannikkoa,

jota Suomi on hakenut

Unescon maailmanperintökohteeksi.

Suomi on eurooppalaisittain

luonnonvaroiltaan rikas maa, joka

tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet

luonnonvarojen hyödyntämiselle ja

ympäristöteknologioiden sekä innovaatioiden

kehittämiselle. Se avaa

lisääntyviä mahdollisuuksia kestävän

kehityksen ja siihen pohjautuvan

työllisyyden sekä hyvinvoinnin edistämiselle.



Kuva: Petri Virransalo, GTK

T OIMINTAVUOSI 2005

7

Geologinen kartoitus jatkui

suunnitelmien mukaisesti

Geologinen kartoitus tuottaa

perustietoa ja sovelluksia kaivannaisteollisuuden,

maankäytön

suunnittelun, rakentamisen ja

ympäristönsuojelun tarpeisiin.

Geologinen kartoitus jakautuu

erillisiin kotimaan kartoitusohjelmiin

seuraavasti:

■ kallioperäkartoitus

■ maaperäkartoitus

■ merigeologinen kartoitus

■ taajamageologinen kartoitus

■ lentogeofysikaalinen kartoitus

■ alueellinen painovoimakartoitus.

Kallio- ja maaperäkartoitukselle vuosi

2005 merkitsi vuoteen 2008 saakka

ulottuvan siirtymävaiheen alkua, jossa

perinteiset karttalehdittäin etenevät

kartoitusohjelmat korvataan tarvelähtöisellä,

nykyaikaisiin tiedonkeruun,

-hallinnan ja -jakelun menetelmiin

perustuvalla toimintamallilla. Tähän

liittyen aloitettiin rinnan muiden kartoitustöiden

kanssa mittavat kehittämishankkeet.

Tavoitteena on luoda

menettelyt, joilla varmistetaan tietojen

tehokas kertyminen maastosta tietokantoihin

sekä tietojen jalostaminen ja

sujuva jakelu tiedon käyttäjille. Samalla

vastataan EU:n ja kansallisen paikkatietostrategian

vaatimuksiin tärkeiden

tietoaineistojen yhteensopivuudesta,

saatavuudesta ja tietopalvelujen

järjestämisestä.

Perinteisen 1:100 000 kallioperäkartoitusohjelman

painopiste oli keskeneräisten

kartoitustöiden loppuunsaattamisessa,

mikä heijastui myös

ennätykselliseen valmiiksi saatujen

GTK:lla oli vuonna 2005 meneillään

useita hankkeita Mosambikissa ja

Tansaniassa. Kuva on otettu rajalla

Tansanian puolelta ja taustalla näkyy

Sambian maaperää.

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Kallioperäkartoitusta Vaasan rannikkoseudulla.

karttalehtitöiden määrään. Suomessa

vallitsevaan malmietsinnän noususuhdanteeseen

liittyen aloitettiin Pohjois-

Suomessa Kittilän ja Sodankylän malmipotentiaalisen

liuskevyöhykkeen

kohteellisen kartoitustiedon kokoaminen.

Projektissa hyödynnetään sekä

GTK:n omaa kartoitus- ja tutkimusaineistoa

että Outokumpu Oy:ltä

GTK:lle siirtyvää mittavaa aineistoa.

Tavoitteena on tuottaa malminetsintää

palveleva digitaalinen kartta- ja tietoaineisto

jakelukuntoon vuoden 2006

aikana. Suomussalmen-Kuusamon-

Pudasjärven sekä Etelä-Pohjanmaan

alueilla tehtiin yleismittakaavaista

(1:200 000) kartoitusta alueellisen kartoitustiedon

kattavuuden nostamiseksi.

Maaperäkartoituksessa jatkuivat

perinteiseen karttalehtiohjelmaan

(maaperän peruskartoitus 1:20 000/

50 000), yleiskartoitukseen

(1:200 000) ja luonnon monimuotoisuuden

selvittämiseen liittyvät hankkeet.

Peruskartoitus kohdistui vuonna

2004 toteutetun tarvekartoituksen

osoittamille kohdealueille Etelä-Suomen

rannikolla ja Pyhä-Luoston matkailullisesti

tärkeälle kansallispuistoalueelle,

jolle Metsähallitus tavoittelee

kansainvälistä ns. Geopark-statusta.

Itä- ja Pohjois-Suomessa tehtiin useita

kaivosympäristötutkimuksiin liittyviä

kartoituksia maksullisina palvelututkimuksina.

Maaperän ja sen muuttunutta pintaosaa

koskevan yleismittakaavaisen

(1:200 000) valtakunnallisen maaperäaineiston

tuottaminen jatkui yhteistyössä

MTT:n ja METLA:n kanssa.

Hanketta rahoittaa myös ympäristöministeriö.

Aineistot tulevat palvelemaan

erilaisia maankäytön, peltoviljelyn

ja metsänhoidon sekä EU:n

tietotarpeita. Kartoitus eteni suunnitelman

mukaisesti ja aineiston kattavuus

nousi 35 prosenttiin. Valtakunnalliset

aineistot ovat jakelukunnossa

vuonna 2008.

Luonnon monimuotoisuuden selvittämiseen

liittyen jatkui arvokkaiden

moreenimuodostumien inventointihanke

(MORMI) ja aloitettiin arvokkaiden

tuuli- ja rantamuodostumien

inventointihanke (TUURA). Mormihanke

päättyy vuonna 2006, jolloin

tulokset julkaistaan valtakunnallisena

loppuraporttina. TUURA-hanke


8 T OIMINTAVUOSI 2005

keskittyy luonnonsuojelulain mukaisten

lentohiekkamuodostumien sekä

maisemallisesti ja geologisesti komeimpien

rantamuodostumien valtakunnalliseen

kartoitukseen ja arvotukseen.

Molempia hankkeita toteutetaan

yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen

(SYKE) kanssa. Työnjako on

selkeä: GTK vastaa kohteiden geologisesta

kartoituksesta ja arvottamisesta,

SYKE kohteiden biologisesta arvottamisesta.

Hankkeiden päärahoittaja

on ympäristöministeriö. Tuloksia

käytetään mm. maankäytön sekä

virkistys- ja matkailualueiden suunnittelussa.

Merenpohjan geologinen kartoitus

tehostui Merivoimien tutkimuslaitoksen

kanssa hankitun yhteisen

aluksen käyttöönoton ansiosta.

Kartoitustavoitteet ylittyivät selvästi.

Kartoitus kohdentui ensisijaisesti

Pohjanlahdelle, missä toteutettiin

yhteisrahoitteisia ja maksullisia hankkeita

mm. merenpohjan soravarojen

tutkimuksiin ja tuulivoimalapuistosuunnitelmiin

liittyen. Lisäksi GTK

osallistui Saaristomerellä merenpohjan

monimuotoisuutta selvittävään

laajaan ja pitkäaikaiseen VELMUhankkeeseen,

jota vetää Suomen ympäristökeskus.

Taajamageologinen kartoitus ja

sen kehittäminen jatkui pääkaupungin

seutukunnan alueella Tekesin ja

alueen kuntien tukemana. Maa- ja

kallioperän rakennettavuus- ja muita

tietoja sisältävä internet-käyttöinen

GeoTIETO-järjestelmä valmistui alueen

kuntien käyttöön. Järjestelmä laajennetaan

kaikille avoimeksi ja ilmaiseksi

kehittämishankkeen päättyessä

vuonna 2006. Hankkeisiin liittyen

aloitettiin myös valtakunnallisen

maakairaustietojen hallintaan perustuvan

pohjatutkimusrekisterin ja

tietoverkkovälitteisen palvelun kehittäminen.

Lentogeofysiikan kartoitusohjelman

mittauslennot kohdistuivat

Ahvenanmaalle ja Kaakkois-Suomeen.

Ohjelman kattavuus nousi 89 prosenttiin

Suomen maa-alasta, joskin vuoden

tavoitteesta jäätiin selvästi mittauslaitteistojen

muutoksiin liittyvän

lentoluvan viivästymisen seurauksena.

Mittausohjelma kurotaan kiinni seuraavina

vuosina, jotta kartoitusohjelma

saadaan tavoitteen mukaisesti valmiiksi

vuonna 2008. Mittausohjelman

tuloksia käytetään perinteisesti malminetsinnässä

ja kallioperäkartoituksessa

sekä yhä enenevästi erilaisissa

ympäristö- ja maankäyttösovelluksissa.

Maksullisena työnä avustettiin British

Geological Surveytä (BGS) Pohjois-Irlannin

TELLUS-projektiin

liittyvissä lentomittauksissa GTK:n ja

BGS:n JAC-yhteistyösopimukseen

perustuen. Kotimaassa tehtiin lisäksi

useita tilauslentoja aiheina malminetsintä

ja kaatopaikkatutkimukset.

Geologisen kartoituksen tulosalueelle

sijoittuva maksullinen vientiprojektitoiminta

oli erityisen vilkasta.

Geologinen kartoitus 2005

Suoritteet

Vuonna 2005 GTK:lla oli meneillään

useita hankkeita Mosambikissa ja

Tansaniassa. Hankkeissa tehdään alueesta

riippuen kallioperäkartoitusta

sekä geokemiallista ja geofysikaalista

kartoitusta tavoitteena selvittää kohdealueiden

malmi- ja teollisuusmineraalipotentiaalisuutta.

Lisäksi kehitetään

isäntämaiden tutkimuslaitosten

tiedonhallintaa ja laboratorioita sekä

koulutetaan huomattavissa määrin

paikallista henkilöstöä. Hankkeita

rahoittavat maiden hallitukset, Maailmanpankin

kehitysrahasto (IDA),

Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF)

sekä Afrikan kehityspankki (AfDB).

GTK toteuttaa hankkeita yhdessä

paikallisten sisarlaitosten ja useiden

ulkomaisten konsulttien kanssa. Toiminta

on taloudellisesti merkittävää

myös GTK:n kannalta, sillä vientiprojektien

osuus GTK:n maksullisista

tuloista oli 21 prosenttia (2,0 M€).

Hankkeille on budjetoitu GTK:n

asiantuntijapalveluja kaikkiaan noin

30 henkilötyövuotta.

Tavoite

Toteutuma

Kallioperäkartoitus

– julkaistut 1:100 000 kartat 5 5 julkaistiin + 2 painovalmiiksi

– julkaistut selitykset 4 3 painettiin + 4 painovalmiiksi

– alueellinen kartoitus, kattavuus % 72 72

Maaperäkartoitus

– peruskartoitus, km 2 1 500 1 749

– yleiskartoitus, kattavuus-% 35 35

Merigeologinen kartoitus

– pinta-ala, km 2 600 650

– luotaukset, linjakm 1 000 1 600

Aerogeofysikaalinen kartoitus

– kotimaan lento-ohjelma, linjakm 50 000 19 800

– tihennysmittaukset, linjakm 15 000 17 700

Alueellinen painovoimakartoitus

– pinta-ala, km 2 2 000 1 775


T OIMINTAVUOSI 2005

9

Tutkimustoiminta oli vireää

ja hankkeet monipuolisia

Tutkimus ja kehittäminen tuottaa

luotettavaa perustietoa yhteiskunnan

kestävälle kehitykselle.

Kuva: Olli Breilin, GTK

GEONAT-hankkeessa tehtiin monitieteellistä tutkimusta maailmanperintöalueeksi ehdolla

olevassa Merenkurkun saaristossa. Rantamaisemaa Kummelskaret-saaren luontoasemalta

lähtevän luontopolun varrella Mikkelinsaarilla, Maksamaan kunnassa.

Kertomusvuonna GTK:n tutkimustoiminta

oli vireää, tutkimushankkeet

monipuolisia ja vertaisarvioitujen

julkaisujen määrä oli ennätyksellisen

korkea. Toiminnan tehokkuuden ja

palvelukyvyn varmistamiseksi GTK

laajensi verkottunutta toimintamalliaan

sekä kotimaassa että kansainvälisesti.

Tämä näkyy sekä tiiviinä sidosryhmätoimintana

että monitieteisessä

yhteisrahoitteisessa toiminnassa, jonka

osuus GTK:n toiminnassa on viime

vuosina ollut kasvussa. Myös menestys

EU-rahoituksen hankkimisessa

on parantunut. Vuoden vaihteessa

käynnissä oli 32 eri rahoitusjärjestelmiin

kuuluvaa hanketta, joiden usealle

vuodelle ulottuva kokonaisrahoitus

on noin 7,8 milj. euroa. Uusia hankkeita

aloitettiin tavoitetta enemmän

erityisesti ympäristöriskien tutkimuksessa.

Yhteisrahoitteisen tutkimustoiminnan

arvioidaan jatkavan vahvistumistaan,

kun monitieteiset yhteistyöverkostot

edelleen vahvistuvat ja EUtason

tutkimus- ja teknologiarahoitus

lisääntyy.

Useat maankäyttöön ja ympäristöön

liittyvät hankkeet ovat aihepiireiltään

kansainvälisesti ja kansallisesti

vaikuttavia, kuten Merenkurkun

maankohoamisrannikon monitieteellinen

tutkimus (GEONAT), Euroopan

maa-aihekeskuksen maaperänsuojelua,

aluesuunnittelua ja rannikkoalueiden

tilaa (ETC/TE) sekä Itämeren

merialueiden käytön suunnittelua

(BALANCE) käsittävät tutkimushakkeet.

Meneillään oli myös useita aluesuunnitteluun

liittyviä tutkimushankkeita:

aluesuunnittelu ja luonnonriskit

(ESPON-Hazards), aluesuunnittelu

ja ympäristö (ESPON-Environment)

sekä aluesuunnittelu ja merenpinnan

vaihtelu (Seareg). Arktisessa

tutkimuksessa ja geologisen globaalimuutoksen

selvitystyössä vuoden

aikana julkaistiin keskeisiä tutkimustuloksia.

GTK osallistui Arktisen yliopiston

Landscape Lab -hankkeeseen,

jossa tutkitaan Lapin matkailualueiden

ympäristövaikutuksia. Kansainvälinen

yhteistyö erityisesti Luoteis-

Venäjän alueella oli hedelmällistä

ilmeten lukuisissa vertaisarvioiduissa

tutkimusjulkaisuissa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumista

tutkittiin ASTRA-hankkeessa,

ja luonnonkatastrofeja ja riskejä

kartoitettiin ja arvioitiin Armoniahankkeessa.

Ydinjätteiden sijoitustutkimusten

kehittämisessä edettiin ikiroudan

vaikutuksiin ja ominaisuuksiin

keskittyvässä Permafrost-hankkeessa,

sekä tehtiin loppusijoituspaikkaa

käsitteleviä tutkimuksia kallioperän

rikkonaisuusrakenteiden ja

hydrogeologian tutkimushankkeessa.

Outokummussa kairattiin Venäjän

valtion velkakonversiorahoituksella

2 516 m:n syvyyteen ulottuva

tutkimusreikä, jonka toteuttivat

venäläiset NEDRA ja Machinoimport.

Tulokset osoittavat alueen seismiseen

heijastusluotaukseen perustuvan

tulkintamallin pitävän hyvin paikkaansa.

Monipuolista tutkimusaineistoa

tullaan hyödyntämään useissa

kansainvälisissä tutkimushankkeissa.

Mittavan syväseismisen heijastusluotaushankkeen

tulkinnat valmistuivat

ja toivat täysin uuden näkökulman

Suomen kallioperän suurrakenteisiin

aina useiden kymmenien kilometrien

syvyyteen.

GTK laati uusimpaan teknologiaan

perustuvia kultaennustemalleja

sekä Lapista että koko Suomesta.

Tämä amerikkalaisten ja australialaisten

huippuosaajien kanssa yhteistyössä

toteutettu tutkimus hyödyntää

Suomesta saatavilla olevaa, poikkeuksellisen

kattavaa ja yksityiskohtaista

tietoaineistoa ja malmigeologista


10 T OIMINTAVUOSI 2005

Kaivoksen sulkemisen käsikirja julkaistiin vuonna 2005. Kuvassa golfkentäksi maisemoitu

entisen kaivoksen rikastushiekka-alue Outokummussa.

osaamista. Tulokset ovat jo johtaneet

käytännön malminetsintätoimiin

useilla alueilla. Osittain Suomen Akatemian

rahoittaman timantinetsinnän

menetelmäkehityksen tulokset julkaistiin.

GTK pyrkii aktiivisesti kaivannaissektoria

palvelevaan tutkimukseen,

jossa on kehitteillä laaja EU:n

teknologiaohjelma Sustainable Mineral

Resources teollisuuden ja tutkimusorganisaatioiden

yhteistyönä.

Uudet innovaatiot Bioshale-hankkeessa

kehittävät biohydrometallurgisia

(mikrobitoimintaan perustuvia)

rikastusmenetelmiä metallipitoisille

mustaliuskemalmeille. Tässä EUhankkeessa

GTK:n päärooli on Sotkamon

mustaliuskeen bioliuotus, jota

tutkitaan GTK:n Outokummun

mineraalitekniikan laboratoriossa.

GTK osallistui kertomusvuonna

merkittävien teosten julkistamiseen.

Tieteellisesti ja ammatillisesti teokset

ovat merkittävät, koska ne sisältävät

pitkäaikaisen geologisen työn tuloksia

ja toimivat perusteoksina opetuksessa,

Tutkimus ja kehittäminen 2005

tutkimustyössä ja ympäristöalan selvityksissä

maassamme ja laajemminkin

Euroopassa.

GTK laati yhdessä Outokumpu

Oyj:n, Maa ja Vesi Oy:n, Tieliikelaitoksen,

Salvor Oy:n ja VTT:n kanssa

kaivoksen sulkemisen käsikirjan, joka

on tarkoitettu alan toimijoille, viranomaisille

ja konsulteille. Teos on

ensimmäinen laatuaan Euroopassa ja

se tullee olemaan käsikirjana ja suosituksena,

kun kaivoksia ja louhoksia

tulevaisuudessa ennallistetaan. Opas

on herättänyt jo kansainvälistäkin

kiinnostusta ja siitä on tulossa myös

englanninkielinen käännös.

Suomen prekambrisen kallioperän

geologiasta valmistui 23 GTK:ssa

ja yliopistoissa työskentelevän asiantuntijan

yhteistyönä mittava, kansainvälisen

kustantajan julkaisema kirja,

johon on koottu keskeiset asiat kallioperästämme,

sen pitkästä historiasta

ja geologisen tietämyksen nykytilasta.

Kirja perustuu mm. yli 150 vuoden

aikana tehtyihin yksityiskohtaisiin

maastohavaintoihin, runsaaseen geokemialliseen

aineistoon sekä kattaviin

absoluuttisiin iänmäärityksiin. Teoksessa

kuvataan seikkaperäisesti kallioperämme

pääalueet, mm. Pohjois-Suomen

platinaryhmän metalleja sisältävät

kerrosrakenteiset kivet, eteläisen Suomen

rapakivigraniitit sekä Itä-Suomen

timanttipitoiset kimberliittipiiput.

Kertomusvuonna päätökseen

saatu laaja kartoitushanke FOREGS

Geochemical Baseline Mapping Programme

julkaistiin kirjana. GTK:n

vetämän hankkeen tärkeimpinä tavoitteina

oli kartoittaa raskasmetallien

ja muiden alkuaineiden pitoisuuksien

perustila maaperässä ja määrittää

ihmisen toiminnan vaikutus suhteessa

luonnolliseen vaihteluun. Hankkeeseen

osallistui mm. 24 muuta kansallista

geologian tutkimuskeskusta.

Yliopistojen ja tutkimuskeskuksen

välistä työnjakoa selkiytettiin ja

yhteistyötä kehitettiin geotieteenalan

yliopisto- ja tutkimuslaitosyhteistyötä

selvittäneen arviointipaneelin suositusten

mukaisesti. Kehitystyö jatkuu

geotieteiden rakenteellisen kehittämisen

suunniteluhankkeena ja geotieteiden

isotooppitutkimuksen

laboratoriohankkeena, joille haetaan

rahoitusta opetusministeriöltä ja

Suomen Akatemialta.

Suoritteet

Tavoite Toteutuma

Kansainvälisesti referoidut tieteelliset julkaisut 60 68

Kansallisesti referoidut tieteelliset julkaisut – 46

Muut julkaisut 160 324

Kuva: Jari Väätäinen, GTK


T OIMINTAVUOSI 2005

11

Malminetsintä jatkui

edelleen vilkkaana

GTK:n keskeisenä tehtävänä on

selvittää Suomen maankamaran

luonnonvarojen määrä ja käyttökelpoisuus.

GTK tuottaa tietoa

luonnonvaroista ja niiden käytettävyydestä

kestävän kasvun perustana.

GTK:n aineistojen ja palvelujen kysyntä

jatkui kertomusvuonna vilkkaana

erityisesti malminetsinnän aktiivisuuden

seurauksena. Lähes kaikki

maassamme toimivat etsintäyhtiöt

käyttävät tutkimuskeskuksen aineistoja

ja palveluja. Tulot kaivannaisteollisuudelta

olivat vuonna 2005 ennätyksellisellä,

yli 4 milj. euron tasolla.

Malminetsintään on tullut uusia

toimijoita ja alalla oli vuonna 2005 jo

yli 40 yhtiötä, joiden toiminta kohdistuu

erityisesti kultaan, nikkeliin,

timantteihin ja platinametalleihin.

Malminetsinnän kokonaispanostus

oli n. 35 milj. euroa. Lukuisia kaivoshankkeita

on vireillä, ja niistä monet

merkittävät projektit perustuvat

GTK:n löytämiin esiintymiin. Alan

pitkäjänteisyyttä kuvaa se, että osa

nyt kannattavuusarvioinnin kohteena

olevista esiintymistä on raportoitu

jo 10–20 vuotta sitten.

Tutkimuskeskuksen tuottama

geotieto on malminetsinnän perustana,

minkä lisäksi monet yhtiöt käyttävät

tutkimuskeskuksen asiantuntija-,

laboratorio- ja mineraaliteknisiä palveluita.

GTK kehitti aktiivisesti kaivannaisteollisuuden

toimintaedellytyksiä

tuottamalla uutta tietoa ja tulkintoja

erityisesti kallioperän raakaainepotentiaalin

kannalta keskeisiltä

alueilta sekä parantamalla geologisen

tiedon saatavuutta. GTK:n verkkopalvelimelle

lisättiin mm. tiedot suojelualueista.

Naapurimaiden kanssa käynnistettiin

Fennoskandian malmitietokantahanke,

jonka tuloksena alueen

malmiesiintymien tiedot viedään internetiin.

Malminetsintään ja kaivostoimintaan

liittyvien palveluiden

kysyntä kasvoi edelleen.

GTK keskittyi strategiansa mukaisesti

ensi vaiheen malminetsintään,

joka tähtää uusien malmivyöhykkeiden

ja -aiheiden paikantamiseen

erityisesti sellaisilla alueilla, missä

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Lukuisia kaivoshankkeita on vireillä ja niistä monet perustuvat GTK:n löytämiin esiintymiin. Lohja Oy:n Mustion kalkkilouhos.


12 T OIMINTAVUOSI 2005

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Turvevarojen kartoituksella tutkimuskeskus varmistaa teollisuuden raaka-ainereservit energiapoliittisten linjausten mukaisesti.

Usva nousee suolle, Pieksämäki.

yhtiöiden toiminta on vähäistä.

GTK:n etsintä ja arviointi perustuvat

monipuoliseen tutkimukseen ja

mallintamiseen. Metallisten malmien

osalta etsinnän painopiste oli kullassa

ja Pohjois-Suomen mafisten intruusioiden

malmipotentiaalin tutkimuksessa.

Tärkeimmät kullanetsintähankkeet

kohdistuivat Kittilän itäosiin

sekä Sodankylään, Pohjanmaalle ja

Forssan-Huittisten alueelle tavoitteena

löytää uusia kultapotentiaalisia

vyöhykkeitä ja malmiaiheita.

GTK raportoi kauppa- ja teollisuusministeriölle

Sodankylän Sakiatievan

ja Huittisten Ritakallion kultamalmiaiheet

sekä Koillismaalta Kaukuan

ja Haukiahon monimetalliaiheet.

Teollisuusmineraalien etsinnän

painopiste oli Pohjanmaalla ilmeniitti-

ja litium-varantojen paikantamisessa.

Pohjan Kuovilan kalsiitti-wollastoniittiesiintymän

lisätutkimukset

varmistivat alueen geologisen mallin

ja suuret mineraalivarannot. Luonnonkivisektorilla

GTK sai päätökseen

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan sekä

Keski-Lapin alueelliset etsintäkartoitushankkeet.

Vuolukivivarantojen selvitykset

valmistuivat Itä-Suomessa.

GTK tiedotti Suomen malminetsintämahdollisuuksista

kotimaisilla ja

kansainvälisillä foorumeilla, joista tärkeimmät

olivat Torontossa järjestetty

kansainvälinen kaivosteollisuuskongressi

ja Rovaniemen Fennoscandian

Exploration & Mining -konferenssi.

Turvevaroja kartoitettiin ja arvioitiin

saman verran kuin edellisvuonna.

Raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä

102 miljoonaa suokuutiometriä

ylitti raportointitavoitteen. Budjettivaroin

tehtävä kartoitus jäi lievästi

tavoitteesta. Teollisuuden tilaamat

tuotantoa ohjaavat yksityiskohtaiset

Luonnonvarojen etsintä ja arviointi 2005

tutkimukset lisääntyivät 3 000 hehtaariin.

Turvevarojen kartoituksella

tutkimuskeskus varmistaa teollisuuden

raaka-ainereservit energiapoliittisten

linjausten mukaisesti.

Yhteiskunnan vesihuollossa pohjavesivarojen

merkitys kasvaa edelleen.

Hyvän yhteistyön ansiosta toimijoiden

roolit ovat selkiintyneet ja

tutkimuskeskuksen rooli geologisten

rakennemallien tuottajana on vahvistunut.

GTK osallistui Pohjois-Irlannin

geokemialliseen kartoitukseen

osana TELLUS-projektia, jossa analysoidaan

purovesinäytteitä sekä maaseutu-

että kaupunkiympäristöistä

tavoitteena geokemiallinen tietokanta

ja geokemiallinen kartta.

Suoritteet

Tavoite Toteuma

KTM:lle raportoidut valtaukset, lkm 13 6

KTM:lle raportoidut myyntikelpoiset esiintymäaiheet 4 4

Turvevarojen inventointi

– inventoitu suoala, km 2 300 308

– raportoitu tuotantokelpoinen turvemäärä, Mm 3 100 102


T OIMINTAVUOSI 2005

13

Tiedonhallintaa kehitettiin

käyttäjäystävälliseksi

GTK:n tehtävänä on turvata yhteiskunnan

tarvitseman geotiedon

ylläpito ja saatavuus sekä edistää

sen monipuolista käyttöä.

Tietopalvelut eri muodoissaan muodostavat

keskeisen rajapinnan GTK:n

tiedontuotannon ja geologisen tiedon

käyttäjien välillä. Tietoverkkojen kehitys

ja sen myötä koko tiedonjakelun

teknologian uudistuminen mahdollistavat

palvelujen kehittämisen aivan

uudelle tasolle. Samalla tämä mahdollisuus

on myös mittava haaste, johon

tarttuminen edellyttää jatkuvaa

panostusta teknologiaan, aineistojen

hallintaan sekä toimintatapojen

kehittämiseen.

Tähän haasteeseen GTK on uudistetun

strategiansa mukaisesti päättänyt

vastata: GTK pyrkii määrätietoisesti

moderniksi Geotietokeskukseksi,

joka elää ja kehittyy ympäröivän

yhteiskunnan tietotarpeiden mukaan.

Tavoitteena on, että GTK pystyy

jakamaan kaiken hallinnoimansa tiedon

verkon välityksellä. Tätä silmällä

pitäen verkkopalveluita on monipuolistettu,

selkeytetty ja uudistettu teknisesti.

Internet-sivujen ylläpidon ja

kehittämisen välineeksi otettiin käyttöön

uusi järjestelmä, jota hyödyntäen

GTK:n laaja englanninkielinen

sivusto uusittiin perinpohjaisesti.

Myös lukuisia uusia aineistokokonaisuuksia

saatiin verkkopalvelujen piiriin.

Merkittävimpiä olivat geokemiallinen

ympäristövaikutuskartta, joka

selainsovelluksena mahdollistaa mm.

ihmiselle haitallisten alkuaineiden

taustapitoisuuksien tarkastelun tietoverkon

välityksellä, sekä maaperäkartan

käyttöoppaan verkkoversio, joka

avaa maaperäaineiston käyttömahdollisuuksia

myös muille kuin geologiaa

työkseen tekeville. Verkkopalve-

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Geonäyttely Espoossa kertoo kaikenikäisille kivistä ja geologisista ilmiöistä.

lujen ulkoinen käyttö onkin kasvanut

keskimäärin yli 10 prosenttia vuodessa

kolmen viimeisen vuoden aikana,

ja asiakkaiden positiivinen palaute

kannustaa jatkamaan valitulla linjalla.

Merkittävä osa tietopalveluiden

uudistumista oli Espoon toimipaikan

informaatiopalveluiden valmistuminen

myös Geonäyttelyn ja museon

osalta. Perinteistä ja modernia näyttelytekniikkaa

yhdistelevä, yleisölle

avoin kokonaisuus on suunnattu kaikille

kivistä ja geologiasta kiinnostuneille.

GTK osallistui omalla panoksellaan

myös useiden muiden

näyttelyjen sekä luontopolkujen toteuttamiseen.

Tietoa tuottavana organisaationa

GTK:n tiedonhallinta on paljon muutakin

kuin tietopalvelua. Oman toiminnan

tehokkuus vaatii tietoprosessien

sujuvuuden jatkuvaa kehittämistyötä

sekä ohjelmisto- ja laitekannan

suunnitelmallista uusimista. GTK:n

paikkatietojen hallintajärjestelmä,

Geotietoydin, saatiin operatiiviseen

käyttöön turvevarojen kartoituksessa.

Muun tiedonkeruun osalta käyttöönottoprojektit

määriteltiin ja käynnistettiin.

Toimipaikkojen välisten tietoliikenneyhteyksien

nopeutuminen

osana ministeriötason puitesopimusta

mahdollisti uusien sovellusten käyttöönoton

sekä operatiivisessa tiedonhallinnassa

että viestintäyhteyksissä.

Merkittävä työpanos tehtiin myös

aineistojen hallinnan saralla. Outokumpu

Oyj oli kertomusvuoden loppuun

mennessä (2003-2005) luovuttanut

GTK:n hallintaan 116 000

numeerista havaintoa, lähes 5 000

skannattua ja georeferoitua geologista

karttaa sekä noin 4 250 syväkairausreiän

tiedot analyyseineen. Myös

GTK:n omana työnä tekemä arkistoraporttien

numeeristaminen edistyi

merkittävästi. Tämän työn hyöty näkyy

sekä laajempana verkkopalveluna

asiakkaille että tietopalvelun sisäisen

tehokkuuden kasvuna.


14 T OIMINTAVUOSI 2005

Maksullisten palvelujen

kysyntä kasvoi

Maksullisen toiminnan tavoitteena

on täydentää alan palvelutarjontaa,

lisätä GTK:n vaikuttavuutta ja tukea

elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Maksullisen toiminnan asiakaspohja

on laajentunut merkittävästi viime

vuosina ja elinkeinoelämä on säilynyt

tärkeimpänä asiakasryhmänä. GTK:n

maksullisen toiminnan tulostavoitteet

toteutuivat kertomusvuonna hyvin.

Asiakaskunnan laajeneminen jatkui

alan ja lähinnä raaka-ainevarojen etsinnän

hyvästä suhdannekehityksestä

johtuen. Geolaboratorion laboratoriopalvelujen

hyvä ulkoinen kysyntä

on jatkunut kotimaassa, kuten myös

kaivannaisteollisuuden kiinnostus tutkimuskeskuksen

tutkimusaineistoa

kohtaan.

Mineraalitekniikan laboratorioon

Outokumpuun hankittiin uusi tehokas

pyyhkäisyelektronimikroskopiaan

pohjautuva mittausjärjestelmä Mineral

Liberation Analyser (MLA). Laitteistolla

tehdään kvantitatiivisia mineralogisia

määrityksiä geologisistasekä

rikastus- ja ympäristönäytteistä.

Menetelmälle etsitään uusia sovellusalueita

mm. malminetsintään ja

ympäristötutkimuksiin.

Afrikassa käynnissä olevissa kartoitushankkeissa

toiminta on kertomusvuonna

edennyt kustannuskehyksissä

ja aikatauluissa. Hankkeille asetetut

toiminnalliset tavoitteet, kuten

osaamispääoman kartuttaminen ja lisäarvo

kohdemaan kehitystyölle toteutunevat

suunnitelmien mukaisesti.

GTK:n suoritteiden laadun ja palvelukyvyn

kehittäminen on jatkuvaa

toimintaa ja pohjautuu sekä aktiiviseen

asiakas- ja sidosryhmätoimintaan

että laitoksen laatujärjestelmän

mukaiseen toimintaan. Toimintaprosesseja

kehitetään järjestelmällisesti

edelleen laadun ja palvelukyvyn varmistamiseksi.

Geopalvelut 2005

Suoritteet

Mittaus, testaus, näytteenotto Tavoite Toteuma

Kemiallisesti analysoidut näytteet, lkm 120 000 114 172

Poraukset (maaperän näytteenotto), m 15 000 16 609

Kairaukset ostopalveluina (kallioperänäytteenotto), m 30 000 28 465

Kairaukset ostopalveluina, m 35 000 22 806

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Geolaboratorion laboratoriopalvelujen ulkoinen kysyntä jatkui hyvänä kotimaassa. Mikroskopointia Outokummun mineraalitekniikan

laboratoriossa.


K OLMIULOITTEISTA TIETOA R AAKA- AINETUTKIMUKSEN KÄYTTÖÖN 2005

15

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Outokummun syväreikä valmistui

Itä-Suomessa Outokummussa

saatiin tammikuussa 2005 päätökseen

ennätyksellisen syvän tutkimusreiän

kairaus. 2 516 metrin

syvyisen reiän teknisestä toteuttamisesta

vastasivat venäläinen

kairauksiin erikoistunut valtionyritys

NEDRA ja kauppahuone

Machinoimport. Tutkimushanke

rahoitettiin pääosin valtion velkakonversiolla.

Syväreiän kairaushanke perustui Suomen

ja Venäjän hallitusten väliseen

sopimukseen entisen Neuvostoliiton

aikaisten valtionvelkojen osittaisesta

kuittaamisesta Suomeen toimitettavilla

tieteellisillä laitteilla ja tutkimuspalveluilla.

Outokumpuun kairattu reikä

vähensi Venäjän velkaa noin 7 milj.

euroa. Velkakonversion käytöstä tutkimushankkeisiin

on GTK:lla aiempaa

kokemusta mm. vuosilta 2001–2003,

jolloin venäläinen mittausryhmä teki

Suomessa velkakonversio-sopimuksen

perusteella seismisiä syväluotauksia yli

2 000 linjakilometriä.

GTK valitsi Outokummun syväreiän

paikaksi sen vuoksi, että se on

eräs tärkeimmistä ja mielenkiintoisimmista

malmialueista Suomessa,

vaikka varsinainen metallikaivostoiminta

alueella päättyi jo 1980-luvulla.

Aikaisemmat syväkairaukset ulottuivat

Outokummussa vain noin 1 150

m:n syvyyteen. GTK:n syväreikähankkeen

tarkoituksena ei kuitenkaan ollut

malminetsintä, vaan kallioperän perustutkimus

ja reiän käyttö ”syvälaboratoriona”.

Kuva: Kaj Västi, GTK

Syväreikähankeen tuloksena on

saatu aivan uusi näkökulma Outokummun

alueen kallioperärakenteisiin.

Syväreiän eräänä tavoitteena oli

lävistää alueelta tunnettu seismisiä

aaltoja voimakkaasti heijastava kerros

1,3–1,5 km:n syvyydellä. Se osoittautui

koostuvan samoista kivilajeista,

joita Outokummun malmiesiintymän

yhteydessä tavataan. Vastaavia

heijastajia on alueen kallioperässä

runsaasti. Hydrogeologiset tutkimukset

osoittivat, että kallioperässä on

myös hyvin suolaisia, kaasupitoisia

kalliopohjavesiä. Lämpötila reiän

Syväreiän kairaustorni Outokummussa.

pohjalla on noin 40 astetta.

Syväreikähanke sisälsi kairauksen

ohella koko joukon geofysikaalisia

mittauksia, kuten kallion sähkönjohtavuuden,

tiheyden, magneettisten

ominaisuuksien, lämpötilan sekä kallion

koostumuksen määrittämistä

erilaisten geofysikaalisten luotausten

avulla. Outokummun syväreikä jätettiin

auki kairauksen jälkeen, jotta sitä

voidaan käyttää erilaisiin geofysikaalisiin

ja geologisiin mittauksiin vielä

vuosien ajan. Tutkimuksen teemat

liittyvät mm. kallioperän pohjavesiolojen

tarkempaan tutkimukseen ja

vesinäytteiden pumppaamiseen kallion

rakovyöhykkeistä ja kallioperässä

mahdollisesti olevaan eliötoimintaan.

Myös kallioperän seikkaperäistä rakennetta

selvitetään reikäluotausten ja

geofysikaalisten maanpintamittausten

yhteistulkinnalla. Syväreiän kairasydännäytteitä

tullaan hyödyntämään

laajasti kallioperän fysikaalisten ja

kemiallisten ominaisuuksien tutkimuksessa.

Outokummun syväreikää ja sen

näyteaineistoja käytetään GTK:n johtamassa

laajassa kansainvälisessä tutkimushankkeessa,

johon osallistuu

lähivuosina tutkimusryhmiä seitsemän

eri maan tutkimuslaitoksista ja

yliopistoista ja alan yrityksistä. Hanke

on avoin kansallista ja kansainvälistä

yhteistyötä varten, jotta reiästä saadaan

irti suurin mahdollinen hyöty

tutkimukselle.


16 V ERKSAMHETSÅRET 2005

R ESUMÉ

GTK har utvecklades som

geologiskt kompetenscentrum

Verksamheten inom geologiska forskningscentralen

(GTK) drevs under

det gångna året produktivt, och de

uppställda målen nåddes till övervägande

delar. Efterfrågan på centralens

prestationer och tjänster var varierad

och aktiv. Målet för publikationsverksamheten

nåddes mer än dubbelt

upp, vilket framför allt berodde på

starka satsningar på utgivning.

Liksom under de föregående åren inriktade

GTK sina personal- och ekonomiska

satsningar på naturresurssektorn.

Under året preciserade GTK sin

strategi. Visionen definierades som

Geologi ger hållbar tillväxt och välstånd,

och den inriktning som valdes

var att utveckla centralen till ett kompetenscentrum

i sin bransch. Detta

skall särskilt ske på två delområden:

dels att ha kunskap om geologiska

naturresurser, inventering och hållbart

bruk av dessa, dels att verka som

en nationell central för information.

Den nya organisationen gällde

från årets början och arbetsmetoderna

och -processerna finslipades under

årets lopp. Resultatområdena är geologisk

kartläggning, forskning och

utveckling, sökandet efter och utvärderingen

av naturresurser samt dataadministration.

Ett komplement till

resultatområdena är de avgiftsbelagda

tjänsterna.

GTK deltog med sina åtgärder i

den av statsrådet eftersträvade utvecklingen

för att höja regionernas effektivitet.

Enheten i Västra Finland inledde

sin verksamhet i Karleby i början

av år 2006, enligt beslut av handelsoch

industriministeriet.

Minimikravet i det produktivitetsprogram

som staten slagit fast för

åren 2005-2011 är att de statliga organisationernas

produktivitet skall öka

med 2 procent. För GTK:s del innebär

genomförandet av produktivitetsprogrammet

att den totala personalstyrkan

skall minska med 130 före år

2011. Det viktigaste steget i produktivitetsprogrammet

är en bolagisering

av de kemiska laboratorieanalystjänsterna

inom Geotjänster, så att den

personal som arbetar i denna sektor

överförs till det nya bolaget. En beredning

av bolagiseringen inleddes

mot slutet av år 2005.

Den geologiska kartläggningen

fortgick som planerat

Den geologiska kartläggningen producerar

basinformation och tillämpningar

för gruvindustri, markdisposition,

byggande och miljövård. Inom

berg- och jordmånskarteringen innebar

år 2005 början av en övergångsperiod

som skall fortgå till år 2008, som

går ut på att de konventionella karteringsprogrammen

för ett kartblad i

sänder ersätts med en behovsprövad

funktionsmodell, baserad på modern

datainsamling, -hantering och -distribution.

I anslutning till detta inleddes,

parallellt med andra karteringsarbeten,

massiva utvecklingsprojekt. Ett av

målen är att ta fram metoder som

säkerställer att data från terrängen

effektivt samlas i databaserna och att

uppgifterna bearbetas och smidigt

ställs till förfogande för dem som behöver

sådana. Samtidigt kan centralen

uppfylla kraven i EU:s och den nationella

positionsdatastrategin, om kompatibiliteten

och tillgängligheten av

viktiga data samt anordnandet av datatjänster.

Antalet GTK-publikationer

större än någonsin

Forskningen och utvecklingsarbetet

producerar tillförlitlig basinformation

till stöd för samhällets hållbara utveckling.

Under året bedrev GTK aktiv

forskning med mångsidiga forskningsobjekt

och antalet publicerade,

kollegialt bedömda artiklar var rekordstort.

För att tillgodose behovet

av effektivitet och serviceförmåga har

GTK utvidgat sin nätverksbaserade

funktionsmodell både inom Finland

och internationellt. Detta kommer

fram både i form av täta kontakter

med intressentgrupperna och i den

tvärvetenskapliga, samfinansierade

verksamheten, som under de senaste

åren spelat en allt viktigare roll i

GTK:s verksamhet.

Framgångarna när det gäller att

skaffa fram EU-finansiering har också

ökat. Vid årsskiftet pågick 32 projekt

med olika slags finansieringssystem;

den totala finansieringen av dessa

över flera års tid är omkring 7,8 milj.

euro. Antalet uppstartade nya projekt

översteg målsättningarna; särskilt

många var projekten som hade beröring

med miljörisker.

Malmprospekteringen

fortsatte livligt

En av GTK:s viktigaste uppgifter är

att utreda de naturresurser som finns

i marken i Finland, och deras användbarhet

som grund för hållbar utveckling.

Den geologiska information som

forskningscentralen producerar ligger

till grund för malmletningen. Därtill

utnyttjas centralens specialist-, laboratorie-

och mineraltekniska tjänster

av många företag. Tack vare den intensiva

malmprospekteringen var

GTK:s intäkter från gruvindustrin år

2005 högre än någonsin, över fyra

miljoner euro.

GTK utvecklar aktivt gruvindustrins

verksamhetsförutsättningar genom

att producera ny information

och analyser, särskilt på områden som


V ERKSAMHETSÅRET 2005

17

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

II Salpausselkä-randbildning, Asikkala. II Salpausselkää, Asikkala.

har att göra med berggrundens råämnespotential,

likaså genom att göra

den geologiska informationen mera

tillgänglig. I Finland verkade år 2005

över 40 malmprospekteringsbolag,

som främst inriktade sig på guld,

nickel, diamanter och platinametaller.

De totala satsningarna på malmletning

var ca 35 milj. euro. Flera gruvprojekt

pågår för närvarande och

många av dessa baseras på fyndigheter

som hittats av GTK.

Dataadministrationen har

blivit mer användartillvänd

GTK har uppgiften att säkerställa

upprätthållandet av de geologiska

data som samhället behöver, att se till

att dessa data är tillgängliga och att

främja mångsidigt utnyttjade av

dessa. Datatjänsterna i deras olika

former bildar ett viktigt gränssnitt

mellan GTK:s produktion av information

och de instanser som behöver

geologiska data. Datanätens utveckling

och den fullständiga reform av

datadistributionen som den har medfört

innebär att tjänsterna kunnat

föras upp till en helt ny servicenivå.

Möjligheterna som utvecklingen

skapar är samtidigt en betydande

utmaning, som kräver kontinuerliga

satsningar på teknologi, dataadministration

och procedurer.

Målet är att GTK på internet skall

kunna ge ut hela den information

som centralen rår över. Med detta

som grund har webbtjänsterna diversifierats,

förtydligats och förnyats tekniskt.

År 2005 infördes ett nytt system

för upprätthållande och utveckling av

webbsidorna. Tack vare systemen

kunde GTK:s omfattande engelskspråkiga

sidor förnyas radikalt.

Ökad efterfrågan på

avgiftsbelagda tjänster

Syftet med den avgiftsbelagda verksamheten

är att komplettera utbudet

av tjänster i branschen, att öka verkningarna

av det som GTK gör samt

E K ONOMISK ÖVERSIKT

Ekonomin har övervakats noga

Anslaget i statsbudgeten för GTK var

41,4 milj. euro. Från föregående år

fanns 2,8 milj. euro över, så GTK disponerade

under året över ett verksamhetsanslag

på 44,2 milj. euro.

Mängden medel som användes under

året var 40,5 milj. euro.

Proportionen mellan intäktsfinansiering

och finansiering utifrån

hölls i stort sett på samma nivå som

under år 2004. Intäkterna steg till 13,4

milj. euro, en ökning sedan föregående

år med 3,1 procent. Intäkterna från

den avgiftsbelagda verksamheten var

9,7 milj. euro. Ökningen beror på att

externa bidrag kommit från andra

håll än staten, bl.a. i form av bidrag

för EU-finansierade samarbetsprojekt.

Med intäktsfinansiering och ut-

att bilda ett stöd för näringslivets

konkurrenskraft. Klientunderlaget

har vidgats avsevärt under de senaste

åren, närmast till följd av de goda

konjunkturerna för letandet efter

råvaror. Näringslivet är som tidigare

den största klientgruppen. Den goda

utvecklingen av efterfrågan på geolaboratoriets

tjänster bland utomstående

har fortsatt inom landet, liksom

också gruvindustrins tilltagande intresse

för det material som forskningscentralen

erbjuder.

omstående bidrag kunde 25 procent

av de budgeterade kostnaderna täckas.

Den övervägande delen av verksamheten

finansierades som tidigare

med de egna budgetmedlen. Målsättningarna

överskreds både för den avgiftsbelagda

verksamhetens del och

beträffande det totala intäktsmålet.

De sammanlagda kostnaderna för

verksamheten år 2005 var 55,2 milj.

euro, i stort sett samma nivå som året

innan. I GTK:s intäkts- och kostnadskalkyl

ingår personalkostnader för

32,5 milj. euro och deras andel av

verksamhetens totalkostnader var

58 procent.

GTK:s balansomslutning var ca

16,3 milj. euro, en minskning från

året innan med 1,43 milj. euro.



Kuva: Jari Väätäinen, GTK

J ULKAISUTOIMINTA

19

Tutkimustulosten raportointi

Geologisia tutkimustuloksia raportoidaan

GTK:n omissa julkaisuissa,

muissa kotimaisissa ja kansainvälisissä

julkaisuissa, kongresseissa ja

seminaareissa sekä laitoksen verkkosivuilla.

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Julkaisuja ja karttoja myydään

GTK:n Espoon toimitilojen yhteydessä

sijaitsevassa Julkaisumyynnissä,

osoite Betonimiehenkuja 4,

PL 96, 02151 Espoo, sähköposti

julkaisumyynti@gtk.fi. Lisäksi

julkaisuja myyvät Itä- ja Pohjois-

Suomen yksikköjen kirjastot.

www.gtk.fi

Tutkimuskeskuksella on laajat verkkosivut,

joilla on runsaasti tietoa

kaikista GTK:n julkaisemista tutkimuksista

ja tutkimustuloksista.

Verkkosivuilta käyttäjä löytää myös

ajankohtaista tietoa GTK:n kartoitus-

ja tutkimustoiminnasta, palveluista

sekä tutkimusrekisterin ja täydelliset

julkaisuluettelot. Verkossa

ylläpidetään myös laajaa kartta- ja

paikkatietoaineistoa sekä geologisten

valokuvien kuvapankkia.

Tiedotuslehti

GTK julkaisee maksuttoman sidosryhmälehden

GeoFoorumin kolme

kertaa vuodessa. Siinä kerrotaan

laajasti ja kansantajuisesti geologian

ilmiöistä, ajankohtaisista tutkimushankkeista

sekä GTK:n julkaisemista

tutkimustuloksista. GeoFoorumi

ilmestyy suomeksi, mutta sisältää

artikkeleita ruotsiksi ja englanniksi.

GeoFoorumi on luettavissa verkossa

osoitteessa www.gtk.fi/ajankohtaista/GeoFoorumi,

ja tilattavissa

painettuna sähköpostilla

viestinta@gtk.fi tai puhelimella

020 550 2242/Taina Järvinen.

GTK julkaisee geologisia retkeilykarttoja.

Retkeilijöitä Orinoron kurussa Leppävirralla.

Pitkälehtinen kihokki, Leivonmäki.


20 J ULKAISUTOIMINTA

Maa- ja

kallioperäkartoitukset 2005

Indeksikartta näyttää alueet, joissa

GTK teki kartoituksia vuonna 2005.

Värit kuvaavat kartoitettuja alueita

ja missä muodossa tulokset ovat

saatavana.

18

28

39

38

49

27

37

47

26

36

46

25

35

45

24

34

44

13

23

33

43

12

22

32

42

11

21

31

41

10

20

30

Maaperäkartoitus 1:20 000

Jordartskartering

Mapping of Quaternary Deposits

Kartta saatavissa painettuna ja/

tai numeerisena 2005

Kartan publicerad och/

eller tillgänglig i digital form 2005

Sheet published and/

or data released in digital form 2005

Kartoitettavana 2005

Kartläggning pågår 2005

Mapping in progress 2005

Kallioperäkartoitus

Berggrundskartering

Mapping of PreQuaternary Rocks

Kartta 1:100 000 julkaistu 2005

Kartan 1:100 000 publicerad 2005

Sheet 1:100 000 published 2005

Kartoitus 1:100 000 käynnissä 2005

Kartläggning 1:100 000 pågår 2005

Mapping 1:100 000 in progress 2005

Kartoitus 1:200 000 käynnissä 2005

Kartläggning 1:200 000 pågår 2005

Mapping 1:200 000 in progress 2005


J ULKAISULUETTELOT

21

GTK:n julkaisut ja

raportit vuonna 2005

Julkaisut ovat myös kokoteksteinä

(pdf) GTK:n informaatiopalveluiden

verkkosivuilla

www.gtk.fi/palvelut/info.

Geological Survey of Finland,

Bulletin

402 Lamberg, Pertti 2005: From genetic

concepts to practice – lithogeochemical

identification of Ni-Cu mineralised intrusions

and localisation of the ore. 264 s.,

liitteenä CD. (Väitöskirja). (15 €)

Geological Survey of Finland,

Special Paper

38 Autio, Sini (toim.) 2005: Geological

Survey of Finland, Current Research

2003–2004. 100 s. (27 €)

39 Airo, Meri-Liisa (toim.) 2005: Aerogeophysics

in Finland 1972–2004: Methods,

System Characteristics and Applications.

197 s., 8 liitettä. (40 €)

40 Ojala, Antti E. K. (toim.) 2005: Quaternary

studies in the northern and Arctic

regions in Finland: Proceedings of the

workshop organized within the Finnish

National Committee for Quaternary Research

(INQUA) Kilpisjärvi Biological Station,

Finland, January 13-14th 2005. 130 s.

(40 €)

Tutkimusraportti – Report

of Investigation

158 Lehtonen, Matti I.; Kujala, Hannu;

Kärkkäinen, Niilo; Lehtonen, Arja; Mäkitie,

Hannu; Mänttäri, Irmeli; Virransalo,

Petri & Vuokko, Jouko 2005: Etelä-Pohjanmaan

liuskealueen kallioperä. Summary:

Pre-Quaternary rocks of the South

Ostrobothnian Schist Belt. 125 s., 3 liitettä,

1 liitekartta. (55 €)

Opas – Guide

51a Alapieti, T. T. & Kärki, A. J. (toim.)

2005. Field trip guidebook: Early Palaeoproterozoic

(2.5–2.4) Tornio – Näränkävaara

layered intrusion belt and related

chrome and platinum-group element

mine-ralization, northern Finland. 110 s.

(20 €)

51b Mutanen, Tapani 2005. Field trip

guidebook: The Akanvaara intrusion and

the Keivitsa – Satovaara Complex, with

stops at Kaikkivaltiaanlehto and Särkivaara

intrusions. 124 s. (20 €)

Turvetutkimusraportti – Report

of Peat Investigation

358 Stén, Carl-Göran & Moisanen,

Markku 2004: Tammelan suot ja turpeen

käyttökelpoisuus. Osa 2. Abstract: The

peatlands and the usefulness of peat in

Tammela, southern Finland. Part 2. 109 s.,

7 liitettä. (16,50 €)

359 Stén, Carl-Göran & Toivonen, Tapio

2005: Kokemäen suot ja niiden turvevarat.

Summary: The peatlands and peat reserves

of Kokemäki, Southwest Finland. 44

s., 4 liitettä. (10,50 €)

360 Turunen, Jukka & Herranen, Teuvo

2005: Ylivieskassa tutkitut suot ja niiden

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands

and peat resources of Ylivieska, western

Finland. Part 2. 67 s., 4 liitettä. (14 €)

361 Häikiö, Jukka & Herranen, Teuvo

2005: Merijärvellä tutkitut suot ja niiden

turvevarat. Osa 2. Abstract: The peatlands

and peat resources of Merijärvi, central

Finland. 31 s., 5 liitettä. (9 €)

362 Luukkanen, Ari 2005: Kiuruvedellä

tutkitut suot ja niiden turvevarat. Osa 7.

Abstract: The peatlands and peat reserves

of Kiuruvesi. Part 7. 44 s., 4 liitettä.

(17,50 €)

363 Toivonen, Tapio 2005: Siikaisissa tutkitut

suot ja niiden turvevarat. Abstract:

The peatlands and peat reserves of Siikainen,

western Finland. 64 s., 5 liitettä.

(11,50 €)

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset,

tiedonanto – Nuclear Waste

Disposal Research, Report

122 Jääskeläinen, Paula & Korhonen, Kimmo

2005: Kopparnäsin tutkimukset vuonna

2004. 41 s. (9 €)

Vuosikertomus – Annual Report

Geologian tutkimuskeskus GTK. Vuosikertomus

2004. 52 s.

Geological Survey of Finland GTK.

Annual Report 2004. 52 s.

Erikoisjulkaisut – Miscellaneous

publications

Haavisto-Hyvärinen, Maija & Kutvonen,

Harri 2005: Maaperäkartan käyttöopas.

Verkkojulkaisu.

Heikkinen, P. M. (toim.) & Noras, P.

(toim.); Mroueh, U.-M.; Vahanne, P.;

Wahlström, M.; Kaartinen, T.; Juvankoski,

M.; Vestola, E.; Mäkelä, E.; Leino, T.;

Kosonen, M.; Hatakka, T.; Jarva,

J.; Kauppila, T.; Leveinen, J.; Lintinen,

P.; Suomela, P.; Pöyry, H.; Vallius,

P.; Nevalainen, J.; Tolla, P. & Komppa,

V. 2005: Kaivoksen sulkemisen käsikirja.

165 s. (Maksuton)

Johansson, Peter & Kujansuu, Raimo

(toim.); Eriksson, Brita; Grönlund, Tuulikki;

Johansson, Peter; Kejonen, Aimo;

Kujansuu, Raimo; Maunu, Matti; Mäkinen,

Kalevi; Saarnisto, Matti; Virtanen,

Kimmo & Väisänen, Ulpu 2005: Pohjois-

Suomen maaperä: maaperäkarttojen

1:400 000 selitys. Summary: Quaternary

deposits of Northern Finland – Explanation

to the maps of Quaternary deposits

1:400 000. 236 s. (27 €)

Lahti, Seppo I. (toim.); Raivio, Paula &

Laitakari, Ilkka (with contributions by)

2005: Orbicular rocks in Finland. 177 s.

(30 €)

Lehtonen, Marjaleena 2005: Kimberlites in

Finland: Information about the mantle

of the Karelian Craton and implications

for diamond exploration. 109 s. (Väitöskirja).

(Maksuton)

Salminen, R. (chief-editor); Batista, M. J.;

Bidovec, M.; Demetriades, A.; De Vivo, B.;

De Vos, W.; Duris, M.; Gilucis, A.; Gregorauskiene,

V.; Halamic, J.; Heitzmann,

P.; Lima, A.; Jordan, G.; Klaver, G.; Klein,

P.; Lis, J.; Locutura, J.; Marsina, K.; Mazreku,

A.; O’Connor, P. J.; Olsson, S. Å.;

Ottesen, R.-T.; Petersell, V.; Plant, J. A.;

Reeder, S.; Salpeteur, I.; Sandström, H.;

Siewers, U.; Steenfelt, A. & Tarvainen, T.

2005: Geochemical Atlas of Europe. Part 1:

Background Information, Methodology

and Maps. 525 s. (63 €)

Sarala, Pertti 2005: Glacial morphology

and dynamics with till geochemical exploration

in the ribbed moraine area of

Peräpohjola, Finnish Lapland. 141 s. (Väitöskirja).

(Maksuton)

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

2005: 10th International Platinum Symposium,

”Platinum-Group Elements –

from Genesis to Beneficiation and Environmental

Impacts” August 8–11, 2005

Oulu, Finland: Extended abstracts. 617 s.

(Maksuton)


22 J ULKAISULUETTELOT

Suomen geologinen kartta – Geological map of Finland, 1:100 000

–Kallioperäkartat – Pre-Quaternary rocks (8 €)

1142 Mäntyluoto Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu

1144 Kankaanpää Pihlaja, Pekka & Kujala, Hannu

2613 Ylitornio Perttunen, Vesa

Maaperäkartta 1:20 000/1:50 000, selitykset –

Explanation to the maps of Quaternary Deposits 1:20 000/1:50 000

2431 07 Ylivieska Saarelainen, Jouko &

Turunen, Jukka

3233 11 Mielojärvi Huttunen, Timo

323312 Leisniemi Huttunen, Timo

324101 Iisvesi Kejonen, Aimo

324203 Syvänniemi Kejonen, Aimo

324204 Kutunkylä Kejonen, Aimo

324207 Vehmasmäki Kejonen, Aimo

324208 Kurkimäki Kejonen, Aimo

324209 Haminalahti Kejonen, Aimo

324211 Hiltulanlahti Kejonen, Aimo

324212 Kuopio Kejonen, Aimo

333207 Ala-Pitkä Kejonen, Aimo

3344 Laakajärvi Kontinen, Asko

4312 Ylä-Luosta Paavola, Jorma

4313 Koli Pekkarinen, Lauri J.; Kohonen, Jarmo;

Vuollo, Jouni & Äikäs, Olli

333208 Mäntylahti Kejonen, Aimo

3333 01 Jännevirta Saarelainen, Jouko

3342 01 Vieremä Saarelainen, Jouko

3421 06 Tyrnävä Johansson, Peter, Räisänen,

Jukka & Väisänen, Ulpu

3422 12 Ylikiiminki Pihlaja, Jouni, Räisänen,

Jukka & Väisänen, Ulpu

3424 03 Juopuli Pihlaja, Jouni, Räisänen,

Jukka & Väisänen, Ulpu

3632 06 Ruopsa Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti

3632 09 Soppela Väisänen, Ulpu & Maunu, Matti

4224 11 Kontiolahti Saarelainen, Jouko

4322 11 Portinsalo Saarelainen, Jouko & Luukkanen, Ari

Vuonna 2005 valmistuneet numeeristetut maaperäkartat

1:20 000/1:50 000 (suluissa vastaava geologi)

2213 01 Latovesi (Heikki Rainio)

2213 02 Länsi-Aure (Heikki Rainio)

2213 03 Aurejärvi (Heikki Rainio)

2213 04 Juhtimäki (Heikki Rainio)

2213 05 Riuttanen (Heikki Rainio)

2213 06 Itä-Aure (Heikki Rainio)

2213 07 Kuru (Heikki Rainio)

3123 01 Paaso (Heikki Rainio)

3123 02 Kuortti (Heikki Rainio)

3123 03 Vastamäki (Heikki Rainio)

3123 04 Enonvesi (Heikki Rainio)

3123 05 Koiravesi (Heikki Rainio)

3123 06 Pertunmaa (Heikki Rainio)

3123 07 Juolasvesi (Heikki Rainio)

3123 08 Lahnavesi (Heikki Rainio)

3123 09 Lahnaniemi (Heikki Rainio)

3123 10 Varpanen (Heikki Rainio)

3123 11 Mäntyharju (Heikki Rainio)

3123 12 Tiilikkala (Heikki Rainio)

3224 05 Kiesimä (Timo Huttunen)

3244 03 Vaajasalo (Aimo Kejonen)

3421 06 Tyrnävä (Peter Johansson)

3422 12 Ylikiiminki (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)

3424 03 Juopuli (Jouni Pihlaja & Jukka Räisänen)

3632 06 Ruopsa (Ulpu Väisänen)

3632 09 Soppela (Ulpu Väisänen)

GTK:n päätearkistoon saapuneet raportit

GTK julkistaa tutkimustensa tuloksia myös arkistoraporttisarjoissaan.

Vuonna 2005 saapui GTK:n päätearkistoon raportteja yhteensä 146 kpl, jotka jakaantuvat eri aihealueisiin

(sarjoihin) seuraavasti:

Malmitutkimukset (M-sarja): 66 kpl

Kallioperätutkimukset (K-sarja): 3 kpl

Kiviainestutkimukset (KA-sarja): 6 kpl

Maaperätutkimukset (P-sarja): 12 kpl

Geofysikaaliset tutkimukset (Q-sarja): 18 kpl

Geokemialliset tutkimukset (S-sarja): 5 kpl

Ydinjätteiden sijoitustutkimukset (Y-sarja): 1 kpl

Kaukokartoitus (RS-sarja ): 29 kpl

Tietohallinto (TA-sarja): 1 kpl

Kansainvälinen toiminta (UT-sarja): 5 kpl

Tiedot GTK:n päätearkistoon saapuneista raporteista ovat RAPGEO-tietokannassa, verkko-osoite:

http://info.gtk.fi/. Osa raporteista on saatavissa kokoteksteinä, pdf-muodossa.


J ULKAISULUETTELOT

23

GTK:n henkilökunnan

julkaisut vuonna 2005

Luettelossa on 22.3.2006 mennessä

FINGEO-tietokantaan rekisteröidyt,

referoidut julkaisut ja artikkelit, joiden

tekijöistä vähintään yksi on kuulunut

GTK:n henkilökuntaan. Edellisen vuosikertomuksen

ilmestymisen jälkeen

rekisteröidyt julkaisut vuodelta 2004

löytyvät FINGEO-tietokannasta.

Kansainväliset referoidut julkaisut:

Casanova, Joël; Négrel, Philippe;

Blomqvist, Runar 2005. Boron isotope

fractionation in groundwaters as an indicator

of past permafrost conditions in the

fractured crystalline bedrock of the Fennoscandian

Shield. Water Research 39 (2–3),

362–370.

Dreyer, Annekatrin; Blodau, Christian; Turunen,

Jukka; Radke, Michael 2005. The

spatial distribution of PAH depositions to

peatlands of eastern Canada. Atmospheric

Environment 39 (20), 3725–3733.

Dreyer, Annekatrin; Radke, Michael; Turunen,

Jukka; Blodau, Christian 2005.

Long-term change of polycyclic aromatic

hydrocarbon deposition to peatlands of

eastern Canada. Environmental Science &

Technology 39 (11), 3918–3924.

Eilu, Pasi; Weihed, Pär 2005. Fennoscandian

Shield – orogenic gold deposits. In:

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics

and ore deposit evolution in Europe. Ore

Geology Reviews 27 (1–4), 326–327.

Elliott, B. A.; Peck, W. H.; Rämö, O. T.;

Vaasjoki, M.; Nironen, M. 2005. Magmatic

zircon oxygen isotopes of 1.88-1.87 Ga

orogenic and 1.65–1.54 Ga anorogenic

magmatism in Finland. Mineralogy and

Petrology 85 (3–4), 223–241.

Ericsson, Magnus; Noras, Pentti 2005. Rocky

future. Materials World 13 (7), 33–35.

Frisén, Rune; Johansson, Carl Erik; Suominen,

Veli 2005. Archipelagos in the Baltic

Sea. In: Seppälä, M. (ed.) The physical

geography of Fennoscandia. Oxford:

Oxford University Press, 267–281.

Furnes, Harald; Banerjee, Neil R.; Muehlenbachs,

Karlis; Kontinen, Asko 2005.

Preservation of biosignatures in metaglassy

volcanic rocks from the Jormua

ophiolite complex, Finland. Precambrian

Research 136 (2), 125–137.

Hanski, E.; Huhma, H. 2005. Central Lapland

greenstone belt. In: Lehtinen, M.,

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian

geology of Finland: key to the evolution

of the Fennoscandian Shield. Developments

in Precambrian geology 14.

Amsterdam: Elsevier. 139–193.

Hanski, Eero; Huhma, Hannu; Perttunen,

Vesa 2005. SIMS U-Pb, Sm-Nd isotope and

geochemical study of an arkosite-amphibolite

suite, Peräpohja Schist Belt: evidence

for ca. 1.98 Ga A-type felsic magmatism in

northern Finland. Bulletin of the Geological

Society of Finland 77 (1), 5–29.

Hattori, Keiko; Takahashi, Yoshio; Guillot,

Stephane; Johanson, Bo 2005. Occurrence

of arsenic (V) in forearc mantle serpentinites

based on X-ray absorption spectroscopy

study. Geochimica et Cosmochimica

Acta 69 (23), 5585–5596.

Iljina, M.; Hanski, E. 2005. Layered mafic

intrusions of the Tornio-Näränkävaara

belt. In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology of

Finland: key to the evolution of the Fennoscandian

Shield. Developments in Precambrian

geology 14. Amsterdam: Elsevier.

101–137.

Kankaala, Paula; Käki, Tiina; Mäkelä, Suvi;

Ojala, Anne; Pajunen, Hannu; Arvola, Lauri

2005. Methane efflux in relation to plant

biomass and sediment characteristics in

stands of three common emergent macrophytes

in boreal mesoeutrophic lakes.

Global Change Biology 11 (1), 145–153.

Kohonen, J.; Rämö, O. T. 2005. Sedimentary

rocks, diabases, and late cratonic evolution.

In: Lehtinen, M., Nurmi, P. A. &

Rämö, O. T. (eds.) Precambrian geology of

Finland: key to the evolution of the Fennoscandian

Shield. Developments in Precambrian

geology 14. Amsterdam: Elsevier.

563–603.

Kontinen, A.; Sorjonen-Ward, P.; Peltonen,

P.; Kuronen, U. 2005. Some new constraints

on hydrothermal alteration and

deformation of the Paleoproterozoic serpentinite-hosted

Outokumpu Cu-Co-Ni-

Zn-Au deposits, Finland. In: Mao, J. &

Bierlein, F. P. (eds.) Mineral deposit research:

meeting the global challenge: proceedings

of the Eighth Biennial SGA Meeting,

Beijing, China, 18–21 August 2005.

Vol. 1. Berlin: Springer, 639–642.

Kupiainen, Kaarle J.; Tervahattu, Heikki;

Räisänen, Mika; Mäkelä, Timo; Aurela,

Minna; Hillamo, Risto 2005. Size and composition

of airborne particles from pavement

wear, tires, and traction sanding. Environmental

Science & Technology 39 (3),

699–706.

Kurhila, Matti; Vaasjoki, Matti; Mänttäri,

Irmeli; Rämö, Tapani; Nironen, Mikko

2005. U-Pb ages and Nd isotope characteristics

of the lateorogenic, migmatizing microcline

granites in southwestern Finland.

Bulletin of the Geological Society of Finland

77 (2), 105–128.

Lahti, I.; Korja, T.; Kaikkonen, P.; Vaittinen,

K. 2005. Decomposition analysis of the

BEAR magnetotelluric data: implications

for the upper mantle conductivity in the

Fennoscandian Shield. Geophysical Journal

International 163 (3), 900–914.

Lahtinen, R.; Korja, A.; Nironen, M. 2005.

Paleoproterozoic tectonic evolution. In:

Lehtinen, M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T.

(eds.) Precambrian geology of Finland: key

to the evolution of the Fennoscandian

Shield. Developments in Precambrian

geology 14. Amsterdam: Elsevier. 481–531.

Lamberg, P.; Välimaa, J.; Parkkinen, J.; Kojonen,

K. 2005. Structural, geochemical

and magmatic modelling of the early

Proterozoic Keivitsa Ni-Cu-PGE deposit in

Sodankylä, northern Finland. In: Törmänen,

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group

elements – from genesis to

beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland: extended

abstracts. Espoo: Geological Survey of

Finland, 160–163.

Lehtinen, M.; Nurmi, P. A.; Rämö, O. T.

(eds.) 2005. Precambrian geology of Finland:

key to the evolution of the Fennoscandian

Shield. Developments in Precambrian

Geology 14. Amsterdam: Elsevier.

736 p.


24 J ULKAISULUETTELOT

Lehtonen, M. L.; Marmo, J. S.; Nissinen, A.

J.; Johanson, B. S.; Pakkanen, L. K. 2005.

Glacial dispersal studies using indicator

minerals and till geochemistry around two

eastern Finland kimberlites. Journal of

Geochemical Exploration 87 (1 ), 19–43.

Lehtonen, Marjaleena 2005. Rare earth

element characteristics of pyrope garnets

from the Kaavi-Kuopio kimberlites – implications

for mantle metasomatism.

Bulletin of the Geological Society of Finland

77 (1), 31–47.

Maier, W. D.; Peltonen, P.; Juvonen, R.; Pienaar,

C. 2005. Platinum-group elements

in peridotite xenoliths and kimberlite

from the Premier kimberlite pipe, South

Africa. South African Journal of Geology

108 (3), 413–428.

Medvedev, P.; Bekker, A.; Karhu, J. A.; Kortelainen,

N. 2005. Testing the biostratigraphic

potential of early Proterozoic

microdigitate stromatolites. In: Aguirre, J.

& Braga, J. C. (eds.) 8th International Symposium

on Fossil Algae, Granada, Spain,

18–20 September 2003. Revista Española de

Micropaleontología 37 (1), 41–56.

Mertanen, S.; Pesonen, L. J. 2005. Drift

history of the shield. In: Lehtinen, M.,

Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian

geology of Finland: key to the evolution

of the Fennoscandian Shield. Developments

in Precambrian geology 14.

Amsterdam: Elsevier. 645–668.

Moore, Tim; Blodau, Christian; Turunen,

Jukka; Roulet, Nigel; Richard, Pierre J. H.

2005. Patterns of nitrogen and sulfur

accumulation and retention in ombrotrophic

bogs, eastern Canada. Global

Change Biology 11 (2), 356–367.

Mottaghy, D.; Schellschmidt, R.; Popov, Y.

A.; Clauser, C.; Kukkonen, I. T.; Nover, G.;

Milanovsky, S.; Romushkevich, R. A. 2005.

New heat flow data from the immediate

vicinity of the Kola super-deep borehole:

vertical variation in heat flow confirmed

and attributed to advection. Tectonophysics

401 (1–2), 119–142.

Mouri, Hassina; Väisänen, Markku; Huhma,

Hannu; Korsman, Kalevi 2005. Sm-

Nd garnet and U-Pb monazite dating of

high-grade metamorphism and crustal

melting in the West Uusimaa area, southern

Finland. In: Eklund, O., Andersson,

U. B. & Högdahl, K. (eds.) Proterozoic

processes in the Fennoscandian Shield.

GFF, Geologiska föreningens i Stockholm

förhandlingar 127 (2 ), 123–128.

Mäkinen, J. 2005. A comparison of the

geochemistry of aquatic sediments and

the fine (


J ULKAISULUETTELOT

25

Saarnisto, Matti 2005. Siberian permafrost

melting due to human influence Peatlands

International (2), 7.

Salminen, R.; Batista, M. J.; Demetriades,

A.; Lis, J.; Tarvainen, T. 2005. Sampling.

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical atlas

of Europe. Part 1: Background information,

methodology and maps. Espoo: Geological

Survey of Finland, 67–79.

Salminen, Reijo 2005. Focus on: Continental-wide

geochemical mapping in

Europe. Explore (127), 8–15.

Sandström, H.; Reeder, S.; Bartha, A.;

Birke, M.; Berge, F.; Davidsen, B.; Grimstvedt,

A.; Hagel-Brunnström, M.-L.; Kantor,

W.; Kallio, E.; Klaver, G.; Lucivjansky,

P.; Mackovych, D.; Mjartanova, H.; Os, B.

van; Paslawski, P.; Popiolek, E.; Siewers, U.;

Varga-Barna, Zs.; Vilsteren, E. van;

Ødegård, M. 2005 . Sample preparation

and analysis. In: Salminen, R. (ed.) Geochemical

atlas of Europe. Part 1: Background

information, methodology and

maps. Espoo: Geological Survey of Finland,

81–94.

Sarala, Pertti 2005. Till geochemistry in

the ribbed moraine area of Peräpohjola,

Finland. Applied Geochemistry 20 (9),

1714–1736.

Sarala, Pertti 2005. Weichselian stratigraphy,

geomorphology and glacial dynamics

in southern Finnish Lapland. Bulletin of

the Geological Society of Finland 77 (2),

71–104.

Schmidt-Thomé, P.; Staudt, M.; Kallio, H.;

Klein, J. 2005. Scenarios for future impacts

of sea level changes on soil contamination.

In: Lens, P. ... [et al.] (eds.) Soil and sediment

remediation: mechanisms, technologies

and applications. London: IWA

Publishing, 409–417.

Schwertmann, U.; Carlson, L. 2005. The

pH-dependent transformation of schwertmannite

to goethite at 25°C. Clay Minerals

40 (1), 63–66.

Selonen, Olavi; Ehlers, Carl; Luodes, Hannu;

Lerssi, Jouni 2005. The Vehmaa rapakivi

granite batholith – an assemblage of

successive intrusions indicating a pistontype

collapsing centre. Bulletin of the

Geological Society of Finland 77 (1), 65–70.

Skyttä, Pietari; Käpyaho, Asko; Mänttäri,

Irmeli 2005. Supracrustal rocks in the

Kuovila area, southern Finland: structural

evolution, geochemical characteristics and

the age of volcanism. Bulletin of the Geological

Society of Finland 77 (2), 129–150.

Solovieva, Nadia; Jones, Vivienne

J.; Nazarova, Larisa; Brooks, Stephen

J.; Birks, H. J. B.; Grytnes, John-Arvid;

Appleby, Peter G.; Kauppila, Tommi; Kondratenok,

Boris; Renberg, Ingemar; Ponomarev,

Vasily 2005. Palaeolimnological

evidence for recent climatic change in

lakes from the northern Urals, arctic

Russia. Journal of Paleolimnology 33 (4),

463–482.

Sorjonen-Ward, P.; Luukkonen, E. J. 2005.

Archean rocks. In: Lehtinen, M., Nurmi, P.

A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian

geology of Finland: key to the evolution of

the Fennoscandian Shield. Developments

in Precambrian geology 14. Amsterdam:

Elsevier. 19–99.

Sorjonen-Ward, P.; Zhang, Y.; Alt-Epping,

P.; Ord, A.; Cudahy, T.; Kuronen, U. 2005.

The effect of sedimentary cover on submarine

hydrothermal processes – some

simple numerical simulations and applications.

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)

Mineral deposit research: meeting the global

challenge: proceedings of the Eighth

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,

1497–1499.

Sutinen, Raimo; Hyvönen, Eija; Ruther,

Andreea; Ahl, Andreas; Sutinen, Marja-

Liisa 2005. Soil-driven timberline of

spruce (Picea abies) in Tanaelv Belt-Lapland

Granulite transition, Finland. Arctic,

Antarctic and Alpine Research 37 (4),

611–619.

Talikka, Matti; Mänttäri, Irmeli 2005. Pukala

intrusion, its age and connection to

hydrothermal alteration in Orivesi, southwestern

Finland. Bulletin of the Geological

Society of Finland 77 (2), 165–180.

Taniguchi, Makoto (ed.); Kukkonen, Ilmo

T. (ed.) 2005. Thermally controlled processes

and preserved thermal signatures

within the Earth. Physics of the Earth and

Planetary Interiors 152 (4), 221–342.

Tarvainen, T.; Reeder, S.; Albanese, S. 2005.

Database management and map production.

In: Salminen, R. (ed.) Geochemical

atlas of Europe. Part 1: Background information,

methodology and maps. Espoo:

Geological Survey of Finland, 95–98.

Tarvainen, Timo; Hellmuth, Karl-Heinz;

Backman, Birgitta 2005. Natural geochemical

concentrations and fluxes of Cu, Th

and U in Finland. Geochemistry: exploration,

environment, analysis 5 (1), 41–50.

Vaasjoki, M.; Korsman, K.; Koistinen, T.

2005. Overview. In: Lehtinen, M., Nurmi,

P. A. & Rämö, O. T. (eds.) Precambrian

geology of Finland: key to the evolution of

the Fennoscandian Shield. Developments

in Precambrian geology 14. Amsterdam:

Elsevier. 1–17.

Valjus, T.; Suppala, I.; Vanhala, H. 2005.

Airborne geophysical study around hydrometallurgical

plant area in Kara-Balta,

Kyrgyzstan [Electronic resource]. In: Near

surface 2005: 11th European Meeting of

Environmental and Engineering Geophysics,

4–7 September 2005, Palermo, Italy:

extended abstracts & exhibitor’s catalogue.

Houten: EAGE, 4 p.. Optical disc (CD-

ROM).

Vanhala, H.; Suppala, I. 2005. Airborne

EM – from anomaly hunting to 3D mapping

– a case from Finland [Electronic resource].

In: Near surface 2005: 11th European

Meeting of Environmental and

Engineering Geophysics, 4–7 September

2005, Palermo, Italy: extended abstracts &

exhibitor’s catalogue. Houten: EAGE, 4 p.

Optical disc (CD-ROM).

Vuollo, J.; Huhma, H. 2005. Paleoproterozoic

mafic dikes in NE Finland. In: Lehtinen,

M., Nurmi, P. A. & Rämö, O. T. (eds.)

Precambrian geology of Finland: key to

the evolution of the Fennoscandian

Shield. Developments in Precambrian geology

14. Amsterdam: Elsevier. 195–236.

Weihed, Pär; Arndt, Nicholas; Billström,

Kjell; Duchesne, Jean-Clair; Eilu, Pasi;

Martinsson, Olof; Papunen, Heikki;


26 J ULKAISULUETTELOT

Lahtinen, Raimo 2005. Precambrian geodynamics

and ore formation: the Fennoscandian

Shield. In: Blundell, D. ... [et al.]

(eds.) Geodynamics and ore deposit evolution

in Europe. Ore Geology Reviews 27

(1–4), 273–322.

Weihed, Pär; Eilu, Pasi 2005. Fennoscandian

Shield – Proterozoic VMS deposits. In:

Blundell, D. ... [et al.] (eds.) Geodynamics

and ore deposit evolution in Europe. Ore

Geology Reviews 27 (1-4), 324-325.

Zhang, Y.; Ord, A.; Roberts, P. A.; Sorjonen-Ward,

P.; Lin, G.; Wang, Y. J. 2005.

Numerical modelling of coupled deformation

and fluid flow in mineralisation processes.

In: Mao, J. & Bierlein, F. P. (eds.)

Mineral deposit research: meeting the global

challenge: proceedings of the Eighth

Biennial SGA Meeting, Beijing, China, 18-

21 August 2005. Vol. 2. Berlin: Springer,

1509–1512.

Kansalliset referoidut julkaisut:

Airo, Meri-Liisa 2005. Regional interpretation

of aerogeophysical data: extracting

compositional and structural features. In:

Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in Finland

1972-2004: methods, system characteristics

and applications. Geological Survey

of Finland. Special Paper 39, 176–197.

Backman, Birgitta; Loukola-Ruskeeniemi,

Kirsti 2005. Arseenia kaivoveteen kallioperästä.

Ympäristö ja Terveys 36 (10),

66–69.

Breilin, Olli; Kotilainen, Aarno; Nenonen,

Keijo; Räsänen, Matti 2005. The unique

moraine morphology, stratotypes and ongoing

geological processes at the Kvarken

Archipelago on the land uplift area in the

western coast of Finland. In: Ojala, A. E. K.

(ed.) Quaternary studies in the northern

and Arctic regions of Finland: proceedings

of the workshop organized within the

Finnish National Committee for Quaternary

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological

Station, Finland, January 13–14th

2005. Geological Survey of Finland. Special

Paper 40, 97–111.

Gervilla, F.; Kojonen, K.; Merkle, R. K. W.

2005. Platinum-group minerals in the

Proterozoic Keivitsa mafic-ultramafic intrusion,

Sodankylä, northern Finland. In:

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from genesis

to beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological Survey

of Finland, 345–348.

Grönholm Sari; Kärkkäinen, Niilo; Wiik,

Jonas 2005. The Halikko Kultanummi

prospect – a new type of gold mineralization

in the high-grade gneiss terrain of

southwestern Finland. In: Autio, S. (ed.)

Geological Survey of Finland, Current Research

2003-2004. Geological Survey of

Finland. Special Paper 38, 15–23.

Hautaniemi, H.; Kurimo, M.; Multala, J.;

Leväniemi, H.; Vironmäki, J. 2005. The

“Three In One” aerogeophysical concept

of GTK in 2004. In: Airo, M.-L. (ed.)

Aerogeophysics in Finland 1972–2004:

methods, system characteristics and applications.

Geological Survey of Finland.

Special Paper 39, 21–74.

Hill, R. E. T.; Barnes, S. J.; Dowling, S. E.;

Makkonen, H. V.; Peltonen, P. 2005. Chalcophile

element distribution in mafic and

ultramafic metavolcanic rocks of the

Svecofennian (1.9 Ga) Kotalahti and Vammala

Nickel Belts, Finland – a test for a

geochemical signature of subvolcanic

magmatic ore forming processes. In:

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from genesis

to beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological Survey

of Finland, 369-372.

Hirvas, Heikki; Lintinen, Petri; Ojala, Antti

E. K.; Vanhala, Heikki 2005. Geological

characteristics of the Halti-Ridnitsohkka

region, Enontekiö, Finland. In: Ojala, A.

E. K. (ed.) Quaternary studies in the

northern and Arctic regions of Finland:

proceedings of the workshop organized

within the Finnish National Committee

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi

Biological Station, Finland, January

13–14th 2005. Geological Survey of Finland.

Special Paper 40, 7–12.

Huotari, Taija; Vanhala, Heikki; Hellstén,

Pasi 2005. Electrical resistivity and IP

tomography in the research of salt-contaminated

groundwater areas. In: Saarela,

J. ... [et al.] (eds.) 7th International Symposium

on Environmental Geotechnology

and Global Sustainable Development:

proceedings, 8–10 June, 2004, Helsinki

and Espoo, Finland. Helsinki: SYKE,

473–481.

Hyvönen, Eija; Turunen, Pertti; Vanhanen,

Erkki; Arkimaa, Hilkka; Sutinen, Raimo

2005. Airborne gamma-ray surveys in Finland.

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics

in Finland 1972–2004: methods, system

characteristics and applications. Geological

Survey of Finland. Special Paper 39,

119–134.

Hänninen, Pekka; Venäläinen, Ari; Sutinen,

Raimo 2005. Maaperän jäätyminen ja

vesipitoisuusmuutokset talvikautena. Vesitalous

46 (1), 28–32.

Johansson, Peter 2005. Meltwater canyon

lakes (saivos) in western Finnish Lapland.

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary studies

in the northern and Arctic regions of Finland:

proceedings of the workshop organized

within the Finnish National Committee

for Quaternary Research (INQUA),

Kilpisjärvi Biological Station, Finland,

January 13–14th 2005. Geological Survey

of Finland. Special Paper 40, 33–39.

Kauppila, T.; Kihlman, S.; Mäkinen, J.

2005. Sediment arcellacean assemblages in

a mine water polluted bay of a boreal lake.

In: Meriläinen, P., Sivula, L. & Oikari, A.

(eds.) Seventh Finnish Conference of Environmental

Sciences, Jyväskylä, May 12-

13, 2005: science for sustainability: proceedings.

Jyväskylä: University of Jyväskylä,

272–275.

Kinnunen, Kari A. 2005. Lithic analysis of

the flintlike artifacts, flakes and fragments

from the Rävåsen site. In: Rävåsen. Finskt

Museum 2002, 75–79.

Kojonen, K.; Gornostayev, S. S.; Pitkäjärvi,

J.; Knauf, V. V. 2005. The PGE mineralogy

of the Kemi chromite deposit: an overview.

In: Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T.

(eds.) 10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from

genesis to beneficiation and environmental

impact’, August 8–11, 2005, Oulu, Fin-


J ULKAISULUETTELOT

27

land: extended abstracts. Espoo: Geological

Survey of Finland, 412-416.

Kojonen, K. K.; Isomäki, O.-P. 2005. PGEminerals

and tarkianite, (Cu,Fe)-

(Re,Mo)4S8, a new mineral species from

Hitura mine, Nivala, central Finland. In:

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from genesis

to beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological Survey

of Finland, 417–420.

Kojonen, K. K.; Tarkian, M.; Knauf, V. V.;

Törnroos, R. 2005. New results of the

placer PGE-minerals from Ivalojoki and

Lemmenjoki rivers, Finnish Lapland. In:

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from genesis

to beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological Survey

of Finland, 145–149.

Korhonen, J. V. 2005. Airborne magnetic

method: special features and review on

applications. In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics

in Finland 1972–2004: methods,

system characteristics and applications.

Geological Survey of Finland.

Special Paper 39, 77–102.

Koskinen, Riikka 2005. Glacial hydrology

and the deglaciation of the Scandinavian

Ice Sheet in the Paistunturit area of the

Utsjoki region in northern Finnish Lapland.

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary

studies in the northern and Arctic regions

of Finland: proceedings of the workshop

organized within the Finnish National

Committee for Quaternary Research (IN-

QUA), Kilpisjärvi Biological Station, Finland,

January 13–14th 2005. Geological

Survey of Finland. Special Paper 40, 41–51.

Lahti, Seppo I. (ed.); Raivio, Paula;

Laitakari, Ilkka 2005. Orbicular rocks in

Finland. Espoo: Geological Survey of Finland.

177 p.

Lahti, Mari; Vanhala, Heikki; Mattsson,

Annina; Beamish, David; Lerssi, Jouni

2005. Environmental applications of airborne

geophysics – groundwater and contaminated

soil in Finland, Germany and

United Kingdom. In: Airo, M.-L. (ed.)

Aerogeophysics in Finland 1972–2004:

methods, system characteristics and applications.

Geological Survey of Finland.

Special Paper 39, 155–175.

Laiho, Jussi V.-P.; Perämäki, Paavo 2005.

Evaluation of portable X-ray fluorescence

(PXRF) sample preparation methods. In:

Autio, S. (ed.) Geological Survey of

Finland, Current Research 2003–2004.

Geological Survey of Finland. Special

Paper 38, 73–82.

Lintinen, Panu; Al-Ani, Thair 2005. The

Vittajänkä kaolin deposit, Salla, Finnish

Lapland. In: Autio, S. (ed.) Geological Survey

of Finland, Current Research 2003–

2004. Geological Survey of Finland.

Special Paper 38, 41–47.

Lohva, J.; Lehtimäki, J. 2005. Geophysical

investigation of kaolin and ilmenite deposits

in Finland. In: Airo, M.-L. (ed.)

Aerogeophysics in Finland 1972–2004:

methods, system characteristics and applications.

Geological Survey of Finland.

Special Paper 39, 147–154.

Luukkanen, S.; Kalapudas, R.; Laukkanen,

J.; Kojonen, K. 2005. Applied mineralogy

and mineral processing of the disseminated

Cu-Ni-PGE ore from the Keivitsa deposit,

Sodankylä, northern Finland. In:

Törmänen, T. O. & Alapieti, T. T. (eds.)

10th International Platinum Symposium:

‘Platinum-group elements – from genesis

to beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological Survey

of Finland, 170–173 .

Lönngren, M.; Kojonen, K. 2005. Dissolution

of chromitite ore for platinum group

elements and gold analysis, Ray-Iz ophiolitic

complex, polar Urals. In: Törmänen,

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup

elements – from genesis to beneficiation

and environmental impact’, August

8–11, 2005, Oulu, Finland: extended

abstracts. Espoo: Geological Survey of

Finland, 455–457.

Lönngren, M.; Lakomaa, T. 2005. ID-ICP-

MS analysis of platinum, palladium,

iridium and ruthenium in mafic rocks

from the Kotalahti nickel belt in Finland

and the Black Swan in Australia. In: Törmänen,

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th

International Platinum Symposium: ‘Platinum-group

elements – from genesis to

beneficiation and environmental impact’,

August 8–11, 2005, Oulu, Finland:

extended abstracts. Espoo: Geological

Survey of Finland, 174–177.

Makkonen, Hannu V. 2005. Intrusion

model for Svecofennian (1.9 Ga) maficultramafic

intrusions in Finland. In: Autio,

S. (ed.) Geological Survey of Finland,

Current Research 2003-2004. Geological

Survey of Finland. Special Paper 38, 11–14.

Morero, M.; Mäkilä, M.; Alm, J.; Saarnio,

S. 2005. Mire microsites respond differently

for dry years. In: Meriläinen, P., Sivula,

L. & Oikari, A. (eds.) Seventh Finnish

Conference of Environmental Sciences,

Jyväskylä, May 12–13, 200: science for

sustainability: proceedings. Jyväskylä:

University of Jyväskylä, 207–210.

Mäkinen, Kalevi 2005. Dating the Weichselian

deposits of southwestern Finnish

Lapland. In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary

studies in the northern and Arctic regions

of Finland: proceedings of the workshop

organized within the Finnish

National Committee for Quaternary Research

(INQUA), Kilpisjärvi Biological

Station, Finland, January 13–14th 2005.

Geological Survey of Finland. Special

Paper 40, 67–78.

Mörsky, Pekka; Kangaskolkka, Maria 2005.

Beneficiation of sulfide-poor PGE-de-posits,

laboratory test work with the

Hanumalapur PGE deposit, Karnataka,

India, and the Sompujärvi (SJ) Reef,

Penikat intrusion, Finland. In: Törmänen,

T. O. & Alapieti, T. T. (eds.) 10th International

Platinum Symposium: ‘Platinumgroup

elements – from genesis to beneficiation

and environmental impact’, August

8–11, 2005, Oulu, Finland: extended abstracts.

Espoo: Geological Survey of Finland,

488.

Ojala, Antti E. K.; Valpola, Samu E.; Hirvas,

Heikki; Lintinen, Petri; Vanhala, Heikki;

Nenonen, Jari 2005. Dating of the

Holocene glacier variations in the Halti-


28 J ULKAISULUETTELOT

Ridnitsohkka region based on distal lacustrine

sediment cores. In: Ojala, A. E. K.

(ed.) Quaternary studies in the northern

and Arctic regions of Finland: proceedings

of the workshop organized within the

Finnish National Committee for Quaternary

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological

Station, Finland, January 13–14th

2005. Geological Survey of Finland. Special

Paper 40, 23–32.

Pajunen, Hannu 2005. Ala-Saimaan sedimentaatioympäristön

muuttuminen jääkauden

jälkeen. Summary: Early Holocene

change in the sedimentation environment

at lower Lake Saimaa. Terra 117 (1), 33-46.

Sarala, Pertti 2005. Landform development

during the Weichselian glaciation in

Peräpohjola, Finland. In: Ojala, A. E. K.

(ed.) Quaternary studies in the northern

and Arctic regions of Finland: proceedings

of the workshop organized within the

Finnish National Committee for Quaternary

Research (INQUA), Kilpisjärvi Biological

Station, Finland, January 13–14th

2005. Geological Survey of Finland. Special

Paper 40, 59–65.

Sarala, Pertti; Nenonen, Jari 2005. Ore

prospecting in the ribbed moraine area of

Misi, northern Finland. In: Autio, S. (ed.)

Geological Survey of Finland, Current

Research 2003–2004. Geological Survey of

Finland. Special Paper 38, 25-29.

Sarapää, Olli; Kärkkäinen, Niilo; Chernet,

Tegist; Lohva, Jaana; Ahtola, Timo 2005.

Exploration results and mineralogical

studies on the Lumikangas apatite-ilmenite

gabbro, Kauhajoki, western Finland. In:

Autio, S. (ed.) Geological Survey of Finland,

Current Research 2003–2004. Geological

Survey of Finland. Special Paper

38, 31–41.

Schmidt-Thomé, Kaisa; Schmidt-Thomé,

Philipp 2005. Liikaa melua varoitusjärjestelmistä.

Terra 117 (1), 51–54.

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Suppala, I.; Oksama, M.; Hongisto, H.

2005. GTK airborne EM system: characteristics

and interpretation guidelines.

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in

Finland 1972–2004: methods, system

characteristics and applications. Geological

Survey of Finland. Special Paper 39,

103–118.

Suppala, Ilkka; Lintinen, Petri; Vanhala,

Heikki 2005. Geophysical characterising of

sulphide rich fine-grained sediments in

Seinäjoki area, western Finland. In: Autio,

S. (ed.) Geological Survey of Finland, Current

Research 2003-2004. Geological Survey

of Finland. Special Paper 38, 61–71.

Sutinen, Raimo 2005. Timing of early

Holocene landslides in Kittilä, Finnish Lapland.

In: Ojala, A. E. K. (ed.) Quaternary

studies in the northern and Arctic regions

of Finland: proceedings of the workshop

organized within the Finnish National

Committee for Quaternary Research

(INQUA), Kilpisjärvi Biological Station,

Finland, January 13–14th 2005. Geological

Survey of Finland. Special Paper 40, 53–58.

Sutinen, Raimo 2005. HMT-kuusikoiden

uudistaminen Keski-Lapin vihreäkivivyöhykkeen

moreenimailla. In: Varmola,

M., Hyppönen, M. & Hokajärvi, P. (eds.)

Lapin metsien tulevaisuus. Rovaniemi:

[Metla], 123–130.

Turunen, Pertti; Vanhanen, Erkki; Pankka,

Heikki 2005. Application of low altitude

airborne geophysics to mineral exploration

in the Kuusamo Schist Belt, Finland.

In: Airo, M.-L. (ed.) Aerogeophysics in

Finland 1972–2004: methods, system

characteristics and applications. Geological

Survey of Finland. Special Paper 39,

137–146.

Vanhala, Heikki; Räisänen, Marja Liisa;

Suppala, Ilkka; Huotari, Taija; Valjus,

Tuire; Lehtimäki, Jukka 2005. Geophysical

characterizing of tailings impoundment –

a case from the closed Hammaslahti

Cu-Zn mine, eastern Finland. In: Autio, S.

(ed.) Geological Survey of Finland, Current

Research 2003–2004. Geological Survey

of Finland. Special Paper 38, 49–60.

Vanhala, Heikki; Suppala, Ilkka; Lintinen,

Petri; Hirvas, Heikki; Ojala, Antti E. K.

2005. Application of electrical and electromagnetic

methods in studying frozen

ground and bedrock – results from Ridnitsohkka,

northern Finland. In: Ojala, A.

E. K. (ed.) Quaternary studies in the

northern and Arctic regions of Finland:

proceedings of the workshop organized

within the Finnish National Committee

for Quaternary Research (INQUA), Kilpisjärvi

Biological Station, Finland, January

13–14th 2005. Geological Survey of Finland.

Special Paper 40, 13–22.

Woodard, Jeremy; Hölttä, Pentti 2005. The

Naantali alvikite vein-dykes: a new carbonatite

in southwestern Finland. In: Autio,

S. (ed.) Geological Survey of Finland,

Current Research 2003–2004. Geological

Survey of Finland. Special Paper 38, 5–10.

Strand, Kari; Saarnisto, Matti 2005. Past

global changes – high latitude perspectives.

In: Heininen, L., Strand, K. &

Taulavuori, K. (eds.) Northern sciences

review 2005: northern dimensions and

environments. Oulu: University of Oulu,

189–196.

Västäräkki tutustumassa Torronsuon lintutorniin.


G EOTIETO VERKOSSA 2005

29

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Exploration-verkkopalvelu tarjoaa kattavaa tietoa malminetsijöille

Kuva: Outokumpu Oyj

GTK:n keskeiset suoritteet ja tietotuotteet,

mm. kartat, raportit ja

julkaisut on pääosiltaan siirretty

verkkopalveluun. Tiedonhankinnan

helppous ja nopeus on saanut

myönteistä palautetta erityisesti

malminetsintää Suomessa tekeviltä

yrityksiltä.

Viime vuosina malminetsintä on

Suomessa vilkastunut merkittävästi.

Etsintää tekevien yritysten mukaan

investointipäätöksiä tehtäessä yksi

Suomen vahvuuksista on toimiva

tietoinfrastruktuuri eli laadukkaiden

geologisten aineistojen hyvä saatavuus.

Tämä on seurausta sekä pitkästä

systemaattisesta kartoitustoiminnasta

että viime aikoina tehdyistä linjauksista:

GTK on muuttanut aineistotuotteidensa

hinnoittelua asiakkaiden

toivomaan suuntaan, lisännyt maksuttoman

aineiston osuutta ja selkiyttänyt

aineiston jakeluun liittyviä käytäntöjään.

Erityisesti kiitosta on tullut verkossa

julkaistusta englanninkielisestä

Exploration Finland-verkkopalvelusta.

Kaivostoimintaan ja malminetsintään

liittyvä internetsivusto sisältää tietoa

alan uutisista, lainsäädännöstä, julkaisuista

ja raporteista sekä GTK:n roolista

ja laitoksen tarjoamista palveluista.

Tärkeä osa verkkopalvelukokonaisuutta

on aktiivikartta Active Map

Malminetsijät hyötyvät GTK:n geotiedoista vaivattomasti verkon kautta.

Kemin kromikaivos.

Explorer, jonka avulla voi tehdä monipuolisia

hakuja Suomen kallioperää

koskevista asioista.

Lähes kaikki maassamme toimivat

etsintäyhtiöt käyttävät GTK:n aineistoja

ja palveluja. Exploration Finland

-verkkopalvelu on suunnattu alan

toimijoille, tutkijoille ja opiskelijoille

niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Palvelu on saanut käyttäjiltä runsaasti

positiivista palautetta, sillä sen on

koettu puhuvan samaa kieltä etsintäyhteisön

kanssa – sekä kirjaimellisesti

että kuvainnollisesti. Vastaavia sivustoja

on tarjolla useissa maissa, esimerkiksi

Ruotsissa, Norjassa ja Australiassa.

Verkkopalvelua ajantasaistetaan

ja täydennetään jatkuvasti, uutisten

osalta jopa päivittäin. Karttapohjaisia

päivityksiä tehdään noin kerran kuussa.

Kertomusvuonna aktiivikarttaan

lisättiin uusia piirteitä, kuten suora

linkki skannattuihin valtausraportteihin.

Tärkeimmäksi uudistukseksi on

kuitenkin koettu erityyppisten luonnonsuojelu-

ja Natura-alueiden liittäminen

palveluun omina karttatasoinaan.

Verkkopalveluiden sisällöllinen

laajentuminen etenee käsi kädessä

tutkimusaineistojen digitalisoinnin,

sisällön kuvailun ja jakeluteknologian

kehittymisen kanssa. Keskeisenä tavoitteena

on paitsi käytön helppous,

myös yhteensopivuus sidosryhmien

paikkatietojärjestelmien kanssa.

Englanninkieliseen verkkopalveluun

voi tutustua osoitteessa

www.gtk.fi/en/ExplorationFinland.



Kuva: Jari Väätäinen, GTK

V OIMAVARAT JA RESURSSIT

31

Taloutta seurattiin tarkasti

GTK:lle myönnettiin talousarviomäärärahaa

41,4 milj. euroa. Edelliseltä

vuodelta siirtynyttä määrärahaa oli

käytettävissä 2,8 milj. euroa, joten

GTK:lla oli käytettävissään toimintamenomäärärahaa

yhteensä 44,2 milj.

euroa. Määrärahojen käyttö oli

40,5 milj. euroa. Vuodelle 2006 siirtyi

määrärahaa 3,7 milj. euroa.

Tutkimuskeskuksen rahoitusrakenteessa

tulo- ja ulkopuolisen rahoituksen

osuus pysyi samalla tasolla

kuin vuonna 2004. Tulot nousivat

13,4 milj. euroon, kasvua edellisvuodesta

3,1 prosenttia. Maksullisen toiminnan

tulot olivat 9,7 milj. euroa.

Kasvu johtuu valtionhallinnon ulkopuolelta

saaduista, mm. EU-rahoitteisista

yhteistoiminnan tuotoista. Tuloja

ulkopuolisella rahoituksella katettiin

26 prosenttia kokonaismenoista.

Valtaosa toiminnasta rahoitettiin

edelleen omin budjettivaroin. Sekä

maksullisen toiminnan tulotavoite

että kokonaistulotavoite ylitettiin.

Toiminnan kokonaiskustannukset

vuonna 2005 olivat 55,2 milj. euroa,

mikä vastaa edellisvuoden tasoa.

GTK:n tuotto- ja kululaskelman

mukaiset henkilöstökulut olivat 32,5

milj. euroa ja niiden osuus toiminnan

kuluista 58 prosenttia. Vastaavat luvut

edellisvuodesta olivat 33,1 milj. euroa

ja 53 prosenttia. Keskitetyn tuloratkaisun

henkilöstökuluja nostavasta

vaikutuksesta huolimatta henkilöstökulut

vähenivät 1,8 prosenttia henkilöstömäärän

pienentymisen johdosta.

Henkilötyövuosia kertyi 818 (836),

joista toimintamenomäärärahalla

794 (805) henkilötyövuotta. Vuokrat

muodostivat 10 prosenttia ja palveluiden

ostot 16 prosenttia toiminnan

kuluista.

GTK:n taseen loppusumma oli n.

16,3 milj. euroa. Vuoden 2004 lopusta

tase pieneni 1,4 milj. euroa.

Tulot asiakasryhmittäin 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa

Valtionhallinto

1,3 M€ (10 %)

Tutkimushakkeiden

EU-rahoitus

1,7 M€ (12 %)

Kuntasektori

0,6 M€ (4 %)

Muut asiakkaat 0,9 M€ (6 %)

Elinkeinoelämä kotimaassa

ja ulkomailla 6,9 M€ (53 %)

(tuotot kotimaiselta kaivannaisteollisuudelta

2,5 M€,

tuotot ulkomaiselta

kaivannaisteollisuudelta

1,9 M€)

Maksullisen toiminnan tuotot 2005, yhteensä 9,7 milj.

euroa

Muut tutkimukset

17 %

Geofysiikka

6 %

Maaperägeologia

6 %

Laboratoriotoiminnot

40 %

Vientiprojektit

2,0 M€ (15 %)

Malmigeologia

12 %

Kallioperägeologia 19 %

Tulojen kehitys, milj. euroa

Menojen kehitys, milj. euroa

Mikroskooppikuva diabaasista.

14

12

10

8

6

4

2

0

11,0

0,4

0,9

0,6

13,0

13,4

0,6

1,1

1,2

2,2

0,5 0,9

9,2 10,2 9,7

2003 2004 2005

Muut tulot

Yhteistoiminnan tuotot valtionhallinnon

ulkopuolelta (mm. EU:lta)

Yhteistoiminnan tuotot valtion virastoilta

Maksullinen toiminta

60

50

40

30

20

10

0

51

7,2

2,1

8,3

3,6

55,1

7,7

2,6

8,2

3,8

54,7

8,1

2,0

7,5

4,3

29,8 32,4 32,7

2003 2004 2005

Muut menot

Käyttöomaisuuden ostot

Palvelut

Toimitilavuokrat

Palkkausmenot


32 V OIMAVARAT JA RESURSSIT

Tuotto- ja

kululaskelma (1 000 euroa)

1.1. – 31.12.2005 1.1. – 31.12.2004

Toiminnan tuotto

Maksullisen toiminnan tuotot 9 726 13 573

Muut toiminnan tuotot 3 551 13 277 2 731 16 304

Toiminnan kulut

Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana 3 305 3 491

Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 104 337

Henkilöstökulut 32 501 33 091

Vuokrat 5 378 4 655

Palvelujen ostot 8 972 12 353

Muut kulut 3 595 3 418

Valmistevarastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 3 099

Valmistus omaan käyttöön (-) -289 -185

Poistot 2 178 1 930

Sisäiset kulut 122 -55 866 -62 191

Jäämä I -42 589 -45 887

Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot 8 5

Rahoituskulut -8 0 -10 -5

Satunnaiset tuotot ja kulut

Satunnaiset tuotot 1 579 4 316

Satunnaiset kulut -5 1 574 -3 4 313

Jäämä II -41 015 -41 579

Siirtotalouden tuotot ja kulut

Tuotot

Käyttötalouden tuotot rahastotaloudesta 95 80

Käyttötalouden tuotot EU:lta 95 319 398

Kulut

Käyttötalouden kulut elinkeinoelämälle -10 -10

Jäämä III -40 931 -41 180

Tuotot veroista ja pakollisista maksuista

Perityt arvonlisäverot 1 453 1 692

Suoritetut arvonlisäverot -3 508 -2 055 -3 725 -2 033

Tilikauden kulujäämä -42 986 -43 214


V OIMAVARAT JA RESURSSIT

33

Tase

(1 000 euroa)

VASTAAVAA

2005 2004

Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Aineettomat hyödykkeet 492 702

Aineelliset hyödykkeet 7 292 6 952

Käyttöomaisuusarvopaperit 4 5

7 789 7 658

Vaihto- ja rahoitusomaisuus

Vaihto-omaisuus 3 932 4 037

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 962 2 632

Siirtosaamiset 400 372

Muut lyhytaikaiset saamiset 193 105

Ennakkomaksut 42 81

4 597 3 190

Rahat, pankkisaamiset ja muut rahoitusvarat 2 3

8 532 7 229

Vastaavaa yhteensä 16 321 14 888

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Valtion pääoma 6 073 3 968

Vieras pääoma

Pitkäaikainen 520 3

Lyhytaikainen

Saadut ennakot 337 1 329

Ostovelat 1 695 1 674

Tilivirastojen väliset tilitykset 707 729

Edelleen tilitettävät erät 539 535

Siirtovelat 5 180 5 116

Muut lyhytaikaiset velat 1 269 1 533

9 728 10 916

10 248 10 920

Vastattavaa yhteensä 16 321 14 888


34 V OIMAVARAT JA RESURSSIT

Henkilöstö, tulot ja menot yksiköittäin 2005

menot

26 %

12 % 9 % 37 % 1 %

15 %

yhteensä 54,7 M€

tulot

39 %

9 % 4 % 46 % 1 %

1 %

yhteensä 13,4 M€

htv

26 %

15 % 10 % 36 %

1

% 12 %

yhteensä 818 htv

%

0

10 20 30 40 50 60 70 80 90

100

Etelä-Suomen yksikkö

Itä-Suomen yksikkö

Pohjois-Suomen yksikkö

Geopalvelut

Kansainvälinen projektivienti

Johto ja hallintopalvelut

Henkilötyövuodet 2005, yhteensä 818

Tulot 2005, yhteensä 13,4 milj. euroa

Tiedonhallinta

109

Geologinen kartoitus

129

Tiedonhallinta

2 %

Geologinen

kartoitus 22 %

Luonnonvarojen

etsintä ja arviointi

338

Tutkimus ja

kehittäminen

242

Luonnonvarojen

etsintä ja

arviointi 41 %

Tutkimus ja

kehittäminen

35 %

Kustannukset 2005, yhteensä 55,2 milj. euroa

Tiedonhallinta 13 %

Geologinen

kartoitus 16 %

Luonnonvarojen

etsintä ja arviointi

42 %

Tutkimus ja

kehittäminen 29 %


V OIMAVARAT JA RESURSSIT

35

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Henkilöstökatsaus

GTK:n henkisten voimavarojen

kehittäminen perustuu laitoksen

osaamistarpeisiin sekä toimintastrategiaan.

Vuonna 2005 laadittu

strateginen henkilöstösuunnitelma

toimii ohjausvälineenä henkilöstöja

rekrytointipolitiikan käytännön

ratkaisuissa ja mm. tuottavuusohjelman

tavoitteiden toteuttamisessa.

Suunnitelman painopistealueita

olivat osaamisen kehittäminen

ja vuorovaikutteisuuden lisääminen

kaikilla organisaatiotasoilla.

Tutkimuskeskuksen osaamisen kehittäminen

on jatkuva prosessi, jota

seurataan ikä-, koulutus- ja tehtäväjakaumien

perusteella. Henkilöstön

lukumäärä oli kertomusvuoden päättyessä

807 henkilöä, missä on 4 %

vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna.

Keski-ikä on pitkistä palvelussuhteista

ja vähäisestä vaihtuvuudesta

johtuen tasaisessa nousussa, ja yli

puolet (54,9 %) henkilöstöstä on

50 vuotta täyttäneitä. Vähintään

ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita

on 38,3 % henkilöstöstä.

Organisaation osaamisrakenteen

kehittämisellä pyritään asiantuntijuuteen

perustuvien tehtävien suhteellisen

osuuden lisäämiseen. Koulutuspanostusta

on edelleen lisätty, ja

osaamisen ja tiedon siirtoa talon

sisällä on parannettu muun muassa

työkierron ja tehtävien alueellisten

siirtojen avulla.

Toisena keskeisenä tavoitteena on

ollut johtamis- ja esimiestoiminnan

kehittäminen sekä vuorovaikutteisuuden

lisääminen kaikilla organisaatiotasoilla.

Vuorovaikutteisuutta on

pyritty lisäämään myös sisäisen tiedotuksen

toimenpitein, mm. verkkopalveluja

parantamalla.

Työhyvinvoinnin edistäminen

on yksi GTK:n pidemmän aikavälin

strategisista tavoitteista. Osoituksena

hyvinvoinnin paranemisesta voidaan

pitää sairauspoissaolojen vähenemistä

7,9:ään henkilötyövuotta kohden,

henkilöstön korkeasta keski-iästä

(48,8 vuotta) huolimatta. Yhteistyön

tehostaminen työterveyshuollon

kanssa ja panostaminen ennalta

ehkäisevään toimintaan sairaudenhoitotoimenpiteiden

ohella on tuottanut

tulosta. Käytettävissä olevat

työterveyspalvelut ovat nykyisin

yhteneväiset kaikkialla GTK:ssa.

Henkilöstö tulosalueittain 2005

Henkilöstön koulutusjakauma 2005

Tiedonhallinta

108,9 htv

13,3 %

Geologinen kartoitus

129,2 htv

15,8 %

Lisensiaatit 5 %

Tohtorit 8 %

Peruskoulu tai

vastaava 23 %

Tutkimus ja

kehittäminen

241,6 htv

29,6 %

Luonnonvarojen

etsintä ja arviointi

338,1 htv

41,3 %

Muu korkeakoulututkinto

31 %

Keskiasteen

koulutus 33 %

htv=henkilötyövuotta


36 G EOLOGISTA TIETOA KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN 2005

Kuva: Jari Väätäinen, GTK

Euroopanlaajuinen atlas ympäristönsuojelun tueksi

GTK:n vaikuttavuustavoitteisiin

lukeutuu maankamaran luonnonvarojen

kartoitus ja niiden

kestävän käytön edistäminen.

Ympäristötekijät huomioivassa

tutkimuksessa GTK on eurooppalainen

huippuosaaja.

GTK:n toimintaa ilmentävät henkilöstön

korkeatasoinen osaaminen,

aktiivinen verkottuminen ja kansainvälisyys.

Esimerkkinä tästä on viime

vuonna päätökseen saatu laaja kartoitushanke

FOREGS Geochemical Baseline

Mapping programme, jonka

tärkeimpinä tavoitteina oli kartoittaa

raskasmetallien ja muiden alkuaineiden

pitoisuuksien perustila maaperässä

ja pintavesissä sekä määrittää ihmi-

sen toiminnan vaikutus suhteessa

luonnolliseen vaihteluun. GTK:lla oli

hankkeen vetovastuu, ja sitä oli toteuttamassa

24 muuta kansallista geologian

tutkimuskeskusta sekä joukko

italialaisia ja muiden maiden yliopistoja.

Tutkimus on erityisen arvokas,

koska se pystyttiin kaikissa maissa

toteuttamaan yhtenäisillä, harmonisoiduilla

menetelmillä.

Hankkeessa kartoitettiin alkuainepitoisuuksien

nykytaso ja jakauma

useissa erilaisissa maanpinnan aineksissa,

kuten mineraalisessa ja eloperäisessä

maaperässä, purovesissä ja -sedimenteissä.

Tuloksena saatiin

alkuainekoostumuksen ja muiden

mitattujen muuttujien tämänhetkinen

perustaso, johon muissa yhteyksissä

tehtyjä havaintoja voidaan

verrata. Projektin tietokantaan on

tallennettu yli 50 alkuaineen ja muun

parametrin pitoisuusarvot. Mukaan

saatiin ensi kertaa alkuaineita, joiden

pitoisuuksista ei koko Euroopan alueelta

aiemmin ollut kattavaa tietoa.

Eurooppalaisesta näkökulmasta

Suomi on useiden haitallisten aineiden

– kuten arseenin, kadmiumin,

elohopean ja lyijyn – luontaiselta

taustaltaan alhaisten pitoisuuksien

maa. Sen sijaan kromin, nikkelin ja

uraanin taustapitoisuudet ovat luontaisesti

korkeita maassamme.

Laajan kartoitushankkeen tulokset

on koottu noin 360 karttaa sisältäväksi

karttakirjaksi Geochemical Atlas

of Europe, Part 1. Tätä Euroopan geokemiallista

atlasta käytetään EU:n

säädöstyön, muun muassa maaperän

suojelun ja vesiensuojelun puitedirektiivien

tausta-aineistona. Tulokset

maaperän ja vesien hiilipitoisuudesta

tuovat uutta asiatietoa hiilidioksidikeskusteluun.

Purovedet ovat

Pohjoismaissa

huomattavasti

happamampia kuin

muualla Euroopassa,

koska täällä

kallioperässä ei

ole neutraloivia

karbonaattikiviä

ja veden

humushappopitoisuus

on suurempi.


O R GANISAATIO JA JOHTO

37

Organisaatio ja johto

KTM

Johtokunta

Esikunta Pääjohtaja Johtoryhmä

Etelä-

Suomen

yksikkö

Länsi-

Suomen

yksikkö

Kansainvälinen

projektivienti

Itä-

Suomen

yksikkö

Pohjois-

Suomen

yksikkö

Kallioperä ja

raaka-aineet

Maankäyttö

ja ympäristö

Hallintopalvelut

Kallioperä ja

raaka-aineet

Kallioperä ja

raaka-aineet

Maankäyttö

ja ympäristö

Geofysiikka

Tietopalvelut

Geopalvelut

Geolaboratorio

Tekniset palvelut

Maankäyttö

ja ympäristö

Tietopalvelut

Maankäyttö

ja ympäristö

Tietopalvelut

GTK:n johto

Pääjohtaja

Elias Ekdahl

Hallintojohtaja

Jorma Järvinen

Esikunta

Tutkimusjohtaja

Keijo Nenonen

(Maankäyttö ja ympäristö)

Tutkimusjohtaja

Pekka Nurmi

(Kallioperä ja raaka-aineet)

Ohjelmajohtaja

Hannu Idman

(Geologinen kartoitus)

Tietohallintojohtaja

Jarmo Kohonen

Viestintäjohtaja

Marie-Louise Wiklund

Yksiköiden johtajat

Etelä-Suomen yksikkö

Karita Åker

Itä-Suomen yksikkö

Kari Pääkkönen

Länsi-Suomen yksikkö

Runar Blomqvist

Pohjois-Suomen yksikkö

Risto Pietilä

Kansainvälinen projektivienti

Markku Mäkelä

Geopalvelut

Harry Sandström

Hallintopalvelut

Niko Merikanto


38 O R GANISAATIO JA JOHTO

Johtokunta

Toimikausi 1.3.2004 – 29.2.2008

Kuva: Kauko Ingerttilä, GTK

Johtokunta tutustui 16.9.2005 GTK:n mineraalitekniikan laboratorioon Outokummussa. Kuvassa vasemmalta: Alpo Kuparinen, Jorma

Järvinen, Elias Ekdahl, Eija Hyvönen, Tom Niemi, Helena Korhonen, Pirkko Selin ja Jukka Noponen.

Tom Niemi

Puheenjohtaja

Varatoimitusjohtaja

Boliden AB

Alpo Kuparinen

Varapuheenjohtaja

Teollisuusneuvos

kauppa- ja teollisuusministeriö

Helena Korhonen

Hallitusneuvos

ympäristöministeriö

Jukka Noponen

Ohjelmajohtaja

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto

Sitra

Pirkko Selin

Ympäristöjohtaja

Vapo Oy

Elias Ekdahl

Pääjohtaja

Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Eija Hyvönen

Henkilöstön edustaja

Geofyysikko

Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Jorma Järvinen

Johtokunnan sihteeri

Hallintojohtaja

Geologian tutkimuskeskus (GTK)

Pitkospuut korpimetsässä Leivonmäellä.

Kuva: Jari Väätäinen, GTK


Geologian tutkimuskeskus GTK

PUH. 020 550 11 gtk@gtk.fi www.gtk.fi

Sodankylä

Pohjois-Suomen

yksikkö

Rovaniemi

Länsi-Suomen

yksikkö

Kokkola

2006

Kuopio

Outokumpu

Itä-Suomen

yksikkö

Loppi

Espoo

Etelä-Suomen

yksikkö

Etelä-Suomen yksikkö

PL 96

(Betonimiehenkuja 4)

02151 Espoo

Faksi 020 550 12

Loppi

Mustinsuontie 159

12600 Läyliäinen

Faksi (019) 445 069

Itä-Suomen yksikkö

PL 1237

(Neulaniementie 5)

70211 Kuopio

Faksi 020 550 13

Outokumpu

Tutkijankatu 1

83500 Outokumpu

Faksi (013) 557 557

Länsi-Suomen yksikkö

PL 97

(Vaasantie 6)

67101 Kokkola

Faksi 020 550 5209

Pohjois-Suomen yksikkö

PL 77

(Lähteentie 2)

96101 Rovaniemi

Faksi 020 550 14

Sodankylä

Poikajuntintie 34

99600 Sodankylä

Faksi 020 550 4909

Painotalo Auranen Oy

More magazines by this user
Similar magazines