Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
Suomi - Geological Survey of Finland - Geologian tutkimuskeskus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
SISÄLTÖ<br />
Ylijohtajan katsaus<br />
GTK, eurooppalainen geologian osaamiskeskus 4<br />
Johtokunnan tervehdys 5<br />
Indeksikartat 6<br />
Ohjelmien mukainen toiminta<br />
Kallioperä ja raaka-aineet 8<br />
Maankäyttö ja ympäristö 14<br />
Geopalvelut 20<br />
Tiedonhallinta 24<br />
Kansainvälinen yhteistyö 26<br />
Talous ja hallinto 32<br />
GTK:n julkaisut ja raportit 39<br />
GTK:n henkilökunnan julkaisut ja raportit 45<br />
GTK:n yhteistyöverkot 53<br />
Organisaatio ja johto 54<br />
GTK:n tehtävä<br />
GTK:n tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista<br />
tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja<br />
kestävää käyttöä.<br />
GTK:n tavoite<br />
GTK:n tavoitteena on hyödyn tuottaminen<br />
yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen<br />
kaikkea elinkeinoelämälle.<br />
GTK:sta lyhyesti<br />
• <strong>Geologian</strong> <strong>tutkimuskeskus</strong> (GTK)<br />
on kauppa- ja teollisuusministeriön (KTM)<br />
alainen asiantuntijaorganisaatio<br />
• Aloitti toimintansa 1886<br />
• GTK:lla on toimipaikat Espoossa,<br />
Kuopiossa ja Rovaniemellä<br />
• Vuonna 2003 henkilöstöä oli 786 (henkilötyövuodet)<br />
• Toiminnan kokonaiskustannukset olivat 51,3 milj. euroa<br />
• Maksullisen toiminnan tulot olivat 9,2 milj. euroa<br />
• GTK:n toimintaa ohjaa kaksi strategista ohjelmaa:<br />
• kallioperä ja raaka-aineet<br />
• maankäyttö ja ympäristö<br />
Näkymä Kolin kvartsiittivaaralta Pielisjärvelle.<br />
<strong>Suomi</strong> esittää Unescon maailmanperinnön aieluetteloon<br />
ensimmäisiä luonnonperintökohteitaan: Saimaan-Pielisen<br />
järvialuetta ja Merenkurkun maankohoamisrannikon saaristoa.<br />
Selvitysten mukaan sekä Saimaan-Pielisen järvialueella että<br />
Merenkurkun saaristolla on maapallon kehityshistoriaa selittäviä ja<br />
muita geologisia erityispiirteitä. Niiden perusteella kohteita voidaan<br />
maailmanperintösopimuksessa tarkoitetussa mielessä pitää<br />
maailmanlaajuisesti ainutlaatuisena luonnonperintönä ja liittää<br />
aieluetteloon Unescon toimintaohjeiston geologiseen kriteeriin<br />
(LI) perustuen. Saimaan-Pielisen järvialueen katsotaan lisäksi<br />
olevan “esimerkki poikkeuksellisen kauniista ja esteettisesti<br />
merkittävästä paikasta” ja täyttävän siten myös toimintaohjeiston<br />
luontokriteerin L III. Kuva: Jari Väätäinen<br />
Nilsiän kvartsiittilouhos<br />
▲ Serpentiini - vuolukivilohkare Polvijärveltä<br />
Kuvat: Jari Väätäinen<br />
▲<br />
3
Change language