re_lehti_1_2014

16 RE 1/2014
TEKSTI Riikka Vakkuri KUVA Nina Kaverinen
Tulevaisuuden
kaupungissa
”
Teknologia luo uusia
mahdollisuuksia
asuntojen räätälöintiin.
Kodin merkitys pysyy tulevaisuudessakin samana, mutta
asumisen pitää ilmentää ihmisten elämäntapaa entistä paremmin,
toteaa tulevaisuudentutkija Sirkka Heinonen.
Ilmastonmuutos, väestönmuutos, digitalisaatio,
globalisaatio ja elämystalous. Ne ovat Turun
yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa
asumisen tulevaisuutta tutkivan Sirkka Heinosen
mukaan merkittävimmät asumisen ja kaupunkien
tulevaisuuteen vaikuttavat trendit.
Yhä useammat asuvat tulevaisuudessa kaupungeissa,
ja kilpailu kaupunkiseutujen välillä kasvaa.
Kaupungit ja asuinalueet, jotka varautuvat megatrendeihin
ja kestävät esimerkiksi rajuja sääolosuhteita,
ovat kilpailun voittajia. Hyvin menee niillä, jotka vaalivat
omavaraisuutta, asumisen laatua ja asukkaiden
hyvinvointia, sillä puhdasta ilmaa ja ympäristöä arvostetaan
tulevaisuudessa yhä enemmän.
– Kortteleiden tulisi pärjätä omalla energialla. Passiivitalojen
sijaan tulevaisuudessa tulisi rakentaa plussataloja,
jotka tuottavat enemmän energiaa kuin kuluttavat,
Heinonen sanoo.
YKSILÖLLISEMPÄÄ JA YHTEISÖLLI-
SEMPÄÄ ASUMISTA
Asuntotuotannossa muutokset ovat vasta iduillaan.
Vaikka elämme kovin erilaisessa maailmassa kuin
vaikkapa kolmekymmentä vuotta sitten, asuntojen
suunnittelussa se ei juuri näy.
Asukkaat ja heidän tarpeensa muuttuvat tulevaisuudessa
yhä kirjavammiksi, joten asuntojen räätälöinnin
tarve vain kasvaa. Ihmiset haluavat kotien ja
kokonaisten asuinalueiden kuvastavan yhä enemmän
omaa elämäntapaa. Tyyliä ja identiteettiä ilmennetään
esimerkiksi materiaalivalinnoin.
Heinonen uskoo, että teknologia luo uusia mahdollisuuksia
räätälöintiin.
– Esimerkiksi helposti vaihdettavat digitapetit
voivat olla ratkaisu. Älykkäiden materiaalien avulla
asukkaat voivat säätää lämpötilaa, valaistusta ja äänimaailmaa.
Asukas voi luoda vaikka erilaisia äänikäytäviä.
Tila voi tarpeen mukaan rentouttaa tai virkistää.
Helposti erilaisiin tarpeisiin muunneltavia asuntoja
tarvitaan myös siksi, että tulevaisuudessa koti ei
enää useinkaan ole sidottu vain yhteen paikkaan. Ihmiset
muuttavat, liikkuvat vapaaehtoisesti ja pakon
edessä yhä enemmän. Koti laajenee kattamaan kokonaisen
kaupunginosan tai jopa kaupungin. Koteja
voi olla useita ja osa niistä väliaikaisia: kaupungissa,
maalla, ulkomailla. Samalla tavaroiden ja kodinkin
lainaaminen yleistyy, ja Airbnb:n sekä Kuinoman kaltaisten
vuokrauspalvelujen suosio kasvaa.
– Rakennusten pitäisi joustaa. Tarvetta olisikin
moduuleista koostuvalle asuinrakentamiselle, Heinonen
sanoo.
Mutta samalla kun yksilöllisyys ja yksinasuminen
lisääntyy, kasvaa yhteisöllisyyden tarve. Jo nyt visioidaan,
miten kerrostaloissa voidaan tukea yhteisöllisyyttä.
Voisiko vaikka aulatiloissa olla kahvittelu- ja
lehtien lukupaikka ja pihalla tilaa kaupunkiviljelyyn
Heinonen uskoo, että myös kimppa-asuminen ja
-rakentaminen on tulevaisuudessa yhä yleisempää.
Tulevaisuudessa tullaan ehkä näkemään enemmän
julkisen ja yksityisen tilan yhdistelmiä suositun Ravintolapäivän
tapaan.
ELÄMYKSIÄ, LUONTOA JA HILJAISUUTTA
Vaikka koteja voi olla useita, kodin merkitys pysyy tulevaisuudessa
samana: se on sisin pyhäkkö, joka halutaan
rauhoittaa. Suurkaupunkien vilinä, kiire ja
stressi saa monet kaipaamaan leppoisampaa pikkukaupungin
elämää ja luontoa.
– Ihminen tarvitsee lähelleen jonkin luontoelementin.
Kaikissa asunnoissa pitäisi näkyä sinivihreää.
Heinonen arvelee, että tulevaisuudessa asuntojen
suunnitteluun vaikuttaakin myös biomimiikka, jossa
jäljitellään luonnon muotoja ja toimintoja. Rakennuksista
voidaan rakentaa vaikkapa puun lehden tai
muurahaispesän muotoisia.
Luonnon kaipuu näkyy myös vertikaaliviljelyn eli
pystysuorien kaupunkiviljelmien yleistymisenä. Tulevaisuudessa
ehkä useamman autotallin katolla kasvaa
yrttejä ja kukkia. Vertikaaliviljely ei ole vain ruoantuotantoa
varten, vaan luo myös kauniita ympäristöjä.
Samalla, kun ihmiset kaipaavat hiljaisuutta ja rentoutumista,
he tavoittelevat elämyksiä. Niin sanottu elämystalous
näkyy jo nyt vaikkapa siinä, miten yhä useammat
luovat itselleen työn rakkaasta harrastuksesta.
Elämystaloudessa vanhojen kiinteistöjen kehittämisellä
on tärkeä rooli.
– Aiemmin liian herkästi purettiin koko rakennus.
Nyt puretaan vain se, mitä ei voida kunnostaa.
Näin alueelle jää historian jälkeä, joka tuo ihmisten
kaipaamaa merkityksellisyyttä.
ASUKKAIDEN
IDEAT KÄYTTÖÖN
Itse tekeminen, tuunaaminen, värkkääminen vain vahvistuu
tulevaisuudessa. Koteja remontoidaan, pihaa
kuopsutetaan ja itse kasvatettuja yrttejä
nautitaan. Ihmiset haluavat vaikuttaa
ympäristöönsä, kotien lisäksi asuinalueisiinsa.
Sirkka Heinosen mukaan itse
tekemisen -kulttuuri vahvistuu
Kuluttajista tulee yhä enemmän
ja vaikuttaa kaupunkien elinvoimaisuuteen.
tuottajia, jotka osallistuvat suunnitteluun
ja luovat myös itse tuotteita ja
palveluja. Puhutaankin tuottajakuluttajista.
Kaupunkien, asuinalueiden ja asuntojen suunnittelussakin
asukkaat otetaan mukaan suunnitteluun
yhä useammin. Näin on tehty esimerkiksi Lahden Radanvarren
suunnittelussa.
Heinonen muistuttaa, ettei asukkaiden osallistaminen
saa jäädä puolitiehen.
– Ei riitä, että heiltä kysytään. Oleellista on, mitä
ideoilla tehdään.