re_lehti_1_2014

4 AJANKOHTAISTA • RE 1/2014 5
Kauppakeskus Puuvilla
edennyt harjakorkeuteen
Satakunnan suurimmaksi yritys- ja koulutuskeskukseksi
muodostunut Puuvillan keskustakortteli täydentyy
Satakunnan suurimmalla kauppakeskuksella.
Tiloja valmistuu noin 90–100 myymälälle ja liikkeelle,
jotka luovat alueelle arviolta noin 800 uutta työpaikkaa.
Loppuvuodesta 2012 aloitetut rakennustyöt
ovat edenneet suunnitellusti, ja kauppakeskuksen
harjannostajaisia vietettiin helmikuussa. Ovensa
kauppakeskus avaa ensi syksynä.
Vanhojen teollisuusmiljöiden renessanssi on ollut
jo pidemmän aikaa trendi Euroopassa. Suomessa
Puuvilla on ensimmäinen kohde, joka käyttää laajamittaisesti
hyväkseen 1800-luvun klassisen teollisuusarkkitehtuurin
mahdollisuudet. Aikoinaan puuvillatehtaana
toimineesta teollisuuskiinteistöstä
noin 15 000 neliötä kolmessa kerroksessa saneerataan
liike- ja toimitilaksi osana rakentamishanketta.
MAAILMAN PARAS TIETOMALLINNUSKOHDE
Kauppakeskus Puuvilla on Renorin ja Ilmarisen yhteinen
kehityshanke. Kauppakeskuksen rakentamisesta
vastaa Skanska. Kauppakeskuksen suunnittelussa
ja rakentamisessa on hyödynnetty laajasti
tietomallinnusta. Päivittäisen työnohjauksen lisäksi
tietomallien avulla on muun muassa testattu tilaratkaisuja
ja kulkureittejä. Kauppakeskus Puuvilla valittiin
viime vuonna Tekla BIM Awards -kilpailussa
Suomen parhaaksi rakentamisen tietomallinnusprojektiksi
ja tänä vuonna vastaavassa kansainvälisessä
kilpailussa sarjassaan maailman parhaaksi.
Keskustassa sijaitseva Porin Puuvilla on jo nyt vilkas
koulutus-, toimisto- ja vapaa-ajankeskus, jossa
toimivat muun muassa Porin yliopistokeskus ja
Pori Jazz. Alueella asioi, opiskelee ja työskentelee
noin 5 000 ihmistä päivittäin. Kauppakeskus laajentaa
Porin palveluvalikoimaa. Sinne tulee Porista
aiemmin puuttuneita toimijoita kuten Stadium,
Clas Ohlson, BR-lelut, Bik Bok ja New Yorker.
Kauppakeskus Puuvillan rakentamisen edistymistä ja muita uutisia voi
seurata Porin Puuvillan verkkosivuilla, www.porinpuuvilla.fi ja Facebookissa
www.facebook.com/kauppakeskuspuuvilla.
Rantaväylän tunnelin
tekijät PMK-taloon
Tampereen tunneli -hankkeen rakennussuunnittelusta
ja toteuttamisesta vastaava Lemminkäinen ryhmittymä
on vuokrannut tilat Renorin PMK-talosta
Tampereella.
Tampereen Rantaväylän ruuhkia helpotetaan rakentamalla
Tampereen Näsijärven rantaan 2,3 kilometriä
pitkä maantietunneli. Hanke edistää myös
Tampereen kaupungin maankäyttöä ja keskustan kehittämistä,
sillä Särkänniemen ja Mustanlahden alue
voidaan kytkeä tiiviimmin keskustaan.
Tampereen tunnelihanke on allianssimallilla toteutettava
hanke. Allianssiin kuuluvat Lemminkäinen
Infra Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ja Saanio & Riekkola
Oy. Rantaväylän tunneli valmistuu vuonna 2017.
Askonalueella
runsas pohjavesi hyötykäytössä
Suomalainen harjumaisema kätkee alleen merkittävän
luonnonvaran, puhtaan veden. Renorin omistama
Askonalue Lahdessa sijaitsee Salpausselän kupeessa
ja on merkittävä pohjaveden muodostumisalue.
Tontilla on kaksi lähdettä, jotka nostavat vuorokaudessa
100 m 3 pohjavettä pintaan.
– Ei ole sattumaa, että valimotoiminta käynnistyi aikoinaan
juuri Askonalueella. Tehdas tarvitsi paljon vettä ja sitä oli runsaasti
saatavilla, Renorin kiinteistöpäällikkö Timo Väisänen kertoo.
Koska pohjavettä joudutaan joka tapauksessa pumppaamaan
ja ohjaamaan pois rakennusten pohjarakenteista, Renorin lvi-alan
asiantuntijat ryhtyivät kuutisen vuotta sitten pohtimaan veden
hyötykäyttöä kiinteistöjen jäähdytyksessä. Pohjavesi on +6–8 C°
ympäri vuoden ja soveltuu siten erinomaisesti tilajäähdytykseen.
JÄRJESTELMÄ EDELLEEN LAAJENNETTAVISSA
Ensimmäisessä vaiheessa pohjavesijäähdytykseen liitettiin Valimon
ja Asko 2:sen tiloja yhteensä 2 500 m 2 . Vuosien 2011 ja 2012
aikana järjestelmää laajennettiin Asko 2:sen saaneerattuihin tiloihin.
Tällä hetkellä pohjavedellä jäähdytetään yhteensä 8 500 m 2
toimisto- ja tuotantotilaa. Potentiaalia jäähdytysjärjestelmän laajentamiseen
on edelleen olemassa. Huippuaikana pohjaveden tarve
on noin 200 m 3 , kun nosto-oikeus olisi kaikkiaan 1 500 m 3 .
Askonalueen innovatiivisen jäähdytysjärjestelmän konkreettisin
hyöty on energiansäästö. Sähkönkulutus on pohjavesijäähdytteisissä
tiloissa 30–50 % muita konejäähdytteisiä tiloja pienempi.
– Pohjavesi palaa jäähdytyskierrokselta noin +20-asteisena
takaisin, jolloin sitä voisi käyttää tilojen lämmitykseen.
Asiaa selvitetään parhaillaan, Renorin talotekniikan asiantuntija
Timo Lindqvist visioi.
Nyt jäähdytyskäytössä ollut pohjavesi ohjataan sadevesikaivoihin
yhtä puhtaana kuin se alunperin maasta pumpattiin. Vesijohtoputkesta
rakennetussa putkistossa ei käytetä kemikaaleja, eikä
suljetussa järjestelmässä vesi muutoinkaan pääse likaantumaan.
Askonalueen pohjavedellä jäähdytetään 8 500 m 2
toimisto- ja tuotantotilaa.
Kirkon
palvelukeskus
aloitti Porvoossa
Kirkon palvelukeskus eli Kipa tuottaa valtakunnallisesti
kirjanpidon ja palkanlaskennan palveluja
seurakunnille, hiippakunnille ja kirkon keskusrahastolle.
Palvelukeskuksen päätoimipiste
on Oulussa. Viime syksynä Kirkon palvelukeskus
avasi Porvoossa ruotsinkielisiä palveluja tuottavan
toimipisteen. Tilat toimipisteelle löydettiin
Renorin WSOYTALOSTA.
– Tärkeää oli, että toimipaikka sijaitsee keskeisellä
paikalla. Tänne pääsee hyvin myös julkisilla kulkuvälineillä,
toteaa palvelupäällikkö Soili Wallin.
Avotoimistotila soveltui Kipan tarpeisiin parhaiten.
– Työskentelemme tiimeissä, joten avotilassa
ajatustenvaihto sujuu vaivatta. Porvoon toimipaikassa
työskentelee nyt kuusi työntekijää, mutta
tulevaisuudessa työntekijöitä on 14.
– On ollut hienoa päästä uusiin tiloihin aloittamaan
uutta toimintaa kirjaimellisesti puhtaalta
pöydältä, Wallin iloitsee.