1/2012 Tuotantokonseptit-ohjelma â Loppuraportti - Tekes
1/2012 Tuotantokonseptit-ohjelma â Loppuraportti - Tekes
1/2012 Tuotantokonseptit-ohjelma â Loppuraportti - Tekes
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>raportti 1/<strong>2012</strong><br />
<strong>Loppuraportti</strong><br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong><br />
Ismo Mäkinen
Ismo Mäkinen<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong><br />
<strong>Loppuraportti</strong><br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>raportti 1/<strong>2012</strong><br />
Helsinki <strong>2012</strong><br />
3
<strong>Tekes</strong> – rahoitusta ja asiantuntemusta<br />
<strong>Tekes</strong> on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. <strong>Tekes</strong>in toiminta<br />
auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista<br />
ja lisäämään verkottumista. <strong>Tekes</strong> jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja<br />
kehitystyön riskejä. Toiminnallaan <strong>Tekes</strong> vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän<br />
uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin.<br />
<strong>Tekes</strong>illä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina lähes 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja<br />
kehitysprojektien rahoitukseen.<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>t – valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>t ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän<br />
ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Ohjelmilla luodaan uutta osaamista ja<br />
yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat <strong>Tekes</strong>in strategian sisältölinjauksiin.<br />
Copyright <strong>Tekes</strong> <strong>2012</strong>. Kaikki oikeudet pidätetään.<br />
Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu<br />
<strong>Tekes</strong>ille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin.<br />
Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta <strong>Tekes</strong>in virallista kantaa.<br />
<strong>Tekes</strong> ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista.<br />
Lainattaessa on lähde mainittava.<br />
ISSN 1797-7347<br />
ISBN 978-952-457-540-9<br />
Kannen kuva: Kari Lehkonen<br />
Taitto: DTPage Oy<br />
4
Esipuhe<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>a käynnistettäessä asetettiin tavoitteeksi kehittää suomalaista kappaletavarateollisuuden<br />
hankinta–valmistus–jakelu-kokonaisuutta vastaamaan paremmin globaalin<br />
kasvun ja kysynnän tarpeisiin. Globalisaation uhka haluttiin kääntää suomalaisten yritysten eduksi.<br />
Ohjelman nimi ja sisältö näyttivät aluksi vaikeilta omaksua, mutta ne löysivät nopeasti paikkansa<br />
suomalaisissa kappaletavarateollisuuden yrityksissä ja tutkimuksessa. Nyt <strong>Tuotantokonseptit</strong> käsitettä<br />
voidaan pitää jo melko vakiintuneena terminä tuotantolaitosten tai -verkostojen muodostamalle<br />
hankinta–valmistus–jakelu-kokonaisuudelle.<br />
Tuotantokonseptia kehitettäessä haluttiin, että huomiota ei kiinnitetä niinkään yksittäisiin<br />
tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin lattiatasolla, vaan kaiken tuotannollisen toiminnan muodostaman<br />
kokonaisuuden tarkasteluun strategisella ja globaalilla tasolla. Ohjelmalla haluttiin tuoda<br />
esiin, että tapa järjestää tuotanto kilpailukykyisesti on yksi kilpailukeino tuotteen, palveluiden,<br />
designin jne. ohella. Aiemmasta poiketen <strong>ohjelma</strong> oli suunnattu samalla kertaa kaikille <strong>Tekes</strong>in<br />
valmistavan kappaletavarateollisuuden toimialoille aina konepajateollisuudesta elektroniikkaan<br />
ja elintarvikkeisiin.<br />
Ohjelma haluttiin pitää alusta saakka dynaamisena ja globaalin ympäristön muutoksia seuraavana.<br />
Ohjelman toimintaa ja painopistealueita suunnattiin <strong>ohjelma</strong>n kuluessa johtoryhmän<br />
näkemysten mukaisesti. Esimerkiksi organisaatioiden ja toimintatapojen kehittäminen sekä hankintatoimen<br />
kehittäminen tulivat mukaan <strong>ohjelma</strong>n painopistealueiksi vasta <strong>ohjelma</strong>n puolivälissä.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> oli ajoitukseltaan ja sisällöltään onnistunut. Ohjelman tuloksena<br />
Suomessa on parempi ymmärrys kappaletavarateollisuuden tuotannon strategisesta merkityksestä<br />
liiketoiminnassa sekä globaalin tuotantotoiminnan haasteista ja mahdollisuuksista. Syntynyt<br />
tieto on ollut tärkeä globalisoituvien yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Tuotantokonseptien<br />
kehittämisen ja arvioinnin työkalut ja menetelmät sekä tuotantokonseptien hallinnan ja ohjauksen<br />
työkalut ovat kehittyneet <strong>ohjelma</strong>n aikana lukuisissa yritys- ja tutkimushankkeissa. <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong><br />
ja <strong>ohjelma</strong>n ohessa syntynyt ProHankinta-työryhmä ovat aikaansaaneet merkittävän<br />
muutoksen hankintatoimen ja ulkoisten resurssien hallinnan tutkimus- ja kehitystoiminnassa.<br />
Haluamme esittää lämpimät kiitokset <strong>ohjelma</strong>n valmistelussa ja toteutuksessa mukana olleille<br />
henkilöille ja tahoille. Erityiskiitoksen ansaitsee <strong>ohjelma</strong>n koordinaattorin työtä ammattitaidolla<br />
ja sydämellä hoitanut Ismo Mäkinen sekä Liisa Leinon asiantuntevasti ja aktiivisesti vetämä johtoryhmä.<br />
Lisäksi haluamme esittää erityiskiitoksen ProHankinta-työryhmän jäsenille asiantuntevasta<br />
ja motivoituneesta työstä suomalaisen hankintatoimen kehittämiseksi.<br />
Tuotantokonsepteissa alkuun saatu työ jatkuu osaltaan Uudistuva Teollisuus -toimenpiteessä<br />
sekä Sisäisten ja ulkoisten resurssien strateginen hallinta -tutkimuskokonaisuudessa.<br />
Helsingissä 14.2.<strong>2012</strong><br />
<strong>Tekes</strong><br />
5
Johtoryhmän alkusanat<br />
”Asiakasnäkökulman vaikutukset suomalaisten yritysten tuotantokonseptiin on saatu käyntiin”<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n aikana (2007–2011) toimittiin Suomessa ja maailmalla yhdessä<br />
historian suurimmassa ja merkittävimmässä muutoksessa. Samanaikaisesti globaali talouslama<br />
ja arvoverkon uudelleen järjestyminen vaikuttivat teollisessa maailmassa ensi kertaa näin<br />
voimakkaasti ja laajasti.<br />
Näiden rajujen muutosten aikana <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> toimi ja saavutti tuloksia. Ohjelmassa<br />
valituista painopistealueista juuri yritysten tuotannon strategiseen suunnitteluun panostaminen,<br />
tarvittavan osaamisen kehittäminen ja hallittu verkostoituminen ovat niitä ydinasioita,<br />
joiden avulla voidaan parhaiten vahvistaa ja kehittää suomalaisten yritysten kansainvälistä kilpailukykyä.<br />
Ohjelman tärkeimpänä tehtävänä oli herättää tuotannolliset yritykset suunnittelemaan ja<br />
toimimaan asiakasarvon tuottamisen näkökulmasta. Vain tältä pohjalta luodut tuotantokonseptit<br />
ja -strategiat varmistavat pitkällä tähtäimellä yritysten jatkuvuuden ja toimintaedellytykset.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n toiminnassa merkittävää on ollut sen ennakkoluuloton, eri<br />
liiketoimintasektorien välisen osaamisen vahvistaminen ja hyvien käytäntöjen etsiminen. Maailmanlaajuisessa<br />
liiketoiminnassa koko arvoketjun ja siihen ulkopuoleltakin vaikuttavien muuttujien<br />
hallitsemisen taito nähtiin <strong>ohjelma</strong>ssa ratkaisevana.<br />
Ohjelmaa on koko ajan hallinnut tilanneherkkyys sekä proaktiivisuus painottaa ja ottaa uutta<br />
suuntaa toimintaympäristön muutosten ja yritysten tarpeitten mukaisesti.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> lähti kokeilemaan uudenlaista toimintaa ja onnistui siinä. Asiakasnäkökulman<br />
ja tuotannon strategisen suunnittelun merkitykset ovat nousseet keskusteluun ja<br />
yritysten toimintaan. Tämä yli liiketoimintasektoreitten toimiva <strong>ohjelma</strong> sai liikkeelle 103 pienten<br />
ja suurten yritysten kehittämishanketta ja 40 tutkimushanketta. Nämä kaikki edistävät Suomen<br />
tulevaisuudelle tärkeimpien, toimivien tuotannollisten vientiyritysten mahdollisuuksia vahvistaa<br />
kansainvälistä kilpailukykyään.<br />
Liisa Leino<br />
Hallituksen puheenjohtaja, Leinovalu Oy<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n johtoryhmän puheenjohtaja<br />
6
Sisältö<br />
Esipuhe.................................................................................................................................................................................5<br />
Johtoryhmän alkusanat..........................................................................................................................................6<br />
Tiivistelmä..........................................................................................................................................................................9<br />
1 <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> lyhyesti..............................................................................................10<br />
2 Tausta, tavoitteet ja tulokset................................................................................................................11<br />
2.1 Ohjelman tausta.....................................................................................................................................11<br />
2.2 Tavoitteet ja painopisteet.................................................................................................................12<br />
2.3 Ohjelman tulosten arviointi.............................................................................................................13<br />
2.4 Tulokset painopistealueittain..........................................................................................................15<br />
2.5 Opit ja havainnot....................................................................................................................................16<br />
3 Toteutus.................................................................................................................................................................18<br />
3.1 Ohjelman johto.......................................................................................................................................18<br />
3.2 Projektitoiminta ja rahoitus..............................................................................................................19<br />
3.3 Seminaaritoiminta.................................................................................................................................22<br />
3.4 Kansainvälinen verkottuminen......................................................................................................26<br />
3.5 Viestintä ja muu toiminta..................................................................................................................28<br />
4 Tutkimusprojektit..........................................................................................................................................31<br />
4.1 Aalto-yliopiston hankekokonaisuudet GlobeNet, ESCO ja INSCO...........................31<br />
4.2 CSM-Hotellikonsepti pk-teollisuudelle.....................................................................................36<br />
4.3 Oppivat tuotantokonseptit (OT) – Välineistö verkostomaisen<br />
toiminnan hallintaan............................................................................................................................39<br />
5 Yritysprojektit...................................................................................................................................................42<br />
5.1 Tana Oy – Tuotannon ulkoistaminen.........................................................................................42<br />
5.2 The Switch Engineering Oy – Logistic and Production Concept<br />
in The Switch Model Factory...........................................................................................................44<br />
5.3 Tuotekehitys Oy Tamlink – Lean tuotantokonseptin suomalainen<br />
toteutusmalli.............................................................................................................................................48<br />
5.4 Rannikon Konetekniikka Oy – RKT Groupin kansainvälistyminen...........................50<br />
6 Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä.........................................................................................53<br />
7
Liitteet<br />
1 Yleisötilaisuudet......................................................................................................................................55<br />
2 Lehdistö........................................................................................................................................................57<br />
3 Tutkimusprojektit (luettelo).............................................................................................................58<br />
4 Tutkimusjulkaisut (luettelo).............................................................................................................59<br />
5 Yritysprojektit (luettelo)......................................................................................................................60<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>raportit......................................................................................................................................63<br />
8
Tiivistelmä<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>Tuotantokonseptit</strong> (2007–<br />
2011) -<strong>ohjelma</strong> käynnistettiin vuonna<br />
2007 tilanteessa, jossa vallitsi huoli tuotannon<br />
kilpailukyvystä ja säilymisestä<br />
Suomessa. Oli tarve kehittää globaalissa<br />
taloudessa toimivien suomalaisten yritysten<br />
ja yritysverkostojen tuotannon<br />
kilpailukykyä. Ohjelma käynnistettiin<br />
täydentämään kesällä 2005 alkanutta<br />
SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu <strong>ohjelma</strong>a.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n valmistelutyön<br />
alkaessa lähtökohtana oli<br />
globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten<br />
yritysten ja yritysverkostojen<br />
tuotannon kilpailukyvyn kehittäminen.<br />
Oli tiedossa, että menestyäkseen globaalissa<br />
kilpailussa yrityksillä on oltava<br />
valmiudet siirtää tarvittaessa tuotantoa<br />
lähemmäs asiakkaitaan ja hyödyntää<br />
ns. halvan kustannustason maita täydentämään<br />
omaa kotimaista tuotantoaan.<br />
Ohjelman haasteena oli siirtää kappaletavaratuotantoa<br />
harjoitta vien yritysten<br />
huomiota perinteisestä tuotantoteknologian<br />
ylivertaisuuteen luottavasta<br />
näkemyksestä arvoverkostoajatteluun<br />
sopeutetun hankinta-valmistus-jakelu<br />
-kokonaisuuden suuntaan. Tuotantokonseptia<br />
kehitettäessä huomiota ei<br />
kiinnitetä niinkään yksittäisiin tuotantolaitteisiin<br />
tai -prosesseihin lattiatasolla,<br />
vaan kaiken tuotannollisen toiminnan<br />
muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun<br />
strategisella ja globaalilla tasolla.<br />
Ohjelman toteutusta ohjaamaan<br />
<strong>Tekes</strong> nimitti useita teollisuuden toimialoja<br />
ja tutkimuslaitoksia edustavan<br />
johtoryhmän. Painotuksia ja toimenpiteitä<br />
suunnattiinkin joustavasti koko<br />
<strong>ohjelma</strong>kauden ajan. Suunnilleen <strong>ohjelma</strong>n<br />
puolivälissä painopistealueiksi<br />
muodostuivat: 1. Tuotantokonsepti<br />
kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto,<br />
3. Ihminen tuotantokonseptissa<br />
ja 4. Hankintatoimen kehittäminen.<br />
Tässä loppuraportissa on <strong>ohjelma</strong>n toteutusta<br />
ja tuloksia tarkasteltu näiden<br />
neljän painopistealueen kautta. Samoin<br />
raporttiin poimitut projektiesimerkit ja<br />
loppuseminaarisarjan 14.2.<strong>2012</strong> päättävän<br />
”Tuotantoverkostojen strateginen<br />
suunnittelu” -seminaarin esitykset mukailevat<br />
niitä.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>a käynnistettäessä<br />
tavoitteeksi asetettiin yhteensä<br />
noin 92 miljoonan euron projektikokonaisuus.<br />
<strong>Tekes</strong>in yhteensä noin 44<br />
miljoonan euron rahoituksella käynnistyi<br />
kaiken kaikkiaan 40 tutkimus- ja 103<br />
yrityshanketta, joiden kokonaislaajuus<br />
noin 101 miljoonaa euroa ylittää selvästi<br />
asetetun tavoitteen, vaikka <strong>Tekes</strong>in<br />
rahoitusosuudesta jouduttiin vähän<br />
tinkimään.<br />
Käynnistyneisiin tutkimushankkeisiin<br />
on perinteisten VTT:n ja teknillisten<br />
yliopistojen lisäksi saatu mukaan myös<br />
aiemmin <strong>Tekes</strong>in kanssa vähemmän<br />
asioineita tutkimustahoja. Samoin mukana<br />
olevien yritysten kirjo on suuri<br />
edustaen useita toimialoja, maakuntia<br />
ja kokoluokkia.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n todelliset<br />
tulokset tulevat esiin vasta<br />
<strong>ohjelma</strong>n päätyttyä. Kuitenkin ainakin<br />
osassa asetettuja tavoitteita on jo nyt<br />
nähtävissä selviä tuloksia. <strong>Tuotantokonseptit</strong>-ajattelu<br />
ja -käsite ovat yhä<br />
useampien tahojen tiedossa. Uusia<br />
tuotantokonsepteja on kehitetty ja niitä<br />
hyödynnetään. Myös hankintatoimen<br />
merkitys globaaleissa tuotantoverkostoissa<br />
on noussut selkeästi esiin. Pelkästä<br />
tiedostamisesta on päästy myös<br />
konkreettisiin toimenpiteisiin niin yrityksissä<br />
kuin tutkimusmaailmassakin, ja<br />
mikä tärkeintä, myös <strong>Tekes</strong> jatkaa esiin<br />
nostettujen teemojen edistämistä.<br />
9
1<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> lyhyesti<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>Tuotantokonseptit</strong> (2007–<br />
2011) -<strong>ohjelma</strong> käynnistettiin vuonna<br />
2007 tilanteessa, jossa oli huoli tuotannon<br />
kilpailukyvystä ja säilymisestä Suomessa<br />
ja siihen liittyvä tarve kehittää<br />
globaalissa taloudessa toimivien suomalaisten<br />
yritysten ja yritysverkostojen<br />
tuotannon kilpailukykyä. Ohjelmalla<br />
täydennettiin kesällä 2005 käynnistynyttä<br />
SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu<br />
-<strong>ohjelma</strong>a.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n valmistelutyön<br />
alkaessa lähtökohtana oli<br />
tarve kehittää globaalissa taloudessa<br />
toimivien suomalaisten yritysten ja<br />
yritysverkostojen tuotannon kilpailukykyä.<br />
Teollisuustuotannon ilme<br />
oli muuttunut siten, että tuotantoa<br />
voidaan hankkia ja harjoittaa helposti<br />
missä päin maailmaa tahansa. Globalisaatio<br />
oli helpottanut suomalaisten yritysten<br />
pääsyä uusille, kasvaville markkina-alueille,<br />
mutta toisaalta samoille<br />
markkinoille pääsivät yhtä helposti<br />
myös suomalaisten yritysten kilpailijat.<br />
Kansainvälinen kilpailu oli kiristynyt ja<br />
se ulottui kaikkialle. Menestyäkseen<br />
yrityksellä pitää olla kilpailukykyiset<br />
liiketoiminta-, tuote- ja tuotantostrategia.<br />
Tässä tilanteessa teollisuusyritykset<br />
joutuvat arvioimaan nykyiset tuotantotapansa<br />
uudelleen. Tutkimukset<br />
osoittivat, että proaktiivisesti toimiva<br />
muuntuva ja joustava teollisuus pystyy<br />
kilpailemaan ja luomaan työpaikkoja<br />
myös pitkälle teollistuneissa maissa.<br />
Ne yritykset, jotka ovat perustaneet<br />
tuotantolaitoksia halvan työvoiman<br />
maihin, ovat useissa tapauksissa kilpailukyvyltään<br />
vahvempia kuin paikoilleen<br />
jääneet yritykset.<br />
Ohjelmaa käynnistettäessä tuotantokonsepti<br />
oli käsitteenä vakiintumaton.<br />
Myös <strong>ohjelma</strong>n sisältö ja tavoitteet<br />
avautuivat kohderyhmälle aluksi melko<br />
hitaasti, eikä suhdetta SISU 2010 -<strong>ohjelma</strong>an<br />
täysin ymmärretty. Tämä kaikki<br />
heijastui aluksi vähäisenä projektitarjontana.<br />
Hitaan alun jälkeen yritysasiakkaat<br />
löysivät <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
tarjoamat kehittymismahdollisuudet ja<br />
rahoitusta haettiin vilkkaasti.<br />
Ohjelman painopistealueiksi vakiintuivat<br />
myöhemmässä vaiheessa: 1.<br />
Tuotantokonsepti kilpailukykytekijänä,<br />
2. Ekotehokas tuotanto, 3. Ihminen<br />
tuotantokonseptissa ja 4. Hankintatoimen<br />
kehittäminen. Erityisesti hankintatoimen<br />
kehittämisen osalta osuttiin<br />
selkeästi aihealueeseen, jossa oli sekä<br />
kehittämistarvetta että halukkuutta.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n tärkeimpänä<br />
tehtävänä on ollut herättää<br />
tuotannollisia yrityksiä ajattelemaan<br />
toimintaansa asiakasarvon tuottamisen<br />
näkökulmasta ja tekemään tuotantoon<br />
ja tuotantokonseptiin liittyvät strategiset<br />
päätökset siltä pohjalta. Kyky asiakasarvon<br />
tuottamiseen on edellytys myös<br />
oman vientitoiminnan käynnistämisessä.<br />
Etenkin pienillä ja keskisuurilla suomalaisilla<br />
tuotantoyrityksillä on ennen<br />
reaalisten vientiponnistelujen käynnistämistä<br />
paljon kotitehtäviä. Tästä syystä<br />
myös <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n painopiste<br />
on moneen muuhun <strong>Tekes</strong>in<br />
<strong>ohjelma</strong>an verrattuna ollut selkeämmin<br />
kotimaassa.<br />
10
2<br />
Tausta, tavoitteet ja tulokset<br />
2.1 Ohjelman tausta<br />
Ohjelman käynnistystä edelsi normaali<br />
<strong>Tekes</strong>in valmisteluprosessi, jonka keskeinen<br />
osa oli SWOT Consulting Oy:n<br />
tekemä ”Selvitys aiheesta Kilpailukykyiset<br />
suomalaiset tuotantokonseptit”. Selvityksen<br />
tuloksena saatiin lisätietoa mm<br />
suomalaisen tuotannon kehittämisen<br />
painopistealueista ja menestyneiden<br />
tuotantokonseptien tunnusomaisista<br />
piirteistä. Valmistelutyön tuloksena syntyi<br />
<strong>ohjelma</strong>suunnitelma ja suositus uuden<br />
teknologia<strong>ohjelma</strong>n käynnistämiseksi.<br />
Taustalla oli perusteltu huoli ns. Kiina<br />
ilmiöstä, eli kaiken tuotannollisen toiminnan<br />
pakenemisesta hintakilpailukyvyltään<br />
parempiin halpatuotantomaihin<br />
(Low Cost Countries). Huomiota<br />
haluttiin suunnata myös operatiivisista<br />
tuotantotekniikkaan liittyvistä kysymyksistä<br />
strategiselle tasolle.<br />
”Tuotannosta viime vuosina Suomessa<br />
käyty yleinen keskustelu on keskittynyt<br />
paljolti tuotannon uhkakuviin ja<br />
pelkoon katoavista työpaikoista. Tuotantoa<br />
koskeviin päätöksiin liittyy yksittäisten<br />
yritysten tasolla kuitenkin myös<br />
strateginen mahdollisuus kilpailukyvyn<br />
kehittämiseen, ei ainoastaan toimintaympäristön<br />
haasteisiin reagointiin.<br />
Mikä on tuotannon merkitys yksittäisen<br />
liiketoimintayksikön kilpailuedun<br />
kannalta Miten tuotannon ja muiden<br />
yrityksen toimintojen – markkinoinnin,<br />
myynnin ja tuotekehityksen – välinen<br />
yhteistyö järjestetään Mitkä ovat<br />
haasteet silloin, kun omaa tuotantoa<br />
ei harjoiteta mutta ollaan riippuvaisia<br />
jonkun muun tuotannosta Miten<br />
koordinoidaan eri puolille maailmaa<br />
hajautettua tuotantotoimintaa Miten<br />
yhdistetään tuotannon päämäärät yrityksen<br />
strategisiin päämääriin 2<br />
Ohjelmasuunnitelmassa 1 todettiin muun<br />
muassa:<br />
”Suomalaisten yritysten mahdollisuudet<br />
olla voittajia globaalissa kilpailussa<br />
kasvavat vain olemalla globalisaation<br />
hyödyntämisessä proaktiivisia.<br />
Globalisaation mahdollisuudet tuotannon<br />
osalta eivät realisoidu ilman<br />
uudenlaista tuotannon organisointiajattelua<br />
ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä<br />
tuotantokonsepteja.”<br />
Kuva 1. Globaalia tuotantoverkostoa symbolisoivaa karttakuvaa käytettiin<br />
Tuotantokonseptien <strong>ohjelma</strong>suunnitelmassa ja myöhemmin esittelyaineistossa.<br />
1 <strong>Tuotantokonseptit</strong> <strong>ohjelma</strong>suunnitelma, <strong>Tekes</strong> 10287/33/07<br />
2 Jussi Heikkilä – Mikko Ketokivi: Tuotanto murroksessa. 272 sivua, Talentum 2005<br />
11
Ilmeisesti tällainen tarve oli havaittu<br />
myös pari vuotta aiemmin käynnistyneessä<br />
”SISU 2010 – Uudistuva tuotantoajattelu<br />
(2005–2009)” -<strong>ohjelma</strong>ssa.<br />
Tähän viittaa se, että muutamat SISU<strong>ohjelma</strong>n<br />
hankkeet olivat sisällöltään<br />
selkeästi <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
painopistealueilla.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n käynnistys<br />
osui monessa suhteessa mielenkiintoiseen<br />
vaiheeseen. Ensinnäkin<br />
uutta <strong>ohjelma</strong>a oli vaikea profiloida<br />
<strong>Tekes</strong>in aikaisempiin teknologiaohjelmiin,<br />
erityisesti käynnissä olevaan SISU<strong>ohjelma</strong>an.<br />
<strong>Tekes</strong>in uutta asiakas- ja<br />
liiketoimintalähtöistä tarkastelukulmaa<br />
oudoksuttiin, vaikka uuden suuntauksen<br />
mukaisesti teknologia<strong>ohjelma</strong>-käsitteestä<br />
luovuttiin ja <strong>Tuotantokonseptit</strong><br />
oli alusta alkaen uuden käytännön<br />
mukainen <strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>. <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
todettiin olevan<br />
luonteeltaan toimialoista riippumaton<br />
ja niitä yhdistävä, sillä konseptitasolla<br />
parhaita käytäntöjä voi löytää jopa aivan<br />
vieraalta toimialalta.<br />
”Konseptien konseptina” voidaan pitää<br />
Henry Fordin johdolla legendaarisen<br />
Ford Model T:n tuotannossa<br />
1909–1927 käytäntöön sovellettuja<br />
uudistuksia. Konseptin yhtenä olennaisena<br />
osana oli teurastamon lihanleikkaamosta<br />
sovellettu ”liukuhihna” 3 .<br />
2.2 Tavoitteet ja<br />
painopisteet<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong> 2007–2011 -<strong>ohjelma</strong>n<br />
päämääräksi asetettiin <strong>ohjelma</strong>suunnitelmassa<br />
globaalissa taloudessa<br />
toimivien suomalaisten tuotannollisten<br />
yritysten selviytyminen ja kasvu.<br />
Uudenlaisesta, strategisesta tuotantoosaamisesta<br />
päätettiin lähteä kehittämään<br />
Suomelle menestystekijää. Tästä<br />
johdettiin <strong>ohjelma</strong>n tavoitteet, joita<br />
käynnistystilaisuudessa 13.2.2008 esiteltiin<br />
seuraavasti:<br />
••<br />
Kehittää tuotantoon ja tuotantokonsepteihin<br />
liittyvää osaamista<br />
••<br />
Tunnistaa ja auttaa toteuttamaan<br />
harppauksellisesti parempia tapoja<br />
järjestää oma tuotanto- ja toimitusketju<br />
••<br />
Verkottaa teollisuuden eri toimialoja<br />
••<br />
Tarjoaa lisäarvopalveluja pk-yritysten<br />
perusasioiden kehittämiseen<br />
Painopistealueiksi nimettiin aluksi:<br />
1. Panostaminen yritysten tuotannon<br />
strategiseen suunnitteluun<br />
2. Tuotantokonsepteissa tarvittavan<br />
osaamisen kehittäminen<br />
3. Tuotantokonseptin kehittäminen,<br />
hallittu verkostoituminen<br />
Tehdyt valinnat heijastuivat sekä <strong>ohjelma</strong>n<br />
viestinnässä että tutkimushakujen<br />
teemoissa (=> 3.2.1). Käytännössä<br />
havaittiin kuitenkin, että kaikissa tapauksissa<br />
tavoitteiden ja painopisteiden<br />
konkretisoiminen tutkimus- ja kehityshankkeiden<br />
sisällöksi ei toiminut toivotulla<br />
tavalla.<br />
Ohjelman toteutuksessa (=> 3)<br />
omaksuttiin alusta alkaen tietty dynaamisuus.<br />
Sekä tavoitteita että niiden<br />
toteuttamiseksi tehtäviä toimenpiteitä<br />
oltiin valmiina muuttamaan tarpeiden<br />
ja tilanteiden mukaan. Esimerkiksi eri<br />
toimialojen verkottamisen ja <strong>ohjelma</strong>n<br />
lisäarvopalvelujen osalta tehtiin lukuisia<br />
erilaisia kokeiluja. Kokeilluista käytännöistä<br />
luovuttiin, ellei tavoiteltuja tuloksia<br />
ollut saavutettavissa kohtuullisin<br />
panostuksin. Ohjelman johtoryhmä (=><br />
3.1.1) kytkettiin mukaan tavoiteasetannan<br />
ja toimenpideohjelmien suunnitteluun.<br />
Syksyllä 2009 johtoryhmä tarkensi<br />
painopistealueiksi neljä asiakokonaisuutta,<br />
jotka kirjattiin toimenpidesuunnitelmineen<br />
myös vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan.<br />
1. Tuotantokonsepti<br />
kilpailukykytekijänä<br />
Tuotantokonsepti-ajattelun levittämiseksi<br />
todettiin tarpeelliseksi jatkaa<br />
edelleen käsitteen avaamista ja sen<br />
merkityksen korostamista. Yrityksen<br />
kilpailukyvyn kehittämiseksi on välttämätöntä<br />
tunnistaa oma asema globaaleissa<br />
arvoketjuissa. Kyky tuottaa<br />
tarvittavaa lisäarvoa on varmistettava<br />
kehittämällä sekä omaa tuotantoa että<br />
käyttämällä omalta verkostolta ostettavia<br />
palveluja.<br />
2. Ekotehokas tuotanto<br />
Siitä huolimatta, että ponnistelut tämän<br />
aihealueen projektien käynnistämiseksi<br />
eivät syksyyn 2009 mennessä<br />
olleet tuottaneet odotettuja tuloksia,<br />
päätettiin ekotehokas tuotanto<br />
(Sustainable Manufacturing) säilyttää<br />
edelleen yhtenä <strong>ohjelma</strong>n painopistealueena.<br />
Ympäristökysymysten merkityksen<br />
yritysten kilpailukykytekijä nähtiin<br />
edelleen kasvavan, joten yritysten<br />
tulisi kehittää omia valmiuksiaan vastata<br />
tuleviin haasteisiin. Tavoitteeksi<br />
asetettiin edelleen myös uusien tutkimushankkeiden<br />
käynnistäminen tällä<br />
aihealueella.<br />
3 <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n 2007–2010 käytössä olleeseen julkaisujärjestelmään kerättiin myös case-pankkia mielenkiintoista<br />
tuotantokonseptien toteutuksesta.<br />
12
3. Ihminen tuotantokonseptissa<br />
Johtoryhmän jäsenet ovat toistuvasti<br />
tuoneet esiin osaavan ja motivoituneen<br />
henkilöstön merkitystä yrityksen kilpailukyvyn<br />
kannalta. Tuotantokonsepteja<br />
kehitettäessä yksi peruskysymyksistä on<br />
”make or buy”, eli tehdäänkö asioita itse<br />
vai ostetaanko ne ulkoisina palveluina.<br />
Henkilöstö kokee tällaisissa tilanteissa<br />
asemansa helposti uhatuksi ja siksi on<br />
tärkeä ottaa henkilöstö mukaan kehityshankkeisiin.<br />
Tämän aihealueen osalta<br />
käytettävissä olevaa <strong>Tekes</strong>in työorganisaatioiden<br />
kehittämisen rahoitusta 4<br />
tunnettiin yrityksissä huonosti, mikä oli<br />
yksi lisäperuste aiheen valitsemiseksi<br />
yhdeksi painopistealueeksi.<br />
4. Hankintatoimen kehittäminen<br />
Hankintatoimen merkitys yritysten kilpailukyvyn<br />
kannalta on noussut yhä<br />
tärkeämmäksi, sillä yritykset keskittyvät<br />
tiukasti omaan ydinosaamiseensa ja ostavat<br />
sen ulkopuoliset palvelut alihankkijoilta<br />
ja muilta yhteistyökumppaneilta.<br />
Suurten yritysten liikevaihdosta jopa<br />
70–80 % syntyy globaalista hankintaverkosta<br />
ostettujen palvelujen ja hyödykkeiden<br />
kautta. Ostotoiminnassa<br />
hinta on edelleen aivan liian keskeisessä<br />
asemassa ja hankintojen kokonaisvaikutus<br />
yrityksen arvonluonnissa unohdetaan<br />
helposti. Suurimmat haasteet hankintatoimen<br />
kehittämisessä liittyvät ns.<br />
strategiseen hankintatoimeen, oikeiden<br />
partnereiden valintaan, innovaatioiden<br />
hankintaan ja partnereiden sitomisen<br />
jatkuvaan tuotekehitykseen kuitenkaan<br />
hintakilpailukykyä menettämättä.<br />
Vuodelle 2010 asetetut painopistealueet<br />
päätettiin myöhemmin pitää voimassa<br />
<strong>ohjelma</strong>n päättymiseen saakka.<br />
Tarve hankintatoimen kehittämiseen<br />
nousi selkeimmin esiin. Hankintatoimi<br />
olikin kahden viimeisen kohdennetun<br />
haun pääaihe. Lisäksi osallistuttiin aktiivisesti<br />
ProHankinta-työryhmän 5 toimintaan<br />
ja www.hankintatoimi.fi sivuston<br />
kehittämiseen ja ylläpitoon.<br />
2.3 Ohjelman tulosten<br />
arviointi<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n väliarviointi<br />
toteutettiin yhdessä SISU 2010<br />
-<strong>ohjelma</strong>n loppuarvioinnin kanssa<br />
keväällä 2010 6 . Molempia arvioitavia<br />
ohjelmia tarkasteltiin strategisten ja<br />
toimintatavallisten arviointikysymysten<br />
osalta samanaikaisesti. Tällä menettelytavalla<br />
pyrittiin löytämään synergiaa<br />
ohjelmien laajemman vaikuttavuuden<br />
ja merkityksen arviointiin. Samoin tavoitteena<br />
oli arvioida ohjelmien toteutustapaa<br />
rinnakkain siten, että SISU<strong>ohjelma</strong>n<br />
kokemuksia onnistuneista<br />
toimintamuodoista ja käytännöistä<br />
voisi käyttää hyväksi <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
loppukauden toteutuksessa.<br />
Työn kuluessa kuitenkin osoittautui,<br />
että loppuarvioinnin ja väliarvioinnin<br />
luonne, tavoitteet ja tiedon intressit<br />
poikkeavat tosistaan siinä määrin, että<br />
niiden yhtäaikainen toteutus ei luonut<br />
tarkoituksenmukaista viitekehystä<br />
kokonaisvaltaisten johtopäätösten tekoon.<br />
Osin tämä saattoi johtua myös<br />
siitä, että samankaltaisesta kohdealueesta<br />
ja lähtökohdista huolimatta <strong>ohjelma</strong>t<br />
ovat olleet erityispiirteiltään ja<br />
luonteeltaan suuresti toisistaan poikkeavia.<br />
Arviointityö ajoittui molempien<br />
ohjelmien kohdalta varsin myöhäiseen<br />
ajankohtaan.<br />
Väliarvioinnin keskeisenä tehtävänä oli<br />
tukea <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n toteutusta<br />
sen loppukaudella. Arviointiraportissa<br />
todettiin:<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> edustaa<br />
uudentyyppistä <strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>a, jota<br />
toteutetaan horisontaalisesti arvonluontinäkökulmasta<br />
koko arvo-/<br />
tuotantoketjun kattavasti toimialojen<br />
yli. <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n ansiona<br />
voi jo alkutaipaleellaan pitää sitä,<br />
että se on synnyttänyt realistista käsitystä<br />
siitä, mitä ”tuotanto” tarkoittaa<br />
ja millaiseksi se muodostuu globaalissa<br />
taloudessa. Ohjelma on muun muassa<br />
selventänyt siinä mukana olevien<br />
organisaatioiden käsitystä siitä, mikä<br />
osa tuotannosta tulee säilymään tai<br />
voi säilyä Suomessa. Se on myös kannustanut<br />
organisaatioita näkemään<br />
tuotantokonseptit kilpailukykytekijänä<br />
ja kehittämään konsepteja <strong>ohjelma</strong>n<br />
avulla. Ohjelmaan kuuluminen<br />
4 Aiemmin TYKES-<strong>ohjelma</strong>sta tunnettu rahoitusmuoto integroitiin osaksi <strong>Tekes</strong>in toimintaa vuosina 2008–2010. Rahoitusta on nykyisin<br />
mahdollisuus saada erillisiin tyke-hankkeisiin tai työelämän kehittäminen on liitettävissä osaksi laajempia kehittämishankkeita.<br />
5 ProHankinta-työryhmän työskentelyyn ovat vuodesta 2009 alkaen osallistuneet omien intressiryhmiensä edustajina: Aalto-yliopisto, Hansel,<br />
JAMK, Laatukeskus, LOGY, Sitra, <strong>Tekes</strong>, Teknologiateollisuus ja VTT.<br />
6 Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Mikko Riipinen ja Lasse Kivikko, Kohti uutta tuotantoajattelua – SISU 2010- ja <strong>Tuotantokonseptit</strong> -ohjelmien<br />
arviointi, <strong>Tekes</strong>in ohjelmien raportteja 7/2010<br />
13
Kuva 2. Arvioinnin kohteena olevien tavoittelemat vaikutusprosessit<br />
SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu 2005–10<br />
Joustavat tuotantoratkaisut<br />
Edistykselliset tuotanto- ja valmistusteknologiat<br />
Tuotantoautomaatio<br />
Massaräätälöidyt tuotteet ja palvelut<br />
Tuotantoajattelu ja osaamistason kohottaminen<br />
Teknologisten edellytysten<br />
luominen suomalaisen<br />
kappaletavaratuotannon<br />
kansainväliselle<br />
kilpailuedulle<br />
Uudet<br />
tuotannolliset<br />
ratkaisut<br />
Uudenlainen<br />
strateginen<br />
tuotantoosaaminen<br />
Uudenlaiseen<br />
tuotantoosaamiseen<br />
perustuva<br />
ajattelu<br />
Tuottavuuden<br />
parantaminen<br />
Suomalaisen<br />
tuotannon<br />
kansainvälinen<br />
kilpailukyky<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong> (2007–11)<br />
Uudet innovatiiviset tuotantokonseptit<br />
Tuotantokonseptien kehittäminen kokonaisuutena<br />
Globaalit valmistusmahdollisuudet<br />
Osaamistason kohottaminen<br />
Globaalissa taloudessa<br />
toimivien suomalaisten<br />
yrityste ja yritysverkostojen<br />
tuotannon kilpailukyvyn<br />
kehittäminen<br />
on myös lisännyt ja tehostanut organisaatioiden<br />
ja muiden toimijoiden<br />
välistä tiedon ja teknologian siirtoa,<br />
vahvistanut organisaatioiden teknologista<br />
tai toimialatietämykseen liittyvää<br />
osaamispohjaa sekä selventänyt<br />
organisaation omaa roolia arvoketjussa.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong><br />
on myös tavoittanut hyvin <strong>Tekes</strong>ille<br />
uudentyyppistä asiakaskuntaa sekä<br />
lisännyt merkittävästi tutkimus- ja<br />
kehittämistoiminnan volyymia siinä<br />
mukana olevissa pk-yrityksissä. Tämä<br />
on osaltaan osoituksena siitä, että <strong>ohjelma</strong>ssa<br />
on otettu riskiä ja panostettu<br />
selvästi uudentyyppisen toiminnan<br />
tukemiseen.<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>t synnyttävät geneeristä<br />
osaamista ja niiden rakenne<br />
mahdollistaa osaamisen leviämisen<br />
yksittäistä hankerahoitusta tehokkaammin.<br />
Erityisesti SISU- ja <strong>Tuotantokonseptit</strong>-ohjelmien<br />
tyyppisissä<br />
laaja-alaisiin klusterivaikutuksiin pyrkivissä<br />
ohjelmissa osaamiseen luomiseen<br />
ja tiedon siirtoon sekä laajemmin<br />
positiivisten ulkoisvaikutusten synnyn<br />
ja leviämisen edistämiseen on tarkoituksenmukaista<br />
panostaa vahvasti<br />
<strong>ohjelma</strong>llisin keinoin. Molemmissa ohjelmissa<br />
on panostettu aktivointiin ja<br />
erityyppisiin tiedon ja osaamisen siirtoa<br />
edistäviin toimiin, kuten viestintään,<br />
seminaareihin ja muihin verkostoitumistilaisuuksiin.<br />
Tästä huolimatta<br />
ohjelmien yhteisenä piirteenä on<br />
ollut, että tulosten esittelyä ja osaamisen<br />
siirtoa hankkeiden välillä olisi kaivattu<br />
enemmän.<br />
SISU 2010 ja <strong>Tuotantokonseptit</strong>ohjelmien<br />
arviointiraportti julkaistiin<br />
syksyllä 2010, eli noin vuosi ennen <strong>ohjelma</strong>kauden<br />
päättymistä. Virallista päätöstä<br />
<strong>ohjelma</strong>n loppuarvioinnin suhteen ei<br />
oltu tätä kirjoitettaessa tehty, mutta sen<br />
tuoma lisäarvo jäisi tuoreesta loppuarvioinnista<br />
johtuen todennäköisesti vähäiseksi.<br />
Osin näillä perusteilla päädyttiin<br />
laatimaan tämä loppuraportti sisällöltään<br />
enemmän <strong>ohjelma</strong>kokonaisuutta<br />
kuin yksittäisiä projekteja esitteleväksi.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
tärkeimmät tulokset:<br />
••<br />
Tuotantokonsepti-käsitettä vakiinnutettiin<br />
ja levitettiin, sekä sitä kautta<br />
kirkastettiin tuotannon strategisen<br />
suunnittelun yleistä merkitystä.<br />
••<br />
Tuotannon strategista asemaa ja<br />
merkitystä vahvistettiin myös niillä<br />
toimialoilla, joissa sitä ei perinteises-<br />
14
ti ole tunnistettu olennaisena kilpailukykytekijänä.<br />
••<br />
Yritykset ovat saaneet uutta tietoa<br />
globaalien tuotantoverkostojen<br />
hyödyntämiseen liittyvistä mahdollisuuksista<br />
ja haasteista.<br />
••<br />
Globaaleissa verkostoissa jo toimivat<br />
yritykset ovat <strong>ohjelma</strong>n hankkeissa<br />
pystyneet kehittämään liiketoimintaansa<br />
ja kannattavuuttaan mm. tehostamalla<br />
ja laajentamalla verkostoyhteistyötä.<br />
••<br />
Ohjelman puitteissa on kehitetty<br />
”puhtaalta pöydältä” uusia toimintamalleja<br />
ja rooleja Suomessa toimiville<br />
tehtaille. Uusien mallien mukaisia<br />
tehtaita on myös rakennettu, jolloin<br />
Suomeen on syntynyt kokonaan uutta<br />
tuotantoa, sitä on siirtynyt takaisin<br />
Suomeen tai kaavailut tuotannon siirtämiseksi<br />
muualle on keskeytetty.<br />
••<br />
Ohjelma on tuonut esiin hankintatoimen<br />
tärkeyden ja tilan välisen<br />
epäsuhteen ja käynnistänyt toimenpiteitä<br />
tilanteen korjaamiseksi hankintatoimen<br />
tutkimusta ja koulutuksen<br />
kehittämällä. Ohjelmassa käynnistynyt<br />
ProHankinta-työryhmä on<br />
antanut hankintatoimen kehittämiseen<br />
uudenlaista tarmoa ja luonut<br />
uusia yhteistyöverkostoja.<br />
••<br />
Suomeen on syntynyt kokonaan uudenlainen<br />
tutkimuskenttä ja <strong>ohjelma</strong>n<br />
painopistealueilla jo toimineet<br />
tutkimusryhmät ovat vahvistuneet<br />
tarjolla olleen rahoituksen avulla.<br />
••<br />
Lähes poikkeuksetta kaikki hankkeet<br />
ovat lisänneet yritysten ja tutkimusorganisaatioiden<br />
keskinäistä verkottumista.<br />
••<br />
Ohjelman asiakas ja liiketoimintalähtöinen<br />
lähestymistapa on auttanut<br />
<strong>Tekes</strong>ille uuden asiakaskunnan saamisessa<br />
mukaan kehittämis- ja tutkimustoimintaan.<br />
2.4 Tulokset painopistealueittain<br />
2.4.1 Tuotantokonsepti<br />
kilpailukykytekijänä<br />
Tämän painopistealueen tavoitteena<br />
oli kiinnittää huomiota yritysten kykyyn<br />
tuottaa asiakasarvoa globaaleissa arvoverkoissa.<br />
Oman tuotannon lisäksi on<br />
pystyttävä hyödyntämään arvoketjun<br />
eri vaiheista ostettavia palveluja. Hankinnoissa<br />
on pystyttävä hyödyntämään<br />
niin toimittajien erikoisosaamista kuin<br />
omaa valmistusta kilpailukykyisempiä<br />
alihankkijoita (low cost sourching). Lisäksi<br />
asiakastarjontaa täydennetään<br />
tarvittaessa myös jakelupäässä erilaisilla<br />
elinkaaripalveluilla.<br />
Teema oli esillä ainakin epäsuorasti<br />
kaikessa viestinnässä ja useimmissa<br />
seminaaritilaisuuksissa koko <strong>ohjelma</strong>kauden.<br />
Muun muassa yhdessä <strong>Tekes</strong>in<br />
Liito- ja DTP-ohjelmien kanssa toteutetussa<br />
seminaarissa, ”Sustainable Business<br />
Superiority – Kestävää ylivoimaa liiketoimintaan”,<br />
12.2.2009 teema oli kantavana<br />
ajatuksena yhdistettynä ekotehokkuuteen.<br />
Painopistealue oli erikseen<br />
mainittuna esillä myös <strong>ohjelma</strong>n ensimmäisellä<br />
ja kolmannella tutkimushakukierroksella<br />
teemoilla: ”Kilpailukykyisen<br />
tuotantokonseptin suunnittelun ja<br />
seurannan työkalut” ja ”Kilpailukykyiset<br />
suomalaiset tuotantokonseptit”.<br />
Tulokset painopistealueen osalta:<br />
••<br />
Ajatus asiakasarvon tuottamisesta<br />
tuotantoyrityksen menestymisen<br />
edellytyksenä on vähitellen hyväksytty<br />
ja samalla tuotantokonsepti-käsitteen<br />
merkitys on avautunut.<br />
••<br />
Rahoitetuista projekteista n. 15 %:ssa<br />
(=> 3.2.2) päällimmäisenä tavoitteena<br />
oli kilpailukyvyn lisääminen kehitettävän<br />
tuotantokonseptin avulla.<br />
Esimerkkeinä mainittakoon Enip Solutionsin,<br />
Hydrolinen, Paakkola Conveyorsin,<br />
The Switchin, ja Tanan yritysprojektit.<br />
••<br />
Hankintatoimen keskeinen osuus<br />
tuotantokonseptin toteutuksessa<br />
nousi <strong>ohjelma</strong>n aikana lähemmäs<br />
sen merkityksen edellyttämää tasoa.<br />
••<br />
Suunnitelma <strong>Tekes</strong>in uusien aktiviteettien<br />
käynnistämiseksi työotsikolla<br />
”Uudistuva teollisuus – asiakasarvoa<br />
korkean teknologian tuotteilla,<br />
tuotannolla ja palveluilla”.<br />
2.4.2 Ekotehokas tuotanto<br />
Myös tämä painopiste sisältyi jo alkuperäiseen<br />
<strong>ohjelma</strong>suunnitelmaan. Ajatuksena<br />
oli, että ekotehokkuus voitaisiin<br />
mahdollisesti liittää suomalaiseen tuotantotoimintaan<br />
yhtä kiinteästi kuin esim.<br />
laatu sveitsiläiseen. Teema nostettiin<br />
esiin viestinnässä ja seminaaritilaisuuksissa,<br />
joista esimerkkinä aiemmin mainittu<br />
”Sustainable Business Superiority”.<br />
Kuva 3. Tuotantokonsepti kattaa koko arvoketjun toimittajilta asiakkaille.<br />
Toimittajat<br />
Hankintatoimi Tuotanto Jakelu<br />
Asiakkaat<br />
15
Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella<br />
teema oli esillä otsikolla, ”Sustainable/Clean<br />
(eettinen, ekotehokas, niukkaresurssinen<br />
tuotanto)” ja kolmannella<br />
otsikolla, ”Sustainable Manufacturing –<br />
Ekotehokkaat tuotantokonseptit”.<br />
Tulokset painopistealueen osalta:<br />
••<br />
Painopistealueelle tulleiden tutkimushankehakemusten<br />
lukumäärä<br />
jäi vähäiseksi, vaikka teemaa tuotiin<br />
toistuvasti esille <strong>ohjelma</strong>n tutkimushakukierroksilla.<br />
••<br />
Ohjelmakaudelle osuneet kaksi laskusuhdannetta<br />
käänsivät yritysten<br />
orastavan mielenkiinnon ekotehokkuudesta<br />
taisteluun hupenevista tilauksista.<br />
••<br />
Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena<br />
oli vain n. 5 % (=><br />
3.2.2) rahoitetuista hankkeista.<br />
••<br />
Ekotehokkuutta kehitetään ”hiljaisesti”<br />
eturivin yrityksissä, jotta vältyttäisiin<br />
”ekovalheilta” ja maineen menetyksiltä.<br />
Asia tuli esiin mm. GlobeNethankekokonaisuuden<br />
(=> 4.1.1) työpajoissa.<br />
2.4.3 Ihminen tuotantokonseptissa<br />
Muutokset vakiintuneen yrityksen<br />
tuotantokonsepteissa aiheuttavat<br />
helposti tilanteita, joissa henkilöstö<br />
kokee asemansa uhatuksi toimintojen<br />
ulkoistuksen seurauksena. Tämä<br />
asia tunnistettiin jo <strong>ohjelma</strong>n alkuvaiheessa<br />
käydyissä hanketunnusteluissa.<br />
Lisäksi <strong>ohjelma</strong>n johtoryhmän<br />
jäsenet muistuttivat osaavan ja motivoituneen<br />
henkilöstön merkityksestä<br />
yrityksen kilpailukykytekijänä. Teema<br />
on nostettu esiin yritysten välisissä<br />
kahdenkeskisissä neuvotteluissa, joissa<br />
on erityisesti painotettu mahdollisuutta<br />
liittää <strong>Tekes</strong>in työorganisaatioiden<br />
kehittämisen rahoitusta osaksi<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-hankkeita. Teeman<br />
osalta on pidetty yhteyttä mainitusta<br />
rahoituksesta <strong>Tekes</strong>issä vastaaviin asiantuntijoihin.<br />
Koska <strong>Tekes</strong>issä on ollut<br />
käynnissä Työorganisaatioiden kehittämisen<br />
ja tutkimuksen aktivointihanke,<br />
ei suurempia erillisiä toimenpiteitä<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n puitteissa<br />
ole käynnistetty. Ohjelman alkuvaiheessa<br />
käytiin keskusteluja yhteistyömahdollisuuksista<br />
myös Työsuojelurahaston<br />
kanssa. Ohjelman toisella tutkimushakukierroksella<br />
teema, ihminen<br />
tuotantokonseptissa, oli esillä otsikolla,<br />
”Monikulttuuristen toimintaympäristöjen<br />
hallinta” ja viimeisessä kohdennetussa<br />
haussa otsikolla, ”Työn (hankintatyön)<br />
organisointi ja johtaminen”.<br />
Tulokset painopistealueen osalta:<br />
••<br />
Painospistealue ensisijaisena kehittämiskohteena<br />
oli vain n. 3 % (=><br />
3.2.2) rahoitetuista hankkeista, mutta<br />
työorganisaatioiden kehittämiseen<br />
liittyvää sisältöä on saatu huomattavasti<br />
useampiin rahoitettuihin<br />
hankkeisiin.<br />
••<br />
Esimerkkihankkeina painopistealueelta:<br />
Oppivat tuotantokonseptit<br />
(OT) (=> 4.3) ja Lean tuotantokonseptin<br />
suomalainen toteutusmalli<br />
(=>5.3).<br />
••<br />
<strong>Tekes</strong>in tilastojen perusteella 15 <strong>ohjelma</strong>n<br />
yrityshankkeessa on huomioitu<br />
työorganisaatioiden kehittäminen.<br />
2.4.4 Hankintatoimen<br />
kehittäminen<br />
Syksyllä 2009 käydyt keskustelut hankintatoimen<br />
tilasta ja kehittämisestä<br />
mm. työ- ja elinkeinoministeriön (TEM)<br />
sekä Laatukeskus Excellence Finlandin<br />
kanssa johtivat asioiden tilaa ja tarvittavia<br />
toimenpiteitä pohtivan tilaisuuden<br />
koolle kutsumiseen 12.1.2010 <strong>Tekes</strong>issä.<br />
Aihealue otettiin välittömästi myös<br />
yhdeksi <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
painopistealueista, minkä seurauksena<br />
järjestettiin keväällä 2010 ensimmäinen<br />
ja myöhemmin syksyllä toinen hankintatoimen<br />
kehittämiseen liittyvä kohdennettu<br />
haku.<br />
Tulokset painopistealueen osalta:<br />
••<br />
Perustettiin ProHankinta-työryhmä,<br />
jonka toiminta on vakiintunut eri<br />
tahoja yhdistäväksi vapaaehtoiseksi<br />
yhteistyömalliksi (=> 3.3.4 Verkostoyhteistyö).<br />
••<br />
Verkkosivusto www.hankintatoimi.fi<br />
uudistettiin ProHankinta-työryhmän<br />
tiedotuskanavaksi.<br />
••<br />
Kahden kohdennetun hakukierroksen<br />
tuloksena käynnistettiin <strong>Tekes</strong>in<br />
rahoituksella reilussa vuodessa 36<br />
hankintatoimen kehittämis- ja tutkimushanketta,<br />
joiden yhteinen laajuus<br />
on n. 20 miljoonaa euroa.<br />
••<br />
Käynnistyneissä hankkeissa kehitetään<br />
muun muassa työkaluja, joita<br />
voidaan niiden valmistuttua hyödyntää<br />
hankintatoimen kehittämiseen<br />
liittyvissä kehittämishankkeissa<br />
ja koulutuksessa.<br />
2.5 Opit ja havainnot<br />
Ohjelman aihe ja<br />
toteutusajankohta<br />
Ohjelman nimeen valittu tuotantokonsepti<br />
oli <strong>ohjelma</strong>n käynnistysvaiheessa<br />
käsitteenä huonosti tunnettu ja vakiintumaton.<br />
Neljän vuoden aikana on<br />
tässä suhteessa tapahtunut edistystä.<br />
Tuotantokonsepti-sana löytyy nykyisin<br />
wikipediasta ja Tampereen teknillisessä<br />
yliopistossa (TTY) on tarjolla kurssi, jonka<br />
nimessä sana esiintyy.<br />
16
Koska <strong>ohjelma</strong>n nimi ei käsitteenä<br />
ollut kovin vakiintunut, ei sen aihealuekaan<br />
avautunut yhtä selkeästi kuin<br />
useimmissa <strong>Tekes</strong>in ohjelmissa. Näistä<br />
syistä <strong>ohjelma</strong>n lanseeraus ja mahdollisuuksien<br />
markkinointi oli aloitettava<br />
lievältä takamatkalta. Tilannetta oli<br />
omiaan hämmentämään myös pitkään<br />
rinnakkaisena jatkunut SISU 2010 -<strong>ohjelma</strong>,<br />
josta oli rahoitettu sisällöltään<br />
samankaltaisia hankkeita.<br />
Alkuvaikeuksista huolimatta <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong><br />
osoittautui nopeasti<br />
aihealueeltaan oikeaan osuneeksi<br />
kiinnittäen huomiota tuotannon strategisten<br />
kysymysten merkitykseen globaaleissa<br />
arvoverkoissa toimittaessa. Aiheen<br />
väljähkö rajaus mahdollisti myöhemmässä<br />
vaiheessa myös hankintatoimen<br />
ja siihen liittyvän osaamisen nostamisen<br />
esiin yhtenä tuotantokonsepteihin liittyvänä<br />
osa-alueena. Hankintatoimen osalta<br />
toimittiin osin proaktiivisesti, kuten<br />
SISU- ja <strong>Tuotantokonseptit</strong>-ohjelmien<br />
arviointiraportissa on todettu. Tällainen<br />
lisäys ennalta kirjoitettuun <strong>ohjelma</strong>suunnitelmaan<br />
ei välttämättä ole ollut<br />
käytäntönä, mutta on osoitus dynaamisemmasta<br />
suhteutumisesta nopeasti<br />
muuttuviin tilanteisiin.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n ajoitus<br />
osui suhdanteiden osalta haastavaan<br />
jaksoon. Ohjelmaa käynnistettäessä<br />
oli korkeasuhdanne lähestymässä<br />
huippuaan laskeakseen sitten nopeasti.<br />
Ohjelman loppukaudella tuotanto alkoi<br />
osin elpyä kohdatakseen taas vuoden<br />
2011 loppupuoliskolla Euroopan kriisitalouksista<br />
käynnistyneen epävarmuuden<br />
(=> Kuva 4)<br />
Ohjelman kannalta nopeat suhdannemuutokset<br />
toimivat kaksisuuntaisesti.<br />
Toisaalta ne korostavat sitä miten<br />
tärkeää globaaleissa arvoverkoissa<br />
toimijan on huolehtia omasta verkostostaan<br />
ja kyvystään tuottaa lisäarvoa<br />
omille asiakkailleen ja asiakkaiden asiakkaille.<br />
Toisaalta suuret suhdannevaihtelut<br />
heikentävät useimpien yritysten<br />
halukkuutta lähteä perusteellisempaan<br />
ja pitkäjänteisempään toimintojensa<br />
kehittämiseen. Korkeasuhdanteessa ei<br />
ole aikaa eikä resursseja ja laskusuhdanteessa<br />
puuttuu ensin rohkeus ja sen<br />
jälkeen usein myös taloudellinen pohja.<br />
Kokonaisuudessaan <strong>ohjelma</strong>n ajoitusta<br />
voi pitää onnistuneena. Aikaisemmin<br />
toteutettuna se ei ehkä olisi saanut<br />
sanomaansa yhtä hyvin kuuluviin.<br />
Kuva 4. Muutokset kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrässä.<br />
Kone- ja metallituoteteollisuuden tuotannon määrä<br />
Production Volume of the Mechanical Engineering<br />
17
3<br />
Toteutus<br />
3.1 Ohjelman johto <strong>ohjelma</strong>n toteutumista <strong>ohjelma</strong>n päällikön<br />
ja koordinaattorin raportoinnin<br />
3.1.1 Johtoryhmä<br />
perusteella. Johtoryhmä on tehnyt linjaavia<br />
päätöksiä <strong>ohjelma</strong>n suuntaamisesta<br />
ja toimenpiteistä määrittelemällä<br />
mm. <strong>ohjelma</strong>n painopistealueet. Lisäksi<br />
tutkimushakujen ja kohdennettujen<br />
hakujen teemat ovat olleet johtoryhmän<br />
vahvistamia. Molemmat puheenjohtajat<br />
ovat aktiivisesti osallistuneet<br />
<strong>ohjelma</strong>n vuosiseminaarin ja muiden<br />
tapahtumien toteuttamiseen.<br />
Johtoryhmän jäsenten välisen tiedonvaihdon<br />
mahdollistamiseksi kokousten<br />
alkuun on liitetty lyhyet toimialakatsaukset,<br />
joissa jäsenet ovat kertoneet<br />
talouden yleisistä näkymistä. Osa kokouksista<br />
on toteutettu yritysvierailuina.<br />
<strong>Tekes</strong> nimitti <strong>ohjelma</strong>lle johtoryhmän,<br />
johon koottiin tarkoituksellisesti varsin<br />
laaja edustus eri toimialoilta ja intressiryhmistä.<br />
Johtoryhmän puheenjohtajana<br />
on koko ajan toiminut hallituksen puheenjohtaja<br />
Liisa Leino Leinovalu Oy:stä<br />
ja varapuheenjohtajana toimitusjohtaja<br />
Ilkka Pohjoismäki SPU Systems Oy:stä.<br />
Heidän lisäkseen johtoryhmän jäseninä<br />
ovat koko <strong>ohjelma</strong>kauden olleet: Petri<br />
Helo, Vaasan Yliopisto, Keijo Mäkelä, Ensto<br />
Oy, Matti Rasimus, Finpro ry, ja Seppo<br />
Torvinen, Tampereen teknillinen yliopisto.<br />
Johtoryhmään ovat eri ajanjaksoina<br />
kuuluneet myös: Juha Gröhn, Atria<br />
Oyj, Sari Hakkarainen, HUB Logistics Oy/<br />
Fazer Oy, Katariina Kemppainen, Nokia<br />
Oyj, Jukka Konttinen, ABB Oyj, Ketty<br />
Kortelainen, Nokia Siemens Networks<br />
Oy/Talent Partners Oy, Fredrik Nordström,<br />
ABB Oyj/Wartsila Oyj, Harri Pakka,<br />
E J Hiipakka Oy, Jouko Reijonen ja Kari<br />
Sairo, Metallityöväenliitto ry<br />
<strong>Tekes</strong>istä johtoryhmän työskentelyyn<br />
ovat osallistuneet <strong>ohjelma</strong>sta<br />
vastaavana johtajana toimialajohtaja<br />
Lauri Ala-Opas ja <strong>ohjelma</strong>n päällikkönä<br />
johtava-asiantuntija Juha Suuronen.<br />
Ohjelman koordinaattori Ismo Mäkinen<br />
on toiminut johtoryhmän sihteerinä.<br />
Johtoryhmä kokoontui <strong>ohjelma</strong>kauden<br />
aikana kaikkiaan 12 kertaa.<br />
Johtoryhmän kokouksissa on seurattu<br />
3.1.2 <strong>Tekes</strong>-tiimi<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>lle nimitettiin<br />
sen käynnistysvaiheessa <strong>Tekes</strong>in<br />
asiantuntijoista koottu <strong>ohjelma</strong>tiimi.<br />
Ohjelmapäällikön ja <strong>ohjelma</strong>sta vastaavan<br />
tiedottajan lisäksi tiimi koostui seitsemästä<br />
eri toimialojen asiantuntijasta<br />
<strong>Tekes</strong>in verkostossa.<br />
••<br />
Tuotantoliiketoiminta, verkostomainen<br />
tuotanto-toiminta, tuotannon<br />
suunnittelu ja ohjaus, CIM, telakkateollisuus,<br />
Rauli Hulkkonen, <strong>Tekes</strong>.<br />
••<br />
Puutuoteteollisuus, huonekaluteollisuus,<br />
rakennusteollisuus, tuote- ja<br />
tuotantoteknologia, pk-liiketoiminta,<br />
kasvuyritykset, Antti Ahonen, Etelä-Pohjanmaan<br />
ELY-keskus.<br />
••<br />
Elintarviketeollisuus ja kemialliset<br />
prosessit, Heikki Aro, Varsinais-Suomen<br />
ELY-keskus.<br />
••<br />
Elektroniikan valmistus, Martti Huolila,<br />
Varsinais-Suomen ELY-keskus.<br />
••<br />
Uusiutuvat energiat, energian tuotantoteknologiat,<br />
hajautetut energiajärjestelmät,<br />
Mauri Marjaniemi,<br />
Keski-Suomen ELY-keskus.<br />
••<br />
Rakennustekniikka, talonrakentaminen,<br />
teollinen rakentaminen, rakennustuotteet,<br />
Lasse Pöyhönen, Pirkanmaan<br />
ELY-keskus.<br />
••<br />
Kone- ja metallituotteet, Jarmo Raittila,<br />
Pirkanmaan ELY-keskus.<br />
••<br />
Viestintä, Sanna Karvonen, <strong>Tekes</strong><br />
(2007–2010) ja Tiina Lifländer, <strong>Tekes</strong><br />
(2010–<strong>2012</strong>)<br />
Pääosin eri ELY-keskuksissa toimivat<br />
asiantuntijat ovat osallistuneet omien<br />
osaamisalueidensa hankkeiden käsittelyyn<br />
ja tutkimushankkeiden johtoryhmien<br />
kokouksiin. Tiimiläisten ja myös<br />
muiden <strong>Tekes</strong>in asiantuntijoiden kanssa<br />
on järjestetty myös esittelykäyntejä<br />
yrityksiin sekä alueellisia aktivointitilaisuuksia.<br />
3.1.3 Koordinointiprojekti<br />
Koordinointiprojektin toteuttajaksi valittiin<br />
kesällä 2007 järjestetyn tarjouskilpailun<br />
perusteella Consello Consulting<br />
Oy Vantaalta. Ohjelman koordinaattorina<br />
on toiminut DI Ismo Mäkinen, jolla<br />
on aiempaa kokemusta niin <strong>Tekes</strong>in asi-<br />
18
antuntijana, <strong>ohjelma</strong>päällikkönä kuin<br />
useiden erilaisten <strong>ohjelma</strong>kokonaisuuksien<br />
koordinaattorina. Alkuvaiheessa<br />
koordinaattoria avusti tiedottamisessa<br />
ja tilaisuuksien järjestelyissä niin ikään<br />
useammissa <strong>Tekes</strong>in ohjelmissa kokemusta<br />
hankkinut Leena Roine.<br />
3.2 Projektitoiminta ja<br />
rahoitus<br />
3.2.1 Tutkimushaut<br />
Ohjelman puitteissa järjestettiin kaksi<br />
aiehakukierrosta vuonna 2008 sekä viisi<br />
varsinaista hakukierrosta. Vuonna 2008<br />
toteutetut kaksi aiehakukierrosta tuottivat<br />
suhteellisen vähän uusia aikeita,<br />
joten kaksivaiheisesta menettelystä<br />
luovuttiin työläänä ja hankkeiden käynnistymistä<br />
hidastuttavana.<br />
Kaiken kaikkiaan viiden hakukierroksen<br />
tuloksena <strong>Tekes</strong> teki <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
puitteissa 40 kpl<br />
positiivisia tutkimusrahoituspäätöksiä.<br />
Ensimmäisellä aiehakukierroksella<br />
keväällä 2008 haettiin uusia tutkimushankkeita<br />
erityisesti seuraavilta alueilta:<br />
1. Tulevaisuuden suomalaiset tuotantokonseptit<br />
––<br />
Uusien tuotantokonseptien etsiminen<br />
eri liiketoiminta-alueiden<br />
osaamisen pohjalta<br />
––<br />
Mitä on odotettavissa teollisuuspuistojen,<br />
prototyyppituotannon,<br />
Kiina ilmiön yms. jälkeen<br />
––<br />
Kestävän kehityksen vaatimukset<br />
ja mahdollisuudet tuotantokonsepteille.<br />
2. Kilpailukykyisen tuotantokonseptin<br />
suunnittelun ja seurannan työkalut<br />
––<br />
Kilpailukykyisen tuotantokonseptin<br />
erityispiirteet<br />
––<br />
Hankintatoimi, ”make or buy”,<br />
strateginen resurssien hallinta<br />
––<br />
Strategisen sijoittautumispäätöksen<br />
työkalut<br />
––<br />
Benchmarking-työkalut ja osallistuminen<br />
kansainvälisiin vertailututkimushankkeisiin<br />
(esim.<br />
Global Manufacturing Research<br />
Group)<br />
––<br />
Pk-yritysten erityistarpeet<br />
3. Hajautetun tuotannon hallinta<br />
––<br />
Hajautetun, dynaamisesti rakentuvan<br />
tuotantoverkoston hallinta<br />
––<br />
Osa- ja alihankkijoiden ja muiden<br />
yhteistyökumppanien toimintatapojen<br />
ja tietojärjestelmien<br />
integrointi.<br />
Ajatuksena oli löytää heti aluksi uusia<br />
malleja tuotantokonsepteille sekä käynnistää<br />
työkalukehitys <strong>ohjelma</strong>n tulevia<br />
vaiheita varten.<br />
Toisella aiehakukierroksella, 22.9.–27.<br />
10.2008, haettiin uusia tutkimushankkeita<br />
rahoitettavaksi vuoden 2009<br />
määrärahoista erityisesti seuraavilta<br />
<strong>ohjelma</strong>n johtoryhmän 12.9.2008 määrittelemiltä<br />
alueilta:<br />
1. Monikulttuuristen toimintaympäristöjen<br />
hallinta.<br />
––<br />
Miten hallita erilaisiin kulttuuriympäristöihin<br />
hajautettua tuotantoa<br />
––<br />
Monikulttuurisuus kotimaisessa<br />
tuotantoympäristössä<br />
––<br />
Erityishaasteena asiakasrajapinnassa<br />
tuotettavat asennus- ja<br />
jälkimarkkinointipalvelut<br />
Monikulttuurisuus on tullut pysyväksi<br />
nykyaikaisten toimintaympäristöjen<br />
osaksi. Tuotantoa hajautetaan<br />
eri puolille maailmaa, asiakkaita<br />
saattaa olla lähes kaikkialla ja<br />
kotimaisissakin tuotantolaitoksissa<br />
työskentelee useita eri kansallisuuksia<br />
edustavia työntekijöitä. Millaisia<br />
menetelmiä ja työkaluja voidaan<br />
käyttää monikulttuuristen toimintaympäristöjen<br />
asettamien haasteiden<br />
hallitsemiseksi. Tarkasteltavia<br />
asioita tässä aihepiirissä voivat olla<br />
mm. tuotannon ohjaus, työohjeet,<br />
laadun hallinta, jäljitettävyys, toimitusaikojen<br />
hallinta, henkilöstön hallinta,<br />
tietoturva, sopimukset jne.<br />
2. Sustainable/Clean (eettinen, ekotehokas,<br />
niukkaresurssinen) tuotanto<br />
––<br />
Tuotannon ekologinen jalanjälki.<br />
––<br />
Milloin ja millä perusteilla tuotannon<br />
jalanjäljestä tulee yrityksen<br />
kilpailutekijä<br />
––<br />
Heräävätkö asiakkaat ennen<br />
lainsäädäntöä<br />
––<br />
Muuttuvatko tuotantoverkostojen<br />
rakenteet<br />
Tässä aihepiirissä on tavoitteena selvittää<br />
kestävään kehitykseen liittyviä<br />
trendejä sekä niiden vaikutusta<br />
suomalaisiin tuotantokonsepteihin.<br />
Tavoitteena on löytää keinot, joilla<br />
suomalaiset yritykset voivat ottaa<br />
ympäristön huomioivia ja asiakaskunnan<br />
edellyttämiä tuotantokonsepteja<br />
käyttöönsä kustannustehokkaasti.<br />
Hankkeissa tarkastellaan<br />
kestävän tuotannon nykytilaa, määritelmiä,<br />
mittaamista ja millä tavoin<br />
ympäristön huomioiminen tuotantokonseptissa<br />
parantaa yrityksen kilpailukykyä.<br />
3. Ubiquitos Manufacturing. Real Time<br />
Enterprise – tiedon keruu ja hallinta<br />
hajautetuissa tuotantoverkostoissa.<br />
––<br />
Miten varmistaa tiedon läpinäkyvyys<br />
ja yhteensopivuus eri<br />
ympäristöissä<br />
––<br />
Tiedonhallinta – ulkoistettu palvelu<br />
vai tuotantoyrityksen ydinosaamista<br />
Aihepiirissä toivotaan keskityttävän<br />
tietoteknisiin ratkaisuihin, joilla ha-<br />
19
jautetun tuotannon tilasta saadaan<br />
mahdollisimman reaaliaikainen kuva,<br />
ja joilla eri aikavyöhykkeillä olevaa<br />
tuotantoa voidaan ohjata tehokkaasti.<br />
Lisäksi halutaan käsiteltävän<br />
kysymyksiä miten yrityksen tuotantokonseptin<br />
rakenne ja yrityksen<br />
paikka arvoketjussa vaikuttavat tietoteknisiin<br />
ratkaisuihin.<br />
4. Tuotantokonseptien logistiikka (tiedon<br />
ja tavaran)<br />
––<br />
Muuttuuko kuljetusmuotojen<br />
välinen työnjako<br />
––<br />
Energiakustannusten ja palvelutasovaatimusten<br />
vaikutus tuotantoverkostojen<br />
logistiikkaan<br />
––<br />
Hankintatoimen rooli nyt ja tulevaisuudessa<br />
––<br />
Jatkuuko ulkoistustrendi vai palataanko<br />
itse tuotettuihin logistiikkapalveluihin<br />
––<br />
Tuotteiden elinkaarihallinnan<br />
vaikutukset<br />
Logistiikka, toimitusketjujen hallinta<br />
(SCM) ja hankintatoimi ovat oleellisia<br />
tuotantokonseptin osa-alueita<br />
ja yrityksen menestymisen kannalta<br />
erittäin keskeisiä osaamisalueita.<br />
Kuljetustarpeet ja -kustannukset<br />
voivat muuttua nopeastikin, kuljetuksista<br />
seuraa viiveitä ja kuljetusten<br />
ohjaaminen/seuranta asettaa haasteita.<br />
Logistiikka voi ulottua raaka-aine-<br />
ja komponenttihankinnoista aina<br />
tuotteen toimitukseen, huoltoon<br />
ja kierrätykseen saakka. Aihepiirissä<br />
on tarkoitus tuottaa uutta tietoa ja<br />
osaamista tuotantokonseptin kokonaislogistiikan<br />
suunnittelun ja hallinnan<br />
tueksi.<br />
Toisella hakukierroksella asetettiin jo<br />
kunnianhimoisempia tavoitteita aiempien<br />
varsin teknologia- ja työkalupainotteisten<br />
teemojen rinnalle. Vastaanotto<br />
tutkijoiden suunnalta ei kuitenkaan<br />
ollut odotetun aktiivinen, joten<br />
seuraava hakukierros avattiin jo varsin<br />
aikaisessa vaiheessa.<br />
Kolmas varsinainen tutkimushaku<br />
29.6.–20.11.2009<br />
1. Yritysten olemassa olevan tilaus-toimitusketju<br />
(hankinta-valmistus-jakelu)<br />
kokonaisuuden kilpailukyvyn<br />
kehittäminen. Pääpaino on pk-yritysten<br />
tuotannon ja tuotantoverkoston<br />
kilpailukyvyn parantamisessa.<br />
Mihin asioihin pk-yritysten pitäisi<br />
kiinnittää huomiota ja miten ongelmakohtia<br />
tulisi kehittää.<br />
2. Tuotantokonseptien joustavuus ja<br />
ketteryys – miten mukautua nopeisiin<br />
ja vaikeasti ennakoitaviin kysynnän<br />
muutoksiin ja asiakkaiden<br />
muuttuviin tarpeisiin. Millaisia vaatimuksia<br />
laskusuhdanteen jälkeinen<br />
nousu asettaa valmistavalle teollisuudelle<br />
erityisesti Suomessa Millaisia<br />
valmiuksia yritysten tulee kehittää<br />
ollakseen kilpailijoita paremmassa<br />
asemassa uuden kasvun alettua.<br />
3. Sustainable Manufacturing – Ekotehokkaat<br />
tuotantokonseptit. Miten<br />
sovittaa globaaleissa tuotantoverkostoissa<br />
yhteen kestävän kehityksen<br />
periaatteet ja jatkuvat kustannuspaineet<br />
Jotta Suomi saavuttaisi<br />
Sustainable Manufacturing teemassa<br />
kansainvälisen kärjen, on tutkimusyhteistyö<br />
alan kansainvälisten<br />
huippujen kanssa erityisen tärkeää<br />
juuri tässä aihepiirissä.<br />
4. Kilpailukykyiset suomalaiset tuotantokonseptit.<br />
Suomalainen yritys tekee<br />
perinteisesti laadukkaita tuotteita<br />
ympäristöä ja ihmisiä kunnioittaen,<br />
mutta tuotteet eivät yleensä<br />
ole ns. brändituotteita. Miten suomalaisen<br />
tuotannon imagoa kohennetaan<br />
ja erityisesti, miten siitä saadaan<br />
suomalaisille yrityksille enemmän<br />
liikevaihtoa ja tuloja globaalissa<br />
kilpailussa Voiko B to B tuotteille<br />
rakentaa suomalaista brändiä Löytyykö<br />
suomalaiselle tuotanto-osaamiselle<br />
talouden murrostilanteessa<br />
uusia markkinoita "<br />
Neljäs tutkimushakukierros, hankintatoimen<br />
kehittämisen kohdennettu<br />
haku 19.2.–7.5.2010.<br />
Myös yrityksille suunnattu haku<br />
kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden<br />
hankinnan osaalueisiin.<br />
1. Toimiva ja kilpailukykyä parantava<br />
hankintatoimi teollisuuden verkottuneessa<br />
toimintamallissa. Markkinaehtoista<br />
kilpailutusta, yhteistyötä<br />
vaiko kumppanuutta Miten yrityksen<br />
ulkopuolella oleva toimittajaresurssi<br />
integroituu koko yrityksen toimintaan<br />
Arvoketjun eri toimijoiden<br />
roolit rajapinnoilla.<br />
2. Hankinnan johtamisen menetelmät,<br />
työkalut ja kannusteet. Hankintatoimen<br />
merkitys yrityksen johtamisessa<br />
ja toiminnassa. Hankinnan strategiat,<br />
toimittajien hallinta, riskien hallinta.<br />
Miten ulkoista toimittajaresurssia<br />
johdetaan ja mitataan<br />
3. Pk-yritysten hankinnan perusvalmiuksien<br />
kehittäminen. Hankintojen<br />
organisointi, kansainväliset hankinnat<br />
jne.<br />
Viides tutkimushakukierros, hankintatoimen<br />
kehittämisen kohdennettu<br />
haku 1.10.2010–31.1.2011.<br />
Myös yrityksille suunnattu haku<br />
kohdistui erityisesti seuraaviin kappaletavarateollisuuden<br />
hankinnan osaalueisiin.<br />
20
1. Toimiva ja kilpailukykyä parantava<br />
hankintatoimi teollisuuden verkottuneessa<br />
toimintamallissa. Markkinaehtoista<br />
kilpailutusta, yhteistyötä<br />
vaiko kumppanuutta Miten yrityksen<br />
ulkopuolella oleva toimittajaresurssi<br />
integroituu koko yrityksen toimintaan<br />
Arvoketjun eri toimijoiden<br />
roolit rajapinnoilla.<br />
2. Tuotantoverkostojen johtamisen<br />
menetelmät, mittarit, työkalut ja kannusteet.<br />
Ulkoisten resurssien merkitys<br />
yrityksen johtamisessa ja toiminnassa.<br />
Verkostoyhteistyön strategiat,<br />
toimittajien valinta, yhteistyön<br />
syvyys, riskien hallinta. Miten ulkoista<br />
toimittajaresurssia johdetaan ja<br />
mitataan Miten toimittaja otetaan<br />
mukaan esim. t&k-työhön.<br />
3. Pk-yritysten hankinnan perusvalmiuksien<br />
kehittäminen. Hankintojen<br />
organisointi, kansainväliset hankinnat<br />
jne.<br />
4. Työn organisointi ja johtaminen.<br />
Työnteon tapojen ja johtamisen kehittämisen<br />
sekä jatkuvan oppimisen<br />
varmistaminen globaaleissa tuotantoverkostoissa.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n projektien<br />
valinnassa käytettiin <strong>Tekes</strong>in normaaleja<br />
yritys- ja tutkimusprojektien rahoituskriteerejä.<br />
Projekteja arvioitaessa kiinnitettiin<br />
huomiota, mitä projekti hyötyy<br />
<strong>ohjelma</strong>sta ja mitä <strong>ohjelma</strong> hyötyy<br />
projektista. Ohjelman edetessä kriteerit<br />
siis muuttuivat olemassa olleen projektikannan<br />
kehittymistä ja <strong>ohjelma</strong>n painopisteiden<br />
muutoksia myötäillen.<br />
Hakijoille korostettiin <strong>ohjelma</strong>n<br />
alusta alkaen, että edettäessä kohti<br />
tehokasta tuotantoa ja tuotantokonsepteja<br />
tulee huomioida, että seuraavat<br />
asiat ovat selvillä tai selvitetään<br />
yrityksessä:<br />
1. Missä liiketoiminnassa ollaan, keitä<br />
ovat asiakkaat, mikä on oma sijainti<br />
arvoketjussa<br />
2. Millä tuotteilla valitussa liiketoiminnassa<br />
ollaan mukana<br />
3. Miten tuotanto saadaan mahdollisimman<br />
tehokkaasti toteuttamaan<br />
edellä mainittuja valintoja.<br />
”Ensin strategia, sitten tehokkuus”<br />
Edellä kuvattuja vaiheita voidaan toteuttaa<br />
rinnakkaisina prosesseina ja ne<br />
voivat toteutua eri liiketoiminta-alueilla<br />
eri sykleissä.<br />
Rahoituksen laajuus ja<br />
jakautuminen<br />
<strong>Tekes</strong> rahoitti <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
kautta kaikkiaan 143 projektia,<br />
joista 40 kpl tutkimushankkeita ja 103<br />
kpl yritysten kehityshankkeita. Tutkimushankkeiden<br />
kokonaislaajuus oli n.<br />
18,2 miljoonaa euroa ja <strong>Tekes</strong>in rahoitusosuus<br />
11,2 miljoonaa euroa.<br />
Vastaavasti yrityshankkeiden kokonaislaajuus<br />
oli n. 82,8 miljoonaa euroa<br />
ja <strong>Tekes</strong>in rahoitusosuus sisältäen avustukset<br />
ja lainat yhteensä 33,0 miljoonaa<br />
euroa, 40 %.<br />
Kaikki hankkeet eivät toteudu<br />
suunnitelmien tai <strong>Tekes</strong>in rahoituspäätöksen<br />
mukaisesti. Siitä huolimatta<br />
voidaan arvioida <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
hankkeiden noin 100 miljoonan<br />
euron kokonaislaajuuden saavuttavan<br />
<strong>ohjelma</strong>suunnitelmassa esitetyn tavoitteen<br />
91,5 miljoonaa euroa.<br />
Kuva 5 osoittaa viitteellisesti miten<br />
rahoitetut projektit ovat jakautuneet<br />
niiden pääasiallisen sisällön mukaisesti.<br />
Jakoa on pidettävä vain suuntaa<br />
antavana, sillä kaikki hankkeen sisältävät<br />
todennäköisesti piirteitä kaikista<br />
aihealueista ja esimerkiksi yrityshankkeissa<br />
lopullisena tavoitteena on aina<br />
kilpailukyvyn kehittäminen.<br />
Kuva 5. Rahoitettujen projektien jakautuminen aihealueen mukaan.<br />
3.2.2 Projektirahoitus<br />
Projektien valintakriteerit<br />
uusi<br />
konsepti<br />
40 %<br />
verkostot<br />
10 % hankinta<br />
16 %<br />
tekniikka<br />
11 %<br />
kilpailutekijä<br />
15 %<br />
sust mfg<br />
5 %<br />
ihminen<br />
3 %<br />
21
Kuva 6. Hakemusten jakautuminen maakunnittain.<br />
50<br />
45<br />
40<br />
35<br />
30<br />
25<br />
20<br />
15<br />
10<br />
5<br />
0<br />
Tuotekehitys kpl<br />
Tutkimus kpl<br />
Etelä-Karjala<br />
Etelä-Pohjanmaa<br />
Etelä-Savo<br />
Häme<br />
Itä-Uusimaa<br />
Keski-Pohjanmaa<br />
Keski-Suomi<br />
Kymenlaakso<br />
Lappia<br />
Pirkanmaa<br />
Pohjanmaa<br />
Pohjois-Karjala<br />
Pohjois-Pohjanmaa<br />
Pohjois-Savo<br />
Päijät-Häme<br />
Satakunta<br />
Uusimaa<br />
Varsinais-Suomi<br />
Kuva 6 näyttää miten hakemuksia<br />
on tehty eri maakunnista. Tutkimushankkeiden<br />
osalta Aalto-yliopisto,<br />
Tampereen teknillinen yliopisto ja Lappeenrannan<br />
teknillinen yliopisto ovat<br />
nostaneet kotimaankuntansa kärkeen<br />
yhdessä VTT:n eri yksiköiden kanssa.<br />
3.3 Seminaaritoiminta<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n käynnistystilaisuus<br />
järjestettiin 13.2.2008 ja<br />
sen jälkeen vuosiseminaarit ovat olleet<br />
suunnilleen samaan aikaan helmikuussa.<br />
Vuosiseminaareille, samoin kuin loppuseminaarisarjan<br />
tilaisuuksille, on pyritty<br />
löytämään omat teemansa. Vuonna<br />
2009 ”oma” vuosiseminaari korvattiin<br />
yhdessä <strong>Tekes</strong>in Liito- ja DTP-ohjelmien<br />
kanssa järjestetyllä tilaisuudella ”Sustainable<br />
Business Superiority”.<br />
Vuosiseminaarien lisäksi on yksin<br />
ja yhdessä yhteistyökumppaneiden<br />
kanssa järjestetty erilaisia teematilaisuuksia.<br />
Lisäksi on <strong>ohjelma</strong>n ja sen tulosten<br />
markkinoimiseksi on osallistuttu<br />
muiden järjestämiin tilaisuuksiin. Näitä<br />
tilaisuuksia on kuvattu tarkemmin myöhemmin<br />
tässä kappaleessa.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> on<br />
vuoden 2011 loppuun mennessä ollut<br />
esillä yhteensä 47:ssa omassa tai muiden<br />
järjestämässä seminaarissa ja tapahtumassa,<br />
joissa <strong>ohjelma</strong>n viestiä on<br />
välitetty lähes 5 000 henkilölle.<br />
Luettelo eri tapahtumista ja niiden<br />
osanottajamääristä on liitteessä 1.<br />
3.3.1 Vuosiseminaarit<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n käynnistystilaisuus<br />
järjestettiin Espoon Hanasaaressa<br />
13.2.2008. Varsinaiset vuosiseminaarit<br />
järjestettiin sen jälkeen seuraavin<br />
otsikoin:<br />
••<br />
”Sustainable Business Superiority – Kestävää<br />
ylivoimaa liiketoimintaan”, Helsingissä<br />
Finlandia-talolla 12.2.2009.<br />
<strong>Tekes</strong>in Liito – Uudistuva liiketoiminta<br />
ja johtaminen, <strong>Tuotantokonseptit</strong><br />
ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien<br />
yhteinen tapahtuma.<br />
••<br />
”Suomalainen tuotanto murroksessa<br />
– Finnish Manufacturing in Transition”<br />
Espoossa kongressikeskus Dipolissa<br />
10.2.2010.<br />
••<br />
”Hanki hyvin – johda verkostosi menestykseen”,<br />
Vantaalla Tiedekeskus<br />
Heurekassa 17.2.2011.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n loppuseminaari<br />
päätettiin hajauttaa kolmen eri<br />
tilaisuuden muodostamaksi seminaarisarjaksi,<br />
jotka toteutetaan seuraavasti:<br />
••<br />
”Kilpailuvoimaa verkostoista”, Kuopio<br />
1.11.2011, Scandic Kuopio<br />
••<br />
”Uudet tuotantokonseptit”, Tampere<br />
13.12.2011, Tampere talo<br />
••<br />
”Tuotantoverkoston strateginen suunnittelu”,<br />
Vantaa, 14.2.<strong>2012</strong>, Rantasipi<br />
Airport Congress Center<br />
Tällä ratkaisulla mahdollistetaan tulosten<br />
vieminen lähelle niitä yrityksiä,<br />
joilla ei ole halua matkustaa seminaarin<br />
vuoksi pääkaupunkiseudulle.<br />
22
Kuva 7. Kun teeman ja esiintyjien valinta onnistuvat voi myös palaute olla positiivinen.<br />
Ohjelman väliarviossa arvioitsijat totesivat:<br />
”<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> on myös<br />
tavoittanut hyvin <strong>Tekes</strong>ille uudentyyppistä<br />
asiakaskuntaa sekä lisännyt merkittävästi<br />
tutkimus- ja kehittämistoiminnan<br />
volyymia siinä mukana olevissa<br />
pk-yrityksissä.”<br />
3.3.2 Alue- ja teemaseminaarit<br />
Vuosiseminaareja täydentänyt seminaaritoiminta<br />
voidaan jaotella tavoitteidensa<br />
mukaan seuraaviin ryhmiin.<br />
Ohjelman markkinointi<br />
Ohjelman markkinoinnin ensisijaisena<br />
tavoitteena on kannustaa yrityksiä ja<br />
tutkimusorganisaatioita tekemään uudenlaista<br />
t&k&i-työtä ja huomioimaan<br />
<strong>ohjelma</strong>n tavoitteiden mukaisia teemoja<br />
omassa toiminnassaan. Tuotantokonseptien<br />
tapauksessa tavoitteena oli saada<br />
tuotantoyrityksiä miettimään omaa<br />
kilpailukykyään asiakasarvon tuottamisen<br />
ja sitä tukevan tuotantokonseptin<br />
kautta. Markkinoinnin myötä tuodaan<br />
esiin <strong>ohjelma</strong>n tarjoamia rahoitus- ym.<br />
palveluja ja innostetaan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia<br />
hyödyntämään niitä.<br />
Markkinointiseminaarien järjestämisessä<br />
hyödynnettiin laajaa yhteistyöverkostoa,<br />
muita <strong>Tekes</strong>in ohjelmia,<br />
alueellisia toimijoita ja aatteellisia yhdistyksiä<br />
kuten RFID Lab Finland ry. Yhteistyön<br />
avulla pystyttiin paitsi jakamaan<br />
järjestelytyötä ja kustannuksia myös<br />
hyödyntämään yhteistyökumppaneiden<br />
markkinointikanavia. Olennaista<br />
on myös se, että yhteistyökumppanit<br />
ovat eräänlaisia tiedonvälityksen solmupisteitä,<br />
joiden kautta tietoa välittyy<br />
myös yhdessä toteutettujen aktiviteettien<br />
jälkeen.<br />
Markkinointimielessä osallistuttiin<br />
tai järjestettiin tilaisuuksia mm. seuraavilla<br />
paikkakunnilla: Joensuu, Jyväskylä,<br />
Kotka, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori,<br />
Rauma, Turku ja Uusikaupunki.<br />
Merkittävä ansio tällaisesta tuloksesta<br />
on luettava yhteistyöverkostojen ja<br />
yhdessä niiden kanssa toteutettujen<br />
seminaarien ansioksi muuta viestintää<br />
väheksymättä.<br />
Teematilaisuudet<br />
Osalla järjestetyistä tilaisuuksista oli<br />
markkinointiaspektin lisäksi selkeä<br />
teema ja vuosiseminaareja rajatumpi<br />
kohderyhmä, jolle <strong>ohjelma</strong>n tavoitteita<br />
tukevaa tietoa välitettiin.<br />
Yhtenä onnistuneimmista tilaisuuksista<br />
voidaan mainita yhdessä Suomen<br />
Tuotannonohjausyhdistys STO ry:n<br />
kanssa 29.4.2009 Tampereella toteutettu:<br />
”Lean & Co – työkaluja tuotannon tehostamiseen”.<br />
Tilaisuuteen osallistui 175<br />
henkeä ja heiltä saatu palaute kertoi<br />
että seminaari oli sekä tarpeellinen että<br />
onnistunut.<br />
Teematilaisuuksia järjestettiin mm.<br />
kansainvälistymiseen liittyen jakamaan<br />
tietoa kansainvälisistä mahdollisuuksista<br />
mm. Intiassa, Afrikassa ja Saksassa.<br />
Omien tilaisuuksien lisäksi on markkinoitu<br />
ja pienessä mitassa myös tuettu<br />
<strong>ohjelma</strong>n tavoitteita palvelevia yhteistyökumppaneiden<br />
tilaisuuksia.<br />
Myös vuosiseminaarit on pyritty<br />
valjastamaan tiedon jakamiseen valittujen<br />
teemojen kautta. Koska niillä on<br />
23
kuitenkin tavoiteltu suurempaa yleisöä,<br />
on myös jaettu tieto jäänyt yleisemmälle<br />
tasolle.<br />
Ohjelman väliarviossa arvioitsijat totesivat:<br />
”Ohjelmaan kuuluminen on myös lisännyt<br />
ja tehostanut organisaatioiden<br />
ja muiden toimijoiden välistä tiedon ja<br />
teknologian siirtoa, vahvistanut organisaatioiden<br />
teknologista tai toimialatietämykseen<br />
liittyvää osaamispohjaa<br />
sekä selventänyt organisaation omaa<br />
roolia arvoketjussa.”<br />
3.3.3 Round table -tilaisuudet<br />
Yhtenä <strong>ohjelma</strong>llisena toimenpiteenä<br />
kokeiltiin <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>ssa<br />
myös omaa Round Table -konseptia.<br />
Tavoitteena oli luoda yksi ”exlusive”-lisäarvopalvelu<br />
<strong>ohjelma</strong>ssa mukana oleville<br />
tahoille, johtoryhmälle ja yritys- tai tutkimusprojekteihin<br />
osallistuville. Valitulle<br />
ajankohtaiselle teemalle valittiin asiantunteva<br />
alustaja ja tilaisuuteen osallistui<br />
alle 20 hengen joukko sinne erikseen<br />
kutsuttuja henkilöitä. Seuraavat tilaisuudet<br />
toteutettiin Radisson Plaza Hotellissa<br />
Helsingin keskustassa.<br />
••<br />
”Yrityspuistot toimitusverkoston kehittämisessä”,<br />
15.10.2008. Tilaisuuden<br />
moderaattorina ja alustajana toimi<br />
dosentti Jussi Heikkilä TKK:sta.<br />
••<br />
”Tuotantoyrityksen varautuminen kysynnän<br />
vaihteluihin”, 26.1.2009. Alustajana<br />
tutkija Aki Laiho TKK:n BIT-tutkimuskeskuksesta.<br />
••<br />
”Kannattavuutta ja kilpailuetua hankinnoilla<br />
alemman kustannustason<br />
maista – käytännön ratkaisuja ja tuloksia”,<br />
2.3.2009, alustajana Talent<br />
Partnersin johtaja Ismo Anttila.<br />
••<br />
”Tuotannon kustannuslaskenta”, 25.8.<br />
2009 alustajana erikoistutkija Jari Paranko<br />
TTY.<br />
Lisäksi vastaavia tilaisuuksia suunniteltiin<br />
mm. hinnoittelu- ja make or buy<br />
-aiheista. Pyrkimys haastaa yritykset<br />
jakamaan omia kokemuksiaan ja oppimaan<br />
muilta ei täysin onnistunut. Kokeiltu<br />
Round Table -konsepti osoittautui<br />
hyötyyn nähden kalliiksi ja työlääksi<br />
toteuttaa, joten siitä luovuttiin.<br />
3.3.4 Verkostoyhteistyö<br />
Ohjelmaan liittyvien tilaisuuksien järjestelyjen,<br />
<strong>ohjelma</strong>n markkinoinnin ja hankeaktivoinnin<br />
on tehty yhteistyötä mm.<br />
ELY-keskusten ja paikallisten kehittämisyhtiöiden<br />
kanssa win win -periaatteella.<br />
Verkostoyhteistyössä havaittujen<br />
ja niissä syntyneiden hankeaihioiden<br />
ensisijaisena tavoitteena on ollut aikaansaada<br />
<strong>Tekes</strong>in ja <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
tavoitteiden mukaista<br />
kehitystoimintaa riippumatta siitä onko<br />
käynnistynyt <strong>Tekes</strong>in rahoittamia hankkeita,<br />
tai ovatko ne mahdollisesti päätyneet<br />
johonkin toiseen <strong>ohjelma</strong>an.<br />
Laajinta ja pitkäjänteisintä yhteistyö<br />
on ollut seuraavien tahojen kanssa.<br />
Osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry<br />
Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LO-<br />
GY ry tarjoaa jäsenilleen verkoston sekä<br />
palveluita osaamisen, kilpailukyvyn ja<br />
innovaatioiden kehittämiseksi. LOGY<br />
haluaa omalta osaltaan olla aktiivisesti<br />
vaikuttamassa alan kehitykseen ja luoda<br />
yhteisöä, jossa nykyiset ja tulevat<br />
ammattilaiset voivat keskustella ja jakaa<br />
ajatuksiaan logistiikkaan liittyvistä ilmiöistä<br />
sekä merkityksestä liiketoiminnan<br />
keskeisenä tuloksentekijänä. Yhdistykseen<br />
kuluu noin 3500 hankintojen, oston,<br />
toimitusketjujen hallinnan, varasto-<br />
ja materiaalinkäsittelyn, kuljetusten<br />
sekä alan tutkimuksen, koulutuksen ja<br />
konsultoinnin parissa työskentelevää<br />
henkilöjäsentä sekä 250 yhteisöjäsentä.<br />
<strong>Tekes</strong>in yhteistyö LOGY:n kanssa<br />
syventyi ELO – Elektronisen liiketoiminnan<br />
logistiikka –<strong>ohjelma</strong>n aikana vuosina<br />
2002–2005. Sen jälkeen yhteistyö<br />
on jatkunut soveltuvin osin eri <strong>Tekes</strong>ohjelmien<br />
kanssa. <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
osalta painottui yhdistyksen<br />
SCM- ja Hankintafoorumien toimintaalueelle.<br />
Ohjelman koordinaattori verkottui<br />
yhdistyksen toimintaan siten,<br />
että Consello Consulting Oy oli LOGY:n<br />
ja sen SCM-Foorumin yhteisöjäsenenä.<br />
Yhteistyötä hyödynnettiin molemminpuolisena<br />
markkinointitukena,<br />
osallistumalla vuorovaikutteisesti eri<br />
tapahtumiin partnereina. Esimerkiksi<br />
ELO-<strong>ohjelma</strong>n aikana syntynyt vuosittainen<br />
”Supply Chain Management Forum<br />
(SCMF)” on ollut perinteinen yhteistyökohde,<br />
jonka kautta Suomeen on tuotettu<br />
alan asiantuntijoita erityisesti USA:sta.<br />
Hankintatoimen kehittämisen<br />
noustua yhdeksi <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
painopistealueeksi yhteistyö<br />
LOGYn Hankintafooruminen kanssa tiivistyi<br />
ja foorumin puheenjohtaja Ketty<br />
Kortelainen kutsuttiin myös <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
johtoryhmään.<br />
Yhteistyössä LOGY ry:n omistaman<br />
koulutusyritys LOGY Competence<br />
Oy:n kanssa suunniteltiin keväällä 2009<br />
pk-yrityksille suunnattu pk-hankintavalmennuspaketti.<br />
Seinäjoelle suunnitellun<br />
ensimmäisen jakson markkinointi<br />
ei kuitenkaan tuottanut riittävästi ilmoittautuneita,<br />
jotta omakustanteinen<br />
valmennus<strong>ohjelma</strong> olisi pystytty käynnistämään.<br />
Lisätietoja: www.logy.fi<br />
24
RFIDLab Finland ry<br />
RFID Lab Finland ry on neutraali ja<br />
voittoa tavoittelematon yhdistys, joka<br />
edistää suomalaisen tunnistusteknologia-alan<br />
liiketoimintaedellytyksiä<br />
tarjoamalla tietoa RFID -teknologian<br />
mahdollisuuksista, verkottamalla toimijoita<br />
keskenään ja käynnistämällä uusia<br />
hankkeita. Yhdistyksen jäseninä on noin<br />
50 suomalaista yritystä ja organisaatiota,<br />
jotka tuottavat etätunnistusteknologiaan<br />
perustuvia laitteita, sovelluksia ja<br />
ratkaisuja. Yhdistyksen toteuttajia ovat<br />
Metropolia Ammattikorkeakoulu ja GS1<br />
Finland.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n kannalta<br />
RFID-teknologia on mahdollistaja<br />
(enabler), jonka avulla voidaan parantaa<br />
tuotantoverkostojen läpinäkyvyyttä<br />
ja tehostaa niiden toimintaa. Yhteistyö<br />
hoidettiin käytännössä siten, että Consello<br />
Consulting Oy oli RFIDLab Finland<br />
ry:n verkostojäsen.<br />
Käytännön yhteistyömuotoina olivat<br />
vuorovaikutteisen markkinoinnin<br />
lisäksi esim. yhteinen teemaseminaari<br />
”RFID tuotanprosesseissa” -teemaseminaari<br />
v. 2008. Lisäksi <strong>Tuotantokonseptit</strong><br />
osallistui RFIDLabin road show kiertueille<br />
vuosina 2009 ja 2010. Tätä kautta<br />
avautui mahdollisuus tavoittaa paljon<br />
<strong>Tekes</strong>ille uusia yrityskontakteja.<br />
Yhteistyö hankkeiden käynnistämiseksi<br />
tuotti myös useampia kehityshankkeita,<br />
joista erityisesti valmistavien<br />
yritysten suuntaan laajentunut teknisen<br />
tukkukaupan RFID-hanke osui hyvin<br />
Tuotantokonseptien tavoitealueelle.<br />
Suomen Tuotannonohjausyhdistys<br />
STO ry<br />
Suomen Tuotannonohjausyhdistys<br />
STO ry on kansainvälinen logistiikan,<br />
toiminnan- ja tuotannon-ohjauksen<br />
alan yhdistys, jonka jäsenkunta muodostuu<br />
teollisuudessa, ohjelmistotaloissa,<br />
korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa<br />
työskentelevistä alan ammattilaisista.<br />
STO:n jäsenet ovat yksityishenkilöitä,<br />
jotka saavat yhdistykseltä<br />
puitteet omaan jatkuvaan kehittymiseensä<br />
tuotannonohjauksen asioissa.<br />
STO:n jäsenkunta muodostuu yli 100:n<br />
yrityksen edustajista. Suurimmat toimialaryhmät<br />
ovat metalli- ja elektroniikkateollisuus.<br />
Lisäksi ovat edustettuina<br />
mm. rakennus-, tekstiili- ja kemianteollisuus.<br />
Käytännössä yhteistyö STO ry:n<br />
suuntaan on rakentunut siten, että sekä<br />
<strong>ohjelma</strong>n päällikkö että koordinaattori<br />
ovat olleet yhdistyksen henkilöjäseniä.<br />
Yhteistyömuodot STO ry:n kanssa<br />
ovat olleet pitkälti samanlaista kuin<br />
LOGY:n ja RFIDLabin kanssakin. On<br />
huomattava myös että monet aktiiviset<br />
yhteistyökumppanit ovat jäseninä useammassakin<br />
yhdistyksessä. Merkittävin<br />
yhteinen panostus STO ry:n kanssa oli<br />
29.4.2009 toteutettu seminaari: ”Lean<br />
& Co – työkaluja tuotannon tehostamiseen”.<br />
Tilaisuuteen osallistui noin 200<br />
henkilöä ja saadun palautteen perusteella<br />
se oli yksi onnistuneimmista <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
tilaisuuksista.<br />
Päähankkijoiden verkostofoorumi<br />
(PAVE)<br />
Pohjois-Savossa toimivat päähankkijayritykset,<br />
Foster Wheeler Energia, Junttan,<br />
Normet ja Ponsse, ovat jo pitkään<br />
kehittäneet yhteistyötä omien toimittajiensa<br />
kanssa. Erityisesti Normetin ja<br />
Junttanin (Pilomac) välinen tuloksellinen<br />
yhteistyö mm. SISU-<strong>ohjelma</strong>n<br />
PiNo-hankkeessa synnytti ajatuksen<br />
laajentaa tällaista toimintaa myös muita<br />
päähankkijayrityksiä koskevaksi. Päähankkijoiden<br />
verkostofoorumi PAVE:n<br />
ideoijina ja puuhamiehinä toimivat ensisijaisesti<br />
Ylä-Savon Kehitys Oy:n toimialapäällikkö<br />
Heikki Passiniemi ja alkuvaiheessa<br />
oli Normet Oy:n ja myöhemmin<br />
JO Development Oy:n toimitusjohtaja<br />
Jari Osmala.<br />
PAVE-foorumin käynnistämistä<br />
olivat tukemassa myös Harri Kivelä<br />
Pohjois-Savon ELY-keskuksesta, Harri<br />
Jokinen Teknologiateollisuus ry:stä ja<br />
useampia henkilöitä Savonia-ammattikorkeakoulusta.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
koordinaattori osallistui<br />
PAVE-hankkeen johtoryhmätyöhön ja<br />
oli järjestämässä yhtenä toimintamuotona<br />
kokeiltuja Verkostopäiviä. Toinen<br />
toteutettiin yleisenä seminaarina ja<br />
toinen sisäisenä kutsutilaisuutena,<br />
jossa <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>an<br />
osallistuvat Lemminkäinen Talo Oy ja<br />
Halton Oy vaihtoivat kokemuksiaan<br />
toimittajayhteistyöstä PAVE-yritysten<br />
kanssa.<br />
Yrityksistä PAVE-toiminnan käynnistämiseen<br />
osallistuivat aktiivisimmin:<br />
Foster Wheeler Energia, Junttan, Normet,<br />
Tana ja Warkaus Works. Näiden<br />
lisäksi eri vaiheissa olivat vähintäänkin<br />
tunnustelumielessä mukana myös:<br />
Arctic Machine, Farmi Forest, Konecranes<br />
ja Paakkola Conveyers.<br />
Käytäntö osoitti, että tällainen<br />
toiminta ei onnistu pelkästään otopohjalta.<br />
Useista yrityksistä huolimatta<br />
ei noin puolentoista vuoden aikana<br />
onnistuttu löytämään pohjaa, jolla<br />
olisi hankittu toiminnan käytännön<br />
pyörittämiseen vaadittavat resurssit.<br />
Mukana olleiden yritysten välinen yhteistyö<br />
epäilemättä syveni kuitenkin<br />
entisestään ja uusia avauksia yhteiseksi<br />
kehittämishankkeiksi tultaneen<br />
tekemään.<br />
25
ProHankinta-työryhmä<br />
ProHankinta-työryhmä on toiminut<br />
vuoden 2009 joulukuusta missionaan<br />
yritysten ja julkisen sektorin kustannustehokkuuden,<br />
laadun ja kilpailuedun<br />
edistäminen kansallisen hankintaosaamisen<br />
keinoin. Säännöllisesti tapaavassa<br />
työryhmässä ovat olleet edustettuna<br />
seuraavat tahot: Aalto-yliopisto, Hansel,<br />
Jyväskylän AMK, VTT, Laatukeskus,<br />
Suomen osto- ja logistiikkayhdistys<br />
LOGY ry, Teknologiateollisuus ry, teollisuus<br />
ja teknillinen tukkukauppa, Sitra<br />
ja <strong>Tekes</strong>. Kokoonkutsujana on toiminut<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n päällikkö<br />
Juha Suuronen <strong>Tekes</strong>istä ja sihteerinä<br />
sekä oto tiedottajana <strong>ohjelma</strong>n koordinaattori<br />
Ismo Mäkinen. Ryhmän jäsenet<br />
osallistuvat työskentelyyn omien organisaatioidensa<br />
edustajana täysin vapaaehtoiselta<br />
pohjalta.<br />
ProHankinta-työryhmän tavoitteena on:<br />
••<br />
Nostaa kansallinen hankintaosaaminen<br />
ja sen tutkimus kansainväliselle<br />
huipputasolle<br />
••<br />
Korostaa ulkoisten resurssien hallinnan<br />
kokonaisuutta (hankinnat,<br />
kumppanuudet, innovaatiot)<br />
••<br />
Turvata hankinnan kattava koulutustarjonta<br />
laadullisesti ja määrällisesti<br />
••<br />
Edistää hyvien hankintakäytäntöjen<br />
leviämistä<br />
••<br />
Turvata rahoitusta alan tutkimukselle<br />
ja kehittämiselle<br />
••<br />
Saada hankinta ja ulkoisten resurssien<br />
hallinta osaksi kansallista agendaa.<br />
Ryhmän toiminnan tuloksena on uudistettu<br />
ja ylläpidetty alun perin Teknologiateollisuus<br />
ry:n ja VTT:n kehittämä<br />
www.hankintatoimi.fi -sivusto yhteiseksi<br />
tiedotuskanavaksi. Ryhmä on myös vaikuttanut<br />
hankintatoimen nostamiseen<br />
yhdeksi <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
painopistealueista ja siten 36 alan tutkimus-<br />
ja kehittämishankkeen käynnistymiseen<br />
lyhyessä ajassa. ProHankintatyöryhmä<br />
suunnitteli syksyllä myös<br />
uuden hankintatoimen kansallista tilaa<br />
käsittelevän selvityksen teettämistä. Ryhmän<br />
ajankohtainen kokoonpano ja tietoa<br />
viimeisimmistä aktiviteeteista on luettavissa<br />
www.hankintatoimi.fi -sivustolta.<br />
ProHankinta-työryhmä on tehnyt<br />
yhteistyötä mm. Etlan kanssa. Etlan<br />
alustavien laskelmien mukaan Suomessa<br />
käytetään 190 miljardia euroa<br />
välituotepanosten ostamiseen, jota<br />
voidaan pitää karkeana mittarina<br />
Suomen hankintatoimen volyymille.<br />
ProHankinta-työryhmän puitteissa ryhdytään<br />
selvittämään tarkemmin rahan<br />
käyttöä ja syventämään hankintatoimen<br />
tilan tutkimusta ja kehittämistä.<br />
Ryhmän toiminta jatkuu toistaiseksi<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n päättymisestä<br />
huolimatta.<br />
Muu verkostoyhteistyö<br />
<strong>Tekes</strong>in ohjelmien verkostoyhteistyöstä<br />
suuri osa tehdään <strong>Tekes</strong>in rahoittamissa<br />
soveltavan tutkimuksen hankkeissa.<br />
Vuosien mittaan yritykset ovat tulleet<br />
yhä kriittisemmiksi osallistumisen suhteen<br />
ja hankkeilta, joihin lähdetään<br />
mukaan, myös odotetaan selkeitä sovellettavia<br />
tuloksia. Yritysten toiveiden<br />
mukaisesti tutkimushankkeisiin sisällytetään<br />
yhteisiä työpajoja ja miniseminaareja,<br />
joissa keskitytään yhteisesti<br />
valittuihin teemoihin. Näissä yhteyksissä<br />
osallistujat pääsevät myös vaihtamaan<br />
kokemuksiaan yli yritysrajojen.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>ssa syntyi<br />
kolmen Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksen<br />
tutkimushankkeen GlobeNet,<br />
ESCO ja INSCO ympärille kokonaisuus,<br />
jossa yritysten välinen vuorovaikutus on<br />
ollut poikkeuksellisen tiivistä. Mainitut<br />
kolme tutkimushanketta muodostavat<br />
kukin kokonaisuuden, jonka ytimessä on<br />
suurehko tutkimushanke ja sen rinnalla<br />
erikseen useita yritysten omia kehittämishankkeita.<br />
Vaikka yksittäiset yrityshankkeet<br />
eivät sellaisenaan ehkä täyttäisi<br />
ainakaan <strong>Tekes</strong>in suurten yritysten rahoituskriteereitä,<br />
on rakentuva kokonaisuus<br />
sekä tutkijoiden että osallistuvien yritysten<br />
kannalta tavanomaista tutkimushankerakennetta<br />
mielekkäämpi. Yritykset<br />
ovat aidosti sitoutuneet omiin kehittämishankkeisiinsa<br />
ja hakevat niihin tukea<br />
sekä tutkimushankkeista, että muiden<br />
yritysten rinnakkaishankkeista. Kokonaisuuteen<br />
kuuluvat säännölliset työpajat,<br />
joissa vieraillaan eri yrityksissä, kuullaan<br />
tutkijoiden ja muiden yritysten esityksiä<br />
eri teemoista. BITin kolmen tutkimushankkeen<br />
osalta yhteistyötä tapahtuu<br />
myös yli hankekokonaisuuksien rajojen,<br />
eli esimerkiksi GlobeNet-projektikokonaisuudessa<br />
mukana olevilla tutkijoilla ja<br />
yrityksillä on ollut mahdollisuus verkottua<br />
myös ESCO- ja INSCO-hankkeiden<br />
kanssa. Mainituista hankkeista on kirjoitettu<br />
enemmän kappaleessa 4.1.<br />
3.4 Kansainvälinen<br />
verkottuminen<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n painopiste<br />
on moneen muuhun <strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>an<br />
verrattuna ollut selkeämmin<br />
kotimaassa ja kansainvälistämistoimien<br />
osuus on jäänyt vähäisemmäksi. Yhtenä<br />
syynä tähän oli se, että <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
käynnistysvaiheessa<br />
hyvässä vauhdissa olleessa ”sisar<strong>ohjelma</strong>ssa”<br />
SISU 2010 kansainvälistyminen<br />
oli tärkeässä roolissa ja myös erittäin<br />
hyvässä hoidossa. Toinen syy oli se, että<br />
26
tuotantokonsepti- ja arvoketjuajattelun<br />
juurruttaminen ensisijaisena kohderyhmänä<br />
olleisiin pieniin ja keskisuuriin valmistaviin<br />
yrityksiin on edellytys niiden<br />
kansainvälistymispyrkimyksille. Kolmas<br />
merkittävä ero esimerkiksi tuotantoteknologiaan<br />
painottuneeseen SISU<br />
2010-<strong>ohjelma</strong>an oli se, että Tuotantokonsepteissa<br />
kiinnostuksen kohteena<br />
eivät olleet niinkään teknologian edelläkävijät<br />
vaan alueet, jotka ovat sekä<br />
globaalissa kilpailussa kustannuskilpailukykyisiä<br />
(cost competitive countries)<br />
että voimakkaasti kasvavina markkinoina<br />
kiinnostavia etabloitumiskohteita.<br />
Johtoryhmä linjasi <strong>ohjelma</strong>n alkuvaiheessa<br />
Tuotantokonseptien ensisijaisiksi<br />
kansainvälistämiskohteiksi Intian ja<br />
itäisen Keski-Euroopan. Keski-Euroopan<br />
osalta aktiviteetit jäivät muutamien seminaariesitysten<br />
ja joidenkin tutkimushankkeissa<br />
tehtyjen selvitysten varaan.<br />
Järkevän tuntuisia tapoja lähestyä asiaa<br />
ei oikein löydetty, eikä haluttu lähteä<br />
perinteisestä, mutta aika triviaalista tavasta<br />
toteuttaa tutustumismatka helposti<br />
saavutettavalle kohdealueelle.<br />
3.4.1 Intia<br />
Tietoa Intian nousevan talouden mahdollisuuksista<br />
jaettiin kahdessa teemaseminaarissa:<br />
Kuopio 12.5.2008 ja<br />
Hyvinkää 25.9.2008. Näillä valmisteltiin<br />
myös suunniteltua tutustumismatkaa<br />
ja heräteltiin potentiaalisten yritysten<br />
mielenkiintoa lähteä tarkemmin tutustumaan<br />
paikallisiin olosuhteisiin.<br />
Tutustumismatkan Intiaan<br />
14.–22.3.2009<br />
Matka suuntautui Mumbaihin, Puneen,<br />
Delhiin ja Agraan. Alkuperäinen ajankohta<br />
oli 29.11.–7.12.2008, mutta Mumbain<br />
levottomuuksien vuoksi matka siirrettiin<br />
maaliskuulle. Toimittaja Vesa Tompuri oli<br />
kuitenkin matkalla alkuperäisen suunnitelman<br />
mukaisesti ja hän kirjoitti omista<br />
kokemuksistaan <strong>ohjelma</strong>n kotisivuilla<br />
julkaistun Intia-katsauksen.<br />
Kevään 2009 matkalle osallistui<br />
kaikkiaan 15 henkilöä, pk-yrityksistä,<br />
<strong>Tekes</strong>in organisaatiosta ja tutkimuslaitoksista.<br />
Tämän matkan kokemuksista<br />
raportoi <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
koordinaattori Ismo Mäkinen. Matkalla<br />
oli myös Raahen Konetekniikka Oy:n ja<br />
Hydroline Oy:n edustajia. Molemmilla<br />
yrityksillä on myös ollut Intian aktiviteetteja<br />
sisältäviä kehityshankkeita<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>ssa.<br />
3.4.2 Japani<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong> <strong>ohjelma</strong> järjesti fact<br />
finding -matkan Japaniin11.–23.4.2010.<br />
Tarkoituksena oli päivittää mikä on tilanne<br />
teemojen Sustainable Manufacturing<br />
ja Lean osalta. Matkalle osallistui<br />
Suomesta kaikkiaan 19 henkeä tutustuen<br />
<strong>Tekes</strong> Tokion avulla sovittuihin<br />
kohteisiin. Alun perin viikon mittainen<br />
<strong>ohjelma</strong> piteni Islannin tuhkapilvien ansiosta<br />
lähes kahteen viikkoon.<br />
Osallistujien laatimia matkakertomuksia,<br />
muistioita vierailukohteista,<br />
linkkejä seminaariesityksiin ja linkkejä<br />
vierailukohteiden kotisivuille julkaistiin<br />
<strong>ohjelma</strong>n kotisivuilla. Seuraavissa koosteissa<br />
esitetyt näkemykset edustavat<br />
vain yksittäisten henkilöiden näkemyksiä<br />
eivät <strong>Tekes</strong>in tai muiden organisaatioiden<br />
virallista kantaa!<br />
••<br />
Mikael Haagin (VTT) laatima yhteenveto<br />
matkasta (pdf )<br />
••<br />
Veli-Matti Kuisman (Teknologiateollisuus)<br />
kuvakertomus ja yhteenveto<br />
matkasta (pdf )<br />
••<br />
Yhdistelmä eri kirjoittajien laatimista<br />
vierailumuistioista eri kohteissa (pdf )<br />
3.4.3 Muu<br />
New Directions of Manufacturing<br />
around the Globe<br />
<strong>Tekes</strong>in Finprolta tilaaman "Manufacturing<br />
Duo" -selvityksen keskeiset havainnot<br />
esiteltiin <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
vuosiseminaarissa Espoon<br />
Dipolissa 10.2.2010.<br />
Esitys antoi myös suomalaisittain<br />
toivoa siitä, ettei kaikki tuotannollinen<br />
toiminta ole valumassa halvan kustannustason<br />
maihin. Päinvastoin monet tekijät<br />
ovat palauttamassa jo kerran siirrettyä<br />
tuotantoa takaisin alkuperämaahan.<br />
Ilmiö havaittiin ensin Saksassa, mutta<br />
myös USA:ssa ja Japanissa on tunnistettavissa<br />
samanlaista liikettä. Myös<br />
energian hinnalla on selkeä vaikutus<br />
tuotannon sijoittumiseen. USA:ssa öljyn<br />
hinta $120 /barrel tuntuu toimivan<br />
jonkinlaisena vedenjakajana. Hinnan<br />
noustessa tuon rajan yläpuolelle alkaa<br />
keskitettyjen tuotantotoimintojen hajauttaminen<br />
uudelleen.<br />
Dipolissa pidetty esitys on katsottavissa<br />
videolle taltioituna seuraavasta<br />
linkistä: http://www.videonet.fi/tekes/<br />
tuotantokonseptit/20100210/5/<br />
Mainittu esitys on kuitenkin vain<br />
kooste perusteellisimmista maaraporteista.<br />
Maaraportit ovat ladattavissa pdftiedostoina<br />
alla olevista linkeistä:<br />
••<br />
Manufacturing Germany<br />
••<br />
Manufacturing USA<br />
••<br />
Manufacturing Japan<br />
••<br />
Manufacturing China<br />
Lisätietoja aiheesta antavat Finprossa<br />
toimialajohtaja Matti Rasimus (Helsinki)<br />
ja selvityksen toteutuksesta vastannut<br />
Vice President Lasse Baldauf (Stamford,<br />
USA).<br />
27
Afrikka – mahdollisuuksien maanosa<br />
dessa oli mukana myös Afrikan toimintoja<br />
Finprossa kehittävä Seppo Keränen<br />
sekä Afrikasta jo kokemuksia hankkineita<br />
yrityksiä.<br />
3.5 Viestintä ja muu toiminta<br />
3.5.1 Ohjelman kotisivut<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n kotisivuja<br />
on ylläpidetty <strong>Tekes</strong>in web-portaalissa.<br />
Ohjelman kotisivut ovat toimineet merkittävänä<br />
<strong>ohjelma</strong>n tiedotuskanavana.<br />
Niitä on myös käytetty täydentämään<br />
muita viestimiä, joista on ohjattu vierailijoita<br />
kotisivuille. Muun muassa tutki-<br />
Medioissa on toistuvasti tuotu esiin kiinalaisten<br />
lisääntyvä mielenkiinto ja kasvavat<br />
investoinnit Afrikan mantereelle.<br />
Kiinnostuksen kohteena ovat raaka-aineet,<br />
halpa työvoima ja kasvavat markkinat.<br />
Aasian kustannustason noustessa<br />
Afrikasta on ennustettu tulevan seuraava<br />
halpatuotantomaa.<br />
Afrikan mantereen mahdollisuuksia<br />
tunnetaan Suomessa erittäin vähän.<br />
Tästä syystä päätettiin järjestää 1.9.2010<br />
seminaarin, jonka pääpuhujaksi saatiin<br />
Afrikan asioiden erityisasiantuntija, kansanedustaja<br />
Pekka Haavisto. Tilaisuumus-<br />
ja kohdennettuja hakuja ja niiden<br />
tuloksia sekä <strong>ohjelma</strong>n tapahtumia koskevat<br />
tiedot on julkaistu aina kotisivuilla.<br />
Kotisivuille on jossain määrin päivitetty<br />
myös muita ajankohtaisia tapahtumia<br />
ja kohderyhmälle suunnattuja uutisia<br />
muista lähteistä. Myös seminaarien<br />
esitykset ja <strong>ohjelma</strong>an liittyvät julkaisut<br />
on jaettu kotisivujen kautta. Päättyneiden<br />
projektien kuvauksia on vuoden<br />
2010 järjestelmäuudistuksen jälkeen<br />
julkaistu Aineistot osiossa:<br />
http://www.tekes.fi/<strong>ohjelma</strong>t/<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>/Aineistot/<br />
Projektien+tuloksia<br />
Kuva 8. Näkymä <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n kotisivulle.<br />
28
3.5.2 Sähköiset uutiskirjeet<br />
Uutiskirjeiden lähettämistä varten on<br />
kerätty ja ylläpidetty omaa osoiterekisteriä.<br />
Syksystä 2010 lähtien käytössä on<br />
ollut <strong>Tekes</strong>in Postiviidakko-järjestelmä,<br />
jonka rekisterissä on <strong>ohjelma</strong>n päättyessä<br />
1 167 <strong>Tuotantokonseptit</strong>-uutiskirjeen<br />
tilaajaa.<br />
Kuva 9. Uutiskirje 12.5.2011.<br />
Uutiskirjeitä on lähetetty tarpeen<br />
mukaan noin kerran kuukaudessa kesäkausia<br />
lukuun ottamatta. Kirjeiden luettavuuteen<br />
ja ulkoasuun on panostettu<br />
lisäämällä mukaan myös kuvia. Periaatteena<br />
on ollut lukijoiden kiinnostuksen<br />
herättäminen lisätiedon hankkimiseen<br />
linkkien kautta mm. <strong>ohjelma</strong>n kotisivuilta.<br />
Julkaisurytmiä ja kirjeiden kiinnostavuutta<br />
on seurattu postituslistan kautta.<br />
Onnistuminen on heijastunut listan<br />
kasvuna ja epäonnistuminen vastaavasti<br />
listalta poistumisena.<br />
Viimeisen <strong>ohjelma</strong>vuoden aikana<br />
jokaiseen tiedotteeseen on myös pyritty<br />
liittämään kuvaus onnistuneen projektin<br />
tuloksista tai muusta vastaavasta<br />
saavutuksesta.<br />
3.5.3 Muu viestintä<br />
Ohjelman viestintää on toteutettu<br />
yhteistyössä <strong>Tekes</strong>in viestintäyksikön<br />
kanssa. Vuosiseminaarien ja alueellisten<br />
tilaisuuksien yhteydessä on tehty<br />
ja lähetetty lehdistötiedotteita median<br />
edustajille ja kutsuttu näitä mukaan<br />
tilaisuuksiin. Ohjelmasta, sen aktiviteeteista,<br />
projekteista ja niiden tuloksista<br />
on viestitty myös <strong>Tekes</strong>in asiakaslehdessä,<br />
Näköaloissa. Esimerkiksi numerossa<br />
1/2011 kerrottiin Aidonin menestymisestä<br />
etäluettavilla, asiakasräätälöidyillä<br />
sähkömittareilla, sekä kaivosteollisuudelle<br />
kuljetinjärjestelmiä valmistavan<br />
Paakkola Conveyorsin kansainvälistymishankkeesta.<br />
Myös monissa muissa<br />
lehdissä on ollut artikkeleita ja ilmoituksia<br />
<strong>ohjelma</strong>n toimintojen tiimoilta.<br />
Viestinnässä on hyödynnetty verkottumista<br />
muiden toimijoiden kanssa.<br />
Yhteiset tavoitteet ja toimenpiteet<br />
niiden saavuttamiseksi ovat tarjonneet<br />
käyttöön myös yhteistyökumppaneiden<br />
viestintäkanavat niin kansallisella kuin<br />
alueellisellakin tasolla. Osa viestinnästä<br />
on liittynyt yhteistyössä järjestettyjen tilaisuuksien<br />
markkinointiin. Kansallisella<br />
tasolla tärkeitä yhteistyökumppaneita<br />
ovat olleet: Suomen osto- ja logistiikkayhdistys<br />
LOGY ry, RFID Lab Finland ry,<br />
Suomen tuotannonohjausyhdistys STO<br />
ry. Jonkin verran viestintätukea on saatu<br />
myös koordinaattorin osallistumisesta<br />
29
Moottorialan toimittajat ja tiedottajat<br />
MOTT ry:n jäsentoimintaan.<br />
Yhdeksi viestintäkanavaksi omalle<br />
sektorilleen on noussut myös ProHankinta-työryhmä<br />
ja sen toimesta uudistettu<br />
ja ylläpidetty www.hankintatoimi.<br />
fi -sivusto. Käytännössä uudistetun<br />
sivuston ylläpidosta on vuoden 2011<br />
vastannut <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
koordinaattori.<br />
Alueellisista toimijoista aktiivisia<br />
viestijöitä ovat ELY-keskuksissa olevien<br />
<strong>Tekes</strong>in asiantuntijoiden lisäksi olleet<br />
mm. Ylä-Savon Kehitys Oy Iisalmessa,<br />
Hyvinkään Techvilla, Miktech Oy Mikkelissä<br />
ja Ukipolis Oy Uudessakaupungissa.<br />
Näiden kumppaneiden kautta<br />
on saatu viestinnän piiriin paljon myös<br />
<strong>Tekes</strong>ille aiemmin tavoittamattomaksi<br />
jääneitä tuotantoyrityksiä.<br />
Yhteistyössä <strong>Tekes</strong>in LIITO- ja SER-<br />
VE-ohjelmien kanssa tutkittiin myös<br />
sosiaalisen median (SOME) hyödyntämistä<br />
ohjelmien viestinnässä. Nämä<br />
toimet keskeytettiin kuitenkin <strong>Tekes</strong>in<br />
viestintäjärjestelmien kokonaisuudistusten<br />
tieltä. Käytännössä SOMEn käyttö<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>ssa on rajoittunut<br />
LOGYn Facebook- ja Linkedinryhmien<br />
hyödyntämiseen.<br />
Yhtenä viestintäkokeiluna toteutettiin<br />
helmikuussa 2010 tutkijatapaaminen<br />
käyttäen japanilaista Pecha<br />
Kucha-formaattia (http://www.pechakucha.org).<br />
Tilaisuudessa tutkijat esittelivät<br />
projektejaan englanninkielisissä<br />
20X20 esityksissä, jotka videoitiin. Linkki<br />
saatiin kansainväliseen jakeluun.<br />
Kuva 10. <strong>Tuotantokonseptit</strong> www.pecha-kucha.org -sivustolla.<br />
30
4<br />
Tutkimusprojektit<br />
<strong>Tekes</strong> rahoitti <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
kautta kaikkiaan 40:tä soveltavan<br />
tutkimuksen hanketta. Luettelo rahoitetuista<br />
tutkimusprojekteista on liitteenä 3.<br />
Tässä raportissa on tarkemmin kuvattu<br />
viittä hanketta, kahta yksittäistä ja kolmea<br />
yhden mielenkiintoisen kokonaisuuden<br />
muodostamaa hanketta. Lisää projektien<br />
ja niiden tulosten kuvauksia löytyy myös<br />
<strong>ohjelma</strong>n kotisivujen kohdasta:<br />
http://www.tekes.fi/<strong>ohjelma</strong>t/<strong>Tuotantokonseptit</strong>/Aineistot<br />
4.1 Aalto-yliopiston<br />
hankekokonaisuudet<br />
GlobeNet, ESCO ja INSCO<br />
Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulun<br />
BIT-tutkimuskeskuksessa käynnistettiin<br />
professori Eero Elorannan<br />
johdolla <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>ssa<br />
kolmen projektikokonaisuuden sarja.<br />
Kaikissa kolmessa kokonaisuudessa<br />
koottiin ytimenä toimivan tutkimushankkeen<br />
rinnalla joukko yrityshankkeita.<br />
Yksittäiset tutkimushankkeet rinnakkaisine<br />
yrityshankkeineen ovat sinänsä<br />
jo mittavia kokonaisuuksia. Saman<br />
professorin alaisuudessa toteutettavat<br />
kolme kokonaisuutta, joissa kaikissa on<br />
mukana osittain myös samoja yrityksiä,<br />
muodostavat yhdessä laajuudeltaan<br />
ja volyymiltään Suomen olosuhteissa<br />
poikkeuksellisen suuren yhteisön. Tiedon<br />
ja kokemusten vaihtoa tutkijoiden,<br />
yritysten ja projektien välillä on tuettu<br />
kuukausittaisilla työpajoilla, jotka ovat<br />
olleet avoimia kaikille kolmen eri tutkimuskonsortion<br />
jäsenille.<br />
4.1.1 GlobeNet (Global<br />
Operations Networks)<br />
Toteutusaika<br />
1.3.2009–31.3.<strong>2012</strong><br />
Vastuuorganisaatio<br />
Aalto-yliopisto<br />
BIT-tutkimuskeskus<br />
http://www.bit.tkk.fi/<br />
Yhteyshenkilöt<br />
Projektin vastaava johtaja prof. Eero Eloranta<br />
Projektipäällikkö Aki Laiho<br />
etunimi.sukunimi@aalto.fi<br />
Osapuolet<br />
Aalto-yliopisto<br />
Yrityskumppanit<br />
Efore Oy<br />
Fiskars Oyj<br />
Halton Oy<br />
Helkama Bica Oy<br />
Kone Oyj<br />
Marimekko Oyj<br />
Note Hyvinkää Oy<br />
Teleste Oyj<br />
Vaisala Oyj<br />
Tutkimuslaitoskumppaneita<br />
University of Aalborg (Denmark)<br />
Chalmers University of Technology (Sweden)<br />
Tiivistelmä<br />
GlobeNet -projekti keskittyi suomalaisen<br />
valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn<br />
parantamiseen globaalissa toimintaympäristössä.<br />
Keskeiset näkökulmat hankkeessa<br />
ovat olleet:<br />
••<br />
Toimitusverkoston strategia eri liiketoiminnallisissa<br />
tilanteissa, mukaan<br />
lukien oman ja sopimusvalmistuksen<br />
tehokas käyttö, ulkoistamisen<br />
eri tavat, hankintatoimi, jakelurakenteet<br />
ja logistiikka,osana toimitusverkoston<br />
kokonaisuuden suunnittelua<br />
ja johtamista<br />
••<br />
Tuotteen, tuotantoprosessin ja toimitusketjun<br />
välinen yhteys sekä<br />
tuotteen modulaarisuuden hyödyntäminen<br />
globaaleissa verkostoissa ja<br />
tulevaisuuden tuotantokonsepteissa<br />
••<br />
Globaalit prosessit ja johtaminen:<br />
Verkostojen johtaminen globaalissa<br />
toimintaympäristössä, sekä koko<br />
verkoston laajuinen kustannusten<br />
hallinta<br />
••<br />
Kestävän kehityksen vaatimukset,<br />
ratkaisut sekä vaikutukset toimitusverkostojen<br />
rakenteisiin<br />
••<br />
Alueellinen kilpailukyky ja suomalaisen<br />
valmistavan teollisuuden kehittyminen<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Liiketoimintaympäristön muuttuminen<br />
globaaliksi on asettanut valmistavat<br />
yritykset erittäin haastavaan kilpailutilanteeseen.<br />
Sekä Suomessa että kansainvälisesti<br />
on kuitenkin olemassa<br />
myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä jot-<br />
31
ka ovat menestyksekkäästi onnistuneet<br />
luomaan ja soveltamaan globaalissa<br />
tuotantoympäristössä kilpailukykyisiä<br />
innovatiivisia toimintatapoja ja käytäntöjä.<br />
GlobeNet-hankkeen tarkoituksena<br />
on luoda suunnittelusääntöjä joita hyödyntämällä<br />
suomalainen valmistava<br />
teollisuus pystyisi tehokkaasti toimimaan<br />
globaalissa tuotantoverkostossa.<br />
Lisäksi hankkeen tavoitteena on ollut<br />
selvittää, tutkimalla yritysten liiketoiminnan<br />
kilpailukykyä, millä keinoilla voidaan<br />
tuotannollisten yritysten menestymistä<br />
parhaiten tukea Suomessa ja muualla<br />
pohjoismaissa ja mitkä tekijät edistävät<br />
yritysten tuotantotoiminnan säilymistä ja<br />
kasvua Suomessa/pohjoismaissa.<br />
Toteutus<br />
Projekti toteutettiin tutkimushankkeen<br />
ja sille rinnakkaisten yrityshankkeiden<br />
muodostavana kokonaisuutena läheisessä<br />
yhteistyössä yhdeksän yrityksen<br />
kanssa. Keskeisenä osana projektia on<br />
ollut toimialojen välinen yhteistyö Suomessa<br />
(projektiin osallistuvien toimialojen<br />
kesken) ja kansainvälisesti osana<br />
kansainvälistä konsortiota.<br />
Osana hanketta on kehitetty<br />
yhdessä poikkitieteellisen tanskalaisruotsalais-suomalaisen<br />
yliopistoryhmän<br />
kanssa menetelmiä, joiden avulla<br />
voidaan kansainvälisellä tasolla tutkia<br />
toimialoittain yrityksiä, erityisesti yritysten<br />
historiallisia kehityskulkuja, tuotantotoimintaan<br />
liittyviä innovatiivisia<br />
liiketoimintaprosesseja, menetelmiä ja<br />
toimintatapoja. Lisäksi kansainvälistä<br />
yhteistyötä on tehty Michigan State<br />
Universityn Morgan Swinkin johtaman<br />
tuotanto-organisaatioiden tutkimusprojektin<br />
kanssa TkT Virpi Turkulaisen<br />
osallistuessa molempiin hankkeisiin.<br />
Tulokset<br />
GlobeNet-projektissa on luotu merkittäviä<br />
tuloksia liittyen valmistavan teollisuuden<br />
kansainvälisen kilpailukyvyn<br />
varmistamiseen. Tieteellisestä näkökulmasta<br />
GlobeNetin tulokset jäsentyvät<br />
työpaketeittain:<br />
1. Tuotantoverkoston rakenteelliset<br />
kysymykset:<br />
––<br />
Kaikkien osallistuvien yritysten<br />
tuotantoverkostot on kartoitettu<br />
––<br />
Luotu integroitu teoreettinen<br />
malli tehtaiden rooleista tuotantoverkostossa<br />
––<br />
Kehitetty prosessi tuotannollisten<br />
verkostojen suunnitteluun<br />
2. Tuotantoverkostojen johtaminen<br />
––<br />
Kehitetty kyvykkyysmalli tuotantoverkostojen<br />
johtamiselle<br />
––<br />
Tehty tutkimus kansainvälisestä<br />
tuotantoverkostojen organisoitumistavoista<br />
––<br />
Tehty tutkimus tuotantostrategian<br />
luontiprosessista<br />
––<br />
Luotu konsepti modulaarisen<br />
tuotearkkitehtuurin huomioimisesta<br />
tuotantoverkostoissa (Design<br />
for Excellence -sovellusalue)<br />
3. Tuotantoverkostojen kustannuskysymykset<br />
––<br />
Kehitetty malli tuote- ja asiakaskannattavuuden<br />
analysointiin<br />
tuotantoverkostoissa<br />
––<br />
Tehty casetutkimus offshoringja<br />
sitä seuranneen backshoringstrategian<br />
toteutuksesta<br />
4. Kestävä kehitys<br />
––<br />
Tehty tutkimus ja konseptuaalisia<br />
malleja kestävän kehityksen<br />
vaikutuksesta tuotantojärjestelmiin<br />
––<br />
Tehty tutkimus ja kehitetty konsepti<br />
toimittajaverkoston johtamisesta<br />
kestävän kehityksen näkökulmasta<br />
+ supplier code of<br />
conduct -esimerkki<br />
––<br />
Tutkimus on johtanut erilliseen<br />
”Industrial Sustainability” -tutkimushankkeeseen<br />
(käynnistynyt<br />
11/2011)<br />
5. Alueellinen kilpailukyky<br />
––<br />
Kehitetty nk. ”miilumalli” – malli<br />
suomalaisen teollisuuden rakennemuutoksesta<br />
(Eloranta 2010)<br />
––<br />
Tehty selvitys suomalaisen valmistavan<br />
teollisuuden tulevaisuudesta<br />
(yhdessä Deloitten<br />
kanssa, tulokset julkaistu 2011)<br />
––<br />
On käynnistetty innovaatiot ja<br />
kilpailukyky -tutkimus<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Osallistuneet yritykset hyödyntävät<br />
sekä tutkimuksen että omien kehittämishankkeidensa<br />
tuloksia välittömästi<br />
omassa liiketoiminnassaan.<br />
Aalto-yliopiston saama hyöty on<br />
tutkimuksellinen, eli yritysprojekteissa<br />
saadut käytännön kokemukset on<br />
hyödynnetty tutkimustyössä ja mm.<br />
kansainvälisten julkaisujen pohjana.<br />
Tulosten ja parhaiden käytäntöjen<br />
jakamiseksi osallistuviin yrityksiin on<br />
järjestetty hankkeen alusta alkaen<br />
kuukausittaisia työpajoja ja seminaareja.<br />
Osa tilaisuuksista on toteutettu<br />
yritysvierailuina, jolloin on tarjoutunut<br />
tilaisuus tutustua myös käytännön toimintaan.<br />
Seminaaritoiminta on avattu<br />
myös myöhemmin käynnistyneisiin ES-<br />
CO- ja INSCO hankkeisiin osallistuville<br />
tahoille. Kaikkiaan GlobeNet-projektin<br />
aikana on järjestetty erilaisia tilaisuuksia<br />
lähes 30.<br />
32
Julkaisut<br />
Kirja<br />
Yhteistyössä kansainvälisen GONEkonsortion<br />
kanssa käynnistetty<br />
kirjahanke Challenges and<br />
opportunities for SME:s competing<br />
through global operations networks:<br />
Insights from Denmark, Sweden and<br />
Finland etenee.<br />
Kirja kokoaa yhteen GlobeNet- ja GONEhankkeiden<br />
havaintoja ja merkittäviä<br />
käytäntöjä pohjoismaisten PKyritysten<br />
menestymisestä globaalissa<br />
toimintaympäristössä.<br />
Journal- ja konferenssipaperit<br />
Jaskari JK. 2009. “Communication of<br />
Knowing: Public Communication<br />
in Two Global High-Technology<br />
Companies“. Helsinki University of<br />
Technology. Licentiate thesis.<br />
Jaskari JK. 2009. “Opportunities in<br />
Mind: The Creation of Knowledge<br />
in Competitive Contexts“. Strategic<br />
Management Society. Annual<br />
International Conference. Washington<br />
D.C., U.S.A.<br />
Laiho, A. & Blomqvist, M: A Framework<br />
for Design of an Operations Network,<br />
Euroma 2010 (Porto, Portugal)<br />
Blomqvist, Marja; Laiho, Aki; Turkulainen,<br />
Virpi (2010): Plant roles of global<br />
companies – review of literature and<br />
empirical evidence, Nofoma 2010<br />
(Kolding, Denmark).<br />
Jaskari JK. 2010. “Temporally Organized<br />
Knowledge: The Differentiation<br />
of a Firm’s Knowing.“. Academy of<br />
Management. Annual Conference.<br />
Montreal, Canada.<br />
Turkulainen, Virpi, Blomqvist, Marja:<br />
What is the future of manufacturing<br />
in Western Countries Analysis<br />
of Plant roles. Proceedings of the<br />
15th International Manufacturing<br />
Symposium: Innovation in global<br />
manufacturing – New Models for<br />
sustainable capture. 23-24.9.2010,<br />
Cambridge.<br />
Jaskari, Johanna (2010) Temporally<br />
Organized Knowledge. The<br />
Differentiation of a Firm’s Knowing.<br />
Academy of Management, Annual<br />
Conference 2010; 6-10.8.2010,<br />
Montreal, Canada.<br />
Arlbjörn, Jan; Laiho Aki; Eloranta,<br />
Eero; Kessels, Mareike: Capability<br />
Requirements in Evolving<br />
Manufacturing Networks: European<br />
Operations Management Association,<br />
18th Euroma Conference 2011,<br />
3-6.7.2011 Cambridge, UK.<br />
Anttila, Juhani & Jussila, Kari:<br />
Standardization and Integrated<br />
Management Systems - Business-<br />
Practitioners’ Viewpoints: 55 th EOQ<br />
Congress / World Quality Congress,<br />
“Navigating Global Quality in a New<br />
Era”. June 20-23, 2011, Budapest,<br />
Hungary.<br />
Anttila, Juhani & Jussila, Kari: “You get what<br />
you measure.” Or not Challenges for<br />
fact-based quality management. 12 th<br />
International Symposium on Quality,<br />
“Quality for Excellence”, 17 th – 18 th ,<br />
2011, Osijek, Croatia, ISBN 978-953-<br />
6619-24-5.<br />
Bals, Lydia, Laine, Jari; Laiho, Aki: ”On<br />
evolving procurement organizations”:<br />
20th Annual IPSERA Conference<br />
2011, 11.-13.04.2011, Maastricht, the<br />
Netherlands.<br />
Blomqvist, Marja; Turkulainen, Virpi:<br />
”Managing global manufacturing<br />
networks – uncovered plant roles of<br />
global manufacturing companies”.<br />
18th International Annual EurOMA<br />
Conference, 3-6 July 2011, Cambridge,<br />
UK "Exploring Interfaces".<br />
Jaskari JK. 2011. “Conceptualizing Climate<br />
Change: Constructed Practices in<br />
Operations Networks.” European<br />
Operations Management Association,<br />
18th Euroma Conference 2011,<br />
3-6.7.2011 Cambridge, UK.<br />
Jaskari JK. 2011. “Configuring Competitive<br />
Advantages: Resources and<br />
Capabilities in Operations Networks.”<br />
European Operations Management<br />
Association, 18th Euroma Conference<br />
2011, 3-6.7.2011 Cambridge, UK.<br />
Jaskari JK. 2011. “Future Operations<br />
Networks: Sustainable Practices for<br />
Climate Change.” The 23rd Nofoma<br />
Conference 2011, 8-9.6.2011 Harstad,<br />
Norway.<br />
Jaskari JK. 2011. “Institutionalized Social<br />
Practices as Resources.” Strategic<br />
Management Society and IESE<br />
Business School, 1st Interdisciplinary<br />
Conference on Stakeholders, Resources<br />
and Value Creation, 7-8.6.2011<br />
Barcelona, Spain.<br />
Kaipia, Riikka and Laiho, Aki: The<br />
leverage of internal resources for<br />
management of external resources:<br />
20th Annual IPSERA Conference<br />
2011, 11.-13.04.2011, Maastricht, the<br />
Netherlands.<br />
Laiho, Aki: Management of Supplier Base:<br />
How a focal company can manage<br />
its upstream external resources:<br />
20th Annual IPSERA Conference<br />
2011, 11.-13.04.2011, Maastricht, the<br />
Netherlands.<br />
Mikko Mattila and Aki Laiho: Deliveryfocused<br />
modular product architecture:<br />
A case study in a global solution<br />
provider. The 23rd Annual NOFOMA<br />
Conference 9–10 June 2011, Harstad,<br />
Norway.<br />
33
Turkulainen, Virpi; Blomqvist, Marja:<br />
Plant roles in high cost countries –<br />
A survey analysis of manufacturing<br />
networks in the Northern Europe.<br />
18th International Annual EurOMA<br />
Conference. 3-6 July 2011, Cambridge,<br />
UK "Exploring Interfaces".<br />
Vuori, Mervi; Laiho, Aki and Kauremaa,<br />
Jouni: European Operations<br />
Management Association, 18th<br />
Euroma Conference 2011, 3-6.7.2011<br />
Cambridge, UK.<br />
Vuori, Mervi; Laiho, Aki and Takala, Minna:<br />
Emerging technologies enabling<br />
innovative sourcing and procurement<br />
practices: 13th International<br />
Conference on Modern Information<br />
Technology in the Innovation<br />
Processes of industrial enterprises.<br />
22 June – 24 June 2011, Trondheim,<br />
Norway<br />
+ lukuisia artikkeleja prosessissa raportointihetkellä<br />
(12/2011).<br />
Opinnäytetyöt<br />
Jaskari, Johanna K. 2009. Communication<br />
of Knowing: Public Communication<br />
in Two Global High-Technology<br />
Companies. Licentiate thesis.<br />
Teknillinen korkeakoulu.<br />
Master´s Thesis<br />
Mattila, Mikko (Kone) (2010): Utilization of<br />
Product Modularity for the Deliveries<br />
of Customized Large System Products.<br />
Asplund, Martin (Helkama) (2010):<br />
Choosing the Right Supply Chain<br />
Strategy in a Global operations<br />
network: case Helkama Bica.<br />
Rajala, Tapio (Note) (2010): Note Hyvinkää<br />
Oy:n palvelutarjonnan kehittäminen.<br />
Vaisala Oyj / Jonna Toivanen (2011):<br />
Supply Chain alignment to customer<br />
behaviour – Case Vaisala. M.Sc –<br />
työ, Lappeenrannan Teknillinen<br />
Korkeakoulu.<br />
Efore Oyj / Simone Bonanni (2011): A<br />
model of total landed cost for global<br />
supply chain management. M.Sc.-työ,<br />
Aalto yliopisto.<br />
Fiskars Oyj / Tala, Mikko (2011):<br />
Development of Supplier Code of<br />
Conduct.<br />
Mälkiä, Marko (2011): Finnish<br />
manufacturing as a part of global<br />
operations networks. M.Sc. Thesis,<br />
Aalto.<br />
Bachelor´s Thesis<br />
Felin, Timo (2009): The Drivers and Process<br />
of Internationalization of a Firm.<br />
Ristola, Niko: Miten ottaa kulttuurierot<br />
huomioon kansainvälisessä tuotannossa<br />
(How to manage cultural<br />
differences in international operations).<br />
Uotila, Riku (2009): Myöhäistäminen<br />
globaalissa tilausohjautuvassa<br />
tuotannossa (Principles of postponement<br />
in global make-to-order<br />
operations).<br />
Ziessler, Sofia (2009): Offshoring- ja<br />
backshoring-ilmiöt saksalaisessa<br />
teollisuudessa (offshoring and<br />
backshoring phenomena in German<br />
industry).<br />
Maasilta, Sanna (2010): Asiakaslähtöisyyden<br />
tuominen osaksi toimitusverkon<br />
rakenteita.<br />
Försti, Matti (2010): Tuotannon<br />
sijaintipäätökset – Suomen vahvuudet<br />
sijaintipaikkana. Kandidaatintyö, Aaltoyliopiston<br />
Teknillisen korkeakoulun<br />
Tuotantotalouden tutkinto-<strong>ohjelma</strong>.<br />
Virtanen, Tatu (2010): Tuotantostrategian<br />
tavoitteiden vaikutus yrityksen<br />
kilpailukykyyn. Kandidaatintyö,<br />
Aalto-yliopiston Teknillisen<br />
korkeakoulun Tuotantotalouden<br />
tutkinto-<strong>ohjelma</strong>.<br />
Niskanen, Antti (2010): Kestävä<br />
kehitys yrityksissä. Kandidaatintyö,<br />
Aalto-yliopiston Teknillisen<br />
korkeakoulun Tuotantotalouden<br />
tutkinto-<strong>ohjelma</strong>.<br />
Pitkänen, Anne (2011): Tytäryhtiöiden<br />
rooleihin vaikuttavat tekijät<br />
kansainvälisessä yrityksessä.<br />
Matti Vesikivi (2011): Tuotemodulaarisuuden<br />
vaikutukset autoteollisuuden<br />
toimitusketjuihin.<br />
Jari Vanhanen (2011): Logistiikkakeskuksen<br />
rooli tuotantoverkostossa.<br />
+ kaksi kandidaatintyötä prosessissa<br />
tällä hetkellä.<br />
Special assignments<br />
Simone Bonanni, Modeling Costs of<br />
Goods Sold: The usage of demand<br />
uncertainty as a costs driver, 4/2010<br />
(Efore project).<br />
Lisäksi projektissa on edelleen työn alla<br />
tutkimustulosten pohjalta viisi käytännön<br />
tuotantoverkostojen johtamiseen<br />
tarkoitettua työkirjaa, “booklettia”, jotka<br />
tullaan julkaisemaan alkuvuonna<br />
<strong>2012</strong>.<br />
34
4.1.2 ESCO (Efficient Sourcing<br />
Competencies)<br />
Toteutusaika<br />
7.5.2010–31.5.<strong>2012</strong><br />
Vastuuorganisaatio<br />
Aalto-yliopisto<br />
BIT-tutkimuskeskus<br />
http://www.bit.tkk.fi/<br />
Yhteyshenkilöt<br />
Projektin vastaava johtaja prof. Eero Eloranta<br />
Projektipäällikkö Jari Laine<br />
etunimi.sukunimi@aalto.fi<br />
Osapuolet<br />
Aalto-yliopisto<br />
Yrityskumppanit<br />
Fazer Food Services<br />
Kokkikartano oy (Snellman)<br />
Kone Oyj<br />
Konecranes Oyj<br />
Piiroinen Oy<br />
Teleste Oyj<br />
Vaasan Oy<br />
Tutkimuskumppanit<br />
Aalborg University<br />
Center for Industrial Production (CIP)<br />
Thapar University, LM School of<br />
Management, Patiala, India<br />
University of Bath, School of Management<br />
Tiivistelmä<br />
Aalto-yliopiston tutkimushankkeelle<br />
rinnakkaisissa projekteissa on mukana<br />
seitsemän suomalaista yritystä, jotka<br />
edustavat eri toimialoja ja eri kokoluokkia.<br />
Kullakin yrityksellä on omasta<br />
liiketoimintatilanteestaan johdettu<br />
konkreettinen kehitysprojekti. Yhdessä<br />
yritysten kanssa, hankkeessa tunnistetaan,<br />
kehitetään ja implementoidaan<br />
hankintatoimen parhaita toimintatapoja<br />
kuuden eri osa-alueen osalta:<br />
••<br />
Hankintatoimen organisointi<br />
••<br />
Hankintatoimen menetelmät ja<br />
työkalut<br />
••<br />
Hankintatoimen strategiat ja prosessit<br />
••<br />
Hankinnat alhaisen kustannustason<br />
maista<br />
••<br />
Teollisten palvelujen hankinta<br />
••<br />
Innovaatioden ja teknologian hankinta.<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Viimeisten kahden vuosikymmenen<br />
aikana yhä suurempi osa valmistavan<br />
teollisuuden tuotannon arvosta ja jalostusasteesta<br />
on siirtynyt yrityksien<br />
omasta hallinnasta ja tuotannosta alihankinta-<br />
ja osatoimittajaketjuun.<br />
Hankintareitit ja toimittajaketjut<br />
ovat muuttuneet yhden päämiehen<br />
hallitsemista paikallisista ja kotimaisista<br />
pistemäisistä toimitussuhteista kansainvälisiksi,<br />
moniportaisiksi toimitusverkoiksi.<br />
Palvelujen osuus yrityksen ulkoisista<br />
rahavirroista kasvaa tasaisesti.<br />
Tällainen kehitys on ollut mahdollista<br />
sekä parantuneen sähköisen<br />
asioinnin ja tiedonkulun että maailmakaupan<br />
ja talouden vapautumisen ja<br />
globalisoitumisen myötä. Samanaikaisesti<br />
perinteinen, transaktio- ja kilpailutuspohjainen<br />
ostotoiminta ei enää riitä<br />
turvaamaan kilpailukykyä vaan ostotoimintaa<br />
on tarkasteltava yhtenä strategisena<br />
kilpailukeinona globaalilla tasolla.<br />
Luonnollisesti myös ostoprosessit,<br />
-menetelmät ja työkalut, kyvykkyydet ja<br />
organisaatio ja toiminnan mittaaminen<br />
kokevat muutoksen. Hankkeella halutaan<br />
nostaa suomalaisen valmistavan<br />
teollisuuden osto-osaaminen kansainväliselle<br />
tasolle.<br />
Toteutus<br />
Projektilla on kaksi painopistealuetta:<br />
••<br />
Maailman parhaiden käytäntöjen<br />
soveltaminen tiiviissä yhteistyössä<br />
osallistuvien yritysten kanssa.<br />
••<br />
Lisätutkimus keskittyen yritysten tarpeita<br />
vastaaviin erityisteemoihin.<br />
Toteutus tapahtuu kuudessa erillisessä<br />
työpaketissa:<br />
1. Operatiiviset käytännöt, työkalut ja<br />
mittarit<br />
2. Hankintatoimen ja oston organisointi<br />
3. Globaalien hankintojen ja kustannuskilpailukykyisten<br />
maiden (ccc)<br />
hyödyntäminen<br />
4. Strategiat ja prosessit maailman luokan<br />
hankintatoimen toteuttamiseksi<br />
5. Teknologioiden ja innovaatioiden<br />
hankintaprosessit<br />
6. Teollisten palvelujen hankintaprosessit<br />
Työpaketeista 1–4 liittyvät ensimmäiseen<br />
painopistealueeseen ja kaksi viimeistä<br />
lisätutkimukseen.<br />
Tulokset<br />
Hankintatoimen alan parhaat toimintamallit<br />
tunnistetaan ja kuvataan. Yritysten<br />
kehityshankkeista haetaan lähtökohtia<br />
tutkimukselle ja viedään tulokset<br />
käytäntöön.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Tulosten hyöty yrityksissä perustuu<br />
suoraan kehitysprojektien tuloksiin.<br />
Aallon saama hyöty on tutkimuksellinen,<br />
jolloin yritysprojekteissa kerätty<br />
empiria on käytetty tutkimustyön, mm.<br />
kansainvälisten julkaisujen pohjana. Tuloksien<br />
jakamiseen yritysten kesken on<br />
käytetty seminaareja.<br />
Opinnäytetyöt: projektin tässä<br />
vaiheessa on valmistunut kaksi diplomityötä,<br />
lukuisa joukko DI:n perusopintoihin<br />
liittyviä erityistöitä, yksi AMKtasoinen<br />
lopputyö.<br />
35
4.1.3 INSCO (Innovation in<br />
Sourcing Competencies)<br />
Toteutusaika<br />
1.2.2011–31.6.<strong>2012</strong><br />
Vastuuorganisaatio<br />
Aalto-ylipisto/BIT<br />
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään malleja,<br />
joilla tehostaa ja nopeuttaa uusien<br />
tuotteiden ja palvelujen kehittämistä<br />
kytkemällä toimittajat mukaan prosessiin.<br />
Projektin tavoitteena sekä auttaa<br />
parhaiden olemassa olevien hankintatoimen<br />
käytäntöjen soveltamisessa että<br />
luoda uusia käytäntöjä.<br />
Omine rinnakkaishankkeineen mukana<br />
ovat: Konecranes Oyj, Nokia Siemens Networks<br />
Oy ja Teleste Oyj.<br />
Tutkimuskumppaneita: Meraka Institute<br />
/CSIR , ReLabs in South Africa, Tokyo<br />
Tech and Kasetsart University.<br />
Lisätiedot<br />
Lisätietoja INSCO-hankkeesta antaa<br />
projektipäällikkö Minna Takala, etunimi.<br />
sukunimi@aalto.fi<br />
Yhteyshenkilöt<br />
Reijo Tuokko<br />
professori, laitoksen johtaja<br />
Kai Salminen<br />
tutkija, projektipäällikkö<br />
+358 40 507 4344<br />
etunimi.sukunimi@tut.fi<br />
Osapuolet<br />
Fastems Oy<br />
Sandvik Mining and Construction Oy<br />
Finn-Power Oy<br />
Tieto Oyj<br />
Teknologiateollisuus ry<br />
Visual Components Oy<br />
Ylä-Savon Kehitys Oy<br />
Tiivistelmä<br />
Hankkeessa kehitettiin uudessa teollisessa<br />
todellisuudessa toimivaa tuotantokonseptia<br />
ja tutkittiin sen tuomia uusia<br />
liiketoimintamahdollisuuksia. CSM-Hotelli<br />
on kestävän kehityksen mukainen,<br />
nopeasti mukautuva, uuden sukupolven<br />
tuotantoyksikkö pienelle ja keskisuurelle<br />
teollisuudelle, jolla pyritään vastaamaan<br />
markkinoiden nopeaan muutokseen.<br />
Ratkaisussa yhdistyy eko-tehdasajattelu<br />
ja ketterä tuotanto siten, että erityisosaamista<br />
vaativa eko- infrastruktuuri,<br />
ICT ja automaatioratkaisut tarjotaan<br />
hotellin palveluina ja integroitu ratkaisu<br />
antaa verkoston yrittäjille mahdollisuuden<br />
keskittyä omaan ydinosaamiseen,<br />
mutta myös mahdollisuuden tehokkaaseen<br />
yhteistyöhön ja innovatiiviseen<br />
toimintaan.<br />
CSM-Hotelli voi sijaita päähankkijan<br />
läheisyydessä integroituneena sen<br />
järjestelmiin, keskellä kaupunkia kokoamassa<br />
useita pk-yrittäjiä yhteisiin tiloihin<br />
tai alueellisesti hajautuneiden hotellien<br />
verkostona. Tavoitteena on kestävän kehityksen<br />
ja ketterän tuotannon yhdistävä<br />
kokonaistehokas tuotantokonsepti<br />
ja sitä tukeva teknologinen ratkaisu ja<br />
liiketoimintamalli. Samalla Suomeen<br />
muodostuu osaamista rakentaa ja ylläpitää<br />
vastaavia ympäristöjä globaalisti.<br />
Ajatus rakentuukin suomalaisen vahvan<br />
joustavan tuotannon ja automaation<br />
sekä ICTn osaamisten varaan.<br />
Kuva 11. CSM-Hotelli tarjoaa joustavat tilat usean yrityksen käyttöön.<br />
4.2 CSM-Hotellikonsepti<br />
pk-teollisuudelle<br />
CSM=Competitive Sustainable<br />
Manufacturing<br />
Toteutusaika<br />
1.1.2010–31.12.2011<br />
Vastuuorganisaatio<br />
TTY-säätiö<br />
Tampereen teknillinen yliopisto<br />
Tuotantotekniikan laitos<br />
PL 589, 33101 Tampere<br />
http://www.tut.fi/tte<br />
36
Tausta ja tavoitteet<br />
Pienten tuotantolaitosten on Suomessa<br />
entistä vaikeampi täyttää kaikkia niitä<br />
vaatimuksia, joita asiakkaat ja ympäröivä<br />
yhdyskunta niille asettavat. Asiakkaat<br />
edellyttävät joustavasti yhä laajempaa<br />
palvelutarjontaa, toimitustäsmällisyyttä<br />
ja osallistumista myös tuotteiden kehittämiseen<br />
yhdessä päähankkijan kanssa.<br />
Yhteiskunta edellyttää yrityksiltä kestävän<br />
kehityksen mukaista toimintaa,<br />
joka ottaa huomioon niin ympäristön<br />
kuin ihmisten tarpeet. Yksittäisten, usein<br />
etäällä kasvukeskuksista ja asiakkaista<br />
sekä toisista yrityksistä sijaitsevien yritysten<br />
on vaikea täyttää kasvavia vaatimuksia.<br />
Menestys edellyttää kiinteää<br />
yhteistyötä muiden, mielellään lähietäisyydellä<br />
toimivien yritysten kanssa. Parhaiten<br />
yhteistyö onnistuu, jos yritykset<br />
jakavat yhteisiä resursseja käytännössä<br />
saman katon alla.<br />
CSM-Hotellikonsepti -projektin tavoitteena<br />
on kehittää uuden sukupolven<br />
ketterä modulaarinen tuotantoympäristö<br />
ja -konsepti, niitä tukevat teknologiset<br />
ratkaisut sekä liiketoimintamallit.<br />
Tavoitteena on saada konseptissa yhdistettyä<br />
tehokas, kilpailukykyinen ja ketterä<br />
tuotanto sekä ympäristömyötäisyys<br />
ja ekotehdasajattelu.<br />
Tekninen toteutus rakentuu uuden<br />
sukupolven palvelupohjaisille ICTratkaisuille,<br />
modulaarisille ja vuorovaikutteisille<br />
automaatio- ja ohjausratkaisuille<br />
sekä kestävän kehityksen mukaiselle<br />
ympäristöteknologialle.<br />
Projektin osatavoitteet ovat:<br />
••<br />
CSM-hotellikonseptin kehitys sen eri<br />
muotoineen<br />
••<br />
Konseptin liiketoiminta- ja toteutuskonseptien<br />
mallinnus<br />
Kuva 12. Yhteistyön avulla tuotteet saadaan aikaisemmin markkinoille.<br />
••<br />
Digitaalimallin avulla tehty analyysi<br />
eko-tehokkuudesta, kustannustehokkuudesta<br />
ja sosiaalisesta tehokkuudesta<br />
sekä tuottavuusvaikutuksista.<br />
••<br />
Implementointisuunnitelma valitulle<br />
pk-yritysryhmälle<br />
••<br />
Konseptin validointi ja liiketoimintapotentiaalin<br />
selvitys valittujen yritysten<br />
ja yritysryhmien kanssa.<br />
Toteutus<br />
Projektin vaiheessa yksi:<br />
••<br />
Tarkennetaan CSM-Hotellikonsepti<br />
ja sen mahdolliset eri variaatiot sekä<br />
tunnistetaan eri toimijoille avautuvat<br />
liiketoimintamahdollisuudet<br />
••<br />
Selvitetään vastaavat tiedossa olevat<br />
toteutukset (esim. Toyota, Hitachija<br />
Sharp) ja niissä sovelletut periaatteet<br />
••<br />
Kerätään systeemi-integrattorien<br />
state of the art CSM-Hotellikonseptin<br />
kannalta sekä haetaan kehitystarpeet<br />
ja tehdään laboratorio- ja virtuaalitestejä.<br />
Vaiheessa kaksi:<br />
••<br />
Validoidaan konseptia valittujen yritysten<br />
ja yritysryhmien kanssa<br />
••<br />
Selvitetään tuottavuus- ja liiketoimintavaikutukset<br />
käyttämällä hyväksi<br />
virtuaalivalmistusta.<br />
Tulokset<br />
Projektin tuloksena syntyy CSM-Hotelli<br />
-käsikirja, jossa CSM-Hotellikonseptia<br />
on käsitelty kattavasti eri näkökulmista.<br />
Käsikirjan toivotaan toimivan lähteenä<br />
teollisuudelle heidän kehitettäessä ja<br />
uudistettaessa valmistusta kohti kilpailukykyistä<br />
ja kestävän kehityksen mukaista<br />
tuotantoa.<br />
37
Käsikirja on jaettu kolmeen osaan,<br />
jotka ovat teoreettinen ja käytännön<br />
osuus sekä tulevaisuuden potentiaali<br />
ja seuraavat stepit. Käsikirjan ensimmäisessä<br />
kappaleessa on käsitelty CSMparadigmaa,<br />
joka nähdään vastauksena<br />
valmistavan teollisuuden haasteisiin.<br />
CSM-teorian jatkoksi käsikirjassa on käsitelty<br />
CSM-Hotelli tyyppisen toiminnan ja<br />
tiedossa olevien toteutusten nykytilaa.<br />
Käsikirjan toinen kappale keskittyy<br />
kuvaamaan CSM-Hotellikonseptia. Siinä<br />
on käsitelty mm. CSM-Hotellin erilaiset<br />
liiketoimintamallit, KPI-analyysit, toimijoiden<br />
roolit, hotellin ohjausperiaatteet<br />
ja implementointi-suunnitelma.<br />
Kolmannessa kappaleessa konseptin<br />
hyötyjä ja haasteita on tarkastelu STEEPnäkökulmista.<br />
Käytännön osuudessa on pyritty<br />
havainnollistamaan kuinka CSM-hotelli<br />
käytännössä toimii. Luvussa käydään<br />
läpi mm. hotellin palveluita, jaettuja<br />
resursseja sekä erilaisten laitteiden, prosessien<br />
ja järjestelmien integrointia.<br />
Tulevaisuuden potentiaalia ja seuraavia<br />
vaiheita käsittelevässä luvussa<br />
tarkastellaan konseptin hyödynnettävyyttä<br />
sekä PK-sektorilla että kansainvälisesti.<br />
Lisäksi kappaleessa käydään läpi,<br />
mitkä ovat seuraavat vaiheet edettäessä<br />
kohti ensimmäistä konseptin mukaista<br />
CSM-Hotel toteutusta.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
CSM-Hotellikonseptia on esitelty pkteollisuudelle<br />
sekä myös EU-tasolla ja<br />
esittelytyö on konkretisoitumassa jatkoprojektien<br />
muodossa. Projektin aikana<br />
ei valitettavasti saatu käynnistettyä<br />
kotimaista CSM-Hotelli pilottia, mutta<br />
konsepti on herättänyt teollisuudessa<br />
siinä määrin kiinnostusta, että on hyvin<br />
todennäköistä että kehitetty konsepti<br />
konkretisoituu jossain muodossa lähivuosina.<br />
Hotellikonseptilla on potentiaalia<br />
vaikuttaa Suomen valmistavan<br />
teollisuuden uudistumiseen, kansainvälistymiseen<br />
sekä kykyyn vastata kestävän<br />
kehityksen vaatimuksiin.<br />
Projektiin liittyviä julkaisuja<br />
Lanz, M., Nylund, H., Ranta, A., Luostarinen,<br />
P. & Tuokko, R. (2010). ’Set-up and first<br />
steps on capturing of realistic resource<br />
characteristics of an intelligent<br />
manufacturing environment’.<br />
Proceedings of the 20th International<br />
Conference on Flexible Automation<br />
and Intelligent Manufacturing, FAIM<br />
2010, July 12-14, 2010, California State<br />
University East Bay, USA. pp. 028-1036.<br />
Nylund, H., Lanz, M., Ranta, A., Ikkala,<br />
K. & Tuokko, R. (2011). ‘Viewpoints<br />
on Competitive and Sustainable<br />
Performance Metrics of an Intelligent<br />
Manufacturing Environment’. Strojniški<br />
vestnik – Journal of Mechanical<br />
Engineering. Nylund, H., Lanz, M.,<br />
Ranta, A., Ikkala, K. & Tuokko, R.<br />
(2010). ’Developing Competitive and<br />
Sustainable Performance Metrics<br />
for an Intelligent Manufacturing<br />
Environment’, Baric, G. & Dukic, G.<br />
(eds.). Proceedings of International<br />
Scientific Conference on Management<br />
of Technology - Step to Sustainable<br />
Production, MOTSP 2010, 2-4 June,<br />
2010, Rovinj, Croatia. (Best paper<br />
award -->)<br />
Nylund, H., Salminen, K. & Andersson P.H.<br />
(2011). ‘Framework for Distributed<br />
Manufacturing Systems’, The<br />
4th International Conference on<br />
Changeable, Agile, Reconfigurable<br />
and Virtual Production (CARV 2011),<br />
Montreal, Canada, 2-5 October.<br />
Ranta, A., Ikkala, K., Nylund, H. &<br />
Andersson, P.-H. (2011).'Introduction<br />
of a Competitive and Sustainable<br />
Research Environment”. International<br />
Symposium of Assembly and<br />
Manufacturing (ISAM), 25-27 May<br />
2011, Tampere, Finland<br />
Nylund, H., Toivonen, V., Salminen, K. &<br />
Tuokko, R. (2011). ‘CSM Hotel – A<br />
new Manufacturing Concept for<br />
Small and Medium Enterprises’, The<br />
44th CIRP International Conference<br />
on Manufacturing Systems, 1-3 June<br />
2011, Madison, WI, USA<br />
Nylund, H., Lanz, M., Tuokko, R. &<br />
Andersson, P.H. (2011). ‘A holistic<br />
view on modelling and simulation<br />
in the context of an intelligent<br />
manufacturing environment’.<br />
21st International conference on<br />
Flexible automation and intelligent<br />
manufacturing, FAIM 2011, 26-29 June<br />
2011, Taichung, Taiwan.<br />
Toivonen, V. Väistö, V., Perälä, T., Tuokko,<br />
R. (2011). 'Decentralized Production<br />
Planning and Control in a Collaborative<br />
SME Network. 21st International<br />
conference on Flexible automation<br />
and intelligent manufacturing, FAIM<br />
2011, 26-29 June 2011, Taichung,<br />
Taiwan.<br />
Esitelmät, konferenssit,<br />
seminaarit yms.<br />
Hasse Nylund, TUT / DPE, International<br />
Scientific Conference on Management<br />
of Technology - Step to Sustainable<br />
Production (MOTSP), Rovinj, Croatia, 2.-<br />
4.6.2010<br />
Esa Karppi, Fastems Oy Ab, 1st CSM-Forum<br />
-seminaari Tampere, Finland, 4.8.2010<br />
Ari Ranta, TUT / DPE, Padok visit to Italy<br />
Vicenza, Italy, 13.10.2010<br />
38
Hasse Nylund, TUT / DPE STX Europe<br />
Board Meeting, Rauma, Finland,<br />
28.3.2011<br />
Ari Ranta, TUT / DPE, "Prosesseja<br />
kehittämällä menestykseen" –<br />
seminaari, Pori, Finland, 4.5.2011<br />
Juhani Rantalainen, Fastems Oy Ab,<br />
Tampere Manufacturing Summit 2011<br />
Tampere, Finland, 23.5.2011<br />
Ari Ranta, TUT / DPE, International<br />
Symposium on Assemby and<br />
Manufacturing (ISAM) Tampere,<br />
Finland, 27.5.2011<br />
Hasse Nylund, TUT / DPE, The 44th<br />
CIRP International Conference on<br />
Manufacturing Systems Madison WI,<br />
USA, 1.-3.6.2011<br />
Ari Ranta, TUT / DPE, BestNw – networkday,<br />
Iisalmi, Finland, 22.6.2011<br />
Ville Toivonen, TUT / DPE, 21st International<br />
conference on Flexible<br />
automation and intelligent<br />
manufacturing, FAIM 2011, Taichung,<br />
Taiwan, 26.-29.6.2011.<br />
Juhani Rantalainen, Fastems Oy Ab,<br />
Manufuture 2011 Conference,<br />
Wroclaw, Poland, 25.10.2011<br />
Juhani Rantalainen, Fastems Oy Ab, Uudet<br />
tuotantokonseptit, <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
loppuseminaari 2/3,<br />
Tampere, 13.12.2011<br />
Lähteet<br />
http://wiki.tut.fi/CSMHotelli/<br />
Projektin esittelymateriaali ja muu<br />
Aineisto.<br />
4.3 Oppivat tuotantokonseptit<br />
(OT) – Välineistö<br />
verkostomaisen toiminnan<br />
hallintaan<br />
Toteutusaika<br />
1.9.2009–30.4.<strong>2012</strong><br />
Vastuuorganisaatio<br />
Aalto-yliopiston perustieteiden<br />
korkeakoulu, BIT-tutkimuskeskus<br />
Yhteyshenkilö<br />
Tutkija, projektipäällikkö Meri Jalonen<br />
meri.jalonen@aalto.fi<br />
Osapuolet<br />
Helsingin yliopisto,<br />
CRADLE-tutkimusyksikkö<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto,<br />
LUT Metalli<br />
Teknologiateollisuus ry<br />
Stora Enso Packaging Oy<br />
The Switch Oy<br />
Tallinn University of Technology,<br />
Tallinn School of Economics and<br />
Business Administration<br />
(tutkimusyhteistyö)<br />
Tiivistelmä<br />
Hankkeessa kehitettiin oppivia tuotantokonsepteja<br />
verkostomaisesti toimivien<br />
yritysten jatkuvan kehittämisen<br />
tueksi. Oppivat tuotantokonseptit perustuvat<br />
välineistöön, joka käsittää hajautetun<br />
yritystoiminnan käytäntöjen<br />
ja kommunikaation kehittämisen menetelmiä<br />
sekä tiedon dokumentointia<br />
ja jakamista tukevia tietoteknisiä työkaluja.<br />
Oppimista tukevaa välineistöä<br />
kehitettiin yhteistyössä hankkeeseen<br />
osallistuvien yritysten kanssa yrityskohtaisissa<br />
kehittämisprojekteissa. Hankkeessa<br />
luotua konseptien ja välineiden<br />
kehittämisprosessia levitetään muiden<br />
yritysten käyttöön Oppivien tuotantokonseptien<br />
oppaan avulla.<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Kappaletavarateollisuuden yritykset toimivat<br />
yhä useammin verkostomaisesti<br />
asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Tuotantoprosessin<br />
toiminnot on hajautettu<br />
yrityksen omiin ja yhteistyökumppaneiden<br />
toimipisteisiin ja lisäksi monet yritykset<br />
käyttävät alihankittuja palveluita mm.<br />
suunnittelussa, asennuksissa ja huollossa.<br />
Tuloksellinen ja kehittyvä verkostomaisen<br />
toiminta edellyttää uudenlaisten<br />
yhteistyösuhteiden ja rajojen hallintaa.<br />
Olennaista on, kuinka asiakkaiden<br />
kanssa toimivat myyntihenkilöt ja tilauksenkäsittelijät<br />
ymmärtävät asiakkaan<br />
tarpeet tuotteen ominaisuuksien ja valmistettavuuden<br />
näkökulmasta ja kuinka<br />
suunnittelijat tulkitsevat syntynyttä<br />
tilausta. Hajautetun, verkostomaisen<br />
tuotantoprosessin toimivuuden edellytyksenä<br />
on jaettujen merkitysten ja<br />
yhteisen kielen muodostuminen, jotta<br />
eri toimintakulttuureista tulevat myyjät,<br />
suunnittelijat, ostajat ja tuotantohenkilökunta<br />
pystyvät yhdessä tuottamaan<br />
asiakkaan tarpeita vastaavan tuotteen.<br />
Hankkeen tavoitteena oli kehittää<br />
käytäntöjä ja välineistöä verkostomaisen<br />
toiminnan hallintaan. ’Oppivat tuotantokonseptit’<br />
(OT) -ajattelulla pyritään<br />
jatkuvasti ja tavoitteellisesti omasta toiminnasta<br />
oppivien tuotantoympäristöjen<br />
rakentamiseen kappaletavarateollisuuden<br />
yrityksille.<br />
Toteutus<br />
Oppivat tuotantokonseptit (OT) -hanke<br />
toteutettiin tutkimuslaitosten ja<br />
osallistuvien yritysten välisenä yhteistyönä.<br />
Oppivien tuotantokonseptien<br />
teoreettista mallia sekä yrityskohtaista<br />
OT-välineistöä kehitettiin kahden yhteistyöyrityksen<br />
kehittämisprojekteissa.<br />
39
Kehittämisprojektit jakautuivat tutkimusvaiheeseen<br />
ja kehittämisvaiheeseen.<br />
Tutkimusvaiheessa selvitettiin yrityksen ja<br />
tuotantoverkoston toimintaa keräämällä<br />
aineistoa erilaisin menetelmin kolmen<br />
esimerkkituotteen tuottamisen prosessista.<br />
Kerättyä aineistoa tarkasteltiin palauttamistyöpajassa,<br />
jonka tavoitteena<br />
oli tunnistaa oppimisen haasteita ja toiminnan<br />
kehittämisen kohteita yksikössä.<br />
Palauttamistyöpajan työskentelyn pohjalta<br />
laadittiin kehittämissuunnitelma<br />
kehittämisvaihetta varten. Toisessa yrityksessä<br />
kehittämisen kohteeksi valittiin<br />
toiminnan kannalta olennaisen tiedon<br />
tunnistaminen ja jakaminen asiakasprojekteissa,<br />
toisessa tarkasteltiin työohjeprosessia<br />
ja sen kehittämistä. Kehittämisvaiheessa<br />
kuvattiin yritysten tuotekonsepteja<br />
ja tuotantokonsepteja sekä kehitettiin<br />
niitä tukevaa välineistöä aineistonkeruun<br />
ja työpajatyöskentelyn avulla.<br />
OT-hankkeessa luotua konseptien ja<br />
välineiden kehittämisprosessia levitetään<br />
muiden yritysten käyttöön oppaan avulla.<br />
Tässä OT-oppaassa ohjataan toteuttamaan<br />
oppivien tuotantokonseptien<br />
kehittämisen prosessi. Oppaassa kuvataan<br />
kehittämisprosessin toteuttaminen<br />
askel askeleelta kehittämisprojektien tutkimustuloksia<br />
hyödyntäen. Opas on tarkoitettu<br />
niin omia konseptejaan kehittäville<br />
organisaatioille kuin kehittämistyötä<br />
tukeville ulkopuolisille asiantuntijoille, erityisesti<br />
sisäisille kehittäjille ja konsulteille.<br />
Tulokset<br />
Hankkeessa on saavutettu tieteellisiä<br />
tuloksia ja käytännöllisiä tuloksia osallistuneiden<br />
kahden case-yrityksen kehittämisprojekteissa.<br />
Hankkeessa todettiin<br />
että tuotantokonsepteja tulee kehittää<br />
kunkin yrityksen oman toimintaympäristön<br />
mukaan – kuitenkin toisten yritysten<br />
kehittämistyön tuloksia voidaan tutkia ja<br />
soveltaa muissa yrityksissä. <strong>Tuotantokonseptit</strong><br />
eivät siis ole sellaisinaan siirrettävissä<br />
toisiin yrityksiin vaan jokaisen yrityksen<br />
pitää kehittää niitä tuotantoverkostonsa<br />
asiantuntemuksen ja yhteistyösuhteiden<br />
varaan. Hankkeen yleistettävänä käytännöllisenä<br />
tuloksena luotiin oppivien tuotantokonseptien<br />
kehittämisprosessi, jota<br />
voidaan käyttää erilaisissa yrityksissä ja<br />
verkostoissa. Kehittämisprosessia levitetään<br />
OT-oppaan avulla, joka on suunnattu<br />
erityisesti kehittämisen asiantuntijoille.<br />
Tieteelliset tulokset jäsennettiin<br />
viitekehyksen avulla, jonka keskeisiä elementtejä<br />
ovat tuotekonsepti, tuotantokonsepti,<br />
tuotantoverkosto sekä rajapintojen<br />
välineet. Keskiössä on tuotekonsepti,<br />
joka määrittää tuotetta ja tuotetietoa.<br />
Tuotantokonsepti puolestaan määrittää,<br />
miten tuotteen tuottamisen kriittiset<br />
tehtävät organisoidaan ja millaisia suhteita<br />
tuotanto-osapuolten välillä tarvitaan.<br />
Tulosten mukaan käytännössä tuotekonsepteja<br />
ja tuotantokonsepteja kehitetään<br />
ja toteutetaan yrityksissä osin toisistaan<br />
erillään ja näiden välillä on jännitteinen<br />
suhde. Hankkeessa tuotettiin tietoa jännitteiden<br />
hallintaan tarvittavasta oppimisesta<br />
ja arjen kehittämistoiminnasta, jota tuotantoverkoston<br />
rajapintojen välineet tukevat.<br />
Yritystoiminnan kehittäminen ei siis voi toteutua<br />
vain ”paperityönä” vaan edellyttää<br />
uusien välineiden ja käytäntöjen yhteistä<br />
suunnittelua, kokeilua ja käyttöönottoa<br />
koko verkostossa. Tulosten valossa vaativat<br />
verkostotason tuotantokonseptit eivät<br />
synny itsestään, vaan edellyttävät määrätietoista<br />
tutkimista ja kehittämistä, ”toisen<br />
asteen työtä”, joka eroaa arjen tuotantotyöstä,<br />
vaikka toteutuu sen rinnalla ja sitä<br />
tukien. Oppimiseen tähtäävä kehittämistyö<br />
vaatii työn jatkuvaa arviointia, työn<br />
muutosta jäsentäviä käsitteitä, malleja ja<br />
välineitä sekä aivan konkreettisesti aikaa,<br />
paikkaa ja inhimillisiä resursseja.<br />
Yrityskohtaiset tulokset<br />
The Switch Drive Systems Oy:ssä liittyivät<br />
tuotantokonseptin kehittämiseen.<br />
Kehittämisprojektissa nousi esiin tuotekonseptin<br />
ja tuotantokonseptin rinnakkaisen<br />
kehittämisen merkitys. Yrityksessä<br />
muodostettiin hankkeen aikana erilaisia<br />
kehittämistoimenpiteitä, jotka liittivät<br />
mukaan eri toimintojen edustajia.<br />
Projektissa tuli esiin työohjeprosessin<br />
keskeisyys tuotantokonseptin toimintatapojen<br />
välittämisessä tuotantoverkostossa.<br />
Työohjeiden laatiminen ja käyttäminen<br />
näyttäytyi tärkeänä toimintana,<br />
joka edellytti monien työyhteisöjen<br />
osallistumista. Kehittämisprojektissa<br />
ideoitiin työohjeprosessin kehittämistä<br />
ja liitettiin tämä yrityksen muihin ajankohtaisiin<br />
kehittämistoimenpiteisiin.<br />
Stora Enso Packaging Oy:n DeLight<br />
Solution- yksikössä tunnistettiin yrityksen<br />
tuote- ja tuotantokonsepteja sekä<br />
pohdittiin niiden kehittämistä toiminnan<br />
laajentamisen mahdollistamiseksi.<br />
Konseptien tueksi muodostettiin projektimalli,<br />
jonka vaiheiden mukaan toimien<br />
olennainen tieto toimitetaan oikeaan<br />
aikaan oikeille henkilöille. Projektimallissa<br />
huomioitiin tiedon jakaminen<br />
tuotekehitys- ja asiakasprojektien välillä,<br />
jotta projektien avulla voidaan kehittää<br />
tuote- ja tuotantokonseptia. Projektimalliin<br />
sisällytettiin uusien ja olemassa<br />
olevien välineiden ja käytäntöjen kehittäminen,<br />
joiden avulla tiedon luominen,<br />
jakaminen ja tallentaminen seuraavia<br />
projekteja varten varmistetaan.<br />
OT-kehittämisprosessi luotiin yritysten<br />
kehittämisprojektien pohjalta. Se<br />
koostuu kolmesta vaiheesta: konseptien<br />
ja välineiden tutkimisesta, kuvaamisesta<br />
ja kehittämisestä. Kehittämisprosessi<br />
kuvataan OT-oppaassa siten että erilaiset<br />
yritykset voivat sen ja kehittämisen<br />
asiantuntijoiden opastuksella kehittää<br />
40
oppivia tuotantokonsepteja ja niitä tukevaa<br />
välineistöä oman toimintaympäristönsä<br />
tarpeiden mukaisesti.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Hankkeeseen osallistuneet yritykset<br />
ovat omissa kehittämisprojekteissaan<br />
ottaneet käyttöön omia OT-käytäntöjään,<br />
jotka on myös raportoitu yrityskohtaisissa<br />
raporteissa.<br />
Hankkeen tulosten esittelemiseksi<br />
järjestettiin OT‐verkostoseminaari, ”Oppiminen<br />
osaksi tuotantokonsepteja”,<br />
25.5.2011. Seminaariin osallistui noin 40<br />
aiheesta kiinnostunutta henkilöä.<br />
Tutkijat laativat hankkeen tuloksista<br />
OT-oppaan, joka julkistetaan keväällä<br />
<strong>2012</strong>. Opas on tarkoitettu yritysten ja<br />
asiantuntijoiden käyttöön ja sitä tullaan<br />
jakamaan yhteistyöverkostojen kautta.<br />
Opinnäytetyöt<br />
Lohtander, M. (2010). On the development<br />
of object functions and restrictions<br />
for shapes made with a turret punch<br />
press. Väitöskirja, Konetekniikka,<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto.<br />
Havas, T. (2010). Modulointia ohjaavien<br />
tekijöiden valinta asiakkaiden,<br />
tuotekehityksen ja valmistuksen<br />
vaatimusten perusteella. Diplomityö,<br />
Konetekniikan koulutus<strong>ohjelma</strong>,<br />
Lappeenrannan teknillinen yliopisto.<br />
Järvinen, L. (2010). Kierrätettävän pakkauksen<br />
kehittämisen vaiheet, verkostot ja<br />
oppimiskohdat. Pro gradu -tutkielma,<br />
Kasvatustiede, Helsingin yliopisto.<br />
Konferenssijulkaisut ja -esitykset<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Pulkkis, A.,<br />
Toiviainen, H. (hyväksytty). Learning<br />
production concepts – When a<br />
practice-based learning process<br />
intervenes in companies’ production<br />
processes. International Conference<br />
on Researching Work and Learning, 4.-<br />
7.12.2011, Shanghai, Kiina.<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Pulkkis, A.,<br />
Toiviainen, H. (hyväksytty). The<br />
meaning of artefacts in networked<br />
learning: Development of work<br />
Instructions in a company of<br />
renewable energy. International<br />
Conference on Researching Work and<br />
Learning, 4.-7.12.2011, Shanghai, Kiina.<br />
Jalonen, M., Pulkkis, A., Ristimäki, P.,<br />
Toiviainen, H., ja Lohtander, M.<br />
(2011). Oppivat tuotantokonseptit<br />
- kehittämiskokemuksia kahdessa<br />
tuotantoverkostossa. Esitys<br />
työryhmässä ’Tuottavuuden ja<br />
työelämän laadun samanaikainen<br />
kehittäminen – millä keinoilla se<br />
tehdään’, koordinoijat J. Antila ja T.<br />
Pakarinen. Työelämän tutkimuspäivät<br />
3.-4.11.2011, Tampere.<br />
Ristimäki, P., Toiviainen, H., Jalonen, M.,<br />
Pulkkis, A. & Lohtander, M. (2011).<br />
Learning Production concepts (OT)<br />
– Tools for the management of<br />
networked activity. Posteriesitys<br />
Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan<br />
Tiedepäivässä 22.9.2011, Helsingin<br />
yliopisto.<br />
Jalonen, M. (2011). Evolution of<br />
a boundary object through<br />
experimental learning in a networked<br />
environment. Organisational Learning,<br />
Knowledge and Capabilities (OLKC<br />
2011), 12.-14.4.2011, Hull, Englanti.<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Pulkkis, A.,<br />
Toiviainen, H., Lohtander, M., Havas, T.<br />
(2011). Learning Production Concepts<br />
(OT) – Tools for the management<br />
of networked activity. Esitys<br />
konferenssissa Campus Encounters<br />
– Bridging Learners Conference<br />
“Developing Competences for Next<br />
Generation Service Sectors”, 13–<br />
14.4.2011, Porvoo.<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Pulkkis, A.<br />
(2010). Verkostoitunut työ edellyttää<br />
uudenlaisia oppimiskäytäntöjä.<br />
Esitys Työelämän tutkimuspäivillä, 4.-<br />
5.11.2010, Tampere.<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Pulkkis, A.,<br />
Toiviainen, H., Lohtander, M., Havas, T.<br />
(2010). Oppivat tuotantokonseptit (OT)<br />
- Välineistö verkostomaisen toiminnan<br />
hallintaan. Posteri Työelämän<br />
tutkimuspäivillä, 4.-5.11.2010, Tampere.<br />
Jalonen, M., Ristimäki, P., Toiviainen, H.,<br />
Pulkkis, A. (2010). Learning Production<br />
Concepts - tools for the development<br />
of activity in business networks. Esitys<br />
tutkijatapaamisessa 10th National<br />
Workshop on Business Networks<br />
Research, Aalto-yliopisto , 2.11.2010.<br />
Jalonen, M., Pulkkis, A. (2010). Dialogue<br />
as a search method in company<br />
research. Esitys symposiumissa ”Design<br />
for learning in company research“,<br />
koordinoijat H. Toiviainen, H. Kerosuo,<br />
& P. Ristimäki, FISCAR 2010, 23.-<br />
25.5.2010, Helsinki.<br />
Muut julkaisut ja esitykset<br />
Toiviainen, H. ja Pulkkis, A. (2011).<br />
Tuotanto, konseptit, oppiminen –<br />
yritystoiminnan kehittämisen uudet<br />
näkökulmat. Ohutlevy 2/2011, s. 12-15.<br />
Anneli Pulkkis ja Päivi Ristimäki<br />
esittelivät OT-hanketta <strong>Tekes</strong>in<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
tutkijatapaamisessa 9.2.2010.<br />
Jalonen, M., Lohtander, M., Pulkkis, A.,<br />
Toiviainen, H., Varis, J., Vartiainen, M.<br />
(2009). Oppivat tuotantokonseptit<br />
(OT) – uusi tutkimushanke. Ohutlevy<br />
2/2009, s. 16-17.<br />
Lähteet<br />
Hankkeen kotisivu:<br />
http://ot-konseptit.tkk.fi/index.html<br />
41
5<br />
Yritysprojektit<br />
<strong>Tekes</strong> rahoitti <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>sta<br />
kaikkiaan 103 yritysten kehityshanketta.<br />
Luettelo rahoitetuista yritysprojekteista<br />
on tämän raportin liitteenä 4.<br />
<strong>Loppuraportti</strong>in on valittu tarkemmin<br />
esiteltäväksi neljä yrityshanketta.<br />
••<br />
Tana Oy:n tuotannon ulkoistamishanke<br />
edustaa perinteisen konepajan<br />
äärimmäistä tuotantokonseptin<br />
muutoshanketta, jossa yritys luopui<br />
kokonaan omasta valmistustoiminnasta<br />
ja päätyi ostamaan valmistuspalvelut<br />
yhteistyökumppaneilta.<br />
••<br />
The Switchin mallitehdashanke on<br />
esimerkki siitä, miten yritys on löytänyt<br />
kasvun mahdollisuudet uudelta<br />
toimialalta ja investoinut kokonaan<br />
uuteen tuotantoon Suomessa, aikana<br />
jolloin valmistavan teollisuuden<br />
pelätään poistuvan maastamme.<br />
••<br />
Tuotekehitys Oy Tamlinkin koordinoimassa<br />
FinnLean-hankkeessa seitsemän<br />
yritystä lähti yhdessä kehittämään<br />
suomalaisiin olosuhteisiin soveltuvaa<br />
Lean-mallia. Joillain tahoilla<br />
jopa aikansa eläneeksi tuomittu<br />
Lean-filosofia sytytti mukana olevat<br />
yritykset suoranaiseen ”Lean-huumaan”.<br />
Yritysten välisen yhteistyön<br />
ja TTY:n tutkijoiden tuella saavutettiin<br />
merkittäviä tuloksia esimerkiksi<br />
myös muille yrityksille.<br />
••<br />
Rannikon Konetekniikan (RKT) kansainvälistymishanke<br />
soveltuu malliesimerkiksi<br />
siitä, miten pienikin alihankintakonepaja<br />
voi panostamalla<br />
määrätietoisesti omiin tuotteisiin ja<br />
kansainvälistymiseen löytää uudet<br />
kasvun avaimet.<br />
Tässä esitetyt yrityshankkeiden kuvaukset<br />
löytyvät myös <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
kotisivuilta, http://www.<br />
tekes.fi/<strong>ohjelma</strong>t/<strong>Tuotantokonseptit</strong>/<br />
Aineistot/Projektien+tuloksia, jonne on<br />
koottu muutamien muidenkin päättyneiden<br />
hankkeiden kuvauksia.<br />
5.1 Tana Oy – Tuotannon<br />
ulkoistaminen<br />
Toteutusaika<br />
10.3.2008–31.12.2010<br />
Vastuuorganisaatio<br />
Tana Oy<br />
P.O.Box 7 (Haapaniementie 1)<br />
FIN-40801 Vaajakoski<br />
www.tana.fi<br />
Yhteyshenkilöt<br />
Kauko Kinnunen ja Päivi Leinonen<br />
etunimi.sukunimi@tana.fi<br />
Osapuolet<br />
Tana Oy<br />
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu (JAMK)<br />
Komas Oy<br />
SKS Toijala Works Oy<br />
HI&F Logistics Oy<br />
Epec Oy<br />
Gutta Oy<br />
Visma Oy<br />
Tiivistelmä<br />
Hankkeen aikana toteutettiin Tana Oy:n<br />
valmistustoiminnan täydellinen ulkoistaminen<br />
ja luotiin uuden toimintatavan<br />
edellyttämät prosessit työkaluineen.<br />
Valmistuksen mukana ulkoistettiin<br />
myös osa ostotoiminnasta<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Tana Oy on valmistanut kaatopaikkajyriä<br />
omalla Jyväskylän Vaajakoskella<br />
sijaitsevalla konepajallaan vuodesta<br />
1971 alkaen. Vuosituhannen vaihduttua<br />
oli selvää, että jätteen kierrätys ja uudelleenkäyttö<br />
sekä jätteen hyödyntäminen<br />
energialähteenä loivat uusia mahdollisuuksia<br />
liiketoimintaan ja tulisivat vaikuttamaan<br />
perinteisten kaatopaikkajyrien<br />
kysyntään. Yritys tarkisti strategiaansa<br />
ja päätti ottaa seuraavan suuren<br />
kehitysaskeleensa ryhtymällä kehittämään<br />
tuotteita uusiin käyttötarkoituksiin.<br />
Tanalla alkoi hidaskäyntisen repijän<br />
tuotekehitys ja ensimmäiset teollisesti<br />
valmistetut S5430 ja S6330 sarjojen<br />
repijät esiteltiin Euroopan markkinoille<br />
alkuvuodesta 2006. Uusien tuotteiden<br />
valmistus annettiin jo varhaisessa vaiheessa<br />
sopimusvalmistajan tehtäväksi.<br />
Hyvät kokemukset sopimusvalmistuksesta<br />
johtivat siihen, että oman konepajan<br />
toimintojen uudistamisen sijasta<br />
päätettiin käynnistää projekti koko valmistustoiminnan<br />
ulkoistamiseksi.<br />
42
Toteutus<br />
••<br />
Vuoden 2008 kuluessa toteutettiin sopimusvalmistajien<br />
koulutus ja teknologian<br />
siirto 2008 kuluessa joustavan,<br />
kustannustehokkaan ja laadukkaan ulkoistetun<br />
tuotannon luomiseksi.<br />
••<br />
Logistiikan- sekä toiminnan- ja materiaalinohjausjärjestelmiä<br />
kehitettiin<br />
turvaamaan kustannustehokkaat<br />
materiaalitoiminnat ja mahdollistamaan<br />
jatkuvan tuote-ja nimikekohtaisen<br />
varasto-ja kustannusseurannan<br />
Tanan käsissä pysyvässä logistisessa<br />
ohjauksessa.<br />
••<br />
Varaosatoiminnot mukautettiin uuteen<br />
valmistuskonseptiin ja asiakkaiden<br />
palveluodotuksiin. Lisäksi palvelu<br />
siirrettiin ulkoiselle palveluntarjoajalle<br />
vuonna 2008.<br />
••<br />
Koekäyttö- ja laadunvarmennusmenetelmät<br />
kehitettiin uudelle tuotantokonseptille<br />
sopivaksi vuoden 2008<br />
kuluessa. Samalla parannettiin tuotantotehokkuutta<br />
ja lopputuotteiden<br />
laatua.<br />
••<br />
Hankintakanavat kartoitettiin ja hankintavastuut<br />
määriteltiin uudessa<br />
toimintamallissa. Tavoitteena oli toiminnan<br />
joustavuus ja optimaalinen<br />
kustannusrakenne hankintasynergioita<br />
hyödyntämällä.<br />
••<br />
Alihankintaverkoston kehittämiseen<br />
luotiin jatkuvan kehityksen malli, joka<br />
on sidottu yrityksen strategisiin tavoitteisiin.<br />
Malli huomioi liiketoiminnan<br />
kasvun tarpeet pitkälle tulevaisuuteen<br />
ja hyödyntää tarkoituksenmukaisesti<br />
myös LC-toimittajakenttää.<br />
Tana Oy:n oma henkilökunta osallistui<br />
projektin toteutukseen sen kaikissa<br />
osavaiheissa. Lisäksi käytettiin muiden<br />
projektiosapuolten erityisosaamista soveltuvin<br />
osin.<br />
Kuva 13. Tana Gx 520 Työssään Espanjan Alicantessa.<br />
Kuva 14. Tana Shark eukalyptusta repimässä.<br />
Tulokset<br />
Projektin aikana toteutettiin tavoitteena<br />
ollut valmistustoiminnan 100% ja ostotoiminnan<br />
osittainen ulkoistaminen. Ulkoisen<br />
valmistustoiminnan haasteisiin<br />
on vastattu luomalla vastaavat toimintaprosessit,<br />
laatujärjestelmä, toiminnan<br />
ohjausjärjestelmä sekä tuotetiedon tallennus-<br />
ja jakelujärjestelmä. Yhteistoiminnan<br />
ongelmien poistamiseksi ja<br />
toiminnan sujuvuuden varmistamiseksi<br />
on järjestetty lukuisia koulutustilaisuuksia<br />
sekä luotu toimintamalleja toiminnan<br />
jatkuvaksi parantamiseksi. Tana Oy<br />
43
on ottanut huikean loikan perinteisestä<br />
valmistus- ja myyntiorganisaatiosta<br />
asiakasprosessien asiantuntijaksi, joka<br />
tuottaa asiakasarvoa kehittämillään<br />
ratkaisuilla johtamansa hankinta- ja valmistusverkostonsa<br />
avulla.<br />
Yksittäisiä tuloksia:<br />
••<br />
Verkottuminen Tanan ja sopimusvalmistajien<br />
kontaktien välillä on luonut<br />
kaikille uusia mahdollisuuksia.<br />
••<br />
ABC & Kralicjin-portfolio ja niiden<br />
johdannaisten käyttö:<br />
––<br />
Uusia vaihtoehtoja hankintakokonaisuuksien<br />
suhteen.<br />
––<br />
Hyvää perustietoa LCC kana vien<br />
osalta.<br />
––<br />
Havainnollinen työkalu jolla voidaan<br />
laskea kuljetusetäisyyden ja<br />
eräkoon kautta parasta mahdollista<br />
yhdistelmää.<br />
––<br />
Havainnollinen työkalu jolla voidaan<br />
vertailla eri varastointivariaatioiden<br />
kustannusvaikutuksia.<br />
••<br />
Prosessikuvaukset (tilaus-, toimitus-,<br />
tuote-, ja myyntiprosessi) ovat nostaneet<br />
selkeästi esille prosesseihin<br />
piiloutuneet heikkoudet.<br />
••<br />
Varaosavaraston siirto ulkoiselle palveluntarjoajalle<br />
on vapauttanut Tanan<br />
henkilöstövaroja kehitystoimintaan.<br />
••<br />
Uusi web-pohjainen toiminnanohjausjärjestelmä<br />
mahdollistaa ”hubien”<br />
perustamisen joustavasti muuttuvia<br />
tarpeita varten.<br />
••<br />
Uusi järjestelmä antaa toimitusketjun<br />
jäsenille mahdollisuuden ottaa<br />
ja syöttää tietoa Tanan järjestelmään<br />
parantaen näin kokonaistehokkuutta.<br />
••<br />
Uusi suunnittelujärjestelmään integroitu<br />
ohjausjärjestelmä parantaa tehokkuutta<br />
ja vähentää merkittävästi<br />
inhimillisten virheiden määrää.<br />
••<br />
Tana voi vastuuttaa sopimuskumpaneitaan<br />
eri kirjaamis/tilastointi tehtäviin<br />
ja keskittyä koko toimitusverkostoa<br />
hyödyttävään asiakasarvon kasvattamiseen<br />
ja myyntityöhön.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Tuotannon siirto sopimusvalmistajille<br />
on jo projektin aikana antanut Tanalle<br />
merkittävää lisäjoustoa kysynnän vaihteluun<br />
mukautumiseen ja nopeiden<br />
toimitustarpeiden tyydyttämiseen.<br />
Omaan toimintaansa erikoistuneiden<br />
sopimusvalmistajien kautta on saatu<br />
arvokasta lisätietoa tuotesuunnittelulle<br />
tuotteiden rakenteiden edelleen kehittämiseksi.<br />
Lisäksi monet omaan tuotantoon<br />
liittyneet ns. piilokustannukset<br />
ovat paljastuneet ja yleinen kustannustietoisuus<br />
on merkittävästi lisääntynyt.<br />
Tuotedokumentaation ja sen oikeellisuuden<br />
merkitys on noussut konkreettisesti<br />
esille ja pakottanut huolellisempaan<br />
dokumentointiin.<br />
Suomalaiset sopimusvalmistajat<br />
ovat saaneet arvokasta kokemusta hankintatoimensa<br />
kehittämiseen Tanan tarjotessa<br />
laajempaa ja kriittisempää hankintavastuuta.<br />
Yhteistyön avulla hallintaan saadut<br />
tuotekustannukset merkitsevät Tanalle<br />
parempaa hintakilpailukykyä ja sitä<br />
kautta parempia ansaintamahdollisuuksia<br />
koko tuotantoverkostolle.<br />
Lähde<br />
Tana Oy, Kauko Kinnunen<br />
5.2 The Switch Engineering<br />
Oy – Logistic and Production<br />
Concept in The Switch Model<br />
Factory<br />
Projektin nimi<br />
The Switch Concept<br />
Toteutusaika<br />
22.4.2008–31.6.2010<br />
Vastuuorganisaatio<br />
The Switch Engineering Oy<br />
Äyritie 8 C<br />
01510 Vantaa<br />
http://www.theswitch.com/<br />
Yhteyshenkilö<br />
Pertti Kurttila<br />
VP Supply Chain<br />
+358 40 808 0230<br />
etunimi.sukunimi@theswitch.com<br />
Osapuolet<br />
The Switch<br />
Toimittaja- ja partneriverkosto<br />
Vaasan Yliopisto<br />
Tiivistelmä<br />
Yritys on keskittynyt hyödyntämään<br />
uusiutuvien energiamuotojen tarjoamia<br />
kasvavia liiketoimintamahdollisuuksia.<br />
Sen pääliiketoiminta-alueita<br />
ovat tuuli- ja aurinkovoima. Lisäksi yritys<br />
tarjoaa komponentteja ja sovelluksia<br />
muihin kehittyviin uusiutuvan energian<br />
tuotantomuotoihin. Päätuotteita ovat<br />
megawattiluokan tehonmuokkaimet<br />
ja kestomagneettigeneraattorit. Yritys<br />
tekee tutkimusyhteistyötä yliopistojen<br />
kanssa, mikä takaa tuotteille laadun ja<br />
viimeisimmät teknologiset sovellukset.<br />
Ratkaisumme auttavat torjumaan<br />
ilmastonmuutosta ja säästämään energiavaroja<br />
hyödyntämällä uusiutuvan<br />
energian tuotantoa.<br />
44
Tausta ja tavoitteet<br />
Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden<br />
aikana The Switch:stä on tullut johtava<br />
megawattiluokan kestomagneettigeneraattorien<br />
ja täystehomuokkaimien<br />
toimittaja. Hankkeen tavoitteena oli<br />
kehittää tuotantokonsepti, jolla kasvava<br />
kysyntä pystyttäisiin hallitusti hoitamaan.<br />
Tavoitteena olivat käytännöt<br />
toimittajaverkoston ja tuotantolinjojen<br />
hallittuun ylös- ja alasajoon kysynnän<br />
vaihtelujen mukaan.<br />
Hankkeen tarkoituksena oli myös<br />
kehittää välineitä ja käytäntöjä yrityksen<br />
liiketoimintamallin ja strategian tukemiseen.<br />
Koska yrityksellä ei juuri ollut<br />
aikaisempaa tuotannollisen toiminnan<br />
kulttuuria ja toimintatapaa, oli ne luotava<br />
projektin aikana.<br />
Toteutus<br />
Projekti jaettiin useampaan osaprojektiin<br />
ja työkokonaisuuteen: Globaali<br />
hankintastrategia ja sen jalkautus,<br />
ramp up- ja tuotannonsuunnittelu,<br />
Kuva 15. Switchin mallitehdaskonseptin idea.<br />
asiakastuote-prosessin PCP kehittäminen,<br />
tuotannon ylösajo, prototyyppien<br />
valmistus, nollasarjat, massatuotanto ja<br />
tuotteen lokalisointi.<br />
Kuva 16. Joustava toimittaja- ja partneriverkosto kapasiteetin hallintaan.<br />
45
Tulokset<br />
Hankkeen suurimpana tuotoksena voidaan<br />
pitää Mallitehdas-konseptia, jolla<br />
pystytään takaamaan sekä nopeat tuotteiden<br />
ylösajot verkostossa että hallitut<br />
alasajot kysyntätilanteen muuttuessa.<br />
Tuotantolinjat ja logistiikka on pyritty rakentamaan<br />
Lean-filosofiaa hyödyntäen.<br />
Globaalin läsnäoloon perustuva hankintastrategia<br />
on luotu ja sen mukaiset hankintaorganisaatiot<br />
Kiinassa rakennettu.<br />
Paikallisen hankintaorganisaation tehtävänä<br />
on hankkia materiaalia sopeutettuna<br />
paikallisen valmistukseen.<br />
Tuotanto ja logistiikka on pyritty<br />
suunnittelemaan niin, että visuaalisuus<br />
ja ” one-piece-flow” toteutuvat. Projektin<br />
aikana tuotteiden kokonaisläpimenoaika<br />
valmistuksessa saatiin pudotettua<br />
20 päivästä neljään päivään. Tuotannonohjausjärjestelmää<br />
ja sen yhteyteen<br />
rakennettua Andon-järjestelmää<br />
hyödynnetään sekä omilla tehtailla että<br />
partnerivalmistuksessa.<br />
Kuva 17. Tuotantolinja Vaasan mallitehtaalla.<br />
Kuva 18. Tuotantolinja partnerivalmistuksessa.<br />
Kuva 19. Työpisteet työasemilla.<br />
Kuva 20. Tuotantolinjan esivalmistelut ja materiaalin koonti valmistukseen.<br />
46
Kuva 21. Tuotannonohjausjärjestelmän Andon-näkymä.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Yritys kasvoi voimakkaasti myös projektin<br />
aikana ja kysynnän kasvuun on<br />
pystytty vastaamaan. Tätä kasvua ei olisi<br />
pystytty takaamaan ilman järjestelmällistä<br />
tuotantotapaa ja toimivaa alihankinta<br />
ja partneriverkostoa. Tämän projektin<br />
myötä sellaiset luotiin ja tuotantokapasiteetti<br />
pystyttiin kasvattamaan<br />
asiakaskysyntää vastaavaksi. Liikevaihdon<br />
kehitys vastasi kasvavia volyymeja<br />
ollen 2008 n.50M€, 2009 n.96M€ ja 2010<br />
n.130M€.<br />
Opinnäytetyöt<br />
Precondition for successful global sourcing<br />
and production ramp-up, 2010,<br />
Lappeenranta University of Technology<br />
– Tennivara, J.<br />
Julkaisut, esitelmät, jne.<br />
Kurttila, P. 2010. The Switch – kestävän<br />
kehityksen energiaratkaisuja. <strong>Tekes</strong>in<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
vuosiseminaari, Hanki hyvin – johda<br />
verkostosi menestykseen, Vantaa,<br />
17.2.2011.<br />
Kurttila, P., Shaw, M. & Helo, P. 2010.<br />
Model factory concept- enabler for<br />
quick manufacturing ramp-up. EWEC,<br />
Warsaw, Poland, 20-23.4.2010<br />
(http://www.theswitch.com/<br />
files/2010/05/EWEC-2010_Paper_<br />
Model-Factory-approach_Pertti-<br />
Kurttila-The-Switch_final-1.0_100417.<br />
pdf ).<br />
The Switch talking point: The Switch<br />
Model Factory concept for unmatched<br />
production flexibility: Volume<br />
production thanks to fast prototyping<br />
and repeatable quality (http://www.<br />
theswitch.com/news/talking-point/ ).<br />
Mäkinen, J-P. <strong>2012</strong>. Tuotantokonsepti<br />
kasvuyrityksen strategiassa. <strong>Tekes</strong>in<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n loppuseminaari<br />
3/3, Vantaa, 14.2.<strong>2012</strong>.<br />
Lähteet<br />
www.theswitch.com<br />
Janne Pohtola, The Switch<br />
Mainitut esitelmät<br />
47
5.3 Tuotekehitys Oy Tamlink<br />
– Lean-tuotantokonseptin<br />
suomalainen toteutusmalli<br />
Projektin nimi<br />
Lean-konseptin suomalainen toteutusmalli<br />
– FinnLean<br />
Toteutusaika<br />
1.9.2008–28.2.2011<br />
Vastuuorganisaatio<br />
Tuotekehitys Oy Tamlink<br />
Hermiankatu 6, PL 140<br />
33721 Tampere<br />
Yhteyshenkilö<br />
Jari Erkkilä Tamlink Oy, Ilkka Kouri TTY<br />
Osapuolet<br />
ATA Gears Oy<br />
Biohit Oyj<br />
Componenta Nisamo Oy<br />
Componenta Pietarsaari MS Oy<br />
Enics Finland Oy<br />
PaloDEx Oy<br />
Tampereen Keskustekniikka Oy<br />
Tiivistelmä<br />
FinnLean-hankkeen ensimmäisenä<br />
tavoitteena oli rakentaa suomalaiselle<br />
teollisuudelle soveltuva Lean-toimintaja<br />
toteutusmalli. Mallin avulla yritys pystyisi<br />
vaihe vaiheelta suunnittelemaan ja<br />
siirtymään Lean-toimintamalliin. Mallin<br />
avulla yritykset pystyisivät keskittymään<br />
olennaisiin asioihin toimintansa ja erityisesti<br />
tuotantonsa kehittämisessä ottaen<br />
kuitenkin huomioon Lean-toiminnan<br />
kokonaisvaltaisuuden ja kattavuuden.<br />
Malli pohjautuisi japanilaiseen tuotantoajatteluun<br />
– erityisesti Toyotan tapaan<br />
toimia – sekä uusiin kansainvälisiin<br />
Lean-etenemismalleihin. Mallissa pyrittäisiin<br />
selkeään ja tehokkaaseen etenemiseen,<br />
joka perustuu virtauttamiseen,<br />
ongelmienratkaisemiseen, henkilöstön<br />
osallistumiseen ja kehityshankkeiden<br />
joustavaan ja nopeaan toteuttamiseen.<br />
Hankkeen toinen tärkeä tavoite<br />
oli osallistuvien yritysten toiminnan<br />
kehittäminen. Hankkeen alussa laadittaisiin<br />
alustavat toimintamallit, joita<br />
kehitettäisiin yrityshankkeissa saatujen<br />
kokemusten perusteella. Osallistuvat<br />
yritykset toimisivat pilotointikohteina,<br />
joissa kehitettävän Lean-toimintamallin<br />
osa-alueita kokeiltaisiin ja kehitettäisiin.<br />
Hankkeen aikana tuloksia ja kokemuksia<br />
hyödynnettäisiin hankkeeseen osallistuvien<br />
kesken. Hankkeeseen osallistuvat<br />
yritykset saisivat asiantuntijapalveluita<br />
kehityshankkeittensa suunnittelun<br />
ja toteuttamisen tueksi.<br />
Hankkeen kolmas tavoite saavutetaan<br />
raportoimalla kehitettävä Leantoimintamalli<br />
suomenkielisen Lean-kirjan<br />
muodossa sekä alan seminaareissa.<br />
Yritykset ja konsultit voisivat hyödyntää<br />
etenemismallia vapaasti toiminnan kehittämisessä.<br />
Kirjassa esitellään keskeiset<br />
Lean-periaatteet, kuvataan Lean-toimintamallin<br />
vaiheet ja niiden sisällöt, kuvataan<br />
tärkeimmät lean-menetelmät ja työkalut<br />
sekä kerrotaan esimerkkejä yrityksissä<br />
saavutetuista kokemuksista. Hankkeen<br />
neljäs tavoite saavutetaan, kun yliopiston<br />
tutkimusryhmä raportoi hankkeen puitteissa<br />
syntynyttä yleisluontoista uutta<br />
tietoa kansainvälisissä konferensseissa ja<br />
tieteellisissä julkaisuissa.<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
1. Suomalaiseen teollisuuteen soveltuvat<br />
Lean-toteutusmallin kehittäminen<br />
kansainvälisen teorian ja yrityskeisien<br />
pohjalta<br />
2. Osallistuvien yritysten toiminnan kehittäminen<br />
Kuva 22. Projektiin osallistujia pelaamassa tuotannonohjauspeliä.<br />
Kuva 23. Arvovirran hahmottelua hankkeen osallistujayrityksessä.<br />
48
3. Mallin raportointi suomalaisessa julkaisusarjassa<br />
4. Tieteellisten havaintojen raportointi<br />
kansainvälisissä julkaisuissa.<br />
Toteutus<br />
FinnLean-hanke oli yritysryhmähanke,<br />
jossa hankkeen johtoryhmä päätti<br />
hankkeen käytännön toteutuksesta.<br />
Hanke toteutettiin viitenä työpakettina.<br />
1. Lean-arviointi, jossa määritettiin yritysten<br />
lähtötaso Leanin soveltamiseen<br />
2. Lean-visio, jossa luotiin visio ja tavoitteet<br />
jokaiselle yritykselle toiminnan<br />
kehittämiseen<br />
3. Lean-etenemispolku, jossa laadittiin<br />
Lean-vision perusteella kokonaiskuva<br />
toteutettavista kehityshankkeista<br />
aikatauluineen<br />
4. Lean-kehityshankkeet, joissa yritykset<br />
toteuttivat etenemispolulla olevia<br />
hankkeita tiiviissä aikataulussa<br />
5. Lean-seuranta ja johtaminen, jossa<br />
etenemispolun toteutumista seurattiin<br />
ja polkua päivitettiin. Lisäksi<br />
kehitystoiminnan johtamista systematisoitiin.<br />
Tulokset<br />
FinnLean-hankkeessa rakennettiin suomalaiselle<br />
teollisuudelle soveltuva Leantoimintamalli.<br />
Mallin avulla yritys pystyy<br />
vaihe vaiheelta suunnittelemaan ja siirtymään<br />
Lean-toimintamalliin. Mallin<br />
avulla yritykset pystyvät keskittymään<br />
olennaisimpiin asioihin toimintansa<br />
kehittämisessä ottaen kuitenkin huomioon<br />
Lean-toiminnan kokonaisvaltaisuuden<br />
ja kattavuuden. Malli pohjautuu<br />
perinteiseen japanilaispohjaiseen<br />
tuotantoajatteluun – erityisesti Toyotan<br />
tapaan – sekä uusiin kansainvälisiin Lean-etenemismalleihin.<br />
Mallissa pyritään<br />
selkeään ja tehokkaaseen etenemiseen<br />
joka perustuu toiminnan virtauttamiseen,<br />
ongelmien systemaattiseen ratkaisemiseen,<br />
henkilöstön osallistumiseen<br />
ja kehityshankkeiden joustavaan<br />
ja nopeaan toteuttamiseen.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
FinnLean-hankkeen keskeiset kokemukset<br />
ja tulokset tullaan julkaisemaan<br />
suomenkielisessä Lean-kirjassa vuoden<br />
2011 aikana. Kirjassa käydään läpi keskeiset<br />
Lean periaatteet, -menetelmät ja<br />
-työkalut. Kirja on suunnattu toiminnankehittäjillä,<br />
jotka soveltavat Lean-oppeja<br />
käytännössä<br />
Opinnäytetyöt<br />
Diplomityöt<br />
Ilari Savola, 2009, Lean-toiminnan<br />
implementointi suomalaisissa<br />
teollisuusyrityksissä.<br />
Ossi Jaatinen, 2011, Suorituskykyjohtaminen<br />
Lean-tuotantoympäristössä.<br />
Katja Sorjamaa, (2011), ”VSM-tekniikan<br />
hyödyntäminen arvovirtojen<br />
kehittämisessä” (työotsikko).<br />
Kuva 24. FinnLean-taskukirja.<br />
Julkaisut, esitelmät, jne.<br />
Useita seminaari- ja koulutustilaisuuksia<br />
hankkeen tuloksista ja kokemuksista.<br />
Ilkka Kouri; Lean taskukirja, TeknologiainfoTeknova<br />
Oy, Helsinki 2010.<br />
Mikko Kaataja, Ilkka Kouri; Evaluation of<br />
the lean level assessment methods,<br />
European Operations Management<br />
Associationin 16th International<br />
Annual EurOMA -conference,<br />
Göteborg, 15.–17.6.2009.<br />
Ilari Savola, Ilkka Kouri, Mikko Kaataja;<br />
Evaluation of Lean Implementation<br />
Models, International Working Seminar<br />
on Production Economics -konferenssi,<br />
Innsbruck, 1.–5.3.2010.<br />
Mikko Kaataja, Ilkka Kouri; Using a Broad<br />
Scope Kaizen Event to Promote<br />
Lean Thinking, European Operations<br />
Management Associationin 17th<br />
International Annual EurOMA<br />
-conference, Porto, 6.–9.6.2010.<br />
49
5.4 Rannikon Konetekniikka<br />
Oy – RKT Groupin<br />
kansainvälistyminen<br />
Projektin nimi<br />
BOFO nostovälineet ja RKT-Solutions<br />
ratkaisut kilpailukykyisiksi globaalisti<br />
Toteutusaika<br />
3.12.2008–30.11.2011<br />
Vastuuorganisaatio<br />
Rannikon Konetekniikka Oy<br />
Muurarinkatu 2<br />
92120 Raahe<br />
www.rkt.fi<br />
Yhteyshenkilöt<br />
Pekka Kallio, toimitusjohtaja<br />
+358 44 7118 301<br />
pekka.kallio@rkt.fi<br />
Jorma Raatikainen,kehityspäällikkö<br />
+358 44 7118375<br />
jorma.raatikainen@rkt.f i<br />
Osapuolet<br />
Rannikon Konetekniikka Oy<br />
Ruukki Oyj, Outokumpu Oyj,<br />
Hangon satamalaitos, Tapojärvi Oy<br />
Wisetime Oy, Veda Sourcing Solutions<br />
Pvt.Ltd (Intia)<br />
muut n. 10 yhteistyökumppania ja<br />
asiantuntijayritystä<br />
Tiivistelmä<br />
Rannikon Konetekniikka Oy:n strategian<br />
mukaisesti kasvua ja kannattavuutta<br />
haetaan kansainvälistymisen kautta.<br />
Kohdemarkkina-alueeksi valittiin EU,<br />
Itä-Eurooppa ja Intia hyvien kasvunäkymien<br />
ja liiketoimintamahdollisuuksien<br />
takia. Hanke käynnistettiin laatimalla liiketoimintasuunnitelma<br />
”Business Plan<br />
2009–2014” Intian markkinoille pääsemiseksi.<br />
Tämän projektin tavoitteena oli kehittää<br />
Bofo- ja RKT- solutions tuotteiden<br />
ja palveluiden tuotantokonseptia kilpailukykyisemmäksi<br />
kaikkien tuotteen ja<br />
palvelun toteuttamiseksi tarvittavien liiketoimintaprosessien<br />
osalta. Kehittämisen<br />
kohteeksi asetettiin koko arvoketju<br />
alkaen markkinoinnista sekä myynnistä<br />
ja siihen liittyvästä tuotekehityksestä<br />
ja päättyen hankintojen, valmistuksen,<br />
tuotannon ja toimituksen kautta<br />
jälkimarkkinointitoimiin. Projektissa<br />
toteutettiin kaikkia edellä mainittuja<br />
liiketoimintaprosesseja koskevia kehittämistoimenpiteitä.<br />
Intiaan perustettiin Rannikon Konetekniikka<br />
Oy:n omistama tytäryhtiö<br />
”Bofo-Solutions Pvt. Ltd” paikallisista<br />
henkilöistä koostuvine myynti- ja markkinointiorganisaatioineen<br />
sekä suunnittelu-<br />
ja tuotekehitystiimeineen. Tytäryritykselle<br />
rakennettiin oma tuotetehdas<br />
Puneen ja luotiin tarvittavat hankintakanavat.<br />
Projektin aikana ilmenneiden<br />
laatu- ja toimitusaikaongelmien vuoksi<br />
Bofo-tuotteiden valmistus ulkoistettiin<br />
myöhemmin paikalliselle terästeollisuuden<br />
prosessilaitevalmistajalle. Tämä<br />
yhteistyö vahvistaa osaamista ja mahdollistaa<br />
liiketoiminnan kasvun.<br />
Markkinoinnin ja myynnin tehostamiseksi<br />
solmittiin agenttisopimus hyvin<br />
paikallisia markkinoita tuntevan myyntiagentin<br />
kanssa.<br />
Projektien hitaasta käynnistymisestä<br />
huolimatta Intian markkinoilla on<br />
päästy lupaavaan alkuun ja saatu merkittäviä<br />
kauppoja vuonna 2010–2011.<br />
Erityisen merkittävä tämä on ollut kysynnän<br />
heikennyttyä kansainvälisestä<br />
taantumasta johtuen yrityksen perinteisillä<br />
markkinoilla EU:ssa ja Itä-Euroopassa.<br />
Tausta ja tavoitteet<br />
Rannikon Konetekniikka (RKT) on toimittanut<br />
asiakkailleen konepaja-, asennus-,<br />
kunnossapito- ja logistiikkapalveluita<br />
vuodesta 1988 lähtien. Vuonna<br />
2005 tuote- ja palvelutarjonta laajeni<br />
kattamaan myös Bofo-tuotemerkillä<br />
myytävät nostolaitteet sekä RKT Solutions<br />
-kokonaisratkaisut. Vuoden 2011<br />
alussa yrityksen rakenne uudistui ja neljä<br />
liiketoiminta-aluetta aloitti toimintansa<br />
itsenäisinä, RKT:n täysin omistamina<br />
tytäryhtiöinä. Näiden lisäksi Intiassa on<br />
paikallinen tytäryhtiö Bofo Solutions<br />
Pvt. Ltd.<br />
RKT ja sen tytäryhtiöt työllistävät<br />
noin 160 ihmisistä Suomessa ja Intiassa.<br />
Tuotetarjonnan laajentuessa 2005<br />
Bofo-nostolaitteisiin ja RKT Solutions<br />
-kokonaisratkaisuihin yritykselle laadittiin<br />
uusi strategia kasvun hakemiseksi<br />
kansainvälisiltä markkinoilta. Seuraavana<br />
vuonna 2006 toimintaa laajennettiin<br />
käynnistämällä oma suunnittelu- ja tuotekehitysosasto<br />
omien Bofo-tuotteiden<br />
ja RKT Solutions -kokonaisratkaisujen<br />
kehittämiseksi.<br />
Kuva 25. BOFO-, RKT Solutions -liiketoimintaprosessit.<br />
Myynti- ja<br />
markkinointi<br />
Suunnittelu<br />
ja<br />
tuotekehitys<br />
Hankinta<br />
Työnsuunnittelu<br />
Valmistus<br />
Toimitus<br />
Jälkihuolto<br />
50
Kansainvälistymistä ja etabloitumista<br />
Intian markkinoille vauhditettiin<br />
<strong>Tekes</strong>in <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong><br />
syksyllä 2008 liitetyllä projektilla.<br />
Projektin tavoitteena oli kehittää<br />
Bofo- ja RKT-solutions kokonaisratkaisut<br />
tuotteiden ja palveluiden tuotantokonseptia<br />
kilpailukykyisemmäksi huomioiden<br />
kaikki tuotteen ja palvelun toteuttamiseksi<br />
tarvittavat kuvassa 1 esitetyt<br />
liiketoimintaprosessit;<br />
Toteutus<br />
••<br />
Myynti- ja markkinointi käynnistettiin<br />
laatimalla Intian yksikön liiketoimintasuunnitelma<br />
2009–2014. Seuraavaksi<br />
palkattiin Intian liiketoimintaympäristön<br />
tunteva maajohtaja.<br />
Käytännön markkinoinnin ja myynnin<br />
käynnistämiseksi luotiin ”myynnin<br />
työkaluja” kuten tuotekortit, hintalistat,<br />
esitteet, myyntikirjeet ja kotisivut.<br />
Asiakaskontakteja luotiin osallistumalla<br />
messuille ja tekemällä sopimus<br />
kohdemarkkinat ja paikalliset<br />
terästehtaat tuntevan intialaisen<br />
agentin kanssa.<br />
••<br />
Suunnittelussa ja tuotekehityksessä<br />
kehitettiin kokonaan uusia tuotteita<br />
ja parannettiin olemassa olevia<br />
tuotteita. Tavoitteena ovat modulaariset<br />
osakokonaisuudet, joita voidaan<br />
hyödyntää useissa saman tuoteryhmän<br />
tuotteissa. Suunnitteluohjelmien<br />
ja tehtaan oman toiminnanohjausjärjestelmän<br />
(ERP) välistä tiedonsiirtoa<br />
kehitettiin tuotetiedonhallinnan<br />
(PDM) tehostamiseksi. Tuotesuunnitteluprosessia<br />
on kehitetty laatimalla<br />
prosessikuvaukset ja niitä tarkentavat<br />
menettely- ja viiteohjeet. Tuotteiden<br />
laadun ja toiminnallisuuden varmistamiseksi<br />
on tehty koejärjestelyjä<br />
ja koekäyttötestejä oikeassa toimintaympäristössä<br />
yhteistyökumppaneiden<br />
ja asiakkaiden kanssa.<br />
Intialaisia suunnittelijoita koulutettiin<br />
yrityksen omassa päätoimipisteessä<br />
Suomessa. Koulutuksen jälkeen<br />
perustettiin Intiaan oma suunnittelutiimi,<br />
jonka toimintaa koordinoidaan<br />
Suomesta.<br />
••<br />
Hankinnan tehostamiseksi palkattiin<br />
Suomeen kansainvälisistä hankinnoista<br />
kokemusta omaava ”sourcing<br />
manager”. Intiaan luotiin paikalliset<br />
hankintaverkostot komponenttien<br />
ja materiaalien hankkimiseksi.<br />
Hankintatoimintaa kehitettiin<br />
laatimalla hankintaa varten ohjeistus<br />
ja työkalut. Huomiota kiinnitettiin<br />
mm. intialaisten ja eurooppalaisten<br />
standardien vaatimusten vastaavuuden<br />
varmistamiseen.<br />
Avainkomponenttien hankintaa kartoitettiin<br />
Intian lisäksi myös Kiinasta,<br />
Venäjältä ja Euroopasta. Tehtaan toiminnaohjausjärjestelmää<br />
(ERP) kehitettiin<br />
palvelemaan paremmin hankintaprosessin<br />
vaatimuksia.<br />
••<br />
Työnsuunnittelun ja valmistuksen<br />
käynnistämiseksi Intiassa selvitettiin<br />
aluksi resurssitarpeet koskien, tuotantotiloja,<br />
tuotantovälineitä, laaduntuottokykyä,<br />
kapasiteettia, pätevyyksiä,<br />
investointimahdollisuuksia,<br />
logistiikkaa ja yhteistyökumppaneita.<br />
Tarvittavat paikalliset resurssit<br />
hankittiin perustetulle tytäryhtiölle<br />
ja toiminta käynnistettiin suomalaisen<br />
henkilöstön valvonnassa osin<br />
Suomesta käsin ja osin paikan päällä<br />
Intian tehtaalla toimien. Avainhenkilöille<br />
järjestettiin koulutusta Suomessa.<br />
Intialaiset työntekijät koulutettiin<br />
ja perehdytettiin työtehtäviin<br />
Intiassa.<br />
Koneistusalihankinnassa ja pintakäsittelyssä<br />
kohdattujen laatu- ja toimitusaikavaikeuksien<br />
vuoksi valmistus<br />
ulkoistettiin tunnetulle terästeollisuuden<br />
prosessilaitetoimittajalle.<br />
Jo hankittu oma tuotantokalusto-<br />
ja varasto myytiin tässä yhteydessä<br />
yhteistyökumppanille ja muille<br />
ostajille.<br />
Tuottavuuden parantamiseksi kehitettiin<br />
tuotesuunnittelun kanssa valmistusmenetelmiä<br />
ja parantamalla<br />
töiden ohjeistusta. Työohjeet käännettiin<br />
myös englannin kielelle. Tähän<br />
asti yksittäisinä projektitoimituksina<br />
valmistettujen Bofo-tuotteiden<br />
osalta kehitettiin valmiuksia hyödyntää<br />
volyymien noustessa sarjatuotannon<br />
edut.<br />
••<br />
Tuotteen toimituksen ja jälkihuollon<br />
laadun varmistamiseksi laadittiin<br />
prosessikuvaukset ja niitä täydentävät<br />
menettely- ja viiteohjeet. Tuotteiden<br />
jälkihuollon järjestämiseksi<br />
on kartoitettu intialaisia yhteistyökumppaneita.<br />
••<br />
Tukipalvelujen kehittämisessä keskeistä<br />
oli yrityksen oman Wise- toiminnanohjausjärjestelmän<br />
räätälöinti<br />
yhdessä <strong>ohjelma</strong>n toimittajan<br />
ja oman henkilöstön kanssa vastaamaan<br />
muuttuneita tarpeita. Henkilöstölle<br />
järjestettiin runsaasti koulutusta<br />
<strong>ohjelma</strong>n käyttöön.<br />
Kansainvälisen kaupan sujuvuuden<br />
varmistamiseksi laadittiin aineisto<br />
kansainvälisen kaupan asiakirjoista<br />
ja mahdollisuus niiden tekemiseen<br />
lisättiin myös toiminnanohjausjärjestelmään.<br />
Henkilöstölle annettiin<br />
koulutusta kansainvälisen kaupan<br />
asiakirjojen hallintaan.<br />
51
Rannikon Konetekniikka Oy:llä on<br />
sertifioitu toimintajärjestelmä, joka<br />
koostuu neljästä laadunhallintajärjestelmästä;<br />
laatu ISO9001, ympäristö<br />
ISO 14001, turvallisuus OHSAS<br />
18001, hitsaus ISO 3834-2. Toimintajärjestelmän<br />
dokumentaatio ja<br />
rakenne on päivitetty ja sertifioitu<br />
2011 vastaamaan uusia toimintatapoja<br />
ja 1.1.2011 uutta voimaan tullutta<br />
yhtiörakennetta.<br />
Tulokset<br />
Bofo Solutions Pvt. Ltd:llä on Intiassa<br />
oma Intian liiketoimintaympäristön hyvin<br />
tunteva, intialaisista toimihenkilöistä<br />
koostuva organisaatio sekä sopimussuhteinen<br />
ulkopuolinen myyntiagentti.<br />
Markkinointi- ja myyntiorganisaatio<br />
on saanut luotua uusia asiakassuhteita<br />
Intian valituilla kohdemarkkinoilla; nosturivamistajat,<br />
terästehtaat, satamat,<br />
sementti- ja lannoiteteollisuuden yritykset.<br />
Maailmanlaajuisesta taantumasta ja<br />
heikosta kysynnästä huolimatta Intiassa<br />
on mm. projektin juuri päättyessä saatu<br />
merkittäviä kauppoja. Lisäksi oman<br />
myyntiorganisaation palveluja Intiassa<br />
on pystytty tarjoamaan myös kotimaisille<br />
yhteistyökumppaneille. Ensimmäinen<br />
agenttisopimus solmittiin raahelaisen<br />
Miilux Oy:n kanssa kulutusteräslevyjen<br />
myynnistä.<br />
Intiassa toimiva oma 1 + 5 henkilön<br />
suunnittelutiimi mahdollistaa palveluiden<br />
saatavuuden omaan käyttöön<br />
sekä kapasiteetin salliessa myös niiden<br />
myynnin. Yhteistyökumppanille ulkoistettu<br />
valmistus Intiassa antaa pohjan<br />
kasvulle.<br />
Tuotekehityksen tuloksena on kehitetty<br />
kokonaan uusia Bofo-tuotteita<br />
ja olemassa olevia Bofo-tuottteita on<br />
parannettu. Panostus tuotekehitykseen<br />
jatkuu voimakkaana edelleen.<br />
Kansainvälistä hankintaa varten<br />
on palkattu ”sourcing manager” on tehostanut<br />
hankintakanavia Intian lisäksi<br />
myös Euroopassa ja Venäjällä.<br />
Kansainvälistymisen yhteydessä<br />
saatuja oppeja ja kokemuksia on pystytty<br />
hyödyntämään myös kotimaassa<br />
mm. rakennettaessa suurten projektitoimitusten<br />
suunnitteluun ja asennukseen<br />
soveltuvaa kumppaniverkostoa,<br />
organisoitaessa RKT:n omaa valmistustoimintaa<br />
uudelleen ja kehitettäessä<br />
yrityksen tuottavuutta.<br />
Bofo-tuotteiden lisäksi on kehitetty<br />
ja käynnistetty kokonaan uusi<br />
palveluliiketoiminta, joka kattaa teollisuus-<br />
ja henkilönostimien tarkastus- ja<br />
huoltopalvelut. Toiminta organisoitiin<br />
huoltopäällikön ja neljän sertifioidun<br />
tarkastajan tiimiksi. Toiminta käynnistyi<br />
10/2010 ja vuonna 2011 on saatu uusia<br />
asiakkaita ja tarkastuksen piiriin kuuluu<br />
tällä hetkellä 143 teollisuusnosturia.<br />
Toimintaa on kehitetty ja kehitetään<br />
edelleen mm. töiden hallinnan parantamiseksi.<br />
Tulosten hyödyntäminen<br />
Projektin tuloksena tehdyt toimenpiteet<br />
ja järjestelyt mahdollistavat liiketoiminnan<br />
ja kannattavuuden kasvun kotimaassa<br />
ja kansainvälisillä markkinoilla<br />
Intiassa, Venäjällä, Euroopassa ja Lähi-<br />
Idässä.<br />
Mahdollisuuksia Suomessa käynnistetyn<br />
palveluliiketoiminnan aloittamiseksi<br />
myös Intiassa selvitettiin alustavasti<br />
<strong>Tekes</strong>in ja UCLAn GAP-<strong>ohjelma</strong>ssa<br />
(Global Access Program). Kalifornian<br />
yliopistossa Los Angelesissa (UCLA Anderson<br />
Management School) opiskeleva<br />
viiden hengen MBA- opiskelijatiimi<br />
yhdessä RKT:n kolmen hengen tiimin<br />
kanssa teki 2010 liiketoimintasuunnitelman<br />
nostureiden ja omien Bofo- nostoapuvälineiden<br />
huolto- ja kunnossapitotoiminnan<br />
käynnistämiseksi Intiassa.<br />
Toimintaa Intiassa ei ole aloitettu vaan<br />
seurataan tilanteen kehittymistä Intian<br />
markkinoilla ja tehdään päätökset palvelun<br />
käynnistämisestä myöhemmin.<br />
Intia on osoittautunut isoksi ja kasvavaksi,<br />
joskin vaativaksi markkinaksi.<br />
Sieltä saadut kokemukset ovat kasvattaneet<br />
yrityksen osaamispääomaa,<br />
jota pystytään hyödyntämään paitsi<br />
toteutettaessa oman yrityksen kasvutavoitteita<br />
myös tarjoamalla palveluna eurooppalaisille<br />
yhteistyökumppaneille.<br />
Lähde<br />
Toimitusjohtaja Pekka Kallio ja kehityspäällikkö<br />
Jorma Raatikainen Rannikon<br />
Konetekniikka Oy<br />
52
6<br />
Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymiä<br />
<strong>Tekes</strong> käynnisti <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
aikana, jolloin suomalainen<br />
valmistava teollisuus eli lähes ennen<br />
kokematonta korkeasuhdannetta. Etenkin<br />
metalli- ja koneenrakennusalalla niin<br />
päähankkijoiden kuin heidän alihankkijoidensa<br />
kapasiteetti oli tehokkaassa<br />
käytössä. Tuollaisessa suhdannetilanteessa<br />
eivät yritykset olleet kovin halukkaita<br />
muuttamaan tai kehittämään<br />
toimintaansa päähuomion kohdistuessa<br />
olemassa olevan tilauskannan täyttämiseen.<br />
Kuitenkin pelko globalisaation vaikutuksista<br />
suomalaiseen tuotantoon oli<br />
olemassa. Pelättiin kaiken tuotannon<br />
vähitellen valuvan halvan kustannustason<br />
maihin, erityisesti Kiinaan. Yrityksillä<br />
ei kuitenkaan korkeasuhdanteessa ollut<br />
halua tai uskallusta lähteä hyödyntämään<br />
halvan ulkomaisen alihankinnan<br />
ja tuotannon mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia<br />
vahvistaa täydentävällä<br />
halpatuotannolla kotimaan operaatioiden<br />
kilpailukykyä ja jopa kasvattaa niitä<br />
erikoistumalla siihen, mikä kotimaassa<br />
osataan parhaiten, ei muutamia poikkeuksia<br />
lukuun ottamatta hyödynnetty.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong> oli <strong>Tekes</strong>in<br />
ohjelmista ensimmäinen, jonka<br />
yhteydessä käytettiin nimitystä <strong>Tekes</strong>in<br />
<strong>ohjelma</strong> aiemman teknologia<strong>ohjelma</strong><br />
nimikkeen asemasta. Nimikkeen muutos<br />
osui erinomaisesti kuvaamaan juuri<br />
tämän <strong>ohjelma</strong>n sisältöä ja sen painotusten<br />
erilaisuutta esimerkiksi vielä<br />
teknologia<strong>ohjelma</strong>na käynnistyneeseen<br />
sisar<strong>ohjelma</strong>an SISU 2010 – Uusi<br />
tuotantoajattelu. <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>ssa<br />
haluttiin kiinnittää huomiota,<br />
ei niinkään yksittäisiin lattiatason<br />
tuotantolaitteisiin tai -prosesseihin,<br />
vaan kaiken tuotannollisen toiminnan<br />
muodostaman kokonaisuuden tarkasteluun<br />
strategisella ja globaalilla tasolla.<br />
Ohjelmalla haluttiin tuoda esiin, että<br />
tapa järjestää tuotanto kilpailukykyisesti<br />
on yksi kilpailukeino tuotteen, palveluiden,<br />
designin jne. ohella. Aiemmasta<br />
poiketen <strong>ohjelma</strong> oli suunnattu samalla<br />
kertaa kaikille <strong>Tekes</strong>in valmistavan kappaletavarateollisuuden<br />
toimialoille aina<br />
konepajateollisuudesta elektroniikkaan<br />
ja elintarvikkeisiin.<br />
Tässä loppuraportissa kuvatuilla<br />
toimenpiteillä haluttiin kotimaiselle<br />
kappaletavarateollisuudelle osoittaa,<br />
että keskittymällä omiin vahvuuksiin ja<br />
vahvistamalla niitä yritysten on mahdollista<br />
löytää oma paikkansa globaaleissa<br />
arvoketjuissa. Ratkaisujen kirjo voi olla<br />
yllättävän laaja ja yksittäiset ratkaisut<br />
poiketa täysin yleisestä valavirrasta.<br />
Siinä missä suuri osa yksinkertaisesta<br />
massatuotannosta siirtyy halvemman<br />
kustannustason maihin, ovat muutamat<br />
yritykset tuomassa omaa tuotantoaan<br />
tietyiltä osin takaisin kotimaahan.<br />
Useimpien yritysten keskittyessä yhä<br />
suppeneviin avaintoimintoihin ja hankkiessa<br />
yhä laajempaa osaa liikevaihdostaan<br />
ulkoisten ostettujen palvelujen<br />
avulla muutamat yritykset puolestaan<br />
siirtävät aiemmin ulkoistettuja toimintoja<br />
takaisin omaan valmistukseen.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
todelliset vaikutukset selviävät vasta<br />
<strong>ohjelma</strong>n päättymisen jälkeen. Eri toimenpiteiden<br />
tuloksia on kuitenkin pyritty<br />
jossain määrin arvioimaan tämän<br />
raportin luvussa 2 ja jo aiemmin julkaistussa<br />
väliarviossa, joka toteutettiin<br />
yhdessä SISU 2010 -<strong>ohjelma</strong>n loppuraportin<br />
kanssa. <strong>Tekes</strong>in tämän <strong>ohjelma</strong>n<br />
kautta rahoittamasta yli 140 projektista<br />
on kappaleisiin 5 ja 6 poimittu muutamien<br />
esimerkkiprojektien ja niiden<br />
tulosten kuvauksia. Tärkeä osa <strong>Tekes</strong>in<br />
ohjelmien tuloksista syntyy niiden<br />
projekteissa. Alkuvaikeuksien jälkeen<br />
projekteja käynnistyi kiitettävän paljon<br />
ja <strong>ohjelma</strong>suunnitelmassa tavoitteeksi<br />
asetettu projektien 92 miljoonan euron<br />
kokonaislaajuus ylitettiin selvästi projektivolyymin<br />
ylittäessä 100 miljoonaa<br />
euroa.<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n neljä<br />
painopistealuetta: 1. Tuotantokonsepti<br />
kilpailukykytekijänä, 2. Ekotehokas tuotanto,<br />
3. Ihminen tuotantokonseptissa<br />
ja 4. Hankintatoimen kehittäminen, ovat<br />
<strong>ohjelma</strong>n päättyessä yhä edelleen ajan-<br />
53
kohtaisia. <strong>Tekes</strong>in päätökset ”Uudistuva<br />
teollisuus – asiakasarvoa korkean teknologian<br />
tuotteilla, tuotannolla ja palveluilla”<br />
-toimenpiteen käynnistämiseksi<br />
ja ulkoisten resurssien hallinnan valinta<br />
yhdeksi strategiseksi avaukseksi antavat<br />
uskoa siihen, että <strong>Tuotantokonseptit</strong><strong>ohjelma</strong>n<br />
esiin nostamat kysymykset on<br />
otettu huomioon paitsi asiakasyrityksissä<br />
myös <strong>Tekes</strong>in sisällä. Vuonna 2009<br />
alkaneen myönteisen taloudellisen<br />
kehityksen taas päätyttyä ja Euroopan<br />
talouden painiessa suurten vaikeuksien<br />
keskellä on myös suomalaisten yritysten<br />
entistäkin tärkeämpää tunnistaa oma<br />
asemansa arvoverkostossa ja rakennettava<br />
strategiansa kestävän arvontuoton<br />
varaan.<br />
54
Liite 1. Yleisötilaisuudet<br />
Ajankohta Tilaisuus Paikkakunta Järjestäjä Muoto Osallistujat<br />
27.11.2007 Metalliteollisuuden toimialapäivät Seinäjoki Teknologiateollisuus + paikalliset esitys 50<br />
23.1.2008 SISU2010-vuosiseminaari Jyväskylä <strong>Tekes</strong> osallistuja 150<br />
6.-7.2.2008 Logistiikka 2008 Helsinki/Tallinna LOGY ry osallistuja, esitepöytä 850<br />
13.2.2008 <strong>Tuotantokonseptit</strong>-käynnistystilaisuus Espoo <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä, esitys 130<br />
14.2.2008 Vene-<strong>ohjelma</strong>n avausseminaari Helsinki <strong>Tekes</strong> osallistuja 100<br />
17.4.2008 Logistics08 Helsinki LOGY+Suomen Messut näyttelyosasto+tietoisku 800<br />
12.5.2008 Intia teemailtapäivä Kuopio <strong>Tuotantokonseptit</strong> + Rautainen-Savo järjestäjä, esitys 25<br />
28.5.2008 RFID tuotanprosesseissa Teemaseminaari Vantaa RFIDLab Finland + <strong>Tuotantokonseptit</strong> partner, esitys 70<br />
11.6.2008 ”Bisnestä Pappilassa” Mikkeli <strong>Tuotantokonseptit</strong> + Miktech järjestäjä, esitys 32<br />
27.8.2008 ”Tuotteen hallinta konseptista kierrätykseen” Turku Turku Science Park Oy + <strong>Tekes</strong> esitys 38<br />
25.9.2008 Intia teemailtapäivä Hyvinkää <strong>Tuotantokonseptit</strong>+Techvilla järjestäjä, esitys 37<br />
8.10.2008 SCMF VIII Helsinki LOGY ry + Logistra partner, esitepöytä 83<br />
22.10.2008 ”Valmistava teollisuus” Uusikaupunki Ukipolis Oy esitys 56<br />
12.11.2008 Tuotannon <strong>ohjelma</strong>t Seinäjoki <strong>Tekes</strong> (Seinäjoki) esitys 48<br />
20.11.2008 DTP ja Tuotantopkonseptit-ohjelmien esittely Lappeenranta <strong>Tekes</strong> (Lappeenranta) esitys 35<br />
22.1.2009 Suomalaisten yritysten hankinta-<br />
Helsinki TRIO-<strong>ohjelma</strong> + Finpro esitys 90<br />
ja etabloitumismahdollisuudet Keski- ja Itä-Euroopassa<br />
12.2.2009 Sustainable Business Superiority Helsinki <strong>Tekes</strong>in Liito- DTP ja <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 320<br />
29.4.2009 Lean & Co - työkaluja tuotannon … Tampere <strong>Tuotantokonseptit</strong> + STO ry järjestäjä 175<br />
8.-9.9.2009 Alihankinta 2009-messut Tampere <strong>Tekes</strong>in DTP, Serve ja <strong>Tuotantokonseptit</strong> näyttelyosasto 10<br />
1.10.2009 Tuotantoverkostojen riskit Helsinki <strong>Tekes</strong>in Turvallisuus + <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 55<br />
2.10.2009 RFID Lab ”Road show”, KYAMK Kotka RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 78<br />
5.10.2009 RFID Lab ”Road show”, JAMK Jyväskylä RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 59<br />
6.10.2009 RFID Lab ”Road show”, OAMK Oulu RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 91<br />
3.11.2009 Supply Chain Management Forum IX Helsinki LOGY + Logistra partneri + näyttelyosasto 94<br />
8.12.2009 SSOC-hankkeen kv.-huippuseminaari Espoo TKK, BIT-tutkimuskeskus partneri 88<br />
10.2.2010 Suomalainen tuotanto murroksessa,<br />
Tuotantokonseptien vuosiseminaari<br />
Espoo <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 208<br />
55<br />
Liite 1
Liite 1<br />
56<br />
Ajankohta Tilaisuus Paikkakunta Järjestäjä Muoto Osallistujat<br />
10.3.2010 RFID Lab ”Road show”, Vaasa RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 22<br />
11.3.2010 RFID Lab ”Road show” Tampere RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 48<br />
16.3.2010 RFID Lab ”Road show” Turku RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 60<br />
8.4.2010 Tuotantoverkostot – Tulevaisuuden tehtaita Kuopio <strong>Tuotantokonseptit</strong>, Teknologiateollisuus ry järjestäjä 62<br />
Rautaunen Savo -projekti<br />
1.9.2010 Afrikka – mahdollisuuksien maanosa Helsinki <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 110<br />
20.9.2010 Hankintapäivä Tampere Osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry partneri 100<br />
18.10.2010 Finnish-German Joint Manufacturing Forum Espoo <strong>Tekes</strong>in SISU2010, DTP ja TuoKo järjestäjä 46<br />
27.10.2010 HitSavonia II loppuseminaari Kuopio Savonia AMK esitys 60<br />
28.10.2010 Supply Chain Management Forum X Helsinki LOGY + Logistra partneri + näyttelyosasto 55<br />
10.11.2010 RFID Lab ”Road show” Joensuu RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 53<br />
11.11.2010 RFID Lab ”Road show” Lappeenranta RFID Lab Finland ry esitys, näyttelypöytä 40<br />
12.11.2010 LOGOPE – Logistiikan opettajien ja tutkijoiden päivät Rauma SAMK puheenvuoro (JSu)<br />
1.12.2010 Ohjelmien ”Grand Tour” Oulu ELY-keskus, <strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>t osajärjestäjä 40<br />
17.2.2011 Hanki hyvin – johda verkostosi menestykseen<br />
Vantaa <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 155<br />
<strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n vuosiseminaari<br />
27.4.2011 Strateginen ketteryys tuotantoverkostoissa Tampere Tampereen yliopisto CIRCMI puheenvuoro 30<br />
4.5.2011 Prosesseja kehittämällä menestykseen Pori <strong>Tuotantokonseptit</strong> + DTP-<strong>ohjelma</strong>t järjestäjä partneri 40<br />
25.5.2011 OT-seminaari Espoo OT-hanke + <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä partneri 45<br />
16.9.2011 Muutokset globaaleissa arvoketjuissa ja suomalaisten<br />
yritysten mahdollisuudet 2010-luvulla<br />
Helsinki<br />
Helsingin Yliopisto, Teknologiateollisuus ry<br />
ja <strong>Tuotantokonseptit</strong><br />
osajärjestäjä 65<br />
1.11.2011 Kilpailuvoimaa verkostoista, loppuseminaari 1/3 Kuopio <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 62<br />
28.11.2011 ”Dan Steinboc& Jyrki Ali-Yrkkö”-kutsuseminaari Helsinki <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 32<br />
13.12.2011 Uudet tuotantokonseptit, loppuseminaari 2/3 Tampere <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä 60<br />
14.2.<strong>2012</strong> Tuotantoverkoston strateginen suunnittelu, loppuseminaari<br />
3/3<br />
Vantaa <strong>Tuotantokonseptit</strong> järjestäjä<br />
4957
Liite 2. Lehdistö<br />
Ajankohta Julkaisu Paikkakunta Julkaisija Muoto Levikki<br />
7.2.2008 Kauppalehti Valtakunnallinen Alma-media Oy ilmoitus 86000<br />
7.2.2008 Teollisuus Suomi, Logistiikka Valtakunnallinen Ammattiviestit Oy ilmoitus tuhansia<br />
8.2.2008 Tekniikka & Talous Valtakunnallinen Talentum Oy ilmoitus 103000<br />
1.3.2008 STO Jäsenlehti Jäsenet STO ry artikkeli 450<br />
22.5.2008 YrittäjäSanomat Valtakunnallinen Suomen yrittäjät artikkeli 74000<br />
2.6.2008 Länsi-Savo Etelä-Savo ETELÄ-SAVON VIESTINTÄ OY ilmoitus 25000<br />
9.9.2008 Jäsentiedote EKES Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari ilmoitus 300<br />
12.10.2008 Forum Finland FIN + S Suomalais-Ruotsalainen Kauppakamari artikkeli (Jsu) 15000<br />
3.12.2008 Kauppalehti/ Lean liite Valtakunnallinen Media Planet Oy advertoriaali, ½ sivua 86000<br />
12.1.2009 Kauppalehti Valtakunnallinen Alma-media Oy ilmoitus 86000<br />
21.1.2009 Kauppalehti Valtakunnallinen Alma-media Oy ilmoitus 86000<br />
13.2.2009 Tekniikka & Talous Valtakunnallinen Talentum Oy kolumni (JSU) 103000<br />
28.10.2009 Logistiikka Valtakunnallinen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry ilmoitus 6000<br />
4.2.2010 Logistiikka 1/2010 Valtakunnallinen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry artikkeli (IM+JSU) 6000<br />
26.2.2010 LAATU-lehti (Talouselämän liite) Valtakunnallinen Laatuyhdistys ry (Talentum Oy) artikkeli liitteessä 79684<br />
6.4.2010 Logistiikka 3/2010 Valtakunnallinen Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry artikkeli (JSu) 6000<br />
15.11.2010 Kauppalehti Valtakunnallinen Alma-media Oy ilmoitus 86000<br />
19.11.2010 Tekniikka & Talous Valtakunnallinen Talentum Oy ilmoitus 103000<br />
23.12.2010 www.kauppalehti.fi Valtakunnallinen Alma-media Oy artikkeli <br />
25.2.2011 Näköalat 1/2011 Valtakunnallinen <strong>Tekes</strong> artikkeli – Aidon 14500<br />
25.2.2011 Näköalat 1/2011 Valtakunnallinen <strong>Tekes</strong> artikkeli – Paakkola 14500<br />
6.9.2011 Kauppalehti Valtakunnallinen Alma-media Oy artikkeli 86000<br />
57<br />
Liite 2
Liite 3<br />
Liite 3. Tutkimusprojektit (luettelo)<br />
1 Aalto-korkeakoulusäätiö Hankinta- ja palvelutuotantokonseptit II<br />
2 Aalto-korkeakoulusäätiö Pikavalmistukseen perustuvat tuotantokonseptit<br />
3 Aalto-korkeakoulusäätiö Oppivat tuotantokonseptit (OT) – Välineistö verkostomaisen toiminnan hallintaan<br />
4 Aalto-korkeakoulusäätiö Hankinta- ja palvelutuotantokonseptit – työkaluja kestävään kilpailukykyyn<br />
5 Aalto-korkeakoulusäätiö Effective sourcing: World class practices for creation and management of<br />
global supplier networks<br />
6 Aalto-korkeakoulusäätiö Yhteisöllinen tuotannonohjaus verkostoituvassa liiketoiminnassa<br />
7 Aalto-korkeakoulusäätiö Globaalit toimitusverkostot (alustava)<br />
8 Jyväskylän yliopisto Pakkausten uudet liiketoimintamallit<br />
9 Jyväskylän yliopisto Elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptointi<br />
10 Kuluttajatutkimuskeskus Elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptointi uudeksi liiketoimintamahdollisuudeksi<br />
11 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Synkronoidulla kysyntä- ja toimitusketjustrategialla uutta liiketoimintaa<br />
teollisuudelle<br />
12 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Kysyntään SOPeUtuva varastonhallintakonsepti hankintatoiminnan<br />
kehittämiseksi pk-verkostossa<br />
13 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hitsaavan verkoston hankintatoimen kehittäminen<br />
14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Hankintatoimen osaaminen kilpailukyvyn lähteenä globaaleissa arvoverkostoissa<br />
15 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Virtual Service<br />
16 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Strategisella pk-verkostolla KIIhdytys MArkkinoille<br />
17 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Toimittajaverkoston innovatiivinen johtaminen ja ICT ratkaisut<br />
18 Maa- ja elintarviketalouden<br />
Elintarvikeketjun vastuullisuuden konseptointi liiketoimintamahdollisuudeksi<br />
tutkimuskeskus MTT<br />
19 Tampereen yliopisto Strategisesti ketterät tuotantoverkostot<br />
20 Teknologian tutkimuskeskus VTT Synkronoidulla kysyntä- ja toimitusketjustrategialla uutta liiketoimintaa<br />
teollisuudelle<br />
21 Teknologian tutkimuskeskus VTT Inkjetin uudet mahdollisuudet pakkaustuotannossa<br />
22 Teknologian tutkimuskeskus VTT Valuja käyttävän teollisuuden ja valimoiden uudet yhteiset tuotantokonseptit<br />
23 Teknologian tutkimuskeskus VTT Tuotantokonseptimallit2020<br />
24 Teknologian tutkimuskeskus VTT UNIQUE - Tulevaisuuden tuotantokonseptien strategisen suunnittelun ja<br />
päätöksenteon työkalut<br />
25 Teknologian tutkimuskeskus VTT PK-Teollisuuden U-Manufacturing -konsepti<br />
26 Teknologian tutkimuskeskus VTT Toimittajaverkoston innovatiivinen johtaminen ja ICT-ratkaisut<br />
27 TTY-säätiö Kestävää laatua nopeasti<br />
28 TTY-säätiö Kestävästi kilpailukykyisten tuotantoverkkojen kehittämisen, analysoinnin ja<br />
ohjaamisen viitekehys j<br />
29 TTY-säätiö Toimittajavaihdoksen kannattavuus<br />
30 TTY-säätiö Desktop-tuotantokonseptin mahdollisuudet ja tulevaisuus<br />
31 TTY-säätiö Konfiguroitava tuote- ja tuotantokonsepti<br />
32 TTY-säätiö Toimitusketjun kyvykkyyksien kartoittaminen ja hallinta<br />
33 TTY-säätiö CSM-Hotellikonsepti pk-teollisuudelle<br />
34 TTY-säätiö Strategisella pk-verkostolla KIIhdytys MArkkinoille<br />
35 Vaasan yliopisto Kappaletavaratuotannon ennakointi monikulttuurisissa olosuhteissa<br />
58
Liite 4. Tutkimusjulkaisut (luettelo)<br />
Liite 4<br />
1. Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin<br />
VTT:n johtama tutkimushanke, ”UNIQUE – Tulevaisuuden tuotantokonseptien<br />
strategisen suunnittelun ja päätöksenteon<br />
työkalut”, on tuottanut välituloksenaan kirjan, ”Parempiin tuotantostrategisiin<br />
päätöksiin”.<br />
Syksyllä 2011 ilmestyneeseen kirjaan on koottu keskeiset tulokset<br />
UNIQUE-tutkimusprojektista. Kirjoittajina ovat projektiin<br />
osallistuneet VTT:n tutkijat ja kirja on julkaistu Teknologiateollisuus<br />
ry:n toimesta.<br />
UNIQUE-projektiin osallistuvat rahoittajina ja käytännön kehittämiskohteina<br />
tuotantoyritykset: Arctic Machine Oy, MFG<br />
Components Oy, Normet Oy ja Vilakone Oy.<br />
Lisätietoja UNIQUE-projektista ja julkaistusta kirjasta projektiesitteestä<br />
”Parempiin tuotantostrategisiin päätöksiin” -kirjan<br />
tavoitteena on kannustaa yrityksiä pohtimaan vakavasti<br />
tuotannon strategista merkitystä yrityksen liiketoiminnan ja<br />
kilpailukyvyn kannalta sekä rohkaista tarttumaan tuotannon<br />
monipuolisiin kehitysmahdollisuuksiin määrätietoisella ja kokonaisvaltaisella<br />
otteella. Kirjassa pureudutaan siis <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>n<br />
esiin nostamiin keskeisiin kysymyksiin ja<br />
autetaan yrityksiä etsimään niihin omia ratkaisujaan.<br />
Kirjan loppuun on koottu viisi yritysesimerkkiä, jotka nostavat<br />
esille yrityskohtaisen tuotantostrategisen päätöksenteon<br />
haasteet, mutta myös menestymisen mahdollisuudet.<br />
Lisätietoja ja kirjan tilaukset: Teknologiainfo Teknova.<br />
2. GlobeNet (Global Operations Networks)<br />
Kappaleessa 4.1.1 kuvattu Aalto-yliopiston tutkimushanke,<br />
”GlobeNet (Global Operations Networks)”, tuottaa tutkimustulosten<br />
pohjalta viisi käytännön tuotantoverkostojen<br />
johtamiseen tarkoitettua työkirjaa, “booklettia”, jotka tullaan<br />
julkaisemaan alkuvuonna <strong>2012</strong>.<br />
Työkirjoja voi tiedustella projektipäällikkö Aki Laiholta ,<br />
aki.laiho @ aalto.fi.<br />
3. CSM-Hotellikonsepti pk-teollisuudelle<br />
Kappaleessa 4.2 kuvattu TTY:n tutkimushanke, ”CSM-Hotellikonsepti<br />
pk-teollisuudelle”, tuottaa tammikuun <strong>2012</strong><br />
loppuun mennessä käsikirjan, jossa tarkastellaan CSM-Hotellikonseptin<br />
erilaisia soveltamismahdollisuuksia ja niiden etuja<br />
perinteisiin ratkaisuihin verattuna.<br />
Opasta voi myös tiedustella projektipäällikkö Ari Rannalta,<br />
ari.ranta @ tut.fi<br />
tai etsiä hankkeen kotisivuilta:<br />
http://wiki.tut.fi/CSMHotelli/ .<br />
4. Oppivat tuotantokonseptit – OT-opas<br />
Kappaleessa 4.3 kuvattu Aalto-yliopiston johtama tutkimushanke,<br />
”Oppivat tuotantokonseptit (OT) – Välineistö verkostomaisen<br />
toiminnan hallintaan”, tuottaa hankkeen tuloksista<br />
OT-oppaan, joka julkistetaan keväällä <strong>2012</strong>. Opas on tarkoitettu<br />
yritysten ja asiantuntijoiden käyttöön ja sitä tullaan jakamaan<br />
yhteistyöverkostojen kautta.<br />
Opasta voi myös tiedustella projektipäällikkö Meri Jaloselta,<br />
meri.jalonen @ aalto.fi<br />
tai etsiä hankkeen kotisivuilta:<br />
http://ot-konseptit.tkk.fi/index.html<br />
59
Liite 5<br />
Liite 5. Yritysprojektit (luettelo)<br />
1 Ablemans Oy Verkostolla vahvaksi<br />
2 Aidon Oy Aidonin tuotantokonsepti<br />
3 Arvo Piiroinen Oy Hankintaprosessin kehittäminen<br />
4 Benneter Oy Pilot Factory<br />
5 BRP Finland Oy Roijunka<br />
6 Chiller Oy Re-engineering of Chillers Operations Concept<br />
7 Corrosion Control International Oy WRAP Corrosion Protection - Next Generation<br />
8 Eagle tuulivoima Oy Eagle<br />
9 Efore Oyj GLOBAL OPERATIONS NETWORKS<br />
10 Eltete TPM Oy Miehittämätön kulmasuoja tehdas<br />
11 Enip Solutions Oy Network Value Management<br />
12 Farmi Forest Oy FFB <strong>2012</strong>- kehittyneimmällä toimintatavalla Farmi Forest<br />
Euroopan johtavaksi työlaitevalmistajaksi<br />
13 Fazer Food Services Oy PLUS-projekti<br />
14 Fenestra Oy Fenestran etabloituminen Venäjälle<br />
15 Finlayson Forssa Oy Globaali palvelukonsepti<br />
16 Firotec Oy FIROTEC 2013- kasvuhanke<br />
17 Fiskars Oyj Abp Global Operations networks<br />
18 Fluidhouse Oy Globaali Kilpailukykyinen tuotantokonsepti<br />
19 Halton Oy Halton Global Operations Networks<br />
20 Helkama Bica Oy Globaalin tuotantoverkoston hyödyntäminen<br />
21 Hitsaus- ja rakennustyö Aho Oy Tuotantokonseptin tutkimus- ja kehityshanke<br />
22 Hollming Works Oy Kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen<br />
23 HT Laser Oy Fast Service Network<br />
24 Hydroline Oy HL210 - Agili hydrauliikkasylinterien tuotantokonsepti<br />
25 Insinööritoimisto Enmac Oy Esiselvitys komposiittituotteen valmistuksesta<br />
26 Joutsen Finland Oy Liiketoiminnan kehittäminen: Uudet toimintamallit<br />
27 Kaski-team Oy KaskiTec 2010 - kehittyneillä tuotantokonsepteilla<br />
kyvykkääksi kokonaistoimijaksi<br />
28 KONE Oyj Global Operations Networks<br />
29 KONE Oyj WORLD CLASS PRACTICES FOR MANAGEMENT<br />
OF EXTERNAL RESOURCES IN GLOBAL ENVIRONMENT<br />
30 Konecranes Abp Toimittajarajapinnan kustannustehokkaan<br />
toimitusvarmuuden kehittäminen<br />
31 Konecranes Abp oneBUY<br />
32 Konepaja Laaksonen Oy Konepaja Laaksonen Oy:n liiketoimintakonseptin<br />
tutkimusprojekti<br />
60
33 Kustannusosakeyhtiö Tammi Tammen tuotantoprosessit - SCM<br />
34 Laatukeskus Excellence Finland Oy Excellence and Innovation in Procurement<br />
35 Laatukeskus Excellence Finland Oy Excellence in Innovation and Procurement, vaiheet 2-3<br />
36 Lapland Food Oy Lapinjuuston lisenssivalmistus<br />
37 Leinovalu Oy Menestyksellinen kumppanuus valimoteollisuudessa<br />
38 Lemminkäinen Talo Oy<br />
Itä- ja Pohjois-Suomi<br />
Rakentamisen prosessin ja alihankintaverkoston kehittäminen<br />
39 Lujabetoni Oy Pienpaalutusjärjestelmän liiketoimintakonsepti- ja teknologiakehitys<br />
40 Lännen Tractors Oy Runkotehtaan Uusi Toimintamalli<br />
41 Marimekko Oyj Global Operations Networks<br />
42 Meconet Oy Meconet 5S<br />
43 Mediwe Oy MeZIB <strong>2012</strong>- paras erikoisvaatteiden liiketoimintaja<br />
tuotantojärjestelmä<br />
44 Mervento Oy Tuokehitys- ja valmistuskonsepti<br />
45 Mervento Oy Turbiinin tuotantokonsepti<br />
46 Metso Minerals Oy MAVAKON<br />
47 Metso Power Oy Globaali tuotantokonsepti<br />
48 Metsäliitto Osuuskunta MLO Puutuoteteollisuuden kehitys<strong>ohjelma</strong><br />
49 Metsäliitto Osuuskunta Finnforestin sorvaavan teollisuuden kehitys<strong>ohjelma</strong><br />
50 Nelko Oy Nelko <strong>2012</strong><br />
51 Netcontrol Oy Tuotantokonseptin kehittäminen<br />
52 Nokia Siemens Networks Oy INSCO-NSN osuus<br />
53 Normet Oy Normet Supply Process Development<br />
54 NOTE Hyvinkää Oy Global Operations Networks<br />
55 Okmetic Oyj SOI-tuotannon tehokkuus uudelle tasolle<br />
56 Oy Grundfos Environment Finland Ab Valutuotetehdas<br />
57 P.O. Korhonen Oy SopimusValmistuksenToimintamalli<br />
58 Paakkola Conveyors Oy GloPaa 2014 - tulevaisuuden tuote- ja palveluratkaisulla<br />
ekoloogista etumatkaa globaalisti<br />
59 Pajuniemi Oy Hankintaosaamisen tutkimus- ja kehitysprojekti<br />
60 Parmarine Oy Kylpyhuone-elementin valmistuksen automaatioasteen nostamisen<br />
61 Peiron Oy Mavakon<br />
62 PiloMac Oy PiloMac Total Management System<br />
63 Plastilon Oy Plastilon Oy tuotannon ja henkilöstön osaamisen kehittämisprojekti<br />
64 Premekon Oy Tuotantomenetelmien kehittäminen ja kansainvälistyminen<br />
65 Rannan Teollisuuskone Oy Paras alihankintakonepajan valmistus- ja kokoonpanojärjestelmä<br />
66 Rannikon Konetekniikka Oy BOFO-nostovälineet ja RKT Solutions -ratkaisut kilpailukykyisiksi globaalisti<br />
67 Rengaslinja Oy Rengaslinjan kehitysprojekti<br />
68 Riikonen Group Oy Kasvu, verkostoituminen ja kansainvälistyminen<br />
Liite 5<br />
61
Liite 5<br />
69 Salon Konepaja Oy Valmistusosaamisesta globaali kilpailutekijä<br />
70 Samesor Oy Q-Leap 2014 – aikahypyllä uuteen tuotantokonseptiin globaalia<br />
kilpailukykyä Samesorille<br />
71 Snellmanin Kokkikartano Oy Tehokas hankintatoimi – parhaiden käytäntöjen<br />
72 SPU Oy Energiatehokkuudesta liiketoimintaa<br />
73 Steelpa Oy Kumppani-hanke<br />
74 Stera Group Oy Yhteinen tavoite – yhteiset mittarit<br />
75 Stera Technologies Oy Tuuligeneraattorien lämmönvaihtimien tutkimustyö ja mitoittaminen<br />
asiakasspesifikaatioiden mukaisesti<br />
76 Stora Enso Packaging Oy Kartonkipakkauksen tuotantokonseptin kehittäminen<br />
77 Suomen Tarkkuusvalimo Oy Propulsion ja pumppujen suunnittelun ja valmistuksen integrointi<br />
78 Suomen Tekniikkapalvelu Oy Fast Service Network<br />
79 SW-Development Oy PES – Jatkokehitys<br />
80 Talent Partners Oy Suomalainen hankintaosaaminen maailman huipulle<br />
81 Tana Oy Tuotannon ulkoistaminen<br />
82 Technip Offshore Finland Oy Hywind jatkokehitys<br />
83 Teleste Oyj Global Operations Networks<br />
84 Teleste Oyj Efficient Sourcing – rinnakkaisprojekti Teleste OY<br />
85 Teleste Oyj Innovation in Sourcing Competencies – rinnakkaisprojekti Teleste Oyj<br />
86 The Switch Drive Systems Oy Agile Manufacturing Factory<br />
87 The Switch Engineering Oy Logistic and Production Concept in The Switch Model Factory<br />
88 TimCo Steel Oy Fast Service Network<br />
89 Tuotekehitys Oy Tamlink Lean tuotantokonseptin suomalainen toteutusmalli<br />
90 Uudenkaupungin Rautavalimo Oy GLOBAL URV<br />
91 Vaasan Oy Procurement shape-up<br />
92 Vacon Oyj Vacon Supplier Excellence<br />
93 Vaisala Oyj Global Operation Network<br />
94 Valtra Oy Ab Valutuotetehdas<br />
95 Viafin Oy Global Service & Technology Provider<br />
96 Viconsys Oy ViProdCons<br />
97 Winwind Oy Edistyksellinen TUuliturbiini kokoonpanotehdas 2010<br />
98 Wärtsilä Finland Oy LogTrack – Logistics Tracking Network<br />
99 Ylä-Savon Kehitys Oy BestNw 2014 – häiriöttömällä ja ekotehokkaalla<br />
toiminnalla kilpailukykyä verkostoyhteistyöhön<br />
62
<strong>Tekes</strong>in <strong>ohjelma</strong>raportteja<br />
1/<strong>2012</strong> <strong>Tuotantokonseptit</strong>-<strong>ohjelma</strong>. Ismo Mäkinen. <strong>Loppuraportti</strong>. 62 s.<br />
7/2011 Liito – Uudistuva liiketoiminta ja johtaminen 2006–2010. Ilpo Ihanamäki ja<br />
Hanna Lehtimäki. <strong>Loppuraportti</strong>. 21 s.<br />
6/2011 Co-operation to Create Converging and Future Networks – Evaluation of Five<br />
Telecommunications Programmes. Annu Kotiranta, Olli Oosi, Mia Toivanen,<br />
Jaakko Valkonen and Mikko Wennberg. Evaluation Report. 69 p.<br />
5/2011 Rakennetun ympäristön roadmap. Miimu Airaksinen, Olli Hietanen, Ari-Pekka<br />
Manninen, Kari Reijula ja Terttu Vainio. Toimittanut Suvi Nenonen. <strong>Loppuraportti</strong>. 82 s.<br />
4/2011 GIGA – Converging Networks programme 2005–2010. Final Report. 217 p.<br />
3/2011 VAMOS – Liiketoiminnan mobiilit ratkaisut 2005–2010. Pauli Berg, Nils Lagerström ja<br />
Jouko Lintunen. <strong>Loppuraportti</strong>. 36 s.<br />
2/2011 Puualan ohjelmien jälkiarviointi. Paula Tommila, Mari Hjelt, Päivi Luoma,<br />
Pirita Mikkanen ja Jukka Seppänen. Arviointiraportti. 79 s.<br />
1/2011 FinNano Technology Programme. Final Report.<br />
8/2010 Monialaistuva <strong>ohjelma</strong>toiminta – MASI- ja Digitaalinen tuoteprosessi -ohjelmien<br />
arviointi. Janne Lehenkari, Laura Juvonen, Tarmo Lemola, Jouko Lintunen ja Henri<br />
Lahtinen. Arviointiraportti. 72 s.<br />
7/2010 Kohti uutta tuotantoajattelua – SISU 2010- ja <strong>Tuotantokonseptit</strong> -ohjelmien arviointi.<br />
Mikko Valtakari, Mervi Rajahonka, Toni Riipinen ja Lasse Kivikko. Arviointiraportti. 80 s.<br />
6/2010 From Spearheads to Hunting – Evaluation of Nano Programmes in Finland. Tuomas<br />
Raivio, Piia Pessala, Jatta Aho, Tiina Pursula, Alina Pathan, Jukka Teräs and Kaarle<br />
Hämeri. Evaluation Report. 67 p.<br />
5/2010 Arjen muutoksista työelämän innovaatiotoiminnaksi – Työelämän kehittämis<strong>ohjelma</strong><br />
2004–2010. Olli Oosi, Annu Kotiranta, Henrik Pekkala, Mikko Wennberg, Mikko<br />
Valtakari, Jari Karjalainen ja Mervi Rajahonka. Arviointiraportti. 87 s.<br />
3/2010 MASI Programme 2005–2009. Niina Holviala (ed.). Final Report. 137 p.<br />
2/2010 FinnWell – terveydenhuollon <strong>ohjelma</strong> 2004–2009. <strong>Loppuraportti</strong>. 50 s.<br />
1/2010 SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu. <strong>Loppuraportti</strong>. 246 s.<br />
7/2009 Klusteria rakentamassa – Kiinteistö- ja rakennusklusteriohjelmien arviointi.<br />
Karoliina Rajakallio, Outi Nietola, Johanna Nummelin, Laura Peuhkuri, Jari Sassi,<br />
Petri Vasara ja Tomi Ventovuori. Arviointiraportti. 61 s.<br />
6/2009 Terveydenhuollon laitekehityksestä systeemien kehittämiseen – FinnWell- ja iWellohjelmien<br />
arviointi. Jani Saarinen, Kirsi Kiviniemi, Marjo Mäenpää, Henrik Pekkala ja<br />
Jari Vuori. Arviointiraportti. 36 s.<br />
5/2009 Suomalaisen ilmastoliiketoimintaklusterin synty – Climtech- ja ClimBus-ohjelmien<br />
arviointi. Juha Vanhanen, Tiina Pursula, Mikko Halonen, Jari Hiltunen, Timo Penttinen<br />
ja Sanna Syri. Arviointiraportti. 47 s.<br />
Julkaisujen tilaukset: www.tekes.fi/julkaisut<br />
63
Lisätietoja<br />
Juha Suuronen<br />
<strong>Tekes</strong><br />
juha.suuronen@tekes.fi<br />
<strong>Tekes</strong> – teknologian ja innovaatioiden<br />
kehittämiskeskus<br />
vaihde 010 191 480<br />
asiakasneuvonta info@tekes.fi<br />
kirjaamo kirjaamo@tekes.fi<br />
Kyllikinportti 2, Länsi-Pasila, PL 69<br />
00101 Helsinki<br />
www.tekes.fi<br />
Tammikuu <strong>2012</strong><br />
ISSN 1797-7347<br />
ISBN 978-952-457-540-9
Change language