Nivelreumapotilaan toistuvat keskushermosto ... - Terveyskirjasto
Nivelreumapotilaan toistuvat keskushermosto ... - Terveyskirjasto
Nivelreumapotilaan toistuvat keskushermosto ... - Terveyskirjasto
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
tyylisalisyylihappolääkitys annoksin 250 mg/vrk.<br />
Talvella 1998 potilaalla esiintyi edelleen väsymystä<br />
ja sydämentykytystä sekä herkästi väsymistä<br />
fyysisessä rasituksessa. Lasko oli alkuvuodesta<br />
keskimäärin 50 mm/h ja CRP-pitoisuus<br />
50 mg/l. Syksyä kohden lasko vaihteli välillä<br />
78–89 mm/h ja CRP-arvo välillä 66–83 mg/l.<br />
Tämän vuoksi hänet ohjattiin reumapoliklinikkaan<br />
jatkoselvittelyihin.<br />
Joulukuussa 1998 reumapoliklinikassa ei kuitenkaan<br />
havaittu aktiivisia nivelturvotuksia.<br />
Vatsa-aortta sykki tavallista selkeämmin. Lasko<br />
oli 89 mm/h, CRP-pitoisuus 66 mg/l ja hemoglobiiniarvo<br />
110 g/l. Tumavasta-ainearvot olivat<br />
lievästi suurentuneet (320); tuman värjäytymiskuvio<br />
oli homogeeninen. Suurentuneiden tulehdusparametriarvojen<br />
ajateltiin liittyvän nivelreumaan,<br />
ja potilaalle aloitettiin prednisolonilääkitys<br />
annoksin 10 mg/vrk.<br />
Alkuvuodesta 1999 potilaalla esiintyi hyppiviä<br />
nivelkipuja siten, että olkapääkivut olivat<br />
selkeimmin korostuneet. Epäiltiin polymyalgia<br />
rheumaticaa, ja tämän vuoksi pyydettiin ohimovaltimobiopsia.<br />
Keväällä 1999 määritettiin palpitaation, hikoilun,<br />
verenpaineen lievän nousun ja ajoittaisen<br />
hengenahdistuksen vuoksi katekoliamiinimetaboliitit<br />
(dU-MOMA- ja metanefriini) ja dU-<br />
5HIAA. CRP-pitoisuus oli edelleen suurentunut<br />
(84 mg/l). Sjögrenin syndrooman pois sulkemiseksi<br />
tehtiin syljeneritysmittaus ja määritettiin<br />
ENA-vasta-aineet. Tulokset olivat normaalit.<br />
Myös aiemmin tehdyn ohimovaltimobiopsian<br />
löydös oli normaali. Kryopresipitaattitutkimuksen<br />
tulos oli negatiivinen.<br />
Joulukuussa 1999 nivelten tila oli edelleen<br />
rauhallinen. CRP-arvo oli 111 mg/l ja lasko<br />
66 mm/h huolimatta prednisolonihoidosta<br />
(7,5 mg/vrk) ja syksyllä aloitetusta hydroksiklorokiinilääkityksestä.<br />
Spirometriassa hidas vitaalikapasiteetti<br />
(VC) oli 91 %, nopea vitaalikapasiteetti<br />
(FVC) 90 % ja sekuntikapasiteetti (FEV 1<br />
)<br />
88 % normaalista ja FEV% 74,6.<br />
Helmikuussa 2000 tehtiin pahanlaatuisen kasvaimen<br />
pois sulkemiseksi vatsan kaikututkimus.<br />
Sen löydös oli normaali lukuun ottamatta sydänpussissa<br />
ollutta lievää nestekertymää, joka oli<br />
paksuudeltaan 7 mm sydämen kärjen alueella.<br />
Pohdinta<br />
Tutkittava oli potenut seropositiivista nivelreumaa,<br />
ja röntgenkuvauksissa oli havaittu myös<br />
niveleroosiota. Viime vuosina hän oli kärsinyt<br />
hengenahdistuksesta ja oli epäilty astmaa. Potilaalla<br />
oli esiintynyt sydämentykytystä, väsymystä<br />
ja laihtumista. Hän sairasti tammikuussa<br />
1997 TIA-tyyppisen kohtauksen ja loppuvuodesta<br />
samana vuonna aivoinfarktin, josta hän<br />
toipui hyvin. Hänellä esiintyi polymyalgisia piirteitä.<br />
Selkeästi suurentunut lasko ja CRP-arvo<br />
eivät selittyneet perustaudin pohjalta eivätkä<br />
reagoineet pieniannoksiseen kortikosteroidihoitoon.<br />
Aivoinfarktin etiologiassa (taulukko 1) on<br />
otettava huomioon tavanomaisen ateroskleroosin<br />
lisäksi sydänperäinen embolisaatio, ja koska<br />
tässä tapauksessa potilaalla oli reumaattinen<br />
perussairaus, myös verisuonitulehdus tai fosfolipidivasta-ainesyndrooma<br />
ovat mahdollisia. Sydänperäiseen<br />
emboliaan voisivat viitata oireiden<br />
äkillinen alku, kouristelu ja tieto sydänsairaudesta.<br />
Seuraavat tilat ovat suljettavissa pois:<br />
Vaskuliitti: Aivo- tai systeemivaskuliittia ajatellen<br />
taudinkulku oli liian myönteinen. Tutkittavalla<br />
ei ollut munuaistautia, purppuraa eikä<br />
ANC-vasta-aineita.<br />
Fosfolipidivasta-ainesyndrooman spesifisiä<br />
vasta-aineita ei todettu.<br />
Endokardiitti: Sairauskertomuksissa ei ollut<br />
mainintaa sivuäänestä, ja tauti oli liian pitkäkestoinen<br />
ollakseen bakteeriperäinen ja ilman<br />
antibioottihoitoa jäänyt.<br />
Vasemman eteisen myksooma selittää potilaan<br />
taudinkuvan parhaiten (taulukko 2). Myksooma<br />
aiheuttaa mitraaliaukkoon verenvir-<br />
Taulukko 1. Aivoinfarktin etiologia.<br />
Ateroskleroosi<br />
Sydänperäinen embolia (15 %)<br />
eteisvärinä, sydäninfarkti, mitraaliläppäprolapsi, endokardiitti,<br />
myksooma, tekoläppä, avoin foramen ovale<br />
Valtimon dissektoituma, arteriitti, (Takayasu, polyarteritis<br />
nodosa, jättisoluvaskuliitti, isoloitunut <strong>keskushermosto</strong>vaskuliitti)<br />
Verisuonisairaus tai koagulopatia (esim. fosfolipidivastaainesyndrooma)<br />
1794<br />
M. Hakala ja P. J. Pentikäinen
Change language