Kävellen Helsingissä - Helsinki
08.01.2015 • Views
Share Embed Flag

Kävellen Helsingissä - Helsinki

Kävellen Helsingissä - Helsinki

Kävellen Helsingissä - Helsinki

SHOW MORE
SHOW LESS
ePAPER READ
DOWNLOAD ePAPER
visithelsinki.fi

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

START NOW

<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong><br />

5 reittiä kaupunkiin<br />

Selkeät kartat<br />

1

6 km<br />

6 km<br />

2,5 km<br />

6 km<br />

4 km<br />

2

<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong><br />

5 reittiä kaupunkiin<br />

<br />

Vinkki!<br />

Tekstissä mainittujen<br />

arkkitehtien elinajat<br />

löydät esitteen<br />

takakannesta.<br />

Reitit<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

<br />

Aikamatka historialliseen keskustaan<br />

Senaatintori–Kruununhaka–Katajanokka 5<br />

Kaupungin vehreä keidas<br />

Rautatientori–Eläintarha–Töölö 10<br />

Designin lähteillä<br />

Esplanadi–Bulevardi–Punavuori 17<br />

Merellisten kaupunginosien tuulia<br />

Kauppatori–Kaivopuisto–Eira 23<br />

Entisen työläiskaupunginosan kulmilla<br />

Kallio–Harju–Alppila 29<br />

<strong>Kävellen</strong> <strong>Helsingissä</strong> – 5 reittiä kaupunkiin<br />

Julkaisija: Helsingin kaupungin matkailu- ja<br />

kongressitoimisto / Helsingin Matkailu Oy<br />

Design ja taitto: Rebekka Lehtola<br />

Painopaikka: Art-Print Oy 2011<br />

Paperi: Multiart Silk 150 g/m 2 , Galerie Fine silk 90 g/m²<br />

Veistosten tiedot: Helsingin kaupungin taidemuseo<br />

Kuvat: Helsingin matkailun materiaalipankki ja<br />

Helsingin kaupungin aineistopankki: Roy Koto, Sakke<br />

Somerma, Anu-Liina Ginström, Hannu Bask, Mika<br />

Lappalainen, Matti Tirri, Esko Jämsä, Kimmo Brandt,<br />

Juhani Seppovaara, Pertti Nisonen, Mikko Uro, Mirva<br />

Hokkanen, Arno de la Chapelle, Comma Image Oy;<br />

Helsingin kaupunginmuseon kuva-arkisto, Mark<br />

Heithoff, Jussi Tiainen, Flickr.com <strong>Helsinki</strong> City Photo<br />

Competition: sashapo<br />

Kartat: © Kaupunkimittausosasto, <strong>Helsinki</strong> § 001/2011<br />

Kiitämme seuraavia Helsingin kaupungin tahoja<br />

Tietokeskus, kaupunginarkisto Martti Helminen<br />

Kiinteistövirasto, Hannele Pakarinen<br />

Taidemuseo, Teija Mononen<br />

Esite on osittain ilmoitusrahoitteinen.<br />

Esitteen julkaisija ei vastaa muutoksista tai mainittujen<br />

yhteys- tai muiden vastaavien tietojen oikeellisuudesta.<br />

3

REITIN PITUUS<br />

6 km<br />

4

Aikamatka historialliseen keskustaan<br />

Senaatintori – Kruununhaka – Katajanokka<br />

Keskustan vanhojen kortteleiden hallintorakennuksissa ja museoissa<br />

huokuu menneisyyden kirjo.<br />

Senaatintori on Helsingin historiallinen keskusaukio. Tori sai ensimmäiset<br />

kivenmurikkansa jo 1640-luvulla, jolloin paikalla sijaitsi<br />

kirkko hautausmaineen ja raatihuone. Isonvihan aikana (1713-<br />

1721) kaupunki koki suurta tuhoa, mutta nousi tuhkasta uuteen<br />

kukoistukseen. Torin ympäristön uudelleenrakennus aloitettiin<br />

1721 kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa.<br />

Suomesta muodostettiin suurruhtinaskunta 1809, kun maa erotettiin<br />

Ruotsista ja liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. <strong>Helsinki</strong><br />

korotettiin pääkaupungiksi 1812 ja tuolloin ryhdyttiin rakentamaan<br />

kokonaan uutta kaupunkia.<br />

Torin kauneudesta voidaan kiittää asemakaavoittaja Johan Albrecht<br />

Ehrenströmiä ja saksalaissyntyistä arkkitehti Carl Ludvig Engeliä.<br />

Ensin mainittu piirsi kaupungille uuden, uusklassismin ihanteiden<br />

mukaisen ruutuasemakaavan ja jälkimmäinen suunnitteli tärkeimmät<br />

rakennukset. Kaupankäynti siirrettiin nimensä mukaisesti<br />

Kauppatorille Senaatintorin jäädessä edustustilaksi. Torin laidoille<br />

on keskittynyt niin valtiollisia, kunnallisia, kirkollisia kuin akateemisiakin<br />

toimintoja. Uuden torin tieltä purettiin puinen Ulrika Eleonoran<br />

kirkko, jonka sijanti näkyy edelleen torikiveyksessä. Arkeologiset<br />

kaivaukset ovat paljastaneet torin alta yli 130 hautaa.<br />

Kruununhaka on perinyt nimensä Rauhankadun seutuvilla sijainneesta<br />

kruunun tykistön hevosten laidunmaasta. Alueen katuverkosto<br />

syntyi pääsääntöisesti Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavasta<br />

1812. Suuri osa kaduista nimettiin 1820-30 luvuilla<br />

Romanovin keisarisuvun jäsenten ja silloisen poliittisen ilmapiirin<br />

mukaan. Vanhimmat yhä käytössä olevat nimet ovat Unioninkatu ja<br />

Liisankatu, jotka keisari Aleksanteri I vahvisti Helsingin vierailullaan<br />

1819.<br />

Katajanokka tunnetaan yhtenäisestä jugendarkkitehtuurista ja aikanaan<br />

Suomen vilkkaimmasta tavarasatamasta. Kaupunginosa jäi<br />

suurimmalta osalta entiselleen pitkäksi aikaa 1800-luvulla Senaatintorin<br />

seudun kokiessa suuria muutoksia.<br />

1. Helsingin yksi tunnetuimmista maamerkeistä, Tuomiokirkko,<br />

seisoo ylväästi Senaatintorin laidalla. Se valmistui 1852. Aiemmin<br />

kirkko tunnettiin Suurkirkkona ja Venäjän vallan aikana Nikolainkirkkona.<br />

Kirkon rakentaminen aloitettiin C. L. Engelin suunnitelmien<br />

mukaan 1830. Engelin kuoltua vuonna 1840 projektia jatkoi Ernst<br />

Lohrman, joka lisäsi pääkupolin ympärille neljä pikkutornia ja rakensi<br />

kaksi sivupaviljonkia. Kellot ovat läntisessä paviljongissa ja itäisessä<br />

sijaitsee tuomiokirkkoseurakunnan kappeli. Keisari Nikolai I puuttui<br />

kirkon ulkoasuun hankkimalla katolle veistokset; neljän saksalaisen<br />

kuvanveistäjän sinkkiin valetut apostolit. Keisari lahjoitti kirkkoon<br />

alttaritauluksi saksalais-venäläisen taiteilijan T. K. von Neffin maalauksen.<br />

Kirkon niukasti koristellussa pääsalissa seisovat myös Suomen<br />

uskonpuhdistajan ja Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan<br />

(n. 1510–57) sekä uskonpuhdistajien Lutherin ja Melanchtonin<br />

patsaat. Helsingistä tuli hiippakunta 1959, jolloin Tuomiokirkko sai<br />

Yliopiston päärakennus<br />

Yliopiston kirjasto<br />

Senaatintori ja Tuomiokirkko<br />

5

nykyisen nimensä. Seurakunnan jumalanpalveluksien lisäksi siellä<br />

pidetään valtiopäivien ja yliopiston juhlajumalanpalvelukset. Holvatussa<br />

alakerrassa, kryptassa, järjestetään näyttelyitä ja konsertteja.<br />

Kirkon edustalle kokoonnutaan myös uuden vuoden vastaanottoon.<br />

Portailta on upea näköala kattojen yli Eteläsatamaan.<br />

2. Tuomiokirkon portailta katsottuna vasemmalla on Valtioneuvoston<br />

linna, joka on C. L. Engelin pääteoksia. Rakennuksen Senaatintorin<br />

puoleinen osa valmistui 1822 Suomen suurruhtinaskunnan<br />

korkeimman paikallisen hallintoelimen, Suomen keisarillisen<br />

senaatin taloksi. Siinä työskentelee tänäkin päivänä maan hallitus.<br />

Pääministerin virkahuone on talon toisessa kerroksessa. Pääsisäänkäynnin<br />

yläpuolella, pylväiden varjostamana on eräs Suomen komeimpia<br />

empiretyylisiä sisätiloja, valtaistuinsali, eli nykyinen presidentinsali,<br />

jossa presidentti hallitusistunnossa vahvistaa Suomen<br />

lait. Valtioneuvoston linnaan ei yleisöllä ole pääsyä. Rakennuksen<br />

päädyssä on Helsingin vanhin julkinen kello, kuuluisan mestari<br />

Jaakko Juhonpoika Könnin käsialaa.<br />

3. Kirkosta katsottuna oikealla on 1832 valmistunut C. L. Engelin<br />

piirtämä Yliopiston päärakennus. Turun Akatemia perustettiin<br />

1640 ja siirrettiin <strong>Helsinki</strong>in 1828. Turun Akatemian nimi muutettiin<br />

Keisarilliseksi Aleksanterin yliopistoksi ja tämä nimi puolestaan Helsingin<br />

yliopistoksi 1919. Yliopiston julkisivussa toistuvat Valtioneuvoston<br />

sommitelmat ja mittasuhteet. Talot muodostavat yhdessä<br />

kirkon ja Senaatintorin etelälaidan yhtenäisen rakennusrivin kanssa<br />

erään Euroopan tyylipuhtaimmista uusklassisista aukioista. Yliopistorakennus<br />

laajennettiin koko korttelin käsittäväksi 1937 arkkitehti<br />

J. S. Sirénin piirustusten mukaan. Suuri osa vanhaa yliopistoa tuhoutui<br />

Neuvostoliiton suorittamissa ilmapommituksissa 1944, mm.<br />

yliopiston juhlasali taideaarteineen. Jälleenrakennettu sali avattiin<br />

1948.<br />

4. Aarne Ervin (1910–1977) piirtämä yliopiston rakennus Porthania<br />

löytyy Yliopistonkadulta. Sen etupihalla on espanjalaisen<br />

Eduardo Chillidan (1924–2002) <strong>Helsinki</strong> 1992 -monumentti.<br />

5. Unioninkadun varrella on Yliopiston kirjasto (1844), Suomen<br />

kansalliskirjasto, jota pidetään yhtenä Engelin kauneimmista töistä.<br />

Kirjaston sisätilat ovat Suomen rakennustaiteen loisteliain eikirkollinen<br />

huonesarja ja Helsingin kauneimpia yleisön nähtävissä<br />

olevia interiöörejä. Engelin piirtämä rakennus on kuitenkin vain<br />

pieni osa kirjastoa. Gustaf Nyströmin piirtämän puolipyöreän lisärakennuksen<br />

ohella kirjoja säilytetään maanalaisissa kalliovarastoissa<br />

ja Helsingin ulkopuolella. Pienessä puistikossa, hevoskastanjoiden<br />

varjossa on keisari Aleksanteri I:n, ”yliopiston isän”, pronssinen rintakuva.<br />

Se sijaitsi Venäjän vallan aikana yliopiston juhlasalissa.<br />

6. Senaatintori keskellä sijaitsee suomalaisten rakastaman uudistusmielisen<br />

keisari Aleksanteri II:n (1818–1881) patsas. Se on<br />

Walter Runebergin käsialaa vuodelta 1894. Keisarin hahmoa ympäröi<br />

veistosryhmä Laki – Lex, Rauha – Pax, Valo – Lux, Työ – Labor.<br />

Vuosiluku 1863 on hakattu patsaan graniittijalustaan muistuttamaan<br />

tuona vuonna keisarin koollekutsumista valtiopäivistä, joista<br />

käynnistyi uudistuspolitiikka Suomessa. Torilla voi kuulla joka päivä<br />

yliopiston, Tuomiokirkon ja Helsingin kaupungin yhteistyössä toteuttaman<br />

Senaatintorin Ääni -teoksen klo 17.49. Teoksen sävelsivät<br />

Harri Viitanen ja Jyrki Alakuijala, ja sen ensiesitys oli 2005. Teos<br />

kuuluttaa arjen ja pyhän, työn ja vapaa-ajan taitekohtaa.<br />

7. Torin etelälaidassa on 1700-luvulla rakennettuja kauppaporvareiden<br />

taloja, joista suurta osaa kehitetään nyt liiketilaksi osana<br />

Torikortteleiden elävöittämishanketta. Jo nyt kortteleihin on avattu<br />

useita pieniä liikkeitä, kahviloita ja ravintoloita. Aleksanterin- ja<br />

Unioninkadun kulmassa, Kiseleffin talossa toimii pienmyymälöiden<br />

keskittymä. Samalla paikalla palveli 1880-luvulla Stockmannin<br />

kauppahuone vuoteen 1930 asti, jolloin uusi tavaratalo valmistui<br />

Aleksanterinkadun toiseen päähän. Pylväspäätyinen, 1700-luvulla<br />

rakennettu, entinen kauppias Bockin talo muutettiin C. L. Engelin<br />

suunnitelmien mukaan vuosina 1816-18. Sen jälkeen se toimi mm.<br />

raatihuoneena. Nykyisin talo palvelee kotimaisten designtuotteiden<br />

myymälänä. Vanha raatihuone on entistetty 1800-luvun alkupuolen<br />

asuun kaupungin edustuskäyttöön. Korttelin keskiosiin valmistui<br />

1988 kaupunginvaltuuston istuntosali.<br />

8. Helsingin kaupunginmuseo sijaitsee Lars Sonckin piirtämässä<br />

rakennuksessa, Sofiankatu 4:ssä. Rakennuksessa on toimisto- ja<br />

työtiloja sekä näyttelytilat. Kaupunginmuseolla on käytössään myös<br />

elokuvateatteri Kino Engel, jossa esitetään päivisin <strong>Helsinki</strong>-aiheisia<br />

lyhytelokuvia. Katutasossa toimii museokauppa. Vapaa pääsy.<br />

9. Sofiankadun katumuseo on Helsingin ainoa ympäri vuorokauden<br />

auki oleva museo, joka esittelee helsinkiläisen katurakentamisen<br />

ja katukalusteiden historiaa.<br />

10. Sederholmin talo, Helsingin kantakaupungin vanhin kivirakennus,<br />

on nykyään eräs kaupunginmuseon sivuosastoja. Talon<br />

rakennutti 1757 Helsingin varakkain kauppias Johan Sederholm.<br />

Museossa on vaihtuvia näyttelyitä.<br />

11. Valkoinen sali toimii nykyään näyttely- ja juhlatilana. Talon on<br />

suunnitellut Valter Jung 1925.<br />

12. Tumman punaruskeaksi maalattu rakennus 1820-luvulta on<br />

nykyään Helsingin kaupunginjohtajan virka-asunto.<br />

13. Aleksanterinkadun vasemmalla puolella, pienen puiston takana<br />

on uusgoottilaiseen tyyliin arkkitehti C. Th. Chiewitzin suunnittelema<br />

Ritarihuone vuodelta 1862. Talo valmistui aatelissäädyn kokouspaikaksi<br />

ja nykyisin siellä pidetään mm. kamarikonsertteja ja<br />

aateliston omia juhlatilaisuuksia. Talon komean juhlasalin seinällä<br />

on kaikkien Suomen aatelissukujen vaakunat.<br />

14. Päävartio on C. L. Engelin suunnittelema, mutta piirustuksia<br />

muutettiin myöhemmin suuresti. Päävartion rakennus valmistui<br />

1843 huolehtimaan kadun toisella puolella olevan keisarillisen<br />

palatsin eli nykyisen Presidentinlinnan vartioinnista. Päävartio on<br />

Helsingin varuskunnan käytössä.<br />

Reitti jatkuu Katajanokalle, joka oli alun perin niemi. Kanava kaivettiin<br />

1840-luvulla. Rakennustaiteellisesti Katajanokka on mielenkiintoinen<br />

yhdistelmä vanhaa ja uutta, uusklassisismia, kansallisromantiikkaa<br />

ja modernia arkkitehtuuria. Katajanokan arkkitehtuuri<br />

on kuitenkin tunnetuin yhtenäisestä jugendtyylistään. Alueen rakennuksista<br />

suuri osa on rakennettu 1800–1900 -luvun taitteessa.<br />

15. Katajanokkaa hallitsee Länsi-Euroopan suurin ortodoksinen<br />

kirkko – Uspenskin katedraali. Kultakupolinen, punatiilinen rakennus<br />

on näkyvimpiä merkkejä Venäjän vaikutuksesta Suomen<br />

historiaan. Ortodoksisuus on evankelis-luterilaisen kirkon ohella<br />

Suomen toinen valtionuskonto, jota tunnustaa alle kaksi prosenttia<br />

väestöstä. Kirkko valmistui 1868, arkkitehtinä venäläinen A. M.<br />

Gornostajev. Rikkaasti koristeltuja, hämyisiä holveja kannattaa neljä<br />

jättimäistä graniittipylvästä. Suuren ikonostaasin eli alttariseinämän<br />

on maalannut venäläinen taiteilija.<br />

Aleksanteri II:n patsas<br />

6<br />

Sederholmin talo<br />

Helsingin kaupunginmuseo Sofiankadulla<br />

Kaupunginjohtajan virka-asunto

16. Kanavarannassa on Helsingin vierasvenesatama ja 1800-luvulla<br />

rakennettuja Katajanokan makasiineja, joista löytyy ravintoloita<br />

ja liiketiloja. Kesäisin paikalta voi ihailla ohilipuvia perinnepurjealuksia<br />

ja huvijahteja.<br />

17. Lars Sonckin suunnitteleman asuinrakennuksen seinässä<br />

on laatta, joka kertoo kansalliskirjailija Aleksis Kiven (1834–1872)<br />

käyneen koulua tällä paikalla. Opinahjoa piti entinen merimies Johan<br />

Granberg mökissään 1800-luvun puolivälissä. Tuohon aikaan<br />

Katajanokalla oli pääasiassa merimiesten asuttamia mökkejä. Ensimmäiset<br />

kivitalot rakennettiin pari vuosikymmentä myöhemmin.<br />

Rakennuksessa on myös Helsingin vanhin venäläinen ravintola<br />

Bellevue vuodelta 1917. Katajanokan puistikossa sijaitsee Viktor<br />

Malmbergin (1867–1936) veistos Vedenkantaja vuodelta 1924.<br />

Luotsikatu on Helsingin eheimpiä jugendtyylisiä katuja.<br />

18. Tornein varustetun asuinrakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto<br />

Gesellius–Lindgren–Saarinen (1897). Talon ensimmäisen<br />

kerroksen sali on suunniteltu jugendtyyliin 1970‐luvulla.<br />

19. Tämä tornein varustettu asuinrakennus on Selim A. Lindqvistin<br />

piirtämä, vuodelta 1903. Talon nimi Aeolus merkitsee Tuulten<br />

kuningasta.<br />

20. Jugendtyyli sai koristeaiheensa luonnosta ja Kruunuvuorenkadun<br />

puolella onkin pöllön, ketun ja oravan kuvin koristeltu asuinrakennus.<br />

21. Kruunuvuorenkadulta alkaa entinen sataman ja suurten tukkuliikkeiden<br />

varastoalue, joka on osittain uudistettu toimistokäyttöön.<br />

22. Paikalta löytyy arkkitehtien Gesellius–Lindgren–Saarinen<br />

1901 piirtämä asuintalo Eol. Erityistä huomiota herättävät komeat<br />

ulko-ovet ja jugendtyyliset porrashuoneet.<br />

23. Yllä mainitun kolmikon suunnittelemista asuinrakennuksista<br />

merkittävimpiä on Olofsborg vuodelta 1903. Talo on kuin ritarilinna<br />

torneineen ja ristikkoportteineen. Olofsborg viittaa Olavinlinnaan,<br />

joka on yksi Suomen merkittävimmistä keskiaikaisista<br />

linnoista.<br />

24. Rannassa sijaitseva Katajanokan kasino valmistui 1911 Venäjän<br />

laivaston upseerikasinoksi. Nykyään rakennus on Suomen<br />

upseeriliiton omistama ja siellä on ravintola, jossa on mahdollisuus<br />

nauttia illasta historiallisessa sotilashenkisessä kabinetissa entisaikojen<br />

sotilaiden tapaan.<br />

25. Lehmusten ja poppeleiden reunustamaa kujaa kuljettaessa oikealle<br />

jää useita kunnostettuja makasiinirakennuksia. Merikasarmin<br />

entisessä maneesissa ja työpajassa toimii Katajanokan koulu.<br />

26. Laivastokadulla majaansa pitää ulkoasiainministeriö. Sen rakennukset<br />

on piirtänyt C. L. Engel ja ne ovat valmistuneet Merikasarmiksi<br />

1820-luvulla. Merikasarmi on entistetty ministeriön käyttöön<br />

1980-luvulla. Itäinen sivurakennus on uusi, mutta alun perin<br />

Engelin suunnittelema. Merikasarmissa näkyvät selvästi Engelin<br />

saamat pietarilaiset vaikutteet. Arvellaan, että kasarmin esikuvana<br />

on ollut Pietarin Amiraliteetin rakennus. Edustalla oleva aukio on<br />

nimetty Nobelin rauhanpalkinnon 2008 saaneen presidentti Martti<br />

Ahtisaaren mukaan.<br />

27. Entistettyihin rakennuksiin kuuluu myös Merikasarmin entinen<br />

sairaala, vuodelta 1838, joka on A. F. Granstedtin suunnittelema.<br />

Sairaalan ja Merikasarmin välissä on komea Tykistötori.<br />

28. Katajanokan uuden osan ensimmäiset asuintalot valmistuivat<br />

Merikasarminkadulle 1979. Aluetta pidetään uuden suomalaisen<br />

kaupunkiarkkitehtuurin perusteoksena. Punatiiliverhous sekä lukuisat<br />

ulkonemat ja parvekkeet liittävät alueen vanhaan Katajanokkaan.<br />

Alueella sijaitsi aikaisemmin telakka ja laivanpurkamo.<br />

29. Merikasarmin laiturilla voi nähdä sulan aikana lähes kaikki Suomen<br />

jäänmurtajat kesälevolla.<br />

Merisotilaantorilta lähtee oikealle Katajanokanrantaa myötäilevä<br />

kävelykatu, josta avautuu kaunis merimaisema ensin sisäsatamiin,<br />

sitten Kruununvuorenselälle ja lopulta avomerelle saakka. Reitti<br />

ohittaa Laivasto- ja Matruusipuistot ja jatkuu Kruunuvuorenkadulle.<br />

30. Rannassa Kanavakadulta näkyy Katajanokan terminaali, josta<br />

lähtee vuorolaivoja mm. Ruotsiin ja Viroon. Sinne ankkuroituu myös<br />

osa <strong>Helsinki</strong>in saapuvista kansainvälisistä risteilyaluksista.<br />

31. Mastokadun ja Kruunuvuorenkadun kulmasta voi nähdä Helsingin<br />

entisen lääninvankilan punatiiliset muurit. Vankilan toiminta<br />

lakkautettiin 2002, ja tiloihin on valmistunut hotelli. Alueella erottuu<br />

A. F. Granstedtin piirtämä vankilakappeli 1830-luvulta.<br />

32. Vanhoihin makasiineihin on rakennettu mm. Wanhan Sataman<br />

messutilat ravintoloineen. 1900-luvun alkupuolella Wanha Satama<br />

toimi suurten kauppahuoneiden tullimakasiineina.<br />

33. Lars Sonckin piirtämä sataman varastorakennus Warranttitalo<br />

on 1900-luvun alkupuolelta. Näihin tiloihin on rakennettu hotelli ja<br />

vastapäiseen uudempaan taloon kongressikeskus.<br />

34. Punatiilisen, pyöreätornisen Tulli- ja pakkahuoneen vuodelta<br />

1900 on piirtänyt Gustaf Nyström. Rakennus edustaa jugendtyyliä.<br />

35. Kanavakadulla sijaitsee Finnida, ulkoasiainministeriön kehitysviestintäosasto.<br />

Olli Pekka Jokelan suunnittelema uudisrakennus on<br />

valmistunut 1993. Viereinen entinen rahapajan rakennus on restauroitu<br />

1800-luvun asuun.<br />

36. Stora-Enson toimitalo on valkealla marmorilla päällystetty<br />

rakennus, jonka on suunnitellut Suomen tunnetuimpiin arkkitehteihin<br />

kuuluva Alvar Aalto. Rakennus valmistui 1962. Talon editse on<br />

siltayhteys Katajanokalta Pohjoisesplanadille.<br />

Reitti jatkuu Kanavarannasta kävelysillan yli Kruununhakaan.<br />

37. Kantakaupungin toiseksi vanhin rakennus on entinen Tulli- ja<br />

pakkahuone vuodelta 1765. Vuoden 2006 alusta alkaen rakennuksessa<br />

on pitänyt majaansa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran<br />

(SKS) kirjakustantamo ja -myymälä.<br />

38. Meritullintorin laidalla sijaitsevan tuomiokirkkoseurakunnan<br />

virastorakennuksen seinää koristaa Carl Wilhelmsin (1889–1953)<br />

reliefi Pietarin kalansaalis, 1951.<br />

Pohjoisrannan varrella on komeita asuintaloja 1800-luvun lopulta<br />

ja 1900-luvun alusta. Rakennusten arkkitehteinä olivat muun muassa<br />

Theodor Höijer, Lars Sonck ja Onni Tarjanne.<br />

39. Rantabulevardilta on näkymä Halkolaiturille, josta voi kesäisin<br />

usein ihailla upeita, puisia perinnepurjealuksia. Etäällä ulkoasiainministeriön<br />

edessä näkyy jälleen sulan veden aikana Suomen<br />

koko jäänmurtajalaivasto.<br />

Uspenskin katedraalin kirkkosali<br />

BW PREMIER Hotel Katajanokan<br />

muurien sisäpuolella avautuu kiehtova<br />

vastakohtien valtakunta – moderni<br />

hotelli, joka on rakennettu historialliseen<br />

vankilamiljööseen. Hotellia<br />

ympäröivä vehreä Linnanpuisto on<br />

rauhaisa paikka rentoutua ja Jailyard<br />

-terassilla sammutat vaativammankin<br />

janon. Tervetuloa!<br />

Jäänmurtajia Katajanokan edustalla<br />

Katajanokan kasino ja taustalla<br />

jugendtaloja<br />

7

Alvar Aallon suunnittelema<br />

Stora-Enson toimitalo<br />

Säätytalo<br />

Sotamuseossa on esillä erikoisnäyttely<br />

Talvisota 1939-40 - Kunniamme<br />

päivät. Näyttely esittelee talvisodan<br />

syitä, keskeisiä tapahtumia ja seurauksia<br />

sekä sen merkitystä suomalaisille.<br />

Avoinna: ti–to 11–17, pe–su 11–16,<br />

ma suljettu. Pääsymaksut 5/3/0/12 €<br />

Liisankatu 1<br />

www.maanpuolustuskorkeakoulu.fi/<br />

sotamuseo<br />

40. Pohjoisrannan omaleimaisimpia rakennuksia on renessanssityylinen<br />

asuintalo vuodelta 1899, arkkitehteinä Sebastian Gripenberg<br />

ja Magnus Schjerfbeck. Oikealla eräs Helsingin monista pienvenesatamista.<br />

Kauempana häämöttää ympäri vuoden avoinna oleva<br />

Korkeasaaren eläintarha, jonne pääsee kesäisin lautalla Kauppatorilta<br />

ja Hakaniemenrannasta. Talvisin kulku on Mustikkamaan<br />

kautta.<br />

Veneiden jälkeen oikealla on maapenger, joka vie Tervasaareen.<br />

Saaressa oli 1600-luvulla kauppiaiden tervavarastoja. Puistoksi<br />

kunnostettu alue ravintoloineen on suosittu kävelyretkien kohde.<br />

41. Liisanpuistikossa on kansalaissodassa 1918 Pellingin retkellä<br />

kaatuneiden muistopatsas, joka on Gunnar Finnen (1886– 1952)<br />

ja Armas Lindgrenin (1874–1929) käsialaa vuodelta 1921.<br />

42. Punaiset tiilirakennukset ovat toimineet Uudenmaan kasarmin<br />

käytössä 1900-luvulle, jonka jälkeen ne siirtyivät Sotakorkeakoulun<br />

käyttöön vuodesta 1924 lähtien. Nykyään rakennuksessa on<br />

Sotamuseo. Museossa on sota- ja asehistoriallisen aineiston näyttelyitä<br />

1600‐luvulta alkaen toiseen maailmansotaan asti sekä laaja<br />

kuva‐arkisto.<br />

Mauritzinkatu eli Maurinkatu on nimetty Gustav Mauritz Armfeltin<br />

(1757–1814) mukaan. Liisankatu taas on saanut nimensä Venäjän<br />

keisari Aleksanteri I:n puolison, keisarinna Elisabetin mukaan.<br />

43. Koristeellinen, alkujaan englantilaistyyliseksi yksityisasunnoksi<br />

rakennettu talo Liisanpuistikon takana on Svenska Klubben<br />

tilausravintoloineen. Talon rakennutti insinööri Ossian Donner<br />

kodiksi perheelleen 1901. Ennen nykyistä tiilirakennusta paikalla<br />

sijaitsi puutalo, jossa asui Suomen historialle merkittävää Armfeltin<br />

aatelissukua.<br />

44. Paikalla sijaitsevat keskustan vanhimmat säilyneet puurakennukset.<br />

Ne ovat 1800-luvun alkupuoliskolta. Rakennuksissa toimii<br />

Helsingin kaupunginmuseon sivuosasto, Ruiskumestarin talo.<br />

Museo piharakennuksineen on sisustettu 1860‐luvun vaatimattomaksi<br />

porvariskodiksi.<br />

45. Pieni jugendtyylinen koulutalo Oikokadun varrella on arkkitehtien<br />

Jungin ja Fabritiuksen käsialaa vuodelta 1905.<br />

46. Kaikki Snellmaninkadun päässä olevat rakennukset ovat yliopiston<br />

laitoksia. Talot on rakennettu eri vaiheissa viimeisen sadan<br />

vuoden aikana.<br />

47. Pieni kullattu kupoli kuuluu Helsingin ortodoksisen seurakunnan<br />

omistamaan rakennukseen, jonka on suunnitellut arkkitehti<br />

Sebastian Gripenberg 1905. Rakennuksessa on seurakunnan pieni<br />

kappeli, ns. kotikirkko, jossa järjestetään jumalanpalveluksia eri<br />

kielillä. Talon alakerrassa on ortodoksiseen elämänpiiriin kuuluvia<br />

esineitä myyvä liike.<br />

48. Varsapuistikossa on Emil Cedercreutzin (1879–1949) veistos<br />

Äidinrakkaus vuodelta 1930. Se kuvaa emon ja varsan keskinäistä<br />

suhdetta taiteilijan pelloilla.<br />

49. Metsätalossa, joka on arkkitehti Jussi Paatelan piirtämä vuodelta<br />

1939, sijaitsee Helsingin yliopiston opetustiloja. Se edustaa<br />

tyylisuunnaltaan klassismin ja funktionalismin välimuotoa.<br />

50. Empiretyylinen, entinen sairaalarakennus Unioninkadun toisella<br />

puolella, on nykyään yliopiston käytössä.<br />

51. Helsingin vanhimpiin kuuluvat entiset sairaalarakennukset ovat<br />

C. L. Engelin piirtämiä 1820-luvulta. Tilat on kunnostettu yliopiston<br />

käyttöön. Alueella on viihtyisä sisäpiha.<br />

52. Pieneltä piha-aukealta näkyy Helena Pylkkäsen (1945–) veistos<br />

Portinvartija vuodelta 1981.<br />

53. Rauhankadun kulmassa on Helsingin vanhin ortodoksinen kirkko,<br />

Pyhän Kolminaisuuden kirkko, C. L. Engelin käsialaa vuodelta<br />

1827. Kirkossa on kaunis ikonostaasi ja erikoisuutena jumalanpalvelukset,<br />

jotka pidetään kirkkoslaaviksi.<br />

54. Rauhankadun kulmassa sijaitsee Wäinö Aaltosen (1894 - 1966)<br />

veistos Sarastus, vuodelta 1956. Aaltonen oli näkyvin nuoren itsenäisen<br />

Suomen kuvanveistäjä, jolle uskottiin monien kansallisesti<br />

tärkeiden monumenttien toteutus.<br />

55. Merkittävän naiskuvanveistäjä Eila Hiltusen (1922–2003)<br />

kuparilevyistä hitsaama suihkulähde Kuparikonstruktio vuodelta<br />

1961.<br />

56. Kansallisarkiston vanhin osa on arkkitehti Gustaf Nyströmin<br />

suunnittelema ja valmistunut 1890. Taloa on myöhemmin laajennettu.<br />

Katolla on historian jumalattaria esittävä veistos Kolme<br />

Geniusta, joka on C. E. Sjöstrandin (1828–1906) luomistyön tulos.<br />

Naisfiguurit symboloivat rakennuksen käyttötarkoitusta. Keskellä<br />

on kuvattu Suomi, joka erottuu seisovana hahmona. Reunafiguurit<br />

symboloivat historiantutkimusta ja -kirjoitusta. Vanhin talossa säilytettävä<br />

Suomea koskeva asiakirja on vuodelta 1316. Arkisto on<br />

avoin yleisölle.<br />

57. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki.<br />

Rakennuksen on piirtänyt saksalainen Ludwig<br />

Bohnstedt ja se on valmistunut 1882. Pankin edustalla<br />

Emil Wikströmin (1864–1942) veistämä suuren valtiomiehen<br />

J. V. Snellmanin patsas (1806–81), joka on pystytetty 1923.<br />

Jalustassa näkyy Neuvostoliiton <strong>Helsingissä</strong> suorittamien pommitusten<br />

jälkiä helmikuulta 1944. Snellman vaikutti merkittävästi<br />

suomen kielen asemaan ja silloisen rahayksikön, Suomen markan<br />

käyttöönottoon.<br />

58. Pankkia vastapäätä on Säätytalo, joka on uudistettu valtion<br />

edustustilaksi. Sisätilojen hyvin suoritetun entisöintityön johdosta<br />

rakennus sai Europa Nostra ‐palkinnon 1993. Talo valmistui 1891<br />

säätyvaltiopäivien aatelittomien säätyjen, papiston, porvariston<br />

ja talonpoikien kokoontumispaikaksi. Aatelissääty kokoontui Ritarihuoneella.<br />

Säätytalo, samoin kuin Kansallisarkistokin, ovat<br />

<strong>Helsinki</strong>in paljon julkisia rakennuksia piirtäneen arkkitehti Gustaf<br />

Nyströmin käsialaa. Otsikkopäädyssä on Emil Wikströmin veistämä<br />

korkokuva, joka esittää keisari Aleksanteri I:tä Porvoon valtiopäivillä<br />

1809.<br />

59. Senaattorin ja merkittävän kunnallispoliitikon Leo Mechelinin<br />

(1839–1914) rintakuva, Walter Runebergin veistos vuodelta 1909.<br />

Veistos sijoitettiin tälle paikalle 1943.<br />

60. Paikalla toimi aikoinaan pääkaupungin ensimmäinen postitalo<br />

(1853), nykyään rakennuksessa sijaitsee Rahamuseo.<br />

8

Vinkki!<br />

Kruununhaan alueella on<br />

lukuisia antiikkiliikkeitä,<br />

kivijalkakauppoja ja<br />

intiimejä korttelibaareja.<br />

9

Kaupungin vehreä keidas<br />

Rautatientori-Eläintarha-Töölö<br />

10<br />

Kansallisteatterin päänäyttämön katsomo<br />

Kaisaniemen puiston suihkulähde<br />

Cafe Piritta sijaitsee Hakaniemen<br />

Tokoinrannassa. Kahvilasta voi<br />

ihailla Eläintarhanlahtea ja kaupungin<br />

siluettia.<br />

Avoinna su–ti 9–22 ja ke–la 9–24.<br />

Á la carte annoksia joka päivä klo<br />

19.30 asti sekä leivonnaisia ja suolaisia<br />

herkkuja ja kahvia/teetä. Suurella<br />

aurinkoisella terasilla on tilaa 150:lle.<br />

A-oikeudet.<br />

Eläintarhantie 12. www.piritta.fi<br />

Luonnonläheisyydestä ja Musiikkitalon rytmeistä nautitaan<br />

kaupungin ytimessä.<br />

Töölönlahti sijaitsee Keskuspuiston eteläpäässä kaupungin keskustan<br />

tuntumassa. Musiikkitalon valmistuminen loppukesällä 2011<br />

sekä myöhemmin valmistuva Finlandiapuisto tuovat omat lisävärinsä<br />

vehreälle alueelle, joka houkuttelee niin matkailijat kuin kaupunkilaisetkin<br />

viettämään aikaansa. Lahden ympäri kulkevan, noin 2,2<br />

kilometriä pitkän ulkoilureitin kiertäminen on oiva tapa tutustua<br />

alueen nähtävyyksiin jalkaisin, polkupyörällä tai vaikka rullaluistimilla.<br />

Maastoon kotiutuneet monet harvinaiset lintulajit pesivät<br />

Töölönlahden koillisrannalla.<br />

Puiston olemassaolosta voidaan kiittää Henrik Borgströmiä, joka<br />

yhtiöineen vuokrasi kaupungilta alueen Töölönlahden pohjoispuolelta<br />

1851. Kävelyteiden rakentamisen, soiden kuivattamisen ja<br />

kesäravintoloiden perustamisen lisäksi yhtiö rahoitti Talvipuutarhan<br />

rakentamisen.<br />

Töölön kylä oli olemassa jo ennen varsinaisen Helsingin kaupungin<br />

syntymistä. Vahvasti ruotsinkielinen alue sai kunnian vastaanottaa<br />

Helsingin vuonna 1640 Vantaanjoelta, jossa kaupunki oli aiemmin<br />

sijainnut. 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille<br />

lisämaaksi. Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin suunnittelema<br />

asemakaava näki päivänvalon 1906, jolloin Töölö kasvoi osaksi kantakaupunkia.<br />

1. Maan ensimmäinen suomenkielinen päänäyttämö Kansallisteatteri<br />

aloitti toimintansa 1872. Teatteritalo on rakennettu arkkitehti<br />

Onni Tarjanteen piirustusten mukaan kansallisromanttiseksi<br />

graniittilinnaksi 1902. Freskot permantoaulassa ovat Juho Rissasen<br />

käsialaa ja sali Yrjö Ollilan. Teatterissa on kolme näyttämöä. Neljäs<br />

näyttämö, Omapohja, on Itäisellä Teatterikujalla. Teatterin sisätilat<br />

uudistettiin perusteellisesti 1962 Heikki ja Kaija Sirénin johdolla.<br />

Päärakennus palautettiin entiseen loistoonsa peruskorjauksen ja<br />

entisöinnin myötä talon satavuotisjuhlaan 2002.<br />

2. Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla on Suomen kansalliskirjailijan<br />

Aleksis Kiven (1834–1872) patsas, joka on Wäinö Aaltosen<br />

veistos vuodelta 1939. Patsaan jalustaan on kaiverrettu säkeitä<br />

Kiven runosta Ikävyys.<br />

3. Pienen näyttämön sisäänkäynnin edessä on Raimo Utriaisen<br />

veistämä Suomen merkittävimpiin naisnäyttelijöihin kuuluneen Ida<br />

Aalbergin (1857–1915) muistomerkki Esirippu vuodelta 1972.<br />

Reitti jatkuu 1820-luvulta peräisin olevaan Kaisaniemen puistoon.<br />

Puisto on saanut nimensä Kajsa Wahllundista, joka piti tällä paikalla<br />

edelleen toiminnassa olevaa ravintolaa 1800-luvun alkupuolella.<br />

4. Kansallisteatterin takana on suihkuallas ja Viktor Janssonin<br />

(1886–1958) veistos Convolvulus vuodelta 1931.<br />

5. Rinteessä seisoo Jussi Mäntysen (1886–1978) veistos Nuori<br />

hirvi vuodelta 1930.<br />

6. Suomen kansallislaulun saksalaissyntyisen säveltäjän Fredrik<br />

Paciuksen (1809–1891) rintakuva on Emil Wikströmin käsialaa<br />

vuodelta 1885.<br />

7. Kentän laidassa on majuri, vapaamuurari Frederik Granatenhjelmin<br />

hauta vuodelta 1784.<br />

8. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha vehreine puineen ja istutuksineen<br />

on päiväsaikaan avoinna oleva rauhallinen kävelyalue.<br />

Puutarhan on suunnitellut pietarilainen Franz Falderman 1830‐luvulla.<br />

Kaisaniemenrantaan on siirretty Punavuorenkadulta ja Uudenmaankadulta<br />

ryhmä tyypillisiä empiretyylisiä puurakennuksia<br />

1800-luvun alkupuolelta.<br />

9. Kierros jatkuu pitkin Kaisaniemenrantaa ja 1912 valmistuneen<br />

Pitkänsillan yli. Sillassa on nähtävissä pommituksen jälkiä sekä<br />

vuoden 1918 kansalaissodan että toisen maailmansodan ajalta.<br />

10. Suoraan edessä, korkean mäen päällä Siltasaarenkadulla on<br />

Lars Sonckin harmaagraniittinen Kallion kirkko, joka on rakennettu<br />

1912 ja entistetty 1986. Kirkonkellojen melodia on Jean Sibeliuksen<br />

säveltämä ja sitä soitetaan joka päivä kello 12 ja 18.<br />

11. Etuoikealla on Hakaniemen tori. Kesällä Hakaniemenrannasta<br />

on moottoriveneyhteys Korkeasaaren eläintarhaan. Torin itälaidalla<br />

on Oleg Kirjuhinin veistämä ja Moskovan kaupungin Helsingille<br />

1990 lahjoittama Maailman rauha -patsas.<br />

12. Torin laidalla sijaitsee vuodelta 1914 peräisin oleva Hakaniemen<br />

halli, jossa myydään elintarvikkeiden lisäksi tekstiilejä ja käsityötuotteita.<br />

13. Hallia vastapäätä on Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen<br />

kolmitorninen Arenan asuintalo 1920-luvulta.<br />

14. Siltasaarenkadulta käännös Paasivuoren puistikkoon, jossa<br />

on Johannes Haapasalon veistos Nyrkkeilijät vuodelta 1932.<br />

15. Harmaasta graniitista rakennettu jylhätorninen rakennus on<br />

Suomen tunnetuin Työväentalo vuodelta 1908. Arkkitehtinä toimi<br />

Karl Lindahl. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa toimii<br />

nykyisin kokous- ja kongressikeskus Paasitorni, jonka yhteyteen<br />

valmistuu myös hotelli syksyllä 2011.<br />

16. Ympyrätalon suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén<br />

1967. (Ks. lisätietoa s. 29, kohde 3.)<br />

17. Ympyrätalon vierestä löytyy Heikki Sirénin 1965 piirtämä Kallion<br />

virastotalo, jossa sijaitsee Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja<br />

kaupunginarkisto. Virastotalon edustalla sijaitsee Sodanajan naisten<br />

muistomerkki vuodelta 1996.<br />

18. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin, työväenpoliitikko<br />

Miina Sillanpään (1866–1952) muistomerkki Soihtu<br />

vuodelta 1968. Sen on suunnitellut Aimo Tukiainen (1917–1996).

REITIN PITUUS<br />

6 km<br />

11

Vinkki!<br />

Rautatientorin laidalla sijaitsee<br />

Grand Casino <strong>Helsinki</strong> sekä<br />

Kaisaniemen viihdekeskittymä<br />

elokuvateattereineen,<br />

ravintoloineen ja<br />

liikkeineen.<br />

12

19. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Helsingin Kaupunginteatteri<br />

valmistui 1967. Teatterissa on kolme näyttämöä. Rakennuksen<br />

edessä on Kari Juvan (1939–) veistos Thalia ja Pegasos<br />

vuodelta 1970.<br />

Reitti jatkuu pitkin Eläintarhantietä. Rautatien ylitys vie Linnunlauluntielle,<br />

joka on osa Töölönlahden ympäri kulkevaa suosittua<br />

kävelytietä. Kunnostetut puutalot ovat 1800-luvulta. Kirjailijatalo<br />

Villa Kivessä sijaitsee kirjailijoiden työhuoneita, muut talot ovat<br />

asuinkäytössä.<br />

20. Oikealla sijaitsee suurlahjoittaja Aurora Karamzinin (1808–<br />

1902) perustama Diakonissalaitoksen sairaala ja kappeli. Sen<br />

takana näkyy Linnanmäen huvipuisto.<br />

21. Suomen puutarhayhdistys perusti kaupungin talvipuutarhan<br />

kivikkopengermineen ja kasvihuoneineen 1893. Talvipuutarhan<br />

ympärillä levittäytyy Eläintarhan puisto. Palmuhuoneet lahjoitti<br />

kaupungille liikemies J. J. af Lindfors (1831–1903), jonka rintakuva<br />

on pystytetty Talvipuutarhan alueelle. Sen on veistänyt Walter Runeberg.<br />

Kaupunginpuutarhan puistossa on C. E. Sjöstrandin veistos<br />

Kullervo puhuu miekalleen vuodelta 1868. Vapaa pääsy.<br />

22. Puistossa on Kaivopuiston ja Eläintarhanpuiston luojan, kauppaneuvos<br />

Henrik Borgströmin (1799–1883) rintakuva, Walter<br />

Runebergin veistos vuodelta 1888.<br />

23. Puistikossa on Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981), suomalaisen<br />

pesäpallon keksijän sekä urheilun ja liikunnan puolestapuhujan<br />

muistopatsas. Veistos on Nina Sailon (1906–1998) käsialaa ja se<br />

paljastettiin Pihkalan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1988.<br />

24. Puiden takaa näkyy Olympiastadion, arkkitehteinä Yrjö Lindegren<br />

ja Toivo Jäntti. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuoden<br />

1940 olympiakisoja varten, joita ei sodan puhjettua koskaan<br />

pidetty. Vuonna 1952 olympialaiset saatiin viimein <strong>Helsinki</strong>in. Katsomotiloja<br />

ja kilpailupaikkoja on uudistettu moneen kertaan. Nykyisin<br />

katsomossa on 40 000 paikkaa. Stadionin yhteydessä sijaitsee<br />

Suomen urheilumuseo. Stadionin torni on 72 metriä korkea.<br />

Torni on avoinna kävijöille kilpailuja ja muita tapahtumia lukuun<br />

ottamatta.<br />

25. Stadionin edessä sijaitsee Suomen erään kuuluisimman urheilijan,<br />

Paavo Nurmen (1897–1973) juoksijapatsas, joka on Wäinö<br />

Aaltosen (1894–1966) veistos vuodelta 1952. Nurmi saavutti<br />

kolmissa olympiakisoissa 1920-luvulla yhteensä yhdeksän kulta- ja<br />

kolme hopeamitalia. Kadun vastakkaisella puolella on toisen kuuluisan<br />

juoksijan, Lasse Virenin (1949–) patsas, jonka on veistänyt<br />

Terho Sakki (1930–1997) vuodelta 1994.<br />

26. Kisahalli (entinen Messuhalli) valmistui 1935 ja sen lisäosa<br />

1949. Nykyisin halli toimii liikuntakeskuksena.<br />

27. Suomalainen ooppera perustettiin 1911. Suomen Kansallisoopperan<br />

uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehtikolmikko Eero<br />

Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Avajaisnäytäntö oli<br />

syksyllä 1993. Oopperatalossa on kaksi näyttämöä: suuri oopperasali<br />

ja Alminsali. Talo tarjoaa modernit puitteet ooppera‐ ja balettitaiteen<br />

esittämiseen juuri näitä taidemuotoja varten rakennetuissa<br />

tiloissa. Töölönlahden puoleisella seinustalla Hannu Sirénin<br />

(1953–) graniittiveistos Kivinen vieras kohoaa juhlavana yli 8<br />

metrin korkeuteen.<br />

28. Hotelli Crowne Plazan edessä on Kimmo Kaivannon (1932–)<br />

metalliveistos Oodi 60 000 järvelle vuodelta 1972.<br />

29. Pienellä kumpareella Mannerheimintien varrelta löytyy Alpo<br />

Sailon (1877–1955) veistämä runonlaulaja Larin Parasken (1833–<br />

1904) patsas vuodelta 1949. Hakasalmen puistossa sijaitsee myös<br />

kuvanveistäjä Pekka Jylhän (1955–) muistomerkki Lähde, joka on<br />

suunniteltu Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen (1900–<br />

1986) kunniaksi.<br />

30. Finlandia-talo on Suomen kansainvälisesti tunnetuimman<br />

arkkitehdin, Alvar Aallon piirtämä konsertti- ja kongressitalo. Finlandia-talo<br />

suunniteltiin 1962 ja rakennettiin 1967–71. Kongressisiipi<br />

rakennettiin 1973–75. Finlandia-talon sisustus on kokonaisvaltaisesti<br />

Alvar Aallon suunnittelema. Julkisivu on italialaista<br />

Carrara-marmoria. Talon arkkitehtuuriin voi tutustua opastetuilla<br />

kierroksilla. Finlandia-talossa järjestetään vuosittain kymmenittäin<br />

kongresseja, konsertteja, näyttelyjä ja tapahtumia.<br />

31. Hakasalmen huvilassa sijaitsee Helsingin kaupunginmuseon<br />

näyttelytila. Huvila on rakennettu 1846 saksalaisen Ernst Lohrmannin<br />

piirustusten mukaan. Huvila oli Venäjän hovissakin palvelleen<br />

suurlahjoittaja ja diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzinin<br />

(1808–1902) yksityiskoti, jossa hän eli elämänsä loppuun saakka,<br />

vuoteen 1902.<br />

32. Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu Kansallismuseo<br />

valmistui 1916, arkkitehteinä Herman Gesellius, Armas Lindgren<br />

ja Eliel Saarinen. Portaita koristaa Emil Wikströmin Karhu-veistos.<br />

Sisääntuloaulassa on Akseli Gallen‐Kallelan kansalliseepos Kalevalaaiheiset<br />

kattofreskot. Kokoelmissa on arkeologisia löytöjä, kirkollista<br />

taidetta, sisustusesineistöä ja kansantieteellistä aineistoa.<br />

33. Kansallismuseon puistikossa on Alpo Sailon (1877–1955)<br />

veistämä kansatieteilijä M. A. Castrénin (1813–52) muistomerkki<br />

vuodelta 1921.<br />

34. Eduskuntatalon puistikossa on tasavallan neljännen presidentin<br />

Kyösti Kallion (1873–1940) patsas hänen poikansa Kalervo<br />

Kallion (1909– 1969) veistämänä vuodelta 1962.<br />

35. Eduskuntatalo rakennettiin vuosina 1925–31 ja se on yksi<br />

Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Suomen 200-jäseninen<br />

eduskunta kokoontuu 1920-luvun klassismia edustavassa jyhkeässä<br />

rakennuksessa. Eduskuntatalon julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla<br />

graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit<br />

on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Talon suunnitteli J.S. Sirén monumentaalisen<br />

klassismin henkeen, joskin nähtävissä on jo heräävän<br />

funktionalismin piirteitä. Sisustus on edustava näyte 1920‐luvun<br />

suomalaisesta taiteesta ja taideteollisuudesta; veistokset ovat Wäinö<br />

Aaltosen, Gunnar Finnen ja Johannes Haapasalon, kattomaalaukset<br />

Bruno Tuukkasen ja huonekalut mm. Werner Westin ja Arttu<br />

Brummerin. Talon tärkeimmät tilat, istuntosalin ja valtiosalin, on<br />

sisustanut J. S. Sirén itse. Sisäpihalla on Arvo Siikamäen, Taru Mäntysen<br />

ja Veikko Hirvimäen veistoksia 1980‐luvulta. Rakennuksessa<br />

on myös laaja, yleisölle avoin kirjasto. Eduskuntatalossa järjestetään<br />

opastettuja vierailuja.<br />

36. Portaiden edestä löytyy Wäinö Aaltosen (1894–1966) veistämä<br />

maamme ensimmäisen presidentin, perustuslain laatijan, K. J.<br />

Ståhlbergin (1865–1952) patsas vuodelta 1959.<br />

37. ja itsenäisyysmiehen, kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin<br />

(1861-1944) patsas vuodelta 1961.<br />

Kaupungin talvipuutarha<br />

Olympiastadion ja Stadionin torni<br />

Suomen kansallisooppera<br />

Suomen Urheilumuseo sijaitsee<br />

Olympiastadionin siipirakennuksessa.<br />

Näyttely kertoo suomalaisen urheilun<br />

tarinan 1800-luvulta tähän päivään.<br />

Museokaupassa on monipuolinen<br />

valikoima urheilullisia tuotteita.<br />

Avoinna: ma–pe 11–17, la–su 12–16<br />

www.urheilumuseo.fi<br />

13

14<br />

Finlandia-talo<br />

Hakasalmen huvilan pihapiirissä<br />

sijaitsee myös kahvila<br />

Eduskuntatalon istuntosali<br />

Kansallismuseo ja Musiikkitalo<br />

Postitalo ja Rautatieasema<br />

Mannerheimin patsas Kiasman edustalla<br />

38. Vastapäätä Eduskuntataloa valmistuu Musiikkitalo elokuussa<br />

2011 konsertteja ja koulutusta varten. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto<br />

Laiho-Pulkkinen-Raunio, ja sen pääkäyttäjiä ovat<br />

Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.<br />

Talo pitää sisällään 1700-paikkaisen pääsalin, viisi<br />

140–300-paikkaista pientä konserttisalia ja Sibelius-Akatemian<br />

opetustiloja. Tiloissa on myös kahvila, ravintola, klubi, akatemian<br />

kirjasto ja muita toimitiloja.<br />

Myös Finlandiapuiston rakentaminen on käynnissä ja alue valmistuu<br />

vuoden 2015 loppuun mennessä.<br />

Oikealle jää eduskunnan lisärakennus, joka rakennettiin kansanedustajille<br />

ja heidän avustajilleen Eduskuntatalon tilanahtauden<br />

vuoksi. Vuonna 2004 valmistuneen talon ensimmäisessä kerroksessa<br />

toimii myös kansalaisten infopiste. Talon on suunnitellut<br />

arkkitehti Pekka Helin. Rakennuksen edessä sijaitsevassa Pikkuparlamentin<br />

puistossa on Eila Hiltusen (1922–2003) veistos Menneet<br />

ritarit vuodelta 1982. Yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle<br />

omistettu muistomerkki julkistettiin Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien<br />

yhteydessä. Veistos on myös naisten äänioikeuden juhlamuistomerkki.<br />

Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät<br />

täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Rakennuksen<br />

edustalla sijaitsee myös Jukka Lehtisen Oma maa mansikka<br />

-veistoskokonaisuus vuodelta 2007.<br />

39. Nykytaiteen museo Kiasma valmistui 1998. Talon suunnittelukilpailun<br />

voitti amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Kokoelmissa<br />

ja erikoisnäyttelyissä on esillä tilateoksia, valokuvia, mediataidetta<br />

ja maalauksia. Museon peruskokoelmien esittely vaihdetaan<br />

vuosittain. Kiasma-teatterissa on tarjolla myös musiikkia, elokuvia,<br />

multimediaesityksiä, keskusteluja ja seminaareja.<br />

Kiasman takana sijaitsee Sanomatalo. Talon suunnittelukilpailun<br />

voitti professori Jan Söderlundin ja arkkitehti Antti-Matti Siikalan<br />

läpikuultava lasiluomus. Talo valmistui 1999 ja siellä sijaitsee mm.<br />

Suomen suurimman sanomalehden – Helsingin Sanomien – toimitus,<br />

erikoisliikkeitä ja ravintoloita.<br />

40. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin (1867–1951)<br />

ratsastajapatsas seisoo ylväästi Mannerheimintien varrella. Aimo<br />

Tukiaisen (1917–1996) veistos on vuodelta 1960. Sotilaallisten ja<br />

valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun<br />

historian merkittävimpiä hahmoja. Marsalkka Mannerheim toimi<br />

mm. Toisen maailmansodan aikana armeijan ylipäällikkönä ja sodan<br />

jälkeen presidenttinä. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on<br />

vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942.<br />

41. Eduskuntatalon takaa näkyy Sibelius‐Akatemia, joka on Suomen<br />

ainoa ja pohjoismaiden suurin musiikkikorkeakoulu. Se perustettiin<br />

Helsingin Musiikkiopiston nimellä jo 1882.<br />

42. Luonnontieteellisen museon kokoelma on maan ylivoimaisesti<br />

suurin, sisältäen noin 8 miljoonaa näytettä. Museon edustalla<br />

seisova Hirvi -veistos vuodelta 1972 on Jussi Mäntysen (1886–<br />

1978) suunnittelema.<br />

43. Aukiolla sijaitsee Harry Kivijärven (1931–) veistämä presidentti<br />

J. K. Paasikiven (1870–1956) muistoksi pystytetty veistos Itä ja<br />

Länsi vuodelta 1980.<br />

44. Kampin keskuksessa on yli 150 liikettä, kahviloita ja ravintoloita,<br />

linja-autoterminaali sekä metroasema. Keskuksen edessä<br />

sijaitseva Narinkkatori on nykyisin useiden tapahtumien estradi.<br />

Torin kupeseen valmistuu puurakenteinen Kampin kappeli 2012.<br />

Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri<br />

toimii torin toisella laidalla, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa.<br />

Vapaa pääsy.<br />

45. Kampin keskuksen pohjoispuolella sijaitsee Tennispalatsi vuodelta<br />

1938, joka avattiin elokuvakeskukseksi uudistettuna 1999.<br />

Siellä sijaitsevat myös Kulttuurien museon ja Helsingin kaupungin<br />

taidemuseo Tennispalatsin näyttelytilat.<br />

46. Lasipalatsin arkkitehteinä toimivat Viljo Revell, Niilo Kokko<br />

ja Heimo Riihimäki. Rakennus suunniteltiin alun perin väliaikaisiksi<br />

liiketiloiksi kansalaissodassa 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin<br />

paikalle. Tämä funktionalistinen rakennus valmistui 1935. Nykyisin<br />

tilat toimivat monipuolisena mediakeskuksena, jossa viestintä, teknologia<br />

ja ihmiset kohtaavat elokuvissa, liikkeissä, verkkokirjastossa<br />

ja kahviloissa.<br />

47. Erkki Huttusen suunnittelema Sokoksen liiketalo hotelleineen<br />

valmistui vuoden 1952 olympialaisiin.<br />

48. Vieressä sijaitseva Postitalo on vuodelta 1938, arkkitehteinä J.<br />

Järvi ja E. Lindroos. Rakennuksessa sijaitsee Postimuseo, jossa on<br />

laajat postimerkkikokoelmat, erikoisnäyttelyjä, multimediaesityksiä<br />

ja kirjekahvila. Postitalossa toimii kaikille avoin Helsingin kaupunginkirjasto<br />

– Kirjasto 10 – joka on erikoistunut musiikkiin. Sieltä voi<br />

lainata mm. elokuva- ja matkakirjoja sekä sarjakuvia. Luettavissa on<br />

lisäksi runsas valikoima lehtiä, talossa on langaton verkko ja useita<br />

ilmaisia internetpäätteitä.<br />

49. Rautatieasema on Helsingin tunnetuimpia rakennuksia. Eliel<br />

Saarisen päätyönä pidetty graniittinen rakennus edustaa siirtymävaihetta<br />

kansallisromantiikasta uusasialliseen tyyliin. Asema vihittiin<br />

käyttöön 1919. Lyhtyä kannattavat veistokset pääsisäänkäynnin<br />

molemmin puolin ovat Emil Wikströmin käsialaa. Itäisen ravintolasalin<br />

päädyssä on Eero Järnefeltin jättiläiskokoinen maalaus, joka<br />

esittää Pielisjärveä. Suomessa aloitettiin rautatieliikenne 1862 ja<br />

junia kulkee kotimaan lisäksi Venäjälle. Rautatieasemalla sijaitsee<br />

Helsingin metron solmukohta, Rautatientori.<br />

50. Asemaa vastapäätä Mannerheimintien kulmassa on Armas<br />

Lindgrenin piirtämä harmaagraniittinen liike- ja hotellirakennus,<br />

joka valmistui 1913. Rakennuksen komeat sisätilat ovat säilyneet<br />

hyvin. Paikalla sijaitseva perinteikäs Hotelli Seurahuone avattiin<br />

Kauppatorin laidalla alun perin jo 1833.<br />

51. Ateneumin taidemuseo, vuodelta 1887, on Theodor Höijerin<br />

piirtämä. Rakennuksen julkisivua koristavat rintakuvat ovat C.<br />

E. Sjöstrandin (1828–1906) käsialaa. Ateneumin taidemuseo toimii<br />

Suomen kansallisgalleriana. Maan laajimmissa taidekokoelmissa<br />

on suomalaista taidetta 1750-luvulta 1960-luvulle ja länsimaista<br />

taidetta 1800-luvun jälkipuoliskolta 1950-luvulle, joukossa monia<br />

kansallisaarteita. Ateneumissa kohtaavat Suomen kultakauden ja<br />

modernismin mestarit Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja<br />

Helene Schjerfbeckiin.

REITIN PITUUS<br />

2,5 km<br />

16

Designin lähteillä<br />

Esplanadi-Bulevardi-Punavuori<br />

<strong>Helsinki</strong>-design ylpeänä esittää: Minna Parikka, Eero Aarnio,<br />

Annikki Karvinen, Armi Ratia, Alvar Aalto, Tiia Vanhatapio...<br />

<strong>Helsingissä</strong> voi nähdä muun muassa edellä mainittujen suunnittelijoiden<br />

kädenjälkiä samalla reitillä lyhyen etäisyyden päässä<br />

toisistaan. Reitin liikkeiden ja tuotteiden kirjo on laaja luonnonmateriaalisista<br />

asukokonaisuuksista sisustustekstiileihin ja designhuonekaluihin.<br />

<strong>Helsinki</strong>ä ei turhaan valittu maailman designpääkaupungiksi<br />

2012!<br />

Suomalaiseen designiin ja sen lahjakkuuksiin voi tutustua opastetusti<br />

myös Design District -aluetta esittelevällä Design Walk<br />

-kävelykierroksella. Kesäisin säännöllisesti järjestettävät kierrokset<br />

lähtevät Esplanadin puistosta. (Tilauksesta ympäri vuoden.)<br />

1. Helsingin matkailuneuvonnan yhteydessä on kansallisromantiikasta<br />

vaikutteita saanut Jugendsali, jossa sijaitsee nykyisin Aschan<br />

Cafe Jugend. Jugendsalin ovat suunnitelleet 1900-luvun alussa<br />

Lars Sonck ja Walter Jung. Alun perin pankkina toimineen tilan<br />

rikas koristelu, ornamentit, koristemaalaukset ja kiviveistokset kutsuvat<br />

luokseen. Kotimaisista Tonfiskin keramiikkaa ja puuta yhdistelevistä<br />

kupeista kahvia juodessaan voi ihastella Wilho Sjöströmin<br />

maalaamaa <strong>Helsinki</strong>-aiheista freskoa.<br />

2. Esplanadin puiston itäpäädyssä sijaitsee yksi Helsingin vanhimmista<br />

ravintoloista. Kappelin tyylikäs ilmapiiri koostuu ympäröivän<br />

puiston kauneudesta, lasiverannan avaruudesta ja talon arvokkaasta<br />

olemuksesta. Ravintola rakennettiin Hampus Dalströmin piirustusten<br />

mukaan 1867.<br />

3. Craft Corner koostuu Taidekäsityö- ja designliike Okrasta, Helsingin<br />

käsi- ja taideteollisuus ry:n ylläpitämästä Taito Shop Helskystä<br />

sekä Designers’ Gallerysta, joka myy Svanhild Åbonden ja<br />

Tarja Niskasen uniikkeja vaatteita ja asusteita.<br />

4. Korttelissa pitää majaansa myös Teollisuustaiteen liitto Ornamon<br />

toimisto. Ornamo on 1911 perustettu muotoilijoiden valtakunnallinen<br />

aatteellinen ja ammatillinen keskusjärjestö. Järjestön<br />

jäsenet toimivat teollisen muotoilun, tekstiili-, vaatetus- ja huonekalusuunnittelun,<br />

sisustusarkkitehtuurin, taidekäsityön ja taiteen<br />

aloilla.<br />

5. Annikki Karvinen on luonut käsinkudotuista materiaaleista<br />

oman tunnistettavan tyylinsä. Jo yli 40 vuotta toiminnassa ollut<br />

yritys valmistaa luonnonmateriaaleista asukokonaisuuksia yksilöllisyyttä<br />

arvostaville asiakkaille.<br />

6. Iittala on modernin skandinaavisen muotoilun johtava yritys,<br />

jonka lippulaivamyymälä sijaitsee Pohjoisesplanadilla. Kaj Franckin<br />

1950-luvulla suunnittelema tila on palvellut Iittalan asiakkaita jo<br />

sukupolvien ajan. Historiallinen myymälä käsittää Iittalan tuotevalikoiman<br />

lisäksi kattavan kokoelman jo 1847 perustetun Arabian<br />

tuotteita. Saman korttelin Aarikka on 1954 perustettu suomalainen<br />

perheyritys, joka tunnetaan lahja-, koriste- ja sisustustuotteistaan.<br />

Aarikan muotoilulle on ominaista skandinaavisen selkeät<br />

linjat, pyöreät muodot ja puun käyttö päämateriaalina.<br />

7. Marimekon vaatteet, tekstiilit, painokuviot, laukut ja monet erilaiset<br />

sisustustuotteet ovat maamme kansainvälisesti tunnetuimpia<br />

designtuotteita. Yli 60-vuotiaan yrityksen perusfilosofiaan kuuluu<br />

ennakkoluuloton ”marihenki”. Perustaja Armi Ratialle Marimekko<br />

oli ”elämäntapa, kaunista arkipäivää ja siinä parasta”. Marimekon<br />

ensimmäisten suunnittelijoiden - Annika Rimalan ja Vuokko Nurmesniemen<br />

- kädenjälki näkyy yrityksen tuotannossa vahvasti vielä<br />

tänä päivänäkin lukuisten suosittujen kuosien ja ajattomien vaatteiden<br />

muodossa. Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmaan avattiin<br />

uusi ”Marikulma” helmikuussa 2011.<br />

8. Nanso Group Store tarjoaa laadukkaita materiaaleja, näyttäviä<br />

kuoseja ja ajattomia malleja. Vuonna 1921 perustettu Nanso on<br />

kasvanut vuosikymmenten kuluessa yhdeksi Suomen suurimmista<br />

vaateteollisuusyrityksistä. Yritys aloitti laamapaidoista ja on vuosien<br />

varrella valmistanut niin miesten kankaisia alushousuja, puuvillasukkia<br />

kuin suosittuja t- ja yöpaitojakin.<br />

9. Puiston vastakkaisella puolella olevan Finlaysonin tuotteissa<br />

elää 1820 alkanut laadun perinne. 190-vuotiasta historiaansa<br />

vuonna 2010 juhlinut yritys tuo yhä pehmeyttä koteihin ja julkisiin<br />

tiloihin tekstiileillä ja vuodevaatemallistoilla.<br />

10. Samassa korttelissa majaansa pitää kuuluisa ravintola Savoy,<br />

jonka kattoterassilta avautuu hieno näkymä Helsingin sydämeen<br />

Esplanadin puistoon. Tämä 1937 avattu ravintola on sisustuksen<br />

yksityiskohtia myöten Alvar ja Aino Aallon suunnittelema ja yhä alkuperäisessä<br />

asussaan.<br />

11. Alvar Aallon suunnittelemista huonekaluista tunnettu Artek<br />

on yksi modernin muotoilun innovatiivisimmista yrityksistä ja suomalaisen<br />

huonekaludesignin lippulaiva. Neljän nuoren suomalaisen,<br />

Alvar Aallon, Aino Aallon, Maire Gullichsenin ja Nils-Gustav Hahlin<br />

1935 perustama yritys oli mukana lanseeraamassa maailmalle pohjoismaisen<br />

muotoilun käsitettä. Aallon tuotteiden puhdas muotokieli,<br />

kestävyys ja korkea laatu ovat olleet Artekin suosion tae jo 70<br />

vuoden ajan. Myös arvostetun sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran<br />

tuotantoa kuuluu valikoimaan. Artekin laajaa kaluste- ja valaisinmallistoa<br />

voidaan käyttää monipuolisesti niin kodeissa kuin julkisissa<br />

tiloissa. Tämä 30-luvulla syntynyt ajaton mallisto on edelleen<br />

maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen. Alvar Aallon kotimuseo ja<br />

ateljee löytyvät Munkkiniemestä.<br />

12. Skanno on kokonaisvaltainen designtavaratalo, jonka valikoimaan<br />

kuuluvat niin huonekalut, tekstiilit, valaisimet, pienesineet<br />

kuin erilaiset sisustussuunnittelupalvelutkin. Jo 1946 perustetun<br />

yrityksen alkuaikojen tunnettuja suunnittelijoita olivat mm. Werner<br />

West ja Ilmari Tapiovaara. Oman laadukkaan tuotantonsa lisäksi<br />

Skanno edustaa Suomessa yksinoikeudella maailman huippubrändejä,<br />

kuten Ligne Rosetia ja Minottia sekä maahantuo italialaisen<br />

Jugendsalin intiimi tunnelma<br />

Oiva Toikan taidelasia<br />

Hotel Klaus K:n aula<br />

Artekin tankkituoli on käsite<br />

17

Vinkki!<br />

Hae Design District alueen<br />

karttaesite matkailuneuvonnasta<br />

Pohjoisesplanadi 19:stä<br />

tai alueen yrityksiltä.<br />

18

Missoni Homen sisustusmallistoa.<br />

13. Designhotelli Klaus K on vaihtanut ilmettään kansallisromanttisen<br />

aikakauden tyylistään modernimpaan olemukseen ja lifestyle-tyyliin.<br />

Se yhdistää sekä kansainvälistä huippudesignia että<br />

suomalaista kulttuuriperinnettä. Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan,<br />

inspiroimana Klaus K:n sisustuksen teemat kuvaavat suuria<br />

tunteita: mystiikkaa, intohimoa, unelmia ja kateutta.<br />

14. Suomalainen designer, professori h.c. Eero Aarnio on yksi<br />

suurista modernin kalustemuotoilun vaikuttajista. Aarnio on tullut<br />

tunnetuksi 1960-luvulla lasikuidusta muotoilemistaan futuristisista<br />

tuoleista, joista varsinkin Pallotuoli on edelleen suosittu myös<br />

kansainvälisesti. Hänen töitään on pysyvässä näyttelyssä muun<br />

muassa New Yorkin Museum of Modern Artissa, Lontoon Victoria<br />

and Albert Museumissa ja Weil am Rheinin Vitra Design Museumissa.<br />

Design Eero Aarnio Showroomissa Erottajankadulla on esillä<br />

suunnittelijan uusimmat tuotteet ja prototyypit.<br />

15. <strong>Helsinki</strong>läiset kutsuvat Kolmikulmaa tuttavallisesti Dianapuistoksi<br />

kuvanveistäjä Yrjö Liipolan suunnitteleman Diana-patsaan<br />

1928 mukaan. Designkortteli, Design District <strong>Helsinki</strong> on luovien<br />

tekijöiden keskittymä ja yhdistys, johon kuuluu noin 200 jäsentä<br />

designliikkeistä ja ravintoloista työpajoihin ja taidegallerioihin. Toiminnan<br />

tarkoituksena on tehdä seutua ja sen toimijoita tunnetuksi<br />

sekä vahvistaa Helsingin asemaa muotoilukaupunkina.<br />

16. Korttelissa sijaitsee useita pieniä designalojen liikkeitä. My o<br />

My on lifestyle-myymälä, joka tuo Suomeen yli 30 kansainvälistä<br />

merkkiä muotoilun eri aloilta.<br />

17. Design Forum Finland on suomalaisen muotoilun promootioorganisaatio,<br />

jota ylläpitää vuonna 1875 perustettu Suomen Taideteollisuusyhdistys<br />

ry. Design Forum Finlandin tilat ovat Designkorttelin<br />

sydämessä Dianapuiston vieressä. Samassa tilassa palvelee<br />

Design Forum Shop, joka tarjoaa laajan valikoiman suomalaisten<br />

suunnittelijoiden tuotteita vaatteista sisustus- ja lahjatavaroihin.<br />

18. Erottajankadulla on italialaisen, muovisia designhuonekaluja<br />

valmistavan Kartellin myymälä. Monet tunnetut muotoilijat ovat<br />

suunnitelleet Kartellille vuosien varrella.<br />

19. Elina Järnefelt ja Jani Toivola perustivat 2009 second hand &<br />

vintageliikkeen, The Greendressin. Se on yksi eettisen ja ekologisen<br />

muodin suunnannäyttäjiä Suomessa.<br />

20. Adessin/Private Case Shop on uusionahka- ja uusiopahvituotteiden<br />

liike. Sen tuotevalikoimaan kuuluu salkkuja, vihkoja,<br />

kansioita, kalentereita, pakkauksia ja säilytyslaatikoita.<br />

21. Juuri Keittiö & Baari on tuoreella tapaa suomalainen ravintola,<br />

jonka juuret ovat ruokaperinteessä ja innovatiivisuudessa. Ravintolassa<br />

yhdistyvät lämminhenkisyys ja design, kotimaiset maut<br />

ja eurooppalaisen mutkaton tunnelma. Juuren oivaltava erikoisuus<br />

ovat sapakset eli pienet suomalaiset alkupalaset. Samassa korttelissa<br />

Juuren Puoti tuo helsinkiläisten ulottuville maakuntien huipputuotteita<br />

tuoreena ilman välikäsiä. Näitä ovat mm. luomuliha-,<br />

pientuottajajuusto- ja viljatuotteet.<br />

22. Yksi designmatkailijan tärkeimmistä kohteista on Designmuseo.<br />

Valtakunnallisena erikoismuseona Designmuseo kerää ja tallentaa<br />

muotoilualan kokoelmaa, vastaa osaltaan alan tutkimustoiminnasta,<br />

kehityksen dokumentoinnista sekä muotoilun nykyaikaa<br />

ja historiaa esittelevien näyttelyiden toteutuksesta. Museo tuottaa<br />

myös taideteollisuusnäyttelyitä kansainväliseen kiertoon. Museo<br />

perustettiin 1873 taideteollisuuden opetuskokoelmaksi ja sitä ylläpitää<br />

1989 perustettu Taideteollisuusmuseon säätiö. Arkkitehti<br />

Gustaf Nyströmin suunnittelemassa kiinteistössä se on toiminut<br />

vuodesta 1978.<br />

23. Samassa korttelissa Designmuseon kanssa sijaitsee Suomen<br />

rakennustaiteen museo, joka on maailman vanhimpia arkkitehtuuriin<br />

erikoistuneita museoita. Se perustettiin 1956 tallentamaan<br />

1900-luvun rakennettua kulttuuriperintöä ja vastaamaan kasvaneeseen<br />

suomalaista arkkitehtuuria koskevaan kysyntään. Museo on<br />

toiminut alansa uranuurtajana kansainvälisestikin ja monia Suomen<br />

arkkitehtuurin merkkihenkilöitä on kytkeytynyt eri tavoin sen toimintaan.<br />

Museossa on kirjakauppa, jonka valikoima koostuu pääasiassa<br />

museon kustantamista arkkitehtuurijulkaisuista.<br />

24. Korttelin päähän on perustettu muotitaiteilija Ilona Pellin<br />

liike. Pellin mallisto jatkaa suomalaisen designvaatteen perinnettä<br />

uudella tavalla. Taiteilija on tullut tunnetuksi erityisesti uniikkiiltapuvuistaan.<br />

25. Lahjatavaraliike KahVillan kantava ajatus on korkealaatuisen<br />

kotimaisen käsityön edistäminen. Lämminhenkisen putiikin yhteydestä<br />

löytyy pieni työpaja.<br />

26. Katselmus suomalaisen taideteollisuuden menneisyyteen onnistuu<br />

oivallisesti piipahtaessasi kadun varren antiikkiliikkeisiin.<br />

<strong>Helsinki</strong> Secondhandin valikoimasta löydät design- ja vintagehuonekaluja<br />

1950-60 -luvuilta, keramiikkaa, lasia ja taidetta. Samassa<br />

tilassa toimiva Fasaani-Antik tarjoaa kuparia, hopeaa, keramiikkaa,<br />

kodin tekstiilejä ja vintagevaatteita.<br />

27. Ennen kääntymistä Vuorimiehenkadulle voi vielä tutustua perinteikkääseen,<br />

jo 1934 perustettuun ja lähes kulttisuosiota nauttivaan<br />

ravintola Sea Horseen. Asiakkaina ovat viihtyneet vuosien<br />

varrella niin merimiehet ja kulttuurihenkilöt kuin nobelistit ja kulmien<br />

kunditkin.<br />

28. Pore <strong>Helsinki</strong> on raikas, uniikki designkonseptiliike, jonka<br />

tuotteet valmistetaan aidoista luonnonmateriaaleista. Liikkeen kokoelma<br />

käsittää sisustus-, muoti- ja hyvinvointituotteita sekä nostaa<br />

esiin suomalaisia nuoria suunnittelijoita.<br />

29. Viiskulma on viiden kadun liittymäkohta ja vilkas pienten<br />

erikoisliikkeiden keskittymä. Alue on tunnettu mm. monista levykaupoistaan.<br />

Viiskulmasta voi kätevästi poi keta kartan reitiltä ja<br />

tutustua Pursimiehenkadulla sijaitseviin vaateliikkeisiin.<br />

30. Bisquit Stash Galleria ja Shop on katumuodin, taiteen, musiikin,<br />

kirjojen ja lehtien erikoisliike.<br />

31. Viiskulmasta reitti jatkuu pitkin Fredrikinkatua, jonka varrelta<br />

löytyy toinen toistaan mielenkiintoisempia pikkuliikkeitä. Katua<br />

kulkiessa eteen avautuu Fredrikintori, johon on etenkin kesäisin<br />

mukava pysähtyä pienen torikojun luo tai Ravintola Torin terassille.<br />

Torin annokset ovat kotiruokamaisia ja runsaita.<br />

32. Designliike Punavuoren Putiikista voi ostaa naistenvaatteita,<br />

alusasuja, uimapukuja, asusteita, koruja ja laukkuja, joissa on jujua.<br />

Liikkeessä myydään myös vintage-tuotteita.<br />

33. Johanna Gullichsen Textile Craft & Design tarjoaa kodin<br />

sisustustekstiilejä ja -tuotteita. Ajattomat kuosit, hienostunut vä-<br />

Design Forum Shopin valikoimia<br />

Suomen rakennustaiteen museo<br />

Vaihtuvia näyttelyitä suomalaisesta ja<br />

kansainvälisestä arkkitehtuurista sekä<br />

pysyvä historianäyttely. Museossa lisäksi<br />

erikoiskirjasto ja kirjamyyntipiste.<br />

Museo sijaitsee kauniissa uusrenessanssirakennuksessa.<br />

Avoinna: ti, to, pe 10–16, ke 10–20,<br />

la, su 11–16. Liput: 5/2,50/0€<br />

Kasarmikatu 24, puh. (09) 8567 5100<br />

www.mfa.fi<br />

Pore <strong>Helsinki</strong><br />

Moni myy musiikkia.<br />

Tajuatko eron En.<br />

Eronen rakastaa ja myy.<br />

Reggaeta, salsaa, brasilialaista, afroa,<br />

klassista, jazzia...<br />

Tajunta avartuu ihan ensikäynnillä.<br />

Avoinna: ke–pe 12–18, la 11–16<br />

Laivurinrinne 2, www.dubjazzsalsa.com<br />

19

Uudenmaankadulla sijaitsee<br />

useita suosittuja baareja<br />

Minna Parikan mallistoa<br />

Sushibar Uudenmaankadulla<br />

Ivana<strong>Helsinki</strong> -liike Uudenmaankadulla<br />

rivalikoima ja materiaalien korkea laatu tuovat luksusta arkeen.<br />

Johanna Gullichsenin designin selkeät geometriset kuviot sopivat<br />

niin moderneihin kuin perinteisiinkin sisustuksiin.<br />

34. OVVN -vaateliike kokoaa yhteen kymmenen nuoren suomalaisen<br />

suunnittelijan merkkiä.<br />

35. Edel City tuo esille valikoiman kierrätys- ja luomumateriaaleista<br />

tehtyjä suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita, asusteita,<br />

koruja ja sisustustavaraa.<br />

36. Pino tarjoaa piristäviä käyttötuotteita, joissa yhdistyy persoonallisuus,<br />

käytännöllisyys ja design. Perusvalikoiman lisäksi valikoima<br />

täydentyy vuodenaikojen ja eri teemojen mukaan vaihtuvilla<br />

tuotteilla.<br />

37. Reitti jatkuu Uudenmaankadulle, mutta jos jatkat matkaa<br />

Fredrikinkatua eteenpäin, eteesi tulee historiallisella Bulevardilla<br />

Minna Parikan liike. Parikka on kansainvälisestikin tunnettu<br />

kenkäsuunnittelija, jonka kengät ovat kuin karamelleja; näyttäviä,<br />

värikkäitä ja naisellisia. Kenkien lisäksi mallistoista löytyy käsilaukkuja,<br />

neuleita ja naamioita.<br />

Uudenmaankatu on tunnettu trendikkäistä pikkukaupoistaan, joissa<br />

myydään muun muassa nuorten suomalaisten suunnittelijoiden<br />

vaatemallistoja, erikoismerkkejä ja uniikkeja käsitöitä, joita ei suurten<br />

tavarataloketjujen valikoimista löydy.<br />

38. Myymälä2 on samanaikaisesti galleria, myymälä ja työhuone.<br />

Tuotevalikoima koostuu pääasiassa paikallisten tekijöiden käsintehdyistä<br />

vaatteista ja koruista.<br />

39. Luovuuden puuskan yllättäessä pistäydy Temperassa. Taiteilijatavaratalo<br />

Tempera myy taiteilija- ja piirustustarvikkeita yli kuudenkymmenen<br />

vuoden kokemuksella.<br />

40. Uudenmaankatu on täynnä suosittuja ravintoloita ja baareja.<br />

Sushibar on erikoistunut kylmiin japanilaisiin ruokiin. Sushibarin<br />

yhteistyökumppaneina toimivat suomalaisen muotoilun huippunimet<br />

Artek ja Marimekko.<br />

41. Ivana<strong>Helsinki</strong> Campus myy kansainvälisesti menestyneen<br />

Paola Suhosen suunnitteleman Ivana<strong>Helsinki</strong> -brändin vaatteita ja<br />

asusteita, joissa yhdistyvät slaavilainen melankolia ja skandinaavinen<br />

puhtaus. Ivana<strong>Helsinki</strong> on ensimmäinen suomalainen yritys,<br />

joka on osallistunut sekä Pariisin että New Yorkin muotiviikoille.<br />

42. Ravintola Demo on Michelin-tähdellä noteerattu, 45-paikkainen<br />

ravintola, joka tarjoaa asiakkailleen laadukasta ja huolella<br />

valmistettua ruokaa. Kokkien Tommi Tuomisen ja Teemu Auran<br />

omistuksessa oleva paikka antaa asiakkailleen mahdollisuuden<br />

huippuluokan illastamiseen rennossa ilmapiirissä.<br />

43. Cafe Bar No 9:n pelkistetty, kodikas ja olohuonemainen miljöö<br />

on jo pitkään vetänyt puoleensa kulturelleja kaupunkilaisia.<br />

Ysibaari harjoittaa myös kuukausittain vaihtuvaa näyttelytoimintaa.<br />

44. Miun Shop myy omaa, kokonaan Suomessa valmistettavaa,<br />

pelkistetyn romanttista vaatemallistoa. Malliston taustalla on suunnittelija<br />

Ilona Hyötyläinen. Liikkeessä on tarjolla myös valloittavia<br />

uniikkikoruja ja keramiikkaveistoksia.<br />

45. Lorukoru tuo korusuunnitteluun iloista luovuutta. Perustajia<br />

ovat suomalais-italialainen muotoilijapariskunta Charlotta Eskola<br />

ja Bruno Stampone. Korusarja on tunnettu modernin suomalaisen<br />

muotoilun ja italialaisen taiteellisuuden yhdistämisestä.<br />

46. Nounou Design Showroomin laaja valikoima koostuu Anu<br />

Pentikäisen lasituotteista, jotka on valmistettu tunnetussa Nuutajärven<br />

lasikylässä.<br />

47. Villisilkki tarjoaa kokoelman korkeatasoisia luonnonmateriaalikankaita<br />

arkeen ja juhlaan.<br />

48. Kierros päättyy Aero Design Furniture -liikkeeseen, joka on<br />

keskittynyt modernin designin huipputuotteisiin. Kokoelmassa on<br />

edustettuna ikoneiksi muodostuneita klassikoita ja nykysuunnittelijoiden<br />

ajanmukaisia tuotteita – huonekaluja, valaisimia ja mattoja.<br />

Uusien tavaroiden ohella liike myy ja ostaa edelleen vanhaa suomalaista<br />

ja kansainvälistä designia.<br />

20

Vinkki!<br />

Marimekon jokavuotinen<br />

muotinäytös<br />

esittelee uutuudet<br />

Esplanadinpuistossa.<br />

21

REITIN PITUUS<br />

6 km<br />

22

Merellisten kaupunginosien tuulia<br />

Kauppatori-Kaivopuisto-Eira<br />

Maailman kauneimpiin kuuluvan sataman lähistöllä sijaitsevat<br />

muun muassa Presidentinlinna ja suurlähetystöjen keskittymä.<br />

Helsingin tullessa Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi<br />

1812 Johan Albrecht Ehrenström laati asemakaavan, jossa entisten<br />

kalalaiturien paikalle sijoitettiin nykyinen Kauppatori. Laivaliikenteelle<br />

sopiva tori edellytti runsaan täyttömaan kuljetusta alueelle,<br />

sillä lahdenpohjukka oli hyvin mutainen ja matala. Torille rakennettiin<br />

kolme satama-allasta: Linnanallas, Kolera-allas ja Vironallas.<br />

Samalla rakennettiin Katajanokan kanava. Kauppatorin kojut ja<br />

kahvilat kutsuvat luokseen.<br />

Risteilyalukset tekevät torilta kesällä päivittäin kiertoajeluja Helsingin<br />

edustan saaristoon. Täältä lähtee myös vuoroliikenne lähisaariin<br />

Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Kaupungin vanhinta<br />

1740-luvulla aloitettua perinnetapahtumaa, Silakkamarkkinoita<br />

vietetään Kauppatorilla lokakuun alussa. Helsingin ydinkeskustan<br />

matkustajasatamat ovat Kauppatorin tuntumassa. Toriaika on mape<br />

6.30–18 ja la 6.30–16 sekä kesäisin lisäksi su 10–17.<br />

Kaivopuistolle antaa leimaa sijainti meren rannalla sekä sen suurlähetystöt<br />

ja diplomaattiasunnot. Alueen historia kytkeytyy aina<br />

1830-luvulle saakka, jolloin Henrik Borgström yhtiöineen perusti<br />

ennestään asumattomalle ja karulle niemenkärjelle kylpylän matkustuskiellossa<br />

oleville venäläisille aatelisille. Kylpylästä kasvoi pietarilaisten<br />

seurapiirien suosittu lomakohde. Krimin sodan jälkeen<br />

1850-luvulla matkustuskielto kumottiin ja kylpylän toiminta hiipui.<br />

Yleiseksi puistoksi ”Kaivari” tuli 1886.<br />

Kaivopuiston kupeessa sijaitseva Eira edustaa upeasti jugendtyyliä<br />

ja klassisismia. Kaupunginosan syntymisen taustalla ovat 1800-luvun<br />

lopun ja 1900-luvun alun puutarhakaupunkiajatukset. Arkkitehdit<br />

Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren laativat alueen<br />

asemakaavaehdotuksen 1905, jonka pohjalta kaupungininsinööri<br />

W. O. Lille loi uuden asemakaavan. Suurin osa alueen huvilamaisista<br />

pienkerrostaloista valmistui juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa<br />

1910–1914. Noin tuhannen asukkaan Eira on määritelty<br />

kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaaksi alueeksi.<br />

1. Torin itäkulmassa sijaitsee Presidentinlinna. Rakennus valmistui<br />

1810-luvulla yksityisasunnoksi Pehr Granstedtin suunnittelemana.<br />

Valtio osti rakennuksen ja teetti suuret muutostyöt. Rakennuksesta<br />

tuli Venäjän keisarien Suomen palatsi 1843. Vuodesta 1919 se on<br />

ollut itsenäisen Suomen tasavallan presidentin linna. Linna toimii<br />

työ- ja edustustilana presidentin asuessa talvisin Helsingin Mäntyniemessä<br />

ja kesäisin Naantalin Kultarannassa. Linnan merkittävin<br />

vuotuinen juhlatilaisuus on itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.<br />

2. Alkujaan yksityispalatsiksi valmistunut Korkeimman oikeuden<br />

talo on vuodelta 1883, arkkitehtinä F.A. Sjöström.<br />

3. Keisarinnan kivi on Helsingin ensimmäinen julkinen muistomerkki.<br />

Tämä obeliski kullattuine Venäjän kaksoiskotkineen paljastettiin<br />

1835 keisari Nikolai I:n ja hänen puolisonsa keisarinna<br />

Aleksandran kahta vuotta aikaisemmin tapahtuneen Helsingin vierailun<br />

muistoksi. Obeliski on valmistettu C. L. Engelin piirustusten<br />

mukaan. Kaksoiskotka suistettiin maahan Venäjän vallankumouksen<br />

aikana 1917, mutta se säilytettiin museossa ja palautettiin obeliskin<br />

huipulle 1972.<br />

4. Kauppatorin laidalla sijaitsee Ruotsin suurlähetystö. Alkujaan<br />

kauppaneuvos J. H. Heidenstrauchin uusklassinen yksityistalo rakennettiin<br />

1800-luvun puolivälissä ja muutettiin ruotsalaisten toimesta<br />

nykyiseen asuunsa 1922.<br />

5. C. L. Engelin suunnittelema rakennus valmistui hotelli Seurahuoneeksi<br />

1833. Hotelli toimi samoissa tiloissa vuoteen 1913 asti.<br />

Kaupungintalona rakennus on ollut 1930-luvulta. Helsingin vaakuna<br />

koristaa päätykolmiota. Talo rakennettiin julkisivua ja suurta<br />

juhlasalia lukuun ottamatta kokonaan uudelleen 1960-luvun lopulla<br />

arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) johdolla.<br />

Torin varrella sijaitsevissa rakennuksissa on liiketilojen lisäksi lukuisia<br />

kaupungin virastoja.<br />

6. Suihkukaivo Havis Amanda on Ville Vallgrenin (1855–1940)<br />

Pariisissa tehty veistos vuodelta 1908. Veistos sai aikoinaan paljon<br />

kohujulkisuutta, mutta nykyisin se on helsinkiläisten rakastama<br />

alastonpatsas. Kaunis graniittiallas on Eliel Saarisen käsialaa. Vapun<br />

aattona 30.4. Helsingin korkeakoulujen opiskelijat lakittavat patsaan<br />

ylioppilaiden päähineellä.<br />

7. Helsingin vanhin kauppahalli, äänestyksessä maailman parhaaksi<br />

kauppahalliksi valittu, punavalkokeltainen tiilirakennus on vuodelta<br />

1888. Arkkitehtinä Gustaf Nyström. Wanhassa Kauppahallissa on<br />

30 herkkuliikkeen lisäksi ravintoloita ja kahviloita.<br />

8. Kadun vastakkaisella puolella on 1830-luvulta peräisin oleva<br />

C. L. Engelin piirtämä kauppiasperheen asuintalo ns. Sundmanin<br />

talo. Nykyisin talossa toimii korkeatasoinen ravintola.<br />

9. Saksalaisen seurakunnan kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin<br />

vihkikirkkoihin. Saksalaisen kirkon punatiilinen rakennus on vuodelta<br />

1864. Kirkkoa vastapäätä sijaitsee Helsingin yksi tunnetuimmista<br />

ruotsinkielisistä oppikouluista, Svenska Normallyceum.<br />

10. Punagraniittinen obeliski on 1918 uponneen saksalaisen sotaalus<br />

Habsburgin muistomerkki vuodelta 1939, veistäjänä Gunnar<br />

Finne (1886–1952).<br />

11. Ylempänä C. L. Engelin piirtämä Tähtitorni vuodelta 1833.<br />

Tähtitorni kuuluu Helsingin yliopistolle.<br />

12. Tähtitorninmäeltä on hyvä näkymä satamaan ja Valkosaarelle.<br />

1861 perustetun pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin (NJK)<br />

valkea, vihreäkattoinen paviljonki on yleisölle avoin kesäravintola.<br />

13. Haaksirikkoisten patsas on Robert Stigellin (1852–1907)<br />

veistämä vuodelta 1898.<br />

Virka Galleria & Virka Info<br />

Näyttelyjä, tapahtumia, konsertteja,<br />

elokuvia, asukasneuvontaa. Avoimet<br />

ovet joka päivä. Tervetuloa meille!<br />

Pohjoisesplanadi 11–13/Sofiankatu 1<br />

Helsingin kaupungintalo.<br />

Avoinna: ma–pe 9–19, la–su 10–16.<br />

Puh. (09) 310 11 111, www.virka.fi<br />

Kauppatorin nurkalla sijaitsevan komean<br />

talon kellarista löytyy kaupungin paras<br />

kalaravintola FishMarket sekä äyriäisbaari<br />

Seafood Bar. Tarjolla kukkuroittain<br />

tuoreita merenantimia.<br />

Pohjoisesplanadi 17, www.fishmarket.fi<br />

Puh. (09) 1345 6220.<br />

Avoinna: ma–to 18–23, pe–la 17–23.30<br />

(keittiö klo 22 asti), su kiinni.<br />

SightSeaing <strong>Helsinki</strong><br />

Ihaile <strong>Helsinki</strong>ä niin maalta kuin<br />

mereltä! Bussikiertoajelullamme näet<br />

pääkaupungin tärkeimmät nähtävyydet.<br />

Mukaan voit hypätä Senaatintorilta<br />

tai Hop on Hop off -pysäkeiltä.<br />

Kaunis kanavareittimme laivalla on<br />

Helsingin kaupungin parhaana palkittu!<br />

Lähdöt joka päivä, tunnin välein,<br />

Kauppatorilta. www.stromma.fi<br />

23

Cygnaeuksen galleria on maamme<br />

vanhin taidemuseo. Professori Fredrik<br />

Cygnaeuksen (1807–1881) kesähuvilassa<br />

on esillä 1800-luvun maalaustaidetta,<br />

piirustuksia ja veistoksia.<br />

Kokoelmaan kuuluu teoksia mm.<br />

Albert Edelfeltiltä, Helene Schjerfbeckiltä<br />

ja von Wrightin veljeksiltä.<br />

Avoinna 1.5.–30.9. päivittäin 11–17<br />

Kalliolinnantie 8<br />

www.nba.fi/fi/cygnaeuksengalleria<br />

Kaivopuistonranta<br />

Café Ursula sijaitsee Kaivopuistossa,<br />

yhdellä Helsingin kauneimmista<br />

rannoista. Kahvilasta on upeat merinäköalat<br />

ja se on avoinna joka päivä<br />

aamu 9:stä iltamyöhään. Tarjolla on<br />

lounas, laaja valikoima leivonnaisia<br />

ja suolaisia herkkuja ja kahvia/ teetä<br />

sekä suosittu delisalaattibaari. A-<br />

oikeudet. Tervetuloa!<br />

Ehrenströmintie 3, www.ursula.fi<br />

14. Rannassa sijaitsee keltatiilinen Olympiaterminaali, joka valmistui<br />

Helsingin olympialaisiin 1952. Terminaalista on liikennöintiä<br />

Tukholmaan ja Pietariin.<br />

15. Rauhanpatsas on pystytetty Suomen ja silloisen Neuvostoliiton<br />

ystävyyden vertauskuvaksi 1968. Yli viisimetrisen naisfiguurin<br />

on veistänyt Essi Renvall (1911–1979).<br />

16. Ullankadun ja Tehtaankadun kulmauksessa sijaitsee toisen<br />

maailmansodan jälkeen rakennettu Venäjän suurlähetystö, viereisellä<br />

tontilla Venäjän konsulaatti ja lähetystön asuinrakennuksia.<br />

Lähetystö on rakennettu graniitista ja vuolukivestä osana suomalaisten<br />

sotakorvauksia silloiselle Neuvostoliitolle 1952.<br />

17. Vastakkaiselta puolelta löytyy roomalaiskatolinen Pyhän Henrikin<br />

kirkko, joka vihittiin käyttöön 1860. Suomessa katoliseen<br />

kirkkoon kuuluu noin 10 000 henkeä.<br />

18. Eliel Saarisen piirtämä marmoripalatsi vuodelta 1916 oli alkujaan<br />

varakkaan teollisuusmiehen yksityisasunto. Sittemmin se<br />

siirtyi valtion omistukseen ja toimii tätä nykyä Työtuomioistuimena.<br />

Sisätilojen koristeluun osallistuivat myös kuvanveistäjät Gunnar<br />

Finne (1886–1952) ja Emil Wikström (1864–1942). Sisäänkäynnin<br />

vieressä on Finnen Ilves‐veistos vuodelta 1939.<br />

19. Puistokäytävän varrella sijaitsee 1838 valmistunut ravintola<br />

Kaivohuone, joka toimi aikanaan kylpyläsesongin juhlien näyttämönä.<br />

Nykyään tämä Helsingin vanhimpiin kuuluva ravintola on<br />

avoinna ainoastaan kesäisin ja tilauksesta.<br />

20. Kaivohuoneen takana seisoo Itsenäisyyden kuusi muistokivineen.<br />

Pääkonsuli Rudolf Ray lahjoitti kuusen eduskunnalle<br />

1930‐luvulla.<br />

21. Kalastava karhu on punagraniittinen Bertel Nilssonin (1887–<br />

1939) suunnittelema juoma-allasveistos vuodelta 1916.<br />

22. Paikalla voi nähdä puiston vanhimman kylpyläkaudelta säilyneen<br />

puuhuvilan vuodelta 1839. Niin kutsuttu Kleinehin huvila<br />

rakennettiin Ullanlinnan Kaivohuonetta vastapäätä. Kadun vastakkaisella<br />

puolella on Theodor Deckerin piirtämä koristeellinen puuhuvila.<br />

23. Fredrik Cygnaeus oli yksi 1800-luvun huomattavista suomalaisista<br />

kulttuurihenkilöistä. Kaivopuistoon 1869 rakennetussa<br />

huvilassa, Cygnaeuksen galleriassa, on esillä suomalaisten taiteilijoiden<br />

töitä. Cygnaeuksen Suomen valtiolle lahjoittama taidekokoelma<br />

on maamme vanhimpia.<br />

24. Mannerheim‐museon rakennus on huvila, jossa Suomen<br />

Marsalkka Mannerheim (1867–1951) asui vuodesta 1924 kuolemaansa<br />

asti. Koti on säilytetty asussa, jossa se oli hänen kuollessaan.<br />

Kotimuseossa on esillä Mannerheimin puvustoa, kunniamerkkejä<br />

ja Aasian matkoilta tuotuja esineitä.<br />

25. Yhdysvaltojen,<br />

26. Ranskan ja<br />

27. Iso-Britannian suurlähetystöt.<br />

28. Ehrenströmintieltä on näkymä merelle. Lähinnä on pieni linnoitussaari<br />

Särkkä ravintoloineen ja kauempana saarille 1700‐ luvulla<br />

rakennettu Suomenlinnan merilinnoitus.<br />

29. Suomenruotsalaisen runoilijan Arvid Mörnen (1876–1946)<br />

patsaan vuodelta 1952 on veistänyt Viktor Jansson (1886–1958).<br />

30. Entisen Kaivopuiston kylpylän paikalla sijaitsee ympäri vuoden<br />

auki oleva rantakahvila Café Ursula.<br />

31. Ylhäällä kalliolla kohoaa tähtitieteen harrastajien yhdistyksen<br />

Ursan tähtitorni, josta voi sen avoinna ollessa kirkkaalla säällä tutkia<br />

tähtitaivasta. Ylioppilaat kokoontuvat vappuaamuna 1.5. tähtitornin<br />

ympärille ja Kaivopuistoon juhlimaan vappua.<br />

32. Koillisväylän löytäjän, syntyjään helsinkiläisen tutkimusmatkailija<br />

A. E. Nordenskiöldin (1832–1901) muistomerkki on pystytetty<br />

1985, tekijöinä Johanna Häiväoja (1960–) ja Heikki Häiväoja<br />

(1929–).<br />

33. Ullanlinnan rannoilla on laitureita, joille saavutaan kauniina<br />

kesäpäivinä matonpesuun. Matonpesua ja veneliikennettä voi seurata<br />

viereisen kesäkahvilan terassilta.<br />

Läheisellä Uunisaarella on hiekkaranta ja vuokrattavia saunoja. Talvisin<br />

Uunisaareen kuljetaan jäätä tai ponttonisiltaa pitkin ja kesäisin<br />

lautalla Merisatamanlaiturista.<br />

34. Pihlajasaaren kalliot ja hiekkarannat ovat suosittuja kesäisiä<br />

retkikohteita. Kahvilan takaa lähtevät Pihlajasaaren vuoroveneet.<br />

35. Rantatiellä kohoaa korkea hukkuneiden merimiesten muistoksi<br />

pystytetty Merenkulkijoiden muistomerkki vuodelta 1968. Tekijöinä<br />

Oskari Jauhiainen (1913–1990) ja Eero Eerikäinen (1918–).<br />

Merikadulta reitti saapuu 1900-luvun alussa rakennettuun jugendtyyliseen<br />

Eiran kaupunginosaan.<br />

36. Merikadun ja Laivurinkadun kulmassa on Selim A. Lindqvistin<br />

piirtämä Villa Ensi. Edestä löytyvät Harald Sörensen-Ringin (1872–<br />

1912) veistokset Jäähyväiset ja Äitiyden ilo vuodelta 1910.<br />

37. Matti Hauptin (1912–1999) suunnittelema Metsäkauris -veistos<br />

vuodelta 1957.<br />

38. Engelin aukiolla on Aimo Tukiaisen (1917–1996) tekemä Suomen<br />

tunnetuimpiin kuuluvan kirjailija Juhani Ahon (1861–1921)<br />

muistopatsas vuodelta 1961.<br />

39. Tehtaanpuistossa on Suomen uskonpuhdistajan ja Suomen<br />

kirjakielen isän Mikael Agricolan (n. 1510–57) kirkko, jonka on<br />

piirtänyt arkkitehti Lars Sonck 1935.<br />

40. Helsingin kauneimpiin kuuluvan, 1906 valmistuneen yksityistalon,<br />

Villa Johannan on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist.<br />

41. Eiran sairaala on rakennettu 1905 Lars Sonckin kansallisromanttiseen<br />

tyyliin.<br />

42. Oikealla Huvilakatu, yksi Helsingin tyylipuhtaimpia jugendtyylisiä<br />

katuja.<br />

Tehtaankadulta käännytään Kapteeninkadulle, jossa sijaitsee mm.<br />

kuuluisa 1930-luvulta peräisin oleva kortteliravintola Sea Horse ja<br />

sitä vastapäätä KOM-teatteri, joka perustettiin 1971. Reitti jatkuu<br />

Korkeavuorenkadulle, jossa on paljon pieniä putiikkeja, kahviloita<br />

ja ravintoloita.<br />

43. Kukkulan päällä on vuodelta 1891 peräisin oleva uusgoottilainen<br />

Johanneksenkirkko, joka on ruotsalaisen arkkitehti A. E.<br />

Melanderin käsialaa. Kirkko on Suomen suurin kivikirkko ja hyvän<br />

24

Vinkki!<br />

Kaivopuisto on kesäisin suosittu<br />

piknikpuisto. Puiston edustalla<br />

sijaitsee useita suosittuja<br />

saariravintoloita.<br />

25

akustiikkansa vuoksi suosittu kirkkomusiikin - erityisesti suurten<br />

kuoroteosten - esittämispaikka.<br />

44. Designmuseo sijaitsee vanhassa koulutalossa, jonka on suunnitellut<br />

arkkitehti Gustaf Nyström 1894. Designmuseo on suomalaisen<br />

muotoilun valtakunnallinen erikoismuseo, jossa on perusnäyttely<br />

ja vuosittain vaihtuvia näyttelyitä.<br />

Ulkoilmakahvila Cafe Compass<br />

Saaret, siintävä ulappa, keinuvat veneet<br />

ja pehmeä huopa ympärilläsi luovat<br />

ainutlaatuisen tunnelman. Hemmottelun<br />

tekee täydelliseksi ihanat<br />

tarjoilut, erinomainen kahvi, tuoreet<br />

kahvileivät ja maistuva soft-ice.<br />

Avoinna: 1.5.–30.9. joka päivä 8–22<br />

Ehrenströmintie 1B<br />

www.cafecompass.fi<br />

Kaivohuone<br />

45. Rakennustaiteen museossa järjestetään arkkitehtuuria<br />

esitteleviä näyttelyjä ja siellä sijaitsee suomalaisen arkkitehtuurin<br />

kuva‐arkisto sekä kirjasto. Rakennuksen on suunnitellut Magnus<br />

Schjerfbeck 1896.<br />

46. Ville Vallgrenin (1855–1940) veistos Topelius ja lapset vuodelta<br />

1909 on pystytetty Koulupuistoon 1932. Zacharias Topelius<br />

(1818–98) oli merkittävä historioitsija, kirjailija ja sadunkertoja.<br />

47. Paikalla seisoo Theodor Höijerin 1891 piirustusten mukaan rakennettu<br />

Vanhan paloaseman punatiilinen torni.<br />

48. Kaartin kasarmin pääarkkitehtina toimi C. L. Engel 1822–25.<br />

Rakennukset tuhoutuivat toisessa maailmansodassa Neuvostoliiton<br />

suorittamassa Helsingin suurpommituksessa 1944 pahasti, mutta<br />

päärakennuksen julkisivut rakennettiin uudelleen Viljo Revellin ja<br />

H. Castrénin piirustusten mukaan 1950-luvulla.<br />

49. Korkein hallinto‐oikeus on Waldemar Aspelinin suunnittelema<br />

rakennus, joka valmistui alkujaan Helsingin Säästöpankin<br />

pääkonttoriksi. Myöhemmin rakennus siirtyi Yleisradion käyttöön ja<br />

tunnettiin ”radiotalona”. 1980‐luvun alussa se korjattiin korkeimman<br />

hallinto‐oikeuden käyttöön.<br />

50. K. Hård af Segerstadin 1901 laatima Nylands nation on uusmaalaisten<br />

ruotsinkielisten opiskelijoiden harmaagraniittinen osakuntarakennus.<br />

Reitti päättyy Eteläesplanadille.<br />

Eiran jugend-arkkitehtuuria<br />

Mattolaitureita Kaivopuistonrannassa<br />

26<br />

Kaivopuiston puistonpenkeissä on runoja

REITIN PITUUS<br />

4 km<br />

28

Entisen työläiskaupunginosan kulmilla<br />

Kallio-Harju-Alppila<br />

Putiikki- ja baarihyppely onnistuu omintakeista tunnelmaa<br />

huokuvan Kallion kaduilla ja kujilla.<br />

Kallio on yksi Helsingin luonteikkaimmista kaupunginosista. Kaksikerroksiset<br />

puutalot ja -korttelit leimasivat aluetta, kunnes kivikerrostalojen<br />

rakentaminen aloitettiin 1900-luvun alkuvuosina.<br />

Samaan aikaan alueelle nousi teollisuutta ja <strong>Helsinki</strong>in muutti runsaasti<br />

väkeä maalta. Näin Kallioon syntyi työläiskaupunginosa. Alueen<br />

nykyilme on silti pääosin 1960-luvun arkkitehtuuria.<br />

Pitkäsilta vie Kaisaniemestä Kallioon ja aikoinaan sanottiin sillan<br />

erottavan Helsingin työläiset ja porvarit toisistaan. Suomen työväenliikkeen<br />

johtavien järjestöjen päämajat toimivat sillan pohjoispuolella<br />

ja porvarillisten puolueiden eteläpuolella. Tästä johtuen<br />

poliittisia kädenojennuksia oikeisto-vasemmisto-rajan ylitse on<br />

kutsuttu ”Pitkänsillan ylittämiseksi”.<br />

Entinen työläisten kaupunginosa tunnetaan nykyisin trendikkäänä<br />

taiteilijoiden ja opiskelijoiden asuinalueena. Kallio on kuitenkin<br />

säilyttänyt oman ainutlaatuisen identiteettinsä. Tiheään asutulla<br />

alueella on paljon palveluja: lähes jokaisen talon kivijalassa on liikehuoneistoja.<br />

Kallio on tunnettu boheemeista korttelibaareistaan ja<br />

vastakohtaisuuksistaan. Katukuva on saanut maailmalla julkisuutta<br />

Aki Kaurismäen elokuvien myötä. Kallion olkapäällä sijaitseva Alppila<br />

on värikkäiden puutalojen kaupunginosa, jossa sijaitsee mm.<br />

Linnanmäen huvipuisto, Työväenasuntomuseo ja Kulttuuritalo.<br />

1. Kierros alkaa täyttömaalle rakennetulta Hakaniemen torilta,<br />

jossa torikauppa on jatkunut vilkkaana alkaen jo vuodesta 1897.<br />

Torin pohjoispäätä rajaa elinvoimainen, 1914 valmistunut Hakaniemen<br />

kauppahalli, jonka suunnitteli kaupunginarkkitehti Karl Hård<br />

af Segerstad. Yli 60 elintarvike- ja erikoisliikettä palvelevat kalliolaisia<br />

ja kauempaa tulevia kahdessa kerroksessa.<br />

2. Työväenliikkeen toiminta alueella on ollut vilkasta. Työväentalon<br />

graniittinen torni hallitsee maisemaa ja tori on perinteinen<br />

vappumarssien sekä mielenosoitusten näyttämö. Useat toria reunustavat<br />

talot ovat olleet Suomen Työväen Säästöpankin pääkonttorin,<br />

Osuusliike Elannon ja ammattiliittojen hallinnassa. Torin eteläreunaa<br />

hallitsee Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK)<br />

toimistotalo.<br />

3. Hakaniemen torin pohjoislaitaan 1968 valmistuneesta entisestä<br />

Kansallis-Osake-Pankin toimitalosta – Ympyrätalosta – tuli Kaija<br />

ja Heikki Sirénin kansainvälisesti tunnetuin työ. Rakennuksen<br />

halkaisija on 76 metriä. Peruskorjauksen suunnitteli arkkitehtipariskunnan<br />

poika Jukka Sirén ja se valmistui 2004. Pihan lasitettu<br />

katukerros tuo lisää tilaa ja valoisuutta. Ympyrätalon kulmalle ei<br />

kannata sopia treffejä, sillä kulmia ei ole! Ympyrätalon Hakaniementorin<br />

puoleisen sisäänkäynnin luona sijaitsee Sirénien toisen<br />

pojan, Hannu Sirénin suunnittelema Symboli-veistos vuodelta<br />

1985. Täyspyöreän teräspallon halkaisija on kolme metriä.<br />

4. Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema Kallion virastotalo oli<br />

valmistuessaan 1965 Suomen suurin virastotalo ja se edusti tekniikaltaan<br />

aikakautensa huippua. Talon peruskorjaus valmistui 2004.<br />

Pääosa talosta on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston käytössä.<br />

5. Sodanajan naisen muistomerkki on Heikki Häiväojan (1929–)<br />

teos, joka paljastettiin 1996. Muistomerkki on ensimmäinen valtakunnallinen<br />

sotavuosien 1939–1945 naisen työtä arvostava ja siitä<br />

muistuttava patsas. Polveilevaan paateen on veistetty kotona, tehtaissa<br />

ja maatiloilla sekä rintamalla työtä tehnyttä naista kuvaavat<br />

reliefit. Hahmot muistuttavat kaikkien sodan aikana ponnistelleiden<br />

naisten saavutuksista.<br />

6. Kasvisruokien ystäville suunnattu Silvoplee-ravintola tarjoaa<br />

vihreän ruoan antimia noutopöydästä.<br />

7. Vieressä sijaitseva levykauppa Black & White mainostaa itseään<br />

Suomen laajimmalla käytettyjen levyjen valikoimalla.<br />

8. Rytmejä eri muodoissaan tarjoaa nimensä mukaisesti funkyravintola<br />

Rytmi, viikonloppuisin dj:n kera. Rytmissä järjestetään<br />

vaihtuvia taidenäyttelyitä baarikansan iloksi. Lähikortteleissa sijaitsee<br />

myös useita muita baareja.<br />

9. Pub Sirdie on vanhan koulukunnan pubi Kallion sydämessä ja<br />

tullut tunnetuksi muun muassa Aki Kaurismäen elokuvasta Calamari<br />

Union.<br />

10. Tälle näköalapaikalle valmistui arkkitehti Lars Sonckin harmaasta<br />

graniitista suunnittelema, kansallisromantiikkaa ja jugendia<br />

edustava Kallion kirkko neljä vuotta peruskiven muuraamisen jälkeen<br />

1912. Kirkkosaliin mahtuu 1100 sanan kuulijaa. Seurakuntalaiset<br />

voivat halutessaan tulla haudatuksi Kallion sydämeen, sillä<br />

kirkon alle on rakennettu suomalaisessa kirkkoperinteessä ainutlaatuinen<br />

uurnaholvi. Kallion kirkossa on ainoana Suomessa sekä<br />

barokkityyliset että ranskalaisromanttiset urut. Kirkossa järjestetään<br />

usein konsertteja. Musiikin ystävää ilahduttaa kirkon seitsemän<br />

kellon soittama melodia, joka on Jean Sibeliuksen säveltämä.<br />

Melodian voi kuulla joka päivä klo 12 ja 18.<br />

11. Karhupuisto on saanut nimensä puistossa sijaitsevasta Jussi<br />

Mäntysen (1886–1978) punagraniittisesta veistoksesta Mesikämmen<br />

muurahaispesällä, joka valmistui 1931. Se on yksi Helsingin<br />

lukuisista eläinaiheisista patsaista. Työ eläintieteen laitoksen konservaattorina<br />

auttoi Mäntystä saavuttamaan eläinten kuvauksessa<br />

tarkkuuden ja elävyyden, jota on verrattu von Wrightin taidemaalariveljesten<br />

töihin. Puiston ympäröivissä kortteleissa sijaitsee useita<br />

ravintoloita.<br />

12. Kallion kirjasto valmistui Viidennelle linjalle 1912. Tämä<br />

Karl Hård af Segerstadin suunnittelema komea rakennus oli Suomen<br />

ensimmäinen ainoastaan kunnan varoilla rakennettu kirjasto.<br />

Panostus oli huomattava, kun otetaan huomioon Kallion silloisen<br />

työläiskaupunginosamaisen luonteen.<br />

Hakaniemen halli ja tori<br />

Hallissa myydään tuoretta tavaraa!<br />

Karhupuisto<br />

Kallion kirkko<br />

29

30<br />

Kallion kirjasto<br />

Brahen kenttä<br />

”Ihantola” on koristeellinen jugendtalo<br />

pelastusasemaa vastapäätä<br />

Kotiharjun sauna Harjukadulla<br />

13. Kallion paloasema valmistui kolmessa osassa, joista ensimmäisen<br />

piirsi arkkitehti Selim A. Lindqvist 1914. Vuonna 1978 asema<br />

muutettiin keskuspelastusasemaksi, ja tuolloin korjauksen suunnitteli<br />

arkkitehti Seppo Kasanen. Helsingin keskuspelastusasemalla<br />

on luonnollisesti myös koko joukko paloautoja, joiden joukossa<br />

sympaattinen, pieniin porttikongeihin mahtuva tikasauto H161.<br />

14. Tupakkakauppa Pajazzo tarjoaa erilaisia tupakkatuotteita ja<br />

-välineitä yli 40 vuoden kokemuksella. Pajazzon sydän on käsin<br />

veivattava Riv-kassakone.<br />

15. Bar Kurjenlento erottuu asfalttiviidakon keskellä ilmapiirillään,<br />

joka on kuin suoraan entisaikojen pelloilta.<br />

16. Rouheatunnelmainen soittoruokala Roskapankki on yksi<br />

Helsingin edullisimmista baareista.<br />

17. Suomenkielisen työväenopiston vanha osa suunniteltiin<br />

Gunnar Taucherin johdolla 1927.<br />

18. Brahen kenttä on urbaani urheilukenttä keskellä Kalliota.<br />

”Brahiksella” pelataan kesäisin jalka- tai koripalloa. Talvisin kenttä<br />

on suosittu tekojäärata, jolla pelataan mm. jääpalloa ja -kiekkoa.<br />

Kentältä voi vuokrata luistimia ja liikkujia palvelee kahvio ympäri<br />

vuoden. Ylhäällä kalliolla kohoaa kaupunginarkkitehti Gunnar<br />

Taucherin suunnittelema Aleksis Kiven koulu, joka valmistuessaan<br />

1935 oli Pohjoismaiden suurin ja nykyaikaisin koulurakennus.<br />

19. Kulttuuritalo on yksi Alvar Aallon (1898–1976) pääteoksista,<br />

jonka hän tarinan mukaan luonnosteli alunperin tupakka-askin<br />

kanteen. Valmistuttuaan 1958 talo näyttikin miltei tarkalleen samalta<br />

kuin luonnos. Talon rakennutti Suomen kommunistinen puolue.<br />

Rakennus on yksi parhaita esimerkkejä Aallon punatiilikauden<br />

töistä. Kulttuuritalo on suosittu konserttipaikka hyvän akustiikkansa<br />

vuoksi. Nykyisin valtion omistaman rakennuksen edustalla<br />

on Wäinö Aaltosen (1894–1966) suihkulähdeveistos Rakentajan<br />

käsi, joka paljastettiin 1960.<br />

20. Reitiltä kannattaa poiketa historiallisesti arvokkaille Vallilan<br />

makasiineille. Aikaisemmin tehdaskiinteistöissä valmistettiin junan<br />

vaunuja. Nykyään yhdessä makasiinissa toimii Suomen suurin<br />

ympärivuotinen kirpputori, Valtteri, joka houkuttelee kierrätystä<br />

suosivia kuluttajia 200 sisämyyntipöydällään ja sadalla ulkomyyntipöydällään.<br />

21. Vallilassa tuoksuu Meiran kahvipaahtimo, joka perustettiin<br />

SOK:n toimesta paikalle 1930-luvulla. Suomalaiset juovat kahvia<br />

eniten maailmassa, kymmenen kiloa eli kaksikymmentä pakettia<br />

vuodessa.<br />

22. Pienessä puistikossa sijaitseva pronssinen Työläisäiti-veistos<br />

esittää äitiä ja tytärtä vääntämässä vettä pestystä lakanasta. Panu<br />

Patomäen (1949–) suunnittelema veistos on kunnianosoitus työläiskortteleissa<br />

raskasta työtä tehneille äideille. Teos paljastettiin<br />

äitienpäivänä 12.5.1996.<br />

Alueella on useita pubeja ja ravintoloita. Näitä ovat esimerkiksi<br />

23. olohuonebaari Molotov,<br />

24. soul-musiikin ystävien Soul Kitchen,<br />

25. koko kansan Pub Heinähattu ja<br />

26. ukrainalainen ruokaravintola Pelmenit.<br />

27. Levydivari Kalevan valikoimaan kuuluvat kirjat, sarjakuvat,<br />

äänitteet ja erityisen suuri klassisen musiikin valikoima.<br />

28. Vintage-paratiisi Hootchie Mama Janessa asiakkaat voivat<br />

hemmotella itseään tekemällä hyviä kenkä-, laukku-, koru- ja vaateostoksia<br />

1900-luvun alun luomuksista 1980-luvun asusteisiin asti.<br />

29. Sörnäisten puolelle sijaitseva ulottuva William K. Kurvi edustaa<br />

perinteistä pubikulttuuria.<br />

30. Viime vuosisadan alkupuolella <strong>Helsingissä</strong> oli vielä useita yleisiä<br />

saunoja. Yksi harvoista jäljelle jääneistä puulämmitteisistä saunoista<br />

on Helsinginkadun itäpäässä sijaitseva Kotiharjun sauna,<br />

joka on lämmennyt jo vuodesta 1928. Kuten perinteeseen kuuluu,<br />

pesijät kylvettävät saunavieraat putipuhtaiksi ja tilauksesta kuppari<br />

laskee ”pahan veren” ulos.<br />

31. Franzenia kuuluu Helsingin yliopiston humanistiseen tiedekuntaan.<br />

Yhteiskunnalliseksi korkeakouluksi 1920-luvulla valmistuneen<br />

rakennuksen suunnitteli arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–<br />

1959). Vähäkallion runsasta tuotantoa <strong>Helsingissä</strong> edustaa myös<br />

entisen Elannon pääkonttori Hämeentiellä sekä Yrjönkadulle 1928<br />

valmistunut, kauneudestaan tunnettu kylpylämäinen uimahalli.<br />

32. Viehättävää Torkkelinmäkeä ei syyttä kutsuta ”Kallion Eiraksi”.<br />

Pääosin 1920-luvulla rakennettujen kivitalojen ympäröimässä puistossa<br />

kannattaa istahtaa hetkeksi lepuuttamaan jalkoja ennen laskeutumista<br />

kohti Hämeentietä.<br />

33. Taiteellisessa kahvila Taikalampussa voi käydä juomassa kupillisen<br />

teetä tai kahvia.<br />

34. Väinö Vähäkallion suunnitteleman punatiilisen entisen Osuusliike<br />

OTK:n liikerakennuksen edustalla on Gunnar Finnen (1886–<br />

1952) Osuustoiminta -veistos vuodelta 1928. Gunnar Finnen<br />

teoksen esikuvat löytyvät Mesopotamian ja muinaisen Egyptin<br />

reliefitaiteesta.<br />

35. Kaupunginosan oma designkauppa Grape Station tarjoaa<br />

suomalaista designia Kallion hengessä. Merkkituotteiden valikoima<br />

pitää sisällään esimerkiksi Makeen, Kooky Gemsin, Mien, Hankalan<br />

ja Huhta Designin tuotteita.<br />

36. Thai Fast Food Dudiissa voi nauttia aasialaisen keittiön antimia.<br />

Reitin loppupuolella Hämeentiellä on saman risteyksen läheisyydessä<br />

kolme erinomaista livemusiikkiravintolaa:<br />

37. Siltanen<br />

38. Kuudes Linja ja<br />

39. Mascot Bar & Lounge.<br />

Up with Kallio<br />

kutsuu urbaanille löytöretkelle alueen<br />

persoonallisiin pikkukauppoihin ja ravintoloihin.<br />

Kartta, blogi ja paikkaesittelyt: www.upwithkallio.fi

Vinkki!<br />

Hakaniemen hallissa kannattaa<br />

kokeilla suositun Soppakeittiön<br />

antimia ja aterian päätteeksi<br />

herkullisia munkkikahveja<br />

viereisellä torilla.<br />

31

Esitteessä mainitut arkkitehdit<br />

(Lihavoidulla mainitut henkilöt kuvissa aakkosjärjestyksessä, vasemmalta oikealle).<br />

Aalto, Alvar 1898-1976<br />

Aalto, Aino 1894-1949<br />

Aspelin, Waldemar 1854-1923<br />

Berner, Samuel 1700-1761<br />

Benois, Nikolai 1813-1898<br />

Blomstedt, Paul 1900-1935<br />

Bohnstedt, Ludwig 1822-1885<br />

Borg, Elsi 1893-1958<br />

Castrén, Heikki 1929-1980<br />

Chiewitz, Georg Theodor 1815-1862<br />

Dalström, Axel Hampus 1829-1882<br />

Decker, Theodor 1838-1899<br />

Ehrenström, Johan Albrecht 1762-1847<br />

Ehrensvärd, Augustin 1710-1772<br />

Ekelund, Hilding 1893-1984<br />

Eklund, Jarl 1876-1962<br />

Engel, Carl Ludvig 1778–1840<br />

Ervi, Aarne 1910-1977<br />

Fabritius, Emil 1874-1949<br />

Frosterus, Sigurd 1876-1956<br />

Gesellius, Herman 1874-1916<br />

Gornostajev, A. M. 1808-1862<br />

Granstedt, Anders Fredrik 1800-1849<br />

Granstedt, Pehr 1764-1828<br />

Gripenberg, Sebastian 1850-1925<br />

Gullichsen, Kristian 1932-<br />

Helin, Pekka 1947-<br />

Holl, Steven 1947-<br />

Huttunen, Erkki 1901-1956<br />

Hyvämäki, Eero 1938-<br />

Hårleman, Carl 1700-1753<br />

Höijer, Theodor 1843-1910<br />

Jauhiainen, Jaakko 1934-<br />

Jokela, Olli Pekka 1955-<br />

Jung, Valter 1879-1946<br />

Jäntti, Toivo 1900-1975<br />

Järvi, Jorma 1908-1962<br />

Kairamo, Erkki 1936-1994<br />

Karhunen, Jukka 1945-<br />

Kasanen, Seppo 1932-<br />

Kivistö, Marko 1970-<br />

Kokko, Niilo 1907-1975<br />

Laiho, Ola 1933-<br />

Lindahl, Karl 1874-1930<br />

Lindegren, Yrjö 1900-1952<br />

Lindgren, Armas 1874-1929<br />

Lindqvist, Ludvig Isak 1827-1894<br />

Lindqvist, Selim A. 1867-1939<br />

Lindroos, Erik 1906-1980<br />

Linnasalmi, Erkki 1908-1982<br />

Lohrmann, Ernst 1803-1870<br />

Melander, A. E. 1845-1933<br />

Nuuttila, Maria 1932-<br />

Nyström, Gustaf 1856-1917<br />

Paatela, Jussi 1886-1962<br />

Parkkinen, Risto 1938-<br />

Penttilä, Timo 1931-<br />

Pietilä, Raili 1926-<br />

Pietilä, Reima 1923-1993<br />

Pulkkinen, Mikko 1940-<br />

Revell, Viljo 1910-1964<br />

Riihimäki, Heimo 1907-1962<br />

Ruusuvuori, Aarno 1925-1992<br />

Saarinen, Eero 1910-1961<br />

Saarinen, Eliel 1873-1950<br />

Schjerfbeck, Magnus 1860-1933<br />

Segerstad, Karl Hård af 1873-1931<br />

Siikala, Antti-Matti 1964-<br />

Sirén, Hannu 1953-<br />

Sirén, Heikki 1918-<br />

Sirén, J. S. 1889-1961<br />

Sirén, Jukka 1950-<br />

Sirén, Kaija 1920-2001<br />

Sjöström, Frans Anatolius 1840-1885<br />

Sonck, Lars 1870-1956<br />

Suomalainen, Timo 1928-<br />

Suomalainen, Tuomo 1931-1988<br />

Tarjanne, Onni 1864-1946<br />

Taucher, Gunnar 1886-1941<br />

Thomé, Valter 1874-1918<br />

Ullberg, Uno 1879-1944<br />

Vormala, Timo 1942-<br />

Vähäkallio, Väinö 1886-1959<br />

Wrede, Karl August 1859-1943<br />

Matkailu- ja kongressitoimisto<br />

Pohjoisesplanadi 19 (PL 28)<br />

00099 Helsingin kaupunki<br />

puh. 09 3101 3300, tourist.info@hel.fi<br />

www.visithelsinki.fi<br />

Matkailuneuvonta on avoinna:<br />

15.5.–14.9. ma–pe 9–20, la–su 9–18<br />

15.9.–14.5. ma–pe 9–18, la–su 10–16<br />

<strong>Helsinki</strong> on matkailijalle oiva kaupunki,<br />

koska suuri osa nähtävyyksistä sijaitsee<br />

kävelyetäisyydellä keskustassa. Tarjoamme<br />

tässä esitteessä viisi toisiaan täydentävää<br />

reittiä, joiden varrella on runsaasti<br />

nähtävää: vanhaa ja uutta arkkitehtuuria,<br />

museoita ja näyttelyitä, tavarataloja ja erikoisliikkeitä,<br />

muistopatsaita ja veistoksia.<br />

Helsingin liikenne on edelleen melko<br />

rauhallista eikä ruuhkia synny usein. Siksi<br />

keskustastakin löytyy reittejä, joilla voi<br />

kiireettömästi kävellen tutustua kaupungin<br />

elämään. Suuntaa vaikkapa vehreälle<br />

keitaalle Töölönlahdelle, tee aikamatka<br />

entiseen työväenkaupunginosaan Kallioon<br />

tai löydä Katajanokan jugendaarteet.<br />

Historialliset kohteet kertovat tapahtumista,<br />

joilla on ollut suuri merkitys koko<br />

maamme kehitykselle.<br />

Seuraava merkkipaalu on Helsingin vuosi<br />

designin pääkaupunkina - World Design<br />

Capital 2012.<br />

Samalla <strong>Helsinki</strong><br />

juhlii 200-vuotista<br />

taivaltaan<br />

pääkaupunkina.<br />

32

logo

products

Resources

Company

Terms of service
Privacy policy
Cookie policy
Cookie settings
Imprint
Change language
Made with love in Switzerland
© 2024 Yumpu.com all rights reserved

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!