Kävellen Helsingissä - Helsinki

Kaupungin vehreä keidas
Rautatientori-Eläintarha-Töölö
10
Kansallisteatterin päänäyttämön katsomo
Kaisaniemen puiston suihkulähde
Cafe Piritta sijaitsee Hakaniemen
Tokoinrannassa. Kahvilasta voi
ihailla Eläintarhanlahtea ja kaupungin
siluettia.
Avoinna su–ti 9–22 ja ke–la 9–24.
Á la carte annoksia joka päivä klo
19.30 asti sekä leivonnaisia ja suolaisia
herkkuja ja kahvia/teetä. Suurella
aurinkoisella terasilla on tilaa 150:lle.
A-oikeudet.
Eläintarhantie 12. www.piritta.fi
Luonnonläheisyydestä ja Musiikkitalon rytmeistä nautitaan
kaupungin ytimessä.
Töölönlahti sijaitsee Keskuspuiston eteläpäässä kaupungin keskustan
tuntumassa. Musiikkitalon valmistuminen loppukesällä 2011
sekä myöhemmin valmistuva Finlandiapuisto tuovat omat lisävärinsä
vehreälle alueelle, joka houkuttelee niin matkailijat kuin kaupunkilaisetkin
viettämään aikaansa. Lahden ympäri kulkevan, noin 2,2
kilometriä pitkän ulkoilureitin kiertäminen on oiva tapa tutustua
alueen nähtävyyksiin jalkaisin, polkupyörällä tai vaikka rullaluistimilla.
Maastoon kotiutuneet monet harvinaiset lintulajit pesivät
Töölönlahden koillisrannalla.
Puiston olemassaolosta voidaan kiittää Henrik Borgströmiä, joka
yhtiöineen vuokrasi kaupungilta alueen Töölönlahden pohjoispuolelta
1851. Kävelyteiden rakentamisen, soiden kuivattamisen ja
kesäravintoloiden perustamisen lisäksi yhtiö rahoitti Talvipuutarhan
rakentamisen.
Töölön kylä oli olemassa jo ennen varsinaisen Helsingin kaupungin
syntymistä. Vahvasti ruotsinkielinen alue sai kunnian vastaanottaa
Helsingin vuonna 1640 Vantaanjoelta, jossa kaupunki oli aiemmin
sijainnut. 1643 Kuningatar Kristiina lahjoitti koko Töölön Helsingille
lisämaaksi. Gustaf Nyströmin ja Lars Sonckin suunnittelema
asemakaava näki päivänvalon 1906, jolloin Töölö kasvoi osaksi kantakaupunkia.
1. Maan ensimmäinen suomenkielinen päänäyttämö Kansallisteatteri
aloitti toimintansa 1872. Teatteritalo on rakennettu arkkitehti
Onni Tarjanteen piirustusten mukaan kansallisromanttiseksi
graniittilinnaksi 1902. Freskot permantoaulassa ovat Juho Rissasen
käsialaa ja sali Yrjö Ollilan. Teatterissa on kolme näyttämöä. Neljäs
näyttämö, Omapohja, on Itäisellä Teatterikujalla. Teatterin sisätilat
uudistettiin perusteellisesti 1962 Heikki ja Kaija Sirénin johdolla.
Päärakennus palautettiin entiseen loistoonsa peruskorjauksen ja
entisöinnin myötä talon satavuotisjuhlaan 2002.
2. Kansallisteatterin edessä Rautatientorilla on Suomen kansalliskirjailijan
Aleksis Kiven (1834–1872) patsas, joka on Wäinö Aaltosen
veistos vuodelta 1939. Patsaan jalustaan on kaiverrettu säkeitä
Kiven runosta Ikävyys.
3. Pienen näyttämön sisäänkäynnin edessä on Raimo Utriaisen
veistämä Suomen merkittävimpiin naisnäyttelijöihin kuuluneen Ida
Aalbergin (1857–1915) muistomerkki Esirippu vuodelta 1972.
Reitti jatkuu 1820-luvulta peräisin olevaan Kaisaniemen puistoon.
Puisto on saanut nimensä Kajsa Wahllundista, joka piti tällä paikalla
edelleen toiminnassa olevaa ravintolaa 1800-luvun alkupuolella.
4. Kansallisteatterin takana on suihkuallas ja Viktor Janssonin
(1886–1958) veistos Convolvulus vuodelta 1931.
5. Rinteessä seisoo Jussi Mäntysen (1886–1978) veistos Nuori
hirvi vuodelta 1930.
6. Suomen kansallislaulun saksalaissyntyisen säveltäjän Fredrik
Paciuksen (1809–1891) rintakuva on Emil Wikströmin käsialaa
vuodelta 1885.
7. Kentän laidassa on majuri, vapaamuurari Frederik Granatenhjelmin
hauta vuodelta 1784.
8. Yliopiston kasvitieteellinen puutarha vehreine puineen ja istutuksineen
on päiväsaikaan avoinna oleva rauhallinen kävelyalue.
Puutarhan on suunnitellut pietarilainen Franz Falderman 1830‐luvulla.
Kaisaniemenrantaan on siirretty Punavuorenkadulta ja Uudenmaankadulta
ryhmä tyypillisiä empiretyylisiä puurakennuksia
1800-luvun alkupuolelta.
9. Kierros jatkuu pitkin Kaisaniemenrantaa ja 1912 valmistuneen
Pitkänsillan yli. Sillassa on nähtävissä pommituksen jälkiä sekä
vuoden 1918 kansalaissodan että toisen maailmansodan ajalta.
10. Suoraan edessä, korkean mäen päällä Siltasaarenkadulla on
Lars Sonckin harmaagraniittinen Kallion kirkko, joka on rakennettu
1912 ja entistetty 1986. Kirkonkellojen melodia on Jean Sibeliuksen
säveltämä ja sitä soitetaan joka päivä kello 12 ja 18.
11. Etuoikealla on Hakaniemen tori. Kesällä Hakaniemenrannasta
on moottoriveneyhteys Korkeasaaren eläintarhaan. Torin itälaidalla
on Oleg Kirjuhinin veistämä ja Moskovan kaupungin Helsingille
1990 lahjoittama Maailman rauha -patsas.
12. Torin laidalla sijaitsee vuodelta 1914 peräisin oleva Hakaniemen
halli, jossa myydään elintarvikkeiden lisäksi tekstiilejä ja käsityötuotteita.
13. Hallia vastapäätä on Lars Sonckin suunnittelema punatiilinen
kolmitorninen Arenan asuintalo 1920-luvulta.
14. Siltasaarenkadulta käännös Paasivuoren puistikkoon, jossa
on Johannes Haapasalon veistos Nyrkkeilijät vuodelta 1932.
15. Harmaasta graniitista rakennettu jylhätorninen rakennus on
Suomen tunnetuin Työväentalo vuodelta 1908. Arkkitehtinä toimi
Karl Lindahl. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa rakennuksessa toimii
nykyisin kokous- ja kongressikeskus Paasitorni, jonka yhteyteen
valmistuu myös hotelli syksyllä 2011.
16. Ympyrätalon suunnittelivat arkkitehdit Heikki ja Kaija Sirén
1967. (Ks. lisätietoa s. 29, kohde 3.)
17. Ympyrätalon vierestä löytyy Heikki Sirénin 1965 piirtämä Kallion
virastotalo, jossa sijaitsee Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja
kaupunginarkisto. Virastotalon edustalla sijaitsee Sodanajan naisten
muistomerkki vuodelta 1996.
18. Tokoinrannassa on Suomen ensimmäisen naisministerin, työväenpoliitikko
Miina Sillanpään (1866–1952) muistomerkki Soihtu
vuodelta 1968. Sen on suunnitellut Aimo Tukiainen (1917–1996).