Kävellen Helsingissä - Helsinki
Kävellen Helsingissä - Helsinki
Kävellen Helsingissä - Helsinki
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Merellisten kaupunginosien tuulia<br />
Kauppatori-Kaivopuisto-Eira<br />
Maailman kauneimpiin kuuluvan sataman lähistöllä sijaitsevat<br />
muun muassa Presidentinlinna ja suurlähetystöjen keskittymä.<br />
Helsingin tullessa Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi<br />
1812 Johan Albrecht Ehrenström laati asemakaavan, jossa entisten<br />
kalalaiturien paikalle sijoitettiin nykyinen Kauppatori. Laivaliikenteelle<br />
sopiva tori edellytti runsaan täyttömaan kuljetusta alueelle,<br />
sillä lahdenpohjukka oli hyvin mutainen ja matala. Torille rakennettiin<br />
kolme satama-allasta: Linnanallas, Kolera-allas ja Vironallas.<br />
Samalla rakennettiin Katajanokan kanava. Kauppatorin kojut ja<br />
kahvilat kutsuvat luokseen.<br />
Risteilyalukset tekevät torilta kesällä päivittäin kiertoajeluja Helsingin<br />
edustan saaristoon. Täältä lähtee myös vuoroliikenne lähisaariin<br />
Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Kaupungin vanhinta<br />
1740-luvulla aloitettua perinnetapahtumaa, Silakkamarkkinoita<br />
vietetään Kauppatorilla lokakuun alussa. Helsingin ydinkeskustan<br />
matkustajasatamat ovat Kauppatorin tuntumassa. Toriaika on mape<br />
6.30–18 ja la 6.30–16 sekä kesäisin lisäksi su 10–17.<br />
Kaivopuistolle antaa leimaa sijainti meren rannalla sekä sen suurlähetystöt<br />
ja diplomaattiasunnot. Alueen historia kytkeytyy aina<br />
1830-luvulle saakka, jolloin Henrik Borgström yhtiöineen perusti<br />
ennestään asumattomalle ja karulle niemenkärjelle kylpylän matkustuskiellossa<br />
oleville venäläisille aatelisille. Kylpylästä kasvoi pietarilaisten<br />
seurapiirien suosittu lomakohde. Krimin sodan jälkeen<br />
1850-luvulla matkustuskielto kumottiin ja kylpylän toiminta hiipui.<br />
Yleiseksi puistoksi ”Kaivari” tuli 1886.<br />
Kaivopuiston kupeessa sijaitseva Eira edustaa upeasti jugendtyyliä<br />
ja klassisismia. Kaupunginosan syntymisen taustalla ovat 1800-luvun<br />
lopun ja 1900-luvun alun puutarhakaupunkiajatukset. Arkkitehdit<br />
Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren laativat alueen<br />
asemakaavaehdotuksen 1905, jonka pohjalta kaupungininsinööri<br />
W. O. Lille loi uuden asemakaavan. Suurin osa alueen huvilamaisista<br />
pienkerrostaloista valmistui juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa<br />
1910–1914. Noin tuhannen asukkaan Eira on määritelty<br />
kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />
arvokkaaksi alueeksi.<br />
1. Torin itäkulmassa sijaitsee Presidentinlinna. Rakennus valmistui<br />
1810-luvulla yksityisasunnoksi Pehr Granstedtin suunnittelemana.<br />
Valtio osti rakennuksen ja teetti suuret muutostyöt. Rakennuksesta<br />
tuli Venäjän keisarien Suomen palatsi 1843. Vuodesta 1919 se on<br />
ollut itsenäisen Suomen tasavallan presidentin linna. Linna toimii<br />
työ- ja edustustilana presidentin asuessa talvisin Helsingin Mäntyniemessä<br />
ja kesäisin Naantalin Kultarannassa. Linnan merkittävin<br />
vuotuinen juhlatilaisuus on itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.<br />
2. Alkujaan yksityispalatsiksi valmistunut Korkeimman oikeuden<br />
talo on vuodelta 1883, arkkitehtinä F.A. Sjöström.<br />
3. Keisarinnan kivi on Helsingin ensimmäinen julkinen muistomerkki.<br />
Tämä obeliski kullattuine Venäjän kaksoiskotkineen paljastettiin<br />
1835 keisari Nikolai I:n ja hänen puolisonsa keisarinna<br />
Aleksandran kahta vuotta aikaisemmin tapahtuneen Helsingin vierailun<br />
muistoksi. Obeliski on valmistettu C. L. Engelin piirustusten<br />
mukaan. Kaksoiskotka suistettiin maahan Venäjän vallankumouksen<br />
aikana 1917, mutta se säilytettiin museossa ja palautettiin obeliskin<br />
huipulle 1972.<br />
4. Kauppatorin laidalla sijaitsee Ruotsin suurlähetystö. Alkujaan<br />
kauppaneuvos J. H. Heidenstrauchin uusklassinen yksityistalo rakennettiin<br />
1800-luvun puolivälissä ja muutettiin ruotsalaisten toimesta<br />
nykyiseen asuunsa 1922.<br />
5. C. L. Engelin suunnittelema rakennus valmistui hotelli Seurahuoneeksi<br />
1833. Hotelli toimi samoissa tiloissa vuoteen 1913 asti.<br />
Kaupungintalona rakennus on ollut 1930-luvulta. Helsingin vaakuna<br />
koristaa päätykolmiota. Talo rakennettiin julkisivua ja suurta<br />
juhlasalia lukuun ottamatta kokonaan uudelleen 1960-luvun lopulla<br />
arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) johdolla.<br />
Torin varrella sijaitsevissa rakennuksissa on liiketilojen lisäksi lukuisia<br />
kaupungin virastoja.<br />
6. Suihkukaivo Havis Amanda on Ville Vallgrenin (1855–1940)<br />
Pariisissa tehty veistos vuodelta 1908. Veistos sai aikoinaan paljon<br />
kohujulkisuutta, mutta nykyisin se on helsinkiläisten rakastama<br />
alastonpatsas. Kaunis graniittiallas on Eliel Saarisen käsialaa. Vapun<br />
aattona 30.4. Helsingin korkeakoulujen opiskelijat lakittavat patsaan<br />
ylioppilaiden päähineellä.<br />
7. Helsingin vanhin kauppahalli, äänestyksessä maailman parhaaksi<br />
kauppahalliksi valittu, punavalkokeltainen tiilirakennus on vuodelta<br />
1888. Arkkitehtinä Gustaf Nyström. Wanhassa Kauppahallissa on<br />
30 herkkuliikkeen lisäksi ravintoloita ja kahviloita.<br />
8. Kadun vastakkaisella puolella on 1830-luvulta peräisin oleva<br />
C. L. Engelin piirtämä kauppiasperheen asuintalo ns. Sundmanin<br />
talo. Nykyisin talossa toimii korkeatasoinen ravintola.<br />
9. Saksalaisen seurakunnan kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin<br />
vihkikirkkoihin. Saksalaisen kirkon punatiilinen rakennus on vuodelta<br />
1864. Kirkkoa vastapäätä sijaitsee Helsingin yksi tunnetuimmista<br />
ruotsinkielisistä oppikouluista, Svenska Normallyceum.<br />
10. Punagraniittinen obeliski on 1918 uponneen saksalaisen sotaalus<br />
Habsburgin muistomerkki vuodelta 1939, veistäjänä Gunnar<br />
Finne (1886–1952).<br />
11. Ylempänä C. L. Engelin piirtämä Tähtitorni vuodelta 1833.<br />
Tähtitorni kuuluu Helsingin yliopistolle.<br />
12. Tähtitorninmäeltä on hyvä näkymä satamaan ja Valkosaarelle.<br />
1861 perustetun pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin (NJK)<br />
valkea, vihreäkattoinen paviljonki on yleisölle avoin kesäravintola.<br />
13. Haaksirikkoisten patsas on Robert Stigellin (1852–1907)<br />
veistämä vuodelta 1898.<br />
Virka Galleria & Virka Info<br />
Näyttelyjä, tapahtumia, konsertteja,<br />
elokuvia, asukasneuvontaa. Avoimet<br />
ovet joka päivä. Tervetuloa meille!<br />
Pohjoisesplanadi 11–13/Sofiankatu 1<br />
Helsingin kaupungintalo.<br />
Avoinna: ma–pe 9–19, la–su 10–16.<br />
Puh. (09) 310 11 111, www.virka.fi<br />
Kauppatorin nurkalla sijaitsevan komean<br />
talon kellarista löytyy kaupungin paras<br />
kalaravintola FishMarket sekä äyriäisbaari<br />
Seafood Bar. Tarjolla kukkuroittain<br />
tuoreita merenantimia.<br />
Pohjoisesplanadi 17, www.fishmarket.fi<br />
Puh. (09) 1345 6220.<br />
Avoinna: ma–to 18–23, pe–la 17–23.30<br />
(keittiö klo 22 asti), su kiinni.<br />
SightSeaing <strong>Helsinki</strong><br />
Ihaile <strong>Helsinki</strong>ä niin maalta kuin<br />
mereltä! Bussikiertoajelullamme näet<br />
pääkaupungin tärkeimmät nähtävyydet.<br />
Mukaan voit hypätä Senaatintorilta<br />
tai Hop on Hop off -pysäkeiltä.<br />
Kaunis kanavareittimme laivalla on<br />
Helsingin kaupungin parhaana palkittu!<br />
Lähdöt joka päivä, tunnin välein,<br />
Kauppatorilta. www.stromma.fi<br />
23