08.01.2015 Views

Kävellen Helsingissä - Helsinki

Kävellen Helsingissä - Helsinki

Kävellen Helsingissä - Helsinki

SHOW MORE
SHOW LESS

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.

Merellisten kaupunginosien tuulia<br />

Kauppatori-Kaivopuisto-Eira<br />

Maailman kauneimpiin kuuluvan sataman lähistöllä sijaitsevat<br />

muun muassa Presidentinlinna ja suurlähetystöjen keskittymä.<br />

Helsingin tullessa Suomen suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi<br />

1812 Johan Albrecht Ehrenström laati asemakaavan, jossa entisten<br />

kalalaiturien paikalle sijoitettiin nykyinen Kauppatori. Laivaliikenteelle<br />

sopiva tori edellytti runsaan täyttömaan kuljetusta alueelle,<br />

sillä lahdenpohjukka oli hyvin mutainen ja matala. Torille rakennettiin<br />

kolme satama-allasta: Linnanallas, Kolera-allas ja Vironallas.<br />

Samalla rakennettiin Katajanokan kanava. Kauppatorin kojut ja<br />

kahvilat kutsuvat luokseen.<br />

Risteilyalukset tekevät torilta kesällä päivittäin kiertoajeluja Helsingin<br />

edustan saaristoon. Täältä lähtee myös vuoroliikenne lähisaariin<br />

Suomenlinnaan ja Korkeasaareen. Kaupungin vanhinta<br />

1740-luvulla aloitettua perinnetapahtumaa, Silakkamarkkinoita<br />

vietetään Kauppatorilla lokakuun alussa. Helsingin ydinkeskustan<br />

matkustajasatamat ovat Kauppatorin tuntumassa. Toriaika on mape<br />

6.30–18 ja la 6.30–16 sekä kesäisin lisäksi su 10–17.<br />

Kaivopuistolle antaa leimaa sijainti meren rannalla sekä sen suurlähetystöt<br />

ja diplomaattiasunnot. Alueen historia kytkeytyy aina<br />

1830-luvulle saakka, jolloin Henrik Borgström yhtiöineen perusti<br />

ennestään asumattomalle ja karulle niemenkärjelle kylpylän matkustuskiellossa<br />

oleville venäläisille aatelisille. Kylpylästä kasvoi pietarilaisten<br />

seurapiirien suosittu lomakohde. Krimin sodan jälkeen<br />

1850-luvulla matkustuskielto kumottiin ja kylpylän toiminta hiipui.<br />

Yleiseksi puistoksi ”Kaivari” tuli 1886.<br />

Kaivopuiston kupeessa sijaitseva Eira edustaa upeasti jugendtyyliä<br />

ja klassisismia. Kaupunginosan syntymisen taustalla ovat 1800-luvun<br />

lopun ja 1900-luvun alun puutarhakaupunkiajatukset. Arkkitehdit<br />

Lars Sonck, Bertel Jung ja Armas Lindgren laativat alueen<br />

asemakaavaehdotuksen 1905, jonka pohjalta kaupungininsinööri<br />

W. O. Lille loi uuden asemakaavan. Suurin osa alueen huvilamaisista<br />

pienkerrostaloista valmistui juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa<br />

1910–1914. Noin tuhannen asukkaan Eira on määritelty<br />

kaupunkikuvan kannalta rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti<br />

arvokkaaksi alueeksi.<br />

1. Torin itäkulmassa sijaitsee Presidentinlinna. Rakennus valmistui<br />

1810-luvulla yksityisasunnoksi Pehr Granstedtin suunnittelemana.<br />

Valtio osti rakennuksen ja teetti suuret muutostyöt. Rakennuksesta<br />

tuli Venäjän keisarien Suomen palatsi 1843. Vuodesta 1919 se on<br />

ollut itsenäisen Suomen tasavallan presidentin linna. Linna toimii<br />

työ- ja edustustilana presidentin asuessa talvisin Helsingin Mäntyniemessä<br />

ja kesäisin Naantalin Kultarannassa. Linnan merkittävin<br />

vuotuinen juhlatilaisuus on itsenäisyyspäivän vastaanotto 6.12.<br />

2. Alkujaan yksityispalatsiksi valmistunut Korkeimman oikeuden<br />

talo on vuodelta 1883, arkkitehtinä F.A. Sjöström.<br />

3. Keisarinnan kivi on Helsingin ensimmäinen julkinen muistomerkki.<br />

Tämä obeliski kullattuine Venäjän kaksoiskotkineen paljastettiin<br />

1835 keisari Nikolai I:n ja hänen puolisonsa keisarinna<br />

Aleksandran kahta vuotta aikaisemmin tapahtuneen Helsingin vierailun<br />

muistoksi. Obeliski on valmistettu C. L. Engelin piirustusten<br />

mukaan. Kaksoiskotka suistettiin maahan Venäjän vallankumouksen<br />

aikana 1917, mutta se säilytettiin museossa ja palautettiin obeliskin<br />

huipulle 1972.<br />

4. Kauppatorin laidalla sijaitsee Ruotsin suurlähetystö. Alkujaan<br />

kauppaneuvos J. H. Heidenstrauchin uusklassinen yksityistalo rakennettiin<br />

1800-luvun puolivälissä ja muutettiin ruotsalaisten toimesta<br />

nykyiseen asuunsa 1922.<br />

5. C. L. Engelin suunnittelema rakennus valmistui hotelli Seurahuoneeksi<br />

1833. Hotelli toimi samoissa tiloissa vuoteen 1913 asti.<br />

Kaupungintalona rakennus on ollut 1930-luvulta. Helsingin vaakuna<br />

koristaa päätykolmiota. Talo rakennettiin julkisivua ja suurta<br />

juhlasalia lukuun ottamatta kokonaan uudelleen 1960-luvun lopulla<br />

arkkitehti Aarno Ruusuvuoren (1925–1992) johdolla.<br />

Torin varrella sijaitsevissa rakennuksissa on liiketilojen lisäksi lukuisia<br />

kaupungin virastoja.<br />

6. Suihkukaivo Havis Amanda on Ville Vallgrenin (1855–1940)<br />

Pariisissa tehty veistos vuodelta 1908. Veistos sai aikoinaan paljon<br />

kohujulkisuutta, mutta nykyisin se on helsinkiläisten rakastama<br />

alastonpatsas. Kaunis graniittiallas on Eliel Saarisen käsialaa. Vapun<br />

aattona 30.4. Helsingin korkeakoulujen opiskelijat lakittavat patsaan<br />

ylioppilaiden päähineellä.<br />

7. Helsingin vanhin kauppahalli, äänestyksessä maailman parhaaksi<br />

kauppahalliksi valittu, punavalkokeltainen tiilirakennus on vuodelta<br />

1888. Arkkitehtinä Gustaf Nyström. Wanhassa Kauppahallissa on<br />

30 herkkuliikkeen lisäksi ravintoloita ja kahviloita.<br />

8. Kadun vastakkaisella puolella on 1830-luvulta peräisin oleva<br />

C. L. Engelin piirtämä kauppiasperheen asuintalo ns. Sundmanin<br />

talo. Nykyisin talossa toimii korkeatasoinen ravintola.<br />

9. Saksalaisen seurakunnan kirkko kuuluu Helsingin suosituimpiin<br />

vihkikirkkoihin. Saksalaisen kirkon punatiilinen rakennus on vuodelta<br />

1864. Kirkkoa vastapäätä sijaitsee Helsingin yksi tunnetuimmista<br />

ruotsinkielisistä oppikouluista, Svenska Normallyceum.<br />

10. Punagraniittinen obeliski on 1918 uponneen saksalaisen sotaalus<br />

Habsburgin muistomerkki vuodelta 1939, veistäjänä Gunnar<br />

Finne (1886–1952).<br />

11. Ylempänä C. L. Engelin piirtämä Tähtitorni vuodelta 1833.<br />

Tähtitorni kuuluu Helsingin yliopistolle.<br />

12. Tähtitorninmäeltä on hyvä näkymä satamaan ja Valkosaarelle.<br />

1861 perustetun pursiseuran, Nyländska Jaktklubbenin (NJK)<br />

valkea, vihreäkattoinen paviljonki on yleisölle avoin kesäravintola.<br />

13. Haaksirikkoisten patsas on Robert Stigellin (1852–1907)<br />

veistämä vuodelta 1898.<br />

Virka Galleria & Virka Info<br />

Näyttelyjä, tapahtumia, konsertteja,<br />

elokuvia, asukasneuvontaa. Avoimet<br />

ovet joka päivä. Tervetuloa meille!<br />

Pohjoisesplanadi 11–13/Sofiankatu 1<br />

Helsingin kaupungintalo.<br />

Avoinna: ma–pe 9–19, la–su 10–16.<br />

Puh. (09) 310 11 111, www.virka.fi<br />

Kauppatorin nurkalla sijaitsevan komean<br />

talon kellarista löytyy kaupungin paras<br />

kalaravintola FishMarket sekä äyriäisbaari<br />

Seafood Bar. Tarjolla kukkuroittain<br />

tuoreita merenantimia.<br />

Pohjoisesplanadi 17, www.fishmarket.fi<br />

Puh. (09) 1345 6220.<br />

Avoinna: ma–to 18–23, pe–la 17–23.30<br />

(keittiö klo 22 asti), su kiinni.<br />

SightSeaing <strong>Helsinki</strong><br />

Ihaile <strong>Helsinki</strong>ä niin maalta kuin<br />

mereltä! Bussikiertoajelullamme näet<br />

pääkaupungin tärkeimmät nähtävyydet.<br />

Mukaan voit hypätä Senaatintorilta<br />

tai Hop on Hop off -pysäkeiltä.<br />

Kaunis kanavareittimme laivalla on<br />

Helsingin kaupungin parhaana palkittu!<br />

Lähdöt joka päivä, tunnin välein,<br />

Kauppatorilta. www.stromma.fi<br />

23

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!