Kävellen Helsingissä - Helsinki

19. Arkkitehti Timo Penttilän suunnittelema Helsingin Kaupunginteatteri
valmistui 1967. Teatterissa on kolme näyttämöä. Rakennuksen
edessä on Kari Juvan (1939–) veistos Thalia ja Pegasos
vuodelta 1970.
Reitti jatkuu pitkin Eläintarhantietä. Rautatien ylitys vie Linnunlauluntielle,
joka on osa Töölönlahden ympäri kulkevaa suosittua
kävelytietä. Kunnostetut puutalot ovat 1800-luvulta. Kirjailijatalo
Villa Kivessä sijaitsee kirjailijoiden työhuoneita, muut talot ovat
asuinkäytössä.
20. Oikealla sijaitsee suurlahjoittaja Aurora Karamzinin (1808–
1902) perustama Diakonissalaitoksen sairaala ja kappeli. Sen
takana näkyy Linnanmäen huvipuisto.
21. Suomen puutarhayhdistys perusti kaupungin talvipuutarhan
kivikkopengermineen ja kasvihuoneineen 1893. Talvipuutarhan
ympärillä levittäytyy Eläintarhan puisto. Palmuhuoneet lahjoitti
kaupungille liikemies J. J. af Lindfors (1831–1903), jonka rintakuva
on pystytetty Talvipuutarhan alueelle. Sen on veistänyt Walter Runeberg.
Kaupunginpuutarhan puistossa on C. E. Sjöstrandin veistos
Kullervo puhuu miekalleen vuodelta 1868. Vapaa pääsy.
22. Puistossa on Kaivopuiston ja Eläintarhanpuiston luojan, kauppaneuvos
Henrik Borgströmin (1799–1883) rintakuva, Walter
Runebergin veistos vuodelta 1888.
23. Puistikossa on Lauri ”Tahko” Pihkalan (1888–1981), suomalaisen
pesäpallon keksijän sekä urheilun ja liikunnan puolestapuhujan
muistopatsas. Veistos on Nina Sailon (1906–1998) käsialaa ja se
paljastettiin Pihkalan syntymän 100-vuotisjuhlan kunniaksi 1988.
24. Puiden takaa näkyy Olympiastadion, arkkitehteinä Yrjö Lindegren
ja Toivo Jäntti. Ensimmäinen rakennusvaihe valmistui vuoden
1940 olympiakisoja varten, joita ei sodan puhjettua koskaan
pidetty. Vuonna 1952 olympialaiset saatiin viimein Helsinkiin. Katsomotiloja
ja kilpailupaikkoja on uudistettu moneen kertaan. Nykyisin
katsomossa on 40 000 paikkaa. Stadionin yhteydessä sijaitsee
Suomen urheilumuseo. Stadionin torni on 72 metriä korkea.
Torni on avoinna kävijöille kilpailuja ja muita tapahtumia lukuun
ottamatta.
25. Stadionin edessä sijaitsee Suomen erään kuuluisimman urheilijan,
Paavo Nurmen (1897–1973) juoksijapatsas, joka on Wäinö
Aaltosen (1894–1966) veistos vuodelta 1952. Nurmi saavutti
kolmissa olympiakisoissa 1920-luvulla yhteensä yhdeksän kulta- ja
kolme hopeamitalia. Kadun vastakkaisella puolella on toisen kuuluisan
juoksijan, Lasse Virenin (1949–) patsas, jonka on veistänyt
Terho Sakki (1930–1997) vuodelta 1994.
26. Kisahalli (entinen Messuhalli) valmistui 1935 ja sen lisäosa
1949. Nykyisin halli toimii liikuntakeskuksena.
27. Suomalainen ooppera perustettiin 1911. Suomen Kansallisoopperan
uuden rakennuksen suunnitteli arkkitehtikolmikko Eero
Hyvämäki, Jukka Karhunen ja Risto Parkkinen. Avajaisnäytäntö oli
syksyllä 1993. Oopperatalossa on kaksi näyttämöä: suuri oopperasali
ja Alminsali. Talo tarjoaa modernit puitteet ooppera‐ ja balettitaiteen
esittämiseen juuri näitä taidemuotoja varten rakennetuissa
tiloissa. Töölönlahden puoleisella seinustalla Hannu Sirénin
(1953–) graniittiveistos Kivinen vieras kohoaa juhlavana yli 8
metrin korkeuteen.
28. Hotelli Crowne Plazan edessä on Kimmo Kaivannon (1932–)
metalliveistos Oodi 60 000 järvelle vuodelta 1972.
29. Pienellä kumpareella Mannerheimintien varrelta löytyy Alpo
Sailon (1877–1955) veistämä runonlaulaja Larin Parasken (1833–
1904) patsas vuodelta 1949. Hakasalmen puistossa sijaitsee myös
kuvanveistäjä Pekka Jylhän (1955–) muistomerkki Lähde, joka on
suunniteltu Suomen tasavallan presidentin Urho Kekkosen (1900–
1986) kunniaksi.
30. Finlandia-talo on Suomen kansainvälisesti tunnetuimman
arkkitehdin, Alvar Aallon piirtämä konsertti- ja kongressitalo. Finlandia-talo
suunniteltiin 1962 ja rakennettiin 1967–71. Kongressisiipi
rakennettiin 1973–75. Finlandia-talon sisustus on kokonaisvaltaisesti
Alvar Aallon suunnittelema. Julkisivu on italialaista
Carrara-marmoria. Talon arkkitehtuuriin voi tutustua opastetuilla
kierroksilla. Finlandia-talossa järjestetään vuosittain kymmenittäin
kongresseja, konsertteja, näyttelyjä ja tapahtumia.
31. Hakasalmen huvilassa sijaitsee Helsingin kaupunginmuseon
näyttelytila. Huvila on rakennettu 1846 saksalaisen Ernst Lohrmannin
piirustusten mukaan. Huvila oli Venäjän hovissakin palvelleen
suurlahjoittaja ja diakonissalaitoksen perustaja Aurora Karamzinin
(1808–1902) yksityiskoti, jossa hän eli elämänsä loppuun saakka,
vuoteen 1902.
32. Kansallisromanttiseen tyyliin rakennettu Kansallismuseo
valmistui 1916, arkkitehteinä Herman Gesellius, Armas Lindgren
ja Eliel Saarinen. Portaita koristaa Emil Wikströmin Karhu-veistos.
Sisääntuloaulassa on Akseli Gallen‐Kallelan kansalliseepos Kalevalaaiheiset
kattofreskot. Kokoelmissa on arkeologisia löytöjä, kirkollista
taidetta, sisustusesineistöä ja kansantieteellistä aineistoa.
33. Kansallismuseon puistikossa on Alpo Sailon (1877–1955)
veistämä kansatieteilijä M. A. Castrénin (1813–52) muistomerkki
vuodelta 1921.
34. Eduskuntatalon puistikossa on tasavallan neljännen presidentin
Kyösti Kallion (1873–1940) patsas hänen poikansa Kalervo
Kallion (1909– 1969) veistämänä vuodelta 1962.
35. Eduskuntatalo rakennettiin vuosina 1925–31 ja se on yksi
Suomen tunnetuimmista rakennuksista. Suomen 200-jäseninen
eduskunta kokoontuu 1920-luvun klassismia edustavassa jyhkeässä
rakennuksessa. Eduskuntatalon julkisivut on verhoiltu Kalvolan punertavalla
graniitilla. Pääfasadissa on 14 pylvästä, joiden kapiteelit
on tyylitelty korinttilaiselta pohjalta. Talon suunnitteli J.S. Sirén monumentaalisen
klassismin henkeen, joskin nähtävissä on jo heräävän
funktionalismin piirteitä. Sisustus on edustava näyte 1920‐luvun
suomalaisesta taiteesta ja taideteollisuudesta; veistokset ovat Wäinö
Aaltosen, Gunnar Finnen ja Johannes Haapasalon, kattomaalaukset
Bruno Tuukkasen ja huonekalut mm. Werner Westin ja Arttu
Brummerin. Talon tärkeimmät tilat, istuntosalin ja valtiosalin, on
sisustanut J. S. Sirén itse. Sisäpihalla on Arvo Siikamäen, Taru Mäntysen
ja Veikko Hirvimäen veistoksia 1980‐luvulta. Rakennuksessa
on myös laaja, yleisölle avoin kirjasto. Eduskuntatalossa järjestetään
opastettuja vierailuja.
36. Portaiden edestä löytyy Wäinö Aaltosen (1894–1966) veistämä
maamme ensimmäisen presidentin, perustuslain laatijan, K. J.
Ståhlbergin (1865–1952) patsas vuodelta 1959.
37. ja itsenäisyysmiehen, kolmannen presidentin P. E. Svinhufvudin
(1861-1944) patsas vuodelta 1961.
Kaupungin talvipuutarha
Olympiastadion ja Stadionin torni
Suomen kansallisooppera
Suomen Urheilumuseo sijaitsee
Olympiastadionin siipirakennuksessa.
Näyttely kertoo suomalaisen urheilun
tarinan 1800-luvulta tähän päivään.
Museokaupassa on monipuolinen
valikoima urheilullisia tuotteita.
Avoinna: ma–pe 11–17, la–su 12–16
www.urheilumuseo.fi
13