Kävellen Helsingissä - Helsinki

14
Finlandia-talo
Hakasalmen huvilan pihapiirissä
sijaitsee myös kahvila
Eduskuntatalon istuntosali
Kansallismuseo ja Musiikkitalo
Postitalo ja Rautatieasema
Mannerheimin patsas Kiasman edustalla
38. Vastapäätä Eduskuntataloa valmistuu Musiikkitalo elokuussa
2011 konsertteja ja koulutusta varten. Talon on suunnitellut arkkitehtitoimisto
Laiho-Pulkkinen-Raunio, ja sen pääkäyttäjiä ovat
Sibelius-Akatemia, Helsingin kaupunginorkesteri ja Radion sinfoniaorkesteri.
Talo pitää sisällään 1700-paikkaisen pääsalin, viisi
140–300-paikkaista pientä konserttisalia ja Sibelius-Akatemian
opetustiloja. Tiloissa on myös kahvila, ravintola, klubi, akatemian
kirjasto ja muita toimitiloja.
Myös Finlandiapuiston rakentaminen on käynnissä ja alue valmistuu
vuoden 2015 loppuun mennessä.
Oikealle jää eduskunnan lisärakennus, joka rakennettiin kansanedustajille
ja heidän avustajilleen Eduskuntatalon tilanahtauden
vuoksi. Vuonna 2004 valmistuneen talon ensimmäisessä kerroksessa
toimii myös kansalaisten infopiste. Talon on suunnitellut
arkkitehti Pekka Helin. Rakennuksen edessä sijaitsevassa Pikkuparlamentin
puistossa on Eila Hiltusen (1922–2003) veistos Menneet
ritarit vuodelta 1982. Yleiselle ja yhtäläiselle äänioikeudelle
omistettu muistomerkki julkistettiin Eduskunnan satavuotisjuhlallisuuksien
yhteydessä. Veistos on myös naisten äänioikeuden juhlamuistomerkki.
Suomi oli ensimmäinen maa, jossa naiset käyttivät
täysimittaisesti äänioikeuttaan ja vaalikelpoisuuttaan. Rakennuksen
edustalla sijaitsee myös Jukka Lehtisen Oma maa mansikka
-veistoskokonaisuus vuodelta 2007.
39. Nykytaiteen museo Kiasma valmistui 1998. Talon suunnittelukilpailun
voitti amerikkalainen arkkitehti Steven Holl. Kokoelmissa
ja erikoisnäyttelyissä on esillä tilateoksia, valokuvia, mediataidetta
ja maalauksia. Museon peruskokoelmien esittely vaihdetaan
vuosittain. Kiasma-teatterissa on tarjolla myös musiikkia, elokuvia,
multimediaesityksiä, keskusteluja ja seminaareja.
Kiasman takana sijaitsee Sanomatalo. Talon suunnittelukilpailun
voitti professori Jan Söderlundin ja arkkitehti Antti-Matti Siikalan
läpikuultava lasiluomus. Talo valmistui 1999 ja siellä sijaitsee mm.
Suomen suurimman sanomalehden – Helsingin Sanomien – toimitus,
erikoisliikkeitä ja ravintoloita.
40. Suomen marsalkka C. G. E. Mannerheimin (1867–1951)
ratsastajapatsas seisoo ylväästi Mannerheimintien varrella. Aimo
Tukiaisen (1917–1996) veistos on vuodelta 1960. Sotilaallisten ja
valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun
historian merkittävimpiä hahmoja. Marsalkka Mannerheim toimi
mm. Toisen maailmansodan aikana armeijan ylipäällikkönä ja sodan
jälkeen presidenttinä. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on
vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942.
41. Eduskuntatalon takaa näkyy Sibelius‐Akatemia, joka on Suomen
ainoa ja pohjoismaiden suurin musiikkikorkeakoulu. Se perustettiin
Helsingin Musiikkiopiston nimellä jo 1882.
42. Luonnontieteellisen museon kokoelma on maan ylivoimaisesti
suurin, sisältäen noin 8 miljoonaa näytettä. Museon edustalla
seisova Hirvi -veistos vuodelta 1972 on Jussi Mäntysen (1886–
1978) suunnittelema.
43. Aukiolla sijaitsee Harry Kivijärven (1931–) veistämä presidentti
J. K. Paasikiven (1870–1956) muistoksi pystytetty veistos Itä ja
Länsi vuodelta 1980.
44. Kampin keskuksessa on yli 150 liikettä, kahviloita ja ravintoloita,
linja-autoterminaali sekä metroasema. Keskuksen edessä
sijaitseva Narinkkatori on nykyisin useiden tapahtumien estradi.
Torin kupeseen valmistuu puurakenteinen Kampin kappeli 2012.
Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston info- ja näyttelytila Laituri
toimii torin toisella laidalla, vanhan linja-autoaseman rakennuksessa.
Vapaa pääsy.
45. Kampin keskuksen pohjoispuolella sijaitsee Tennispalatsi vuodelta
1938, joka avattiin elokuvakeskukseksi uudistettuna 1999.
Siellä sijaitsevat myös Kulttuurien museon ja Helsingin kaupungin
taidemuseo Tennispalatsin näyttelytilat.
46. Lasipalatsin arkkitehteinä toimivat Viljo Revell, Niilo Kokko
ja Heimo Riihimäki. Rakennus suunniteltiin alun perin väliaikaisiksi
liiketiloiksi kansalaissodassa 1918 tuhoutuneen Turun kasarmin
paikalle. Tämä funktionalistinen rakennus valmistui 1935. Nykyisin
tilat toimivat monipuolisena mediakeskuksena, jossa viestintä, teknologia
ja ihmiset kohtaavat elokuvissa, liikkeissä, verkkokirjastossa
ja kahviloissa.
47. Erkki Huttusen suunnittelema Sokoksen liiketalo hotelleineen
valmistui vuoden 1952 olympialaisiin.
48. Vieressä sijaitseva Postitalo on vuodelta 1938, arkkitehteinä J.
Järvi ja E. Lindroos. Rakennuksessa sijaitsee Postimuseo, jossa on
laajat postimerkkikokoelmat, erikoisnäyttelyjä, multimediaesityksiä
ja kirjekahvila. Postitalossa toimii kaikille avoin Helsingin kaupunginkirjasto
– Kirjasto 10 – joka on erikoistunut musiikkiin. Sieltä voi
lainata mm. elokuva- ja matkakirjoja sekä sarjakuvia. Luettavissa on
lisäksi runsas valikoima lehtiä, talossa on langaton verkko ja useita
ilmaisia internetpäätteitä.
49. Rautatieasema on Helsingin tunnetuimpia rakennuksia. Eliel
Saarisen päätyönä pidetty graniittinen rakennus edustaa siirtymävaihetta
kansallisromantiikasta uusasialliseen tyyliin. Asema vihittiin
käyttöön 1919. Lyhtyä kannattavat veistokset pääsisäänkäynnin
molemmin puolin ovat Emil Wikströmin käsialaa. Itäisen ravintolasalin
päädyssä on Eero Järnefeltin jättiläiskokoinen maalaus, joka
esittää Pielisjärveä. Suomessa aloitettiin rautatieliikenne 1862 ja
junia kulkee kotimaan lisäksi Venäjälle. Rautatieasemalla sijaitsee
Helsingin metron solmukohta, Rautatientori.
50. Asemaa vastapäätä Mannerheimintien kulmassa on Armas
Lindgrenin piirtämä harmaagraniittinen liike- ja hotellirakennus,
joka valmistui 1913. Rakennuksen komeat sisätilat ovat säilyneet
hyvin. Paikalla sijaitseva perinteikäs Hotelli Seurahuone avattiin
Kauppatorin laidalla alun perin jo 1833.
51. Ateneumin taidemuseo, vuodelta 1887, on Theodor Höijerin
piirtämä. Rakennuksen julkisivua koristavat rintakuvat ovat C.
E. Sjöstrandin (1828–1906) käsialaa. Ateneumin taidemuseo toimii
Suomen kansallisgalleriana. Maan laajimmissa taidekokoelmissa
on suomalaista taidetta 1750-luvulta 1960-luvulle ja länsimaista
taidetta 1800-luvun jälkipuoliskolta 1950-luvulle, joukossa monia
kansallisaarteita. Ateneumissa kohtaavat Suomen kultakauden ja
modernismin mestarit Albert Edelfeltistä Akseli Gallen-Kallelaan ja
Helene Schjerfbeckiin.