Tilinpäätös 2010 - Citycon
Tilinpäätös 2010 - Citycon
Tilinpäätös 2010 - Citycon
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot, IFRS<br />
tus jaksotetaan vuokratuotoiksi vuokrasopimuksen<br />
aikana. Vuokran korotus ja vuokratilan muutostyöstä<br />
aiheutuva kulu otetaan huomioon sijoituskiinteistön<br />
käypää arvoa määrittäessä.<br />
4.13.2 Käyttökorvaukset ja palvelutuotot<br />
Käyttökorvaukset kohdistetaan sille kaudelle, jolloin<br />
niihin liittyvä meno kirjataan kuluksi. Käyttökorvaukset<br />
kirjataan liikevaihtoon bruttomääräisinä, sillä <strong>Citycon</strong><br />
katsoo toimivansa päämiehenä. <strong>Citycon</strong> katsoo toimivansa<br />
päämiehenä, sillä <strong>Citycon</strong> valitsee kiinteistöjensä<br />
ylläpidon palveluntarjoajat, tekee sopimukset<br />
kiinteistön ylläpitoa tarjoavien toimittajien kanssa ja<br />
kantaa luottoriskin liittyen ylläpitoon.<br />
Palvelutuotot kuten markkinointituotot kirjataan<br />
sille kaudelle, jolla palvelut suoritetaan.<br />
4.13.3 Olemassa olevan kiinteistön myynti<br />
Kiinteistö katsotaan myydyksi, kun omistajuuteen<br />
liittyvät merkittävät riskit ja hyödyt ovat siirtyneet<br />
ostajalle.<br />
4.13.4 Rakenteilla olevan kiinteistön myynti<br />
Sellaisissa tapauksissa, joissa kiinteistö on rakenteilla<br />
ja sen valmistumisen jälkeisestä myynnistä on sovittu,<br />
<strong>Citycon</strong> määrittelee, koskiko sopimus kiinteistön rakentamista<br />
tai valmistuneen kiinteistön myyntiä. Jos<br />
sopimus koski valmiin kiinteistön myyntiä, kiinteistö<br />
katsotaan myydyksi, kun omistajuuteen liittyvät merkittävät<br />
riskit ja hyödyt ovat siirtyneet ostajalle. Jos<br />
sopimus koski kiinteistön rakentamista, pitkäaikaishanke<br />
tuloutetaan valmistumisasteen mukaan rakentamisen<br />
edistyessä, jos keskeneräisen työn riskit ja<br />
hyödyt siirretään ostajalle rakentamisen edetessä.<br />
4.13.5 Korkotuotot<br />
Korkotuotot kirjataan ajan kulumisen perusteella efektiivisen<br />
koron menetelmää käyttäen.<br />
4.13.6 Osinkotuotot<br />
Osinkotuotot kirjataan, kun maksun saamiseen on syntynyt<br />
oikeus.<br />
4.14 Vieraan pääoman menot<br />
Vieraan pääoman menot kirjataan yleensä kuluksi sillä<br />
tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. Poikkeuksia<br />
ovat vieraan pääoman menot, kuten korkokulut ja<br />
järjestelypalkkiot, jotka välittömästi johtuvat tietyt<br />
ehdot täyttävän hyödykkeen hankinnasta, rakentamisesta<br />
tai valmistamisesta. Tällaiset vieraan pääoman<br />
menot aktivoidaan osaksi kyseisen hyödykkeen hankintamenoa.<br />
Ehdot täyttävä hyödyke on sellainen<br />
hyödyke, jonka saaminen valmiiksi sen aiottua käyttötarkoitusta<br />
tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan<br />
pitkän ajan. Aktivointi alkaa, kun kiinteistön<br />
remontoiminen, uuden rakennuksen tai laajennushankkeen<br />
rakentaminen alkaa, ja se päättyy, kun rakennus<br />
on valmis vuokrattavaksi. Aktivoitavia vieraan pääoman<br />
menoja ovat rakennushanketta varten nostetuista<br />
lainoista syntyvät menot tai rahoituskulukertoimella<br />
kerrotut rakennushankkeesta johtuvat menot.<br />
Rahoituskulukerroin on <strong>Citycon</strong>in tilikauden aikana<br />
olevista lainoista johtuvien vieraan pääoman menojen<br />
painotettu keskiarvo. Maa-alueen hankintakustannuksista<br />
johtuvat vieraan pääoman menot aktivoidaan kyseisen<br />
kehityshankkeen tasearvoon, mutta vain silloin<br />
kun ostetulla maa-alueella toteutetaan omaisuuserää<br />
koskevan kehityshankkeen valmistelutoimenpiteitä.<br />
Lainojen hankinnasta välittömästi johtuvat transaktiomenot,<br />
jotka voidaan kohdistaa tiettyyn lainaan,<br />
sisällytetään lainan alkuperäiseen jaksotettuun hankintamenoon<br />
ja jaksotetaan korkokuluksi efektiivisen<br />
koron menetelmää käyttäen.<br />
4.15 Verot<br />
Tuloverot sisältävät konserniyhtiöiden tilikauden veronalaiseen<br />
tuloon perustuvat verot, edellisten kausien<br />
verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen muutokset.<br />
Kauden verotettavaan tuloon perustuva vero<br />
lasketaan kunkin maan voimassaolevan verosäännöstön<br />
perusteella.<br />
Laskennalliset verosaamiset ja -velat lasketaan<br />
varojen ja velkojen verotusarvojen ja kirjanpitoarvojen<br />
välisistä väliaikaisista eroista. Suurin väliaikainen ero<br />
syntyy sijoituskiinteistöjen käyvän arvon ja verotuksellisen<br />
arvon erosta. Tällöin veron laskenta perustuu<br />
omistuksen käyvän arvon ja kyseessä olevan keskinäisen<br />
kiinteistöyhtiön osakkeiden velattoman hankintahinnan<br />
tai suoraan omistetun kiinteistön verotuksessa<br />
poistamattoman jäännösarvon väliseen eroon.<br />
Yhtiön periaatteena on realisoida kiinteistöyhtiöihin<br />
kohdistuva osakeomistuksensa myymällä omistamansa<br />
osakkeet. Ulkomailta omistettujen kohteiden<br />
osalta laskennallisia veroja ei kirjata, koska omistusrakenteesta<br />
johtuen kiinteistöomaisuuden luovutus ei<br />
aiheuta veroseuraamuksia.<br />
Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei<br />
kirjata laskennallista veroa siltä osin kun ero ei todennäköisesti<br />
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.<br />
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään<br />
asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa<br />
syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen<br />
ero voidaan hyödyntää.<br />
Kun laskennallisen veron kirjaaminen aiheutuu<br />
omaan pääomaan kirjattavasta erästä, kuten suojausinstrumenttina<br />
käytetyn johdannaisen käyvän arvon<br />
muutoksesta, myös laskennallinen vero kirjataan<br />
omaan pääomaan.<br />
Laskennallisten verojen määrittämisessä käytetään<br />
tilinpäätöspäivään mennessä säädettyä verokantaa.<br />
4.16 Vuokrasopimukset –<strong>Citycon</strong> vuokralleottajana<br />
Vuokrasopimukset, joissa <strong>Citycon</strong> on vuokralle ottajana,<br />
luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi ja<br />
kirjataan varoiksi ja veloiksi, mikäli riskit ja edut ovat<br />
siirtyneet. Vuokrasopimukset luokitellaan syntymisajankohtanaan<br />
ja kirjataan käypään arvoon, tai sitä<br />
alempaan vähimmäisvuokrien nykyarvoon taseeseen<br />
aineelliseksi hyödykkeeksi ja rahoitusvelaksi.<br />
Aineellinen hyödyke poistetaan kyseessä olevan<br />
hyödykkeen taloudellisena pitoaikana tai vuokrasopimuksen<br />
kestoaikana. Maksettavat vuokra jaetaan<br />
tuloslaskelmaan kirjattavaan korkoon ja rahoitusvelan<br />
lyhennykseen.<br />
Vuokrasopimukset luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi,<br />
mikäli omistamiselle ominaiset riskit ja edut<br />
eivät ole olennaisilta osin siirtyneet.<br />
4.17 Eläke-etuudet<br />
Eläkejärjestelyt on hoidettu eläkevakuutusyhtiön kautta.<br />
Eläkejärjestelyt luokitellaan maksu- ja etuuspohjaisiin<br />
järjestelyihin. Maksuperusteisiin järjestelyihin<br />
liittyvät maksut kirjataan tuloslaskelmaan niille kausille,<br />
joita ne koskevat. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt<br />
kirjataan aktuaarilaskelmien perusteella.<br />
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvat varat<br />
arvostetaan käypään arvoon ja järjestelyihin kuuluvat<br />
velvoitteet diskontattuun nykyarvoon. Järjestelyjen<br />
yli- tai alijäämien nettomäärät kirjataan taseeseen. Vakuutusmatemaattiset<br />
voitot ja tappiot kirjataan muiden<br />
laajan tuloksen erien kautta omaan pääomaan sillä<br />
kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen<br />
perustuvat menot jaksotetaan järjestelmällisesti koko<br />
työssäoloajalle. Asiantuntevat vakuutusmatemaatikot<br />
tekevät tähän liittyvät laskelmat käyttäen ennakoituun<br />
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää.<br />
4.18 Osakeperusteiset maksut<br />
IFRS 2 Osakeperusteiset maksut – standardia on<br />
sovellettu optiojärjestelyihin, jotka on myönnetty<br />
7.11.2002 jälkeen ja joiden ansaintajakso ei ollut<br />
päättynyt ennen 1.1.2005 sekä 26.4.2007 päätettyyn<br />
pitkän aikavälin osakeperusteiseen kannustinjärjestelmään.<br />
Tällaiset optiot ja osakepalkintajärjestelmät<br />
arvostetaan käypään arvoon niiden<br />
myöntämispäivänä ja kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi<br />
optioiden ja osakepalkintajärjestelmien ansainta-aikana.<br />
Tätä aiemmista järjestelyistä ei ole kirjattu<br />
kulua tuloslaskelmaan.<br />
Optioiden käypään arvoon arvostaminen tapahtuu<br />
Black &Scholes -hinnoittelumallia käyttäen.<br />
4.19 Osingonjako<br />
Osingonjako yhtiön osakkeenomistajille merkitään<br />
velaksi konsernitaseeseen sillä kaudella, jonka aikana<br />
osingot hyväksytään yhtiökokouksessa.<br />
5. Keskeiset arviot ja oletukset sekä harkintaa<br />
edellyttävät laatimisperiaatteet<br />
Laadittaessa tilinpäätöstä IFRS:n mukaan vaaditaan<br />
arvioiden ja oletuksien käyttöä. Lisäksi joudutaan<br />
käyttämään harkintaa kun tiettyjä laskentaperiaatteita<br />
sovelletaan. Nämä voivat vaikuttaa omaisuus- ja velkaeriin<br />
taseessa, tilikauden tuottoihin ja kuluihin sekä<br />
muuhun informaatioon kuten vastuiden esittämiseen.<br />
Toteumat voivat poiketa tehdyistä arvioista ja oletuksista<br />
siitä huolimatta, että nämä perustuvat parhaaseen<br />
tietämykseen sekä ajantasaiseen tietoon.<br />
5.1 Keskeiset arviot ja oletukset<br />
Seuraavassa käsitellään arvioita ja oletuksia, joihin<br />
liittyy merkittävä riski varojen ja velkojen kirjanpitoarvon<br />
olennaisesta muuttumisesta seuraavan tilikauden<br />
aikana.<br />
5.1.1 Sijoituskiinteistöjen käypä arvo<br />
Keskeisin tilinpäätöksen osatekijä, joka sisältää arvioihin<br />
ja oletuksiin liittyviä epävarmuustekijöitä, on<br />
sijoituskiinteistöjen käyvän arvon määrittely. Sijoituskiinteistön<br />
käyvän arvon keskeisimpiä muuttujia<br />
ovat markkinavuokrat, vuokrausaste, hoitokulut ja<br />
tuottovaatimus, joiden määrittämisessä <strong>Citycon</strong>in<br />
johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. Sijoituskiinteistöjen<br />
käypä arvo oli 2 367,7 miljoonaa euroa<br />
31.12.<strong>2010</strong> (2 147,4 milj. euroa). Liitetiedossa<br />
17. Sijoituskiinteistöt on esitetty sijoituskiinteistö-<br />
24 CITYCON OYJ | TILINPÄÄTÖS <strong>2010</strong>