SISÄLLYS Johdanto 3 Peruskoulu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa 3 Koulu oppimisympäristönä 4 Koulun informaali arki ja nuorisokulttuurit 5 Koulun yhteistyö perheiden ja nuorisotoimen kanssa 7 Lopuksi 8 Liitteet Seminaarin ohjelma 9 2
Johdanto Nuorten monikulttuuristuva arki on suomalaisen koulun suurimpia nykyhaasteita. ETNOn, työministeriön ja Nuorisotutkimusverkoston järjestämä <strong>keskustelufoorumi</strong> kokosi yhteen yli 100 nuoriso-, opetus- ja kasvatusalan asiantuntijaa, opiskelijaa, tutkijaa, maahanmuuttajaa ja maahanmuuttajatyötä tekevää keskustelemaan monikulttuuristuvan koulun nykytilasta ja tulevaisuuden visioista. Foorumin keskipisteessä olivat peruskoulun 7-9. luokat ja siirtymä alaasteelta yläasteelle. Foorumissa haettiin uusia näköaloja koulumaailman arviointiin ja kehittämiseen. Koulusta ja nuorista puhuttaessa huomio kiinnittyy erityisesti opettamisen ja oppimisen kysymyksiin. Maahanmuuttajanuorten kohdalla keskitytään usein koulumenestymiseen ja oppimisvaikeuksiin. Keskustelufoorumissa laajennettiin näkökulmaa: koulua tarkasteltiin laajasti paitsi oppimisen, myös kasvun ja nuorisokulttuurien ympäristönä. Koulun toiminta ei rajoitu vain opettamiseen ja oppimiseen, <strong>koulussa</strong> roolit eivät ole vain oppilaan ja opettajan rooleja eikä koulumenestys kerro koulun ilmapiiristä, oppilaiden kouluviihtymisestä tai oppilaiden välisistä suhteista välttämättä paljoakaan. Monikulttuurisen koulun kehittämisessä tarvitaan nuorten elämän kokonaisvaltaista näkökulmaa. Foorumi koostui puheenvuoroista, joissa tuotiin uutta tietoa maahanmuuttajanuoria ja koulua koskevasta suomalaisesta tutkimuksesta sekä kommenttipuheenvuoroista, joissa valotettiin koulumaailmaa käytännön näkökulmista. Foorumin toinen osa koostui yleisökeskustelusta, jossa pohdittiin tarkemmin monikulttuuristuvan koulun haasteita: peruskoulun arkea ja asenneilmastoa, opettajien ja muiden <strong>koulussa</strong> työskentelevien uudenlaisia kasvatuksellisia ja opetuksellisia vaatimuksia, maahanmuuttajanuorten oppimisen kysymyksiä, koulun nuorisokulttuureja, syrjinnän ja integraation jännitteitä sekä koulun ja sen lähiverkostojen yhteistyötä (etenkin perhe, nuorisotoimi). Foorumin keskeisenä lähtökohtana oli ajatus maahanmuuttajanuorista moninaisena ryhmänä, joka koostuu toisen polven maahanmuuttajanuorista, pitkään Suomessa asuneista ja vastikään Suomeen tulleista nuorista, jotka ovat muuttaneet läheltä tai kaukaa, yksin tai perheen kanssa, pakon edessä tai vapaaehtoisesti. Maahanmuuttajanuoria ei voi tarkastella yhdenmukaisena ryhmänä. Tätä raporttia valmisteltaessa on käytetty apuna foorumin alustuksia ja yleisökeskustelua, foorumin raportoijien, Susanna Kaajan (SEIS-projekti) ja Sini Perhon (Nuorisotutkimusverkosto), seikkaperäisiä seminaariraportteja, muuta aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä alan asiantuntijoiden kanssa käytyjä keskusteluja. Lisäksi Nuorisotyö-lehdessä (2/2003) julkaistua foorumista kirjoitettua katsausta (Keskisalo, Perho, Suurpää) on raportissa hyödynnetty. Raportti jakautuu neljään osaan: 1) Peruskoulu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa, 2) Koulu oppimisympäristönä, 3) Koulun informaali arki ja nuorisokulttuurit, 4) Koulun yhteistyö perheiden ja nuorisotoimen kanssa. Peruskoulu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa Peruskoulun monikulttuuristumisen haasteita tulee tarkastella osana laajempaa yhteiskunnallista kehitystä. Yhtenä keskeisenä monikulttuuristumisen yhteiskunnallisena raamittajana voidaan pitää kotouttamislakia ja kunnallisia kotoutumissuunnitelmia. Foorumissa esitettyjen näkökantojen mukaan kotouttamispolitiikka on eräänlaisessa taitekohdassa. Kotouttamista ja suomalaisen yhteiskunnan suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumista olisikin syytä tarkastella erityisesti elämänkulku- ja sukupolvikysymyksenä: 3