Maahanmuuttajanuoret suomalaisessa koulussa -keskustelufoorumi
Maahanmuuttajanuoret suomalaisessa koulussa -keskustelufoorumi
Maahanmuuttajanuoret suomalaisessa koulussa -keskustelufoorumi
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
Johdanto<br />
Nuorten monikulttuuristuva arki on suomalaisen koulun suurimpia nykyhaasteita. ETNOn,<br />
työministeriön ja Nuorisotutkimusverkoston järjestämä <strong>keskustelufoorumi</strong> kokosi yhteen yli 100<br />
nuoriso-, opetus- ja kasvatusalan asiantuntijaa, opiskelijaa, tutkijaa, maahanmuuttajaa ja<br />
maahanmuuttajatyötä tekevää keskustelemaan monikulttuuristuvan koulun nykytilasta ja<br />
tulevaisuuden visioista. Foorumin keskipisteessä olivat peruskoulun 7-9. luokat ja siirtymä alaasteelta<br />
yläasteelle.<br />
Foorumissa haettiin uusia näköaloja koulumaailman arviointiin ja kehittämiseen. Koulusta ja<br />
nuorista puhuttaessa huomio kiinnittyy erityisesti opettamisen ja oppimisen kysymyksiin.<br />
Maahanmuuttajanuorten kohdalla keskitytään usein koulumenestymiseen ja oppimisvaikeuksiin.<br />
Keskustelufoorumissa laajennettiin näkökulmaa: koulua tarkasteltiin laajasti paitsi oppimisen, myös<br />
kasvun ja nuorisokulttuurien ympäristönä. Koulun toiminta ei rajoitu vain opettamiseen ja<br />
oppimiseen, <strong>koulussa</strong> roolit eivät ole vain oppilaan ja opettajan rooleja eikä koulumenestys kerro<br />
koulun ilmapiiristä, oppilaiden kouluviihtymisestä tai oppilaiden välisistä suhteista välttämättä<br />
paljoakaan. Monikulttuurisen koulun kehittämisessä tarvitaan nuorten elämän kokonaisvaltaista<br />
näkökulmaa.<br />
Foorumi koostui puheenvuoroista, joissa tuotiin uutta tietoa maahanmuuttajanuoria ja koulua<br />
koskevasta suomalaisesta tutkimuksesta sekä kommenttipuheenvuoroista, joissa valotettiin<br />
koulumaailmaa käytännön näkökulmista. Foorumin toinen osa koostui yleisökeskustelusta, jossa<br />
pohdittiin tarkemmin monikulttuuristuvan koulun haasteita: peruskoulun arkea ja asenneilmastoa,<br />
opettajien ja muiden <strong>koulussa</strong> työskentelevien uudenlaisia kasvatuksellisia ja opetuksellisia<br />
vaatimuksia, maahanmuuttajanuorten oppimisen kysymyksiä, koulun nuorisokulttuureja, syrjinnän<br />
ja integraation jännitteitä sekä koulun ja sen lähiverkostojen yhteistyötä (etenkin perhe,<br />
nuorisotoimi). Foorumin keskeisenä lähtökohtana oli ajatus maahanmuuttajanuorista moninaisena<br />
ryhmänä, joka koostuu toisen polven maahanmuuttajanuorista, pitkään Suomessa asuneista ja<br />
vastikään Suomeen tulleista nuorista, jotka ovat muuttaneet läheltä tai kaukaa, yksin tai perheen<br />
kanssa, pakon edessä tai vapaaehtoisesti. Maahanmuuttajanuoria ei voi tarkastella yhdenmukaisena<br />
ryhmänä.<br />
Tätä raporttia valmisteltaessa on käytetty apuna foorumin alustuksia ja yleisökeskustelua, foorumin<br />
raportoijien, Susanna Kaajan (SEIS-projekti) ja Sini Perhon (Nuorisotutkimusverkosto),<br />
seikkaperäisiä seminaariraportteja, muuta aihetta koskevaa kirjallisuutta sekä alan asiantuntijoiden<br />
kanssa käytyjä keskusteluja. Lisäksi Nuorisotyö-lehdessä (2/2003) julkaistua foorumista kirjoitettua<br />
katsausta (Keskisalo, Perho, Suurpää) on raportissa hyödynnetty. Raportti jakautuu neljään osaan:<br />
1) Peruskoulu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa, 2) Koulu oppimisympäristönä, 3) Koulun<br />
informaali arki ja nuorisokulttuurit, 4) Koulun yhteistyö perheiden ja nuorisotoimen kanssa.<br />
Peruskoulu monikulttuuristuvassa yhteiskunnassa<br />
Peruskoulun monikulttuuristumisen haasteita tulee tarkastella osana laajempaa yhteiskunnallista<br />
kehitystä. Yhtenä keskeisenä monikulttuuristumisen yhteiskunnallisena raamittajana voidaan pitää<br />
kotouttamislakia ja kunnallisia kotoutumissuunnitelmia. Foorumissa esitettyjen näkökantojen<br />
mukaan kotouttamispolitiikka on eräänlaisessa taitekohdassa. Kotouttamista ja suomalaisen<br />
yhteiskunnan suomalaisen yhteiskunnan monikulttuuristumista olisikin syytä tarkastella erityisesti<br />
elämänkulku- ja sukupolvikysymyksenä:<br />
3