ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

LUPAPÄÄTÖS 

Nro 58/11/1 

Dnro PSAVI/217/04.08/2010 

Annettu julkipanon jälkeen 

27.7.2011 

1 

ASIA 

LUVAN HAKIJA 

Enontekiön lentoaseman ympäristölupa, Enontekiö 

Finavia Oyj 

PL 50 

01531 Vantaa

SISÄLLYSLUETTELO 

2 

HAKEMUS ........................................................................................................................................... 4 

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI ............................................................................................................... 4 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE ......................................................................................................... 4 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA .................................................................................................. 4 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE ........................ 5 

Toimintaa koskevat luvat ...................................................................................................................... 5 

Sopimukset .......................................................................................................................................... 5 

Kaavoitustilanne .................................................................................................................................. 5 

TOIMINTA............................................................................................................................................ 5 

Yleiskuvaus toiminnasta ....................................................................................................................... 5 

Historia ja nykyinen toiminta ....................................................................................................... 5 

Lentoasemalla toimivat tahot ............................................................................................................... 6 

Lentoasema-alue ................................................................................................................................. 6 

Lentoliikenne ........................................................................................................................................ 6 

Liikennemäärät ja lentokalusto ............................................................................................................. 7 

Nykytilanne ................................................................................................................................. 7 

Liikenteen kehittyminen .............................................................................................................. 7 

Lentoaseman tekniset tiedot ................................................................................................................ 8 

Kenttäalue .................................................................................................................................. 8 

Ilmatila ja lentoreitit ..................................................................................................................... 8 

Lentoaseman kunnossapito ............................................................................................................... 10 

Lentokoneiden jäänesto ja -poisto ...................................................................................................... 10 

Kemikaalit .......................................................................................................................................... 11 

Polttoaineet ........................................................................................................................................ 12 

Energian käyttö .................................................................................................................................. 13 

Vedenhankinta ja viemäröinti ............................................................................................................. 13 

Maaliikenne ja järjestelyt .................................................................................................................... 13 

Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet ............................................................................................... 13 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön kannalta paras käytäntö (BEP) ........................ 14 

Ympäristöjohtamisjärjestelmä ............................................................................................................ 14 

YMPÄRISTÖKUORMITUS ................................................................................................................ 15 

Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen ................................................................................. 15 

Päästöt ilmaan ................................................................................................................................... 16 

Melu ................................................................................................................................................... 17 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ....................................................................................... 17 

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ ............................................................................................ 18 

Ympäristön maankäyttö ..................................................................................................................... 18 

Ympäristön laatu ................................................................................................................................ 18 

Maaperä ................................................................................................................................... 18 

Pohjavesi .................................................................................................................................. 19 

Pintavesi ................................................................................................................................... 19 

Luonnonolosuhteet ................................................................................................................... 19 

Ilmanlaatu ................................................................................................................................. 19 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN .................................................................................. 19 

Vaikutus luonnonympäristöön ............................................................................................................ 19 

Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin ................................................................................. 20 

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus .................................................................................................. 21 

Melun ja tärinän vaikutus ................................................................................................................... 21 

Vaikutus terveyteen ........................................................................................................................... 21 

PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET ....................................................................... 22 

Jäänesto ja liukkaudentorjunta ........................................................................................................... 22 

Ilmapäästöjen hallinta ........................................................................................................................ 22 

Melun hallinta ..................................................................................................................................... 22 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU ........................................................................... 23 

Käyttötarkkailu ................................................................................................................................... 23 

Ympäristötarkkailuohjelma ................................................................................................................. 24 

Pintavesitarkkailu ...................................................................................................................... 24

3 

Jätteet ....................................................................................................................................... 24 

Päästöt ilmaan .......................................................................................................................... 24 

Melu .......................................................................................................................................... 24 

Raportointi ......................................................................................................................................... 24 

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN ...................................................... 25 

Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet ................................................................................ 25 

Riskinarviointi ..................................................................................................................................... 25 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY .................................................................................................... 25 

Lupahakemuksen täydennykset ......................................................................................................... 25 

Lupahakemuksesta tiedottaminen ...................................................................................................... 25 

Lausunnot .......................................................................................................................................... 26 

Hakijan kuuleminen ja vastine ............................................................................................................ 27 

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U ................................................................. 28 

LUPAMÄÄRÄYKSET ......................................................................................................................... 28 

Päästöt vesiin ja maaperään .............................................................................................................. 28 

Melu ................................................................................................................................................... 29 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen ....................................................................................... 29 

Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi ................................................................................................. 30 

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet ................................................................................. 30 

Tarkkailu ja raportointi ........................................................................................................................ 31 

Käyttö- ja päästötarkkailu .......................................................................................................... 31 

Ympäristövaikutusten tarkkailu ................................................................................................. 31 

Mittausten laadunvarmennus .................................................................................................... 31 

Kirjanpito ja raportointi .............................................................................................................. 31 

Toiminnan lopettaminen ............................................................................................................ 32 

RATKAISUN PERUSTELUT .............................................................................................................. 32 

Luvan myöntämisen edellytykset ....................................................................................................... 32 

Lupamääräysten perustelut ................................................................................................................ 34 

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN ...................................................................................... 36 

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN ............................................... 37 

Päätöksen voimassaolo ..................................................................................................................... 37 

Lupamääräysten tarkistaminen .......................................................................................................... 37 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen .................................................................................. 37 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO .................................................................................................. 37 

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET .......................................................................................................... 37 

KÄSITTELYMAKSU ........................................................................................................................... 38 

Ratkaisu ............................................................................................................................................. 38 

Perustelut .......................................................................................................................................... 38 

Oikeusohje ......................................................................................................................................... 38 

MUUTOKSENHAKU .......................................................................................................................... 39

4 

HAKEMUS 

Ilmailulaitos Finavia Oyj on Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 

28.6.2010 toimittamassaan hakemuksessa hakenut toistaiseksi voimassa 

olevaa ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman nykyiselle ja ennustetun 

kehityksen mukaiselle toiminnalle. 

TOIMINTA JA SEN SIJAINTI 

Ympäristölupahakemus koskee Enontekiön lentoaseman toimintaa. Lupaa 

haetaan nykyiselle ja vuoteen 2025 saakka ennustettavissa olevalle toiminnalle. 

Ympäristölupahakemukseen kuuluu Finavian Oyj:n toiminta lentoasemalla. 

Hakemukseen kuuluvat seuraavat lentoaseman toiminnot: 

– lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) ja niiden 

aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä läheisyydessä, 

– asematasojen, rullausteiden ja kiitoteiden kunnossapito, 

– kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, 

– ilma-alusten jäänesto- ja jäänpoistokäsittely, 

– kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut, 

– Finavia Oyj:n käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja 

käyttö, 

– Finavia Oyj:n tilojen energiankulutus ja vedenhankinta sekä 

– toiminnassa syntyvät jätteet. 

Enontekiön lentoasema sijaitsee Enontekiön kunnassa noin kuusi kilometriä 

Hetan taajaman länsipuolella. 

LUVAN HAKEMISEN PERUSTE 

Ympäristönsuojeluasetuksen 1 §:n 1 momentin kohdan 12 b) mukaan lentopaikalla 

on oltava ympäristölupa. 

Lapin ympäristökeskus on 20.12.2006 päivätyssä kirjeessään edellyttänyt 

Ilmailulaitos Finaviaa hakemaan ympäristölupaa Enontekiön lentoaseman 

toiminnalle. 

LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA 

Aluehallintovirasto on toimivaltainen lupaviranomainen lentoasemaa koskevissa 

ympäristölupa-asioissa ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n 

1 momentin 12 b) kohdan nojalla.

5 

TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTI- 

LANNE 

Toimintaa koskevat luvat 

Sopimukset 

Enontekiön lentoasemalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa. Toimintaan 

liittyvät muut aiemmat päätökset ja sopimukset ovat seuraavat: 

Jätevedenpuhdistamot ja maakaluston jakelualue 

Kunnan rakennustarkastaja on 19.12.2005 myöntänyt Enontekiön lentoaseman 

jätevedenpuhdistamoille ja maakaluston jakelualueelle rakennusluvat. 

Lintujen ja rauhoitettujen ja rauhoittamattomien eläinten torjuntaluvat 

– Lapin ympäristökeskus on vuonna 2005 myöntänyt lentoasemalle luvan 

poiketa luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä. Lupa on voimassa 

vuoden 2010 loppuun. 

– Maa- ja metsätalousministeriö on vuonna 2005 myöntänyt Ilmailulaitos 

Finavialle luvan tappaa lentoasemilla lentoliikennettä vaarantavat rauhoitetut 

ja rauhoittamattomat eläimet. Lupa on voimassa vuoden 2010 

loppuun. 

Lentoaseman maa-alueet omistaa Finavia Oyj. Oy Shell Ab:llä on maanvuokrasopimus 

lentoaseman alueella ilmailuhuoltoaseman alueesta. 

Kaavoitustilanne 

Ympäristöministeriön 23.6.2010 vahvistamassa Tunturi-Lapin maakuntakaavassa 

lentoasema on merkitty lentoliikenteen alueeksi (LL). Lentoliikennettä 

on kehitettävä kasvavien kotimaisten tarpeiden lisäksi myös kansainvälisesti 

painottaen matkailua ja muita elinkeinoja tukevien lentoyhteyksien 

kehittämistä. 

Lentoasema sijoittuu Hetan ympäristön ranta-alueiden osayleiskaavan 

alueelle merkinnällä LL (lentoliikenteen alue). 

Lentoaseman alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Lähimmät 

asemakaavoitetut alueet sijoittuvat Hetan taajaman alueelle noin 6,5 kilometrin 

etäisyydelle lentoaseman itäpuolelle. 

TOIMINTA 

Yleiskuvaus toiminnasta 

Historia ja nykyinen toiminta 

Enontekiön kunta aloitti 800 m x 23 m kokoisen pienlentokentän rakentamisen 

vuonna 1977. Kenttä valmistui vuonna 1980. Kiitotie jatkettiin 

1 500 metrin pituiseksi 1980-luvun puolivälissä. Valtion omistukseen lentoasema 

siirtyi vuonna 1988. Ensimmäinen reittiliikennelento lentoasemalta

6 

lennettiin vuonna 1989. Kiitotie jatkettiin ja levennettiin 1990-luvun alussa 

nykyiseen kokoonsa, 2 001 m x 45 m. Asematasoa laajennettiin vuonna 

2003 vastaamaan lisääntyvää paikoitustarvetta. Kiitotie on varustettu nykyaikaisilla 

lähestymis- ja kiitotievalojärjestelmillä sekä Cat1 ILStarkkuuslähestymisjärjestelmällä. 

Uudistukset on tehty voimakkaasti kehittyneen 

charter-liikenteen mahdollistamiseksi. 

Matkustajaterminaali rakennettiin ensi vaiheessa palvelemaan alle 50- 

paikkaisia liikennekoneita. Rakennusta oli tarkoitus myöhemmin laajentaa, 

mutta hanke ei ole toteutunut. Varsinainen matkustajaliikenne hoidetaan 

1990-luvulla rakennetun lentokonehallin ja sen viereen vuonna 2005 rakennetun 

"kausiterminaalin" kautta. 

Lentoasemalla toimivat tahot 

Enontekiön lentoasemalla toimivat Finavia Oyj:n lisäksi seuraavat toiminnanharjoittajat 

joko Finavia Oyj:n tiloissa tai erillisissä tiloissa Finavia 

Oyj:ltä vuokratulla alueella: 

Toiminta 

Sotilasliikenne 

Valvonta- ja pelastuslentotoiminta 

Lentoyhtiöt 

Yleisilmailu 

Maapalvelut lentoyhtiöille 

Polttoaineiden jakelu 

Muut yritykset/tahot 

Taho 

Lapin lennosto ja Utin helikopteripataljoona, 

satunnaista toimintaa 

Rajavartiolaitos 

Finnish Commuter Airlines Oy 

Ulkomaiset lentoyhtiöt 

Satunnaisia vierailijoita 

Airpro Oy 

Oy Shell Ab Ilmailu 

Matkamuistomyymälä/kahvila 

Autovuokraamo 

Lentoasema-alue 

Lentoasema-alue koostuu maaliikenne- ja kenttäalueesta. 

Lentoaseman maaliikennealue käsittää maaliikenneyhteydet ja pysäköintialueet. 

Aseman tieyhteyksistä päätieverkkoon vastaa Finavia Oyj. Yhtiö 

vastaa sisäisistä kulkuyhteyksistä ja lentoaseman pysäköintipalveluista ja 

luo edellytykset taksi-, joukkoliikenne- ja autonvuokrauspalveluille. 

Lentoaseman kenttäalue muodostuu asematasosta ja liikennealueesta. 

Finavia Oyj hoitaa asematasolla maaliikenteen ohjausta ja opastaa asematasolla 

liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Kiito- ja rullaustiet muodostavat 

lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta 

Finavia Oyj vastaa. Finavia Oyj tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa 

Lapin pelastuslaitokseen. 

Lentoliikenne 

Säännöllistä reittiliikennettä Helsingistä Enontekiön lentoasemalle lentää 

tällä hetkellä Finncomm Airlines kerran viikossa kevättalvella. Kansainvälisiä 

charter-lentoja lennetään pääasiassa Brittein saarilta. Charter-lentojen 

määrä on noin 60–80 vuodessa.

7 

Enontekiö tekee yhdessä Norjan Kautokeinon alueen kanssa yhteistyötä 

lentoaseman kehittämiseksi ja säännöllisen reittiliikenteen vakiinnuttamiseksi 

ympärivuotiseksi. 

Sotilasilmailu Enontekiön lentoasemalla on vähäistä. Asemalla ei järjestetä 

säännöllisesti lentotoimintaharjoituksia. Viime vuosina on järjestetty satunnaisesti 

noin yhden viikon kestäviä helikoptereiden harjoituksia. Ilmavoimien 

kuljetus- ja yhteyskonekalusto käyttää lentoasemaa vuosittain vähäisiä 

määriä lähinnä lentoharjoitusten yhteydessä. Torjuntahävittäjät (Hornet) ja 

suihkuharjoitushävittäjät (Hawk) operoivat kentällä satunnaisesti käyttäen 

sitä lähinnä varakenttänä tai lähestymisharjoitteluun. Sotilasilmailun aiheuttamat 

ympäristövaikutukset lentoaseman lähialueella ovat nykyisin ja tulevaisuudessa 

vähäiset. 

Liikennemäärät ja lentokalusto 

Nykytilanne 

Enontekiön lentoasema on matkustajamäärältään Suomen seitsemänneksi 

pienin (noin 17 700 matkustajaa vuonna 2009). Liikenneilmailun operaatiomäärät 

ovat pienet: 146 operaatiota vuonna 2009. Vuosikeskiarvona 

päivässä on 0,4 operaatiota. Matkailun kausivaihteluista johtuen vilkkaimmat 

ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle joulu–huhtikuulle. Hiljaisimmat kuukaudet 

ajoittuvat kesään ja loppusyksyyn. Liikenneilmailun operaatiomääristä 

78 % on kansainvälisiä charter-lentoja ja matkustajamääristä 73 % on 

kansainvälisiä matkustajia. 

Vuonna 2009 yleisin ilma-alustyyppi matkustajaliikenteessä oli Airbus A320 

-sarjan koneet, joilla tehtiin keskimäärin 0,24 operaatiota vuorokaudessa. 

Kaupallisia lentoja lennetään pääasiallisesti klo 7–23. Näistä suurin osa on 

päiväaikana klo 10–21. 

Enontekiön lentoasemalla on yleisilmailun lentoja hyvin vähän. Vuonna 

2009 näitä oli 26 eli 7 % kaikista operaatioista. 

Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeuksellinen edellisiin vuosiin 

verrattuna. Helmikuussa 2009 lentoasemalla pidettiin Utin jääkärirykmentin 

helikopteripataljoonan lentoharjoitus. Vuonna 2009 kokonaisoperaatiomäärä 

oli 238, joista helikoptereilla lennettyjä oli 234, yhteys- ja kuljetuskoneilla 

lennettyjä 2 ja hävittäjäoperaatioita 2. Vuonna 2004 sotilasoperaatioiden 

määrä oli 30 ja vuosina 2005–2008 operaatioiden määrä oli 0–8. 

Liikenteen kehittyminen 

Matkustajamäärän arvioidaan kasvavan vähintään neljä prosenttia vuodessa. 

Kokonaismatkustajamäärän arvioidaan moninkertaistuvan noin 

50 000, jopa 70 000 matkustajaan vuodessa vuoteen 2025 mennessä. 

Kasvun edellytyksenä on matkailun ja Norjan kanssa tehtävän yhteistyön 

myönteinen kehitys ja markkinoinnin onnistuminen. Kaupallisen liikenteen 

operaatioiden arvioidaan kasvavan nykyisestä noin 600 operaatioon. Lennot 

ajoittuvat pääsääntöisesti keskipäivälle ja alkuiltaan. Poikkeamat myöhäisemmäksi 

ovat satunnaisia. 

Yleisilmailun laskeutumismäärän oletetaan kasvavan jonkin verran vuoteen 

2025 saakka.

8 

Sotilaslentojen määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti lähitulevaisuudessa, 

mutta pysyvän silti melko vähäisenä. Vuoteen 2025 mennessä sotilaslentojen 

määrä tulee olemaan korkeimmillaan 50 operaatiota vuodessa. 

Poikkeuksena ovat satunnaisesti kerran vuodessa järjestettävät helikoptereiden 

lentoharjoitukset. 

Lentoaseman tekniset tiedot 

Kenttäalue 

Enontekiön lentoaseman kiitotien pituus on 2 001 metriä ja leveys 

45 metriä. Kiitotien kokonaispinta-ala on noin 11 hehtaaria. Koko asfaltoidun 

kenttäalueen (kiitotie, rullaustiet, asematasot) pinta-ala on noin 

13,5 hehtaaria. 

Ilmatila ja lentoreitit 

Ilmatila on jaettu valvottuun ja valvomattomaan ilmatilaan sekä lentotiedotusvyöhykkeisiin 

(FIZ). Valvottu ilmatila on ala-, ylä- ja sivurajoiltaan määritetty 

ilmatila, jossa annetaan eriasteista lennonjohtopalvelua ja lentämiseen 

vaaditaan lennonjohtoselvitys. Lennonjohto vastaa porrastamisesta 

eli ilma-alusten välisen turvallisen etäisyyden säilymisestä valvotussa ilmatilassa. 

Valvotun ilmatilan rajat määritellään yleensä kaupallisen lentoliikenteen 

tarpeiden pohjalta. Tämä käyttää mittarilentosääntöjä (IFR) eli navigointi 

tapahtuu mittarinäyttämien perusteella. 

Lentopaikan lentotiedustelupalvelu AFIS (Aerodrome Flight Information 

Service) on osa ilmaliikennepalvelujärjestelmää. AFIS-palvelu on järjestetty 

IFR-lentoliikenteen turvaamiseksi lentoasemilla, joilla lennonjohtopalvelun 

järjestämistä ei liikennemäärien vuoksi ole katsottu tarpeelliseksi. Palvelun 

antamisesta vastaa tehtävään koulutettu lennontiedottaja. AFISlentoasemalla 

ja sitä ympäröivässä ilmatilassa ilma-aluksille annetaan liikennetiedotuksia. 

Liikennetiedotusten tarkoitus on aikaansaada sujuva ja 

turvallinen lentoliikenne. AFIS antaa myös tiedot säästä, kiitotieolosuhteista 

ja lentopaikan laitteiden toimintakunnosta. Tiedotuksiin perustuen ilmaaluksen 

päällikkö tekee ratkaisunsa ja ilmoittaa menettelytapansa, joilla 

säilyttää turvallisen etäisyyden muuhun liikenteeseen. Lennontiedottaja 

seuraa tilannetta ja antaa uusia tiedotuksia tarvittaessa. Laitteiden käytön 

ja ajoneuvoliikenteen osalta menetelmät ovat samat kuin lennonjohtokentillä. 

Enontekiön lentoasemalla annetaan AFIS-palvelua. 

Valvomattomassa ilmatilassa saa vastaavasti lentää ilman lennonjohtoselvitystä 

lentosääntöjä noudattaen. Siellä lentävät pääsääntöisesti yleisilmailijat, 

jotka vastaavat itse ilma-alusten välisen turvaetäisyyden säilymisestä. 

Tämä liikenne käyttää pääasiassa näkölentosääntöjä eli navigointi tapahtuu 

karttojen ja näköhavaintojen avulla. 

Enontekiön lentotiedotusvyöhyke (FIZ) ulottuu maasta lentopinnalle 95 

(9 500 jalkaa). Korkeudet on määritelty QNH:lla (korkeustaso merenpinnasta). 

AFIS 

AFIS saa Suomen aluelennonjohdolta (ACC) reittiselvityksen, jonka se välittää 

ilma-alukselle. Selvitykseen sisältyy pääsääntöisesti matkalentoreitti

9 

määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Kotimaan liikenteessä 

olevan ilma-aluksen jättäessä Enontekiön ilmatilan AFIS luovuttaa ilmaaluksen 

Suomen aluelennonjohdolle. Kansainvälinen tilauslentoliikenne tulee 

ja lähtee yleensä suoraan Ruotsin ilmatilan kautta, jolloin AFIS luovuttaa 

lähtevän ilma-aluksen Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle. 

AFIS:in vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lentotiedotusvyöhykkeelle 

saavutaan ja siitä poistutaan näkölentosäännöllä lennettäessä 

määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty muun 

muassa näkölähestymiskartassa. 

AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta. 

Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100 

(10 000 jalkaa) tai lentotiedotusvyöhykkeen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit. 

Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen 

alkuun noin 20 kilometrin etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen 

ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän 

(RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä 

kiitotiehen (näkölähestyminen). Näkölähestymisessä loppuosa 

eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi 

kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä 

ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn 

korkeuteen asti ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan. 

Aluelennonjohdon ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä 

lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä 

korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa. 

Navigointiteknologia 

Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut 

maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien 

mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka 

(VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME). 

Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen 

hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen 

suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita 

maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS- ja GLONASS-satelliitit) 

tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tai niiden yhdistelmistä 

saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone määrittää 

lentokoneen paikan ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden 

mukaisesti. 

Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään 

eli FMS:ään (Flight Management System), lentokoneen suoritusarvoja pystytään 

hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan 

merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien 

lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti. 

Lentoreitit 

Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan 

kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden 

mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.

Lentoaseman kunnossapito 

10 

Finavia Oyj:n kunnossapitoyksikkö vastaa lentoasema-alueen, rakennusten 

ja maakaluston kunnossapidosta. Yksikkö vastaa alihankkijana lentopolttonesteiden 

laadunseurannasta ja tankkauksista. Lentoaseman kunnossapitoon 

kuuluu muun muassa kiitoteiden liukkaudentorjunta ja muu 

talvikunnossapito. Yksikkö sijaitsee lentoaseman teknisellä alueella. 

Kunnossapitoyksiköllä on lentoaseman kunnossapitoa varten kolme henkilöautoa, 

neljä pakettiautoa, kaksi pyöräkuormaajaa, kolme lumilinkoa, 

kolme harjapuhallinta, yksi moottorikelkka ja yksi mönkijä. 

Talvikunnossapito 

Kiitotien liukkaudentorjunta on talviaikana välttämätöntä. Laskeutuva kone 

koskettaa kiitotietä 200–300 kilometrin tuntinopeudella, ja koneen on pystyttävä 

pysähtymään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Jokainen lentoonlähtö 

ja laskeutuminen tarkastetaan ja arvioidaan erikseen. Arviolaskelmissa 

keskeisiä tekijöitä ovat kiitotien pinnan kitka ja pinnan tila. 

Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, 

harjausta ja aurausta. Harjaus aloitetaan kiitotien keskeltä ja lunta 

poistetaan reunoille päin. Näin lumi saadaan jakautumaan tasaisesti kiitotien 

molemmille puolille, mikä hidastaa korkeiden lumivallien syntymistä 

reuna-alueille. Kiitotien reunaan siirretty lumi kootaan kiitotien reunavalorivin 

sisäpuolelle valliksi, joka heitetään suurteholumilingolla pois kiitotieltä. 

Kiitotien ulkopuolella on määritelty lumiprofiilit, joita korkeampia lumivalleja 

ei sallita. Heti kiitotievalojen ulkopuolella lumikerroksen paksuus ei saa olla 

yli 30 senttimetriä. Lunta saa 15 metrin etäisyydellä olla korkeintaan 1 metri, 

20 metrin etäisyydellä 1,5 metriä ja 25 metrin etäisyydellä 3 metriä. Kiitotieltä 

talven aikana lingottu lumi on noin 50–60 metriä leveänä mattona kiitotien 

molemmin puolin. Jos talven lumensyvyys on 80 senttimetriä, reunaalueilla 

on lunta keskimäärin 1,2 metriä. Asematasoalueella reunavallille ei 

ole korkeusrajoituksia. Kiitotieltä ja asematasolta kertyneitä lumia ei kuljeteta 

eikä varastoida muualle. 

Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan kiitotien pintaan muodostuneen kuuran 

ja jään poistoon sekä ennakoivaan liukkaudentorjuntaan. Sääolosuhteiden 

mukaan kiitotielle levitetään kemikaaleja 10–40 g/m 2 eli yhdellä levityskerralla 

1–4 tonnia. Kemikaalit levitetään kiitotien 30–40 metrin levyiselle keskikaistalle. 

Lentoasemien talvikunnossapitoa Suomessa koskee ilmailumääräys AGA 

M3-10 "Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta", joka perustuu kansainvälisen 

siviili-ilmailun yleissopimuksen liitteen (Annex 14) normeihin ja suosituksiin 

sekä kansainvälisen ilmailujärjestön ICAOn julkaisuihin ”Airport Services 

Manual” ja ”Air Navigation Plan – European Region”. Talvikunnossapitoon 

liittyviä määräyksiä on myös yleisissä määräyksissä lentoaseman ylläpidosta 

(AGA M3-3) ja määräyksissä AGA M3-8 "Kenttäalueen liikenteen ohjaus 

ja valvonta". Ilmailumääräysten pohjalta laadittu Finavia Oyj:n sisäinen 

ohjeistus on koottu Kenttätoimialan kunnossapito-ohjeistoon. 

Lentokoneiden jäänesto ja -poisto 

Suomen talven olosuhteissa lentokoneen pintaan kerrostuu usein lunta ja 

jäätä. Lumi ja jää on poistettava koneen pinnasta turvallisuussyistä. Jäänestokäsittelyllä 

estetään lumen kiinnittyminen ja jääkerroksen muodostu-

11 

minen koneen pintaan lähtökiihdytyksen ja nousun aikana. Koneen lentäessä 

matkakorkeudella ilmankosteus ja ilmanpaine ovat alhaisia, eikä jäätä 

yleensä muodostu. Tätä varten ovat lentokoneen omat sähköiset tai mekaaniset 

jäänpoistolaitteet. 

Glykoliliuosten käyttömäärä kasvaa lentoliikenteen lisääntymisen myötä. 

Käyttömääriin vaikuttavat merkittävästi myös talven sääolosuhteet, erityisesti 

sadanta. Kun lämpötila on alle -10 ºC ja ilmankosteus on alhainen, 

koneen pintaan ei pääse muodostumaan jäätä, eikä jäänesto- tai jäänpoistokäsittelyjä 

tarvita. Sen sijaan konetyypeissä, joissa polttoainesäiliöt on sijoitettu 

siipiin, kylmenneen siiven pintaan voi muodostua ohut jääkerros, 

vaikka lämpöasteita olisi useita. 

Kemikaalit 

Lentoasemalla käytetään liukkaudentorjunnassa pääasiassa nestemäistä 

kaliumformiaattia (HCOOK) ja rakeista natriumasetaattia (CH 3 COONa). 

Urean käyttöä on pyritty minimoimaan, ja sitä ei ole käytetty kauden 2007– 

2008 jälkeen. Nestemäinen formiaatti varastoidaan ulkona 15 m 3 :n terässäiliössä. 

Rakeinen asetaatti varastoidaan 500 kg:n suursäkeissä kylmävarastossa. 

Lentoasemalla tehdään kunnossapitokaluston ja muiden laitteistojen huolto- 

ja korjaustöitä, joissa käytetään liuotinpohjaisia pesuaineita ja muita 

puhdistusnesteitä. Lisäksi lentoasemalla varastoidaan ajoneuvo- ja työkonekaluston 

huolloissa tarvittavia aineita ja toiminnassa syntyviä ongelmajätteitä. 

Kemikaalit ja ongelmajätteet säilytetään kunnossapitohallissa 

tynnyreissä ja kanistereissa. Jäteöljyt varastoidaan 3 m 3 :n terässäiliössä. 

Lentokoneiden deicing-käsittelyjä (jäänpoisto ja jäätymisen esto) lentoasemalla 

tekee Airpro Oy. Käsittelyihin käytetään propyleeniglykolipohjaisia 

(C 3 H 6 (OH) 2 ) nesteitä. Propyleeniglykolia varastoidaan 24 m 3 :n terässäiliössä 

ulkona. Lisäksi propyleenigykolia varastoidaan muutamissa nestekonteissa 

(à 1 m 3 ) ulkona ja sisätiloissa. Deicing-käsittelyt tehdään asematasolla.

Kemikaali 

tai valmiste 

Kaliumasetataattiliuos 

(Clearway 

F1) 

Natriumasetaattirae 

(Clearway 

6S) 

Safewing 

MP I 

Safewing 

MP IV 

Kevyt polttoöljy 

Koostumus 

12 

Seuraavassa taulukossa on esitetty lupahakemukseen kuuluvat lentoasemalla 

käytettävät keskeiset kemikaalit. 

Osuus 

(%) 

CAS-nro 

Luokitus ja lausekkeet 

Enimmäismäärä 

prosessissa 

ja 

varastossa 

(t, l) 

Keskimääräinen 

käyttö 

(t/a, l/a) 

Käyttötarkoitus 

ja - 

kohde 

kaliumformiaatti n. 50 590-29-4 Ei luok. vaarallis. 20 t 10 t liukkauden 

lisäaineet 1–2 

torjunta 

vesi n. 50 

natriumasetaatti n. 100 Ei luok. vaarallis. 8 t 0,5 t liukkauden 

torjunta 


vesi n. 20 

propyleeniglykoli n. 80 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 24 000 l 20 000 l lentokoneiden 

jäänesto/- 

poisto 

Kevyt polttoöljy >99 68476-30-2 Xn, N, carc. cat 3; 

R40, R65, R66, 

R51/53 

Diesel diesel >99 68334-30-5 Xn, N, carc. cat 3; 

R40-65-66-51/53 

propyleeniglykoli n. 60 57-55-6 Ei luok. vaarallis. 5 000 l 5 000 l lento- 


vesi n. 40 

koneiden 

jäänesto/- 

poisto 

25 000 l 40 000 l KT: 27, polttoaineet 

10 000 l 9 000 l KT: 27, polttoaineet 

Polttoaineet 

Kohde 

Kunnossapitoyksikkö käyttää kaluston polttoaineena kevyttä polttoöljyä ja 

dieseliä. Polttoöljyn kulutus vuonna 2009 oli noin 15 m 3 ja dieselin kulutus 

noin 9 m 3 . Bensiinin kulutus oli noin 1 m 3 . Maakaluston polttonesteen tankkauspaikka 

on kunnostettu kauppa- ja teollisuusministeriön vaarallisten 

kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla annetun päätöksen 

mukaiseksi vuonna 2006. Jakelualueella on kunnan rakennustarkastajan 

vuonna 2005 myöntämä rakennuslupa. Jakelualueen vedet johdetaan 

hälyttimellä varustetun öljynerottimen kautta imeytysaltaaseen. Hälytys ohjautuu 

kunnossapidon huoltorakennukseen. 

Lentoaseman polttonestesäiliöiden tiedot on esitetty seuraavassa taulukossa. 

Polttoaineen 

laatu 

Säiliön 

tilavuus (m 3 ) 

Sijainti 

Valumaallas 

Materiaali 

Valm. 

vuosi 

tankkauspaikka kevyt polttoöljy 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 

tankkauspaikka diesel 10 maanpäällinen ei teräs 1) 2005 

lentokonehalli, lämmitys kevyt polttoöljy 4 x 1,5 sisätiloissa on muovi 1994 

kausiterminaali, lämmitys kevyt polttoöljy 2 x 1,5 sisätiloissa on muovi 2004 

huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 5 maanpäällinen ei teräs 1) 1991 

huoltorakennus, varavoima kevyt polttoöljy 1 sisätiloissa on teräs 1991 

huoltorakennus jäteöljy 3 maanpäällinen ei teräs - 

1) 2-vaippainen 

Lisäksi Oy Shell Ab Ilmailulla on polttoaineen varastoalue ja jakelupiste 

lentoasemalla, mutta ne eivät kuulu lentopaikan ympäristöluvan 

piiriin. Niissä varastoidaan kerosiinia.

Energian käyttö 

13 

Enontekiön lentoasemalla on sähkölämmitys terminaalirakennuksessa ja 

huoltorakennuksessa. Kausiterminaalissa ja lentokonehallissa lämpö tuotetaan 

omilla kevyellä polttoöljyllä toimivilla lämminilmakehittimillä. Vuonna 

2009 lämmitysöljyä kului noin 25 m 3 ja sähkö- ja lämpöenergiaa kului 

1 005 MWh. 

Vedenhankinta ja viemäröinti 

Lentoaseman käyttövesi saadaan kahdesta aseman alueella olevasta porakaivosta. 

Kausiterminaalin läheisyydessä sijaitsevan kaivon vettä käytetään 

terminaalirakennuksessa, kausiterminaalissa ja lentokonehallissa. 

Toinen kaivo sijaitsee aseman kunnossapidon alueella, ja kaluston huoltorakennuksen 

käyttövesi otetaan siitä. 

Terminaaleilla ja lentokonehallilla käytettävä vesi käsitellään kabinettisuodattimella 

(HOH, Orwa J-CAB) raudan ja mangaanin poistamiseksi ja 

veden pehmentämiseksi. Lisäksi suodattimeen lisätään suolatabletteja 

suodatinmassan elvyttämiseksi. Huoltorakennuksen läheisyydessä sijaitsevan 

porakaivon vettä ei tarvitse käsitellä. Kunnan terveystarkastaja tutkii 

porakaivojen vedenlaadun kerran vuodessa. 

Lentoasemalla on kaksi vuonna 2006 rakennettua jätevedenpuhdistamoa. 

Toinen sijaitsee kausiterminaalin ja lentokonehallin läheisyydessä. Puhdistamossa 

käsitellään terminaalirakennuksen, kausiterminaalin ja lentokonehallin 

jätevedet. Toinen puhdistamo on rakennettu huoltorakennuksen 

läheisyyteen käsittelemään huoltohallista tulevia jätevesiä. Jätevesien 

puhdistusmenetelmänä on biologis-kemiallinen puhdistus. Puhdistamot 

ovat pienpuhdistamoja, joiden mitoitusvesimäärät ovat 7,5 m 3 ja 9,5 m 3 

vuorokaudessa. 

Puhdistamot koostuvat sakokaivoista, biosuodattimesta ja selkeyttimestä. 

Fosforin saostukseen käytetään polyalumiinikloridia, joka syötetään jäteveden 

sekaan ennen biosuodatinta. Selkeyttimestä vedet ohjataan jakokaivon 

kautta rakennettuun imeytyskenttään. Imeytyskentissä on sepelikerros, 

johon vedet imeytetään imeytysputkien avulla. Imeytysputkien päissä 

on tuuletusputket. Sakokaivoihin imetyt lietteet kuljetetaan imuautolla kunnan 

jätevedenpuhdistamolle. Puhdistamoiden toimintaa ei tarkkailla. 

Maaliikenne ja järjestelyt 

Lentoasema sijaitsee hyvien liikenneyhteyksien päässä. Kentälle suuntautuva 

liikenne on lähinnä matkustaja- ja työmatkaliikennettä. Lentoaseman 

liikennemäärät vaihtelevat hyvin paljon vuoden aikana: joulukuussa liikennemäärä 

on 150–200 ajoneuvoa vuorokaudessa ja muina aikoina 20–100 

ajoneuvoa vuorokaudessa. 

Mahdollisesti pilaantuneet maa-alueet 

Lentoaseman alueella ei ole mahdollisesti pilaantuneita alueita.

14 

Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja ympäristön ka nnalta paras käytäntö 

(BEP) 

Lentoaseman teknisille toimintaratkaisuille ei ole laadittu parhaan käyttökelpoisen 

tekniikan arvioimiseen sovellettavaa BAT-vertailuasiakirjaa 

(BREF). 

Kiitoteiden liukkaudentorjunnassa käytetään ensisijaisesti mekaanisia menetelmiä, 

harjausta ja aurausta. Lisäksi hiekoittaminen on mekaaninen 

menetelmä. Tutkimusten mukaan hiekoittaminen lisää kitkaa vain kertaluonteisesti 

ja hyvin marginaalisesti. Osa lentokalustosta (esimerkiksi suihkumoottorit 

ja potkurit) on hyvin vaurioherkkää. Hiekoittaminen on vain 

poikkeuksellinen erikoistoimenpide. 

Kemiallisia sulatusaineita tarvitaan määrätyissä sääolosuhteissa kiitotien 

pintaan muodostuneen kuuran ja jään poistoon tai ennakoivaan liukkaudentorjuntaan 

estämään kosteuden jäätymistä. Tekninen urea on ollut aikaisemmin 

perinteinen ja ainoa lentoasemille soveltuva sulatusaine. Se ei 

aiheuta metallien korroosiota kuten tiesuolat. Asetaateilla on eräissä tilanteissa 

paremmat ominaisuudet kuin urealla. Asetaattien käyttö on lisääntynyt 

1990-luvun jälkipuolelta alkaen. 

Suorien ympäristövaikutusten kannalta parhaita markkinoilla olevia tuotteita 

ovat asetaatit ja formiaatit. Formiaatteja pidetään ympäristölle vähemmän 

haitallisina kuin ureaa ja asetaatteja. Euroopan lentoasemilla käytetään 

yleisimmin asetaatteja ja formiaatteja. Useat lentoasemat käyttävät 

muun muassa glykoli- ja alkoholipohjaisia tuotteita. Suorien ympäristövaikutusten 

lisäksi käytettäviä aineita valittaessa otetaan huomioon aineiden 

vaikutukset lentokoneiden eri materiaaleihin ja päällysteeseen, millä on 

merkitystä lentoturvallisuuden kannalta. 

Ennakoiva liukkaudentorjunta vähentää kemikaalien käyttömääriä. Kiitotien 

sulana pitämiseen tarvitaan vain puolet siitä kemikaalimäärästä, joka tarvitaan 

saman jäätyneen vesimäärän sulattamiseen. Liukkausvaroitusjärjestelmien 

avulla pystytään tekemään keliä koskevia ennusteita ja soveltamaan 

ennakoivaa liukkaudentorjuntaa. 

Talvikunnossapidon menetelmiä tutkitaan ja kehitetään aktiivisesti. Menetelmien 

yhtenä oleellisena valintakriteerinä ovat niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset. 

Muita menetelmiä ovat muun muassa kiitotien sulattaminen 

lämmityslaitteistolla, kiitotien pinnan kuivaaminen imurilla ja asfalttipäällysteiden 

kuumentamiseen käytettävät laitteet. Lisäksi on testattu uusia 

liukkaudentorjunta-aineita kuten betaiinia lentokoneiden korroosiovaikutusten 

vähentämiseksi. 

Ympäristöjohtamisjärjestelmä 

Finavia Oyj:n ympäristötyötä koordinoi ympäristöjohtoryhmä. Yhtiö hyödyntää 

toiminnassaan ISO 14001 -standardin mukaista ympäristöjohtamisjärjestelmää. 

Lentoaseman päällikkö vastaa lentoaseman toiminnasta ja on vastuussa 

asetettujen ympäristötavoitteiden toteuttamisesta sekä ympäristöasioiden 

hoidosta lentoasemalla. Lentoaseman päällikön määräämä ympäristövastaava 

ylläpitää ympäristöjärjestelmän dokumentaatiota lentoasemalla ja 

vastaa ympäristötietojen toimittamisesta raportointia varten.

15 

Lentoaseman muun henkilöstön tehtävänä on ilmoittaa toimintatapoja tai 

järjestelmää koskevista puutteista ja syntyvistä kehittämisideoista sekä 

toimia annetun ohjeistuksen mukaisesti. 

Finavia Oyj:n ympäristöpolitiikassa on määritelty toiminta ilmailun ja yhteiskunnan 

parhaaksi, osaaminen ja vastuuntunto, ympäristön kuormittumisen 

ehkäiseminen, ympäristöasioiden hallinta ja kansainvälinen yhteistyö. 

YMPÄRISTÖKUORMITUS 

Enontekiön lentoaseman toiminnassa merkittäviä päästöjä ja ympäristövaikutuksia 

aiheutuu lentoaseman kenttä-alueen kunnossapidosta, kunnossapitokaluston 

käytöstä ja huollosta, lentokoneiden jäänpoisto- ja jäänestokäsittelyistä, 

lentokoneiden liikkumisesta ja lentoaseman rakennusten ylläpidosta. 

Kiitoteiden talvikunnossapidossa käytetään liukkaudentorjunta-aineita, jotka 

valumavesien kautta aiheuttavat vesistökuormitusta. 

Kunnossapitokaluston käyttö, huolto ja korjaus ovat verrattavissa raskaiden 

ajoneuvojen käyttöön ja ylläpitoon, jossa käsitellään polttoaineita ja 

syntyy jätteitä. 

Lentokoneiden käyttöhuollossa merkittävin toiminto on lentokoneiden pintojen 

jäänesto ja -poisto talviaikana. Toiminnassa käytetty propyleeniglykoli 

voi valumien kautta aiheuttaa vesistökuormitusta. 

Lentotoiminnasta aiheutuu melua ja pakokaasupäästöjä. 

Lentoasema-alueen rakennusten ylläpidosta aiheutuu ympäristövaikutuksia 

energian käytöstä ja jätteistä. 

Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja 

käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. 

Päästöt pintavesiin, maaperään ja pohjaveteen 

Talvikunnossapito 

Talvikauteen 1999–2000 asti Enontekiön lentoasemalla liukkaudentorjunnassa 

käytettiin pelkästään ureaa. Sen rinnalla on käytetty formiaattia ja 

asetaattia vuodesta 2001 lähtien. Urean käyttö on loppunut vuonna 2008. 

Talvikaudella 2009–2010 liukkaudentorjuntaan käytettiin nestemäistä kaliumformiaattia 

8,1 tonnia kiitotielle, rullaustielle ja asematasolle, yhteensä 

13,5 hehtaarille. Liukkaudentorjunta-aineiden käyttö on kasvanut liikennemäärän 

kasvaessa. Toisaalta talven sääolot vaikuttavan käyttömäärään 

paljon, ja säiden lauhtuminen on kasvattanut kemiallisen liukkaudentorjunnan 

tarvetta. 

Liukkaudentorjuntakemikaalien aiheuttama biologinen hapenkulutus on 

kaudella 2009–2010 ollut noin 1,2 tonnia. Vuonna 2025 liukkaudentorjuntakemikaalien 

käyttömäärän on arvioitu olevan noin 40 tonnia ja biologisen 

hapenkulutuksen noin 6 tonnia.

Ilma-alusten jäänpoisto ja -esto 

16 

Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia. 

Enontekiön lentoasemalla käytettiin talvikautena 2009–2010 

glykolinesteitä 20 m 3 . Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä. 

Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä. 

Tyypin I nesteen kulutus oli 17 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus 

3 m 3 . Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella 

2009–2010 ollut noin 14 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden kulutuksen 

on arvioitu olevan noin 65 m 3 ja glykolinesteiden aiheuttaman biologinen 

hapenkulutuksen noin 46 tonnia. 

Polttonesteet 

Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja 

käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö. 

Suihku- ja potkuriturbiinikoneissa käytetään lentopetrolia eli kerosiinia. 

Lentopetrolia varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla. 

Lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin. 

Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä 

ja dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä 

maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy 

Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden 

avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä. 

Päästöt ilmaan 

Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella 

operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne ja 

rakennusten lämmitys. 

Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja 

(NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia 

(CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O), rikin oksideja (SO X ) ja hiukkasia. Typen 

oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon 

eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten 

aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö 

on suurimmillaan. 

Enontekiön lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston laskennalliset 

päästöt vuonna 2009 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa 

taulukossa. 

LTOsyklimäärä 

CO 

[t/a] 

HC 

[t/a] 

NO x 

[t/a] 

Hiukkaset 

[t/a] 

SO 2 

[t/a] 

CO 2 

[t/a] 

Polttoaine 

[t/a] 

Lentoliikenne v. 2009 1) 100 1 0,1 0,3 - 0,0 100 30 

Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) 320 3 0,3 1,9 - 0,2 570 180 

Maakalusto v. 2009 1) - 0,3 0,1 0,5 0,03 0,001 70 20 

Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 0,5 0,2 0,8 0,04 0,001 100 30 

1) 

Finavia Oyj, ympäristöraportti 2009. 

2) 

Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan noin nelinkertaistuvan ja muun ilmailun kasvavan hieman. 

3) 

Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutuksen arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2009.

Melu 

17 

Lentokoneiden melu 

Finavia Oyj ei ole katsonut tarpeelliseksi laatia Enontekiön lentoasemalle 

lentokoneiden melun leviämistä koskevaa laskennallista selvitystä. Lentoaseman 

siviililiikenteen operaatiomäärät ovat hyvin vähäiset ja ajoittuvat 

talvikuukausiin pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Myös sotilasliikenteen operaatiomäärät 

ovat vähäiset ja vaihtelevat vuosittain alueella pidettävien helikopterilentoharjoitusten 

mukaan. Lentoasema-alueen läheisyydessä ei ole 

asutusta. Lähin asutus sijaitsee lentoasemasta lounaaseen yli kolmen kilometrin 

etäisyydellä. Lähin taajama-alue, Hetta, sijaitsee noin kuuden kilometrin 

etäisyydellä lentoasemasta koilliseen ja noin viisi kilometriä sivuun 

kiitotiestä. Lentoliikenteen aiheuttamasta melusta ei ole tullut yhteydenottoja 

lentoasemalle. 

Enontekiön lentoaseman operaatiomäärät ovat olleet vuosina 2000, 2005, 

2008 ja 2009 sekä ennustetilanteessa seuraavat: 

Vuosi 

2000 

Vuosi 

2005 

Vuosi 

2008 

Vuosi 

2009 

Vuosi 

2025 

ennuste 

Liikenneilmailu 219 110 158 142 600 

Yleisilmailu 44 11 6 26 40 

Sotilasilmailu 166 0 0 238 50–300 

Yhteensä 429 121 164 406 370–620 

Meluisan MD80-kaluston arvioidaan poistuvan liikenteestä. Konekannan 

rakenne säilyy muilta osin vuoden 2009 konetyyppijakauman mukaisena. 

Konekaluston meluominaisuudet kehittyvät positiivisesti. 

Yleisesti laskennallisten melualueiden kärjet kiitoteiden suunnassa aiheutuvat 

lähestymisistä ja melualueen sivusuuntaiset laajentumat kiitotien välittömässä 

läheisyydessä lentoonlähdöistä. Enontekiön lentoasemalla siviililentoliikenne 

jakautuu pääosin tasaisesti molempiin suuntiin kiitotieltä. Sotilaslentoliikenne 

jakautuu vaihtelevasti satunnaisten helikopterilentoharjoitusten 

harjoitusalueiden mukaisesti. 

Kokemusten perusteella on arvioitu, että Enontekiön lentoaseman siviililiikenteen 

vuositason laskennallinen L den >55 dB melualue sekä vuoden 

2009 että vuoden 2025 ennustetulla kokonaisliikenteen määrällä jää hyvin 

pieneksi. Lentokonemelun L den >55 dB melualue ei todennäköisesti ulotu 

lentoaseman liikkumisrajoitetun alueen ulkopuolelle. 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 

Finavia Oyj:n jätehuoltoon tukeutuvat kaikki lentoasemalla toimivat tahot. 

Ne toimittavat jätteensä jäteastioihin, jotka tyhjennetään tarvittaessa. EU:n 

ulkopuolelta tulevan jätteen varastoinnista ja käsittelystä lentoasemalla 

huolehtii Airpro Oy. Lentoasemalla kertyvä jäte on pääosin normaalia yhdyskuntajätettä. 

Ongelmajätteitä muodostuu lähinnä ajoneuvojen ja kunnossapitokaluston 

huoltoja korjaustoiminnasta. Suihkukoneiden huoltoja 

ja korjauksia tehdään lentoasemalla vain poikkeustapauksissa.

Jätemäärät vuonna 2009 olivat seuraavat: 

18 

Jätelaji Määrä Yksikkö 

Sekajäte 

Keräyspaperi 

5 280 

2 000 

kg 

l 

Kaivojen tyhjennysjäte 10 000 l 

Pienakut ja paristot 3 kg 

Ajoneuvojen renkaat 8 kpl 

Ajoneuvojen akut 22 kpl 

Jätelajien lajittelu ja keräyspisteet ovat seuraavat: 

Jätelaji Lajittelu Keräyspiste 

Sekajäte lajittelematon kaatopaikkajäte Terminaali 

Toimistopaperi keräyspaperi ja toimistopaperi Terminaali 

Pahvi 

ei erilliskeräilyä 

Biojäte 


Lasi 


Metalliromu oma keräyspiste Terminaali, kunnossapito 

Jäteöljy jäteöljysäiliö Kunnossapito 

Kiinteä öljyinen jäte erilliset astiat Kunnossapito 

Maalit purkin yms. pohjat Kunnossapito 

Liuottimet erilliset astiat Kunnossapito 

Akut/paristot erilliset astiat Kunnossapito 

Loisteputket erillinen astia Terminaali 

Elektroniikkaromu erillinen astia/lava Kunnossapito 

TOIMINTA-ALUE JA SEN YMPÄRISTÖ 

Ympäristön maankäyttö 

Lentoasema sijaitsee Muotkajärven pohjoispäädyn ja kantatien 93 pohjoispuolella. 

Lentoaseman ympäristössä on pääosin suoja metsävaltaisia 

alueita. Lähimmät asuintalot sijoittuvat noin 2,5 kilometrin etäisyydelle kiitotien 

itäpuolelle ja noin kolmen kilometrin etäisyydelle kiitotien lounaispuolelle. 

Hetan keskustaajama sijaitsee noin kuuden kilometrin etäisyydellä 

lentoaseman itäpuolella. 

Ympäristön laatu 

Maaperä 

Lentoasema-alueen luontainen maaperä on pääosin moreenia. Alueen 

eteläosassa on myös hiekkavaltainen muodostuma. Alueen ympäristössä 

on runsaasti suoalueita, joita halkovat moreenipeitteiset kummut ja selänteet. 

Lentoaseman läheisyydessä olevat vaarat kohoavat noin 340–400 

metrin korkeuteen merenpinnan yläpuolelle. Alueen kallioperä on pääosin 

arkoosigneissiä ja kvartsiittia. 

Lentoaseman kiitotien koillispääty on tasolla noin +306 mpy ja lounaispääty 

tasolla noin +304 mpy. Kiitotie on alimmillaan tasolla noin +303 mpy. 

Terminaalirakennuksen ja asematason alueella maaperä on tasolla noin 

+306–+308 mpy.

Pohjavesi 

19 

Lentoaseman päällystetyillä alueilla ja moreenipeitteisillä alueilla ei muodostu 

merkittäviä määriä pohjavettä. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu 

lentoasema-aluetta ympäröiville suoalueille ja puroihin. 

Lentoasema-alueen kaakkoisosaan ulottuu III-luokan pohjavesialue Iso Ingijärvi 

A (12047251A). Sen kokonaispinta-ala on 0,24 km 2 ja muodostumisalueen 

pinta-ala on 0,14 km 2 . Alueella muodostuvan pohjaveden määrä 

on arviolta 100 m 3 /vrk. Lentoaseman läheisyydessä on myös Muotkajärven 

III-luokan pohjavesialue (12047252A ja 12047252B). 

Pintavesi 

Lentoasema sijoittuu kokonaisuudessaan Muotkajärven valuma-alueelle 

65.633, jonka pinta-ala on noin 80,5 km 2 . Lentoasema-alueen pintavedet 

kulkeutuvat valuma-alueen pääjärven, Muotkajärven, pohjoisosaan. 

Lentoaseman hulevedet ohjataan ympäristöön neljästä pisteestä, jotka sijoittuvat 

kiitotien itä- ja länsipuolelle. Vedet ohjautuvat purkupisteistä suoalueille, 

ojiin ja puroihin, joista ne kulkeutuvat pääosin kiitotien alitse kulkevan 

Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen. 

Ingijoki saa alkunsa pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä. 

Lentoaseman läheisyydessä sijaitsee seuraavia pintavesiä: Pikku Ingijärvi, 

Iso Ingijärvi, Kalaton Ingijärvi, Pahkurijärvet, Kihlankijärvet, Myllyrovanjärvi, 

Muotkajärvi ja Pahkuri. Lisäksi alueen läheisyydessä on pieniä suolampia. 

Järvet ovat pinta-alaltaan pääosin melko pieniä, 1–10 hehtaaria. Muotkajärven 

pinta-ala on noin 4,3 km 2 . 

Luonnonolosuhteet 

Ilmanlaatu 

Lentoasema sijaitsee Tunturi-Lapissa. Kasvimaantieteellisesti alue sijoittuu 

pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen. Lentoasema on poronhoitoalueella. 

Lentoaseman välittömässä läheisyydessä ei sijaitse Natura- tai muita suojelualueita. 

Noin 20 kilometrin säteellä sijaitsevat suojelu- ja Natura-alueet 

ovat Tornionjoen ja Muonionjoen vesistöalue, Sotkavuoma, Pallas- 

Ounastunturi, Luppokurun lehto, Pyörisjärven erämaa, Ounasjoki ja Tervantovaara. 

Enontekiön lentoaseman lähialueen ilmanlaatu on yleisesti ottaen hyvä, sillä 

alueella ei ole raskasta teollisuutta tai laajoja taajama-alueita. Alueen 

asukastiheys on alhainen ja liikennemäärät pieniä. Kantatie 93:n keskimääräinen 

vuorokausiliikenne vuonna 2006 oli noin 570 ajoneuvoa. 

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN 

Vaikutus luonnonympäristöön 

Noin 2,5 kilometrin etäisyydellä lentoasemasta sijaitsevat Natura-alueet 

Tornionjoen-Muonionjoen vesistö ja Sotkavuoman alue. Tornionjoen- 

Muonionjoen vesistöalueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II mukaisia

20 

lajeja. Sotkavuoman alueella esiintyy luontodirektiivin liitteen II ja lintudirektiivin 

liitteen I mukaisia lajeja. Lisäksi Sotkavuoman alue kuuluu soidensuojeluohjelmaan. 

Finavia Oyj:llä ei ole tiedossa, että melulla olisi havaittavaa vaikutusta lentoaseman 

läheisyydessä olevaan luonnonympäristöön ja linnustoon. Lentotoimintaa 

on harjoitettu lentoasemalla 1980-luvulta lähtien. 

Linnut eivät erityisesti karkotu lentoasemien ympäristöstä. Pikemminkin 

eräät lajit esiintyvät runsaina lentoaseman avoimessa elinympäristössä. 

Ennustetilanteessa vuonna 2025 lentoliikenteen määrä kasvaa, minkä 

vuoksi riski törmätä lintuihin suurenee. Lintujen karkottaminen lentokoneiden 

operoidessa kentällä kuuluu lentoasemien rutiinitoimintoihin. 

Vaikutus maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin 

Lapin olosuhteissa suurin osa liukkaudentorjunta-aineista päätyy aurojen 

ja lumilinkojen heittämänä kiitotien vierustan nurmetetulle alueelle. Arviolta 

20 % liukkaudentorjunta-aineista kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % 

nurmialueille. 

Jäänpoistoon ja -estoon käytettävistä glykolinesteistä arviolta 80 % jää 

asematasolle ja loput kulkeutuvat koneiden mukana kiitotielle. Asematasolle 

jääneestä glykolista arviolta 20 % kulkeutuu sadevesiviemäriin ja 80 % 

lumen mukana nurmialueelle. 

Talvikaudella 2009–2010 maaperään kohdistuva happea kuluttava kuormitus 

oli yhteensä 12,4 tonnia ja pintavesiin kohdistuva kuormitus oli yhteensä 

noin 3 tonnia. 

Koska asetaatit ja formiaatit ovat nopeasti hajoavia yhdisteitä ja niiden 

haittavaikutus kestää melko lyhyen ajan, niiden vaikutuksia pinta- ja pohjaveden 

laatuun voidaan pitää vähäisinä. 

Vuoden 2025 ennustetilanteessa glykolinesteiden ja liukkaudentorjuntaaineiden 

kulutus talvikaudella olisi arviolta 2,5-kertainen viimeisten viiden 

vuoden keskiarvokulutukseen verrattuna. Ennustetilanteessa liukkaudentorjunta-aineiden 

kulutus on arviolta 40 tonnia ja glykolinesteiden kulutus 

noin 65 m 3 . Käyttömäärien perusteella laskettu hapenkulutuskuormitus olisi 

noin 52 tonnia, josta kuormitus pintavesiin olisi noin 10 tonnia. Oletuksena 

on, että liukkaudentorjunnassa käytetään kaliumformiaattia. Vaikutukset 

pinta- ja pohjavesiin eivät tule merkittävästi kasvamaan ennustetilanteessa 

viime talvien tasoon nähden. 

Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun 

ei tarkkailla Enontekiön lentoaseman ympäristössä, koska käyttömäärät 

ovat vähäisiä. 

Arviolta noin 20 % lentoasemalla käytetyistä kemikaaleista kulkeutuu hulevesien 

mukana suoalueille, ojiin ja puroihin, joista vedet kulkeutuvat pääosin 

Ingijoen kautta Muotkajärveen ja Pahkurinojan kautta Pahkuri-järveen 

ja edelleen Ounasjärveen. Lentoasema-alueelta tulevat hulevedet joko 

suodattuvat suoalueille tai laimenevat kulkeutuessaan Muotkajärveen, joten 

on oletettavaa, että vesistön happipitoisuus pysyy hyvällä tasolla ja kalatalousvaikutukset 

jäävät hyvin vähäisiksi ja ovat lähinnä teoreettisia. 

Polttonesteiden pääsyä maaperään ja vesiin on vähennetty tekemällä 

tankkauspaikoilla kauppa- ja teollisuusministeriön jakeluasemia koskevan 

päätöksen nro 415/1998 mukaiset suojaukset. Finavia Oyj:n maakaluston 

polttoaineiden jakeluasemalta tulevat vedet johdetaan hälyttimellä varuste-

21 

tun öljynerottimen kautta viemäriin, josta vedet ohjautuvat jätevedenpuhdistamon 

imeytyskenttään. Öljynerottimen hälytys ohjautuu kunnossapitoon. 

Oy Shell Ab:n lentokoneiden polttoaineen jakeluasemalta tulevat vedet 

johdetaan hälyttimellä varustetun öljynerottimien kautta sadevesiviemäriin 

ja vedet imeytetään maastoon. Öljynerottimen hälytysvalo näkyy alueella 

sijaitsevan huoltokopin seinällä. 

Lentoaseman kiitotie ja asematasoalue eivät sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. 

Lentoaseman hulevedet kulkeutuvat puroveden mukana lentoaseman 

koillispuolella sijaitsevan III-luokan pohjavesialueen kautta. Puro 

saa alkunsa kiitotien pohjoispuolella olevasta Iso Ingijärvestä. Lisäksi 

kuormitus ajoittuu lähinnä lumien sulamisvaiheeseen, jolloin ympäristöstä 

tulee paljon laimentavia sulamisvesiä. Kemikaalipitoisuus purovedessä jää 

pieneksi, eikä liukkaudentorjunnalla tai asematason toiminnalla katsota 

olevan vaikutusta Iso Ingijärven pohjavesialueen pohjaveden tilaan. Pohjavesialueella 

ei ole vedenottamoa, eikä pohjaveden laatua ole katsottu tarpeen 

seurata säännöllisesti. Lentoaseman toiminnalla ei arvioida olevan 

vaikutusta ihmisten terveyteen juomaveden pilaantumisen tai laadun huonontumisen 

kautta. 

Ilmaan joutuvien päästöjen vaikutus 

Lentoasematoiminnasta syntyvät suurimmat ilmapäästöt ovat lentoliikenteen 

päästöt, joiden aiheuttamat pitoisuudet voivat muodostua merkittäviksi 

vain lentoaseman kenttäalueella. Joissakin pitoisuuksien leviämisolosuhteissa 

lentoasema-alueella voi olla mahdollista hetkellisesti aistia kerosiinin 

makeahko tuoksu. Polttoaineen komponentit voivat olla peräisin esimerkiksi 

käynnistys- tai tyhjäkäyntipäästöistä. Pitoisuudet ovat vähäisiä, eikä niillä 

oletettavasti ole mitään vaikutuksia terveyteen. 

Ennustetun liikennemäärän kasvun ja päästöjen lisääntymisen ei arvioida 

aiheuttavan merkittävää ilmanlaadun heikkenemistä lentoasemalla tai sen 

välittömässä ympäristössä. 

Melun ja tärinän vaikutus 

Lentoasemaa käyttävät lentokoneet aiheuttavat ympäristöön melua, jonka 

syntymistä ei voida välttää. Pienitaajuinen hyvin voimakas melu (ääni) voi 

aiheuttaa kevytrakenteisten rakenteiden, esimerkiksi löyhästi puitteissaan 

kiinni olevien ikkunalasien, räminää, joka melun lisäksi saattaa herättää 

tunteen tai havainnon rakennusosan tärinästä eli mekaanisesta värähtelystä. 

Vaikutus terveyteen 

Liukkaudentorjunnalla tai asematason toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta 

Iso Ingijärven pohjavesialueen pohjaveden tilaan. Pohjavesialueella 

ei ole vedenottamoa. Lentoaseman toiminnalla ei katsota olevan vaikutusta 

ihmisten terveyteen juomaveden pilaantumisen tai laadun huonontumisen 

kautta. 

Lento- ja maaliikenteen ilmapäästöillä ei arvioida olevan vaikutusta ihmisten 

terveyteen, koska päästöt ovat lentoliikenteen laajuuden vuoksi vähäisiä.

22 

Lentoaseman läheisyydessä ei ole kouluja tai laitoksia, joiden toimintaan 

lentomelu saattaisi vaikuttaa haitallisesti. Mahdollisia yöaikaisia unihäiriöitä 

aiheuttavia siviililiikenteen operaatioita (potkuriturbiinikoneita suurempia) 

oli vuonna 2009 vuosikeskiarvona klo 22–07 alle 0,1 kappaletta yössä. 

Myös tulevaisuudessa operaatioiden arvioidaan ajoittuvan päivään ja iltaan. 

Finavia Oyj:n käsityksen mukaan näin pieni lentojen määrä ei aiheuta 

merkittäviä tai mitattavissa olevia unihäiriöitä melun piirissä asuville. 

PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMISTÄ KOSKEVAT TOIMET 

Jäänesto ja liukkaudentorjunta 

Kiitotien talvikunnossapidon vaikutuksia on vähennetty käyttämällä vähemmän 

kuormittavia sulatusaineita ja -menetelmiä, hyödyntämällä säänseurantajärjestelmiä 

ja huolehtimalla kiitoalueen nurmetuksesta. Orgaaninen 

aines maaperässä edistää merkittävästi sulatusaineita hajottavien 

bakteerien toimintaa. 

Lentoasema hyödyntää talvikunnossapidossa ulkopuolista sää- ja kelitietopalvelujärjestelmää. 

Sen avulla saadaan tietoa säätilan ja kelin kehittymisestä, 

jolloin voidaan suunnitella tarvittavat toimenpiteet ja välttää turhaa 

liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä. Merkittävä osuus liukkaudentorjunnan 

onnistumisessa ja kemikaalien käytön optimoinnissa on kokeneella henkilöstöllä. 

Lentokoneiden pintojen jäänestoon ja -poistoon käytetyn glykolin aiheuttamaa 

vesistökuormitusta on kohtuullisin kustannuksin vaikea estää, mutta 

ohjeistamalla sallitut käsittelypaikat, läjittämällä glykolipitoiset lumet ja johtamalla 

valumavedet suunnitelmallisella tavalla voidaan kuormitusta vähentää. 

Tarpeet ja mahdollisuudet vesien talteenottoon tarkastellaan lentoasemakohtaisesti. 

Glykolipitoisten vesien keräilyä ei ole järjestetty Enontekiön 

lentoasemalla, koska talvi on Lapissa kylmä ja imuauton käyttö on 

Enontekiön olosuhteissa ongelmallista. 

Ilmapäästöjen hallinta 

Lentoyhtiöiden konekalusto uusiutuu vähemmän polttoainetta kuluttaviin 

koneisiin. Teknisen kehityksen vuoksi typenoksidipäästöjen on arvioitu vähenevän, 

hiilivetypäästöjen pysyvän ennallaan ja hiilimonoksidipäästöjen 

kasvavan suhteessa kulutettuun polttoainemäärään. Finnair Oyj:n Airbuskoneisiinsa 

valitsema moottorityyppi on esimerkki vähäpäästöisestä moottoritekniikasta. 

Kaksoispolttokammiotekniikan (Dual Annular Combustor, 

DAC) ansiosta esimerkiksi typenoksidipäästöjä polttoainekiloa kohti täydellä 

teholla on Airbus 320-koneella 32 % vähemmän kuin MD-82 koneella. 

Melun hallinta 

Ilma-alusten melupäästöjä säännellään kansainvälisen siviiliilmailujärjestön 

ICAO:n normeilla tai standardeilla. Myös EU sääntelee jossain 

määrin eri meluluokkiin kuuluvien ilma-alusten käyttöä. 

ICAO antaa ilma-aluksia koskevat melunormit. Ne ovat Suomessa osa lentokelpoisuusvaatimuksia, 

ja niitä valvoo Liikenteen turvallisuusvirasto. 

Normit julkaistaan teknisesti kansainvälisen ilmailusopimuksen liitteinä niin

23 

sanotussa Annex 16 -dokumentissa. Melumääräykset eivät koske sotilasilma-aluksia. 

Melutasonormit on annettu ilma-aluksen painon ja moottoreiden lukumäärän 

funktiona erikseen lentoonlähdölle kahdessa eri tarkastelupisteessä ja 

yhdessä pisteessä lähestymiselle laskeutumista varten. Matkustajaluokan 

ilma-aluksille on määritelty meluluokat 2, 3 ja 4. Meluluokan 2 koneet on 

kielletty Euroopassa 1.4.2002 lähtien. Uusin meluluokka 4 on tullut voimaan 

vuoden 2006 alusta. Se on kolmen tarkastelupisteen yhteenlaskettujen 

vaatimusten osalta 10 EPNdB tiukempi verrattuna meluluokan 3 vaatimuksiin. 

Esimerkiksi Finnair Oyj:n käyttöönottamat uudet Airbus 320- ja 

319-koneet täyttävät meluluokan 4 vaatimukset. 

Merkittävin meluntorjuntakeino on lentoyhtiöiden siirtyminen käyttämään 

uudempaa vähämeluista konekantaa. Muilla keinoilla voidaan lähinnä hienosäätää 

melualueiden laajuutta lentoasemien lähiympäristössä. Laskeutuvan 

lentokoneen melun pienentämiseen on vain vähän käytäntöön sopivia 

keinoja. Lentoliikenteen meluntorjunnan keinoja ovat: 

– lentokoneiden moottoritekniikan ja muiden meluun vaikuttavien ominaisuuksien 

kehittäminen, 

– melun kannalta edullisten kiitoteiden käyttö, meluisimpia koneita ja 

vuorokauden aikoja koskevat rajoitukset, 

– lentoreittien ja lentomenetelmien optimointi lentoonlähdöissä sekä 

– näkölähestymisen käyttö laskeutumisissa. 

Tulevaisuudessa lentokoneiden melun vähentyminen on hitaampaa, sillä 

teknisesti tehokkaimmat keinot suihkumoottoreiden melupäästöjen pienentämiseksi 

ovat jo käytössä. Jatkossa melun väheneminen on merkittävämpää 

lentoonlähdöissä kuin laskeutumisissa. Melualueen leviämiseen lentoonlähdöissä 

voidaan vaikuttaa muuttamalla lentoreittejä tai lentomenetelmiä. 

TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU 

Käyttötarkkailu 

Finavia Oyj tarkkailee liukkaudentorjuntakemikaalien ja lentokoneiden 

jäänestoaineiden käyttömääriä, maakalustonsa polttoaineiden hankintamääriä, 

ongelmajätteiden määrää sekä matkustaja- ja operaatiomääriä, 

laskee lentoliikenteen pakokaasupäästöjä sekä seuraa energian ja veden 

kulutusta sekä tapettujen lintujen ja muiden eläinten määrää. 

Finavia Oyj hoitaa lentoasema-alueen asematasolla maaliikenteen ohjausta 

ja opastaa asematasolla liikkuvia ja pysäköiviä lentokoneita. Lähestymislennonjohto 

johtaa lähtevää konetta ja järjestää laskeutuvat koneet ilmatilassa. 

Lähilennonjohto johtaa lentoliikennettä lentoasemien lähialueilla 

ja maaliikennettä lentoaseman lentoliikennealueilla. 

Lentoaseman lennonjohto tallentaa tiedot operaatiomääristä konetyypeittäin 

henkilö- ja rahtiliikenne eriteltynä Finavia Oyj:n Cognos-järjestelmään.

Ympäristötarkkailuohjelma 

24 

Pintavesitarkkailu 

Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden vaikutuksia pintavesien laatuun 

ei tarkkailla lentoaseman ympäristössä. Liukkaudentorjunta- ja jäänpoistoaineiden 

käyttömäärät ovat vähäisiä, joten pintavesitarkkailua ei ole katsottu 

jatkossakaan tarpeelliseksi. 

Jätteet 

Lentoasemalla muodostuvien jätteiden määrää ja laatua seurataan ja jätteet 

lajitellaan laadun mukaan. Käsittely ja mahdollinen hyötykäyttö suunnitellaan 

jätejakeittain. Ongelmajätteistä huolehditaan Lapin Jätehuolto kuntayhtymän 

jätehuoltomääräysten ja ympäristöviranomaisen antamien velvoitteiden 

mukaisesti. Ongelmajätteistä pidetään kirjaa jätejakeittain. 

Päästöt ilmaan 

Finavia Oyj suorittaa vuosittain lentokoneiden päästölaskennan omasta liikennetietokannasta 

saatavien lentokoneiden laskeutumisten määrän perusteella. 

Laskentamallista saadaan lentoasemalla operoivien lentokoneiden 

hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- (CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- 

(NO X ) ja rikin oksidipäästöt (SO X ) sekä polttoaineen kulutus. 

Finavia Oyj:n mukaan ilmanlaadun tarkkailu lentoaseman läheisyydessä ei 

ole tarpeen. 

Melu 

Lentoaseman lentoliikenteen määrät ovat vähäiset, joten Finavia Oyj ei 

katso tarpeelliseksi mitata melua eikä laatia melun leviämistä koskevaa 

laskennallista selvitystä. 

Raportointi 

Finavia Oyj toimittaa konsernitasoisen ympäristöraportin vuosittain ELYkeskuksille 

ja lentoasemien lähialueiden ympäristöviranomaisille. Raportti 

sisältää myös lentoasemakohtaisia ympäristötietoja. 

Lentoasemakohtaisessa raportoinnissa Finavia Oyj toimittaa vuosittain liikennemäärätiedot 

Lapin ELY-keskukselle, Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 

ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Raportointi 

laaditaan vuosittain edellisestä vuodesta huhtikuun loppuun mennessä. 

Lentoliikennetiedot sisältävät tiedot lentoaseman kokonaisoperaatio-, laskeutumis- 

ja matkustajamääristä. 

Finavia Oyj:n vuosittaisessa päästötietoraportissa esitetään lentoasemalla 

operoivien lentokoneiden laskennalliset hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- 

(CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ) ja rikin oksidipäästöt (SO X ) sekä 

polttoaineen kulutus. Myös yhtiön omaa kalustoa varten hankitun polttoaineen 

määrä ja sen perusteella lasketut hiilimonoksidi- (CO), hiilidioksidi- 

(CO 2 ), hiilivety- (HC), typen oksidi- (NO X ), hiukkas- (PM) ja rikin oksidipäästöt 

(SO X ) raportoidaan.

25 

Onnettomuuksista ja muista poikkeuksellisista päästöjä aiheuttaneista tapahtumista 

raportoidaan Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan 

ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain. 

POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VAR AUTUMINEN 

Ympäristöriskit, onnettomuudet ja häiriötilanteet 

Ilmailumääräyksissä säädetään lentoaseman pelastussuunnitelman laatimisesta 

ja pelastustoiminnan järjestämisestä. Kiito- ja rullaustiet muodostavat 

lentoaseman liikennealueen, jonka turvallisuudesta ja liukkaudentorjunnasta 

vastaa Finavia Oyj. Se tukeutuu kenttäalueiden palo- ja pelastuspalveluissa 

Lapin pelastuslaitokseen. Lento-operaatioiden aikana Lapin 

pelastuslaitoksen henkilökunta on toimintavalmiudessa, ja hälytyksen saatuaan 

pelastusautojen on saavutettava mikä tahansa kiitotien kohta kolmessa 

minuutissa. 

Lentoaseman alueet omistaa Finavia Oyj. Finavia Oyj on vuokrannut maaalueita 

myös muille toimijoille. Vuokralainen on maanvuokrasopimuksen 

perusteella ja toiminnanharjoittajana vastuussa vuokra-aikana aiheutuneesta 

maaperän pilaantumisesta. Finavia Oyj on vastuussa hallitsemiensa 

alueiden maaperän suojelusta lentoaseman kenttäalueella. Vastuu siirtyy 

toimijalle, jos toimija rikkoo lentoaseman määräyksiä. Muilla lentoaseman 

alueilla vahingon aiheuttaja on vastuussa. 

Mahdollisten ympäristövahinkotilanteiden varalle Finavia Oyj on laatinut 

ohjeistuksen. Varastoalueensa mahdollisten öljyvahinkojen varalle ja öljyvahinkojen 

ennalta ehkäisemiseksi Oy Shell Ab on laatinut kirjalliset ohjeet. 

Riskinarviointi 

Enontekiön lentoasemalla on tehty toukokuussa 2010 ympäristöriskien kartoitus. 

Kartoituksessa tarkasteltuja toimintoja olivat polttoaineen varastointi, 

lentokoneiden tankkaus, jäänesto ja -poisto, liukkauden torjunta sekä 

maakaluston tankkaus, huolto ja korjaus. Tunnistetuista riskeistä merkittävimmät 

liittyvät kemikaalien ja polttoaineiden varastointiin ja käsittelyyn. 

Kemikaaleista ympäristölle vaarallisimpia ovat polttoaineet. 

LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY 

Lupahakemuksen täydennykset 

Hakemusta on täydennetty 5.8.2010 asianosaistiedoilla ja 23.9.2010 lisäkappaleilla. 

Lupahakemuksesta tiedottaminen 

Aluehallintovirasto on antanut hakemuksen tiedoksi kuuluttamalla aluehallintovirastossa 

suomeksi ja Enontekiön kunnassa suomeksi ja pohjoissaameksi 

4.10.–3.11.2010 ja kirjeellä asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta 

on ilmoitettu 6.10.2010 Enontekiön Sanomissa.

26 

Aluehallintovirasto on pyytänyt hakemuksesta lausunnon Lapin elinkeino-, 

liikenne- ja ympäristökeskuksen (jäljempänä ELY-keskus) Ympäristö ja 

luonnonvarat -vastuualueelta ja Elinkeino, työvoima, osaaminen ja kulttuuri 

(kalatalous) -vastuualueelta, Enontekiön kunnalta, Enontekiön kunnan ympäristönsuojelu-, 

kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaisilta, liikenne- ja 

viestintäministeriöltä sekä puolustusministeriöltä. 

Lausunnot 

1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat 

ELY-keskus on todennut, että lupahakemuksessa esitettyyn kaavoitustilanteeseen 

ei ole huomauttamista. Lentoaseman lähiympäristössä ei ole tiedossa 

olevia ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmän mukaisia uhanalaisten 

lajien esiintymiä. 

ELY-keskus ei ole pitänyt tarpeellisena erillisen lentomeluselvityksen tekemistä, 

koska lentoaseman läheisyydessä ei ole asutusta eikä muitakaan 

häiriintyviä kohteita. 

Lentoaseman toiminnalla ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia lentoaseman 

kaakkoispuolella sijaitsevan Iso Ingijärven III-luokan pohjavesialueeseen. 

Vettä pilaavien aineiden (poltto-, liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineet sekä 

muut puhdistuksiin ja huoltoihin käytettävät kemikaalit) varastoinnin, käsittelyn 

ja käytön yhteydessä tulee toteuttaa riittävät suojaustoimenpiteet 

maaperän ja vesien suojelemiseksi sekä ympäristön saastumisen estämiseksi. 

Kaikkien edellä mainittujen aineiden säiliöiden yhteydessä tulee olla 

riittävän suuret valuma-altaat tai muut toimivat suojarakenteet tarvittavine 

vuodonilmaisujärjestelmineen. 

Liikennealueiden liukkaudentorjunnassa kemikaalien käyttö tulee rajoittaa 

mahdollisimman vähäiseksi ja suosia ympäristölle vähiten haitallista formiaatin 

käyttöä. Torjunnan tulee painottua mekaanisten menetelmien käyttöön 

niin suuressa määrin kuin se vain on mahdollista ja tarkoituksenmukaista. 

Lentoaseman kunnossapitokaluston korjaus- ja huoltotyöt tulee tehdä kyseiseen 

tarkoitukseen rakennetuissa tiloissa, joissa ympäristönsuojelunäkökohdat 

on otettu riittävästi huomioon. Öljyjä ja muita kemikaaleja 

käytettäessä tulee toimintaa valvoa paikan päällä. 

Lentoaseman jätevedenpuhdistamoiden käyttöä ja toimintaa tulee tarkkailla 

erityisesti sesonkiaikoina. 

2. Enontekiön kunta ja ympäristönsuojeluviranomainen 

Enontekiön kunta on vaatinut, että mikäli lentotoiminta alueella lisääntyy 

vuositasolla merkittävästi, lupamääräykset tulee tarkistaa heti. 

3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto 

Terveydensuojeluviranomainen on todennut, että Enontekiön lentoaseman 

vedenhankintaa koskevat tiedot ovat suppeat. 

Ympäristölupaan tulee sisällyttää pohjavesien tarkkailuohjelma. Muilta osin 

hakemuksesta ei ole ollut huomautettavaa.

4. Liikenne- ja viestintäministeriö 

27 

5. Puolustusministeriö 

Liikenne- ja viestintäministeriö on puoltanut ympäristöluvan myöntämistä. 

Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole pysyvää asutusta, ja lentoasemalta 

on matkaa Hetan taajamaan noin 6,5 kilometriä. Vaikka lentoasema 

on tällä hetkellä käytössä vain kausittain ja lentoaseman vaikutusalueella 

pysyvästi asuvien määrä ei ole suuri, lentoyhteydellä on merkitystä alueen 

liikennejärjestelmässä ja elinkeinotoiminnassa. Lentoaseman tarjoamat 

lentoyhteydet ovat merkittäviä kotimaan liikenteessä. Lisäksi lentoasemalla 

on turismin ja kansainvälisen matkailun kannalta merkitystä. 

Puolustusministeriö on todennut, että Enontekiön lentoasema ei ole keskeisiä 

sotilasilmailun keskuksia, mutta lentoaseman käyttö on sotilasilmailun 

kannalta perusteltua. Lapin Lennostolla ja Utin helikopteripataljoonalla 

on alueella satunnaista toimintaa. Puolustusvoimien toiminta lentokenttäalueella 

on niin vähäistä, ettei ympäristövaikutuksia ole tarpeen rajoittaa 

sotilasilmailua koskevilla määräyksillä. Hakemuksessa esitetty vuosi 2009 

on ollut sotilasilmailun osalta poikkeuksellisen vilkas. Melun kannalta merkittävimpiä 

hävittäjäoperaatioita on kuitenkin vain kaksi kappaletta. 

Mikäli viranomainen kuitenkin katsoo sotilasilmailun määräysten antamisen 

välttämättömäksi tai lentoaseman toimintaa yleisesti koskevat määräykset 

muodostuisivat niin ankariksi, että ne vaarantaisivat puolustusvoimien toiminnan 

lentoasemalla, tarvittavin osin tulisi soveltaa ympäristönsuojeluasetuksen 

4b §:ää. 

Hakijan kuuleminen ja vastine 

Finavia Oyj on 24.11.2010 aluehallintovirastoon toimittamassaan vastineessa 

esittänyt lausunnoista seuraavaa: 

1. Lapin ELY-keskus 

Finavia Oyj on todennut, että lentoasemalla urean käyttöä liukkaudentorjuntaan 

on pyritty minimoimaan talvikaudesta 2000–2001 alkaen. Urean 

rinnalla liukkaudentorjuntaan on käytetty formiaattia ja asetaattia vuodesta 

2001 lähtien ja urean käyttö on loppunut vuonna 2008. Viime vuodet käytössä 

on ollut pääasiassa nestemäinen formiaatti. Eroa asetaattien ja formiaattien 

ympäristöön vaikuttavissa ominaisuuksissa on jonkin verran. Yhtiö 

on katsonut, ettei ympäristövaikutusten osalta ole perusteltua rajoittaa 

liukkaudentorjunta-aineiden käyttöä pelkästään formiaattiin, vaan myös 

asetaattien käyttö on sallittava. Ympäristöluvassa ei tule antaa määräystä, 

jolla rajoitetaan liukkaudentorjunnassa käytettävä kemikaali yhteen aineeseen. 

3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä ympäristöterveydenhuolto 

Finavia Oyj on todennut, että alueen pohjavesien tarkkailulle ei ole tarvetta 

nykytilanteessa. Lentoaseman läheisyydessä sijaitseva pohjavesialue on 

luokiteltu luokkaan III eli muu pohjavesialue. Pohjavesialueella ei ole vedenottamoa. 

Pohjaveden arvioidaan purkautuvan pohjavesialueen lounaisja 

etelärajalla kulkevaan Ingijokeen. Lentoaseman toiminnalla ei ole odotettavissa 

haitallisia vaikutuksia pohjavesialueeseen.

28 

Lentoaseman talousvesi saadaan kahdesta porakaivosta, joiden veden 

laadussa ei ole havaittu lentoasemalla käytettävien kemikaalien vaikutusta. 

Finavia Oyj laatii porakaivoille talousveden valvontatutkimusohjelman ja 

toimittaa sen Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöterveydenhuoltoon 

tarkastettavaksi 28.2.2011 mennessä. 

Muut lausunnot 

Finavia Oyj:llä ei ole ollut muista lausunnoista huomautettavaa. 

A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U 

Aluehallintovirasto myöntää Finavia Oyj:lle ympäristöluvan Enontekiön 

kunnassa sijaitsevan Enontekiön lentoaseman toimintaan. Luvanvaraisella 

toiminnalla tarkoitetaan lentoasemaa ja sen aputoimintoja (maaliikenteen 

jakeluasema), lentotoimintaa lentoasemalla ja lähialueella (CTR-alue), ilma-aluksia 

palvelevia käyttöhuoltotoimintoja asematasoalueilla sekä ilmavoimien 

satunnaista helikoptereiden ja muun lentokaluston harjoitus- ja 

lentotoimintaa. 

LUPAMÄÄRÄYKSET 

Päästöt vesiin ja maaperään 

1. Lentoaseman kenttäalueelta ja asema-alueelta tulevat hulevedet saadaan 

johtaa viidestä pisteestä seuraavasti ottaen huomioon määräykset 

2–3: 

 

 

 

 

kiitotien länsipuolella olevaan Ingijokeen, joka laskee Muotkajärven 

Inginperään, 

kiitotien länsipuolella olevaan ojaan, joka laskee suoalueen kautta 

Pikku Ingijärveen, 

kiitotien itäpuolella olevaan Ingijokeen, joka laskee Muotkajärven 

Inginperään ja 

kiitotien pohjoisosan itäpuolella oleviin ojiin, jotka laskevat Pahkurinvuoma-nimiselle 

suoalueelle. 

Hulevesistä ympäristöön kohdistuvan kuormituksen pienentämistä koskeva 

teknistaloudellinen selvitys on liitettävä tämän päätöksen lupamääräysten 

tarkistamista koskevaan hakemukseen. 

2. Luvan saajan on 31.1.2012 mennessä toimitettava Lapin ELYkeskukselle 

glykolipäästöjen hallintasuunnitelma, jossa esitetään Enontekiön 

lentoaseman olosuhteissa ympäristön kannalta parhaan käytännön 

mukaiset menetelmät ja toimenpiteet glykolipäästöjen tai niiden vaikutusten 

minimoimiseksi. Suunnitelman mukaiset menetelmät ja toimenpiteet on 

otettava käyttöön talvikaudella 2011–2012. Käytetyn glykolin määristä ja 

glykolipäästöjen hallintasuunnitelman käytännön toteuttamisesta on raportoitava 

vuosittain vuosiraportin yhteydessä. 

Asematasoalueen glykolipitoiset lumet ja sohjot on läjitettävä viimeistään 

syksystä 2012 alkaen asematason koillislaitaan, josta vedet valuvat Pahkurinvuoman 

suoalueelle.

29 

3. Liukkaudentorjunnassa on käytettävä ensisijaisesti mahdollisuuksien 

mukaan mekaanisia keinoja, kuten aurausta ja harjausta. 

Mikäli mekaaniset keinot eivät ole riittäviä, liukkaudentorjuntaan on käytettävä 

kulloinkin markkinoilla olevia ympäristölle mahdollisimman vähän haittaa 

tai pilaantumisen vaaraa aiheuttavia kemikaaleja. Kenttäalueella liukkaudentorjunnassa 

käytettävien kemikaalien valinta ja käyttö lentoturvallisuus 

ja sääolosuhteet huomioon ottaen sekä kenttäalueelta tulevien hulevesien 

käsittely on järjestettävä siten, että liukkaudentorjunta-aineiden aiheuttama 

ravinne- ja happea kuluttava kuormitus vesiin ei olennaisesti lisäänny 

nykyisestä. Liukkaudentorjunnassa ei saa kuitenkaan käyttää ureaa 

tai muita siihen pohjautuvia kemikaaleja. 

Luvan saajan on seurattava markkinoille tulevia liukkaudentorjuntaan käytettäviä 

uusia kemikaaleja. Uudet ympäristölle haitattomammat kemikaalit 

tulee ottaa käyttöön, jos se on lentoturvallisuus ja kohtuullisuus huomioon 

ottaen mahdollista. 

4. Lentoasemalla syntyvät jätevedet on käsiteltävä vähintään nykyisen tasoisilla 

puhdistamoilla ennen niiden johtamista ympäristöön. Sakokaivojen 

liete on poistettava riittävän usein, ja imeytyskenttiä on huollettava säännöllisesti. 

Puhdistamosta vastaavan hoitajan yhteystiedot on ilmoitettava Lapin ELYkeskukselle. 

Toiminnassa muodostuvat talousjätevedet on käsiteltävä 1.1.2014 lähtien 

talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla 

alueilla annetun valtioneuvoston asetuksen nro 542/2003 mukaisesti. 

5. Maakaluston polttonesteiden tankkauspaikalta tulevat hulevedet ja kunnossapitoyksikön 

huoltohallin vedet on johdettava öljynerottimien kautta. 

Öljynerottimet on varustettava jatkuvatoimisilla hälyttimillä. Hälytykset on 

ohjattava paikkaan, jossa ne voidaan välittömästi havaita. Sulkumekanismin 

käyttöön on oltava esteetön pääsy. 

Öljynerotuskaivo on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisesti, kuitenkin 

vähintään kerran vuodessa. Öljynerottimen hälyttimen toimivuus on testattava 

vähintään kaksi kertaa vuodessa. 

Huoltohallin öljynerottimen, josta poistuvat vedet johdetaan lentoaseman 

jätevedenpuhdistamoon, on viimeistään 1.1.2020 mennessä oltava standardin 

SFS-EN-858-1 mukainen I luokan öljynerotin, josta poistuvan veden 

hiilivetypitoisuus on alle 5 mg/l. 

Melu 

6. Enontekiön lentoaseman ilmailuliikenne on järjestettävä siten, että siitä 

aiheutuva lentomelu ehkäistään asuin- ja loma-asutusalueilla mahdollisimman 

tehokkaasti. 

Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 

7. Lentoaseman toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman 

vähän. Jätteet on ensisijaisesti hyödynnettävä aineena ja toissijaisesti 

energian tuotannossa. Toiminnassa muodostuvat jätteet, joiden 

käsittelystä ei ole erikseen määrätty, on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan

30 

erillään siten, että jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia ei jätteitä sekoittamalla 

heikennetä. Jätteet on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä 

ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen 

vaaraa. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi 

ja muut jätteet loppusijoitettavaksi laitokseen, käyttökohteeseen tai 

kaatopaikalle, jonka ympäristöluvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on 

hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely. 

Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi 

toimijoille, joilla on lupa kyseisten jätteiden vastaanottoon. Luovutettaessa 

ongelmajätteet ne on pakattava tiiviiseen ja jätteen vaaraominaisuuksilla 

merkittyyn pakkaukseen. Ongelmajätteiden siirrosta on laadittava siirtoasiakirja, 

josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen nro 659/1996 mukaiset 

tiedot ongelmajätteistä. 

Lentoasemalle EU:n ulkopuolelta tulevan ruokajätteen varastoinnissa ja 

käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta 

(EY) N:o 1774/2002. 

Polttoaineet, kemikaalit ja varastointi 

8. Lentoaseman työkoneissa ja varavoimalaitoksessa käytettävän kevyen 

polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. 

9. Polttoaineet, kemikaalit ja jätteet on varastoitava ja niitä on käsiteltävä 

lentoasemalla siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, 

hajuhaittaa tai maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen 

vaaraa tai muutakaan haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaine- 

ja kemikaalisäiliöiden yhteydessä on oltava riittävän suuret valumaaltaat 

tai muut toimivat suojarakenteet tarvittavine vuodonilmaisujärjestelmin. 

Nykyinen jäteöljysäiliö on 30.9.2013 mennessä sijoitettava sisätilaan tiiviille 

betonialustalle paikkaan, josta mahdolliset vuodot kulkeutuvat öljynerottimen 

kautta ennen viemäriverkostoon joutumista, tai tilaan, josta ei ole viemäröintiä 

tai viemäri on suljettu esimerkiksi tiiviillä kannella. Muussa tapauksessa 

nykyinen ulkotiloissa oleva jäteöljysäiliö on korvattava kaksoisvaippasäiliöllä. 

10. Polttoaineiden varasto-, tankkaus- ja käsittelyalueilla sekä jäänestoon 

ja jäänpoistoon tarkoitetuissa glykolipitoisten kemikaalien käyttöpaikoissa 

on oltava tiivis alusta. Päällysteen kunto on tarkastettava säännöllisesti ja 

mahdolliset vauriot on korjattava viipymättä. Tehdyt toimenpiteet on kirjattava 

määräyksessä 17 tarkoitettuun kirjanpitoon. 

Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 

11. Häiriötilanteista ja muista poikkeuksellisista tilanteista, vahingoista ja 

onnettomuuksista, joista saattaa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle 

tai terveydelle tai joissa kemikaaleja, öljyjä tai muita aineita pääsee vuotamaan 

maaperään, pohja- tai pintavesiin tai viemäriin, on ilmoitettava viipymättä 

Lapin ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 

Merkittävistä päästöistä on ilmoitettava myös Lapin pelastuslaitokselle. 

12. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle luvan saajalla on oltava riittävä 

määrä imeytysmateriaalia ja muuta torjuntakalustoa aina helposti saa-

31 

tavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, öljyt ja muut aineet on 

kerättävä välittömästi talteen ja toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. 

13. Riskinhallintasuunnitelma on kokonaisuutena pidettävä ajan tasalla ja 

siinä on oltava myös viranomaisten yhteystiedot. Todetuista riskeistä, toimenpiteistä 

niiden poistamiseksi ja riskinhallintasuunnitelman muutoksista 

on raportoitava Lapin ELY-keskukselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä 

muun vuosiraportoinnin yhteydessä. 

Tarkkailu ja raportointi 

Käyttö- ja päästötarkkailu 

14. Enontekiön lentoaseman käyttötarkkailu on tehtävä edellä tämän päätöksen 

sivulta 23 alkaen kohdan "Käyttötarkkailu" mukaisesti. 

Puhdistamoilta lähtevän veden laatua on tarkkailtava kolmen vuoden välein 

kaksi kertaa vuodessa Lapin ELY-keskuksen kanssa sovittuina ajankohtina. 

Näytteistä on analysoitava ainakin BOD 7 , kiintoaine, kokonaisfosfori, 

kokonaistyppi ja ammoniumtyppi. 

Käyttö- ja päästötarkkailuohjelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa Lapin 

ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla siten, että muutokset eivät heikennä 

tulosten luotettavuutta ja tarkkailun kattavuutta tai lupamääräysten valvottavuutta. 

Ympäristövaikutusten tarkkailu 

15. Lentoasemalla muodostuvien hulevesien laatua ja niiden vaikutusta 

pintavesiin on tarkkailtava Ingijokeen laskevista kahdesta huleveden purkupisteestä 

ja maantien 958 Ingijoen ylittävän sillan kohdalta Ingijoesta. 

Näytteet otetaan kolmen vuoden välein kaksi kertaa vuodessa sulamisvesien 

aikaan ja/tai lokakuussa. Näytteistä määritetään lämpötila, happipitoisuus, 

sähkönjohtavuus, alkaliteetti, pH, kemiallinen hapenkulutus 

COD Mn , kokonaisfosfori, kokonaistyppi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä 

TOC ja biologinen hapenkulutus. Lapin ELY-keskus voi tarvittaessa tarkentaa 

tarkkailusuunnitelmaa. 

Pintavesitarkkailun tulokset on toimitettava heti niiden valmistuttua Lapin 

ELY-keskukselle ja Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 

hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan sähköisiä menetelmiä. 

Mittausten laadunvarmennus 

16. Kaikki mittaukset, näytteidenotto ja analysointi on suoritettava CEN-, 

ISO-, SFS- tai vastaavan tasoisen kansallisen tai kansainvälisen yleisesti 

käytössä olevan standardin mukaisesti. Mikäli käytössä ei ole standardia, 

on käytettävä Lapin ELY-keskuksen hyväksymiä menetelmiä. 

Kirjanpito ja raportointi 

17. Finavia Oyj:n on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava 

Lapin ELY-keskukselle Enontekiön kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle 

edellistä vuotta koskeva raportti, josta käyvät ilmi ainakin seuraavat 

Enontekiön lentoaseman toimintaa koskevat tiedot:

- Lentoaseman vuosittainen matkustajamäärä. 

- Ilma-alusten kuukausittaiset laskeutumismäärät (reittiliikenne, tilausliikenne, 

yleisilmailu, sotilasilmailu). 

- Ilma-alusten kuukausittainen konetyyppijakauma. 

- Ilma-alusten liikenteen vuorokausijakauma (päivä, ilta, yö). 

- Liukkaudentorjunta-aineiden kuukausittaiset käyttömäärät. 

- Ilma-alusten jäänestoaineiden kuukausittaiset käyttömäärät. 

- Luvan saajan maakaluston polttoaineen laatu- ja kulutustiedot sekä 

niistä aiheutuneet laskennalliset päästöt ilmaan (NO x , SO 2 , 

CO 2 , CO, H x C y , hiukkaset, t/a). 

- Ilma-alusten vuosittaiset polttoaineen kulutustiedot ja laskennalliset 

vuosittaiset LTO-syklin aikaiset päästöt ilmaan (NO x , SO 2 , CO 2 , 

CO, H x C y , t/a). 

- Liukkaudentorjunta- ja jäänestoaineista aiheutuneet teoreettiset 

päästöt vesiin (kokonaistyppi, BOD 7 , COD Cr , kg/a) ja propyleeniglykolin 

talteenottoaste laskentaperusteineen. 

- Lentoaseman toiminnasta muodostuneet hyötykäyttöön tai kaatopaikalle 

toimitetut jätteet ja ongelmajätteet, niiden alkuperä, laatu, 

määrä ja varastointi sekä edelleen toimittaminen (toimituskohteet, 

kuljettajat, kuljetusajankohdat). 

- Jätevedenpuhdistamon tarkkailu. 

- Päästö- ja vaikutustarkkailutiedot. 

Vuosiraportissa on lisäksi esitettävä tiedot ympäristönsuojelun kannalta 

merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio 

päästöistä vesiin tai maaperään sekä niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut 

toimenpiteet). 

18. Lentoaseman toiminnasta on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava 

muun muassa edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot, 

esimerkiksi tiedot poikkeuksellisista tilanteista, öljynerotuskaivojen tarkkailusta 

ja tyhjennyksestä, polttonesteiden varaston polttoaineiden käytön 

seurannasta ja muut vastaavat tiedot. Kirjanpito on tarvittaessa esitettävä 

ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 

32 

Toiminnan lopettaminen 

19. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta 

ennen toiminnan lopettamista, esitettävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle 

suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa 

koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. 

RATKAISUN PERUSTELUT 

Luvan myöntämisen edellytykset 

Lupaharkinta on perustunut hakemuksessa esitettyyn toiminnan laajuuteen 

ja esitettyyn arvioon toiminnan nähtävissä olevasta muutoksesta lupamääräysten 

voimassaoloaikana. Hakemuksessa, lausunnoissa ja hakijan vastineessa 

on esitetty lupa-asian ratkaisemisen kannalta riittävät tiedot. 

Ympäristölupa käsittää hakemuksen mukaisen lentoaseman toiminnan, johon 

kuuluvat lentoaseman kenttäalueen liikenne (ilma-alukset ja maaliikenne) 

ja niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset lentoaseman välittömässä 

läheisyydessä, asematason, rullausteiden ja kiitotien kunnossapito,

33 

kunnossapitokaluston käyttö- ja huoltotoiminta, ilma-alusten jäänesto- ja 

jäänpoistokäsittely, kenttäalueiden palo- ja pelastuspalvelut, Finavia Oyj:n 

käyttämien kemikaalien ja polttoaineiden varastointi ja käyttö, Finavia Oyj:n 

tilojen energiankulutus ja vedenhankinta, päästöt vesistöön ja toiminnassa 

syntyvät jätteet. Lentoliikenne lentoaseman lähialueen (control zone, CTR) 

ulkopuolella ei kuulu lentoaseman ympäristölupaan. Edellä esitetyn mukaisesti 

tämä lupapäätös ei koske muun muassa seuraavia toimintoja: 

- kaupallisten lentoyhtiöiden muu kuin lentotoiminta lentoasemalla, 

- lentokoneiden satunnainen huoltoja korjaustoiminta sekä niihin liittyvät 

hallitilat, 

- muiden toiminnanharjoittajien toiminta lentoasemalla, 

- Tiehallinnon hallinnoimat lentoasemien tieyhteydet päätieverkkoon, 

- Oy Shell Ab Ilmailun teollisen polttoaineen varastointi ja tankkaustoiminta, 

- Puolustusvoimien asematason ulkopuolella tapahtuvat toiminnot, kuten 

kemikaalien ja polttoaineiden varastointi, toiminta puolustusvoimien rakennusten 

sisällä tai muu sotilaallinen toiminta. 

Lentotoiminta on jatkunut Enontekiön lentoasemalla noin 30 vuotta. Nykyisin 

lentoasema on Suomen seitsemänneksi pienin. Matkailun kausivaihteluista 

johtuen vilkkaimmat lentotoiminnan ajankohdat ajoittuvat talvikaudelle 

joulu–huhtikuulle. Vuonna 2009 liikenneilmailun operaatioita oli 146 ja 

yleisilmailun operaatioita 26. Sotilasliikenteen osalta vuosi 2009 oli poikkeus, 

238 operaatiota, kun vuonna 2004 operaatioiden määrä oli 30 ja vuosina 

2005–2008 vain 0–2. 

Siviililiikenteen operaatiomäärät ovat vähäiset ja ne sijoittuvat talvikauteen 

pääosin päivä- ja ilta-aikaan. Lisäksi sotilasliikenteen operaatiomäärät ovat 

vähäisiä ja vaihtelevat vuosittain. Lähimmät lentoaseman läheisyydessä 

olevat lomarakentamiseen kaavoitetut alueet sijaitsevat noin 1,5 kilometrin 

etäisyydellä ja Hetan taajama noin 6,5 kilometrin etäisyydellä. Toiminnan 

laajuus ja lupamääräykset huomioiden toiminnasta ei melun vuoksi aiheudu 

sellaista terveyshaittaa, kohtuutonta rasitusta tai merkittävää pilaantumista, 

etteivät luvan myöntämisen edellytykset täyttyisi. 

Toiminnassa käytetään lentoaseman koko huomioon ottaen ympäristön 

kannalta parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja parhaita käytäntöjä. 

Vuoteen 2015 hyväksytyn Kemijoen vesienhoitosuunnitelman mukaan 

Muotkajärveä ei ole luokiteltu. Muotkajärven pinta-ala on 421 hehtaaria, 

keskisyvyys 3,58 metriä ja se kuuluu tyypiltään pieniin humusjärviin. Vuosien 

2006–2007 vedenlaatuhavaintojen (kokonaisravinteet, klorofylli-a) 

mukaan järvi on erinomaisessa tilassa. Aluehallintovirasto arvioi, että 

Enontekiön lentoaseman toiminta ei heikennä Muotkajärven tämänhetkistä 

tilaa. 

Enontekiön lentoaseman toiminnasta ei aiheudu tämän päätöksen mukaisesti 

toimittaessa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista 

tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten 

luonnonolosuhteiden huonontumista, naapuruussuhteista annetun lain tarkoittamaa 

kohtuutonta rasitusta eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta 

tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. 

Toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla 

annettujen asetusten vaatimukset.

Lupamääräysten perustelut 

34 

1. Lentoaseman alueelta tulevien hulevesien johtamista koskeva määräys 

on hakemuksessa esitetyn mukainen, mutta sitä on tarkennettu karttatarkastelun 

perusteella. 

2. Jäänestossa ja -poistossa käytettävän propyleeniglykolin tehdasliuoksen 

käyttömäärät Enontekiön lentoasemalla ovat olleet melko pienet, 20 m 3 

kautena 2009–2010. Vuoden 2025 ennustetilanteessa käyttömäärä olisi 

noin 65 m 3 . On mahdollista, että propyleeniglykolia, sen hajoamistuotteina 

syntyneitä muita hiilivetyjä tai käyttöliuoksessa lisäaineina olevia ympäristölle 

vaarallisia aineita kertyisi maaperään asfaltoidun alueen ulkopuolelle. 

Tämän takia on määrätty läjittämään glykolipitoiset lumet ja sohjot asematason 

koillislaitaan, josta ne sulaessaan ohjautuvat suoalueelle eivätkä 

vaaranna pohjaveden laatua. 

3. Määräys mekaanisen liukkaudentorjunnan ensisijaisuudesta on tarpeen, 

jotta lentoaseman ympäristön vesistöjä tai pohjavesiä ei kuormitettaisi tarpeettomasti. 

Toiminnanharjoittajan on voitava valita käytettävät liukkaudentorjuntamenetelmät 

ja -aineet lentoaseman palvelutason ja hyvän lentoturvallisuuden 

mukaisesti. Käytettävät aineet ja käyttömäärät riippuvat muun muassa lentoliikenteen 

määrästä ja lentoasemaa käyttävistä ilma-aluksista, lentoliikenteessä 

tapahtuvista muutoksista ja sääolosuhteista. 

Määräyksen mukaan liukkaudentorjuntakemikaalien valinnassa on pyrittävä 

aina käyttämään ensisijaisesti ympäristöä vähiten kuormittavia kemikaaleja. 

Runsaasti typpeä sisältävien kemikaalien, kuten urean käytöstä, on 

aiemmin aiheutunut voimakasta typpikuormitusta aseman lähialueen ojiin, 

vesistöihin ja maaperään. Markkinoilla on saatavilla ureaa korvaavia kemikaaleja, 

jotka ovat yleisesti käytössä lentoasemilla. Näin ollen urean käyttö 

Enontekiön lentoasemalla on kielletty. 

Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä markkinoilla olevista kemikaaleista 

ja otettava käyttöön parhaat tuotteet ympäristön kannalta parhaan käytännön 

mukaisesti, jotta kemikaalien käytössä voidaan minimoida ympäristöhaitat. 

4. Jäteveden käsittely biologis-kemiallisilla pienpuhdistamoilla ja imeytyskentillä 

sekä niiden säännöllinen huolto on tässä tapauksessa parasta 

mahdollista tekniikkaa. 

Määräys jätevedenpuhdistamojen hoitajasta on tarpeen, koska puhdistamojen 

huolellisella ja asiantuntevalla hoidolla voidaan ehkäistä ympäristön 

pilaantumista ja sen vaaraa. 

Kyseessä on asukasvastineluvultaan alle sadan henkilön jätevesien käsittely, 

joka ei edellytä ympäristölupaa. Koska jätevesien käsittely ei edellytä 

ympäristölupaa, toimintaa koskee valtioneuvoston asetus talousjätevesien 

käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla 

(542/2003), jossa on annettu jätevesien yleiset käsittelyvaatimukset. Ne on 

annettu lupamääräyksenä asetuksen mukainen siirtymäaika huomioon ottaen.

35 

5. Polttonesteiden jakeluasemalle tehdyt suojaustoimet täyttävät pääosin 

valtioneuvoston asetuksen nro 444/2010 vaatimukset. 

Polttonesteiden jakeluaseman ja huoltohallin hulevesiä koskeva määräys 

on tarpeen maaperän ja vesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Öljynerottimet 

ja niistä saatavat hälytykset ovat tarpeen, jotta toiminnassa voidaan 

puuttua poikkeuksellisiin tilanteisiin riittävän ajoissa. Huoltohallin vedet 

johdetaan nykyisin II luokan öljynerotuskaivon kautta lentoaseman jätevedenpuhdistamoon. 

Aluehallintovirasto on katsonut, ettei ölljynerotin ole hiilivetyjen 

erotustarkkuudeltaan riittävä, joten öljynerotuskaivo on uusittava. 

Erottimen uusimiselle annettu aika on kohtuullinen. 

6. Lentoaseman toiminnasta aiheutuvaa melua on pyrittävä ehkäisemään 

parhaan käyttökelpoisen tekniikan ja ympäristön kannalta parhaan käytännön 

mukaisesti. 

7. Jätelain 6 §:n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista 

ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna 

muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään 

jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Jätehuolto 

on järjestettävä muun muassa siten, että jätteistä ei aiheudu vaaraa 

tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään 

jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle 

tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi taikka jätehuollon 

asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti 

ja taloudellisesti mahdollista. 

Jätelain 3 §:n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen 

tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa 

terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt, öljyiset jätteet ja loisteputket 

ovat jäteasetuksen 3a §:n mukaisesti ympäristöministeriön asetuksen 

(1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta 

tarkoittamia ongelmajätteitä, joiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen 

edellyttää käsittelyä laitoksessa, jonka ympäristönsuojelulain 

mukaisessa luvassa tai vastaavassa päätöksessä tällaisen jätteen käsittely 

on hyväksytty. Valtioneuvoston öljyjätehuollosta antaman päätöksen 

(101/1997) 2 §:n mukaan öljyjäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti 

mahdollista ja siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna 

muulla tavalla järjestettyyn öljyjätehuoltoon. Öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään 

ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. 

Jätelain 6 §:n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja vastaavat, että 

ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Siirtoasiakirjamenettelyn 

avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen 

hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. 

8. Raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän 

kaasuöljyn rikkipitoisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen 

(689/2006) 4 §:n mukaan Suomessa käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus 

saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Määräys on annettu mainitun 

asetuksen soveltamiseksi. 

9. ja 10. Polttoaineiden, kemikaalien ja jätteiden joutuminen maaperään ja 

mahdollisesti edelleen pinta- tai pohjaveteen voi aiheuttaa maaperän tai 

pinta- ja pohjavesien pilaantumista ja sitä kautta haittaa tai vaaraa ympäristölle. 

Varastoinnissa ja käsittelyssä tulee kiinnittää huomiota tiiviisiin suojarakenteisiin 

ja viemäröintien suojaukseen, jotta mahdollisten häiriötilanteidenkin 

aikana suoja-altaisiin, lattialle tai muulle alustalle päässeet vuodot 

voidaan kerätä talteen ja käsitellä hallitusti.

36 

11. Häiriötilanteita koskeva määräys on tarpeen ympäristön pilaantumisen 

ehkäisemiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. Valvontaviranomainen voi ilmoituksen 

saatuaan antaa tarpeellisia määräyksiä muun muassa ympäristön 

pilaantumisen ehkäisemisestä, tarkkailusta ja tiedottamisesta. 

12. Määräys on tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja maaperän ja pohjaveden 

pilaantumisen ehkäisemiseksi poikkeuksellisissa tilanteissa. 

13. Ympäristöriskejä ja riskinhallintasuunnitelmaa koskeva määräys perustuu 

ympäristönsuojelulain 5 §:ään, jonka mukaan toiminnanharjoittajan on 

muun muassa oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista 

ja -riskeistä. 

14. ja 15. Ympäristönsuojelulain 5 §:n mukaan toiminnanharjoittajan tulee 

olla riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista. Lentoasemalla 

varastoidaan ja käsitellään vuosittain polttoaineita ja pilaantumisen vaaraa 

aiheuttavia aineita, joten ympäristöluvassa on määrätty pintavesien tarkkailu. 

Pohjaveden tarkkailulle ei ole tarvetta, koska glykolipitoiset lumet ja 

sohjot on määrätty läjittämään asematason koillispuolelle, josta vedet eivät 

ohjaudu pohjavesialueelle päin. 

16. Ympäristönsuojelulain 108 §:n mukaan muun muassa kaikki mittaukset 

ja selvitykset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin 

menetelmin. 

17. ja 18. Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan 

ja tarkkailun toteuttamiseksi. Enontekiön lentoasemaa koskeva 

vuosiraportointi voidaan tehdä myös tarvittavilta osin osana Finavia Oyj:n 

Suomen lentoasemia koskevaa yhteistä ympäristöraportointia. 

19. Määräyksellä varmistetaan, että toiminnan päätyttyä ryhdytään tarvittaviin 

toimiin ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja asianmukaisen jätehuollon 

toteuttamiseksi. Ympäristönsuojelulain 43 §:n mukaan luvassa 

on annettava määräykset toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista. 

VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 

1. Lapin ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat 

Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista 

ilmenevästi. 

2. Enontekiön kunta ja ympäristönsuojeluviranomainen 

Mikäli lentotoiminta alueella lisääntyy vuositasolla merkittävästi, lupamääräyksiä 

voidaan muuttaa ympäristönsuojelulain 58 §:n mukaan luvanhaltijan, 

valvontaviranomaisen, yleistä etua valvovan viranomaisen tai haitankärsijän 

hakemuksesta. 

3. Muonion-Enontekiön kansanterveystyön kuntayhtymä, ympäristöterveydenhuolto 

Vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ja niiden perusteluista 

ilmenevästi. Pohjaveden tarkkailu ei ole tarpeen, koska glykolipitoiset vedet 

on määrätty johtamaan suoalueelle poispäin pohjavesialueesta. Lisäksi 

jätevedenpuhdistamon imeytyskenttä on paikassa, josta vedet johtuvat Ingijokeen.

LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN 

37 

Päätöksen voimassaolo 

Tämä lupa on voimassa toistaiseksi. 

Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava ympäristölupa. 

Lupamääräysten tarkistaminen 

Luvan saajan on toimitettava lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten 

tarkistamiseksi 30.4.2025 mennessä. 

Hakemuksessa on esitettävä soveltuvin osin ympäristönsuojeluasetuksen 

9–13 §:ssä mainitut selvitykset. 

Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen 

Jos asetuksella annetaan tämän luvan määräyksiä ankarampia säännöksiä 

tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, 

asetusta on luvan estämättä noudatettava ympäristönsuojelulain 

56 §:n nojalla. 

PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 

Päätös on täytäntöönpanokelpoinen sen saatua lainvoiman. 

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET 

Ympäristönsuojelulaki 41 §, 42 § 1 momentti, 43 § 1 ja 3 momentti, 45 § 1 

momentti, 46 § 1 ja 4 momentti, 52 § 3 momentti, 55 § 2 momentti, 62 §, 

90 § ja 108 § 

Jätelaki 4 §, 6 §, 7 §, 15 §, 19 § ja 51 § 2 ja 3 momentti 

Jäteasetus 5 § ja 6 § 

Laki eräistä naapuruussuhteista 17 § 

Valtioneuvoston asetus (689/2006) raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn 

ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta 

Valtioneuvoston päätös (659/1996) ongelmajätteistä annettavista tiedoista 

sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä 

Ympäristöministeriön asetus (1129/2001) yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden 

luettelosta 

Valtioneuvoston asetus (444/2010) polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista

KÄSITTELYMAKSU 

38 

Ratkaisu 

Lupa-asian käsittelymaksu on 23 676,60 euroa. Lasku lähetetään erikseen 

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. 

Perustelut 

Ympäristöministeriön asetuksen (1145/2009) maksutaulukon mukaan lentoaseman 

ympäristölupahakemuksen käsittelystä perittävän maksun suuruus 

on 23 500 euroa. 

Maakaluston polttonesteiden jakelutoiminnan (10 m 3 kevyttä polttoöljyä ja 

10 m 3 dieselöljyä) maksu määräytyy Enontekiön kunnan kunnanvaltuuston 

11.12.2008 hyväksymän taksan mukaisesti. Kyseisen taksan mukaan ympäristöluvan 

käsittelystä peritään 353,25 euroa. Koska lentoaseman maakaluston 

polttonesteiden jakelutoiminta ja varastointi ovat osa lentoasemalla 

olevien luvanvaraisten toimintojen teknistä ja toiminnallista kokonaisuutta, 

asetuksen nro 1145/2009 mukaan lentoaseman lupamaksuun lisätään 

toiminnon osalta 50 % Enontekiön kunnan maksutaksan mukaisesta maksusta 

eli 176,60 euroa. 

Lupa-asian käsittelymaksu on siten 23 676,60 euroa. 

Oikeusohje 

Valtioneuvoston asetus aluehallintoviraston maksuista (1145/2009)

39 

MUUTOKSENHAKU 

Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. 

Paavo Liimatta 

Sami Koivula 

Tarja Savela 

Päätöksen ovat ratkaisseet puheenjohtajana ympäristöneuvos Paavo Liimatta 

ja johtaja Sami Koivula. Asian on esitellyt ympäristöylitarkastaja Tarja 

Savela. 

Tiedustelut: Sami Koivula, puh. 040 525 6778 tai 020 636 1020. 

TS/am 

Liitteet 

Liite 1. 

Valitusosoitus 

Päätös tiedoksi 

Lapin ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat 

Lapin ELY-keskus / Kalatalous 

Enontekiön kunta 

Enontekiön kunta / Kaavoitusviranomainen 

Enontekiön kunta / Terveydensuojeluviranomainen 

Enontekiön kunta / Ympäristönsuojeluviranomainen 

Liikenne ja viestintäministeriö 

Puolustusministeriö 

Suomen ympäristökeskus

Liite 

VALITUSOSOITUS 

Valitusviranomainen 

Valitusoikeus 

Valitusaika 

Valituksen sisältö 

Valituksen liitteet 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta 

Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen 

Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon. 

Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia 

saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun 

tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, 

asianomaiset kunnat, ELY-keskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset 

ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. 

Valitusaika päättyy 26.8.2011 klo 16.15, jolloin valituksen on viimeistään oltava 

perillä Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. 

Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava 

- aluehallintoviraston päätös, johon haetaan muutosta 

- valittajan nimi ja kotikunta 

- postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa 

koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, 

on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, 

sähköposti: vaasa.hao@oikeus.fi) 

- miltä kohdin aluehallintoviraston päätökseen haetaan muutosta 

- mitä muutoksia aluehallintoviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi 

- perusteet, joilla muutosta vaaditaan 

- valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää 

toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) 

Valituskirjelmään on liitettävä 

- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin 

toimitettu viranomaiselle 

- mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys 

asiamiehen toimivallasta 

- jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) 

Valituksen toimittaminen Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 

Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen aluehallintoviraston kirjaamoon. 

Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä 

ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, 

telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun 

valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa 

tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen 

virka-ajan päättymistä. 

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot 

käyntiosoite: Linnankatu 1–3 

postiosoite: 

PL 293, 90101 Oulu 

puhelin: vaihde 020 6361 020 

telekopio: 08 - 3140 110 

sähköposti: 

kirjaamo.pohjois@avi.fi 

aukioloaika: klo 8–16.15 

Oikeudenkäyntimaksu 

Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 

90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten 

suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä 

tapauksista, joissa maksua ei peritä.

ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

You also want an ePaper? Increase the reach of your titles

Delete template?

Save as template?