ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto

Ilma-alusten jäänpoisto ja -esto
16
Sekä jäänpoistoon (deicing) että jäänestoon (anti-icing) käytetään propyleeniglykolia.
Enontekiön lentoasemalla käytettiin talvikautena 2009–2010
glykolinesteitä 20 m 3 . Jäänpoistoon käytetään kuumaa vettä ja tyypin I glykolinestettä.
Jäänestoon käytetään tyypin I tai paksunnettua tyypin IV glykolinestettä.
Tyypin I nesteen kulutus oli 17 m 3 ja tyypin IV nesteen kulutus
3 m 3 . Glykolinesteiden aiheuttama biologinen hapenkulutus on kaudella
2009–2010 ollut noin 14 tonnia. Vuonna 2025 glykolinesteiden kulutuksen
on arvioitu olevan noin 65 m 3 ja glykolinesteiden aiheuttaman biologinen
hapenkulutuksen noin 46 tonnia.
Polttonesteet
Lentokoneiden tankkaustoiminta edellyttää polttonesteiden varastointia ja
käsittelyä, mihin sisältyy vahinkoriski. Lentopolttonestehuollosta vastaa öljy-yhtiö.
Suihku- ja potkuriturbiinikoneissa käytetään lentopetrolia eli kerosiinia.
Lentopetrolia varastoidaan säiliöissä Finavia Oyj:ltä vuokratuilla varastoalueilla.
Lentokoneet tankataan asematasolla autosta käsin.
Kunnossapitokaluston polttoaineena käytetään pääasiassa kevyttä polttoöljyä
ja dieseliä. Öljysäiliöiden vuodon tai täytön yhteydessä voi öljyä päästä
maaperään, mutta vuodon todennäköisyys on pieni. Vuotojen varalta Oy
Shell Ab:llä ja lentoasemalla on öljyvahingon toimenpideohjeet, joiden
avulla öljyn kulkeutuminen maaperään ja pintavesiin voidaan ehkäistä.
Päästöt ilmaan
Lentoasema-alueella ilmanlaatuun vaikuttavia tekijöitä ovat kenttäalueella
operoivat lentokoneet ja maakalusto, maaliikennealueen autoliikenne ja
rakennusten lämmitys.
Suihku- ja potkuriturbiinimoottoreiden pakokaasut sisältävät typen oksideja
(NO X ), palamattomia hiilivetyjä (HC), hiilimonoksidia eli häkää (CO), hiilidioksidia
(CO 2 ), vesihöyryä (H 2 O), rikin oksideja (SO X ) ja hiukkasia. Typen
oksidien, palamattomien hiilivetyjen ja hiilimonoksidin määrä vaihtelee lennon
eri vaiheissa lentomenetelmästä ja moottoritehosta riippuen. Rullausten
aikana palamistehokkuus on pienin ja suhteellinen hiilivetypäästö
on suurimmillaan.
Enontekiön lentoaseman lentoliikenteen ja maakaluston laskennalliset
päästöt vuonna 2009 ja ennustetilanteessa vuonna 2025 on esitetty seuraavassa
taulukossa.
LTOsyklimäärä
CO
[t/a]
HC
[t/a]
NO x
[t/a]
Hiukkaset
[t/a]
SO 2
[t/a]
CO 2
[t/a]
Polttoaine
[t/a]
Lentoliikenne v. 2009 1) 100 1 0,1 0,3 - 0,0 100 30
Lentoliikenne ennustetilanteessa 2) 320 3 0,3 1,9 - 0,2 570 180
Maakalusto v. 2009 1) - 0,3 0,1 0,5 0,03 0,001 70 20
Maakalusto ennustetilanteessa 3) - 0,5 0,2 0,8 0,04 0,001 100 30
1)
Finavia Oyj, ympäristöraportti 2009.
2)
Ennustetilanne on laskettu siten, että liikenneilmailun arvioidaan noin nelinkertaistuvan ja muun ilmailun kasvavan hieman.
3)
Ennustetilanteen päästöt on laskettu siten, että polttoöljyn kulutuksen arvioidaan olevan 50 % suurempi kuin vuonna 2009.