ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
ASIAN SIIRTO - Aluehallintovirasto
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
9<br />
määränpäähän ja lupa nousta tietylle korkeudelle. Kotimaan liikenteessä<br />
olevan ilma-aluksen jättäessä Enontekiön ilmatilan AFIS luovuttaa ilmaaluksen<br />
Suomen aluelennonjohdolle. Kansainvälinen tilauslentoliikenne tulee<br />
ja lähtee yleensä suoraan Ruotsin ilmatilan kautta, jolloin AFIS luovuttaa<br />
lähtevän ilma-aluksen Ruotsin aluelennonjohdon taajuudelle.<br />
AFIS:in vastuulla ovat sen vastuualueella toimivat ilma-alukset. Lentotiedotusvyöhykkeelle<br />
saavutaan ja siitä poistutaan näkölentosäännöllä lennettäessä<br />
määrättyjen tulo- ja menoporttien kautta, jotka on esitetty muun<br />
muassa näkölähestymiskartassa.<br />
AFIS vastaanottaa luovutettavan ilma-aluksen suoraan aluelennonjohdolta.<br />
Liittymäpintana lähilennonjohdolta aluelennonjohdolle on lentopinta 100<br />
(10 000 jalkaa) tai lentotiedotusvyöhykkeen raja. Päinvastoin toimivat tuloportit.<br />
Tuloporteilta on määritetty alkulähestymisreitit, jotka johtavat loppulähestymisen<br />
alkuun noin 20 kilometrin etäisyydelle kiitotien päästä. Loppulähestymisen<br />
ennen kiitotielle laskeutumista ilma-alus suorittaa joko mittarilähestymismenetelmän<br />
(RNAV, NDB) mukaisesti tai hyvällä säällä näköyhteydessä<br />
kiitotiehen (näkölähestyminen). Näkölähestymisessä loppuosa<br />
eli kiitotien suuntaisesti lennetty lähestymisen vaihe on yleensä lyhyempi<br />
kuin mittarilähestymisessä, lyhimmillään muutamia kilometrejä. Lentoonlähdöissä<br />
ilma-alukset säilyttävät yleensä kiitotien suunnan tiettyyn<br />
korkeuteen asti ennen kuin kaartavat reitille tai annettuun määräsuuntaan.<br />
Aluelennonjohdon ilmatila koostuu yksisuuntaisista lentoväylistä ja RNAVmääritellyistä<br />
lentoreiteistä. Ilma-alukset lentävät näitä reittejä pitkin määrätyllä<br />
korkeus-, sivuttais- tai pitkittäiserolla toisiinsa.<br />
Navigointiteknologia<br />
Ilma-aluksen suunnistus on mittarilentosääntöjen mukaan lennettäessä perustunut<br />
maassa olevien laitteiden ohjaamon näyttölaitteisiin antamien signaalien<br />
mukaan toimimiseen. Tärkein navigaatiolaite on monisuuntamajakka<br />
(VOR), johon liittyy myös etäisyyden mittauslaite (DME).<br />
Ilma-alusten navigointi perustuu enenevässä määrin satelliittipaikannuksen<br />
hyödyntämiseen eli RNAV-tekniikkaan (Area Navigation). Lentokoneen<br />
suunnistuslaitteet keräävät tietoa erinäisistä tietolähteistä, jotka voivat sijaita<br />
maanpinnalla (VOR, DME), avaruudessa (GPS- ja GLONASS-satelliitit)<br />
tai lentokoneessa itsessään (INS eli inertia). Näistä tai niiden yhdistelmistä<br />
saatujen tietojen perusteella lentokoneen suunnistustietokone määrittää<br />
lentokoneen paikan ja avustaa navigoinnissa ennalta määrättyjen reittiohjeiden<br />
mukaisesti.<br />
Kun RNAV-laitteisto on kytketty lentokoneen lennonhallintajärjestelmään<br />
eli FMS:ään (Flight Management System), lentokoneen suoritusarvoja pystytään<br />
hyödyntämään optimaalisesti eri lennon vaiheissa ja saavuttamaan<br />
merkittäviä polttoainesäästöjä ja vähentämään päästöjä. Lentoreitit lentoasemien<br />
lähialueen ulkopuolella on määritetty RNAV-pohjaisesti.<br />
Lentoreitit<br />
Ilmatilan rakennetta ja lentoreittejä koskevat tiedot laaditaan ja julkaistaan<br />
kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön ICAO:n määrittelemien menettelyiden<br />
mukaisesti käyttäen sen standardoimaa esittämistapaa.
Change language