Spinaalinen duraalinen valtimo-laskimofisteli ... - Terveyskirjasto

More documents

Recommendations

Info

A B C D Kuva 2. A) Duraalinen AV-fisteli näkyy oikean viidennen kylkivälivaltimon angiografiassa ennen liimaembolisaatiota. Laajentunut radikulomedullaarinen laskimo täyttyy retrogradisesti vinosti kraniaalisuuntaan selkäytimen takapinnalle, josta perimedullaariset laajentuneet ja mutkittelevat laskimot vievät verta edelleen conus medullariksen aluetta kohti. B) Selektiivinen katetrointi mikrokatetrilla ennen embolisaatiota. C) Liimaruiskutus (n-butyyli-2-syanoakrylaatilla) »karttakuvassa». D) AV-fisteli ei enää visualisoitunut liimaruiskutuksen jälkeen. 1094 M. K. Bode ym.
loissa. Embolisaatio onkin usein ensisijainen hoito, jos se ei ole vasta-aiheinen. Merkittävin vasta-aihe on selkäytimen verenkierron lähteminen samalta tasolta (samasta kylkiväli- tai lannevaltimosta) kuin valtimosyöttö AV-fisteliin. Tällöin tauti tulee hoitaa leikkauksella. Angiografiaan kuuluu tämän vuoksi radikulomedullaarisen valtimon (Adamkiewiczin valtimon) etsiminen ytimen verenkierron määrittämiseksi. Kuvauksessa nähdään tällöin myös venoosisesta kongestiosta johtuva laskimokierron hidastuminen. Normaali laskimovaihe sulkee pois duraalisen AV-fistelin olemassaolon. Liimaembolisaatio n-butyyli-2-syanoakrylaatilla (NBCA) on yleisimmin käytetty menetelmä. Muita embolisaatioaineita ovat polyvinyylialkoholimikropartikkelit (PVA), isobutyyli-2- syanoakrylaatti (IBCA) ja etyleenivinyylialkoholikopolymeeri (Onyx) (Warakaulle ym. 2003). Liimaembolisaatiohoidon tulokset ovat kohtalaisen hyviä: fistelin sulku onnistuu 80–90 %:lla potilaista, joskin uusiutumien osuus voi primaaristi onnistuneen toimenpiteenkin jälkeen olla 15–20 % (Niimi ym. 1997, Song ym. 2001). Polyvinyylialkoholimikropartikkeleilla saavutetaan vain tilapäinen hoitovaikutus (Niimi ym. 1997), eikä niitä tulisi käyttää duraalisten AVfisteleiden hoidossa. Eräiden arvioiden mukaan noin puolet hoitamattomista potilaista vammautuu merkittävästi kolmen vuoden kuluessa oireiden alkamisesta. Pitkään kestänyt kohonnut laskimopaine aiheuttaa selkäytimeen korjaantumattomia vaurioita, joten epäilyn nopea herääminen on ensiarvoisen tärkeää. Korjaantumaton selkäydinvaurio alkanee kehittyä noin 1,5–2 vuoden kuluessa oireiden alkamisesta. Song ym. (2001) raportoivat liikuntakyvyn parantuneen liimaembolisaatiohoidon jälkeen 55 %:lla potilaista. Lopuilla liikuntakyky pysyi muuttumattomana keskimäärin kolmen vuoden seuranta-aikana. Tacconin ym. (1997) tutkimuksessa leikkaus paransi kliinistä tilaa 84 %:lla potilaista 1,5–3 vuoden seuranta-aikana. Pitempänä seuranta-aikana (3–24 vuotta) oireisto eteni jopa 65 %:lla. Oma potilaamme hyötyi primaaristi liimaembolisaatiohoidosta, mutta vasta pidempiaikainen seuranta näyttää hoidon lopputuloksen. Kuva 3. T2-painotteisessa sagittaalisuunnan magneettikuvassa kymmenen viikkoa liimaembolisaation jälkeen ydin on vielä lievästi laajentunut, ja siinä on signaalinvoimistumaa ThVIII-tasolta (tähti) alaspäin. Muutokset ovat vähentyneet aiemmasta. Spinaalinen duraalinen valtimo-laskimofisteli parapareesin harvinaisena syynä 1095
Page 1 and 2: Tapausselostus Spinaalinen duraalin
Page 3: A B Kuva 1. A) Sagittaalisuunnan T2

Spinaalinen duraalinen valtimo-laskimofisteli ... - Terveyskirjasto

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?