Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong><br />
8.8.2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy
19362<br />
MUSTANKORKEA OY<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS<br />
8.8.2006<br />
SISÄLTÖ<br />
1 JOHDANTO ..................................................................3<br />
1.1 Taustaa ........................................................................... 3<br />
1.2 Hankkeen määrittely ..................................................... 4<br />
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA<br />
SEN AIKATAULU ...............................................................5<br />
2.1 Arviointimenettelyn aikataulu ......................................... 5<br />
2.2 Arviointiohjelma .............................................................. 5<br />
2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo ...................................... 5<br />
2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja <strong>arviointiselostus</strong> ........ 6<br />
2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo ................................. 6<br />
3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA<br />
SUUNNITTELUTILANNE ...................................................7<br />
3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy ....................... 7<br />
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet ........................................ 8<br />
3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää<br />
lisälajittelua, – käsittelyä ja uusia toimintamuotoja .......8<br />
3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen .........................<br />
Mustankorkealle ja kehityssuunta .................................9<br />
3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja toteutusaikataulu ........... 10<br />
4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI<br />
VAIHTOEHDOISSA ...........................................................11<br />
4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät ............................... 11<br />
4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät ......................11<br />
4.1.2 Jätteen loppusijoitus ......................................................12<br />
4.2 Tilantarve ........................................................................ 12<br />
4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen sijoittaminen niissä<br />
13<br />
4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen kuvaus ............. 18<br />
4.4.1 Jätteen vastaanotto .......................................................18<br />
4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto .......................................18<br />
4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi ...........19<br />
4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus ................19<br />
4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely .....................19<br />
4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely .......20<br />
4.4.7 Jätteen loppusijoitus ......................................................20<br />
4.4.8 Ylijäämämaiden sijoitus .................................................21<br />
4.4.9 Öljyonnettomuuksissa pilaantuneiden maa-ainesten ja<br />
öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto ..........................21<br />
4.4.10 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely ..........................21<br />
4.5 Käsittelykeskuksen tukitoiminnot ................................... 21<br />
4.5.1 Vesien keräily ja käsittely ...............................................21<br />
4.5.2 Kaasun keräily ja käsittely ..............................................23<br />
4.5.3 Muut toiminnot ja rakenteet ...........................................23<br />
4.5.4 Seuranta .........................................................................24<br />
4.6 Tutkimus- ja kehitystoiminta ........................................... 24<br />
4.7 Liikenne .......................................................................... 24<br />
4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin ....................................... 27<br />
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN ARVIOINTI ..28<br />
5.1 Arvioitavat vaikutukset .................................................... 28<br />
5.2 Vaikutusten arviointi ........................................................ 28<br />
5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään ...................................28<br />
5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin ...................................28<br />
5.2.3 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset .............................29<br />
5.2.4 Melu ................................................................................30<br />
5.2.5 Luontovaikutukset ..........................................................31<br />
5.2.6 Haittaeläimet ja roskaantuminen ...................................31<br />
5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön ja maisemaan ........................................32<br />
5.2.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja .............<br />
viihtyvyyteen ...................................................................32<br />
5.2.9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ..............32<br />
5.2.10 Riskit ja häiriötilanteet ....................................................32<br />
5.3 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi ............................. 32<br />
5.4 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat lisäselvitykset 34<br />
5.5 Epävarmuustekijät ja oletukset ...................................... 34<br />
5.6 Vaihtoehtojen vertailu ..................................................... 34<br />
5.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen .......................... 34<br />
5.8 Vaikutusten seuranta ...................................................... 34<br />
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN<br />
VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN ....................................35<br />
6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen ........................ 35<br />
6.1.1 Mörkökorpi .....................................................................35<br />
6.1.2 Vahtivuori ........................................................................35<br />
6.1.3 Seivässuo .......................................................................36<br />
6.1.4 Mustankorkea ................................................................36<br />
6.2 Vaikutukset pintavesiin ................................................... 36<br />
6.2.1 Mörkökorpi .....................................................................36<br />
6.2.2 Vahtivuori ........................................................................38<br />
6.2.3 Seivässuo .......................................................................40<br />
6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea –vaihtoehdossa ...42<br />
6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ...... 43<br />
6.3.1 Mörkökorpi .....................................................................43<br />
6.3.2 Vahtivuori ........................................................................43<br />
6.3.3 Seivässuo .......................................................................43<br />
6.3.4 Mustankorkea ................................................................44<br />
6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja liikenteestä .<br />
aiheutuvat päästöt ilmaan ............................................. 44<br />
6.4.1 Haju ................................................................................44<br />
6.4.2 Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt ..........45<br />
6.4.3 Pölyäminen ....................................................................45<br />
6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt .......................................46<br />
6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä<br />
syntyvät kaasumaiset päästöt .......................................46<br />
6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan .........................46<br />
6.4.7 Ilmanlaadun nykytila ja ilmapäästöjen vaikutukset .......47<br />
6.5 Meluvaikutukset .............................................................. 47<br />
6.5.1 Yleistä .............................................................................47<br />
6.5.2 Mörkökorpi .....................................................................47<br />
6.5.3 Vahtivuori ........................................................................48<br />
6.5.4 Seivässuo .......................................................................48<br />
6.5.5 Mustankorkea ................................................................48<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
1
6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen ..................................... 48<br />
6.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ...................<br />
suojelukohteisiin ............................................................. 53<br />
6.7.1 Suunnittelualueiden luonnon yleispiirteet ......................53<br />
6.7.2 Suojelualueet .................................................................53<br />
6.7.3 Suunnittelualueiden luonnonolosuhteet ........................53<br />
6.8 Vaikutukset luonnonarvoihin ja Iilijärven Natura-alueeseen ..57<br />
6.8.1 Natura-arvion lainsäädännöllinen tausta .......................57<br />
6.8.2 Natura-alueen suhde muihin luonnonsuojeluohjelmiin ja<br />
-strategioihin ...............................................................................57<br />
6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit ..................58<br />
6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden lähiympäristön<br />
luonnontila ..................................................................................58<br />
6.8.5 Luontotyppien edustavuus ja luonnontilaisuus ............59<br />
6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle ........................61<br />
6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja uhanalaisiin<br />
lajeihin ........................................................................................61<br />
6.9 Vaikutukset maankäyttöön,<br />
yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään ............. 61<br />
6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus<br />
ja muut häiriintyvät kohteet .................................................. 61<br />
6.9.2 Kaavoitustilanne .............................................................65<br />
6.10 Maisemalliset vaikutukset .............................................. 66<br />
6.10.5 Mustankorkea ................................................................67<br />
6.11 Haittaeläimet ja roskaantuminen ................................... 67<br />
6.12 Sosiaaliset vaikutukset ................................................... 68<br />
6.12.1 Välittömät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen<br />
kohdistuvat vaikutukset .................................................68<br />
6.12.2 Suhtautuminen hankkeeseen ........................................68<br />
6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen ............... 69<br />
6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet .................... 69<br />
Biojätteen ja lietteen kompostointi .............................................71<br />
6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos .............................................71<br />
6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohjakuonan<br />
ja tuhkien kuljetus ja käsittely ........................................72<br />
6.14.3 Ongelmajätteiden varastointi .........................................73<br />
6.14.4 Vesienkäsittely ................................................................73<br />
6.14.5 Polttoaineiden varastointi ...............................................73<br />
8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA<br />
VAIHTOEHTOJEN VERTAILU ...........................................77<br />
8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet ...................................... 77<br />
8.2 Liikenteelliset vaikutukset ............................................... 77<br />
8.3 Päästöt ilmaan ................................................................ 77<br />
8.4 Melu ................................................................................ 78<br />
8.5 Vaikutukset ihmisen terveyteen ...................................... 78<br />
8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön ..................... 78<br />
8.7 Maankäytölliset vaikutukset ........................................... 79<br />
8.8 Vaikutukset maisemaan ................................................. 79<br />
8.9 Häiriö- ja onnettomuustilanteet ...................................... 79<br />
8.10 Sosiaaliset vaikutukset ................................................... 79<br />
8.11 Yhteenveto vertailusta .................................................... 79<br />
8.12 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi ................ 80<br />
8.12.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus .......................................80<br />
8.12.2 Tekninen soveltuvuus .....................................................82<br />
8.12.3 Ympäristöllinen soveltuvuus ..........................................82<br />
8.12.4 Sosiaalinen soveltuvuus ................................................82<br />
8.13 Epävarmuudet ja niiden vaikutukset tehtyihin<br />
johtopäätöksiin ........................................................................ 83<br />
9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN<br />
JÄRJESTÄMINEN .............................................................84<br />
10 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA<br />
PÄÄTÖKSET ...................................................................85<br />
11 SEURANTAOHJELMA ..................................................86<br />
12 LÄHTEET ......................................................................87<br />
LIITTEET<br />
Yhteysviranomaisen lausunto arviointiohjelmasta<br />
7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA<br />
KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN, SUUNNITELMIIN JA<br />
OHJELMIIN ........................................................................74<br />
7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ....................... 74<br />
7.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset ................................ 74<br />
7.2.1 Valtakunnallinen ja Keski-Suomen jätesuunnitelma .....74<br />
7.2.2 Biojätestrategiaehdotus .................................................75<br />
7.3 Suojeluohjelmat .............................................................. 75<br />
7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka ..................................... 75<br />
2 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
19362<br />
MUSTANKORKEA OY<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUS<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS<br />
1 JOHDANTO<br />
1.1 Taustaa<br />
Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden<br />
käsittelyyn liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta<br />
1998. Yhtiön tehtävä on huolehtia osakaskuntien alueelta syntyvien<br />
bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta, jalostamisesta,<br />
jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista,<br />
kaatopaikkojen ylläpidosta ja hoidosta sekä osaltaan<br />
edistää jätteiden hyötykäyttöä ja kierrätystä osakaskuntien<br />
alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden<br />
kuin osakaskuntien alueelta.<br />
Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn keskittäminen yhteen<br />
käsittelykeskukseen on useissa selvityksissä osoittautunut<br />
niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti parhaaksi<br />
vaihtoehdoksi Jyvässeudun kuntien ja niiden jätteiden<br />
tuottajien kannalta. Keskittämällä jätteiden käsittely voidaan<br />
kustannukset käsiteltävää yksikköä kohti pitää kohtuullisella<br />
tasolla. Samalla muodostuvat ympäristöhaitat voidaan hallita<br />
paremmin ja näin voidaan toteuttaa asianmukainen jätteiden<br />
käsittely ennen jätteen toimittamista hyötykäyttöön ja jätteen<br />
loppusijoitukseen.<br />
Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu<br />
keskittämään nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle<br />
Mustankorkealle. Mustankorkea Oy:lle on 10.6.2005 myönnetty<br />
ympäristölupa, joka on voimassa toistaiseksi. Luvan mukaan<br />
toiminnanharjoittajan tulee tehdä 31.12.2015 mennessä<br />
uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi, mikäli toiminnassa<br />
ei sitä ennen tapahdu olennaista muutosta.<br />
Mustankorkean käsittelykeskusta ympäröivien maankäyttötarpeiden<br />
kehittämiseen ja käyttöönottoon on suuria paineita.<br />
Jollain aikajänteellä Mustankorkean alueella tapahtuvat<br />
jätteiden käsittelyyn liittyvät toiminnot on siirrettävä toisaalle.<br />
Viimeistään tämä tapahtuu siinä vaiheessa, kun Mustankorkean<br />
täyttöalueiden kapasiteetti loppuu. Uusien alueiden käyttöönotto<br />
on pitkä prosessi, minkä vuoksi uusia aluevarauksia on<br />
syytä valmistella pidemmän aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin.<br />
Uuden alueen varaamista jätteiden käsittelyn tulevaisuuden<br />
tarpeisiin kutsutaan hankkeeksi.<br />
Hankkeeseen sovelletaan ympäristövaikutusten arvioinnista<br />
(YVA) annetun asetuksen 6 §:n hankeluettelon kohtaa 11) jätehuolto:<br />
muiden jätteiden kuin ongelmajätteiden polttolaitokset<br />
tai fysikaalis-kemialliset käsittelylaitokset, joiden mitoitus on<br />
enemmän kuin 100 tonnia jätettä vuorokaudessa sekä biologiset<br />
käsittelylaitokset, jotka on mitoitettu vähintään 20 000 tonnin<br />
vuotuiselle jätemäärälle. Hankkeen vaikutukset arvioidaan<br />
siten YVA-lain ja –asetuksen edellyttämässä laajuudessa.<br />
Tämä ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong> on ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista annetun lain mukainen kuvaus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
aiheuttamista ympäristövaikutuksista, arvioinnin<br />
toteutuksesta ja arviointimenettelyn järjestämisestä.<br />
Arviointi tehtiin YVA-asetuksen mukaisen suunnitelman, ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelman, siitä annettujen lausuntojen,<br />
mielipiteiden sekä yhteysviranomaisen niiden perusteella<br />
antaman lausunnon mukaisesti. Yhteysviranomaisen lausunto<br />
arviointiohjelmasta on selostuksen liitteenä.<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin yhteysviranomaisena toimii<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin suoritti hankkeesta vastaavan Mustankorkea<br />
Oy:n toimeksiannosta Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
Projektipäällikkönä toimi dosentti Joonas Hokkanen ja projektisihteerinä<br />
FM Tarja Ojala. Projektiryhmään kuuluivat FM<br />
Ari Hanski, TkL Petri Juhola, ins. Ari Rinkinen, ins. Janne<br />
Ristolainen, MMM Antti Lepola, RA Matti Kautto ja tekninen<br />
avustaja Kirsi Kuusela. Sosiaalisten vaikutusten arvioinnin yhteydessä<br />
tehdyn kyselyn tulokset analysoi FM Asta Korppinen<br />
Keski-Suomen ympäristökeskuksesta. Mustankorkea Oy:n<br />
puolesta YVA-työtä koordinoivat toimitusjohtaja Veikko Tissari<br />
ja käyttöpäällikkö Timo Nissinen.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
3
1.2 Hankkeen määrittely<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin kohteena on jätteenkäsittelykeskushanke.<br />
Jätteenkäsittelykeskus koostuu seuraavista<br />
toiminnoista:<br />
Jätteen käsittely ja hyödyntäminen<br />
• Tavanomaisen jätteen loppusijoitus<br />
• Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos<br />
• Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
• Jätteen siirtokuormaustoiminta<br />
• Pilaantuneiden maa-ainesten vastaanotto, välivarastointi,<br />
käsittely ja hyötykäyttö<br />
• Erityis- ja ongelmajätteiden käsittely ja loppusijoitus<br />
• Ongelmajätteen (käsitellyn ongelmajätteeksi luokitellun<br />
maa-aineksen) loppusijoitus<br />
• Hyötykäyttökelpoisten ongelmajätteiden vastaanotto, käsittely<br />
ja mahdollinen hyötykäyttö (mm. tuhka)<br />
• Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
• Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi<br />
• Jätteen pienerien vastaanotto<br />
• Puhtaan maa- ja kiviaineksen sijoitus<br />
Jätteen käsittelystä syntyvien päästöjen hallinta<br />
• Ilmapäästöjen käsittely<br />
• Jätteiden käsittelystä muodostuvien vesien käsittely<br />
Jätteen käsittelyn edellyttämät tukitoiminnat<br />
• Vastaanottotoiminnot: vaaka, jätemäärien rekisteröinti,<br />
valvonta<br />
• Seuranta: vesimäärät, kaatopaikkakaasut, melu ja hajut<br />
• Tarvittava yhdyskuntatekniikka ja tiestö<br />
• Ympäristöteknologian koelaitos<br />
Kuva 1-1 Mustankorkean jätteen käsittelykeskus.<br />
4 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
2 YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY JA SEN AIKATAULU<br />
2.1 Arviointimenettelyn aikataulu<br />
YVA-laissa ja –asetuksessa on säädetty ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn vaiheet. Arviointimenettelyn kulku tässä<br />
hankkeessa on esitetty kuvassa 2-1.<br />
2.2 Arviointiohjelma<br />
Arviointimenettely alkoi, kun hankkeesta vastaava toimitti YVAasetuksen<br />
mukaisesti laaditun ympäristövaikutusten arviointiohjelman<br />
yhteysviranomaiselle. Arviointiohjelma oli suunnitelma<br />
siitä, miten hankkeesta vastaava on aikonut toteuttaa varsinaisen<br />
ympäristövaikutusten arvioinnin. Hankkeesta vastaava<br />
Mustankorkea Oy toimitti jätteenkäsittelykeskusta koskevan<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelman yhteysviranomaisena<br />
toimivalle Keski-Suomen ympäristökeskukselle 13.10.2005.<br />
2.3 Arviointiohjelman nähtävillä olo<br />
Arviointiohjelman saatuaan yhteysviranomainen ilmoitti arviointimenettelyn<br />
vireilläolosta ja asetti ohjelman julkisesti nähtäville<br />
ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain ja asetuksen<br />
mukaisesti<br />
Arviointiohjelma on kuulutettu lausunnon antamista varten<br />
1.11.-30.12.2005 Jyväskylän kaupungintalon, Jyväskylän<br />
maalaiskunnan, Laukaan ja Petäjäveden kanslian virallisilla<br />
ilmoitustauluilla ja lisäksi se on ollut nähtävillä Vapo Oy:<br />
ssä, Jyväskylän kaupungintalolla, Jyväskylän maalaiskunnan<br />
kunnanvirastolla, Laukaan, Petäjäveden ja Toivakan kunnanvirastoissa<br />
sekä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa,<br />
Keltinmäen, Lievestuoreen, Petäjäveden, Vaajakosken ja<br />
Toivakan kirjastoissa. Ohjelma on ollut esillä myös verkkoosoitteessa<br />
www.mustankorkea.fi ja kuulutus on julkaistu alueella<br />
ilmestyvässä sanomalehdessä Keskisuomalainen.<br />
Lausuntojen ja muistutusten perusteella yhteysviranomainen<br />
antoi arviointiohjelmasta oman lausuntonsa. Lausunnossaan<br />
24.1.2006 Keski-Suomen ympäristökeskus kertoi, mihin selvityksiin<br />
hankkeesta vastaavan on erityisesti keskityttävä ympäristövaikutusten<br />
arviota tehdessään ja miltä osin YVA-ohjelmassa<br />
esitettyä suunnitelmaa on täydennettävä.<br />
Yhteysviranomaisen arviointiohjelmasta antama lausunto on<br />
arviointiselostuksen liitteenä. Yhteysviranomaisen lausunnossa<br />
on esitetty myös yhteenveto muista arviointiohjelmasta an-<br />
<br />
Kuva 2-1 Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn kulku.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
5
netuista lausunnoista ja mielipiteistä. Yhteysviranomaisen lausunnon<br />
mukaan arviointiohjelma täytti pääosin YVA-asetuksen<br />
11 § mukaiset sisällölliset vaatimukset. Yhteysviranomainen<br />
nosti esille mm. seuraavia asioita arviointia varten:<br />
• Jätemääriä tulee tarkentaa; hankkeesta vastaava on tarkentanut<br />
jätemääriä selostukseen.<br />
• Biojätteen käsittelyvaatimusten tehostamisen merkityksen<br />
huomioiminen; loppusijoitettavan biojätteen määrän vähentyminen<br />
on otettu huomioon käsittelyvaatimuksissa ja<br />
muodostuvissa vaikutuksissa.<br />
• Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen maalaji(t);<br />
tutkimusalueen maalajit määriteltiin olemassa olevaan tietoon<br />
perustuen.<br />
• Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet<br />
tutkimusalueella; ruhjeet määritellään tarkemmin ympäristöluvan<br />
yhteydessä.<br />
• Tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen,<br />
maaperän laatuun sekä mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään;<br />
valuma-alue, maaperän laatu ja pohjavedet ovat<br />
olleet jo esiselvitysten aikana tarkan huomion kohteena ja<br />
näin myös tässä arvioinnissa.<br />
• Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen<br />
eri osista: pohjavesinäytteet otetaan nykytilaselvityksen<br />
yhteydessä.<br />
• Meluvaikutuksissa on huomioitava myös uudet suunnitellut<br />
alueet; meluvaikutuksissa otetaan huomioon kaikki<br />
tiedossa olevat suunnitellut kohteet.<br />
• Liikenteellisten vaikutusten tarkastelua tulee laajentaa kattamaan<br />
myös tärinä ja liikenneturvallisuus; liikenneturvallisuus<br />
tarkasteltiin erikseen jokaisen vaihtoehdon osalta.<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen ympäristövaikutuksiin<br />
liittyen on tärkeää arvioida myös rautatiekuljetusten<br />
merkitys ja käyttömahdollisuus sijoitusvaihtoehtojen yhteydessä;<br />
raideliikenteen mahdollisuudet on huomioitu<br />
suunnittelussa.<br />
• Suunnitelma-alueiden ympäristön nykytilan kuvaus tulee<br />
päivittää; ympäristön nykytilan kuvaus päivitettiin kaikkien<br />
alueiden osalta.<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen näkyvyyttä kaukomaisemassa<br />
Leppävedeltä, Kintauden järviltä ja Lievestuoreenjärveltä<br />
tulee tarkastella: kaukomaisema on osana arviointia.<br />
2.5 Arviointiselostuksen nähtävillä olo<br />
Yhteysviranomainen tiedottaa YVA-selostuksen valmistumisesta<br />
kuulutuksella noudattaen samaa periaatetta kuin YVAohjelmassa.<br />
Mielipiteen selostuksesta ja tehtyjen selvitysten<br />
riittävyydestä saavat antaa kaikki ne, joihin hanke saattaa<br />
vaikuttaa. Lausunnot pyydetään kunnilta ja keskeisiltä viranomaistahoilta<br />
kuten ohjelmavaiheessa.<br />
Käsittelyalueen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong> kuulutetaan<br />
ja asetetaan nähtäville samaan tapaan kuten arviointiohjelma.<br />
Arviointiselostukseen voi tutustua seuraavissa toimipaikoissa<br />
niiden aukioloaikoina:<br />
• Keltinmäen kirjasto<br />
• Kypärämäen kirjasto<br />
• Jyväskylän kaupungin pääkirjasto<br />
• Petäjäveden kirjasto<br />
• Petäjäveden kunnan virasto<br />
• Kintauden koulu<br />
• Laukaan kirjasto<br />
• Lievestuoreen kansalaisopisto/kylätalo<br />
• Lievestuoreen kirjasto<br />
• Laukaan kunta Lievestuoreen sivutoimipiste<br />
• Toivakan kirjasto<br />
• Savion ala-asteen koulu<br />
• Jyväskylän maalaiskunta, Vaajakosken kirjasto<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto<br />
• Jyväskylän kaupunki, ympäristöosasto<br />
• Mustankorkea Oy<br />
• Osakaskunnat; kuntien virastotalot<br />
• www.mustankorkea.fi<br />
• muu mahdollinen tarvittaessa<br />
2.4 Ympäristövaikutusten arviointi ja<br />
<strong>arviointiselostus</strong><br />
Hankkeesta vastaava arvioi ympäristövaikutukset arviointiohjelmassa<br />
esitetyn suunnitelman mukaisesti yhteysviranomaisen<br />
lausunnossaan esittämät täydennykset ja tarkennukset<br />
huomioiden. Arvioinnista laadittiin tämä ympäristövaikutusten<br />
arviointiselostukseksi kutsuttu raportti, joka luovutetaan yhteysviranomaiselle.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointi<br />
tehtiin kesän-syksyn 2005 ja alkukesän 2006 aikana.<br />
Arviointiselostusluonnos valmistui maaliskuussa 2006 ja<br />
Mustankorkea Oy toimittaa sen kesän 2006 aikana Keski-<br />
Suomen ympäristökeskukselle.<br />
6 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
3 HANKKEEN PERUSTELUT, TAVOITTEET JA SUUNNITTELUTILANNE<br />
3.1 Hankkeesta vastaava Mustankorkea Oy<br />
Hankkeesta vastaavana on Mustankorkea Oy. Mustankorkea<br />
Oy on palveluyritys, jonka keskeisenä tehtävänä on huolehtia<br />
alueellisen jätehuoltosuunnitelman mukaisesti seutukunnan<br />
jätteiden käsittelystä. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti<br />
myös Keski-Suomessa on suljettu pieniä kaatopaikkoja ja<br />
jätteenkäsittelytoiminnot on keskitetty suurempiin yksiköihin,<br />
joissa jätteiden käsittely voidaan hoitaa kannattavasti ympäristövelvoitteita<br />
noudattaen.<br />
Mustankorkea on seutukunnan suurin jätteenkäsittelykeskus,<br />
joten se pystyy tarjoamaan monipuolisia jätteenkäsittelypalveluja<br />
keskeisen sijaintinsa vuoksi laajalle alueelle Keski-<br />
Suomessa. Yritys pitää palveluiden tarjoamista myös velvoitteenaan.<br />
Mustankorkea Oy:n osakaskunnat ovat Jyväskylän kaupunki<br />
ja Jyväskylän maalaiskunta sekä Laukaan ja Muuramen kunnat.<br />
Lisäksi osakkaana yhtiössä on Vapo Oy. Osakaskuntien<br />
lisäksi Mustankorkea Oy:n asiakkaina ovat Keuruun kaupunki<br />
sekä Kangasniemen ja Multian kunnat (biojäte), Hartolan,<br />
Joutsan ja Leivonmäen kunnat (kuivajäte) sekä Hankasalmen,<br />
Korpilahden, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten kunnat ja<br />
Suolahden kaupunki (biojäte ja kuivajäte). Mustankorkealle<br />
toimitetaan lisäksi puhdistamolietteitä Jyväskylän Seudun<br />
Puhdistamo Oy:n Nenäinniemen puhdistamolta, Jämsä-<br />
Jämsänkoski yhteispuhdistamolta, Lievestuoreen puhdistamolta<br />
sekä Korpilahden, Petäjäveden ja Toivakan kuntien<br />
puhdistamoilta. Mustankorkean potentiaalinen toiminta-alue<br />
kattaa useimmat Keski-Suomen alueen kunnat noin 70-100<br />
kilometrin säteellä Jyväskylästä.<br />
Mustankorkea Oy:lle on myönnetty 30.12.2002 SFS-EN ISO<br />
9001:2000 ja 14001:1996 laatu- ja ympäristösertifikaatit.<br />
Sertifikaatit on myönnetty jätteenkäsittelyyn ja sen kehittämiseen,<br />
jätteen hyötykäytön lisäämiseen ja jätteen loppusijoittamiseen<br />
Jyväskylän seudulla. Sertifikaatit on myöntänyt SFS-<br />
Sertifiointi Oy.<br />
Suomen ympäristökeskus on 22.11.2004 myöntänyt<br />
Mustankorkea Oy:lle EMAS-sertifikaatin, jonka mukaan yritys<br />
täyttää EU-asetuksen 761/2001 mukaisen ympäristöasioiden<br />
hallinta- ja auditointijärjestelmän EMAS-vaatimukset ympäristönsuojelun<br />
tason jatkuvaksi parantamiseksi<br />
<br />
Kuva 3-1 Mustankorkea Oy:n omistajakunnat ja toiminta-alue.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
7
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet<br />
3.2.1 Jätteiden käsittelyn vaatimustaso edellyttää<br />
lisälajittelua, –käsittelyä ja uusia toimintamuotoja<br />
Kiristyvät hyötykäyttövaatimukset yhdessä jäteveron, kaatopaikkamaksujen<br />
ja kohoavien poltto- ja raaka-ainehintojen<br />
kanssa ovat muuttaneet jätteen statuksen halutuksi materiaalivirraksi.<br />
Suurelle osalle jätteistä ohjaaminen hyötykäyttöön<br />
materiaalina tai energiana on todellinen vaihtoehto. Tämä<br />
edellyttää kuitenkin teollisten vastaanotto- ja käsittelykeskusten<br />
perustamista. Niissä tulee kyetä käsittelemään jäte muotoon,<br />
mikä mahdollistaa hyötykäytön eri muodoissaan. Tämä<br />
on johtanut huomattavaan jäteteknologian liiketoiminnan kasvuun.<br />
Valtakunnallisena jätteen hyötykäyttötavoitteena on, että<br />
vuonna 2005 yhdyskunta-, rakennus- ja teollisuustoiminnassa<br />
muodostuvasta jätteestä 70 %:a ohjautuisi hyötykäyttöön.<br />
Lisäksi EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivin (1999/31/EY)<br />
mukaan kaatopaikalle sijoitetavan biohajoavan jätteen yhdyskuntajätteen<br />
määrää on vähennettävä vuoden 1994 tilanteeseen<br />
verrattuna 75 %:iin vuonna 2006, 50 %:iin vuonna 2009<br />
ja 35 %:iin vuonna 2016 laskettuna vuonna 1994 syntyneistä.<br />
Biohajoavalla jätteellä tarkoitetaan jätettä, joka voi hajota aerobisesti<br />
tai anaerobisesti, kuten elintarvike-, puutarha- paperi<br />
ja kartonkijätettä. Asia tulkitaan valtioneuvoston asetuksessa<br />
(202 / 2006) kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen<br />
muuttamisesta siten, että kaatopaikalle ei saisi sijoittaa<br />
yhdyskuntajätettä, jonka biohajoavasta aineksesta suurinta<br />
osaa ei ole eroteltu muusta jätteestä tai toimitettu muulla tavoin<br />
hyödynnettäväksi tai muuhun käsittelyyn.<br />
Nämä tavoitteet tarkoittavat sitä, että yhdyskuntajätteen joukosta<br />
on pyrittävä poistamaan mahdollisimman tarkasti kaikki<br />
sellainen jäte, joka voidaan sellaisenaan tai jatkokäsittelyn<br />
kautta ohjata hyötykäyttöön materiaalina tai energiana. Tämä<br />
taas edellyttää edellä kuvatun kaltaisten käsittelykeskusten<br />
perustamista.<br />
Jätteen hyötykäyttövaatimusten mukaisesti Mustankorkean<br />
Oy:n nykyisessä käsittelykeskuksessa on otettu käyttöön biojätteen<br />
ja puhdistamolietteen kompostointilaitos. Erillislajitellun<br />
biojätteen määrän voimakkaan kasvun takia kompostointilaitoksen<br />
kapasiteettia on sen käyttöönoton jälkeen lisätty vuonna<br />
2002.<br />
Huolimatta siitä, että jätevirroista on tulossa liiketaloudellisesti<br />
haluttavia, ei loppusijoituksen tarve tule kuitenkaan päättymään<br />
lähivuosikymmeninä. Tulevaisuuden visio onkin, että<br />
hyötykäyttö kehittyy ja loppusijoitusalueille sijoitetaan ainoastaan<br />
materiaali- ja energiahyötykäyttöön vaikeasti soveltuvia<br />
materiaaleja. Lisäksi loppusijoitettavan jätteen koostumus<br />
muuttuu energiahyötykäytön tuhkien ja kuonien määrällisen<br />
osuuden kasvaessa. Siten hyötykäytön kehittyminen vaatii tulevaisuudessa<br />
myös loppusijoituksen hallinnan ja teknologian<br />
kehittymistä, joihin liittyvää tutkimus ja kehitystoimintaa syntyy<br />
myös näiden käsittelykeskusten läheisyyteen.<br />
Nykyisten täyttöalueiden mittavat jälkihoitotyöt ja alueelle<br />
rakennettavat kentät edellyttävät suuria maa-ainesmääriä.<br />
Tämän vuoksi jo nykyisellä alueella on hyödynnetty puhdistettuja<br />
maa-aineksia erilaisissa rakenteissa kuten kaasunkeräilyja<br />
kuivatusrakenteissa. Vuonna 2001 rakennettiin tällä periaatteella<br />
ensimmäinen osa kompostointikenttää. Vuodesta 2003<br />
lähtien alueella on harjoitettu myös koneellista pilaantuneiden<br />
maa-ainesten käsittelyä. Nämä kaikki tulevat olemaan myös<br />
osa tulevaisuuden käsittelykeskusta.<br />
Vesienkäsittely<br />
Loppusijoitusalue<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin<br />
tukeutuvaa teollisuutta<br />
Maa-ainesten käsittely<br />
Puhtaat hulevedet<br />
Lajiteltujen jakeiden käsittely<br />
Mekaaninen käsittely<br />
Vastaanotto<br />
Biologinen käsittely<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin<br />
tukeutuvaa teollisuutta<br />
Jätevedenpuhdistamolle<br />
Kuva 3-2 Hahmotelma nykyaikaisesta jätteiden käsittelykeskuksesta.<br />
8 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
3.2.2 Jätehuollon toimintojen keskittyminen<br />
Mustankorkealle ja kehityssuunta<br />
Jätteiden käsittelyn järjestämistä Jyväskylän seudulla on<br />
suunniteltu ja selvitetty jo 1980-luvulta lähtien. Jyväskylän kaupunkiseudulta<br />
on vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina<br />
tutkittu ja arvioitu jo tällöin 29 kohdetta (kuva 3-3).<br />
Vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja on arvioitu kustannusten ja<br />
ympäristövaikutusten perusteella. Suoritettujen vertailujen<br />
perusteella keskitetty ratkaisu Mustankorkean alueelle osoittautui<br />
edullisimmaksi niin taloudellisten kuin ympäristötekijöidenkin<br />
perusteella. Jätteiden käsittelyn keskittäminen<br />
Mustankorkealle on näin Keski-Suomen ympäristökeskuksen<br />
laatiman alueellisen jätesuunnitelman ja myös maankäyttösuunnitelmien<br />
mukaista.<br />
Mustankorkea sijoituspaikkana ja käsittelykeskuksena oli mukana<br />
jo seutukaavan 2. vaihekaavassa. Kolmannessa (3.) vaihekaavassa<br />
mukaan tulivat lisä- tai vara-alueina Tontunvuori ja<br />
Peräsuo. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan ja korkeimman<br />
hallinto-oikeuden päätöksellä se sai lainvoiman 24.1.1991.<br />
Viidennessä vaihekaavassa Tontunvuoren ja Peräsuon varauksista<br />
luovuttiin.<br />
Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman mukaan Keski-<br />
Suomen alueelle jää kolme jätteiden käsittelykeskusta. Yksi<br />
pohjoiseen Keski-Suomeen (Sammakkokangas Saarijärvellä),<br />
yksi Jyväskylän seudulle ja yksi Jämsän seudulle (Metsäkivelä<br />
Jämsässä). Valmisteilla olevassa maakuntakaavassa on myös<br />
esitetty kolmea aluevarausta ja uuden alueen osoittamista<br />
Jyväskylän seudulle.<br />
Mustankorkea Oy:llä on tällä hetkellä hallinnassaan<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus ja lisäksi Mörkökorven<br />
suljetun kaatopaikan yhteydessä toimiva aumakompostointialue.<br />
Laukaan kunnan ympäristölautakunnan myöntämä aumakompostointilupa<br />
Mörkökorvessa Mustankorkean kompostointilaitoksen<br />
varajärjestelmänä on seutukaavan mukainen.<br />
Loppusijoitustoiminta ja muut jätteenkäsittelypalvelut on tällä<br />
hetkellä keskitetty Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen.<br />
Nykyisen loppusijoitusalueen käyttö Mustankorkealla loppuu lokakuun<br />
lopussa 2007. Silloin loppusijoitus siirtyy Mustankorkean<br />
laajennusalueelle, joka sijaitsee viereisellä louhosalueella.<br />
Uutta sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana<br />
seuraavat 43 kohdetta:<br />
• Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta<br />
(ks. kuva 3-3)<br />
• Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä<br />
turvetuotantoaluetta<br />
• Uusille soveltuville aluille sijoitetut 10 uutta kohdetta (vrt.<br />
Keski-Suomen liitto 2005: Selvitys uudesta Jyväskylän<br />
seudun jätteidenkäsittelyalueesta). Tästä selvityksestä<br />
parhaiten soveltuvat alueet on otettu tähän YVA-tarkasteluun<br />
mukaan.<br />
Kuva 3-3 Vaihtoehtoisina jätteiden käsittelyn sijoituspaikkoina aiemmin tarkastellut kohteet.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
9
3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja<br />
toteutusaikataulu<br />
Kuva 3-4 Kaatopaikka ja jätehuoltoyhteistyö Keski-<br />
Suomessa vuonna 2007.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on myönnetty<br />
10.6.2005 toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa (Dnro<br />
KSU-2003-Y-243/121). Toiminnanharjoittajan tulee tehdä<br />
31.12.2015 mennessä uusi hakemus lupaehtojen tarkistamiseksi,<br />
mikäli toiminnassa ei sitä ennen tapahdu olennaista<br />
muutosta. Lupahakemukseen tulee liittää selvitys parhaan<br />
käyttökelpoisen tekniikan käytöstä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
eri toiminnoissa (YSL 55 §).<br />
Viimeisin jätteenkäsittelykeskusta koskeva yleissuunnitelma on<br />
valmistunut vuonna 2001. Suunnitelmaa tarkistettiin YVA:n ja<br />
ympäristölupahakemuksen yhteydessä vuonna 2003. Näissä<br />
suunnitelmissa tarkasteltiin myös louhosalueen käyttöönottoa<br />
jätteen loppusijoitustoimintojen kannalta. Tähän tarkoitukseen<br />
louhosalue on osin käyttövalmiina viimeistään vuonna 2007.<br />
Vuonna 2004 tarkistetun maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan<br />
louhosalueella riittää kiviainesta vuoteen 2015 asti.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tehty<br />
useita yleissuunnitelman mukaisia rakennushankkeita, jotka<br />
palvelevat jätteen käsittely- ja hyödyntämistavoitteita. Vuonna<br />
2001 otettiin käyttöön kaatopaikkakaasun keräys- ja käsittelyjärjestelmän<br />
ensimmäinen vaihe. Järjestelmää on laajennettu<br />
nykyiselle täyttöalueelle. Vuonna 2002 otettiin käyttöön uusi<br />
vaaka-asema, joka mahdollistaa paremman palvelun ja seurannan.<br />
Kompostointilaitoksen laajennustyöt toteutettiin vuonna<br />
2002. Kuivajätteen käsittelylaitoksen suunnittelu on myös<br />
aloitettu. Laitoksen käyttöönotto riippuu toteutettavasta polttotekniikasta<br />
ja paikasta.<br />
Vuoden 2002 aikana otettiin käyttöön pienerien ja ongelmajätteen<br />
tuojia palveleva lajittelupiha. Lajittelupihalla otetaan<br />
nykyisin vastaan myös sähkö- ja elektroniikkaromua.<br />
Ratkaisuehdotus uudesta sijoituspaikasta tehdään YVA-menettelyn<br />
päätyttyä vuonna 2006. Uuden alueen suunnittelu<br />
ja lupahakemusmenettely aloitetaan sen jälkeen, kun päätös<br />
sijoituspaikasta on tehty. Uuden alueen käyttöönoton aikataulu<br />
riippuu monista eri tekijöistä ja on mahdollista, että<br />
toiminta Mustankorkealla jatkuu vielä useita vuosia. Joka tapauksessa<br />
on tarkoituksenmukaista käyttää Mustankorkealle<br />
tehdyt investoinnit täysimääräisesti käyttöikänsä loppuun asti.<br />
Siirtyminen uudelle alueelle tullee tapahtumaan eri toimintojen<br />
mukaisesti vaiheittain.<br />
10 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4 HANKKEEN KUVAUS JA TOTEUTUS ERI VAIHTOEHDOISSA<br />
4.1 Toiminnot ja käsiteltävät jätemäärät<br />
4.1.1 Toiminnot ja vastaanotettavat jätemäärät<br />
Toiminnot, joille uutta sijoituspaikkaa haetaan, vastaavat merkittäviltä<br />
osin niitä toimintoja, joita Mustankorkea Oy tänä päivänä<br />
harjoittaa. Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48<br />
hehtaarin suuruisella alueella.<br />
Tässä hankkeessa jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutukset<br />
arvioidaan kohdassa 1.2 määritellylle hankkeelle.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa varaudutaan ottamaan vastaan<br />
ja käsittelemään niitä jätelaatuja, joille nyt ja lähitulevaisuudessa<br />
voidaan ennustaa olevan tarvetta. Käsittelykeskuksen<br />
alueella tullaan käsittelemään kotitalousjätettä ja ominaisuuksiltaan<br />
siihen rinnastettavaa jätettä (= yhdyskuntajätettä) sekä<br />
kaupan ja teollisuuden jätteitä ja em. toiminnoista lajiteltuja<br />
jätejakeita. Alueella varaudutaan myös ottamaan vastaan ja<br />
loppusijoittamaan energiantuotannossa muodostuvaa tuhkaa.<br />
Tämän lisäksi alueella otetaan vastaan ja käsitellään rakennus-<br />
ja purkujätettä, lietteitä, ylijäämämaita, öljyvahinkojätteitä<br />
sekä muilla haitta-aineilla pilaantuneita maa-aineksia ja<br />
erilliskerättävää hyötyjätettä, kuten paperia, pahvia, metallia,<br />
lasia ja puuta. Alueella otetaan keskitetysti vastaan kotitalouksien<br />
ja muita ongelmajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua<br />
sekä painekyllästettyä puuta, jotka toimitetaan suuremmissa<br />
erissä edelleen jatkokäsittelyyn ympäristöluvan ko. toimintaan<br />
saaneelle laitokselle.<br />
Taulukko 4-1 Nykytilanteessa vastaanotetut jätemäärät ja ennustevuonna 2015 ja pitkäntähtäimen (pt) ennuste vastaanotettavista<br />
jätemääristä (määrät pyöristetty lähimpään 100 tonniin).<br />
Nykytilanne t/a Ennuste v. 2015 t/a Pt-ennuste t/a<br />
Loppusijoitukseen tai muuhun käsittelyyn<br />
menevät jätteet 59 700 136 400 158 000<br />
Lajittelematon kuivajäte 38 400 40 900 50 000<br />
Lajittelematon rakennusjäte 10 300 12 800 15 000<br />
Lajittelematon teollisuusjäte 8 300 8 700 13 000<br />
Eritysjäte (tuhkat) 300 70 000 70 000<br />
Erityisjäte (muut) 2 400 4 000 10 000<br />
Hyödynnettävät jätteet 54 800 78 700 100 000<br />
Biojäte 12 500 14 000 19 000<br />
Puhdistamoliete 15 800 18 500 25 000<br />
Betoni- ja tiilijäte 18 000 18 000 20 000<br />
Valimohiekka 1 800 2 400 3 200<br />
Puujäte 3 700 4 000 5 000<br />
Risujäte 900 1 200 1 500<br />
Puutarhajäte 550 600 700<br />
Metalli 500 600 1 000<br />
Lasi 550 600 600<br />
Sähkö- ja elektroniikkaromu 400 800 1 000<br />
Pahvi ja pakkauskartonki 50 4 000 10 000<br />
Paperi 50 9 000 15 000<br />
Keräyskartonki ja energiajae 0 3 000 5 000<br />
Muovi 0 2 000 3 000<br />
Erotuskaivolietteet 4 600 5 300 6 000<br />
Hiekan- ja rasvanerotuskaivojen lietteet 4 450 5 000 5 500<br />
Öljynerotuskaivojen lietteet 150 300 500<br />
Edelleen toimitettavat ongelmajätteet 400 600 1 000<br />
Tavanomaiset ongelmajätteet 150 300 500<br />
Kyllästetty puu 250 300 500<br />
Pilaantuneet maa-ainekset 62 500 125 000 150 000<br />
Puhtaat maa-ainekset 30 000 50 000 60 000<br />
Yhteensä 212 000 396 000 470 000<br />
Yhteensä ilman maa-aineksia 119 500 221 000 260 000<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
11
Alueelle tuotavat hyötykäyttöön kelpaavat jätteet jatkojalostetaan<br />
paikanpäällä ennen hyötykäyttöön ohjaamista tai jäte<br />
toimitetaan sellaisenaan suuremmissa erissä hyötykäyttökohteeseen<br />
tai jalostuslaitokselle.<br />
Alueella varaudutaan jatkojalostamaan itse laitosmaisesti biojäte<br />
ja puhdistamoliete, pilaantuneet maa-ainekset ja kuiva yhdyskuntajäte.<br />
Biojäte ja puhdistamoliete käsitellään omassa<br />
suljetussa prosessissaan. Kuiva yhdyskuntajäte jalostetaan<br />
polttoaineeksi ja teollisuuteen raaka-aineeksi. Pilaantuneet<br />
maa-ainekset käsitellään alueella haitattomiksi ja käytetään<br />
hyödyksi alueen omissa rakenteissa tai esipeittomaina ja<br />
myös muissa soveltuvissa kohteissa.<br />
Puu- ja kiviainekset murskataan alueella ja käytetään itse tai<br />
toimitetaan muualle hyötykäyttöön. Ne jätejakeet, joille ei voida<br />
osoittaa taloudellisesti kannattavaa hyötykäyttökohdetta<br />
tai ovat muuten vaikeasti hyödynnettävissä, loppusijoitetaan.<br />
Loppusijoitettavia jätteitä varten alueelta varataan paikat tavanomaisen<br />
ja pysyvän jätteen loppusijoitusalueelle sekä erityisjätteen<br />
loppusijoitusalueelle.<br />
Jätteen esikäsittelyvaatimukset sekä velvoitteet mahdollisten<br />
ympäristöhaittojen torjumiseksi ja riskin pienentämiseksi aiheuttavat<br />
käytännössä sen, että jätteenkäsittely tulee keskittymään<br />
muutamiin suuryksiköihin. Tämän seurauksena myös<br />
Mustankorkea Oy:n käsittelykeskuksessa varaudutaan käsiteltävän<br />
jätemäärän kasvuun. Alueella käsiteltävä jätemäärä<br />
tulee olemaan noin 300 000 – 500 000 t/a. Määrän voidaan<br />
arvioida jakautuvan jätelajeittain taulukossa 4-1 esitetyn mukaisesti.<br />
Tuhkamäärän kasvu perustuu siihen, että käsittelykeskuksessa<br />
otetaan tulevaisuudessa vastaan Jyväskylän Energian<br />
lento- ja arinatuhkia ja mahdollisesti myös muualta tulevia<br />
tuhkia. Pahvin, paperin, kartongin, energiajakeen ja muovin<br />
kasvu perustuu siihen, että kuluvana vuonna Mustankorkealle<br />
rakennetaan kyseisten hyötymateriaalien paalauslaitos ja varastointiterminaali.<br />
4.1.2 Jätteen loppusijoitus<br />
Vaikeasti hyödynnettävät jätteet sijoitetaan luokkansa mukaiselle<br />
loppusijoitusalueelle. Jätteenkäsittelykeskukseen<br />
tuotava ja jätetäyttöön sijoitettava jäte on pääosin energiantuotannon<br />
lentotuhkaa ja energian tuotannon savukaasujen<br />
puhdistusjätettä (APC-jäte) sekä esikäsittelystä jäljelle jäävää<br />
vaikeasti hyödynnettävää yhdyskuntajätettä ja siihen rinnastettavaa<br />
teollisuus-, rakennus- ja purkujätettä. Lisäksi alueelle<br />
varaudutaan sijoittamaan pieniä määriä erityisjätettä. Tällaisia<br />
jätejakeita ovat mm. asbestijäte, sairaalajäte, elintarvikejäte,<br />
teurasraadot ja käymäläjäte.<br />
Jätteen koostumus tulee jätteen energiasisällön hyödyntämisen<br />
aloittamisen jälkeen muuttumaan siten, että orgaanisen<br />
ja termiseen käsittelyyn kelpaavan jätteen määrä vähenee,<br />
ja jäte muuttuu luonteeltaan pysyvämpään suuntaan.<br />
Loppusijoitukseen ohjautuvien jätemäärien kehitystä on arvioitu<br />
oheisessa taulukossa.<br />
Taulukko 4-2 Loppusijoitetavat jätemäärät vuoden 2015<br />
ennusteessa ja pitkäntähtäimen (Pt) ennusteessa.<br />
Loppusijoitettavat<br />
jätemäärät<br />
Ennuste v.<br />
2015 t/a<br />
Kuivajäte 15 000 16 000<br />
Rakennusjäte 7 700 9 000<br />
Teollisuusjäte 5 300 8 000<br />
Lentotuhka ja savukaasujen 40 000 40 000<br />
puhdistusjäte*<br />
Muu eritysjäte 4 000 10 000<br />
Yhteensä 72 000 83 000<br />
Pt-ennuste t/a<br />
*pohjatuhka, 30 000 t/a, pyritään ohjaamaan hyötykäyttöön sellaisenaan<br />
tai käsittelyn jälkeen<br />
4.2 Tilantarve<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve on esitetty taulukossa<br />
4-3. Keskuksen kokonaistilantarve suojavyöhykkeet<br />
mukaan lukien on noin 74 hehtaaria. Tilantarpeesta merkittävimmän<br />
osan vie suoja-aluevyöhyke, jonka avulla pyritään torjumaan<br />
mm. maisema-, melu-, pöly- ja roskaantumishaittoja.<br />
Varsinaisista jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminnoista merkittävimmät<br />
aluevaraukset ovat jätteen loppusijoitustoiminnalle.<br />
Tällä varmistetaan se, että valitulla alueella voidaan toimia<br />
vähintään 40 – 50 vuotta. Loppusijoitusalueita ei rakenneta<br />
kerrallaan valmiiksi, vaan muutaman hehtaarin kokonaisuuksina<br />
tilantarpeen kehityksen mukaan. Rakentamattomat alueet<br />
pysyvät luonnonmukaisina käyttöönottoon asti ja käytössä<br />
olevat alueet puolestaan peitetään ja maisemoidaan muutaman<br />
hehtaarin kokonaisuuksina sitä mukaan ne saavuttavat<br />
lopullisen täyttökorkeutensa.<br />
Taulukko 4-3 Uuden jätteenkäsittelykeskuksen tilantarve.<br />
Toiminta<br />
pintaalavaraus,<br />
ha<br />
Vaaka-asema ja vastaanottokenttä 0,5<br />
Toimistorakennus 0,5<br />
Pientuojat 0,5<br />
Ongelmajätteiden varastointi 0,1<br />
Konesuojat, huoltotilat 0,3<br />
Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittelylaitos 1,3<br />
Puhdistamolietteen ja biojätteen jälkikäsittelykenttä 4,0<br />
Kuivajätteen käsittelylaitos (MT-laitos) 0,8<br />
Hyötyjätteen varastokenttä 3,5<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelykenttä 1,5<br />
Tavanomaisen sekäjätteen loppusijoitusalue 10,0<br />
Tavanomaisen mineraalisen jätteen loppusijoitusalue 11,0<br />
Ongelmajätteen loppusijoitusalue 7,5<br />
Rakentamisaikana muodostuvien ylijäämämaiden<br />
varastoalue 2,0<br />
Jyrähalli 0,1<br />
Nestemäisten jätteiden käsittelyalue 0,7<br />
Kaasukompressoriasema 0,1<br />
Vesienkäsittely 2,0<br />
Liikennealueet 2,0<br />
Suoja-alueet, kohteesta riippuen noin 25,0<br />
Yhteensä n. 74,0<br />
12 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.3 Arvioitavat vaihtoehdot ja toimintojen<br />
sijoittaminen niissä<br />
Arvioitavat vaihtoehdot valittiin Keski-Suomen liiton teettämässä<br />
selvityksessä Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyalueesta.<br />
Sijoituspaikkaa valittaessa tarkastelussa olivat mukana<br />
seuraavat kohteet:<br />
• Aiemmissa selvityksissä mukana olleet 29 sijoituskohdetta<br />
• Vapo Oy:n Jyväskylän kaupunkiseudulla sijaitsevat neljä<br />
turvetuotantoaluetta<br />
• Soveltuville vyöhykkeille sijoitetut 10 uutta kohdetta<br />
Jätteenkäsittelytoimintojen laaja-alaisimmat ja sijoituspaikan<br />
valintaan vaikuttavat tärkeimmät vaikutukset ovat:<br />
• Hajupäästö<br />
• Melupäästöt<br />
• Päästöt pinta- ja pohjavesiin<br />
• Maisemahaitat<br />
• Liikennepäästöt<br />
Sijoituspaikan valinnalla voidaan minimoida vaikutuksia.<br />
Tämän vuoksi selvityksessä erityyppisille toiminnoille, kuten<br />
asutukselle, energiahuollolle ja teollisuudelle määritettiin suoja-alueet<br />
näiden vaikutusten suhteen. Vastaavat suoja-alueet<br />
määritettiin luontokohteille kuten suojelualueille, vesistöille<br />
sekä kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaille kohteille.<br />
Suojavyöhykkeet määritettiin seuraavasti:<br />
1. ”Ei” -vyöhyke on alue, joka ei sovellu jätteenkäsittelyyn.<br />
Kyseinen kohde vaatii tällaisen häiriintymättömän vyöhykkeen.<br />
Tämä määrittää etäisyyden, jota lähemmäs jätteenkäsittelykeskusta<br />
ei voi kohteelle häiriötä aiheuttamatta<br />
sijoittaa.<br />
2. ”Tutkittava” vyöhyke, jolle sijoittuessaan jätteenkäsittelytoiminnoista<br />
saattaa aiheutua kyseessä olevalle<br />
kohteelle(asutus, vesistö, suojelukohde jne.) haittaa.<br />
Alueen kelpoisuus kyseisen ominaisuuden suhteen tulee<br />
tutkia sijoituspaikan erityispiirteiden perusteella tarkemmin.<br />
Tämän perusteella valitaan alue joko kyllä- tai ei-kategoriaan.<br />
3. ”Kyllä” -vyöhyke, jolla jätteenkäsittelykeskuksesta ei aiheudu<br />
tarkasteltavalle tekijälle (asutus, vesistö, suojelukohde<br />
jne.) aistein tai mittarein havaittavaa haittaa. Tämä vyöhyke<br />
määrittää alueet, joille jätteenkäsittelykeskus voidaan<br />
ilman erillisselvityksiä sijoittaa.<br />
Näiden lisäksi selvityksessä huomioitiin taloudellisesti tärkeät<br />
kunnallistekniset kriteerit kuten yhteydet vesi- ja jätevesiverkostoihin,<br />
tiestö luokituksineen, sähköverkko ja maanomistus.<br />
Käsittelykeskuksen toiminnasta syntyy raskasta liikennettä<br />
itse keskukseen ja keskuksesta raaka-aineita hyödyntävälle<br />
teollisuudelle ja energiantuotantolaitoksille. Tämän vuoksi<br />
sijoittumista taajamarakenteen sisään tai alueelle, jonne<br />
liikenneyhteydet menevät taajamien läpi ei pidetty hyvänä.<br />
Suuremmissa asutustaajamissa voidaan tarvittaessa tukeutua<br />
siirtokuormausasemiin.<br />
Kaikki rajoittavat kriteerit mukaan lukien Jyväskylän kaupunkiseudulta<br />
ei löytynyt yhtään riittävän suurta aluetta, joka kaikilta<br />
ominaisuuksiltaan varmuudella soveltuisi käsittelykeskuksen<br />
sijoituspaikaksi. Merkittävimmät rajoittavat tekijät alueella ovat<br />
vesistöt ja asutus.<br />
Alueita, jonne jätteenkäsittelykeskus voidaan sijoittaa, jos<br />
sijoittamista rajoittavan ominaisuuden kannalta haitat on ehkäistävissä,<br />
on yhteensä noin 21 % koko Jyvässeudun pintaalasta.<br />
Nämä alueet ovat usean eri rajoittavan tekijän suhteen<br />
”tutkittava” -vyöhykkeellä, joten niiden soveltuvuus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoitusalueeksi tuli tarkastella erikseen.<br />
Tehdyn analyysin perusteella toteuttamiskelpoisiksi vaihtoehdoiksi<br />
saatiin seuraavat kohteet:<br />
• Mörkökorpi<br />
• Vahtivuori<br />
• Seivässuo<br />
Tarkasteltujen ominaisuuksien mukaan toteuttamiskelpoisia<br />
olisivat myös Uuraisilla sijaitsevat Rokkamäki ja Vihtaperä.<br />
Niiden logistinen sijainti on kuitenkin huono.<br />
Tämän perustella YVA:ssa vaihtoehtoina tarkastellaan<br />
Mörkökorpea, Vahtivuorta ja Seivässuota (kuva 4-1). Näiden<br />
lisäksi YVA-lain mukaisena nollavaihtoehtona (hankkeen toteuttamatta<br />
jättäminen) tarkastellaan toimintojen jatkamista<br />
niin pitkään kuin mahdollista Mustankorkean nykyisellä alueella<br />
ja sen laajennusalueella uuden ympäristöluvan (10.6.2005)<br />
mukaisesti.<br />
Toimintojen sijoittaminen (kuvat 4-2 … 4-5) on tässä vaiheessa<br />
tehty siten, että kullekin sijoitusvaihtoehtoalueelle ominaiset<br />
luonnon ominaispiirteet (mm. maaperän laatu, pinta- ja<br />
pohjavesien virtaussuunnat sekä alueen topografia) on otettu<br />
huomioon ja toiminnot sijoitettu siten, että ne ovat keskuksen<br />
sisäisten toimintojen kannalta logistisesti toimivia.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
13
Kuva 4-1 Tarkasteltavien vaihtoehtojen sijainti.<br />
14 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-2 Alustava toimintojen sijoittaminen Mörkökorven alueella.<br />
Kuva 4-3 Alustava toimintojen sijoittaminen Vahtivuoren alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
15
Kuva 4-4 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (pohjoinen alue).<br />
<br />
Kuva 4-5 Alustava toimintojen sijoittaminen Seivässuon alueella (eteläinen alue).<br />
16 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-6 Toimintojen sijoittaminen Mustankorkean alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
17
4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien toimintojen<br />
kuvaus<br />
Seuraavassa jätteenkäsittelykeskuksen toiminnot on kuvattu<br />
niiden logistisessa järjestyksessä: vastaanotto, käsittely ja<br />
hyödyntäminen sekä muodostuvien päästöjen hallinta.<br />
4.4.1 Jätteen vastaanotto<br />
Jätteen vastaanotto tapahtuu jätteenkäsittelykeskuksen vaaka-asemalla,<br />
josta ne punnituksen, asiakirjojen ja kuormantarkistuksen<br />
sekä kirjaamistoimenpiteiden jälkeen ohjataan edelleen<br />
asianmukaiseen käsittelyyn. Vaaka-asemalla tapahtuu<br />
tulevien kuormien punnitus sekä kuormantuojan ja kuorman<br />
laadun tunnistetietojen syöttö. Tiedot tallentuvat jäteseurantaa<br />
ja laskutusta varten tietokantajärjestelmään.<br />
Alueelle rakennetaan myös kameravalvonta, jonka avulla voidaan<br />
tarkistaa avolavakuormia sekä valvoa alueella liikkuvia.<br />
Jätteitä otetaan vastaan vain jätteenkäsittelykeskuksen aukioloaikoina,<br />
joka sijoittunee yleisimmin arkipäivisin klo 6 – 22.<br />
4.4.2 Jätteen pienerien vastaanotto<br />
Jätteen pienerien tuojille varataan nk. lajittelupiha, jossa jätekuormat<br />
puretaan laatunsa mukaan niille varatuille paikoille.<br />
Alueella vastaanotetaan pääosin sellaista jätettä, joka laatunsa,<br />
määränsä, kokonsa tai muun ominaisuutensa vuoksi ei sovellu<br />
normaaliin jätteenkuljetukseen. Alueen pääasiallisia käyttäjiä<br />
ovat kotitaloudet.<br />
Alueelle tuodut jätteet sijoitetaan lajiteltuna niille varattuihin<br />
astioihin. Erilleen kerättäviä jätejakeita ovat mm. kuivajäte,<br />
kyllästetty puu, muu puutavara, metalli, lasi, pahvi, paperi,<br />
sähkö- elektroniikkaromu. Risut ja oksat sekä ruoho- ja haravointijäte<br />
vastaanotetaan erilliselle kentälle.<br />
Mustankorkean nykyiselle alueelle tulee kaikissa tarkastelluissa<br />
vaihtoehdoissa sijoittumaan yksityisasiakkaita palveleva<br />
pienerien, SER:n (sähkö- ja elektroniikkaromu) sekä ongelmajätteiden<br />
vastaanottopiste. Tämä palvelu säilytetään näin<br />
lähellä jätteiden tuottajia eikä näitä eriä tarvitse erikseen kuljettaa<br />
uudelle vastaanotto- ja käsittelyalueelle.<br />
Kuva 4-7 Vastaanottopiste Mustankorkea Oy:n nykyisellä<br />
toiminta-alueella.<br />
<br />
Kuva 4-8 Esimerkki pienerien vastaanottopisteestä.<br />
<br />
Kuva 4-10 Integroidun kuivajätteen käsittelylaitoksen toimintaperiaate.<br />
18 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.4.3 Ongelmajätteiden vastaanotto ja välivarastointi<br />
Käsittelykeskuksessa on erilliset vastaanottopisteet öljyvahinkojätteille<br />
ja muille suuremmille ongelmajäte-erille.<br />
Kotitalousasiakkaille on vastaanottopiste lajittelupihalla, jonne<br />
voi jättää pieniä ongelmajäte-eriä.<br />
Ongelmajätteet varastoidaan laatunsa ja ominaisuuksiensa<br />
mukaan erilleen lajiteltuna varastossa niille varatuissa astioissa.<br />
Ne toimitetaan suuremmissa erissä käsiteltäviksi ympäristöluvan<br />
saaneelle ongelmajätelaitokselle.<br />
4.4.4 Kuivajätteen käsittelylaitos ja siirtokuormaus<br />
Kuivajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvää ja siihen<br />
rinnastettavaa jätettä, josta on erotettu jätteen syntypaikalla<br />
ongelmajätteet ja erilliskerättävät hyötyjätteet kuten biojäte,<br />
lasi, metalli, puhdas paperi ja pahvi. Nykyisin kuivajäte loppusijoitetaan<br />
sekajätteenä täyttöalueelle. Kuivajäte sisältää<br />
syntypistelajittelusta huolimatta edelleen neljänneksen kuitua,<br />
kolmanneksen palavaa, neljänneksen biojätettä ja hieman<br />
metalleja. Alueella varaudutaan kuivajätteen käsittelyyn tai sen<br />
siirtokuormaukseen.<br />
Kuivajätteen käsittelyprosessissa sekalainen kuivajäte murskataan<br />
ja siitä erotetaan hyödyntämiskelpoiset jätejakeet.<br />
Erotettavia jätejakeita ovat mm. magneettiset ja ei-magneettiset<br />
metallit, biojae ja muut epäpuhtaudet. Prosessi koostuu<br />
murskaimista ja erilaisista seula- ja erotuslaitteista. Prosessi<br />
suunnitellaan siten, että sitä voidaan tarvittaessa laajentaa lajitteluvaatimusten<br />
ja –tarpeen mukaan. Käsittelyprosessissa<br />
merkittävimmät yksittäiset materiaalikierrätykseen ja energiahyödyntämiseen<br />
saatavat jakeet ovat erilaiset metallit ja kierrätyspolttoaine.<br />
Siirtokuormauksessa alueella varaudutaan kuivajätteen siirtokuormaukseen<br />
ja kuljetukseen toisaalle ilman käsittelyä.<br />
Siirtokuormausta tarvitaan lähinnä kuivajätteen toimittamiseksi<br />
polttoon. Tarvittaessa siirtokuormaukseen voidaan lisätä<br />
jätteen murskaus ja/tai lajittelu.<br />
Käsitelty jäte varastoidaan ennen hyötykäyttöön toimittamista<br />
hyötyjätekentällä kullekin jätejakeelle osoitetulla alueella.<br />
Kuva 4-9 Esimerkki siirtokuormausasemasta.<br />
Sellaiset jätejakeet, joiden hyötykäyttöarvo heikkenee niiden<br />
kastuessa tai leviävät tuulen mukana helposti ympäristöön, varastoidaan<br />
sisätiloissa (kevyt pressuhalli tai vastaava) tai jätteet<br />
paalataan. Biojätettä ja loppusijoitukseen ohjattavaa jätettä hyötyjätekentällä<br />
ei varastoida vaan ne viedään käsittelylaitokselta<br />
suoraan jatkokäsittelyyn.<br />
4.4.5 Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely<br />
• Puhdistamolietteen ja biojätteen käsittely tapahtuu suljetussa<br />
laitoksessa, jonka toimintaan sisältyvät mm. seuraavat<br />
vaiheet:<br />
• Biojätteen ja lietteen vastaanotto<br />
• Jätteiden sekoitus tukiaineisiin (hake, turve)<br />
• Kompostointi tai muu biologinen käsittely<br />
• Tuotteen seulonta tai muu käsittely<br />
• Kompostin jälkikypsytyskentällä<br />
• Lopputuotteen valmistus ja varastointi<br />
Kuva 4-11 Kompostointilaitoksen toimintaperiaate.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
19
4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
Rakennusjätteet otetaan vastaan varastokentille, joista ne toimitetaan<br />
suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte<br />
murskataan ja murske käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen<br />
kenttärakenteissa. Samoin puujäte murskataan.<br />
Puumurske käytetään kompostoinnin tukiaineena ja energian<br />
tuotannon polttoaineena.<br />
Paperin, pahvin, kartongin, energiajakeen ja muovijätteen erilliskäsittelyä<br />
varten alueelle rakennetaan erillinen halli, jossa on<br />
tarvittavat kuljettimet ja paalaimet.<br />
4.4.7 Jätteen loppusijoitus<br />
Loppusijoitettava jäte tiivistetään. Täyttöalueelle ohjattavat<br />
jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä<br />
murskataan ja tiivistetään kaatopaikkakoneella<br />
huolellisesti täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön<br />
etenemisen mukaan.<br />
Vuotuinen tarvittava täyttötilavuus kappaleessa 4.1.2 esitetyille<br />
määrille on peittomaineen noin 84 000 m3/a vuoden 2015<br />
ennustetuilla jätemäärillä. Mikäli jätemäärät edelleen kehittyvät<br />
ennustetusti, kasvaa vuotuinen tarvittava täyttötilavuus 95 000<br />
m3:iin pitkän tähtäimen ennusteen mukaan. Edellytyksenä on,<br />
että pohjatuhkan hyötykäyttömarkkinat saadaan kehitettyä toimiviksi.<br />
Kun uudelta alueelta on varattu täyttötilavuutta yhteensä<br />
noin 4,1 miljoonaa m3rtr, riittää tämä 45 – 50 vuodeksi.<br />
Nykyisen Mustankorkean laajennusalueelle rakennettavalle<br />
loppusijoitusalueelle tulee täyttötilavuutta noin 1,2 miljoonaa<br />
m3rtr, mikä riittää 12 – 15 vuodeksi.<br />
Lietteet<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen lietealtaisiin sijoitetaan alueelle<br />
tuotavat sellaiset lietemäiset jätteet, joita ei ominaisuuksiensa<br />
vuoksi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai<br />
käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia<br />
jätejakeita ovat teurastamoliete, rasvanerotuskaivoliete, hiekanerotuskaivoliete<br />
ja teollisuuden lietteet.<br />
Kuva 4-12 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista.<br />
Pintarakenteet ja maisemointi<br />
Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin<br />
sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa.<br />
Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista<br />
antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän<br />
ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet,<br />
mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään<br />
tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein.<br />
Lentotuhkan ja APC-jätteen loppusijoitusalueiden<br />
pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta,<br />
kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa<br />
muodostaa kasvukerroksen. Ongelmajätteen kaatopaikoilla<br />
pintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste<br />
Muut erityisjätteet<br />
Ihmisten terveydenhuollossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa<br />
muodostuva jäte, nk. sairaalajäte, sijoitetaan erikseen<br />
tavanomaisen jätteen täyttöalueelle ja peitetään välittömästi<br />
jätteiden sijoittamisen jälkeen. Tarvittaessa jätteet esikäsitellään<br />
esimerkiksi desinfioinnilla ennen kuin ne toimitetaan<br />
jätteenkäsittelykeskukseen.<br />
Elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte sijoitetaan vastaavasti<br />
jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin ja peitetään välittömästi.<br />
Pohjarakenteet<br />
Loppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain sitä mukaan,<br />
kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavat<br />
alueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman<br />
mukaiseen muotoonsa. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston<br />
kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997)<br />
mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen<br />
pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Lentotuhkan ja APC-jätteen<br />
loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu<br />
tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta.<br />
Kuva 4-13 Esimerkki pintarakenteista.<br />
20 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
4.4.8 Ylijäämämaiden sijoitus<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa otetaan vastaan ylijäämämaita,<br />
jotka käytetään hyödyksi jätealueen esipeitossa ja kaatopaikan<br />
pintarakenteissa täyttöalueita suljettaessa. Maat varastoidaan<br />
tyhjillä kenttäalueilla lähellä hyötykäyttökohdetta.<br />
4.4.9 Öljyonnettomuuksissa pilaantuneiden maaainesten<br />
ja öljynerotuskaivolietteiden vastaanotto<br />
Irtonaista öljyä sisältävät maa-ainekset ja vastaavat jäte-erät<br />
otetaan vastaan sisätiloissa oleviin tiiviisiin altaisiin. Altaissa<br />
irtonainen öljy valutetaan ja tarvittaessa maa-aineksia lisäksi<br />
huuhdellaan öljypitoisuuden vähentämiseksi. Esikäsittelyn<br />
jälkeen maa-ainekset siirretään kompostiin pilaantuneiden<br />
maa-ainesten käsittelykentälle. Rakennus varustetaan öljynerottimin.<br />
4.4.10 Pilaantuneiden maa-ainesten käsittely<br />
Pilaantuneita maamassoja käsitellään sijoittamalla jätetäyttöön,<br />
aumakompostoinnilla, pesemällä, huokoskaasukäsittelyllä,<br />
fysikaalis-kemiallisella stabiloinnilla sekä termisellä käsittelyllä.<br />
Esikäsittelynä voidaan käyttää kuivaseulontaa tai muuta<br />
vastaavaa mekaanista menetelmää, jonka tarkoituksena on<br />
maamassojen homogenisointi tai muunlainen käsiteltävyyden<br />
parantaminen.<br />
Käsittelymenetelmä valitaan siten, että lupaehtojen mukainen<br />
lopputulos saavutetaan mahdollisimman pienin päästöin.<br />
Maamassoja voidaan käsitellä myös useammalla menetelmällä.<br />
Maamassan kaatopaikkakelpoisuus ja soveltuvuus käsittelyyn<br />
ratkaistaan samoin perustein riippumatta siitä, tuodaanko<br />
maamassa muualta vai syntyykö se omasta prosessista.<br />
Termisessä käsittelyssä pilaantuneet maa-ainekset käsitellään<br />
termisesti siirrettävällä laitoksella, jossa korkeassa lämpötilassa<br />
haitta-aineet haihdutetaan ja tuhotaan maa-aineksesta.<br />
Pilaantunut maa-aines lämmitetään 500 – 800 °C lämpötilaan.<br />
Höyrystyneet haitta-aineet johdetaan jälkipolttoon, jossa ne<br />
käsitellään. Haitta-aineista riippuen lämpötila on tarvittaessa<br />
yli 1 000 °C. Polton savukaasut puhdistetaan tehokkaasti<br />
laitoksen savukaasunpuhdistuslaitteistolla. Puhdistettavasta<br />
maa-aineksesta on puhdistukseen tullessa sekä kenttäkoeettä<br />
laboratorioanalyysitietoja. Laitteiston toimiessa sekä puhdistetun<br />
maan että poistuvien kaasujen puhtautta valvotaan<br />
laboratorionäyttein.<br />
Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen kuivatus ja viemäröinti<br />
rakennetaan siten, että laadultaan ja ominaisuuksiltaan<br />
erilaiset vedet voidaan kerätä ja käsitellä erillisinä jakeina.<br />
Alueen vedet jaetaan puhtaisiin hulevesiin, laimeisiin hulevesiin<br />
ja väkeviin kaatopaikkavesiin, joita muodostuu pääosin<br />
sadannan vaikutuksesta mm. käsiteltävistä jätemääristä, jätteiden<br />
käsittelytekniikasta, rakennettujen kenttien pinta-aloista<br />
ja täyttöasteesta riippuen.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat vedet kerätään<br />
viemäreiden, salaojien ja ympärysojien avulla tasausaltaisiin.<br />
Likaisille ja laimeille vesille rakennetaan omat tasausaltaansa.<br />
Altaat mitoitetaan siten, että ne kykenevät varastoimaan<br />
keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa toistuvan<br />
rankkasateen aikana jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvat<br />
jätevedet.<br />
Tasausaltaasta likaiset vedet johdetaan viemäriä pitkin jätevesiviemäriin<br />
ja edelleen jätevedenpuhdistamolle. Puhtaat vedet<br />
ohjataan tasausaltaassa tapahtuvan laskeutuksen jälkeen<br />
purkuojaan. Veden laatua tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa<br />
myös laimeat vedet voidaan johtaa samaan käsittelyyn<br />
väkevien vesien kanssa. Alueen ulkopuolisten vesien pääsy<br />
käsittelyalueelle ja sekoittuminen vesiin estetään niska- ja kuivatusojin.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien vesimäärien<br />
laskenta on tehty seuraavia oletuksia käyttäen:<br />
• sadanta alueella 550 – 850 mm vuodessa, keskimäärin<br />
650 mm vuodessa<br />
• avoimella osalla yhdyskuntajätteen läjitysaluetta noin 50 %<br />
sadannasta muodostaa suotovettä<br />
4.5 Käsittelykeskuksen tukitoiminnot<br />
4.5.1 Vesien keräily ja käsittely<br />
Kuva 4-14 Periaatekuva jätteenkäsittelykeskuksen vesien käsittelystä.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
21
• avoimella tuhkan läjitysalueella noin 30 % sadannasta<br />
muodostaa suotovettä<br />
• suljetulla läjitysalueella noin 10 – 20 % sadannasta muodostaa<br />
suotovettä<br />
• valumakerroin päällystetyillä kenttäalueilla 0,8 eli 80 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 20 % haihtuu ilmaan<br />
• valumakerroin aumakompostointialueella 0,5 eli 50 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 50 % pidättyy jätteeseen<br />
ja/tai haihtuu<br />
• erilliskerätyn biojätteen tunnelikompostointi 180 l/jäte-t<br />
• puhdistamolietteen tunnelikompostointi 125 l/jäte-t.<br />
Puhtaat hulevedet<br />
Puhtaita hulevesiä muodostuu liikenneväyliltä, kierrätysmateriaalin<br />
käsittelykentältä ja pintarakentein suljettujen täyttöalueiden<br />
kuivatusvesistä. Tällaiset kentät ja liikennealueet rakennetaan<br />
kestopäällysteisinä ja ne varustetaan vettä ohjaavin<br />
rakentein.<br />
Puhtaat hulevedet eivät ole kosketuksessa jätteiden kanssa<br />
siten, että ne laadultaan tai ominaisuuksiltaan vaatisivat käsittelyä.<br />
Puhtaat hulevedet kerätään ojin ja hulevesiviemärein<br />
yhteen, ja puretaan käsittelykeskusta kiertäviin puhtaiden vesien<br />
ojiin.<br />
Laimeat hulevedet<br />
Laimeat hulevedet voivat edellyttää jonkinasteista käsittelyä.<br />
Laimeita vesiä muodostuu käsittelykeskuksessa sellaisilla alueilla,<br />
joissa hulevesien mukana saattaa kulkeutua jätteestä irtoavia<br />
haitallisia aineita. Haitta-aineiden määrät ovat kuitenkin<br />
vähäisiä ja aineet ovat erotettavissa suhteellisen yksinkertaisin<br />
paikallisin käsittelymenetelmin. Tällaisia alueita käsittelykeskuksessa<br />
ovat pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, hyötyjätekenttä,<br />
siirtokuormausasema, piha-alueet ja pientuojien<br />
vastaanottoalue. Näillä alueilla muodostuvat vedet kerätään<br />
yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan laimeiden vesien<br />
tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan tarkkailupisteen<br />
kautta puhtaiden vesien ojaan. Tarkkailun tulosten perusteella<br />
vedet voidaan johtaa väkevien vesien kanssa puhdistamolle<br />
tai niiden käsittelyä tehostetaan paikan päällä ennen ojaan<br />
johtamista.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelykentältä kerättävät vedet esikäsitellään<br />
hiekan- ja öljynerottimessa ennen tasausaltaaseen<br />
johtamista. Laimeiden vesien tasausallas mitoitetaan siten,<br />
että se on riittävän suuri kiintoaineen erotuksen toteuttamiseksi.<br />
Myöhemmin esitettävä pintavesivaikutusten arviointi perustuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien laimeiden<br />
vesien määrä- la laatuarvioon (ks. edellä vesitaseen laskenta).<br />
Erilaisten yhdisteiden pitoisuudet arvioitiin maksimipitoisuustasossa.<br />
Tässä lähtökohtana käytettiin Päijät-Hämeen<br />
Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskukselle vuonna 2005 myönnetyssä<br />
ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja:<br />
Yhdiste/aine<br />
Pitoisuus mg/l<br />
Kiintoaine 35<br />
Kemiallinen hapenkulutus 125<br />
Biologinen hapenkulutus 15<br />
Kupari 0,2<br />
Lyijy 0,1<br />
Nikkeli 0,1<br />
Sinkki 0,1<br />
Kokonaiskromi 0,2<br />
Kuudenarvoinen kromi (VI) 0,03<br />
Arseeni 0,03<br />
Kadmium 0,002<br />
Elohopea 0,002<br />
Öljyt 10<br />
Kloorifenolit 0,1<br />
Edellä esitettyjen vesimäärän laskentaperusteiden ja taulukossa<br />
esitettyjen maksimipitoisuuksien perusteella metallikuormitus<br />
ympäristöön on enintään muutamia kiloja vuodessa.<br />
Poikkeuksen muodostavat eliöstölle vaarallisimmat kadmium<br />
ja elohopea, joita kulkeutuu ympärysojiin korkeintaan suuruusluokkaa<br />
alle 100 g vuodessa. Mainittakoon tässä yhteydessä,<br />
että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelta<br />
hulevesissä esiintyneiden raskasmetallien ja öljyn pitoisuudet<br />
ovat yleensä olleet alle määritysrajan tai metallipitoisuudet<br />
ovat olleet pieniä.<br />
Väkevät jätevedet<br />
Väkeviä jätevesiä muodostuu sosiaalitiloissa, biojätteiden<br />
käsittelyssä sekä tavanomaisen ja ongelmajätteen ja tuhkan<br />
loppusijoitusalueella. Lisäksi väkeviä vesiä muodostuu kuivajätteen<br />
käsittelylaitoksen mahdollisista pesuvesistä ja nestemäisten<br />
jätteiden esikäsittelyalueelta. Vedet kootaan, lukuun<br />
ottamatta sosiaalitilojen vesiä, sala- ja avo-ojien sekä viemärin<br />
avulla väkevien vesien tasausaltaaseen. Sosiaalitiloissa muodostuvat<br />
jätevedet johdetaan suoraan käsittelyyn.<br />
Väkevien vesien lika-ainekuormitus riippuu kuivajätteen esikäsittelymenetelmästä<br />
sekä erilliskerätyn biojätteen ja puhdistamolietteiden<br />
käsittelymäärästä ja –menetelmästä. Jos<br />
kuivajätteen esikäsittely on mekaanisbiologinen, on lika-ainekuormitus<br />
jopa 1/10 siitä, jos käsittely olisi yksinomaan mekaaninen.<br />
Muodostumispaikastaan johtuen väkevät vedet<br />
sisältävät runsaasti mm. kiintoainesta, orgaanista ainesta,<br />
ravinteita sekä jonkin verran metalleja ja mahdollisesti muita<br />
haitta-aineita. Nämä vedet käsitellään ennen niiden johtamista<br />
vesistöön. Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta on esitetty kuvissa 4-16 ja 4-17.<br />
Liukoisuustestien perusteella turve-, puu ja hiilituhkasta liukenee<br />
hyvin pieniä pitoisuuksia arseenia, kromia, kadmiumia,<br />
elohopeaa, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, vanadiinia, mangaania.<br />
Tuhkista liukenee merkittävässä määrin sulfaattia ja kloridia<br />
ja suotovesien kemiallinen hapenkulutus on korkea luonnonvesiin<br />
verrattuna. Suotovesissä on myös jonkin verran typpeä<br />
ja rautaa ja hieman fosforia. Tuhkanläjitysalueen suotovesien<br />
22 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 4-15 Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta 10 vuotta uusien sijoitusalueiden tai<br />
kokonaan uuden jätekeskuksen käyttöönoton jälkeen.<br />
Kuva 4-16 Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta 20 - 25 vuotta uusien sijoitusalueiden<br />
tai kokonaan uuden jätekeskuksen käyttöönoton jälkeen.<br />
metalli-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksien arvioidaan alittavan<br />
yleiseen viemäriin johdettavan jäteveden raja-arvopitoisuudet.<br />
Väkevät vedet pumpataan jokaisessa jätteenkäsittelyalueen<br />
sijoitusvaihtoehdossa tasausaltaasta käsiteltäväksi kunnallisella<br />
jätevedenpuhdistamolla. Vahtivuoren ja Seivässuon vaihtoehdoissa<br />
vedet johdetaan Jyväskylän Seudun Puhdistamon<br />
Oy:n Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle. Mörkökorven<br />
vaihtoehdossa jätevedet johdetaan joko Lievestuoreen jätevedenpuhdistamolle<br />
tai mahdollisesti rakennettavaa siirtoviemäriä<br />
pitkin Vaajakosken kautta Nenäinniemeen.<br />
Nenäinniemen puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmään<br />
perustuva rinnakkaissaostuslaitos, jossa<br />
fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon<br />
keskimääräinen asukasvasteluku on vuoden 2005 tarkkailutulosten<br />
perusteella noin 180 000. Puhdistamon keskimääräinen<br />
tulokuormitus vuonna 2005 on esitetty taulukossa 4-4.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vuodelle 2015 ennustettu<br />
keskimääräinen viemäriin johdettava jätevesikuormitus<br />
on virtaaman osalta noin 0,2 %, BOD:n osalta noin 0,4 %<br />
ja typen osalta noin 1 % Nenäinniemen puhdistamon vuoden<br />
2005 tulokuormituksesta.<br />
Nenäinniemen puhdistamon biologisista käsittelykapasiteettia<br />
tullaan lisäämään vuosina 2006-2007 toteutettavan saneerauksen<br />
yhteydessä niin paljon, että laitoksen käsittelykapasiteetti<br />
on laajennuksen jälkeen riittävä Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätevesien käsittelemiseksi. Jätteenkä<br />
sittelykeskuksen jätevedet johdetaan viemäriin tasausaltaan<br />
kautta tehokkaasti tasattuna.<br />
Taulukko 4-4 Nenäinniemen puhdistamon tulokuormitus<br />
vuonna 2005.<br />
yksikkö<br />
tulokuormitus<br />
Q m3/d 44 460<br />
BOD7 ATU kg/d 12 676<br />
Nkok kg/d 2 653<br />
Lievestuoreen puhdistamo on biologis-kemiallinen aktiivilietemenetelmään<br />
perustuva rinnakkaissaostuslaitos, jossa<br />
fosforin saostamiseen käytetään ferrosulfaattia. Puhdistamon<br />
keskimääräinen asukasvasteluku on vuoden 2005 tarkkailutulosten<br />
perusteella noin 2 600. Mikäli suunniteltu siirtoviemärihanke<br />
Lievestuoreen ja Vaajakosken välillä ei toteudu,<br />
tullaan Lievestuoreen puhdistamoa laajentamaan siten, että<br />
laitoksella voidaan käsitellä Lievestuoreen jätevesien lisäksi<br />
myös Hankasalmen kirkonkylän ja jätteenkäsittelykeskuksen<br />
jätevedet. Jätteenkäsittelykeskuksen jätevesien osuus<br />
Lievestuoreen laajennettavan jätevedenpuhdistamon mitoituskuormituksesta<br />
on BOD:n osalta noin 25 % ja virtaaman osalta<br />
noin 16 %. Mahdollinen siirtoviemäri Hankasalmi – Lievestuore<br />
– Vaajakoski käynnistyy aikaisintaan vuonna 2007.<br />
4.5.2 Kaasun keräily ja käsittely<br />
Uusilla täyttöalueilla kaatopaikkakaasua alkaa muodostua<br />
yleensä vasta, kun jätetäytön korkeus on noin 5 metriä.<br />
Jätteen lajittelun johdosta tavanomaisen jätteen kaatopaikoille<br />
tulee ohjautumaan biohajoavaa jätettä entistä vähemmän, jolloin<br />
kaatopaikkakaasun määrä vähenee. Lisäksi lajittelun takia<br />
uusille tavanomaisen jätteen kaatopaikoille läjitettävä jäte<br />
saattaa olla raekoostumukseltaan sellaista, että täyttöön pääsee<br />
ilmaa helpommin kuin nykyisiin kuivajätetäyttöihin. Tällöin<br />
jätetäyttöön ei pääse muodostumaan hapettomia olosuhteita<br />
tai kaasua imettäessä kaasun happipitoisuus nousee tasolle,<br />
että sitä ei voida hyödyntää.<br />
Uuden jätetäytön kohdalla arvioidaan kaasun määrä ja kaasunkeräyksen<br />
tarpeellisuus ja mikäli tarkoituksenmukaista,<br />
rakennetaan asianmukaiset kaasun keräily- ja hyödyntämisrakenteet.<br />
4.5.3 Muut toiminnot ja rakenteet<br />
Henkilökuntaa varten jätteenkäsittelykeskuksessa on asianmukaiset<br />
toimisto- ja sosiaalitilat. Lisäksi työkoneiden ja työvälineiden<br />
säilytystä ja huoltoa varten alueella tulee olemaan<br />
tarvittavat määrät konesuojia ja varastoja.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
23
Jätteenkäsittelykeskus toimii valvottuna ja suljettuna alueena,<br />
joka on aidattu ja valvottu kameravalvonnalla sekä tarvittaessa<br />
säännöllisellä kiertovartioinnilla vartiointipalvelun toimesta.<br />
Alueen ympärille jätetään maisemasuojavyöhyke.<br />
4.5.4 Seuranta<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen toimintaa seurataan erikseen laadittavan,<br />
ympäristöviranomaisilla hyväksytettävän tarkkailuohjelman<br />
mukaisesti. Tarkkailuohjelmassa määritellään mm.<br />
pohja- ja pintavesien, kaatopaikkakaasun sekä jätepenkereen<br />
tilan ja ympäristönsuojelujärjestelmien toimivuuden tarkkailuvelvoitteista.<br />
4.6 Tutkimus- ja kehitystoiminta<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella toimii<br />
Vapo Oy:n ja Jyväskylän yliopiston yhteinen jätehuollon tutkimustyötä<br />
varten rakennettu tutkimuslaitos. Laitos on osa<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen toimintakokonaisuutta.<br />
Laitos sai koetoimintaluvan lokakuussa 2000 ja ympäristöluvan<br />
10.6.2006 Mustankorkea Oy:lle myönnetyn luvan<br />
yhteydessä. Kun Mustankorkea Oy:n jätteen käsittely- ja hyödyntämistoiminta<br />
siirtyy uudelle alueelle, tutkimuslaitos jää<br />
toimimaan Mustankorkealle. YVA:ssa varaudutaan siihen, että<br />
tutkimustoimintakin siirtyy jossain vaiheessa uudelle alueelle.<br />
Koelaitoksen pääasiallisia tutkimusalueita on ollut metsäteollisuuden<br />
lietteiden biokuivaus, bioterminen käsittely ja<br />
biokompostoinnin kehittäminen. Jyväskylän yliopisto käyttää<br />
koelaitoksen tiloja luonnollisessa mittakaavassa tapahtuvaan<br />
bioprosessien, pilaantuneen maa-aineksen käsittelyn, kaatopaikkatoimintojen<br />
sekä suoto- ja valumavesien käsittelymenetelmien<br />
koe- ja tutkimustoimintaan.<br />
4.7 Liikenne<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa käy nykyisin noin 62 000 ajoneuvoa<br />
vuodessa, joka vastaa keskimäärin noin 240 ajoneuvoa<br />
päivässä. Tästä määrästä keskimäärin 60 ajoneuvoa on pientuojien<br />
henkilöautokuljetuksia. Tämä liikenne ei tule uudelle<br />
käsittelykeskukselle, vaan pientuojille varataan vastaanottopisteet<br />
taajamien läheisyyteen. Muun muassa Mustankorkealla<br />
säilyy pienerien vastaanottopiste. Henkilöautoliikenteeseen<br />
perustuva jätteen tuonnin osuus poistuu näin uudella alueella<br />
lähes kokonaan.<br />
Tehostuvien kuljetusmuotojen vuoksi ja suoran polttoainekuljetusten<br />
vuoksi määrän ennustetaan pysyvän lähes muuttumattomana.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa arvioidaan käyvän<br />
keskimäärin noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, jolloin<br />
tiestön (meno-paluu kuljetus) keskimääräinen vuorokausiliikenne<br />
lisääntyy noin 400 ajoneuvolla uusilla alueilla.<br />
Kuva 4-17 Liikenteen pääasialliset kulkureitit.<br />
24 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Liikenne keskittyy klo 7 – 20.30 väliselle ajalle, jolloin liikennehuiput<br />
ovat aamupäivisin noin klo 10 sekä iltapäivällä klo 14 –<br />
17 välisenä aikana. Autot käyvät vaa’alla kaksi kertaa käynnin<br />
yhteydessä. Liikenteen pääasialliset kulkureitit vaihtoehtoisille<br />
sijoituspaikoille näkyvät oheisesta kuvasta.<br />
Mustankorkea:<br />
Ajoneuvoliikenne nykyiselle Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen<br />
suuntautuu pääasiassa Jyväskylän keskustan<br />
suunnasta Ronsuntaipaleentietä (Tikkala-Keljo yhdystie<br />
16607) pitkin. Ronsuntaipaleentie on asfalttipintainen ja kapea<br />
pientareinen, noin 7 metrin levyinen yhdystie. Tie on hyväkuntoinen,<br />
mutta varsin mutkikas ja näkemät ovat lyhyet.<br />
Kevyen liikenteen väylä on rakennettu keskustan suunnasta<br />
Ylämyllyjärven asuntoalueen kohdalle. Tiellä on kevyttä liikennettä<br />
myös Ylämyllyjärveltä eteenpäin mm. alueella sijaitsevan<br />
hiihtomajan takia. Nopeusrajoitus liittymän kohdalla on 60 km/<br />
h. Tie on valaistu.<br />
Ronsuntaipaleentieltä johtaa Mustankorkealle noin 7 metriä<br />
leveä kestopäällystetty tie. Jätekuljetusten lisäksi samaa tietä<br />
käyttää myös louhosalueen liikenne. Tien tasauksen on todettu<br />
olevan raskaalle liikenteelle liian jyrkkä talviaikaan. Samoin<br />
liittymä Ronsuntapaleentiehen on koettu vaaralliseksi huonojen<br />
näkemäolosuhteiden vuoksi.<br />
Kaatopaikkatien tasausta on mahdollista loiventaa siirtämällä<br />
liittymää Ronsuntaipaleentiellä noin kaksisataa metriä<br />
Saukkolan suuntaan. Liittymän siirrolla ei kuitenkaan<br />
pystytä oleellisesti parantamaan risteysalueen näkemiä<br />
Ronsuntaipaleentielle.<br />
Valtatiellä 9 on lännen suunnasta erillinen vasemmalle kääntymiskaista<br />
Savion suuntaan. Idästä päin on sekä oikealle<br />
että vasemmalle kääntyville liikennevirroille erilliset kaistat.<br />
Kanavointi on toteutettu korotetuin saarekkein. Liittymäalue<br />
on valaistu. Savion tien (640) päällysteen leveys on 6,5 metriä.<br />
Tiellä ei ole valaistusta eikä kevyen liikenteen väylää.<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 9 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
Savion tien länsipuolella 8 574 ajoneuvoa, josta raskaan liikenteen<br />
osuus on 797 autoa (9,3 %). Liittymän itäpuolella liikennemäärä<br />
on keskimäärin 9 032 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta<br />
raskasta liikennettä on 875 kappaletta (9,7 %).<br />
Saviolle johtavalla tiellä (tie 640) nykyinen liikennemäärä on<br />
keskimäärin 1 084 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta<br />
liikennettä on 35 ajoneuvoa (3,2 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Savion tiellä (640) on sattunut kuusi poliisin tietoon tullutta<br />
liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005 välisenä aikana.<br />
Onnettomuuksista kaksi oli kohtaamisonnettomuutta, kaksi oli<br />
eläinonnettomuutta, yksi oli tieltä suistuminen ja yksi onnettomuus<br />
tapahtui jalankulkijalle. Tieltä suistumisessa ja jalankulkijaonnettomuudessa<br />
loukkaantui molemmissa yksi henkilö.<br />
Valtatien liittymässä on tarkasteluajanjaksolla tapahtunut kolme<br />
liikenneonnettomuutta. Onnettomuuksista kaksi tapahtui, kun<br />
Savion suuntaan kääntymässä ollut ajoneuvo kääntyi toisen<br />
eteen ja kolmas onnettomuus oli tieltä suistuminen. Toisessa<br />
kääntymisonnettomuudessa loukkaantui kaksi henkilöä.<br />
Liikennemäärät:<br />
Ronsuntaipaleentien liikennemäärä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
kohdalla on keskimäärin 2 121 ajoneuvoa vuorokaudessa,<br />
josta raskasta liikennettä on 255 kappaletta (12 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Ronsuantiellä, valtatien 18 ja jätteenkäsittelyalueen liittymän<br />
välillä, on sattunut 4 liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005<br />
välisenä aikana. Onnettomuuksista kaksi oli tieltä suistumisia,<br />
yksi oli eläinonnettomuus ja yhdessä tapauksessa ajoneuvo<br />
törmäsi liikennekorokkeeseen, jossa myös loukkaantui yksi<br />
henkilö. Toinen suistumisonnettomuuksista tapahtui jätteenkäsittelyalueen<br />
liittymässä, jossa suistuminen tapahtui toisen<br />
ajoneuvon väistämisen seurauksena. Onnettomuushetkellä<br />
oli hämärää ja satoi lunta.<br />
Mörkökorpi:<br />
Pääasiassa liikennöinti Mörkökorven alueelle tapahtuu valtatieltä<br />
9 erkanevalle Savion tielle (Metsolahti-Vihtavuori seututie<br />
nro 640) ja siitä edelleen nykyisen yksityistien kautta käsittelyalueelle.<br />
Yksityistieliittymän etäisyys valtatieltä on noin 700<br />
metriä.<br />
Liikennöinti alueelle on vaihtoehtoisesti mahdollista toteuttaa<br />
lähellä sijaitsevan nykyisen kaatopaikan tien kautta. Tieyhteys<br />
on kohtuullisessa kunnossa ja näkemäolosuhteet ovat aiemmin<br />
mainittua yksityistien liittymää paremmat.<br />
<br />
Mörkökorpi<br />
Kuva 4-18 Alustava linjaus tieltä 640 käsittelykeskukseen<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
25
VE 1H<br />
V. 2005<br />
tarkistettu<br />
linjaus<br />
VE 0+<br />
Nykyisen tielinjan<br />
parantaminen<br />
(tiesuunnitelmat<br />
hyväksytty)<br />
Seivässuo:<br />
Liikennöinti Seivässuon alueelle tapahtuu valtatieltä 4 erkanevalle<br />
Koriseva-Nisula yhdystielle 16634 ja siitä edelleen nykyisen<br />
yksityistien kautta käsittelyalueelle. Valtatien liittymässä<br />
ei ole kanavointia eikä valaistusta. Lisäksi näkemä liittymästä<br />
pohjoisen suuntaan on puutteellinen. Yksityistieliittymän etäisyys<br />
valtatieltä on noin 4,5 kilometriä. Yhdystiellä ei ole päällystettä.<br />
Tiehallinto on laatinut yleissuunnitelman valtatien 4 parantamiseksi<br />
Viisarimäen ja Oravasaaren välisellä osuudella.<br />
Laaditussa suunnitelmassa valtatien linjaus on esitetty siirrettäviksi<br />
Koriseva-Nisula yhdystien kohdalla noin kilometrin<br />
matkan länteen. Valtatien ja yhdystien risteykseen on suunnitelmassa<br />
esitetty eritasoliittymä (Majalahden etl). Tiehallinnon<br />
tavoitteena on käynnistää hankkeen rakentaminen vuonna<br />
2007, jos rahoitus saadaan järjestymään.<br />
Kuva 4-19 4–tien uusi suunniteltu tielinjaus Seivässuon<br />
kohteen vaikutusalueella.<br />
Vahtivuori<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 4 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
suunnittelualueen kohdalla 4 690 ajoneuvoa, josta raskaan<br />
liikenteen osuus on 681 autoa (14,5 %).<br />
Koriseva-Nisula yhdystiellä nykyinen liikennemäärä on keskimäärin<br />
123 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskasta liikennettä<br />
on 8 ajoneuvoa (6,5 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Koriseva-Nisula yhdystiellä on sattunut kolme poliisin tietoon<br />
tullutta liikenneonnettomuutta vuosien 2000-2005 välisenä aikana.<br />
Onnettomuuksista yksi oli eläinonnettomuus, yksi tieltä<br />
suistuminen ja yksi onnettomuus tapahtui ajoneuvon kääntyessä<br />
vasemmalle toisen eteen. Onnettomuuksissa ei aiheutunut<br />
henkilövahinkoja.<br />
Valtatiellä 4 tapahtui tarkasteluajanjaksolla Viisarimäen ja<br />
Syvälahden välisellä tieosalla yhteensä 50 onnettomuutta,<br />
joissa kuoli yksi ja loukkaantui 23 henkilöä. Onnettomuuksista<br />
17 oli eläinonnettomuuksia, 11 tieltä suistumista, kuusi kohtaamisonnettomuutta,<br />
seitsemän peräänajoa, neljä ajoneuvojen<br />
törmätessä risteävissä suunnissa ja kolme onnettomuutta<br />
oli sattunut ohitustilanteessa. Lisäksi yksi onnettomuus<br />
tapahtui auton peruuttaessa ajoradalla ja yksi auton törmätessä<br />
ajoradalle pysäköityyn ajoneuvoon. Onnettomuuksista<br />
yksi peräänajo tapahtui Koriseva-Nisula yhdystien liittymässä.<br />
Peräänajossa loukkaantui yksi henkilö.<br />
Kuva 4-20 Alustava linjaus Nisulan tieltä käsittelykeskukseen.<br />
26 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Vahtivuori:<br />
Liikennöinti Vahtivuoren alueelle tapahtuu valtatietä 9 pitkin<br />
ja siitä edelleen rakennettavan uuden liittymän ja tieyhteyden<br />
kautta käsittelyalueelle. Uusi liittymä sijoitetaan nykyisen<br />
Kaistinmäen liittymän itäpuolelle.<br />
Seivässuo<br />
Seivässuo II<br />
Liikennemäärät:<br />
Valtatien 18 keskimääräinen vuorokausiliikenne on tällä hetkellä<br />
suunnittelualueen kohdalla 4 848 ajoneuvoa, josta raskaan<br />
liikenteen osuus on 417 autoa (8,6 %).<br />
Liikenneonnettomuudet:<br />
Valtatiellä 18, Kintauksen ja Kuohun välisellä tieosuudella,<br />
on sattunut 21 poliisin tietoon tullutta liikenneonnettomuutta<br />
vuosien 2000-2005 välisenä aikana. Onnettomuuksista 10 oli<br />
eläinonnettomuutta, neljä oli tieltä suistumista, kolme onnettomuutta<br />
tapahtui ajoneuvon kääntyessä ja kaksi oli kohtaamisonnettomuutta.<br />
Lisäksi yksi onnettomuus tapahtui auton<br />
peruuttaessa ajoradalla ja yksi auton törmätessä ajoradalle<br />
pysäköityyn ajoneuvoon. Onnettomuuksissa loukkaantui yhteensä<br />
10 henkilöä. Loukkaantumisista kolme tapahtui eläinonnettomuuksissa,<br />
kolme kääntymisonnettomuuksissa ja<br />
kolme kohtaamisonnettomuuksissa. Yksi henkilö loukkaantui<br />
auton törmättyä pysäköityyn ajoneuvoon.<br />
4.8 Liittyminen muihin hankkeisiin<br />
Kuva 4-191 Alustava linjaus valtatieltä 18 käsittelykeskukseen.<br />
Merkittäviä liittymiä muihin hankkeisiin ovat mm. seuraavat:<br />
• Maankäytön suunnittelukohteet esitettyjen käsittelyalueiden<br />
läheisyydessä, mm. Petäjäveden kunta kaavailee<br />
Kaistinmäkeen omistamalleen 40 hehtaarin alueelle noin<br />
30 omakotitalon asuinaluetta. Tämä on esitetty yhtenä<br />
vaihtoehtona ns. ”uusi kylä” -hankkeessa.<br />
• Jätevedenpuhdistus toteutetaan Jyvässeudun Puhdistamo<br />
Oy:n Nenäinniemen puhdistamolla tai paikallisesti käsittelykeskuksen<br />
alueella.<br />
• Jyväskylän kaupunki harjoittaa kiviainesten ottoa<br />
Mustankorkean louhosalueella.<br />
• Energiasisällön talteenotto hoidetaan paikallisesti tai energiajäte<br />
kuljetetaan toisaalle hyödyntämistä varten.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
27
5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN<br />
ARVIOINTI<br />
5.1 Arvioitavat vaikutukset<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on tehtävänä arvioida<br />
jätteenkäsittelykeskuksen vaikutukset ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista annetun lain ja asetuksen edellyttämällä<br />
tavalla ja tarkkuudella. Arvioitavaksi tulevat vaikutukset, jotka<br />
kohdistuvat:<br />
• ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,<br />
• maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen,<br />
eläimiin sekä näiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin<br />
ja luonnon monimuotoisuuteen,<br />
• yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan<br />
ja kulttuuriperintöön,<br />
• luonnonvarojen hyödyntämiseen sekä<br />
• edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin.<br />
YVA-menettelyssä arvioitiin jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisen<br />
ja käytön aikaiset vaikutukset.<br />
5.2 Vaikutusten arviointi<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa kuvataan jätteenkäsittelykeskuksen<br />
aiheuttamat vaikutukset ja niiden tuomat<br />
muutokset kunkin sijoituspaikan nykyisiin olosuhteisiin.<br />
Ympäristövaikutusten arviointi perustui:<br />
• arvioinnin aikana tarkentuneisiin hankesuunnitelmiin,<br />
• olemassa oleviin selvityksiin sijoitusvaihtoehtojen ja niiden<br />
ympäristön nykytilasta,<br />
• arvioinnin aikana tehtyihin lisäselvityksiin,<br />
• toiminnassa olevien jätteenkäsittelykeskusten tarkkailutuloksiin,<br />
• kirjallisuuteen,<br />
• yleisötilaisuuksien yhteydessä ilmenneisiin asioihin,<br />
• lausunnoissa ja mielipiteissä esitettyihin seikkoihin<br />
• sekä näiden pohjalta eri menetelmin tehtäviin vaikutusarvioihin.<br />
Käytettävissä ollut aineisto ja sen pohjalta tehty arvio tarvittavista<br />
lisäselvityksistä on esitetty jäljempänä. Hankkeen<br />
suunnittelua tehtiin tarvittavassa määrin ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn ajan ja uutta tietoa pyrittiin ottamaan välittömästi<br />
mukaan arviointiin. Seuraavassa on esitelty eri vaikutusten<br />
arviointiin käytetyt menetelmät.<br />
5.2.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään<br />
Kuva 5-1 Arvioitavat ympäristövaikutukset.<br />
Tässä hankkeessa arvioitavaksi tulivat erityisesti:<br />
• vaikutukset terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen,<br />
• vaikutukset pinta- ja pohjavesiin,<br />
• vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin,<br />
• vaikutukset Natura-alueen luontodirektiivin luontotyyppeihin<br />
ja lajeihin<br />
• hajuhaitta, pölyäminen ja muut päästöt ilmaan,<br />
• melu,<br />
• roskaantuminen ja haittaeläinten aiheuttamat vaikutukset,<br />
• maankäytön ja maiseman muutokset sekä<br />
• muutokset liikennemäärissä ja liikenteen aiheuttamat vaikutukset.<br />
Arvioinnin lähtötiedoksi koottiin olemassa olevat tiedot sijoitusvaihtoehtojen<br />
maa- ja kallioperästä. Näiden tietojen sekä hankesuunnitelmien<br />
perusteella arvioitiin rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirto- ja louhintatöiden tarve ja laajuus. Toiminta-aikana<br />
jätteiden ja pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyn seurauksena<br />
maaperään voi joutua haitallisia aineita. Toiminta-aikaisten<br />
vaikutusten ja toimintaan liittyvien vaikutusten arvioinnissa<br />
huomioitiin maaperän nykyinen laatu, haitta-aineiden ominaisuudet<br />
sekä jätteenkäsittelykeskuksen rakenteelliset ratkaisut,<br />
kuten vaikutuksia ehkäisevät tiivisrakenteet ja vesien käsittelymenetelmät.<br />
5.2.2 Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin<br />
Pinta- ja pohjaveden laadun ja määrän arviointi<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien suoto- ja<br />
hulevesien määrä arvioitiin laskennallisesti hankesuunnitelmien<br />
ja sadantatietojen perusteella. Vesitaselaskelmien avulla<br />
arvioitiin hankkeen aiheuttamat muutokset kunkin sijoitusvaihtoehdon<br />
alueella muodostuvien pinta- ja pohjavesien määriin.<br />
Arvioinnissa voitiin myös hyödyntää Mustankorkealta saatuja<br />
vesien määrän ja laadun seurantatietoja.<br />
Muodostuvien suoto- ja hulevesien laadun arvioinnissa hyödynnettiin<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen tarkkailun<br />
yhteydessä saatua tietoa muodostuvien vesien määrästä<br />
ja laadusta. Muiden toimintojen kuten pilaantuneiden maa-<br />
28 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
ainesten käsittelyn ja kuivajätteen laitoskäsittelyn vaikutuksia<br />
veden laatuun arvioitiin toteutetun seurannan ja olemassa<br />
olevien liukoisuustestitulosten, kirjallisuustietojen ja vastaavista<br />
kohteista saatujen käytännön kokemusten perusteella.<br />
Arvioinnissa otettiin huomioon myös suunniteltujen vesiensuojelurakenteiden<br />
vaikutus muodostuvien vesien laatuun ja<br />
määrään.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Vesimäärä- ja vedenlaatutietojen perusteella arvioitiin ympäristöön<br />
johdettavien hulevesien vaikutukset pintavesiin ja virkistyskäyttöön.<br />
Erityinen huomio kiinnitettiin vesieliöstölle haitallisten<br />
aineiden (raskasmetallit, orgaaniset klooriyhdisteet)<br />
esiintymiseen ja vaikutuksiin. Purkuvesien ominaispiirteiden<br />
ja nykytilan (luonnontilaisuus, humuspitoisuus, hydrologiset<br />
olosuhteet, eliöstö) perusteella voitiin arvioida mahdollisen<br />
ympäristöriskin suuruutta.<br />
Vesitaselaskelmien ja vedenlaatutietojen perusteella arvioitiin<br />
pintavesiin kohdistuva kuormitus. Kuormituksen ja vastaanottavien<br />
vesien laadun perusteella arvioitiin ympäristöön<br />
mahdollisesti joutuvien päästöjen vaikutukset pintavesien nykytilaan.<br />
Arvioinnissa huomioitiin vastaanottavien pintavesien<br />
ominaispiirteet kuten luonnontilaisuus, humuspitoisuus, ravinnetaso,<br />
hydrologia, eliöyhteisöt ja vesistön käyttötarkoitukset.<br />
Pohjavedet<br />
Arviointiselostuksessa esitettiin käytettävissä olevat tiedot<br />
pohjaveden muodostumisesta, virtaussuunnista sekä tiedot<br />
pohjaveden käytöstä ja pohjavesialueista sijoitusvaihtoehtojen<br />
läheisyydessä.<br />
Peruskarttatarkastelulla on nähtävissä, että kaikki alueet ovat<br />
pohjavesiolosuhteiltaan samantyyppisiä kallioalueita. Niissä<br />
kallion päällä on paksuudeltaan vaihteleva (ohut) moreenipeite<br />
ja paikoitellen alueet ovat soistuneita. Niillä ei ole myöskään<br />
yksityisen tai yleisen vedenhankinnan kannalta erityisarvoja.<br />
Pohjavesien muodostuminen ja päävirtaussuunnat voitiin<br />
myös määrittää riittävällä tarkkuudella peruskarttatarkastelun<br />
avulla. Tähän perustuen vaikutusten arvioinnin ja vertailun<br />
kannalta tarkentavia maastotutkimuksia ei tarvita.<br />
Eri vaihtoehtojen vaikutuksia pohjavesiolosuhteisiin arvioitiin<br />
tilanteessa, jossa uudet jätteidenkäsittelyalueet rakennetaan<br />
vesitiivein rakentein ja muodostuvien suoto- ja hulevesien<br />
käsittely on hallittua. Pohjaveden virtaussuuntien arvioinnissa<br />
otettiin huomioon alueiden alustavissa rakentamissuunnitelmissa<br />
esitettyjen louhintojen vaikutus.<br />
Suomen pohjavesiin ja kallioperään liittyvän yleisen tiedon<br />
perusteella todettiin, että alueiden kallioperän ja pohjaveden<br />
geokemiallisessa laadussa ei ole sellaisia eroja, jotka vaikuttaisivat<br />
millään tavalla jätekeskuksen ympäristövaikutuksiin.<br />
Ihmiseen kohdistuvia terveysvaikutuksia arvioitiin talousveden<br />
laatuvaatimusten ja –suositusten avulla. Vaikutuksen merkitystä<br />
tarkasteltaessa otetaan huomioon pohjaveden nykyinen<br />
käyttö.<br />
5.2.3 Päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset<br />
Haju<br />
Jätteenkäsittelytoiminnoista aiheutuvan hajuhaitan arvioimiseksi<br />
hyödynnettiin Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksessa<br />
vuodesta 2002 aloitettua ympäristöpaneelia.<br />
Ympäristöpaneeli antaa hyvän kuvan hajun leviämisestä ja<br />
sen vaikutusalueen laajuudesta. Tietoa voitiin hyödyntää<br />
määritettäessä hajun vaikutusalue muissa kohteissa. Lisäksi<br />
hajuhaitan arvioinnissa hyödynnettiin muissa käsittelykeskuksissa<br />
toteutettujen paneelien tuloksia. Hajuhaitan arvioinnissa<br />
otettiin huomioon kunkin sijoituspaikan ympäristöolosuhteet.<br />
Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt<br />
Loppusijoitettava jäte sisältää orgaanista ainetta, joka hajoaa<br />
vähitellen muodostaen kaatopaikkakaasua. Mustankorkean<br />
jätteenkäsittelykeskuksen jätetäytöissä muodostuvan kaatopaikkakaasun<br />
laatua ja määrää on seurattu vuodesta 2002<br />
lähtien.<br />
Tässä hankkeessa tarkasteltavien ratkaisujen vaikutuksia jätetäytössä<br />
muodostuvan kaasun määrään ja laatuun arvioitiin<br />
kirjallisuuden ja aiheesta saatavissa olevien tutkimustulosten<br />
perusteella.<br />
Kaatopaikkakaasu sisältää ns. kasvihuonekaasuja, erityisesti<br />
metaania. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esitettiin<br />
arvio tehostuvan jätteiden kierrätyksen vaikutuksista kasvihuonekaasujen<br />
päästöihin.<br />
Pölyäminen<br />
Liikenne ja jätteenkäsittelytoiminnot, kuten jätteiden loppusijoitus,<br />
rakennusjätteen murskaus sekä pilaantuneiden maaainesten<br />
käsittely ja varastoiminen aiheuttavat pölyämistä.<br />
Pölyämisen arvioinnissa hyödynnettiin havaintoja nykyisten jäteasemien<br />
toiminnan aiheuttamasta pölyämisestä sekä hankesuunnitelmia<br />
ja kokemuksia muissa vastaavissa kohteissa<br />
(erityisesti pilaantuneiden maa-ainesten osalta) tehdyistä havainnoista.<br />
Liikenne<br />
Liikenne aiheuttaa melua, pakokaasupäästöjä ja pölyämistä.<br />
Liikenteen aiheuttamien ilmapäästöjen arvioinnissa otettiin<br />
huomioon hankkeen liikennemääräennusteet sekä liikennöintireittien<br />
kunto ja nykyiset liikennemäärät. Arviointi perustui<br />
saatavilla olevaan tutkimustietoon liikenteen aiheuttamista<br />
päästöistä eri käyttöasteisten teiden varsilla. Liikenteen melun<br />
arviointia kuvataan jäljempänä kappaleessa melu.<br />
Pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyssä syntyvät<br />
päästöt<br />
Pilaantuneiden maa-ainesten varastoinnissa ja käsittelyssä<br />
syntyy pölyä. Pölyn lisäksi pilaantuneita maa-aineksia kompostoitaessa<br />
syntyy haihtuvia orgaanisia yhdisteitä ja termisen<br />
käsittelyn yhteydessä savukaasuja. Muodostuvien päästöjen<br />
määrä arvioitiin vastaavista hankkeista saatujen kokemusten<br />
pohjalta sekä toiminnan jatkuvasta seuranasta saatujen mittaustulosten<br />
perusteella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
29
Käsittelyn energiantuotannossa käytetään polttoöljyä. Siinä<br />
syntyvien savukaasupäästöjen leviämistä ympäristöön arvioitiin<br />
Ilmatieteen laitoksen kehittämän laskentamenetelmän<br />
avulla (Ilvessalo P., Yksittäisestä piipusta ilmaan pääsevien<br />
epäpuhtauksien suurimpien tuntipitoisuuksien arviointimenetelmä,<br />
raportti nro 1989:1). Menetelmän avulla voidaan arvioida,<br />
mitkä ovat tietyn pistemäisen päästölähteen aiheuttamat<br />
suurimmat savukaasun sisältämien epäpuhtauksien tuntipitoisuudet<br />
maanpinnalla ja millä etäisyydellä piipusta nämä<br />
pitoisuudet esiintyvät. Mallinnuksessa käytettiin seuraavia<br />
lähtötietoja:<br />
• Rikkidioksidipäästön oletettiin olevan 0,54 g/s (polttoöljyn<br />
kulutus 372 kg/h ja rikkipitoisuus 0,2 p-%)<br />
• Piipun korkeudeksi arvioitiin 20 m ja nosteparametriksi (F)<br />
5. (Piipun todellinen korkeus maan pinnasta on 8 metriä.<br />
Savukaasut ovat kuitenkin erittäin kuumia (noin 800 °C).<br />
Savupiippuefekti on tällöin huomattavan voimakas nostaen<br />
piipun tehollista korkeutta)<br />
• Laitoksen ympäristö oletettiin tasaiseksi<br />
• Savukaasujen purkautumisnopeudeksi oletettiin >5 m/s<br />
• Päästön arvioitiin purkautuvan yhdestä piipusta<br />
Ilmapäästöjen vaikutukset<br />
Ilmapäästöjen leviäminen arvioitiin maastonmuotojen, päästökorkeuksien<br />
ja tyypillisten sääolosuhteiden perusteella.<br />
Vaikutusten arvioinnissa otettiin huomioon ympäristön erityispiirteet,<br />
kuten asutuksen, luontoarvojen sekä muiden herkkien<br />
kohteiden sijainti. Ilmanlaatuarvioita verrattiin annettuihin<br />
ilmanlaadun ohje- ja raja-arvoihin (VNp 480/1996 ja VNA<br />
711/2001).<br />
5.2.4 Melu<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ja sen aiheuttaman liikenteen vaikutus<br />
eri sijoitusvaihtoehtojen lähialueiden melutasoihin selvitettiin<br />
laskennallisesti. Meluvyöhykkeiden laskennassa käytettiin<br />
3-ulotteista tieliikennemelun laskentamallia (B&K Predictor<br />
2.11). Mallissa voidaan ottaa huomioon mm. maastonmuodot,<br />
rakennusten este- ja heijastusvaikutukset, maaperän vaimen-<br />
nus sekä mahdollisesti tarvittavat esteet ja niiden vaikutus.<br />
Laskennallisia melutasoja verrataan melutason yleisiin ohjearvoihin<br />
(Vnp 993/1992).<br />
Laskennassa melulähteistä huomioitiin Mustankorkealle<br />
suuntautuva liikenne, Ronsuntaipaleentien liikenne sekä<br />
Mustankorkean eri toiminnot. Mustankorkean toiminnoista<br />
laskennassa huomioitiin seuraavat melulähteet:<br />
Kompostointilaitos<br />
• pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
• lauhduttimet 8 kpl 2,5 kW<br />
• biosuotimen puhaltimet 2 kpl 15 kW<br />
• kuorma-auto<br />
Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
• esimurskain 2 x 90 kW<br />
• tuulierotin 75 kW<br />
• rumpuseula 2 x 5.5 kW<br />
• jälkimurskain 240 kW<br />
• pyörrevirtaerotin 11 kW<br />
• useita puhaltimia, joista suurin 45 kW<br />
• pyöräkuormaaja<br />
Öljyisten maiden kompostointi<br />
• − pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
• terminen desorptiolaitteisto ja pyöräkuormaaja 1 kpl<br />
• seula, kiinteytyslaitteisto, kaivinkoneet 2 kpl ja pyöräkuormaajat<br />
3 kpl<br />
Louhinta ja murskaus<br />
• kivipora<br />
• murska<br />
Kaatopaikan muu toiminta<br />
• kaatopaikkajyrä (TANA)<br />
Taulukko 5-1 Melun ohjearvot ulkona.<br />
Alue ja käyttötarkoitus<br />
LAeq, enintään<br />
07-22 22-07<br />
Asumiseen käytettävät alueet 55 dB 50 dB<br />
Virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä 55 dB 50 dB<br />
Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 dB 50 dB 1)<br />
Uudet asuinalueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden välittömässä 55 dB 45 dB 1)<br />
läheisyydessä sekä hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet<br />
Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet ja virkistysalueet<br />
taajamien ulkopuolella sekä luonnonsuojelualueet<br />
45 dB 40 dB 2)<br />
1)<br />
Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa.<br />
2)<br />
Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä.<br />
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi terveydensuojelulain (734/94) nojalla alkuvuodesta 1997 uudet sisätilojen melutasojen<br />
ohjearvot (taulukko 5-2).<br />
30 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Taulukko 5-2 Asuntojen ja muiden oleskelutilojen melutason ohjearvot.<br />
Huoneisto ja huonetila<br />
LAeq, enintään<br />
07-22 07-22<br />
Asuinhuoneet, paitsi keittiö 35 dB 30 dB<br />
Asunnon muut tilat ja keittiö 40 dB 40 dB<br />
Hoito- ja sosiaalihuollon laitokset, majoitustilat, potilashuoneet 35 dB 30 dB<br />
Päiväkodit, lastentarhat, lasten ja henkilökunnan oleskeluun tarkoitetut<br />
huoneet<br />
40 dB 30 dB<br />
Kokoontumis- ja opetushuoneistot,luokkahuoneet, luentosalit,<br />
kirkot ja muut huonetilat, joissa edellytetään yleisön saavan puheesta<br />
hyvin selvän ilman äänenvahvistuslaitteiden käyttöä.<br />
35 dB -<br />
Muut kokoontumistilat 40 dB -<br />
Työhuoneistot (yleisön kannalta yleisön vastaanottotilat ja toimistohuoneet)<br />
35 dB -<br />
LAeq = melun A-painotettu keskiäänitaso (ekvivalenttitaso)<br />
Laskennallisen tarkastelun jälkeen mahdollisiin melun kannalta<br />
ongelmallisiin kohtiin esitetään ratkaisumalleja melun torjumiseksi.<br />
Tämä voi käsittää mm. meluesteiden rakentamista,<br />
kasvillisuusvyöhykkeiden istutusta, tielinjan korkeuden muuttamista<br />
sekä hiljaisen päällysteen käyttöä.<br />
Melun ohjearvot sisällä ja ulkona<br />
Valtioneuvosto on antanut melutason yleiset ohjearvot (taulukko<br />
5-1, Vnp 993/92). Päätöstä sovelletaan meluhaittojen<br />
ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi<br />
maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä<br />
rakentamisen lupamenette lyssä. Päätös ei koske ampuma- ja<br />
moottoriurheiluratojen melua. Päätöstä ei myöskään sovelleta<br />
teolli suus-, katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi<br />
tarkoitetuil la alueilla.<br />
Jos melu sisältää impulsseja tai kapeakaistaista ääntä, niin<br />
mit taustuloksiin lisätään 5 dB ennen niiden vertaamista ohjearvoihin.<br />
5.2.5 Luontovaikutukset<br />
Luontoselvitykset laadittiin Suomen ympäristökeskuksen oppaan<br />
”Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – kaavoituksessa,<br />
YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa” mukaisesti.<br />
Nollavaihtoehdon eli Mustankorkean lähialueen luonnontila<br />
tiedetään. Uusille alueille tehtiin luontoselvitys, jonka tavoitteena<br />
oli antaa riittävä kokonaiskuva alueen luonnonympäristöstä<br />
sekä selvittää ne luonnon ominaispiirteet ja arvokkaat elinympäristöt,<br />
jotka tulee ottaa huomioon jätteidenkäsittelyaluetta<br />
valittaessa. Lisäksi tarkasteluun sisällytettiin suunnittelualueiden<br />
lähiympäristössä sijaitsevat arvokkaat luontokohteet,<br />
jotka ovat joko paikallisesti arvokkaita tai sisältyvät johonkin<br />
suojeluohjelmaan tai –strategiaan ja joihin sijoitusratkaisulla<br />
saattaa olla vaikutuksia. Tämän vuoksi myös luonnonsuojelulain<br />
65 §:n mukainen arvio luontovaikutuksista todettiin<br />
Seivässuon osalta myöhemmin tarpeelliseksi.<br />
Jotta sijoitusvaihtoehtojen varsinaisen luonnontila voitiin selvittää,<br />
tehtiin maastotyöt kolmen kohteen osalta elokuun 2005<br />
alussa (biologi Tarja Ojala). Maastotyöt tehtiin siten, että alueet<br />
kuljettiin kuvioittain läpi maanomistajilta saatujen metsätaloussuunnitelmien<br />
kuviokarttojen perusteella. Kaikilta kuvioilta<br />
kirjattiin ylös kenttä- ja pohjakerroksen valtalajit ja yleiset lajit<br />
sekä kuvailtiin pensaskerrosta yleisesti. Huomionarvoiset<br />
lajit kirjattiin ylös ja linnuista sekä muista eläimistä tehtiin<br />
yleispiirteiset ja lähinnä puuston rakenteeseen perustavat havainnot.<br />
Myös sijoitusratkaisun vaikutusta maisemaan arvioitiin.<br />
Maastonmuodot, kivisyys ja soistuneisuus kirjattiin ylös<br />
ja alueen ojitetut, muuttumiksi ja/tai turvekankaiksi kuivuneet<br />
suot tyypitettiin; samalla myös suunnittelualueiden purouomien<br />
luonnontilaisuus tarkastettiin. Havaintojen ylöskirjaamisen<br />
lisäksi alueiden tämänhetkinen luonnontila dokumentoitiin valokuvaamalla.<br />
Arviointiselostukseen päätettiin työn kuluessa sisällyttää kuvaus<br />
Iilijärven Natura-alueen direktiivin luontotyypeistä, lajeista<br />
sekä alueen nykytilasta. Maastoinventoinnin tulosten perusteella<br />
arvioitiin, voiko Seivässuon sijoitusvaihtoehdoilla olla vaikutuksia<br />
em. luontoarvoihin. Toukokuussa 2006 Linkannotkon<br />
rotkolaaksoon tehtiin maastokäynti, joka perustui Keski-<br />
Suomen ympäristökeskukselta saatuun luontotyyppitietoon<br />
sekä UHEX-rekisterin tietoihin uhanalaisista lajeista.<br />
Arviointiselostuksessa esitetään tiedot luonnonympäristön<br />
nykytilasta ja kerrotaan miltä osin luonnonympäristö poistuu.<br />
Vaikutuksia ympäröivään luontoon arvioidaan mm. päästöja<br />
vaikutusarvioiden perusteella sekä Natura-alueelle tehdyn<br />
maastokäynnin perusteella.<br />
5.2.6 Haittaeläimet ja roskaantuminen<br />
Roskaantumisen ja haittaeläinten aiheuttamien vaikutusten<br />
arvioinnissa hyödynnettiin Mustankorkean käsittelykeskuksen<br />
alueella tehtyjä havaintoja. Nykyinen tilanne arvioitiin käsittelykeskuksen<br />
oman henkilökunnan tekemien havaintojen sekä<br />
Mustankorkea Oy:lle ja ympäristö- ja terveysviranomaisille lähinaapureilta<br />
tulleiden valitusten perusteella.<br />
Tässä hankkeessa tarkasteltavat jätteenkäsittelyratkaisut sekä<br />
kunkin sijoituspaikan ominaispiirteet vaikuttavat suunnitellun<br />
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamaan roskaantumiseen ja<br />
eläinhaittoihin eri sijoitusvaihtoehdoissa. Havaittujen haittojen,<br />
ympäristöolosuhteiden ja hankesuunnitelmien lisäksi ympäristövaikutusten<br />
arvioinnissa hyödynnetään olemassa olevaa<br />
tutkimustietoa kaatopaikkojen haittaeläimistä ja niiden aiheuttamista<br />
vaikutuksista.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
31
5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön ja maisemaan<br />
Arviointiselostuksessa esitettiin arvio eri vaihtoehtojen soveltumisesta<br />
olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen,<br />
maankäyttöön sekä tärkeisiin toimintoihin ja verkostoihin (mm.<br />
liikenneyhteydet, sähköinfrastruktuuri, vesijohto- ja viemäriverkostot).<br />
Suunnitelmia verrattiin myös kunkin sijoitusvaihtoehdon<br />
suunniteltuihin maankäyttömuotoihin. Erityishuomio kiinnitettiin<br />
hankealueen läheisyydessä sijaitseviin häiriintymiselle<br />
alttiisiin kohteisiin.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia rakennettuun ympäristöön<br />
ja maisemaan hahmotettiin alueen nykyisen tilan ja<br />
jätteenkäsittelykeskuksen suunnitelmien avulla. Maiseman<br />
nykyinen luonne selvitettiin maastokäynnein sekä karttatarkastelun<br />
avulla. Hankesuunnitelmien avulla arvioitiin hankkeen<br />
aiheuttamat muutokset maisemassa ja tehtiin arvio alueesta,<br />
jolle muutokset tulevat näkymään. Näiden perusteella arvioitiin<br />
maisemamuutoksen merkittävyyttä.<br />
5.2.8 Vaikutukset ihmisten terveyteen, elinoloihin ja<br />
viihtyvyyteen<br />
Elinolot ja viihtyvyys<br />
Usein kaikki ympäristövaikutukset vaikuttavat joko välittömästi<br />
tai välillisesti paikallisten asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen.<br />
Näiden vaikutusten arvioinnin lopputuloksia tarkasteltiin<br />
paikallisten asukkaiden elinympäristössä tapahtuvien muutosten<br />
ja siten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta.<br />
Ihmisten kokemusten, mielipiteiden ja pelkojen selvittäminen<br />
on tärkeä osa elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten<br />
arviointia. Näitä selvitettiin yleisötilaisuuksien ja kyselyjen<br />
avulla. Ohjelmavaiheessa pidettävässä yleisötilaisuudessa<br />
läsnäolijoille jaettiin kyselylomakkeita, joiden avulla he voivat<br />
ilmaista kirjallisesti oman kantansa. Arvioinnissa hyödynnettiin<br />
myös muut mahdolliset kannanotot kuten ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelmasta saadut lausunnot ja mielipiteet sekä<br />
aiheeseen liittyvä lehtikirjoittelu.<br />
Arvioinnin taustatiedoiksi kerättiin keskeisimmät tiedot suunniteltujen<br />
sijoituspaikkojen ympäristöstä. Tällaisia ovat mm. tiedot<br />
lähimmästä asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista,<br />
alueiden sosioekonomiasta, harjoitettavista elinkeinoista sekä<br />
virkistysalueista.<br />
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa hyödynnettiin<br />
paikallisten asukkaiden ja viranomaisten paikallistuntemusta<br />
sekä sosiaali- ja terveysministeriön aiheeseen liittyviä oppaita<br />
ja tunnistuslistoja.<br />
Terveysvaikutukset<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin aikana pyrittiin tunnistamaan<br />
jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat.<br />
Mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttaviin tekijöihin kuten<br />
ilmanlaatuun, meluun, talousveteen, elintarvikkeisiin, uimaveteen<br />
ja maaperään liittyy ohjearvoja ja tunnuslukuja, joiden<br />
ylittyminen määritellään terveyshaitaksi. Terveysvaikutukset<br />
arvioitiin vertaamalla pinta- ja pohjavesiin sekä ilmaan kohdistuvia<br />
vaikutuksia ja melua säädettyihin ohjearvoihin ja tunnuslukuihin.<br />
5.2.9 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />
Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa esitettiin arvio kunkin<br />
sijoitusvaihtoehdon rakentamisen vaativista massamääristä.<br />
Tässä arvioitavan hankkeen tarkoituksena on lisätä jätteiden<br />
kierrätysastetta ja säästää siten luonnonvaroja. Pilaantuneita<br />
maa-aineksia pyritään hyödyntämään mm. vanhojen jätetäyttöjen<br />
sulkemisessa korvaamaan luonnonvaraisia maa-aineksia.<br />
Arviointiselostuksessa esitetään arvio hankkeen vaihtoehtojen<br />
vaikutuksista jätteiden kierrätysasteeseen.<br />
5.2.10 Riskit ja häiriötilanteet<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa tunnistettiin jätteidenkäsittelytoimintoihin<br />
ja siinä erityisesti jätteiden loppusijoitukseen,<br />
kompostointiin sekä pilaantuneiden maa-ainesten käsittelyyn<br />
liittyvät riskit, arvioitiin riskien suuruutta ja niiden merkitystä.<br />
Riskit tunnistettiin asiantuntijatyönä yhdessä hankkeesta vastaavan<br />
kanssa. Asiantuntijatyöstä vastasivat konsultin edustajat.<br />
Riskin suuruus arvioitiin Ympäristöministeriön julkaisun<br />
”Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi” -raportin suositusten<br />
mukaisesti.<br />
Esiintymisen todennäköisyyttä arvioitiin seuraavalla asteikolla:<br />
TODENNÄKÖISYYS / TODENNÄKÖISYYSLUOKKA<br />
Useammin kuin kerran kuukaudessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan heikoksi<br />
Useammin kuin kerran vuodessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan tyydyttäväksi<br />
Useammin kuin kerran 10 vuodessa ja/tai riskien hallinta<br />
koetaan tyydyttäväksi<br />
Kerran laitoksen eliniän aikana ja/tai riskien hallinta koetaan<br />
hyväksi<br />
Tilanne tunnettu alalla (joskus sattunut jossain) ja/tai<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi<br />
Seuraukset arvioitiin ekologisten, terveydellisten ja yhteiskunnallisten<br />
seurausten näkökulmasta ympäristöministeriön<br />
ohjeiden mukaisesti seuraavalla tavalla luokiteltuna. (taulukko<br />
viereinen sivu)<br />
5.3 Ehdotus vaikutusalueen rajaukseksi<br />
Vaikutusalue rajattiin kunkin vaikutuksen osalta tyypillisellä<br />
tavalla. Hankkeen välittömistä vaikutuksista laaja-alaisimpia<br />
ovat haju, suotovesistä aiheutuvat päästöt ja liikenteen vaikutukset.<br />
Liikenteen vaikutukset ovat laaja-alaisimmat ulottuen<br />
koko kaupunkiseudulle eli niiden kuntien alueelle, joista jätettä<br />
kuljetetaan käsittelykeskukseen. Vesistövaikutukset arvioitiin<br />
sijoitusvaihtoehtojen lähialueilta vastaanottavaan suurempaan<br />
vesistöön asti. Liikennevaikutusten arviointi rajattiin kuljetusreiteille<br />
sijoitusalueiden välittömään läheisyyteen. Valtaosa<br />
vaikutuksista rajoittuu kuitenkin Jyväskylän, Petäjäveden,<br />
Jyväskylän maalaiskunnan ja Laukaan kuntien alueelle sijoitusvaihtoehtojen<br />
välittömään läheisyyteen.<br />
5<br />
4<br />
3<br />
2<br />
1<br />
32 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
YMPÄRISTÖRISKIEN<br />
SEURAUSMATRIISI<br />
SEURAUS<br />
EKOLOGINEN<br />
Ilma<br />
Maaperä<br />
SEURAUSLUOKKA<br />
LIEVÄ SUURI VAKAVA<br />
Haittaa eläin- ja kasvilajeille ja niiden<br />
elinympäristöille tehdasalueella.<br />
Haitallinen päästö rajoittuu pienelle<br />
rajatulle alueelle, päästö ei ole kulkeutuva,<br />
pitoisuudet maaperässä<br />
ovat tavoitearvon ja alemman ohjearvon<br />
välillä*).<br />
Haittaa eläin- ja kasvilajeille ja niiden<br />
elinympäristöille tehdasalueen ulkopuolella.<br />
Haitallinen päästö leviää enintään n.<br />
0,5 ha teollisuusalueen ulkopuolelle,<br />
päästö<br />
on kulkeutuva ja/tai pysyvä, pitoisuudet<br />
ovat alemman ja<br />
Ekosysteemivaurioita, ilmakehää<br />
vaurioittavien päästöjen lisääntyminen.<br />
Haitallisen päästön vaikutuksen<br />
laajuus > 0,5 ha, koko laajuutta<br />
yleensä vaikea arvioida, pitoisuudet<br />
ylittävät ylemmän ohjearvon*).<br />
Vesistö<br />
Haitalliset päästöt vähäisiä, seurauksena<br />
tilapäinen vedenlaadun heikkeneminen<br />
pienellä rajatulla alueella,<br />
vesistö korjaa tilanteen itsestään.<br />
ylemmän ohjearvon välillä*).<br />
Haitalliset päästöt merkittäviä vastaanottavan<br />
vesistön herkkyys tai<br />
arvo huomioonottaen, vesistössä<br />
pitoisuuksien tilapäinen, mutta selvästi<br />
mitattavissa oleva nousu,<br />
rantojen likaantuminen, pienet kalakuolemat.<br />
Päästöt aiheuttavat pitkäkestoisen ja<br />
laaja-alaisen haitan, eliöstön toimeentulo<br />
häiriintynyt, kalakuolemat.<br />
TERVEYDELLINEN<br />
YHTEISKUNNALLINEN<br />
Viihtyisyys<br />
Aiheutuu hajua, melua, tärinää tai<br />
terveyskeskuskäyntejä (vain tarkastuksia).<br />
Aiheutuu viihtyvyyshaittaa.<br />
Ympäristön virkistyskäyttö ei kuitenkaan<br />
esty. Aiheutuu<br />
Yksi tai useampi ihminen saa välittömästi<br />
tai välillisesti vamman, johon<br />
tarvitaan hoitoa (vamma hoidettavissa).<br />
Aiheutuu terveysperusteisten<br />
raja-arvojen ylityksiä ympäristössä.<br />
Ympäristön virkistyskäyttö estyy<br />
hetkellisesti. Esteettinen haitta on<br />
korjattavissa.<br />
Yksi tai useampi ihminen saa vakavan<br />
vamman, aiheutuu vaikutuksia<br />
perimään, syöpätapauksia ym.<br />
Aiheutuu<br />
terveysperusteisten raja-arvojen<br />
pitkäaikaisia ylityksiä ympäristössä.<br />
Ympäristön kelpoisuus virkistysalueena<br />
alentuu laajoilla alueilla.<br />
Esteettinen haitta on huomattava.<br />
Maankäyttö<br />
Pohjavedet ja<br />
vedenotto<br />
IMAGO<br />
ohimenevää vähäistä esteettistä<br />
haittaa.<br />
Saastunut maa-alue sijaitsee<br />
teollisuusalueella. Rakennukset yms.<br />
likaantuvat, tien käyttö estyy lyhyeksi<br />
aikaa jne.<br />
Päästöllä ei ole vaikutusta pohjaveden<br />
laatuun teollisuusalueen<br />
ulkopuolella, pieni riski pohjaveden<br />
pilaantumisesta on olemassa, ei<br />
vaikutusta vedenottoon (pinta- tai<br />
pohjavesistä).<br />
Ympäristössä tapahtuneista muutoksista<br />
aiheutuu valituksia ja syntyy<br />
yleistä keskustelua yhteisöissä ja/tai<br />
paikallismedioissa. Paikallinen tai<br />
aluetason viranomainen reagoi<br />
tilanteeseen.<br />
Haitallinen päästö voi levitä<br />
teollisuusalueen ulkopuolelle, esim.<br />
viher- ja ulkoilualueille.<br />
Pohjavesi pilaantunut pienellä teollisuusalueen<br />
ulkopuolisella alueella,<br />
vedenottamo<br />
suljettava, kunnostus mahdollinen,<br />
vedenottoon käytetty pintavesi pilaantunut.<br />
Aihe on esillä valtakunnan mediassa.<br />
Aluetason viranomainen reagoi<br />
tilanteeseen.<br />
Haitallinen päästö leviää asutusalueelle,<br />
maatalousmaalle, pohjavesialueelle<br />
tai luonnonsuojelualueelle.<br />
Pohjavesialue on laajasti<br />
pilaantunut, vedenotto (pinta- tai<br />
pohjavesistä) suljettava pitkäaikaisesti,<br />
vaikeasti kunnostettavissa.<br />
Aihe on esillä valtakunnallisessa<br />
ja kansainvälisessä mediassa.<br />
Tuotannon jatkamisen mahdollisuudet<br />
ovat uhattuina.<br />
TALOUS Yrityksen itsensä määriteltävissä Yrityksen itsensä määriteltävissä Yrityksen itsensä määriteltävissä<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
33
5.4 Käytettävissä oleva aineisto ja tarvittavat<br />
lisäselvitykset<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä hyödynnettiin jo<br />
olemassa olevaa tietoa sijoitusvaihtoehdoista, niiden ympäristöstä<br />
sekä eri toimintojen teknisistä toteutusvaihtoehdoista<br />
ja niiden vaikutuksista. Tällaisia ovat mm.:<br />
• tiedot luokitelluista pohjavesistä,<br />
• tiedot suojelualueista ja muinaisjäännöksistä,<br />
• vesistötiedot,<br />
• ympäristökeskuksen luontotyyppikartoitukset, lajien uhanalaistiedot<br />
sekä muut alueella tehdyt luontoselvitykset,<br />
• sijoitusvaihtoehtojen alueille laaditut eritasoiset kaavat ja<br />
niiden yhteydessä tehdyt selvitykset,<br />
• tiehallinnon liikennemäärälaskelmat,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen perustamisen ja laajentamisten<br />
yhteydessä tehdyt pohjatutkimukset ja perustilaselvitykset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen pinta- ja pohjavesivaikutusten<br />
tarkkailutulokset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksella tehdyt kallioporaukset,<br />
• Mustankorkean käsittelykeskuksen laajennussuunnitelmat<br />
sekä<br />
• kompostointitekniikoihin ja kuivajätteen laitoskäsittelyvaihtoehtoihin<br />
liittyvät tutkimukset ja selvitykset,<br />
• Mustankorkea Oy:n haju/ympäristöpaneeli 2002 –<br />
• Jyväskylän yliopisto: Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä<br />
25.8.-27.10.2003,<br />
• Niska-Nyyssönen Oy 2003: Melumittaukset Mustankorkean<br />
kaatopaikalla,<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskuksen ympäristölupapäätös.<br />
• Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueella on tehty<br />
seuraavat maaperän sekä pohja- pintavesien tilaa selvittävät<br />
tutkimukset:<br />
• Vanhan öljynkaatopaikan pohjatutkimukset, Jyväskylän<br />
kaupunki, 1986<br />
• Patoturvallisuustutkimukset, Ins.tsto Paavo Ristola Oy,<br />
1988<br />
• Jätetäytön tiiviystutkimus vanhan lietealtaan kohdalla, Ins.<br />
tsto Paavo Ristola Oy 1988 ja Jyväskylän kaupunki, 1991<br />
• Tasausaltaan pohjatutkimukset, Suunnittelukeskus Oy,<br />
1990<br />
• Öljyjätteen käsittelylaitoksen pohjatutkimukset, Jyväskylän<br />
kaupunki, 1991<br />
• Öljyjätteen käsittelylaitoksen pohjatutkimukset, sijoitusvaihtoehto<br />
II, Jyväskylän kaupunki, 1991<br />
• Aerogeofysikaalinen kallioruhjeiden kartoitus, Geologian<br />
tutkimuskeskus, 1996<br />
• Maaperän tiiveysselvitys, Ins.tsto Paavo Ristola Oy, 1996<br />
• Mustankorkean kaatopaikan perustilaselvitys, 1999. Keski-<br />
Suomen Viatek Oy<br />
• Mustankorkean kaatopaikan vaikutukset vesistöihin (pintavesiin),<br />
Jyväskylän yliopisto, 2000<br />
• Jyväskylän kaupungin ympäristöviraston pintavesitarkkailut<br />
v. 1995-2001.<br />
• 1990-luvun alussa Jyväskylän kaupungin yleiskaavatoimisto<br />
teetti kaavoitusta varten Lounaissektorin (Huhtalampi<br />
– Mustankorkea – Valkeamäki) lähtötietoselvityksen.<br />
Selvityksessä tarkasteltiin alueen luonnonympäristön ja<br />
rakennetun ympäristön ominaisuuksia.<br />
• Olemassa olevia tietoja täydennettiin ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin yhteydessä tehtävin selvityksin. Lähtötietojen<br />
perusteella tarpeellisia selvityksiä ja suunnitelmia olivat:<br />
• luonto- ja maisemainventointien kuvaus, liito-oravakartoitus,<br />
• Natura-arviointi Seivässuon alueella,<br />
• melumallinnus,<br />
• tarkennetut hankesuunnitelmat.<br />
5.5 Epävarmuustekijät ja oletukset<br />
Hankkeen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin<br />
vaikuttaa kaikki se epävarmuus, joka liittyy käytettyyn tietoon<br />
ja menetelmiin. Arviointiselostuksessa kuvataan keskeisimmät<br />
hankkeeseen ja arviointimenetelmiin liittyvät oletukset ja<br />
epävarmuustekijät ja esitetään arvio miten nämä vaikuttavat<br />
hankkeen toteuttamiseen ja tehtyihin arvioihin.<br />
5.6 Vaihtoehtojen vertailu<br />
Vaihtoehtoja vertaillaan ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
annetun lain mukaisesti seuraavien vaikutusten perusteella:<br />
1) vaikutukset ihmiseen,<br />
2) vaikutukset luontoon,<br />
3) vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja<br />
4) vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen.<br />
Vaikutukset kuvataan vaihtoehdoittain siten, että kunkin vaikutuksen<br />
osalta voidaan ymmärtää vaikutuksen suuruudet ja<br />
erot eri vaihtoehtojen välillä ja vaikutusten merkittävyys.<br />
5.7 Haitallisten vaikutusten vähentäminen<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana tunnistettiin<br />
hankkeen tärkeimmät haitalliset vaikutukset ja selvitettiin eri<br />
mahdollisuuksia näiden vähentämiseksi. Arviointiselostuksessa<br />
esitetään kuvaus merkittävimmistä haitallisista vaikutuksista ja<br />
ehdotus niiden vähentämiseksi tehtävistä toimenpiteistä.<br />
5.8 Vaikutusten seuranta<br />
Arviointiselostukseen laadittiin ehdotus jätteenkäsittelykeskuksen<br />
vaikutusten seurantaohjelmaksi. Ehdotusta tarkennetaan<br />
lupahakemusvaiheessa ja se täsmennetään ympäristöluvan<br />
ehtojen mukaiseksi.<br />
34 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN<br />
6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen<br />
6.1.1 Mörkökorpi<br />
Suunnittelualue sijoittuu moreenipeitteiselle kallioalueelle,<br />
jonka notkelmat ovat soistuneet. Alueella on paikoin kalliopaljastumia<br />
ja erityisesti etelässä alue on paikoin lohkareista.<br />
Kartalla esiintyvästä paikannimestä ”Haukanpesänkangas”<br />
huolimatta alueen maaperä ei ole harjualuetta tai muuta maaperältään<br />
hyvin lajittunutta maalajia. Suunnitellun kohteen<br />
maa- ja kallioperä on vettä heikosti tai kohtalaisesti johtavaa.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Pohjaveden muodostuminen on<br />
vähäistä tai kohtalaista ja pohjaveden virtausnopeus hidas.<br />
Pohjaveden virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia<br />
siten, että pohjaveden virtaus suuntautuu mäiltä alueen<br />
kahteen puronotkelmaan ja notkelmissa edelleen etelään.<br />
Pohjavesi purkautuu notkelmiin ja alueen eteläpuolella olevalle<br />
suolle. Alueen muotoilu ei vaikuta olennaisesti virtaussuuntiin.<br />
Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia tai voimakkaita<br />
kallioruhjeita joissa pohjavesi kulkeutuisi pitkiä matkoja<br />
ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita,<br />
pohjavedenottamoita tai yksityiskaivoja. Lähin pohjavesialue<br />
on Puttolan (0941008) III-luokan alue 2,3 kilometrin<br />
päässä alueen pohjoispuolella. Eteläpuolella 2,9 kilometrin<br />
päässä on Metsolahden (0941016) III-luokan pohjavesialue.<br />
Suunnittelualueelta ei ole virtausyhteyttä pohjavesialueille.<br />
Suunnittelualueen pohjoispuolella on kaksi pohjavesiputkea,<br />
jotka sijoittuvat mäkien väliseen notkelmaan. Putkien veden<br />
korkeus osoittaa, että pohjavesi virtaa etelään.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.2 Vahtivuori<br />
Alue sijoittuu topografialtaan jyrkälle ja vaihtelevalle kallioalueelle,<br />
jossa kallioita peittää rinteillä ja notkoissa vaihtelevan<br />
paksuinen moreenipeite. Kalliopaljastumia on monin paikoin<br />
erityisesti mäkien lakialueilla. Alueen keskiosassa olevat laaksot<br />
ovat soistuneita. Soiden humus- ja turvekerrokset ovat todennäköisesti<br />
ohuet.<br />
Suunnitelmien mukaan alue muotoillaan tasoon +180…+186,<br />
eli maan pinta säilyy nykyisellä tasolla alueen eteläreunaan sijoittuvassa<br />
notkelmassa (Karapuronsuo) ja alenee muualla 1<br />
– 15 m. Viettosuunta on etelään. Karttatarkastelun perusteella<br />
suurimmalla osalla aluetta muotoilu johtaa alueen irtomaan<br />
poistoon ja jätteenkäsittelykeskus rakentuu kalliopohjalle.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtausmatkat ovat arviolta lyhyitä, sillä maan pintaan ulottuvat<br />
kalliokynnykset jakavat pohjaveden pieniin altaisiin, joista<br />
pohjavesi purkautuu pintavedeksi. Pohjaveden virtaussuunnat<br />
noudattelevat pääpiirteissään pintaveden virtaussuuntia siten,<br />
että pohjavesi virtaa mäkien rinteiltä alueen keskellä oleviin<br />
laaksoihin ja laaksoissa pintaveden suuntaan pohjoiseen ja<br />
etelään. Alueen muotoilun jälkeen valunta suuntautuu etelään;<br />
alueen luoteiskulmasta pohjavesi saattaa virrata länsipuolella<br />
olevaan laaksoon. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue on<br />
noin kilometrin päässä suunnittelualueelta koilliseen sijaitseva<br />
Kaistinmäen (0959206) I luokan pohjavesialue. Pohjavesialue<br />
on kallio-moreenimäkeä ja muodostettu suojaamaan Kuohun<br />
kirkas terveysvesi Oy:n viittä kallioporakaivoa. Kaivojen yhteisantoisuus<br />
on 360 m 3 /d. Alueella ei ole varsinaisia vettä johtavia<br />
maakerroksia. Kaivot sijoittuvat luoteis-kaakkosuuntaiseen<br />
heikkoon kallioruhjeeseen.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ja pohjavesialueen välillä on massiivinen<br />
kalliomäki. Käsittelyalueella muodostuvilla pohjavesillä<br />
ja em. I luokan pohjavesialueella ei arvioida olevan maaperässä<br />
esiintyvän pohjaveden tai kalliopohjaveden virtausyhteyttä.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
35
6.1.3 Seivässuo<br />
Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Moreeni on<br />
monin paikoin kivistä ja lohkareista. Pohjoisen alueen länsipuolella<br />
kulkee voimakas etelä-pohjoissuuntainen kallioruhje.<br />
Etäisyys sijoitusalueelta ruhjeeseen on 500 metriä. Eteläiseltä<br />
alueelta etäisyyttä ruhjeeseen on kilometri; ruhje sijaitsee alueen<br />
luoteispuolella. Eteläisen alueen kaakkoispuolella kulkee<br />
toinen kallioruhje, joka on koillis-luoteissuuntainen ja lähimmillään<br />
350 metrin päässä sijoitusalueelta.<br />
Suunnitelmien mukaan pohjoinen alue muotoillaan tasoon<br />
+170…+176 siten, että viettosuunta on etelään kohti<br />
Lamminsuota. Suunnitelmassa Seivässuon laakso säilyisi nykyisessä<br />
tasossa tai aluetta täytettäisiin ja alueen itäreunaa<br />
(Lehtivuoren rinne) louhittaisiin voimakkaasti, paikoin jopa lähes<br />
30 m, jolloin jätekeskuksen itäosa sijoittuu kalliopohjalle.<br />
Eteläinen alue on suunniteltu muotoiltavaksi tasoon<br />
+166…+168 siten, että viettosuunta on pohjoiseen kohti<br />
Lamminsuota. Pääosalla alueesta maan pinta säilyy nykyisellään<br />
tai alenee muutamia metrejä, alueen jyrkästi nousevassa<br />
itäosassa louhintaa tehdään jopa 30 m.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaus on kalliokynnysten rajaamaa ja noudattaa pääpiirteissään<br />
alueen topografiaa. Alueella ei arvioida olevan paksuja<br />
maakerroksia tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi<br />
kulkeutuisi pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Pohjoisen alueen keski- ja pohjoisosissa pohjaveden virtaus<br />
suuntautuu vuorten rinteiltä alueen keskellä olevaan<br />
Seivässuon notkelmaan. Virtaus jatkuu notkelmaa pitkin<br />
pohjoiseen/koilliseen purkautuen koillispuolella olevaan purolaaksoon.<br />
Seivässuolta luoteeseen suuntautuu pieni ruhje,<br />
josta pohjavettä voi virrata Linkannotkoon. Alueen eteläosasta<br />
pohjaveden virtaus suuntautuu etelään Lamminsuolle ja<br />
Lamminsuolle laskeviin ojiin. Alueen muotoilun jälkeen pohjavesi<br />
virtaa valtaosin etelään Lamminsuon suuntaan, mutta<br />
alueen reunoilta voi vielä virrata pohjavettä pohjoiseen ja luoteeseen.<br />
Eteläisellä alueella pohjaveden virtaus suuntautuu nykytilassa<br />
mäkien rinteiltä alueen keskellä olevaan laaksoon. Laaksoa<br />
pitkin pohjavettä virtaa pohjoiseen Lamminsuolle ja etelään<br />
koillis-lounaissuuntaiseen ruhjeeseen. Alueen suunnitellun<br />
muotoilun jälkeen virtaussuunta on laaksossa pääosin pohjoiseen,<br />
mutta alueen eteläpäästä voi virrata edelleen vettä<br />
etelään.<br />
Kumpikaan alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjoiselta<br />
alueelta lähin pohjavesialue on Oravasaaren (0918007) II luokan<br />
pohjavesialue, joka sijaitsee 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta<br />
pohjoiseen. Suunnittelualueelta pohjavesialueelle<br />
ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Eteläiseltä alueelta lähin<br />
pohjavesialue on Nisulan (098004) II luokan pohjavesialue,<br />
joka sijaitsee 4,3 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelta<br />
pohjavesialueelle ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Maaperäja<br />
pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.4 Mustankorkea<br />
Mustankorkea on moreenipeitteistä kallioaluetta. Kallio on<br />
monin paikoin paljastuneena moreenipeitteen alta, joten moreenipeite<br />
on ohut.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia kaatopaikka-aluetta<br />
ympäröiviin notkelmiin, joissa pohjavesi purkautuu<br />
pintavedeksi. Alueella sijaitsee vedenjakaja siten, että<br />
osa kaatopaikkavesistä valuu länteen Soidensuolle ja osa<br />
vesistä virtaa itään Mustalammesta lähtevään laskuojaan ja<br />
Mustalampeen. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue<br />
on Keljonkankaan (0917901) I luokan alue 2,6 kilometrin päässä<br />
alueen kaakkoispuolella. Mustankorkealta ei ole virtausyhteyttä<br />
pohjavesialueelle. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan<br />
paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.2 Vaikutukset pintavesiin<br />
6.2.1 Mörkökorpi<br />
Pintavesien nykytila<br />
Mörkökorven alueella pintavesien virtaus suuntautuu etelään<br />
Koivusensuota kohti. Käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen<br />
ja lietteen kompostointikentän suotovedet johdetaan laskuojan<br />
kautta kyseiseen suohon. Suotoveden laatua on seurattu<br />
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta.<br />
2000-luvulla laskuojan vesi on happamuudeltaan ollut keskimäärin<br />
neutraalia (pH 7), erittäin ruskeata ja typpipitoista.<br />
Kaatopaikkavesien vaikutus on näkynyt myös mm. koholla<br />
olevana kloridipitoisuutena. Vuosina 2000 ja 2003 vedestä mitatut<br />
metallipitoisuudet olivat alhaisia.<br />
36 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Koivusensuolta vedet virtaavat nykyisin kuivatusta<br />
Lipeälammesta lähtevän Myrkkyojan kautta Leppäveden<br />
Metsolahteen. Lahtialueella vesisyvyys kasvaa vajaan 400 m<br />
matkalla noin metristä yli kymmeneen metriin. Lähialueella<br />
suurin syvyys on 34 m. Vesistömaantieteellisesti alue kuuluu<br />
Leppäveden – Kynsiveden alueella Leppäveden lähialueeseen.<br />
Metsolahden vedenlaatua on seurattu Keski-Suomen ympäristökeskuksen<br />
toimesta. Lähinnä rantaa, 10 m syvyysvyöhykkeessä,<br />
vesi oli loppukesällä 2003 varsin hyvälaatuista.<br />
Happitilanne oli lievästi emäksisessä vedessä hyvä, päällysveden<br />
fosforipitoisuus (11 µg/l) osoitti vesialueen karun<br />
luonteen ja klorofyllitulos osoitti korkeintaan lievää rehevyyttä.<br />
Elokuussa 2005, syvällä (32 m) osalla lahtialuetta, hapen kuluminen<br />
aivan pintakerrosta lukuun ottamatta oli selvää. Pohjan<br />
yläpuolella vedessä oli happea enää 4,9 mg/l, kun vastaava<br />
arvo oli pinnassa 7,4 mg/l. Pitoisuusero oli edelleen kasvanut<br />
lokakuussa 2005, jolloin pintavedessä oli happea 9,4 mg/l ja<br />
pohjan yläpuolella 4,0 mg/l. Samalla ravinteita oli jossain määrin<br />
vapautunut pohjalta alusveteen.<br />
Talvella 2004 lievästi happamassa vedessä happitilanne oli<br />
erinomainen ja ravinnetaso alhainen (fosforipitoisuus 14 µg/l,<br />
typpipitoisuus 450 µg/l). Veden väriarvo (40 mg Pt/l) osoitti<br />
vain lievää humusleimaa. Veden puskurikyky happamoitumista<br />
vastaan oli sekä kesällä että talvella hyvä (alkaliniteetti 0,23<br />
mmol/l). Parina viime talvena, yli 30 m syvänteessä, veden<br />
happipitoisuus on ollut tyydyttävä (6…7 mg O 2<br />
/l) vielä pohjan<br />
läheisyydessäkin.<br />
Metsolahdessa vallitsevaa tilannetta tarkasteltaessa on huomattava,<br />
että olosuhteet täällä ovat huomattavasti parantuneet<br />
sen jälkeen, kun kuormitus Lipeälammesta poistui. Leppävesi<br />
kuuluu vedenlaadultaan hyvään virkistyskäyttöluokkaan.<br />
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen yhteistarkkailuraportin<br />
(vuosi 2002) mukaan jätevesikuormituksen<br />
pienentymisen seurauksena Pohjois-Leppäveden, johon<br />
Metsolahti kuuluu, veden laatu on huomattavasti parantunut<br />
1980- ja 1990-luvuilta, eikä se rajoita kalojen esiintymistä<br />
tarkkailualueella lukuun ottamatta jätevesien purkupaikkojen<br />
lähivesiä. Myös tiedusteluvastausten perusteella kalastus on<br />
Valuma-alueen raja<br />
Metsolahti<br />
Mörkökorpi<br />
Koivusensuo<br />
Myrkkyoja<br />
0 1km<br />
Kuva 6-1 Pintavesien virtaussuunta Mörkökorven alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
37
veden laadun paranemisen myötä muuttunut entistä kannattavammaksi,<br />
kun pyydysten likaantuminen on vähentynyt ja kalastuksen<br />
kohteena olevien kalakantojen tila on parantunut.<br />
Vesialueella kalastuksestaan kirjaa pitäneet henkilöt kalastivat<br />
ympäri vuoden ja kalastuspäivien määrä oli suuri. Kalastajat<br />
käyttivät pääasiassa solmuväliltään yli 40 mm verkkoja.<br />
Muikkuverkoilla ei kalastettu. Syynä tähän oli heikko muikkukanta<br />
ja tiheät vähäarvoisten kalalajien – särjen ja ahvenen<br />
– kannat. Pohjois-Leppäveden siikakanta on vahvistunut viime<br />
vuosina, ja siian yksikkösaalis (0,06 kg) oli melko hyvä, ollen<br />
tarkkailualueen korkein. Siika on kasvanut Leppävedellä aiemmin<br />
hitaasti, mutta kanta on ehkä jo harventunut ja kasvu sen<br />
myötä parantunut. Haukikanta oli yksikkösaaliin perusteella<br />
kohtuullisen hyvä kuten edellisinäkin vuosina. Järven lahna- ja<br />
kuhakantoja voidaan pitää keskitasoina. Kuhan yksikkösaalis<br />
(0,10 kg) oli altaalla pienessä laskussa.<br />
Metsolahti on kalojen istutusaluetta. Tärkeitä saalislajeja ovat<br />
mm. hauki, kuha, made, lahna ja siika.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Purkuojan korkeintaan lievästi happamissa tai emäksissä<br />
olosuhteissa hulevesissä vielä mahdollisesti liuenneina esiintyvät<br />
metallit sitoutuvat pääosin vedessä oleviin rauta- ja<br />
mangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään orgaaniseen<br />
ainekseen. Voidaan arvioida, että näin muodostuneet partikkelit<br />
pidättyvät suurelta osin Koivusensuon turveainekseen.<br />
Kuitenkin ylivirtaamakausina osa metallikomplekseista voi<br />
päätyä Metsolahteen asti. Täällä ne ajautuvat lähimpään syvänteeseen<br />
ja peittyvät vähitellen sedimenttiin. Viime vuosien<br />
havaintojen perusteella pohjan läheinen happitalous on ollut<br />
melko hyvä. Hapellinen sedimentin ja veden välinen rajapinta<br />
estää metallien vapautumisen pohjan yläpuoliseen veteen.<br />
Toisaalta vaikka liukenemista joskus esiintyisikin, hapelliseen<br />
vesikerrokseen jouduttuaan metallit kiinnittyvät uudelleen vedessä<br />
olevaan kiintoainekseen ja partikkelit painuvat jälleen<br />
pohjalle.<br />
On huomattava, että Leppäveteen asti kulkeutuvien haittaaineiden<br />
laimeneminen on täällä mahdollisimman tehokasta.<br />
Siten ei ole todennäköistä, että hulevesistä aiheutuisi vaaraa<br />
järven kalakannoille tai kalojen hyväksikäytölle. Vähäisen<br />
kuormituksen ja purkuvesistön tilavuussuhteiden perusteella<br />
järviveden ravinnetasossa tai happitaloudessa ei hankkeen<br />
johdosta aiheudu muutoksia.<br />
Hulevesien pääasiallisen vaikutusalueen voidaan arvioida rajoittuvan<br />
purkuojaan ja Koivusensuolle. Vähäisen virtaaman<br />
vallitessa eräiden haitta-aineiden pitoisuudet voivat purkuojassa<br />
olla tasolla, joka voi heikentää vesieliöstön toimeentuloa.<br />
On kuitenkin huomattava, että jo nykyisin alueelle kohdistuu<br />
kaatopaikkavesien kuormitusta, joka on muuttanut eliöstön<br />
lajisuhteita ja vähentänyt monimuotoisuutta. Siten myös vesieliöstöön<br />
kohdistuva haitta jää mahdollisimman vähäiseksi<br />
luonnontilaiseen ympäristöön verrattuna.<br />
Kenttien rakennustöiden aikana purkuojan kiintoainepitoisuus<br />
tulee todennäköisesti kasvamaan. Vaikutuksen suuruus riippuu<br />
töiden aikaisista sääolosuhteista. Koivusensuon merkitys<br />
kiintoaineksen suodattajana korostuu.<br />
Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita eikä<br />
pohjavedenottamoita. Pohjaveden muodostuminen alueella<br />
on vähäistä ja maaperän ominaisuuksiltaan paikka soveltuu<br />
hyvin jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin. Pintavesien virtaus<br />
on etelään. Nykyisen kaatopaikka-alueen suotovedet on<br />
imeytetty alueen eteläpuolella olevaan Koivuisensuohon. Suon<br />
vedet virtaavat Myrkkyojan kautta Leppäveden Metsolahteen.<br />
6.2.2 Vahtivuori<br />
Pintavesien nykytila<br />
Suunnittelualueen eteläreunassa on vedenjakaja, jonka<br />
pohjoispuolella valumavedet purkautuvat ojaa pitkin Ala-<br />
Kintaudelle. Eteläpuolella virtaus suuntautuu Karapuronsuon<br />
laskuojassa Hankapuroon ja edelleen Iso Koisjärveen. Matkaa<br />
tänne kertyy runsaat 1,5 kilometriä. Vesistömaantieteellisesti<br />
alue sijoittuu Jämsän reitillä Ala-Kintauden valuma-alueeseen<br />
ja tarkemmin Koisjärvenjoen osa-alueeseen.<br />
Iso Koisjärven veden laatua on viimeksi tutkittu talvella 2005<br />
Keski-Suomen ympäristökeskuksen toimesta. Havaintoalueella<br />
veden kokonaissyvyys oli noin viisi metriä. Happea vedessä<br />
oli tyydyttävästi (8,5 mg/l) vielä pohjan läheisyydessäkin.<br />
Järvivesi oli erittäin hapanta (pH 5,6) ja erittäin humuspitoista<br />
sekä siksi ruskeaa. Pintaveden fosforipitoisuus (17 µg/l) osoitti<br />
vesialtaan kuuluvan lievästi rehevien vesien luokkaan. Veden<br />
puskurikyky happamoitumista vastaan oli huono (alkaliniteetti<br />
0,04 mmol/l). Vesistöjen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen<br />
mukaan (vuodet 2000-2003) Iso Koisjärvi kuuluu hyvään virkistyskäyttöluokkaan.<br />
Iso Koisjärven kalastosta ei ole ollut tietoja käytettävissä. Ala-<br />
Kintausjärven kalasto on 1990-luvulla tehtyjen koekalastusten<br />
perusteella monipuolinen. Järveen on istutettu mm. kuhaa ja<br />
siikaa sekä kotiutusmielessä myös muikkua. Koeverkoissa<br />
yli 80 % saaliin painosta oli kuitenkin ahvenia ja särkiä. Ala-<br />
Kintausjärvessä esiintyy myös poikkeuksellisen hyvä jokirapukanta.<br />
Siten järveä voidaan pitää eliöstöltäänkin arvokkaana<br />
vesialueena.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Kuten Mörkökorvessa, Vahtivuoressakin hulevesissä liuenneina<br />
esiintyvät metallit pyrkivät suurelta osin sitoutumaan<br />
vedessä oleviin rauta- ja mangaaniyhdisteisiin sekä orgaaniseen<br />
ainekseen. Syntyvät partikkelit pidättyvät suoperäisessä<br />
maastossa turveainekseen tai sedimentoituvat laskupuron<br />
pohjalle. Samalla ne muuntuvat muotoon, jolloin niistä ei ole<br />
vaaraa vesieliöstölle. Pidättymistä heikentää suolle aikoinaan<br />
tehty ojitus.<br />
Happamassa suovedessä useimpien metallien myrkkyvaikutus<br />
voi korostua. Siten ainakin ajoittain puron vesieliöt voivat<br />
joutua alttiiksi pitoisuuksille, joista voi olla haittaa niiden toimeentulolle.<br />
Toisaalta puro ei ole enää luonnontilainen. Tämä<br />
lieventää mahdollisia haittoja, koska muutetun ympäristön<br />
ekologinen arvo (lajiston monimuotoisuus, mahdollinen har-<br />
38 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
vinaisten lajien esiintyminen) on yleensä selvästi köyhtynyt<br />
luonnontilaiseen verrattuna.<br />
Suurten virtaamien aikana osa metallikomplekseista tai vielä<br />
vapaina olevista metalli-ioneista voi kulkeutua Iso Koisjärveen<br />
asti. Täällä partikkelit ajautuvat tuulen ja virtausten ansiosta<br />
syvännekohtiin ja peittyvät uuden orgaanisen aineksen alle.<br />
Vastaavasti, vesitilavuuden kasvaessa, metallipitoisuudet laimenevat<br />
tasolle, joka ei aiheuta erityistä vaaraa esim. kalojen<br />
toimeentulolle tai niiden ravinnoksi käytölle.<br />
Järvessä vallitseva hyvä happitilanne myös alusvedessä<br />
edesauttaa metallikompleksien pysymistä pohjalietteessä.<br />
Järvivesi on kuitenkin erittäin hapanta, jolloin useimpien metallien<br />
biosaatavuus periaatteessa kasvaa. Tämä ilmiö voi korostua<br />
lähinnä tilanteessa, jossa hapen voimakas kuluminen<br />
pohjan läheisestä vedestä vapauttaa metalleja pohjalta. On<br />
kuitenkin huomattava, että tällöinkin pitoisuudet laimenevat<br />
nopeasti suureen vesitilavuuteen ja vapaat metalli-ionit melko<br />
nopeasti sitoutuvat uudestaan vedessä olevaan orgaaniseen<br />
ainekseen ja rauta- sekä mangaaniyhdisteisiin.<br />
Iso Koisjärven yleistilaan hulevesillä ei arvioida olevan suurta<br />
vaikutusta. Hankealueelta ei esim. kulkeudu happamia yhdisteitä<br />
järveen siinä määrin, että ne radikaalisti alentaisivat happamoitumiselle<br />
herkän järviveden pH:ta. Myös ravinnekuormitus<br />
on niin vähäistä, että se ei muuta järven rehevyystasoa.<br />
Hulevesien pääasiallisinta vaikutusaluetta on tasausaltaan<br />
jälkeinen laskuoja ja Hankapuro ennen Iso Koisjärveä.<br />
Vaikutuksen merkittävyyden arviointia vaikeuttaa tiedon puute<br />
purovesien nykytilasta (esim. eliöstö).<br />
Ala-Kintaus<br />
Valuma-alueen raja<br />
Vahtivuori<br />
Karapuronsuo<br />
Hankapuro<br />
Iso Koisjärvi<br />
0 1km<br />
Kuva 6-2 Pintavesien virtaussuunta Vahtivuoren suunnittelualueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
39
6.2.3 Seivässuo<br />
Pintavesien nykytila<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Alue sijoittuu mäkien ympäröimään alavaan painanteeseen.<br />
Seivässuolta ei ole varsinaista laskuojaa. Karttatarkastelun<br />
perusteella vedet suotautuvat etelän suunnassa sijaitsevalle<br />
ojitetulle Lamminsuolle. Täältä ne purkautuvat luonnontilaisessa<br />
uomassa pohjoiseen, päätyen Isojokena, noin 5 kilometriä<br />
myöhemmin, eteläisen Leppäveden Kaukkaanlahteen. Puro<br />
virtaa suurelta osin soistuneessa ja kivikkoisessa, paikoin rotkomaisessa<br />
maastossa. Alaosalla on myös jonkin verran peltomaata.<br />
Vesistömaantieteellisesti alue kuuluu Leppäveden-<br />
Kynsiveden alueella Leppäveden lähialueeseen.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Tässä sijoitusvaihtoehdossa vedet purkautuvat niin ikään<br />
Lamminsuolle, mutta nyt suon eteläpuolelta. Tästä eteenpäin<br />
vesien virtaus noudattaa edellä kuvattua reittiä. Siten<br />
myös tämä alue kuuluu Leppäveden-Kynsiveden alueella<br />
Leppäveden lähialueeseen.<br />
Etelä-Leppävesi ei ole varsinaista kalojen vaellusväylää.<br />
Vesialue on kuitenkin keskeistä istutusaluetta. Tärkeitä saalislajeja<br />
ovat mm. hauki, kuha, made, lahna ja siika.<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Seivässuon molemmissa sijoitusvaihtoehdoissa hulevedet<br />
purkautuvat samaa reittiä pitkin alapuoliseen purovesistöön,<br />
joka kuuluu Iilijärven Natura-alueeseen. Valuma-alueen<br />
koko Lamminsuon jälkeisessä purossa on vajaa 4 km 2 .<br />
Keskivalumaksi on arvioitu 9 l/s/km 2 .<br />
Kuten muissakin kohteissa, Seivässuoltakin tasausaltaasta<br />
maastoon johdettavissa hulevesissä liuenneina esiintyvät<br />
metallit melko nopeasti sitoutuvat vedessä oleviin rauta- ja<br />
mangaaniyhdisteisiin sekä orgaaniseen ainekseen. Samalla<br />
ne muuntuvat vesieliöiden kannalta passiiviseen muotoon.<br />
Muodostuvien partikkelien pidättymistä turvekenttään voi heikentää<br />
Lamminsuon ojitettu ympäristö. Tämän vuoksi metalleja<br />
voi kulkeutua myös alapuolisella Natura-alueella sijaitsevaan<br />
puroon.<br />
Metallien myrkyllisyyttä vesieliöille on seuraavassa tarkasteltu<br />
vertaamalla purkuojassa esiintyviä arvioituja pitoisuuksia kir-<br />
Kaukkaanlahti<br />
Valuma-alueen raja<br />
Seivässuo<br />
Lamminsuo<br />
Seivässuo II<br />
0 1km<br />
Kuva 6-3 Pintavesien virtaussuunta Seivässuon suunnittelualueella.<br />
40 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
jallisuudessa esitettyihin altistuskokeiden tuloksiin (taulukko<br />
6-1). Lähempään tarkasteluun on valittu vesikirppu, joka vesiselkärangattomana<br />
on yleensä herkempi vierasaineille kuin<br />
esim. kalat. Taulukon 6-1 maksimipitoisuus edustaa alhaisimman<br />
virtaaman tilannetta eli pahinta mahdollista ennustettavissa<br />
olevaa tilannetta.<br />
Taulukon 6-1 lukuarvoista nähdään, että hulevesien metallipitoisuudet<br />
laimenevat ennen Natura-aluetta tasolle, josta ei<br />
yleensä aiheudu akuuttia vaaraa herkimpienkään vesieliöiden<br />
toimeentulolle. Poikkeuksen tässä suhteessa muodostaa eliöille<br />
suurina pitoisuuksina hyvin myrkyllinen kupari. Lisäksi,<br />
laimenemisen jälkeenkin, eräiden metallien pitoisuudet voivat<br />
edelleen olla tasolla, josta vesiselkärangattomille voi aiheutua<br />
eräitä pitkäaikaisvaikutuksia (esim. esiintymisrunsaus, lisääntymiskyky).<br />
Vaikutusten merkittävyyden arviointia vaikeuttaa<br />
tietojen puute puron nykyisestä ekologisesta tilasta.<br />
Toisaalta on huomattava, että luonnonvesissä kupari ei ole<br />
erityisen liikkuva metalli, vaan se muodostaa herkästi monia<br />
niukkaliukoisia yhdisteitä. Siten suuri osa pintavesien kuparista,<br />
kuten useimmista muistakin metalleista on yleensä sitoutuneena<br />
orgaanisiin komplekseihin. Tämä vähentää mer-<br />
kittävästi riskiä myrkyllisten tai kroonisten vaikutusten esiintymisestä.<br />
Hulevesien happea kuluttava ominaisuus voi paikallisesti heikentää<br />
laskuojan happitaloutta. Vaikutus korostuu kuivana<br />
kautena. Toisaalta vähäisen ravinnekuormituksen perusteella<br />
puron rehevyystasossa ei arvioida tapahtuvan merkittävää<br />
muutosta nykytilaan nähden.<br />
Kloorifenolien arvioitu maksimipitoisuus jää pienemmäksi kuin<br />
talousveden laadulle asetettu enimmäispitoisuus (0,01 mg/l).<br />
Rasvaliukoisuutensa ansiosta kloorifenolien tiedetään kertyvän<br />
mm. vesieliöihin. Yhdisteet ovat kuitenkin varsin nopeasti<br />
hajoavia, joten ne eivät juurikaan rikastu ravintoketjuissa.<br />
Hulevesien pääasiallisin vaikutusalue rajoittuu laskuojaan ja<br />
Lamminsuon alapuoliseen puroon. Natura-alueella sijaitsevassa<br />
purossa vesien laimeneminen tehostuu alavirtaa kohti ja<br />
samalla mahdolliset haitalliset vaikutukset lievenevät. Pitkästä<br />
etäisyydestä ja puron partikkeleja pidättävästä luonteesta<br />
(paikoin soistunut maasto, virtausreitillä pieni lampi) johtuen<br />
hulevesien vaikutuksia ei enää Leppävedessä arvioida esiintyvän.<br />
Siten myöskään järven kalakantoihin tai kalojen hyväksikäyttöön<br />
hankkeella ei ole vaikutusta.<br />
Taulukko 6-1 Purkuojassa arvioitu maksimi metallipitoisuus ja vesikirpun suhde elinympäristössä esiintyviin metallitasoihin laboratoriossa<br />
suoritetuissa altistuskokeissa. Vertailuna esitetään talousvedelle asetetut laatuvaatimukset.<br />
Pitoisuus jossa tutkittavista koe-eliöistä puolet kuolee (LC 50<br />
)<br />
koeaikana (altistuksen kesto tuntia) tai alhaisin kroonisia vaikutuksia<br />
koe-eliöissä aiheuttava pitoisuus (LCV)<br />
Metalli<br />
Maksimi- pitoisuus<br />
purkuojassa laimenemisen<br />
jälkeen<br />
mg/l<br />
Pitoisuus<br />
mg/l<br />
Myrkyllisyyden<br />
lyhenne<br />
Altistuksen kesto<br />
Talousveden sallittu<br />
enimmäispitoisuus<br />
mg/l<br />
Kromi (VI) 0,002 0,02 (kuudenarvoinen<br />
kromi)<br />
LC 50<br />
48 h 0,05<br />
0,006 (kuudenarvoinen<br />
kromi)<br />
LCV<br />
Kupari 0,01 0,01-0,06 LC 50<br />
48 h 2<br />
0,0002 LCV<br />
Lyijy 0,005 0,45 LC 50<br />
48 h 0,01<br />
0,012 LCV<br />
Nikkeli 0,005 0,51-1,12 LC 50<br />
48 h 0,02<br />
6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea –<br />
vaihtoehdossa<br />
Pintavesien nykytila<br />
Viemäriin johdettavat vedet<br />
Mustakorkean jätekeskuksesta viemäriin johdettavat vedet<br />
ovat selvästi typpipitoisempia (viisinkertainen pitoisuus)<br />
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tuleviin muihin jätevesiin<br />
verrattuna. Veden fosforipitoisuus ja biologinen hapenkulutus<br />
on noin kolmasosa ja kemiallinen hapenkulutus samaa<br />
tasoa muiden jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Veden<br />
laatu vaihtelee kuitenkin varsin paljon riippuen vesimäärien<br />
vaihtelusta.<br />
Tarkkailutulosten perusteella jätekeskuksen ympäristössä haitallisten<br />
raskasmetallien (kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy)<br />
pitoisuudet ovat olleet pieniä. Eniten vesissä on todettu rautaa<br />
ja mangaania.<br />
Ojavesien laatu<br />
Vuonna 2004 kaatopaikkavesien vaikutus näkyi ympäröivien<br />
ojavesien laadussa kohonneena kloridipitoisuutena ja<br />
sähkönjohtavuutena. Jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisia<br />
vaikutuksia alapuolisiin pintavesiin seurataan kolmessa havaintopaikassa.<br />
Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että<br />
Soidenlammen vedenlaatuun vaikuttavat pääosin muut kuin<br />
jätekeskuksen alueelta suotautuvat vedet. Mäyrämäessä<br />
sijaitsevalle näytepisteelle tulee vesiä sekä Soidenlammesta<br />
että kaatopaikan pohjoispään ojien kautta. Alhaisten virtaamien<br />
aikaan kaatopaikkavesien vaikutusta kuvastivat veden<br />
kohonnut johtokyky ja kloridipitoisuus. Bakteerien pitoisuudet<br />
ovat olleet alle uimavesiohjearvojen. Alueen koillispuolella,<br />
Mustalammesta virtaavan puroveden sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus<br />
ja typpipitoisuus ovat olleet selvästi korkeampia<br />
kuin Soidenlammen luusuassa. Tämä viitannee jätekeskuksen<br />
alueelta kulkeutuneiden vesien vaikutukseen.<br />
Kyseisillä havaintopaikoilla esiintyneet keskiarvot kuvassa<br />
tarkastelluille muuttujille ovat seuraavat (v. 1995-2005 ks. alla<br />
numerot 1 ja 3, v. 2000-2005 ks. alla nro 2):<br />
sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
1. Soidenlammen luusua 5,3 ± 1,2 1,0 ± 0,4<br />
2. Soidenlammen lasku<br />
Mäyrämäessä<br />
11,4 ± 8,4 1,3 ± 0,4<br />
3. Puro Mustalammesta 28,2 ± 11,7 2,8 ± 2,2<br />
2000-luvulla tarkasteltavien vesien kloridipitoisuus on ollut<br />
keskimäärin seuraava:<br />
mg Cl/l<br />
1. 4<br />
2. 15<br />
3. 31<br />
Purovesissä klorideja on rannikkoseutuja lukuun ottamatta<br />
keskimäärin 3,5 mg/l. Makeissa pintavesissä kloridipitoisuus<br />
on yleensä alle 10 mg/l, jollei niissä ole kloridipitoisen jäteveden<br />
tai maantiesuolauksen vaikutusta.<br />
Veden sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
12<br />
9<br />
6<br />
3<br />
0<br />
Puro Mustalammesta<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Puro Mustalammesta<br />
Kuva 6-4 Vedenlaadun kehitys vesistötarkkailun mukaisilla<br />
havaintopaikoilla vuosina 1995-2005 (lähde: Jyväskylän yliopiston<br />
ympäristöntutkimuskeskus 2005).<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Kuten edellä kerrottiin, jätekeskuksen toiminnasta on nykyisinkin<br />
aiheutunut tiettyä kuormitusta lähiympäristön pintavesiin.<br />
Tämä on näkynyt lähinnä veden kloridipitoisuuden (suolapitoisuuden)<br />
nousuna.<br />
Voidaan arvioida, että purkuojan korkeintaan lievästi happamissa<br />
tai emäksissä olosuhteissa hulevesissä vielä mahdollisesti<br />
liuenneina esiintyvät metallit sitoutuvat vedessä oleviin<br />
rauta- ja mangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään<br />
orgaaniseen ainekseen. Tämä estää suurelta osin eliöstöön<br />
kohdistuvat vaikutukset.<br />
Epävarmuutta arviointiin mahdollisten vaikutusten merkittävyydestä<br />
epäedullisissa olosuhteissa aiheutuu siitä, että<br />
jätekeskusta ympäröivien pintavesien ekologista tilaa ei ole<br />
tarkemmin selvitetty. Korostettakoon kuitenkin, että lähiympäristön<br />
purot eivät enää pitkään aikaan ole olleet luonnontilaisia.<br />
Kaatopaikkatoiminta Mustankorkean alueella käynnistyi<br />
jo 1960-luvulla.<br />
Jos toiminta siirretään toisaalle, alueelta kohdistuu edelleen<br />
tiettyä suotovesikuormitusta lähiympäristöön.<br />
42 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.3 Vaikutukset liikenteeseen ja<br />
liikenneturvallisuuteen<br />
6.3.2 Vahtivuori<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa arvioidaan käyvän keskimäärin<br />
noin 200 raskasta ajoneuvoa vuorokaudessa, jolloin tiestön<br />
keskimääräinen vuorokausiliikenne lisääntyy noin 400 ajoneuvolla.<br />
Pienerien vastaanottopistettä ei sijoiteta uudelle käsittelyalueelle,<br />
joten henkilöautoliikenne alueelle tulee olemaan<br />
hyvin vähäistä<br />
6.3.1 Mörkökorpi<br />
Saviolle johtavan tien keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan<br />
nousevan jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin<br />
1 480 ajoneuvoon vuorokaudessa ja raskaiden määrän 435<br />
kappaleeseen (29 %).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiä<br />
lähinnä liittymissä ja Saviolle johtavalla tiellä.<br />
Liikenneturvallisuutta pystytään parantamaan mm. ajonopeuksia<br />
alentamalla.<br />
<br />
Kuva 6-7 Valtatie 18 Kaistinmäentien itäpuolella.<br />
Valtatien 18 keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan nousevan<br />
jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin 5 250 ajoneuvoon<br />
vuorokaudessa ja raskaiden määrän 817 kappaleeseen<br />
(15,6 %).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää<br />
onnettomuusriskiä lähinnä liittymissä. Onnettomuusriskiä<br />
pystytään pienentämään ja liikenteen sujuvuutta parantamaan<br />
huomioimalla uuden, valtatielle rakennettavan liittymän<br />
suunnittelussa raskaan liikenteen vaatimukset, rakentamalla<br />
liittymään tarvittavat kanavoinnit sekä huomioimalla liittymän<br />
paikkaa valittaessa riittävien liittymis- ja pysähtymisnäkemien<br />
toteutuminen.<br />
6.3.3 Seivässuo<br />
Kuva 6-5 Valtatien 9 ja seututien 640 liittymä idästä päin<br />
kuvattuna.<br />
Yhdystien keskimääräisen liikennemäärän arvioidaan nousevan<br />
jätteenkäsittelykeskuksesta johtuen noin 520 ajoneuvoon vuorokaudessa<br />
ja raskaiden määrän 410 kappaleeseen (78,8 %).<br />
Kuva 6-6 Jätteenkäsittelykeskukselle esitetystä liittymästä<br />
näkymä seututielle 640 etelään.<br />
Kuva 6-8 Valtatien 4 ja yhdystien 16634 liittymä etelästä<br />
päin kuvattuna.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
43
Kuva 6-9 Koriseva-Nisula yhdystie Perälän kohdalla (etäisyys<br />
noin 1,8 kilometriä valtatieltä).<br />
Jätteen kuljetuksista aiheutuva liikennemäärän lisäys lisää onnettomuusriskiä<br />
yhdystiellä sekä myös valtatien liittymässä,<br />
jos valtatien parantamista ei ennen jätteenkäsittelykeskuksen<br />
käyttöönottoa ehditä toteuttamaan. Tässä tapauksessa nykyistä<br />
yhdystien liittymää valtatiellä tulee parantaa kanavoinnilla<br />
peräänajoriskin pienentämiseksi sekä harkita nopeusrajoituksen<br />
alentamista ja liittymän siirtoa etelään päin näkemien<br />
parantamiseksi pohjoisen suuntaan.<br />
6.3.4 Mustankorkea<br />
Kuva 6-10 Näkymä jätteenkäsittelykeskuksen liittymästä<br />
kaupungin suuntaan.<br />
Mikäli jätteenkäsittelykeskus siirtyy pois Mustankorkean alueelta,<br />
paranee liikenteen sujuvuus ja turvallisuus yhdystiellä ja<br />
läheisellä katuverkolla liikenteen vähenemisen myötä.<br />
6.4 Jätteenkäsittelykeskuksen toiminnasta ja<br />
liikenteestä aiheutuvat päästöt ilmaan<br />
6.4.1 Haju<br />
Orgaanisen aineen hajotessa hapettomissa olosuhteissa<br />
syntyy alhaisen hajukynnyksen omaavia kaasumaisia yhdis-<br />
teitä, jotka ympäristöön levitessään aiheuttavat hajuhaittaa.<br />
Hapellisissa olosuhteissa ilmaan vapautuisi pääasiassa vain<br />
hiilidioksidia ja vettä. Myös aerobinen kompostointi tuottaa<br />
alhaisen molekyylipainon omaavia hajuyhdisteitä kuten ammoniakkia<br />
ja orgaanisia happoja. Näiden aiheuttama haju ei<br />
ole kuitenkaan niin vastenmielinen kuin useilla anaerobisessa<br />
hajoamisessa syntyvillä yhdisteillä.<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnoista hajuhaittaa<br />
voi aiheutua lähinnä biojätteiden ja lietteiden käsittelystä.<br />
Käsittelymenetelmistä kompostointi on hapellinen jätteidenkäsittelymenetelmä.<br />
Jos kompostointi tapahtuisi ”täydellisesti”<br />
eli happea olisi riittävästi saatavilla, jätteen hajoamisesta aiheutuva<br />
hajuhaitta olisi hyvin vähäinen. Käytännössä kompostoinnin<br />
aikana muodostuu aina hapettomia mikroympäristöjä.<br />
Hajuhaitta syntyy, kun jätteiden hajoamisen yhteydessä syntyvät<br />
alhaisen hajukynnyksen omaavat yhdisteet leviävät ympäristöön<br />
ihmisten käyttämille alueille, erityisesti asutus- ja virkistysalueille.<br />
Hajupäästöjen leviämiseen vaikuttavat erityisesti<br />
maastonmuodot ja tuuliolosuhteet. Hajuyhdisteet voivat levitä<br />
laaksopainanteita pitkin suhteellisen kauas, kun taas päästölähteen<br />
läheisyydessä olevat harjanteet estävät hajuhaitan leviämistä.<br />
Jätehuoltotoimintojen ympäristössä eri puolilla Suomea<br />
tehtyjen havaintojen perusteella myös tuulen suunta vaikuttaa<br />
merkittävästi missä päin hajulähteestä hajuhaittaa esiintyy.<br />
Hajuhaittaa voidaan vähentää estämällä pahanhajuisten yhdisteiden<br />
muodostuminen pitämällä olosuhteet kompostoitumiselle<br />
suotuisina ja/tai estämällä jo muodostuneiden hajuyhdisteiden<br />
leviäminen ympäristöön.<br />
Toteuttamalla biojätteiden ja lietteiden käsittely tarkoitusta<br />
varten rakennetussa laitoksessa voidaan tehokkaimmin estää<br />
hajuhaitan leviäminen laitoksen ulkopuolelle. Laitoskäsittelyva<br />
ihtoehdossa esikäsittely ja hajotus (kompostointi tai mädätys)<br />
tapahtuu sisätiloissa. Itse hajotus tapahtuu suljetussa reaktorissa<br />
(kompostointi tai mädätys), jonka poistoilma käsitellään<br />
hajuhaittaa aiheuttavien kaasujen poistamiseksi ennen ulkoilmaan<br />
johtamista.<br />
Ainoastaan jälkikypsytys tapahtuu ulkona aumoissa.<br />
Helpoimmin hajoavat yhdisteet kuten hiilihydraatit ja proteiinit<br />
hajoavat sisätiloissa tapahtuvan käsittelyn aikana.<br />
Jälkikypsytyksen aikana kompostissa hajoavat kaikkein vaikeimmin<br />
hajoavat yhdisteet ja tästä aiheutuva hajuhaitta on<br />
varsinaiseen kompostointiin verrattuna huomattavasti vähäisempi.<br />
Muilla vastaavilla yhdyskuntajätteen käsittelyalueilla siirtymisen<br />
aumakompostoinnista laitoskompostointiin on havaittu<br />
vähentävän toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Biojätteen ja<br />
lietteen käsittelyn siirtäminen laitokseen ei poista kuitenkaan<br />
hajuhaittaa täysin. Vastaavanlaisten laitosten ympäristössä<br />
tehtyjen havaintojen perusteella maastonmuodoista ja vallitsevista<br />
tuuliolosuhteista riippuen hajua voidaan havaita jopa<br />
1 – 2 kilometrin päässä hajulähteestä. Käsittelylaitoksen toimiessa<br />
ongelmitta hajuhaitta rajoittuu kuitenkin pääsääntöisesti<br />
jätteenkäsittelykeskuksen välittömään läheisyyteen muutamien<br />
satojen metrien päähän päästölähteestä. Kokemusten<br />
perusteella kauempana hajuhaittoja esiintyy satunnaisesti ja<br />
tällöinkin haju on aumakompostoinnista vastaavalla etäisyydellä<br />
havaittuun hajuun verrattuna lievää.<br />
44 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.4.2 Kaatopaikkakaasut ja kasvihuonekaasupäästöt<br />
Loppusijoitettava tavanomainen jäte sisältää edeltävistä<br />
käsittelyistä huolimatta pieniä määriä orgaanista ainetta.<br />
Orgaaninen aines hajoaa vähitellen jätetäytön hapettomissa<br />
olosuhteissa muodostaen nk. kaatopaikkakaasua. Kaasu<br />
koostuu pääosin metaanista (n. 55 – 65 %) ja hiilidioksidista<br />
(35 – 45 %). Metaani ja hiilidioksidi ovat nk. kasvihuonekaasuja.<br />
Kasvihuonekaasut imevät molekyylirakenteensa vuoksi<br />
itseensä pitkäaaltoista lämpösäteilyä ja lämmittävät näin ilmakehää.<br />
Metaanin suhteellinen kasvihuoneteho on kuitenkin<br />
huomattavasti suurempi hiilidioksidiin verrattuna.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalueelle sijoitettavia<br />
jakeita ovat kuivajätteen käsittelylaitoksen rejekti, kuivajätteen<br />
energiahyötykäytössä syntyvä tuhka sekä muut hyötykäyttökelvottomat<br />
jakeet. Kuivajätteen sisältämän orgaanisen aineksen<br />
talteenotto vähentää merkittävästi kaatopaikalle joutuvan<br />
orgaanisen aineksen määrää. Koska kaikkea orgaanista jätettä<br />
on käytännössä mahdotonta erottaa loppusijoitettavan jätejakeen<br />
joukosta 100-prosenttisesti, tulee myös uudella loppusijoitusalueella<br />
muodostumaan kaatopaikkakaasuja. Kaasun<br />
määrä tulee kuitenkin olemaan huomattavasti pienempi nykyisiin<br />
kaatopaikkoihin verrattuna. Jätetäyttöön päätyvästä<br />
orgaanisesta aineesta suhteellisesti suurin osa tulee olemaan<br />
myös hitaammin hajoavaa, jolloin kaasunmuodostusprosessi<br />
on hitaampi.<br />
Kuivajätteen käsittelyvaihtoehtojen (laitoskäsittely paikan päällä<br />
tai siirtokuormaus muualle) välillä ei ole merkittävää eroa jätetäyttöön<br />
sijoitettavan jätteen sisältämän orgaanisen aineen<br />
ja siten muodostuvan kaatopaikkakaasun määrässä.<br />
6.4.3 Pölyäminen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksessa pölyämistä aiheuttavat liikenne<br />
ja jätteenkäsittelytoiminnot kuten jätteiden loppusijoitus, rakennusjätteen<br />
murskaus sekä pilaantuneiden maiden käsittely<br />
ja varastoiminen.<br />
Rakennusjätteen murskaus<br />
Rakennusjätteen murskauksessa syntyy pölyä. Pöly on murskattavasta<br />
materiaalista riippuen pääosin puu- tai kiviainespölyä,<br />
joka voi sisältää pieniä määriä metalleja. Murskauksen lisäksi<br />
hienojakoisen aineksen kertyminen pinnoitetuille varastoja<br />
piha-alueille aiheuttaa etenkin tuulisella säällä pölyämistä.<br />
Murskaus toteutetaan siten, että pölypäästöt ympäristöön jäävät<br />
mahdollisimman vähäisiksi. Käytettävä murskain varustetaan<br />
pölynsidontalaittein, esimerkiksi vesisumuttimin, joiden<br />
avulla estetään murskauksen aikana syntyvän pölyn leviäminen.<br />
Piha-alueiden pölyämistä ehkäistään huolehtimalla pihaalueiden<br />
siisteydestä.<br />
Murskaus toteutetaan niin, että valtaosa murskauksessa syntyvästä<br />
pölystä laskeutuu murskaimen välittömään läheisyyteen<br />
ja sen vaikutukset rajoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle.<br />
Loppusijoitus<br />
Loppusijoitusalueelta syntyy pieniä määriä pölyä. Pölyämistä<br />
esiintyy lähinnä kuivina kausina esipeitetyn jätetäytön päällä<br />
ajettaessa. Loppusijoitusalueen esipeittoon voidaan käyttää<br />
lievästi pilaantuneita (haitta-aineiden pitoisuudet ovat tässä<br />
vaiheessa alle SAMASE-arvojen) maita. Sijoitettavista jätejakeista<br />
ja esipeittomateriaalista aiheutuva pölyäminen rajoittuu<br />
jätetäytön päälle ja näin pölyhaitta on merkityksetön.<br />
Erillisjätteenä kaatopaikalle sijoitetaan myös ei-tartuntavaarallisia<br />
sairaalajätteitä, joista voi syntyä bakteeri- ja mikrobipäästöjä.<br />
Määrät ovat kuitenkin niin pieniä, että mahdollinen<br />
riski on pieni ja se kohdistuu lähinnä alueella työskenteleviin<br />
ihmisiin.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden varastointi sekä siirto- ja käsittelytyöt<br />
voivat epäsuotuisissa olosuhteissa aiheuttaa pölyämistä.<br />
Edellytyksenä on, että käsiteltävä aines on kuivaa ja kovettumatonta<br />
sekä sää on tuulinen. Leijuvan pölyn vaikutusalue<br />
on yleensä enintään muutaman sadan metrin suuruinen.<br />
Pölyvaikutus rajoittuu käsittelyalueen välittömään läheisyyteen<br />
ja kohdistuu lähinnä pilaantuneiden maiden vastaanottoja<br />
käsittelyalueella säännöllisesti työskenteleviin henkilöihin.<br />
Pölyn leviämistä voidaan estää välttämällä korkeita paljaita<br />
päätypenkereitä, kastelemalla sekä toimintojen ja massojen<br />
oikealla sijoittelulla alueelle.<br />
Alueella vastaanotettavissa massoissa olevat haitalliset aineet<br />
voivat levitä ilmaan pääasiassa pölyn mukana. Ehkäisemällä<br />
pölyn muodostumista yleisesti vältetään myös tehokkaasti<br />
haitallisten aineiden leviäminen ja esiintyminen työalueen ilmassa.<br />
Haitta-aineiden leviämistä ehkäistään edellä kuvattujen<br />
toimenpiteiden lisäksi säilyttämällä alueella varastoitavat<br />
pilaantuneet maa-ainekset peitettyinä tai tarkoitusta varten<br />
rakennetuissa halleissa.<br />
Jätteenkäsittelyalueella sijaitsevan pilaantuneiden maiden termisen<br />
käsittelylaitoksen vaikutuksia ilman hiukkas- ja haittaainepitoisuuksiin<br />
on tutkittu mm. Jyväskylän Mustankorkean<br />
jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä. Normaalien jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintojen lisäksi mittausajankohtana<br />
jätteenkäsittelykeskuksessa tehtiin maansiirtotöitä. Mittaukset<br />
tehtiin elo-lokakuussa 2003. Pitoisuuksia mitattiin kolmessa<br />
kohteessa, joista yksi pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen<br />
välittömässä läheisyydessä (n. 50 metrin etäisyydellä) ja<br />
kaksi muuta mittauspaikkaa lähellä asutusta (n. 1,2 kilometrin<br />
etäisyydellä).<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitoksen läheisyydessä mitatut<br />
ilman hiukkaspitoisuudet olivat selvästi suuremmat kuin<br />
asuinalueilla mitatut pitoisuudet. Asuinalueilla pitoisuuksien<br />
vuorokausiarvot olivat suurimmillaan 50 – 60 µg/m 3 (keskimäärin<br />
15 µg/m 3 ) ja lähellä käsittelypistettä suurimmillaan yli<br />
500 µg/m 3 (keskimäärin 103 µg/m 3 ).<br />
Tulosten perusteella ilman hiukkaspitoisuudet jätteenkäsittelykeskuksen<br />
läheisillä asuinalueilla olivat pieniä ja vastasivat<br />
normaalia asuinalueiden tasoa. Jätteenkäsittelykeskuksessa<br />
sijaitsevalla mittauspaikalla pitoisuudet olivat selvästi normaalia<br />
korkeammat. Pitoisuuksiin täällä ovat vaikuttaneet alueella<br />
tapahtunut maan rakennus- ja siirtotoiminta sekä paljaan<br />
maa-aineksen pölyäminen.<br />
Jyväskylässä tehdyssä tutkimuksessa pilaantuneiden maiden<br />
käsittelyalueen lähellä hiukkasissa todettiin selvästi korkeampia<br />
raskasmetallien ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuuksia<br />
kuin asuinalueiden mittauspaikoilla. Johtopäätöksenä todettiin,<br />
että käsittelylaitos vaikutti siten ilman hiukkaspitoisuuksiin<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
45
ja ilman haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä,<br />
mutta vaikutukset eivät ulottuneet etäisyydelle, jossa<br />
lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat (Niskanen ym. 2003).<br />
Liikenne<br />
Raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden renkaat irrottavat hiukkasia<br />
irrottavat tien pinnasta hiukkasia. Samalla liikennöintialueen<br />
pintaan kohdistuu voimakkaita ilmavirtauksia, jotka<br />
nostavat pölyn ilmaan. Pölypäästön määrä riippuu liikennemäärästä,<br />
ajonopeuksista sekä ajoneuvojen koosta.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen kentät ja sisäinen tiestö ovat asfaltoituja,<br />
mikä vähentää merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa<br />
pölyämistä. Kun liikennöintialueiden siisteydestä huolehditaan<br />
asianmukaisesti, sisäinen liikenne ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa.<br />
Myös kuljetusreittien varrella pöly rajoittuu tiealueen<br />
välittömään läheisyyteen. Kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa yleisellä<br />
tieverkolla jätehuoltoliikenteen osuus on niin vähäinen,<br />
ettei jätehuoltoliikenteen aiheuttamaa pölyämistä voi erottaa<br />
muun liikenteen aiheuttamasta pölyämisestä.<br />
6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt<br />
Pölyämisen lisäksi jätteenkuljetusliikenne ja työkoneet aiheuttavat<br />
pakokaasupäästöjä. Pakokaasut sisältävät typen<br />
ja rikin oksideja, hiukkasia sekä epätäydellisen palamisen<br />
seurauksena syntyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC)<br />
ja hiilimonoksidia. Kuljetusreittien varrella jätteenkuljetusliikenne<br />
lisää pakokaasupäästöjä samassa suhteessa liikennemäärän<br />
lisääntymisen kanssa (ks. luku 6.3). Pakokaasujen<br />
vaikutuksia on tutkittu erityisesti vilkkaasti liikennöityjen (KVL<br />
10 000 -60 000) teiden varsilla. Tällaisillakin teillä pakokaasun<br />
komponenttien kuten typen oksidien ja hiilimonoksidin<br />
pitoisuudet alittavat ilmanlaadulle asetetut ohje- ja raja-arvopitoisuudet<br />
jo muutamien metrien päässä tien reunasta.<br />
Sijoitusvaihtoehdosta riippumatta liikennemäärät ja liikenteen<br />
pakokaasupäästöt tarkasteltavilla liikennereiteillä ovat sekä<br />
nykyisillä liikennemäärillä että hankkeen toteuduttua pieniä.<br />
Pakokaasuhaitat tiealueen ulkopuolella ovat hyvin vähäisiä,<br />
eikä niillä ole merkitystä alueen ilmanlaatuun. Myös sisäisen<br />
liikenteen pakokaasupäästöt rajoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle.<br />
6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä syntyvät<br />
kaasumaiset päästöt<br />
Termisessä käsittelyssä syntyvät päästöt<br />
Pilaantuneet maa-ainekset kuumennetaan rumpu-uunissa ja<br />
näin muodostuneet prosessikaasut käsitellään jälkipolttimessa.<br />
Jälkipoltto tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Nämä prosessikaasut<br />
käsitellään savukaasujen puhdistukseen tarkoitetuilla<br />
kemikaaleilla. Puhdistettujen prosessikaasujen laatua seurataan<br />
savukaasuanalysaattoreilla ja kemikaaleja annostellaan<br />
analysaattorien tulosten mukaan. Rumpu-uunin kuumennukseen<br />
käytetyn polttoöljyn savukaasut eivät ole tekemisissä<br />
pilaantuneen maa-aineksen kanssa ja ne johdetaan sellaisenaan<br />
ilmakehään. Koska laitoksessa käsitellään raskasmetalleja<br />
sisältävää tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltavaa<br />
pilaantunutta maata, laitoksen päästöjen on oltava myös<br />
ongelmajätteen polttolaitoksia koskevan valtioneuvoston jätteenpolttoasetuksen<br />
(362/2003) mukaisia.<br />
Jotta päästörajat täytettäisiin, termisessä käsittelyssä syntyvät<br />
savukaasut puhdistetaan monivaiheisilla puhdistusjärjestelmillä.<br />
Puhdistusjärjestelmään kuuluu jälkipoltin sekä kuivapesu<br />
aktiivihiilellä ja natriumvetykarbonaatti- tai kalsiumhydroksidisidonta.<br />
Pölyn sisältämien haitta-aineiden määrästä riippuen<br />
pöly toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen<br />
laitokseen tai, jos pitoisuudet ovat riittävä alhaisia, pöly ohjataan<br />
loppusijoitukseen.<br />
Poistokaasupäästöjä seurataan jatkuvatoimisin mittauksin.<br />
Näitä savupiipuista mitattavia päästöjä ovat hiilimonoksidi<br />
(CO), hiilidioksidi (CO 2<br />
), hiukkasten määrä, kloorivetyhappo<br />
(HCl), fluoridivety (HF), rikkidioksidi (SO 2<br />
), orgaanisen hiilen<br />
kokonaismäärä (TOC) sekä typen oksidit (NO x<br />
). Dioksiineja<br />
ja furaaneja mitataan kertaluonteisesti erityyppisten maiden<br />
käsittelyjen yhteydessä. Raja-arvojen ylittyessä maa-aineksen<br />
syöttö pysäytetään ja uuni ajetaan alas vian selvittämiseksi.<br />
Laitteistossa on tiettyjä lämpötila- ja kaasupitoisuushälytyksiä<br />
ja jopa lukituksia. Myös prosessin toimintaa kuvaavia parametreja<br />
(lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta)<br />
monitoroidaan jatkuvatoimisesti.<br />
Edellä kuvatuin toimenpitein termisen käsittelyn prosessikaasujen<br />
haitta-ainepitoisuudet ovat normaalissa toiminnassa<br />
niin pienet, ettei haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia<br />
synny.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelyssä energian lähteenä käytetään<br />
kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn poltossa syntyvien<br />
päästöjen määrää kuvaa parhaiten rikkidioksidi (SO 2<br />
).<br />
Laskelmien perusteella kevyen polttoöljyn polton aiheuttama<br />
suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus sijaitsee noin 200 metrin<br />
etäisyydellä piipuista. Normaalisti lämpövoimalaitoksen savukaasun<br />
loppulämpö on varsin korkea 100 – 200 °C, mikä<br />
edesauttaa savukaasun hyvää sekoittumista ja laimenemista<br />
ympäröivään ilmaan. Savukaasupäästöillä ei ole sellaista<br />
vaikutusta ilmanlaatuun, jolla olisi terveys- tai muita haitallisia<br />
vaikutuksia ympäristöön.<br />
Pilaantuneiden maiden sisältämät ja kompostoinnin<br />
aikana syntyvät haihtuvat yhdisteet<br />
Kierrätyslaitokselle vastaanotettavat maa-ainekset voivat sisältää<br />
pieniä määriä haihtuvia yhdisteitä. Tyypillisesti esim. hiilivetypitoisista<br />
maista on kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen<br />
yhteydessä haihtunut jo merkittävä osa herkästi haihtuvista<br />
komponenteista (VOC).<br />
Kompostoinnissa tapahtuu biologista hajoamista, jonka seurauksena<br />
vapautuu orgaanisia yhdisteitä. Massojen alkuperästä<br />
ja koostumuksesta riippuen kompostointi voi aiheuttaa<br />
eriasteista hajua. Kokemusten perusteella maamassojen<br />
kompostoinnissa muodostuva kaasun määrä ja hajuvaikutus<br />
jää huomattavasti yhdyskuntajätteen kompostointia vähäisemmäksi.<br />
6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan<br />
Rakennusaikana kiviaineksen louhinta ja maansiirtotyöt ja<br />
liikenne aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on toiminnasta<br />
aiheutuvan kaltaista. Myös rakennusaikana pölyäminen rajoittuu<br />
toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.<br />
46 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.4.7 Ilmanlaadun nykytila ja ilmapäästöjen vaikutukset<br />
6.4.7.1 Mörkökorpi<br />
Nykytila<br />
Mörkökorven alueella merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä<br />
on valtatien 9 liikenne. Vaikutus on kuitenkin hyvin pientä.<br />
Nykyisen jäteaseman toiminnot, lajittelu ja biojätteen aumakompostointi<br />
aiheuttavat hyvin pieniä paikallisia vaikutuksia.<br />
Vaikutukset<br />
Kokonaisuudessaan uuden jätteenkäsittelykeskuksen toiminnan<br />
aiheuttamien ilmanlaatuvaikutusten arvioidaan vastaavan<br />
suurimmillaan Mustankorkean alueella nykyisin syntyvien vaikutusten<br />
laajuutta. Tämän perusteella keskeisimmät vaikutukset<br />
kuten hajuvaikutukset eivät kohdistu asumiseen tai virkistyskäyttöön.<br />
Käsittelymenetelmien tehostamisesta huolimatta suunnitellut<br />
jätehuoltotoiminnot, erityisesti biojätteen ja lietteen käsittely<br />
aiheuttavat tulevaisuudessakin ajoittain hajuhaittaa.<br />
Mörkökorven sijoitusvaihtoehdossa mahdollisella vaikutusalueella<br />
ei ole häiriintyviä kohteita.<br />
Muodostuvasta pölystä ei aiheudu myöskään terveys- tai viihtyvyyshaittaa.<br />
6.4.7.2 Vahtivuori<br />
Nykytila<br />
Vahtivuoren alueelle ilmanlaatuun vaikuttaa nykyisellään pääasiassa<br />
valtatien 18 liikenteen päästöt.<br />
Vaikutukset<br />
Vahtivuoren sijoitusvaihtoehdossa lähin asutus hajuhaittaa<br />
aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 500 metrin etäisyydellä.<br />
Kilometrin säteellä hajuhaittaa aiheuttavista toiminnoista sijaitsee<br />
5 asuinrakennusta. Vallitsevista tuuliolosuhteista riippuen<br />
lähimmillä kiinteistöillä voi ajoittain esiintyä hajuhaittaa.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa toiminnasta aiheutuva pöly ei arvioiden<br />
mukaan leviä asutuksen läheisyyteen.<br />
6.4.7.3 Seivässuo<br />
Nykytila<br />
Seivässuo sijaitsee vaihtoehdoista ilmanlaadultaan puhtaimmalla<br />
alueella. Alueen ilmanlaatuun vaikuttaa lähinnä valtatien<br />
4 liikenne.<br />
Vaikutukset<br />
Biojätteiden ja lietteiden käsittelyn aloittaminen voi aiheuttaa<br />
ajoittain hajuhaittoja suunnittelualueen ympäristössä.<br />
Seivässuon pohjoisessa vaihtoehdossa lähimmät asuinrakennukset<br />
(2 kappaletta) sijaitsevat noin 1 500 metrin päässä hajuhaittaa<br />
aiheuttavista toiminnoista (eteläisessä vaihtoehdossa<br />
lähin asuinrakennus sijaitsee noin kilometrin etäisyydellä).<br />
Lisäksi suunnittelualuetta ympäröiviä metsäalueita käytetään<br />
saadun palautteen mukaan virkistykseen (marjastus, sienestys<br />
ja metsästys). Osittain kulkureitteinä toimivat metsäautotiet<br />
kulkevat niin lähellä suunniteltuja jätehuoltotoimintoja, että kulkureiteillä<br />
hajuhaitta voi olla useinkin toistuvaa.<br />
6.4.7.4 Mustankorkea<br />
Nykytila<br />
Mustankorkealla sijaitsevan jätteenkäsittelykeskuksen hajupäästöjä<br />
on seurattu hajupaneelin avulla vuoden 2002 kesäkuusta<br />
lähtien. Vuonna 2003 alettiin seurata myös muita<br />
jätteenkäsittelykeskuksen vaikutuksia. Tällöin paneelin nimi<br />
vaihdettiin ympäristöpaneeliksi ja paneeliin lisättiin nk. Ladun<br />
majan seurantapiste läheisten ulkoilureittien käyttäjille. Ladun<br />
majan seurantapisteeseen kirjataan keskimäärin 7 hajuhavaintoa<br />
kuukaudessa. Saatujen vastausten perusteella haju<br />
esiintyy voimakkaimmillaan kevättalvella.<br />
Läheisillä asuinalueilla (Myllyjärvi, Ylämyllyjärvi, Mäyrämäki ja<br />
Keltinmäki) raportoitujen hajuhavaintojen määrä on laskenut<br />
jyrkästi vuodesta 2002, jolloin asuinalueilla raportoitiin keskimäärin<br />
32 hajuhavainnosta kuukaudessa. Vuonna 2005 vastaava<br />
määrä oli kaksi hajuhavaintoa kuukaudessa.<br />
Vaikutukset<br />
Mustankorkean vaihtoehdossa lähin asutus sijaitsee hieman<br />
yli kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksen hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista. Vaikka lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
ovat suhteellisen kaukana, sopivilla tuuliolosuhteilla hajuhaittaa<br />
voi satunnaisesti esiintyä.<br />
6.5 Meluvaikutukset<br />
6.5.1 Yleistä<br />
Kaikkiin sijoitusvaihtoehtoihin on suunniteltu samat toiminnot.<br />
Samoin rakennusaikana jokaisessa sijoitusvaihtoehdossa<br />
joudutaan suorittamaan louhintaa. Rakennus- ja toiminta-aikana<br />
meluvaikutukset ovat siksi samansuuntaiset eri vaihtoehdoissa.<br />
Lähiasutuksen sijainnilla on eroa sijoituspaikoittain,<br />
samoin toimintojen sijoittelu ja ympäröivä maasto vaihtelevat.<br />
Rakennusaikana louhinnan kesto myös vaihtelee sijoituspaikoittain.<br />
Toiminnan aikana suurimmat melulähteet ovat pilaantuneen<br />
maan käsittely ja rakennusjätteen (betonin) murskaus.<br />
Rakentamisen aikana merkittävimmät melulähteet ovat louhinnan<br />
poraus ja murskaus.<br />
6.5.2 Mörkökorpi<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Mörkökorven vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen toiminnan<br />
aikana päiväajan ohjearvon ylittävä LAeq 55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu pääosin jätekeskuksen alueelle. LAeq 45 dB meluvyöhykkeellä<br />
ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikennereitin läheisyydessä ei ole asuintaloja,<br />
joiden melutasoihin liikenteen melu oleellisesti vaikuttaisi.<br />
Jätekeskuksen liikenteellä ei ole havaittavaa vaikutusta VT 9:n<br />
liikennemelualueisiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
47
Rakentamisen aikainen melu<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa; L Aeq<br />
45 dB<br />
meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja. Rakennusaikana suurin<br />
meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan tasauksessa<br />
syntyy melua. Louhintaa lukuun ottamatta melu on<br />
tyypillistä maarakennuskohteen melua, jossa melu on vaihtelevaa<br />
ja riippuu käytettävistä työkoneista ja työvaiheesta.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
6.5.3 Vahtivuori<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Vahtivuoren vaihtoehtoa lähin asuintalo on noin 300 metrin etäisyydellä<br />
jätekeskuksen alueesta luoteeseen. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB<br />
meluvyöhyke rajoittuu pääosin jätekeskuksen alueelle, mutta<br />
ulottuu lännen suunnassa maksimissaan noin 200 metriä<br />
jätekeskuksen ulkopuolelle.<br />
Jätekeskuksen liikenteellä ei sen sijaan ole havaittavaa vaikutusta<br />
VT 18:n liikennemeluvyöhykkeisiin.<br />
Rakentamisen aikainen melu<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa, mutta keskittyvät<br />
louhintakohteen ympärille. Rakennusaikana suurin<br />
meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan tasauksessa<br />
syntyy melua. Louhintaa lukuun ottamatta melu on<br />
tyypillistä maarakennuskohteen melua, jossa melu on vaihtelevaa<br />
ja riippuu käytettävistä työkoneista ja työvaiheesta.<br />
Rakentamisen aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB<br />
meluvyöhyke ulottuu enimmillään noin 400 metriä jätekeskuksen<br />
ulkopuolelle. Melutaso ylittää ohjearvon lähimmän asuintalon<br />
kohdalla ainakin silloin, kun louhitaan jätekeskuksen<br />
lounaisosassa, mutta todennäköisesti myös kaakkoisosaa<br />
louhittaessa.<br />
6.5.4 Seivässuo<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Seivässuon pohjoinen vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu lähes täysin jätekeskuksen alueelle, sillä<br />
alueen louhinnassa syntyvät kallionseinämät toimivat meluesteinä<br />
idän ja kaakon suuntaan. Myöskään L Aeq<br />
45 dB meluvyöhykkeellä<br />
ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikenteen meluvaikutukset olisivat suurimmat<br />
yhdystien 16634 varressa olevien muutamien asuintalojen<br />
kohdalla. Yhdystien 16634 liikennemäärä on nykyisin niin pieni,<br />
että jätekeskus nostaisi sitä merkittävästi verrattuna nykytilanteeseen.<br />
VT 4:n liikennemelualueisiin jätekeskuksen liikenteellä<br />
ei sen sijaan ole havaittavaa vaikutusta.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Seivässuon eteläinen vaihtoehto sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä<br />
ei ole melusta häiriintyviä kohteita. Jätekeskuksen<br />
toiminnan aikana päiväajan ohjearvon ylittävä L Aeq<br />
55 dB meluvyöhyke<br />
rajoittuu lähes täysin jätekeskuksen alueelle, ulottuen<br />
maksimissaan noin 200 metriä jätekeskuksen ulkopuolelle.<br />
Myöskään L Aeq<br />
45 dB meluvyöhykkeellä ei ole asuintaloja.<br />
Jätekeskuksen liikenteen meluvaikutukset ovat vastaavat kuin<br />
Seivässuon pohjoisella vaihtoehdolla, sillä suunniteltu liikennereitti<br />
on sama.<br />
Rakentamisen aikainen melu<br />
Seivässuo pohjoinen<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset toiminnanaikaisten<br />
maksimivaikutusten kanssa, mutta esim. louhinnan<br />
porauksen melu leviää laajemmalle. Rakennusaikana<br />
suurin meluvaikutus on alueen louhimisella, mutta myös pohjan<br />
tasauksessa syntyy melua. Alueen maastonmuodot vähentävät<br />
melun leviämistä idän suuntaan, sillä louhinnassakin<br />
melulähteiden (poraus) ja asutuksen väliin jää Lehtivuori, joka<br />
estää tehokkaasti melun leviämisen idän suuntaan. Lähimmät<br />
asuintalot ovat suunnittelualueen itäpuolella noin 800 metrin<br />
etäisyydellä jätekeskuksesta. Melu leviää kuitenkin enemmän<br />
pohjoisen ja etelän suuntaan kuin idän ja lännen suuntaan.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
Seivässuo eteläinen<br />
Rakentamisaikaiset meluvaikutukset ovat samansuuntaiset<br />
toiminnanaikaisten maksimivaikutusten kanssa.<br />
Rakennusaikana suurin meluvaikutus on alueen louhimisella,<br />
mutta myös pohjan tasauksessa syntyy melua. Alueen maastonmuodot<br />
vähentävät melun leviämistä idän suuntaan, sillä<br />
louhinnassakin melulähteiden (poraus) ja asutuksen väliin<br />
jää Heiskasenmäki, joka estää tehokkaasti melun leviämisen<br />
idän suuntaan. Lähimmät asuintalot ovat suunnittelualueen<br />
koillispuolella noin 1,3 kilometrin etäisyydellä jätekeskuksesta.<br />
Rakentamisen aikaiset meluvaikutukset eivät ulotu asutukseen<br />
saakka.<br />
6.5.5 Mustankorkea<br />
Toiminnan aikainen melu<br />
Mustankorkean alueella olevista toiminnoista aiheutuva melu<br />
saattaa tietyissä olosuhteissa kuulua lähimpiin häiriintyviin<br />
kohteisiin. Melulaskennan mukaan melun ohjearvot eivät kuitenkaan<br />
ylity Mustankorkean toimintojen takia nykytilanteessa<br />
lähimmissä häiriintyvissä kohteissa, vaan toiminnan meluvaikutukset<br />
rajoittuvat pääosin jätekeskuksen välittömään läheisyyteen.<br />
Muiden kuin nollavaihtoehdon toteutuessa toiminta ei<br />
Mustankorkealla kuitenkaan täysin hiljene.<br />
Liikenteen aiheuttama melu<br />
Mustankorkean liikennereitin varressa on muutama Myllyjärven<br />
alueen kiinteistö liikennemelun vaikutusalueella. Melun ohjearvot<br />
eivät kuitenkaan ylity. Muiden kuin nollavaihtoehdon toteutuessa<br />
liikenne kuljetusreitillä vähenee, mutta esim. pientuojien<br />
liikenne sekä jätteiden siirtokuljetukset Mustankorkealta<br />
uuteen jätekeskukseen jäävät.<br />
6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa, päätöksenteossa<br />
ja luvituksessa vaatimuksena on, ettei toiminnasta aiheudu<br />
vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä arviointiselostuksessa ter-<br />
48 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 6-11 Melualueet Mörkökorven alueella.<br />
Kuva 6-12 Rakentamisen aikaiset melualueet Mörkökorven alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
49
Kuva 6-13 Melualueet Vahtivuoren alueella.<br />
Kuva 6-14 Rakentamisen aikaiset melualueet Vahtivuoren alueella.<br />
50 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Kuva 6-15 Melualueet Seivässuon alueella (pohjoinen alue).<br />
Kuva 6-16 Melualueet Seivässuon alueella (eteläinen alue).<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
51
Kuva 6-17 Rakentamisen aikaiset melualueet Seivässuon alueella<br />
(pohjoinen alue).<br />
Kuva 6-18 Rakentamisen aikaiset melualueet Seivässuon alueella<br />
(eteläinen alue).<br />
52 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
veysvaikutuksilla tarkoitetaan suoraan fyysiseen terveyteen<br />
kohdistuvia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia voi aiheutua juoma-<br />
tai talousvetenä tai virkistykseen käytettävään vesistöön<br />
tai pohjaveteen ja hengitysilmaan kohdistuvista päästöistä<br />
sekä melusta. Veden ja ilman laadulle on asetettu terveysperusteisia<br />
raja- ja ohjearvoja, joiden alittuessa terveysvaikutuksia<br />
ei katsota aiheutuvan. Edellä luvuissa 6.1, 6.2 ja 6.4<br />
kuvatut ilma- ja vesipäästöt ovat pieniä, eivätkä miltään osin<br />
ylitä asetettuja ohje- ja raja-arvoja; terveysvaikutuksia ei näin<br />
ollen arvioida syntyvän.<br />
Tehtyjen mallilaskelmien perusteella myöskään rakentamisesta<br />
ja toiminnasta aiheutuva melu ei pääsääntöisesti ylitä<br />
annettuja ohjearvoja. Melulle asetetut ohjearvot eivät ole<br />
suoranaisesti terveysperusteisia, vaan ohjearvoja pyritään<br />
soveltamaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi annetut ohjearvot alittavan melun ei ole todettu<br />
aiheuttavan terveyshaittoja.<br />
Tarkasteltavat toiminnalliset vaihtoehdot eivätkä vaihtoehtoiset<br />
sijoituspaikat eroa toisistaan terveysvaikutusten suhteen.<br />
6.7 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja<br />
suojelukohteisiin<br />
6.7.1 Suunnittelualueiden luonnon yleispiirteet<br />
Suunnittelun kohteena olevista alueista Laukaan Mörkökorpi<br />
ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo sijaitsevat eteläboreaalisella<br />
vyöhykkeellä Järvi-Suomen lohkossa, jolle ominaisia<br />
piirteitä ovat ranta- ja harjumetsät, korvet ja lehdot.<br />
Petäjäveden Vahtivuori sijaitsee myös eteläboreaalisella vyöhykkeellä,<br />
mutta kunnan pohjoisosa kuuluu keskiboreaalisen<br />
vyöhykkeen Suomenselän ja Perämeren lohkoon. Luonnon<br />
ominaispiirteissä, jotka kaikilla kolmella alueella ovat lähes<br />
samanlaiset, tämä vaihettumisvyöhyke ei kuitenkaan näy.<br />
Alueet ovat kaikki intensiivisessä metsätalouskäytössä olevia<br />
männiköitä ja kuusikoita ja luonnonarvoiltaan tavanomaisia.<br />
Yleisimpiä metsätyyppejä kaikilla alueilla ovat puolukka- ja<br />
mustikkatyyppi (VT ja MT). Näitä kasvupaikkatyyppejä rehevämpiä<br />
käenkaali-mustikkatyypin (OMT) metsiä on vain pienialaisina<br />
laikkuina em. tyyppien seassa. Suot ovat karuja ja<br />
ojitettuja. Kaikilla alueilla on runsas hirvikanta ja myös metsäkanalinnuista<br />
tehtiin kaikilla alueilla runsaasti havaintoja.<br />
6.7.2 Suojelualueet<br />
Seivässuon pohjoispuolella noin puolentoista kilometrin etäisyydellä<br />
Seivässuon pohjoisesta ja eteläisestä suunnittelualueesta<br />
sijaitsee luonnonsuojelulain 29 §:n mukainen Isojoen<br />
lehmusmetsikkö (Hyppyriäisen laskupuro, LTA090015). Alueen<br />
kaakkoispuolella lähimmät suojelualueet, jotka sijaitsevat<br />
noin 1,4 kilometrin etäisyydellä, ovat Iilijärven alueen Naturaalueeseen<br />
(FI0900083) sisällytetyt yksityiset suojelualueet<br />
Kylmäkolun luonnonsuojelualue (YSA097459) ja Kylmäkolun<br />
1. luonnonsuojelualue (YSA097460). Seivässuon eteläpuolella<br />
sijaitsee myös Iilijärven Natura-alueeseen sisällytetty soidensuojeluohjelma-alue,<br />
Kankaanpäänletto (SSO090240).<br />
Valtaosa lähes 890 hehtaarin suuruisesta Natura-alueesta<br />
sijaitsee kuitenkin suunnittelualueen lounais- ja länsipuolella;<br />
lähimmillään Seivässuon pohjoinen suunnittelualue sijoittuu<br />
noin 150 metrin etäisyydelle Natura-alueesta sen itäreunalla,<br />
missä sijaitsee Viitasenvuoren aarniometsäalue (AMO000074).<br />
Mörkökorven ja Vihtavuoren alueiden välittömässä läheisyydessä<br />
ei ole luonnonsuojelualueita eikä millään alueella ole<br />
uhanalaisten eliölajien esiintymiä.<br />
6.7.3 Suunnittelualueiden luonnonolosuhteet<br />
6.7.3.1 Mörkökorpi<br />
Alueen metsät ovat hyväkasvuisia varttuneita kasvatusmetsiä,<br />
joista osa on harvennettu kerran, osa kaksi kertaa.<br />
Keskiläpimitta vaihtelee ojitusalueiden 17 ja kivennäismaakankaiden<br />
29 senttimetrin välillä. Alueen ainoan uudistuskypsän<br />
metsikkökuvion ikä on vain noin 90 vuotta. Alue on<br />
pinnanmuodoiltaan melko tasainen ja vähäkivinen, mutta paikoitellen<br />
etenkin alueen luoteislaidalla esiintyy runsaskivisyyttä.<br />
Suunnittelualueen pohjoisreuna on etelään viettävää loivaa<br />
rinnettä, puustoltaan mäntyvaltaista ja paikoitellen vastikään<br />
harvennettua. Myös metsäautotien eteläpuoli on loivaa etelänsuuntaista<br />
ja paikoitellen voimakkaasti soistunutta rinnettä;<br />
soistuneilla kankailla kasvaa sekapuuna jonkin verran ohutläpimittaista<br />
haapaa. Alueen itä- ja länsilaidat ovat tasaista<br />
kivennäismaakangasta.<br />
Alueella on viime vuosina tehty kahdella metsikkökuviolla avohakkuu<br />
ja muutamalla kuviolla kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Valtaosa alueen pinta-alasta on varttuneita kasvatusmetsiä,<br />
jotka ovat pääasiassa puhtaita männiköitä ja kosteammilla<br />
paikoilla myös kuusisekapuustoisia. Alueen vähäiset suot ja<br />
osa soistuneista kankaista on ojitettu. Kasvilajistoltaan alue on<br />
erittäin yksipuolinen.<br />
Alueen etelälaita on voimakkaasti soistunut, mutta suurin<br />
osa alueen metsistä on vain lievästi tai paikoitellen kosteita.<br />
Suunnittelualueen etelälaidalla on laajoja, tasaisia rimpipintoja,<br />
joilla pohjakerroksen valtalajeja ovat haprarahkasammal<br />
sekä kuivemmilla paikoilla korpikarhunsammal. Kosteilla pinnoilla<br />
kasvaa kenttäkerroksessa muuta aluetta runsaammin<br />
hiirenporrasta, metsäalvejuurta, vadelmaa ja metsäimarretta.<br />
Kivennäismaakankailla pohjakerroksen valtalajeja ovat seinäsammal,<br />
metsäkerrossammal ja kangaskynsisammal sekä<br />
yleisimpiä soistumista ilmentäviä lajeja korpi- ja varvikkorahkasammal.<br />
Puusto on kivennäismailla puhtaasti mäntyvaltaista, sekapuuna<br />
kasvaa vähän rauduskoivua. Kuusta ja hieskoivua kasvaa<br />
sekapuuna alavalla ja kostealla etelärinteellä, missä kuusi on<br />
paikoitellen myös pääpuulaji. Myös muutamia ohutläpimittaisia<br />
haapoja kasvaa harvakseltaan. Alueen ojien kuivatusteho<br />
on ollut huono ja ojat ovatkin kapeita ja haprarahkasammalen<br />
peitossa; ojia reunustaa sankka kuusitaimikko. Rehevimpiä<br />
kasvupaikkoja ovat alueen huonosti kuivuneet suot ja karuimpia<br />
pohjoisreunan paikoin kiviset ja heinäiset kivennäismaamänniköt.<br />
Pensaita on vähän, lähinnä aluspuustona kasvavaa<br />
kuusta ja muita puulajeja. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto on<br />
vaatimatonta ja tavanomaista.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
53
NUORTA TAIMIKKOA / AVOHAKKUUALA<br />
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
MUUTTUMA, OJITETTU SUO<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
<br />
Kuva 6-19 Metsien kehitysluokat Mörkökorven alueella.<br />
6.7.3.2 Vahtivuori<br />
Pinnanmuodoiltaan Vahtivuoren alue on tasainen ja vähäkivinen.<br />
Itä- ja länsilaidoilla sekä metsäautotien reunoilla on<br />
loivia rinteitä, mutta muuten alue on alava. Alueen metsät<br />
ovat talousmetsiä, jotka ovat intensiivisessä käytössä. Suurin<br />
osa alueen pinta-alasta on nuoria kasvatusmetsiä, jotka ovat<br />
mänty- ja kuusivaltaisia kasvupaikan kosteudesta ja ravinteisuudesta<br />
riippuen. Suunnittelualueella on viime vuosina tehty<br />
avohakkuita ja nuoria kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Kaikki alueen suot on ojitettu; osa niistä on turvekankaita, osa<br />
vielä muuttumavaiheessa. Sarkaojien väliin on jäänyt myös<br />
alueita, jotka ovat vielä ojikkovaiheessa ja kasvilajistoltaan<br />
alkuperäisen suotyypin kaltaisia. Hakkuukypsät metsät ovat<br />
nuoria ja vanhoille metsille tyypillisestä lajistosta alueelta löytyi<br />
vain yövilkkaa. Kasvilajistoltaan alue on erittäin yksipuolinen.<br />
Mäntykukkaa löytyi kymmenkunta yksilöä alueen karuimmalta<br />
kuviolta metsäautotien laidalta.<br />
Vahtivuoren alueen lounaiskulmalla on perattu hiekkapohjainen<br />
puro, jonka uoman pohjalla on jonkin verran kiviä. Suurin<br />
osa kivistä on kuitenkin nostettu perkauksen yhteydessä puron<br />
laidoille. Puusto puron ympärillä on nuorta kuusi/hieskoi-<br />
vu/rauduskoivu -valtaista kasvatusmetsää, jota puron reunoille<br />
on jätetty noin 10 metrin levyinen kaistale avohakkuun yhteydessä.<br />
Puron laidoilla kasvaa lähinnä korpikarhusammalta,<br />
korpi- ja haprarahkasammalta, metsäkortetta sekä vähän<br />
metsäalvejuurta ja korpikastikkaa. Puron läpi on ajettu metsäkoneella<br />
hakkuiden yhteydessä.<br />
Lähes koko Vahtivuoren alue on voimakkaasti soistunut ja<br />
kuivaa metsäautotien vartta lukuun ottamatta pohjakerroksen<br />
valtalajeja ovat korpikarhunsammal ja korpirahkasammal.<br />
Vaikeakulkuisia ojitusalueita on etenkin aluetta halkovan<br />
metsäautotien länsipuolella, missä metsät ovat sekapuustoisia<br />
ja kasvavat lähinnä kuusta ja mäntyä sekä vähän koivua.<br />
Tien itäpuoliset ojitusalueet ovat karuja rämemänniköitä.<br />
Kangasmetsälaikuilla pohjakerroksen valtalajeja ovat metsäkerros-,<br />
seinä- ja kangaskynsisammal. Puusto on pääasiassa<br />
mäntyvaltaista, koivua on vähän, lähinnä hieskoivua alavilla<br />
ja kosteilla paikoilla sekä rauduskoivua kuivilla kasvupaikoilla.<br />
Ojat ovat kasvaneet umpeen haprarahkasammalta ja<br />
vain muutama valtaoja on perattu auki. Ojitetuilla kuvioilla on<br />
paikoin karuja, pienialaisia soita, jotka ovat säilyneet lähes<br />
muuttumattomina; mustikkaa ja puolukkaa kasvaa normaalia<br />
54 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
METSÄN UUDISTUSALAT JA TAIMIKOT<br />
<br />
Kuva 6-20 Metsien kehitysluokat Vahtivuoren alueella.<br />
runsaammin, mutta pohjakerros ja kenttäkerros ovat muuten<br />
suotyypille ominaisia; karuimmilla kasvupaikoilla esiintyy ruskorahkasammalmättäitä.<br />
Alueen itälaidan heinäinen länsirinne on kasvupaikkatyypiltään<br />
selvästi rehevin, karuimpia kasvupaikkoja ovat mäkien<br />
laet. Alueen länsilaidalla itärinteessä on kuusikoita, joissa sekapuuna<br />
kasvaa jonkin verran hieskoivua. Pensaita alueella on<br />
erittäin vähän, lähinnä myös aluspuustona kasvavaa kuusta ja<br />
muita puulajeja. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto on vaatimatonta<br />
ja lähes kaikilla kuvioilla on jälkiä aikaisemmista hakkuista.<br />
Alueen hakkuukypsät metsät ovat pieniläpimittaisia ja ovat<br />
uudistuskypsiä ikänsä perusteella; hakkuukypsien metsien iät<br />
vaihtelevat 90 ja 110 vuoden välillä.<br />
6.7.3.3 Seivässuo pohjoinen<br />
Sekä pinnanmuodoiltaan että puustoltaan Seivässuon pohjoinen<br />
alue poikkeaa Vahtivuoren ja Mörkökorven alueista, sillä<br />
alue on mäkinen ja erittäin kivinen. Rinteet viettävät metsäautotielle<br />
sekä idästä että lännestä. Tasaisinta on alueen eteläkärjessä.<br />
Metsäautotien länsipuolella on varttunutta taimikkoa<br />
ja itäpuoli on vastikään hakattu aukoksi. Aukolle on jätetty<br />
joitakin puuryhmiä siemenpuiksi. Alueella on myös runsaasti<br />
hakkuukypsiä puhtaita männiköitä. Avohakkuun yhteydessä<br />
muutamia nuoria ja varttuneita kasvatusmetsiä on harvennettu.<br />
Suunnittelualueen länsilaidalla on kuusikoita ja alueen<br />
ainoa suo ja lievästi soistuneet kankaat sijaitsevat metsäautotien<br />
länsipuolella. Kasvilajistoltaan alue on erittäin karu ja<br />
yksipuolinen.<br />
Seivässuota ympäröivä isovarpuräme on ojitettu ja se on<br />
kuivunut varputurvekankaaksi; rahkasammalet ovat väistyneet<br />
pohjakerroksesta ja tilalla kasvaa lähinnä seinäsammalta.<br />
Rämevarvikko on ojituksesta huolimatta säilynyt.<br />
Kenttäkerroksen valtalaji on suopursu, muita yleisiä lajeja ovat<br />
lakka, mustikka, puolukka, variksenmarja ja vaivero. Varsinainen<br />
Seivässuo on ojitusaluetta karumpi. Kenttäkerroksen valtalajeja<br />
ovat tupasluikka, suokukka, kanerva, juolukka ja tupasvilla;<br />
paikoitellen suolla on myös ruskorahkasammalmättäitä ja harmaaporonjäkälää.<br />
Seivässuon keskellä on pienialainen avosuo,<br />
joka on luhtaista ja upottavaa rimpistä lyhytkorsinevaa.<br />
Alueen puusto on kitukasvuista mäntyä. Suon etelälaidalla on<br />
vanha ja huonokuntoinen lato.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
55
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
METSÄN UUDISTUSALAT JA TAIMIKOT<br />
<br />
Kuva 6-21 Metsien kehitysluokat Seivässuon pohjoisella alueella.<br />
Lähes kaikki alueen metsät ovat kivisiä kivennäismaakankaita,<br />
joiden pääpuulaji on mänty. Paikoitellen kasvaa kuusta ja<br />
kahdella metsikkökuviolla pääpuulajina koivua. Järeää haapaa<br />
kasvaa lähes joka kuviolla, mutta vain yksittäisinä puina.<br />
Uudistuskypsillä männikkökuvioilla on myös muutamia keloja<br />
ja lahopuita. Kenttäkerroksen valtalajeja ovat mustikka ja puolukka<br />
sekä pohjakerroksessa tavanomaiset kangasmetsien<br />
sammalet ja poronjäkälät. Kenttä- ja pohjakerroksen kasvillisuudessa<br />
näkyy alueen kivisyys, sillä pohjakerroksessa ja<br />
kivien päällä kasvaa myös runsaasti jäkäliä. Vain paikoitellen<br />
muutamalla kuviolla metsäautotien laidassa kasvaa pohjakerroksessa<br />
korpi- tai varvikkorahkasammalta pienialaisina<br />
laikkuina.<br />
Pensaita alueella on erittäin vähän, lähinnä pihlajaa ja kuusivaltaisilla<br />
kuvioilla myös kuusta. Paikoitellen pensaskerroksessa<br />
kasvaa harmaaleppää ja kaikkein kosteimpien kuvioiden<br />
laitamilla korpipaatsamaa. Kenttä- ja pohjakerroksen lajisto<br />
on vaatimatonta ja tavanomaista, yhdellä kuviolla kasvaa<br />
kevätlinnunhernettä. Alueen lounaiskulmassa on pirunpelto.<br />
Luontoarvoiltaan alue on Vahtivuoren ja Mörkökorven tapaan<br />
tavanomainen, mutta maastonmuodoiltaan monipuolisempi<br />
ja vaihtelevampi kuin em. alueet. Suunnittelualueen koillisreunan<br />
mäenpäältä avautuu kaunis järvimaisema Leppävedelle.<br />
6.7.3.4 Seivässuo eteläinen<br />
Seivässuon eteläinen alue sijaitsee pohjoisen alueen eteläpuolella<br />
noin puolen kilometrin etäisyydellä pohjoisen alueen<br />
eteläreunasta. Alue rajoittuu pohjoispäässä Lammensuon ojitettuun<br />
suohon ja idässä, etelässä sekä lännessä pääasiassa<br />
metsäautoteihin. Lammensuolta vedet virtaavat luonnontilaista<br />
uomaa pitkin Iilijärven Natura-alueella sijaitsevaan puroon,<br />
joka laskee pohjois-eteläsuuntaisesti Linkannotkon korkeiden<br />
ja kivisten jyrkänteiden välissä Hyppyriäisenlampeen.<br />
Maastonmuodoiltaan alue on hieman tasaisempi kuin<br />
Seivässuon pohjoinen alue.<br />
Alueen metsät ovat hakkuin käsiteltyjä talousmetsiä ja valtaosa<br />
suunnittelualueesta on varttunutta puolukka- ja mustikkatyypin<br />
(VT ja MT) mäntytaimikkoa. Lammensuohon rajoittuvat<br />
metsät ovat ojitettuja, muuttumiksi kuivuneita korpia, joista läntisempi<br />
kuvio on mäntyvaltainen ja vastaa ravinteisuudeltaan<br />
puolukkatyypin kangasta. Tiehen rajoittuvalla rehevällä muuttumakuviolla<br />
on koivikko, jonka puuntuotoskyky vastaa käenkaali-mustikkatyypin<br />
(OMT) kivennäismaakangasta. Myös<br />
alueen eteläosassa on karu, ojitettu suo; suon pohjoisosa on<br />
nuorta mäntysekapuustoa kasvatusmetsää ja sitä ympäröivät<br />
suokuviot ovat pääasiassa uudistuskypsiä muuttumia ja<br />
turvekankaita, joiden pääpuulaji on mänty. Suon ravinteisuus<br />
vaihtelee kanerva- ja mustikkatyypin (CT-MT) välillä siten, että<br />
alueen pohjoisosa on karuin ja eteläosa rehevin.<br />
56 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
NUORTA TAIMIKKOA<br />
NUORTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
VARTTUNUTTA KASVATUSMETSÄÄ<br />
HAKKUUKYPSÄ METSÄ<br />
<br />
Kuva 6-22 Metsien kehitysluokat Seivässuon eteläisellä alueella.<br />
Alueen länsirinteen metsät ovat pääasiassa varttuneita ja<br />
hakkuin käsiteltyjä puolukkatyypin kasvatusmetsämänniköitä,<br />
joissa kasvaa sekapuuna vähän koivua. Soilla sijaitsevien<br />
uudistuskypsien metsien ohella koko alueella on vain yksi pienialainen,<br />
vajaan hehtaarin suuruinen uudistuskypsä männikkö.<br />
Suunnittelualueen länsilaidalla sijaitsee pienialainen pirunpelto.<br />
6.8 Vaikutukset luonnonarvoihin ja Iilijärven<br />
Natura-alueeseen<br />
6.8.1 Natura-arvion lainsäädännöllinen tausta<br />
Luonnonsuojelulain 65 §:ssä todetaan, että ”jos hanke tai<br />
suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden<br />
hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi<br />
heikentää valtioneuvoston Natura 2000-verkostoon<br />
ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja,<br />
joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus<br />
sisällyttää Natura 2000-verkostoon, hankkeen toteuttajan<br />
tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava<br />
nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa<br />
alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia<br />
merkittäviä haitallisia vaikutuksia”. Natura-arviointi voidaan<br />
tehdä myös osana ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
annetun lain 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.<br />
6.8.2 Natura-alueen suhde muihin<br />
luonnonsuojeluohjelmiin ja -strategioihin<br />
Seivässuon sijoitusaluevaihtoehtojen lähiympäristössä on<br />
useita luonnonsuojelualueita, jotka yhdessä muodostavat<br />
Iilijärven 890 hehtaarin suuruisen Natura-alueen (FI0900083,<br />
SCI/SPA). Iilijärven alue koostuu pääosin kallioisista havupuumetsistä,<br />
puronotkoista ja pienvesistä. Topografialtaan alue<br />
on hyvin jyrkkäpiirteistä ja vaihtelevaa. Linkannotkon rotkolaaksossa<br />
sijaitsevat Hyppyriäisenlampi ja sen tulopuro kuuluvat<br />
Keski-Suomen arvokkaisiin pienvesiin ja Hyppyriäisenmäki<br />
(KAO090111) on valtakunnallisessa kallioalueiden inventoinnissa<br />
arvioitu alueeksi (luokka 4), joka sisältää sellaisia biologisia,<br />
geologisia tai maisemallisia arvoja, joilla on maa-aineslain<br />
7 §:n tarkoittamaa valtakunnallista tai muutoin huomattavaa<br />
merkitystä luonnonsuojelun kannalta. Myös Viitasenvuoren<br />
(AMO000074) vanhojen metsien suojeluohjelma-alue sijaitsee<br />
rotkolaakson itäreunalla ja Hyppyriäisenmäen länsirinteessä<br />
sijaitsevasta lehmusmetsiköstä on tehty luonnonsuojelulain 29<br />
§:n mukainen rajauspäätös (LTA201019). Erillisiä Natura-alueeseen<br />
kuuluvia suojelualueita, jotka sijaitsevat Seivässuon<br />
sijoitusaluevaihtoehtojen lähiympäristössä ovat Kylmäkolun 1.<br />
luonnonsuojelualue (YSA097460), Kylmäkolun luonnonsuojelualue<br />
(YSA097459) ja Kankaanpäänletto (SSO090240).<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
57
6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit<br />
Iilijärven Natura-alueen toteutuskeinoja ovat luonnonsuojelulaki,<br />
vesilaki, metsälaki ja maa-aineslaki. Käytettävissä olleen<br />
lähtötiedon mukaan Natura-alueen direktiivin luontotyyppejä<br />
Linkannotkon alueella ovat 1) vaihettumissuot ja rantasuot,<br />
2) Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, 3) boreaaliset luonnonmetsät*,<br />
4) boreaaliset lehdot ja 5) puustoiset suot*.<br />
Varsinainen purouoma ei edusta mitään direktiivin luontotyyppiä.<br />
Tähdellä* merkityt ovat ns. priorisoituja eli ensisijaisen<br />
tärkeitä suojeltavia luontotyyppejä.<br />
Iilijärven Natura-alueella tavatut luontodirektiivin liitteiden II ja<br />
IV lajit ovat liito-orava (VU), kirjoverkkoperhonen ja hajuheinä<br />
(NT). Lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat huuhkaja, kalasääski,<br />
kuikka, kurki, laulujoutsen, metso (NT), palokärki, pikkulepinkäinen<br />
(NT), pikkusieppo (NT), pohjantikka (NT) ja varpuspöllö.<br />
Em. lajeista ainoastaan hajuheinää on kasvanut Linkannotkon<br />
purouoman rannoilla ja liito-oravasta on tehty kahden reviirin<br />
havainto Hyppyriäisenmäen itärinteestä. Hajuheinästä on<br />
tehty ensimmäinen havainto vuonna 1932, mutta lajia ei vuoden<br />
1974 havainnon jälkeen ole tavattu enää alueella; häviämissyyksi<br />
on vuonna 1984 tehdyssä seurantainventoinnissa<br />
epäilty kasvupaikan puuston hakkuuta. Kirjoverkkoperhoselle<br />
soveliasta elinympäristöä ei Linkannotkon rotkolaaksossa ole,<br />
sillä laji suosii metsäisiä puoliavoimia ympäristöjä ja viihtyy<br />
tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla; kirjoverkkoperhosen ravintokasvi<br />
on kangasmaitikka, jolle purolaakso on liian kostea<br />
elinympäristö.<br />
6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden<br />
lähiympäristön luonnontila<br />
Sekä Seivässuon pohjoinen että eteläinen alue ovat talousmetsäkäytössä<br />
olevia, voimakkaasti hakattuja ja ojitettuja alueita,<br />
eivätkä ne ole sopivaa elinympäristöä Iilijärven alueella<br />
tavatuille luonto- ja lintudirektiivin lajeille.<br />
Seivässuon eteläisestä alueesta em. luonnonsuojelualueet sijaitsevat<br />
kaikki vähintään 500 metrin etäisyydellä. Sen sijaan<br />
Iilijärven Natura-alueen vanhojen metsien suojeluohjelmaan<br />
kuuluva alue (AMO000074) sijaitsee lähimmillään noin 150<br />
metrin etäisyydellä Seivässuon pohjoisen alueen länsireunasta.<br />
Pohjoisen sijoitusaluevaihtoehdon ja Natura-alueen välinen<br />
Seivässuo<br />
Seivässuo II<br />
Valuma-alueen raja<br />
Natura-alue<br />
0 1km<br />
Kuva 6-23 Iilijärven Natura-alue, Seivässuon pohjoinen ja eteläinen sijoitusvaihtoehto sekä<br />
Lamminsuon valuma-alueen raja (3,7 km 2 ).<br />
58 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
metsäalue on pääasiassa hakkuin käsiteltyä, uudistuskypsää<br />
puolukkatyypin talousmetsämännikköä, joka suojaa Naturaalueen<br />
vanhaa metsää mahdollisilta tuulituhoilta. Alueella on<br />
myös jonkin verran kuusitaimikkoa, nuorta kasvatusmetsäkuusikkoa<br />
sekä sekapuustoista varttunutta kuusivaltaista kasvatusmetsää.<br />
6.8.5 Luontotyppien edustavuus ja luonnontilaisuus<br />
Linkannotkoon tehtiin maastokäynti 10.5.2006, jolloin vedenpinta<br />
oli lumien sulettua korkealla. Rotkolaakso kuljettiin<br />
maastossa läpi ja maastokäynnin yhteydessä pyrittiin arvioimaan<br />
Natura-alueen luontotyyppien luonnontilaisuutta ja<br />
edustavuutta.<br />
Vedet virtaavat koko rotkolaakson alueella etelästä pohjoiseen;<br />
Hyppyriäisenmäen ja Viitasenvuoren välissä kulkeva,<br />
paikoitellen kivinen ja pirunpeltoinen puro laskee<br />
Hyppyriäisenlampeen ja siitä edelleen Mustajokea pitkin<br />
Leppävedelle. Rotkolaakson eteläosan (alueet 1-3) on lähtötiedoissa<br />
todettu edustavan luontotyyppejä boreaaliset luonnonmetsät*,<br />
lähdesuot sekä vaihettumissuot. Alueen metsät<br />
ovat kuitenkin kivisiä, osin soistuneita varttuneita kasvatusmetsäkuusikoita,<br />
joissa sekapuuna kasvaa vähän koivua ja<br />
raitaa. Eteläosan kivennäismaakuusikossa on lahopuuta vain<br />
niukasti ja alueen halki kulkee ajoura; metsäkoneella on ajettu<br />
purouoman läpi läheiselle avohakkuualalle, johon rotkolaakso<br />
rajoittuu länsireunaltaan (välissä noin 10 metrin levyinen<br />
puustoinen suojavyöhyke). Alueen kenttä- ja pohjakerroksen<br />
kasvillisuus on tavanomaista kivennäismaakankaiden lajistoa,<br />
kuten mustikkaa, puolukkaa, isotalvikkia, metsäalvejuurta,<br />
rohtotädykettä, sananjalkaa, käenkaalia, vanamoa, ahomansikkaa,<br />
nuokkutalvikkia, sudenmarjaa sekä riiden- ja ketunliekoa.<br />
Soistuneilla paikoilla kasvaa lisäksi jonkin verran ojakellukkaa,<br />
mesiangervoa ja rönsyleinikkiä.<br />
Purouoma kulkee koko rotkolaakson alueella paikoitellen kivikossa<br />
maan alla. Soisilla alueilla purouoma on luonnontilainen.<br />
Alueen eteläosassa purouomaa on perattu ja purouomasta on<br />
nostettu kiviä uoman länsireunalle; perkaaminen näkyy myös<br />
purouoman laitojen kuusettumisena. Myös Linkannotkon eteläisellä<br />
puustoisella suolla (alue 4) on ajouria.<br />
8<br />
7<br />
ARVOKAS PIENVESI<br />
6<br />
VANHOJEN METSIEN<br />
SUOJELUOHJELMA-ALUE<br />
5<br />
BOREAALISET LEHDOT<br />
4<br />
3 2<br />
1<br />
PUUSTOISET SUOT<br />
VANHAA METSÄÄ<br />
LÄHDESUOT<br />
VAIHETTUMISSUOT<br />
Kuva 6-24 Lähtöaineistona käytetyt luontotyyppitiedot Iilijärven Natura-alueen<br />
Linkannotkon alueella.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
59
Kuva 6-25 Linkannotkon rotkolaakson eteläpään kuusikkoa.<br />
Kuva 6-27 Ajoura Linkannotkon eteläosan puustoisella<br />
suolla.<br />
Kuva 6-26 Linkannotkon eteläpään perattua purouomaa.<br />
<br />
Kuva 6-28 Vaihettumissuo purolaakson keskiosassa.<br />
Eteläisempi puustoinen suo (alue 4) on melko kuiva isovarpuräme,<br />
jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti puolukkaa,<br />
mustikkaa ja pohjakerroksessa rahkasammalen lisäksi runsaasti<br />
kangasmetsien sammalia. Muita yleisiä kenttäkerroksen<br />
lajeja luontotyypillä ovat tupasvilla, kanerva, suopursu,<br />
karpalo, suokukka, variksenmarja ja järviruoko. Paikoitellen<br />
suolla on kivennäismaakangaslaikkuja ja suon laitaosat ovat<br />
paikoitellen avoimia ja vähäpuustoisia.<br />
Boreaalisiksi lehdoiksi (alue 5) merkityt luontotyypit osoittautuivat<br />
maastokäynnillä nuoriksi ja kivisiksi kasvatusmetsäkuusikoiksi,<br />
joista eteläisempi rajoittuu länsilaidaltaan avohakkuualaan.<br />
Sekapuuna eteläisessä kuusikossa kasvaa mäntyä ja<br />
pohjoisempi alue on erittäin kivinen. Molemmat alueet ovat<br />
metsätyypiltään mustikkatyyppiä (MT).<br />
Vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen länsireuna ulottuu<br />
ohjelmarajauksen mukaan Linkannotkon rotkolaakson vaihettumissuoalueeseen<br />
(alue 6). Alueen edustava, vanha<br />
kuusikko rajoittuu kuitenkin selkeästi purouoman itäreunalle<br />
ja vaihettumissuoksi merkityllä alueella puusto on hieskoivua;<br />
sekapuuna kasvaa vähän mäntyä ja tervaleppää. Suo muuttuu<br />
pohjoisempana mäntypuustoiseksi isovarpurämeeksi.<br />
Pohjoisempi puustoinen suo (alue 7) sijaitsee metsäautotien<br />
länsipuolella ja oli maastokäynnin aikaan tulvan alla.<br />
Puustoltaan alue on ohutläpimittaista hieskoivua ja kuusta<br />
kasvavaa kitukasvuista metsää. Hyppyriäisenlammen eteläranta<br />
(alue 8) on ojitettu, muuten Hyppyriäisenlampi on luonnontilainen.<br />
60 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle<br />
Jätteidenkäsittelyalueella syntyvät puhtaat hulevedet kerätään<br />
ojin ja hulevesiviemärein yhteen ja puretaan käsittelykeskusta<br />
kiertäviin puhtaiden vesien ojiin. Laimeat hulevedet puolestaan<br />
kerätään yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan<br />
laimeiden vesien tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan<br />
tarkkailupisteen kautta puhtaiden vesien ojaan. Ojia pitkin vedet<br />
laskevat Lamminsuolle ja sieltä edelleen Linkannotkoon<br />
Iilijärven Natura-alueelle. Lamminsuon valuma-alueen keskivirtaaman<br />
on arvioitu olevan noin 33 l/s. Laimeita hulevesiä<br />
laskee jätteiden käsittelykeskuksesta Lamminsuon ojaan alueelta<br />
keskimäärin noin 1,4 l/s. Kokonaisvirtaama ojaan pienenee<br />
suunnilleen yhtä paljon, sillä väkevät jätevedet johdetaan<br />
viemäriä pitkin alueelta pois. Virtaaman muutos jää siis erittäin<br />
pieneksi ja haitta-aineet laimenevat voimakkaasti ennen kuin<br />
ne laskevat Lamminsuolta Linkannotkon puroon.<br />
6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja<br />
uhanalaisiin lajeihin<br />
Maastokäynti alueelle kavensi lähtöaineistossa esitettyjen<br />
luontotyyppien pinta-alaa, sillä Linkannotkon rotkolaaksossa<br />
ei ole boreaalisia lehtoja eikä vanhaa metsää vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen<br />
ulkopuolella. Pohjoisemman<br />
isovarpurämeen vesitalouden luonnontilaisuus on muuttunut<br />
voimakkaasti metsäautotien rakentamisen myötä ja alue tulvii<br />
keväisin tavallista voimakkaammin. Myös eteläisellä isovarpurämeellä<br />
on jälkiä ihmistoiminnasta; ajourat ovat mitä luultavimmin<br />
seurausta hakkuista lähialueilla ja puuta on ajettu<br />
ja/tai kalustoa siirretty vähäpuustoisen suon läpi talviaikaan,<br />
mistä suolle on jäänyt hitaasti umpeen kasvavat urat. Alueen<br />
luontotyypit eivät myöskään ole erityisen harvinaisia, sillä etenkin<br />
isovarpurämeitä tavataan yleisesti koko Etelä-Suomessa.<br />
Geomorfologialtaan alue sen sijaan on edustava.<br />
Linkannotkon rotkolaakson Natura-luontotyyppien luonnontilaisuus<br />
voi muuttua lähinnä hule- ja muiden vesien vaikutuksesta,<br />
sillä Natura-alueen toteutuskeinoista metsälain 10 §:n<br />
noudattaminen edellyttää purouoman välittömän lähiympäristön<br />
puuston jättämistä hakkuiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi<br />
em. luontotyyppien säilyminen nykyisenkaltaisina riippuukin<br />
lähinnä lumiensulamisvesistä, muusta sadannasta sekä alueelle<br />
Lamminsuolta virtaavasta purovedestä. Purolaaksossa<br />
tavatuista uhanalaisista lajeista hajuheinää ei ole alueelta löydetty<br />
enää yli 30 vuoteen ja luontodirektiivin liitteen II ja IV laji,<br />
liito-orava, on tavattu rotkolaakson ylärinteessä.<br />
Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että Seivässuon<br />
pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta johdettavilla<br />
hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin<br />
direktiivin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden suojelemiseksi<br />
Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura<br />
2000 –verkostoa; hanke ei siis merkittävästi heikennä Naturaalueen<br />
valintaperusteena olleita luontoarvoja. Käsitys perustuu<br />
maastokäynnillä hankittuun tietoon rotkolaakson luontotyypeistä<br />
ja niiden edustavuudesta sekä siihen, että tiivispohjaisesta<br />
jätteidenkäsittelykeskuksesta ei pääse haitta-aineita,<br />
jotka voisivat kevättulvien aikaan olla toksisia alueen puustolle<br />
tai eliölajistolle.<br />
6.9 Vaikutukset maankäyttöön,<br />
yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään<br />
6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja muut häiriintyvät<br />
kohteet<br />
6.9.1.1 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven alue sijaitsee Laukaan kunnassa Lievestuoreen<br />
taajaman keskustasta noin 5,5 kilometriä kaakkoon<br />
Leppäveden ja Lievestuoreenjärven välissä; lähimmillään taajama-alue<br />
ulottuu noin 1,7 kilometrin etäisyydelle hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista. Kahdeksan hehtaarin suuruista aluetta on<br />
jo aikaisemmin käytetty kaatopaikka-alueena. Alue rajoittuu<br />
itälaidaltaan puolustusvoimien alueeseen.<br />
Mörkökorven välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Yksi<br />
erillinen asuinrakennus sijaitsee 500 metrin päässä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta ja on noin 1 km:n etäisyydellä hajua<br />
aiheuttavista toiminnoista. 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu<br />
laavu. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Leppäveden ja<br />
Lievestuoreenjärven rannoilla ja Metsolahden taajamassa yli<br />
1,5 kilometrin etäisyydellä hajuhaittoja aiheuttavista toiminnoista.<br />
Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista sijaitsee<br />
1 asuin- tai lomarakennus ja 2 kilometrin säteellä 40 kpl.<br />
Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia<br />
1 km:n säteellä on 1 kpl ja 2 km:n säteellä 99 kpl.<br />
Ampumarata sijaitsee noin 500 metrin ja hautausmaa valtatien<br />
23 eteläpuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muita toiminnallisia<br />
rakennettuja kohteita ovat hautausmaan eteläpuolella<br />
sijaitsevat kaksi huoltoasemaa.<br />
6.9.1.2 Vahtivuori<br />
Vahtivuori sijaitsee Petäjäveden kunnassa runsaan kilometrin<br />
päässä Kintauden kylätaajaman eteläpuolella. Kintaus on<br />
Petäjäveden suurin kylä asukasluvun perusteella; asukkaita<br />
on yli 600.<br />
Vahtivuoren alueen eteläpuolella suunnittelualueen ulkoreunasta<br />
200 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Hajua<br />
aiheuttavia toimintoja lähimpänä, noin 500 metrin etäisyydellä<br />
sijaitsee yksi asuinrakennus. Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista sijaitsee 5 asuin- tai lomarakennusta ja 2<br />
kilometrin säteellä 69 kpl. Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna<br />
vastaavia rakennuksia kilometrin säteellä on 20 kpl ja 2<br />
km:n säteellä 159 kpl. Lähin koulu sijaitsee Kintauden kylässä<br />
noin kahden kilometrin etäisyydellä. Jyväskylän maalaiskunnan<br />
puolella noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
itäpuolella sijaitsee Kuohun taajama.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
61
Kuva 6-29 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Mörkökorven suunnittelualueen läheisyydessä.<br />
Kuva 6-30 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Vahtivuoren suunnittelualueen läheisyydessä.<br />
62 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.9.1.3 Seivässuo<br />
Seivässuolla sijaitsevat vaihtoehdot Seivässuo eteläinen ja<br />
pohjoinen sijoittuvat Jyväskylän maalaiskunnan ja Toivakan<br />
kunnan rajamaastoon Lehtivuoren ja Viitasenvuoren väliseen<br />
painanteeseen.<br />
Alueiden läheisyydessä on vain vähän asutusta, eikä asutuksen<br />
lisäksi vaikutusalueella ole muita häiriintyviä kohteita lainkaan.<br />
Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Seivässuon pohjoisella<br />
alueella noin 800 metrin etäisyydellä suunnittelualueen ulkoreunasta.<br />
Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista<br />
ei ole asuin- tai lomarakennuksia. 2 kilometrin säteellä hajua<br />
aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 6 asuin- tai lomarakennusta.<br />
Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia<br />
1 km:n säteellä on 3 kpl ja 2 km:n säteellä 19 kpl.<br />
Eteläisellä alueella alueen lähin asuinrakennus sijaitsee 800<br />
etäisyydellä suunnittelualueen reunasta. 1 kilometrin säteellä<br />
hajua aiheuttavista toiminnoista ei ole asuin-, tai lomarakennuksia.<br />
2 kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista<br />
sijaitsee 5 asuin-, tai lomarakennusta. Suunnittelualueen ulkoreunasta<br />
mitattuna vastaavia rakennuksia 1 km:n säteellä on<br />
1 kpl ja 2 km:n säteellä 8 kpl.<br />
Kuva 6-31 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Seivässuon suunnittelualueiden läheisyydessä.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
63
6.9.1.4 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus sijaitsee Jyväskylän<br />
kaupungissa viisi kilometriä keskustasta lounaaseen.<br />
Kaatopaikkatoiminta Mustankorkean alueella alkoi vuonna<br />
1963 ja laajeni vähitellen nykyiseen, luvussa 3 esitettyyn, laajuuteensa.<br />
Nykyisin jätteenkäsittelykeskus toimii noin 48 hehtaarin<br />
suuruisella alueella.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen luoteispuolella Soidinmäen kallioalueella<br />
sijaitsee noin 13 hehtaarin suuruinen maa-ainesten<br />
ottoalue, johon Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen loppusijoitusalue<br />
on suunniteltu siirrettäväksi voimassa olevan<br />
ympäristöluvan mukaisesti vuonna 2007.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen eteläpuolitse kulkee 2 x 110 kV:<br />
n voimajohto ja Ronsuntaipaleentien eteläpuolella sijaitsee<br />
Jyväskylän kaupungin maankaatopaikka. Jätteenkäsittelykes<br />
kuksen etäisyys Ronsuntaipaleentiehen on noin 300 metriä.<br />
Lähin taajama, Ylämyllyjärvi, sijaitsee noin 600 metriä jätteenkäsittelykeskuksen<br />
reunasta itään. Myllyjärven, Mäyrämäen<br />
ja Keltinmäen asuinalueet jätteenkäsittelykeskuksen itä- ja<br />
pohjoispuolella sijaitsevat noin kilometrin etäisyydellä. Jätte<br />
enkäsittelykeskuksen lähiympäristössä etenkin alueen eteläja<br />
luoteispuolen haja-asutusalueella on runsaasti omakoti- ja<br />
lomarakennuskiinteistöjä.<br />
Ylämyllyjärvi on pääasiassa omakotialuetta. Omakotitaloja<br />
on noin 100 kpl. Jätehuoltoaluetta lähimmät rakennukset<br />
ovat pienkerrostaloja, joita on 4 kpl. Myllyjärvi on kerrostaloja<br />
pientalovaltaista aluetta, jossa on yli 200 asuinrakennusta<br />
(asuinpientalo- tai asuinkerrostalorakennuksia). Mäyrämäessä<br />
on pääasiassa omakotitaloaluetta, jossa asuinrakennuksia on<br />
180 kpl. Mäyrämäen läntisin osa, Mustalampi, on rakennettu<br />
pientalovaltainen alue, jossa asuinrakennuksia on 30 kpl.<br />
Keltinmäki on kerrostaloaluetta, jossa asuinrakennuksia on<br />
noin 80 kpl. 2 km:n säteellä jätteidenkäsittelyalueen reunasta<br />
sijaitsee noin 1 020 asuinrakennusta, joista osa on kerrostaloja.<br />
Ronsuntaipaleentien eteläpuolella oleva Kolmisoppinen ympäristöineen<br />
muodostaa laajan jätteenkäsittelykeskuksen ympärille<br />
ulottuvan ulkoilu- ja virkistysalueen. Kolmisoppisen rannalla<br />
noin 600 metrin päässä jätteenkäsittelykeskuksesta on<br />
uimaranta ja hiihtomaja, jonka kautta kulkee useita ulkoilu- ja<br />
hiihtoreittejä. Jätteenkäsittelykeskuksen länsipuolella alueen<br />
välittömässä läheisyydessä kulkee ulkoilureitti, joka yhdistää<br />
alueen Laajavuoren ulkoilualueeseen.<br />
Kuva 6-32 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Mustankorkean läheisyydessä.<br />
64 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.9.2 Kaavoitustilanne<br />
6.9.2.1 Jyväskylän seutu<br />
Maakuntakaava<br />
Keski-Suomen maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä<br />
30.1.-3.3.2006. Maakuntakaavassa jätteiden käsittelyssä varaudutaan<br />
neljään sijoituspaikkaan Keski-Suomen alueella:<br />
Jyvässeudun käsittelykeskus (sijoitusvaihtoehdot Mörkökorpi,<br />
Vahtivuori, Seivässuo ja Mustankorkea), Saarijärven<br />
Sammakkokangas ja Jämsän Metsäkivelä. Maakuntakaavan<br />
kehittymistä voi seurata ja siihen voi vaikuttaa Keski-Suomen<br />
liiton verkkosivuilla www.keskisuomi.fi.<br />
Seutukaava<br />
Keski-Suomessa on tällä hetkellä voimassa Keski-Suomen<br />
seutukaava (ympäristöministeriön 2.8.1999 ja 4.3.2005 vahvistama).<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on ko.<br />
kaavassa esitetty aluevarauskaavamerkinnällä ET/ka. Alue on<br />
tarkoitettu jätteenkäsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, kaatopaikkatoimintoja,<br />
maa-ainesten ottamista ja läjitystä sekä niiden<br />
tarvitsemia rakennelmia tai rakennuksia varten. Jätteenkäsitte<br />
lykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi.<br />
Yleiskaava<br />
Koko Jyväskylän kaupungin kattava yleiskaava on hyväksytty<br />
kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Yleiskaavaa on tarkistettu<br />
myöhemmin tehdyin osayleiskaavoin. Jätteenkäsittelykeskuk<br />
selle ja maa-ainesten ottoalueelle on yleiskaavassa osoitettu<br />
aluevaraus kaavamerkinnällä EK-1 (kaatopaikka- ja maankamaran<br />
ainesten otto- ja käsittelyalue). Osa seutukaavassa<br />
kaavamerkinnällä ET merkitystä alueesta on yleiskaavassa<br />
osoitettu kaavamerkinnällä E (erityisalue). Kaatopaikka-alueen<br />
ja erityisalueen erottaa kapea virkistysaluekaista, jossa kulkee<br />
ulkoilureitti. Ulkoilureitti on osa Keski-Suomen maakuntauraa.<br />
Jätteenkäsittelyalueesta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon<br />
osayleiskaava-alue. Taka-Keljon osayleiskaava on haja-asutustyyppinen<br />
ja siinä on varattu alueita pääasiassa pientaloasumiseen.<br />
Jyväskylän kaupunki aloitti vuonna 2002 Valkeamäen alueen<br />
osayleiskaavoituksen. Alueelle on arvioitu mahtuvan 8 000<br />
– 10 000 asukasta. Valkeamäen alueesta on jo toteutunut<br />
Mustalammen alue. Lähin suunniteltu osa Valkeamäen alueesta<br />
on Ylämäyrämäki, jonne sijoittuu noin 150 pientaloa<br />
noin 500 metrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
Yleiskaavassa oleva Kammarinmäki on mukana kaavoitusohjelmassa,<br />
mikä tarkoittaa asemakaavan laatimista vuosina<br />
2006-2008.<br />
6.9.2.2 Mörkökorpi<br />
Seutukaavassa alue on varattu kaatopaikka-alueeksi. Vuonna<br />
1993 vahvistetussa Laukaan Lievestuoreen osayleiskaavassa<br />
alueelle on osoitettu aluevaraus merkinnällä EK – kaatopaikka-alue.<br />
6.9.2.3 Vahtivuori<br />
Kintauden kylälle on laadittu osayleiskaava, joka on saanut<br />
lainvoiman 6.4.2005. Vahtivuoren suunnittelualue sijaitsee kuitenkin<br />
valtatien eteläpuolella, joka on haja-asutusaluetta.<br />
MÖRKÖKORVEN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
SEIVÄSSUON<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
VAHTIVUOREN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Kuva 6-33 Otteet Keski-Suomen seutukaavasta.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
65
Kuva 6-34 Ote Jyväskylän yleiskaavasta.<br />
6.9.2.4 Seivässuo<br />
Suunnittelualue on haja-asutusaluetta, eikä siellä ole voimassa<br />
olevaa oikeusvaikutteista yleis- tai asemakaavaa.<br />
Lähimmät kaavoitetut alueet ovat Leppäveden, Pitkäjärven,<br />
Pieni Humaljärven ja Höyhenisen ranta-asemakaava sekä<br />
Toivakan rantayleiskaavan länsiosa.<br />
6.9.2.5 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelle on valmisteilla<br />
asemakaava Jyväskylän kaupungin toimesta. Lähimmät<br />
muut asemakaavoitetut alueet sijaitsevat kaatopaikka-alueen<br />
itäpuolella Ylämyllyjärvellä ja pohjoispuolella Keltinmäessä.<br />
Mustankorkean alueen ympäristön tila ja toiminnan ympäristövaikutukset<br />
on kuvattu kattavasti vuonna 2003 valmistuneessa<br />
ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa.<br />
6.10 Maisemalliset vaikutukset<br />
6.10.1 Sijoitusalueiden maisemalliset yleispiirteet<br />
Kaikki sijoitusalueet kuuluvat maisemamaakuntajaossa Keski-<br />
Suomen järviseutuun, jolle ominaisia piirteitä ovat laajat järvialtaat,<br />
vesireitit sekä moreenimäet. Alueen harjujaksot, kallioperän<br />
murtumat sekä järvien muodot noudattelevat pitkälti<br />
luode-kaakko –suuntaisuutta. Alueen itäreunalla on runsaasti<br />
viljelyyn soveltuvia savikkoja. Asutus on sijoittunut joko laaksoihin<br />
vesistöjen läheisyyteen tai mäkien harjanteille.<br />
Mörkökorven alue sijaitsee Savion kylän itäpuolella lähellä<br />
maantietä, mutta silti lähes asumattomalla seudulla. Alue on<br />
metsäistä ja tasaista, osittain soistunutta kivennäismaakangasta<br />
ja lähin asutus on yli 500 metrin päässä. Alueen eteläpuolella<br />
sijaitsee ampumarata.<br />
Vahtivuoren alue sijaitsee Vahtivuoren itärinteessä metsäisellä<br />
alueella Kintauden kylässä noin 1,3 kilometrin etäisyydellä<br />
lähimmästä maantiestä. Alueen pohjoispuolella on leveä<br />
voimajohtoaukea. Asutusta on noin 400 metrin etäisyydellä<br />
alueen kaakkois- ja luoteispuolella. Maastonmuodoiltaan alue<br />
on ojitettuine suojuotteineen ja kivennäismaamäkineen melko<br />
vaihtelevaa.<br />
Seivässuon alueet sijaitsevat metsäisellä haja-asutusalueella.<br />
Länsipuolella on Iilijärven Natura-alue. Seivässuon I alue sijaitsee<br />
Lehtivuoren ja Viitasenvuoren väliin jäävässä notkossa.<br />
Alueen keskellä kulkeva metsäautotie sijaitsee notkon pohjalla<br />
ja sekä itään että länteen kohoavat loivat rinteet. Alueella on<br />
tehty runsaasti avohakkuita. Seivässuon II alue sijaitsee em.<br />
alueen eteläpuolella kivisellä, mutta pohjoisempaa aluetta selvästi<br />
tasaisemmalla kankaalla. Eteläisen alueen avohakkuut<br />
on tehty joitakin vuosikymmeniä sitten ja suurin osa alueesta<br />
on mäntytaimikkoa.<br />
66 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
6.10.2 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven alue sijaitsee pääasiassa tasaisella kivennäismaakankaalla.<br />
Maisemakuvaan vaikuttavia elementtejä ovat<br />
alueen itäpuolella sijaitseva Mustavuori sekä luoteispuolella<br />
sijaitsevat Talkoovuori ja Venttilänmäki. Lähimmälle maantielle<br />
on suunnittelualueen länsireunasta matkaa noin 350 metriä.<br />
Koillis- ja länsireunoilla ovat korkeat mäet, jotka rajaavat alueen<br />
ja toimivat maisemaesteenä.<br />
Mörkökorven sijoitusalue sijaitsee lähes tasaisella kivennäismaakankaalla<br />
ja täytön korkeus on +164 mpy. Sijoitusalueen<br />
itäpuolella sijaitseva Mustavuori nousee korkeimmillaan noin<br />
tasolle +185 mpy ja estää siten sijoitusalueen näkymisen<br />
Lievestuoreenjärvelle. Pohjoisessa puolestaan Talkoovuori ja<br />
Venttilänmäki estävät sijoitusalueen näkymisen maisemassa.<br />
Sijoitusalueen lähistöllä ei myöskään ole asutusta, jonne täyttö<br />
saattaisi näkyä.<br />
6.10.3 Vahtivuori<br />
Alue sijoittuu korkeiden Vahtivuoren ja Kaistinmäen väliin. Se<br />
on hyvin rajattavissa louhittaviin reunoihin idästä, etelästä ja<br />
lännestä. Myös pohjoispuolella on alueetta rajaavat mäet, jotka<br />
toimivat myös maisemaesteenä. Korkeuserot ovat merkittävät.<br />
Suoalueen tasosta Vahtivuori (länsipuolella) nousee yli<br />
30 m korkeammalle ja Kaistinmäki (itäpuolella) yli 60 metriä<br />
korkeammalle. Alueen eteläreunassa alue rajautuu noin 20<br />
metriä korkeaan mäkeen.<br />
Vahtivuoren sijoitusalueen ympäristössä Kaistinmäki ja<br />
Vahtivuori estävät täytön näkymisen itään ja länteen, mutta<br />
kaakkoon ja luoteeseen sijoitusalueen näkyminen on täytön<br />
loputtua mahdollista. Vahtivuorella maisemalliset vaikutukset<br />
ovat suurimmat, sillä sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä<br />
sijaitsee useita tiloja. Maisemallisten vaikutusten suuruus<br />
riippuu lähinnä siitä, säilyvätkö sijoitusalueen lähiympäristön<br />
metsät hakkaamattomina.<br />
Vahtivuorella sijoitusalueen täyttökorkeus on täytön loppuessa<br />
tasolla + 215 mpy. Samalla tasolla sijaitsevat myös sijoitusalueen<br />
kaakkoispuoliset tilat, Etelärinne ja Lähteenmäki. Tilat<br />
sijaitsevat lähellä sijoitusalueen eteläreunaa ja tilojen etäisyys<br />
sijoitusalueesta vaihtelee 350 – 400 metrin välillä. Mikäli sijoitusalueen<br />
eteläreunan ja Etelärinteen tilan pellon välinen alue<br />
säilyy puustoisena, ei täyttö näy em. tilojen pihapiiriin. Jos<br />
alueella kuitenkin hakataan, sijoitusalue näkyy tiloille selvästi.<br />
Myös sijoitusalueen luoteispuolella sijaitsevalle Mäenpään<br />
tilalle täyttö saattaa näkyä, mikäli tilan ja sijoitusalueen väliset<br />
metsät hakataan aukoksi.<br />
6.10.4 Seivässuo<br />
Seivässuon vaihtoehtoiset sijoitusalueet sijaitsevat kaukana<br />
asutuksesta. Seivässuon pohjoisemman sijoitusalueen täyttökorkeus<br />
on täytön loppuessa tasolla +205 mpy. Sijoitusalueen<br />
lähiympäristössä sijaitsevien Lehti- ja Viitasenvuoren laet kohoavat<br />
samaan korkeuteen ja estävät täytön näkymisen maisemassa.<br />
Lehtivuoren laki on hakattu vastikään aukoksi, mutta<br />
ennen kuin uusi sijoitusalue otetaan käyttöön, on siemenpuuaukolle<br />
kasvanut taimikko eikä Lehtivuoren laelta enää ole<br />
näköyhteyttä Leppävedelle.<br />
Seivässuon eteläisemmän sijoitusalueen täyttökorkeus<br />
on +205 mpy. Näkyvyyden itään katkaisee kuitenkin<br />
Heiskasenmäki, jonka korkeimmat laet nousevat samalle<br />
tasolle. Täyttöalueen eteläreunasta on lähimpään tilaan,<br />
Kankaanpäähän, noin 900 metrin matka, eikä alue tulee näkymään<br />
tilalle, sillä se sijaitsee sijoitusaluetta huomattavasti<br />
alempana ja välissä on kasvatusmetsämännikköä.<br />
6.10.5 Mustankorkea<br />
Louhosalueella täytön korkeus nousee pintarakenteineen tasolle<br />
+237 metriä. Nykyisen täyttöalueen maksimaalinen korkeus<br />
on +238 pintarakenteineen. Nämä korkeimmat kohdat<br />
eivät vaikuta lähi- tai kaukomaisemaan.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelylaitos sijaitsee Soidenmäen<br />
koillispuolella eli koko alueen pohjoisrajalla. Terminen laitos<br />
sijoittuu tasolle noin +218 ja sen piiput kohoavat tasolle +228<br />
eli nykyisen jätetäytön korkeimpien kohtien tasolle. Tämäkään<br />
ei näy asutuille alueille, eikä lähivirkistysalueille.<br />
Mustankorkean kaakkoispuolella, nykyisen sisäänajotien varrella<br />
on suojapuusto hakattu ja myrskyssä kaatunut. Alueelle<br />
on istutettu uutta puustoa ja suojakorkeuteen se kasvaa 15<br />
– 20 vuodessa. Muilta osin suojapuusto on nykyisin hyvässä<br />
tilassa suojaavan vaikutuksen kannalta.<br />
Maisemallisen haitan estämiseksi niin käsittelyalueen kuin sen<br />
lähellä sijaitsevien asuinalueiden suojapuustot tulee säilyttää<br />
ja niitä tulee jatkuvasti ylläpitää. Parhaan näkösuojan antaa eriikäisistä<br />
puista koostuvat havu- ja lehtipuiden muodostamat<br />
yhtenäiset suoja-alueet. Havupuut antavat näkösuojaa talvisaikaankin<br />
ja eri ikäisyys mahdollistaa, sen että puuston poistamisen<br />
aikaankin näkösuojaa on olemassa.. Suojapuuston<br />
säilyttämisestä ja ylläpidosta tulee tehdä kaupungin kanssa<br />
selkeä suunnitelma.<br />
6.11 Haittaeläimet ja roskaantuminen<br />
6.11.1 Yleistä<br />
Kaatopaikalle sijoitettavat yhdyskuntajätteet houkuttelevat<br />
alueelle haittaeläimiä, kuten rottia ja lintuja. Haittaeläinten<br />
määrän lisääntyminen loppusijoitusalueen ympäristössä voi<br />
aiheuttaa lähinnä viihtyvyyshaittaa. Eläimet levittelevät jätteitä<br />
ja voivat kuljettaa niitä ympäristöön aiheuttaen lähiympäristön<br />
roskaantumista. Lintujen ulosteet voivat aiheuttaa likaantumishaittaa<br />
ja niiden äänet voidaan kokea viihtyvyyshaittana.<br />
Viihtyvyyshaittojen lisäksi haittaeläinten mukana voi ympäristöön<br />
levitä myös bakteereja, kuten esim. lokkien mukana<br />
salmonellabakteereja. Lintujen aiheuttamat infektiot ovat<br />
mahdollisia, mutta tarttuminen linnuista ihmiseen erittäin harvinaisia.<br />
Esimerkiksi mitään näyttöä salmonellan tarttumisesta<br />
linnuista ihmiseen ei ole.<br />
Tehokkain keino vähentää haittaeläinten määrää on niiden<br />
ruokailumahdollisuuksien estäminen. Kuivajätteen laitoskäsittelyn<br />
aloittaminen vähentää kaatopaikalle joutuvan orgaanisen<br />
aineen määrää ja siten heikentää rottien ja lintujen ruokailumahdollisuuksia.<br />
Käytännössä tällöin kaatopaikalle sijoitettava<br />
materiaali ei sisällä juuri ollenkaan haittaeläinten ravinnoksi<br />
kelpaavaa jätettä. Tämän vuoksi kuivajätteiden laitoskäsittelyn<br />
alettua jätteenkäsittelykeskuksen ei arvioida aiheuttavan missään<br />
sijoitusvaihtoehdossa merkittäviä haittaeläinongelmia.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
67
Tuuli ja eläimet voivat kuljettaa jätteitä jäteaseman alueelta<br />
ympäristöön ja aiheuttaa roskaantumista. Myös kuljetusten<br />
yhteydessä roskia voi ajoittain levitä sisääntuloteiden ympäristöön.<br />
Roskaantuminen aiheuttaa viihtyisyyden vähenemistä<br />
lähiympäristössä. Haitta kohdistuu ainoastaan lähialueelle.<br />
6.11.2 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.3 Vahtivuori<br />
Vahtivuoren sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.4 Seivässuo<br />
Seivässuon sijoitusvaihtoehdossa lähimmät häiriintyvät kohteet<br />
sijaitsevat niin kaukana, ettei jätteenkäsittelykeskuksen<br />
perustamisen arvioida aiheuttavan haittaeläin- eikä roskaantumisongelmia.<br />
6.11.5 Mustankorkea<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelta ei ole olemassa<br />
laskentatietoja siellä ruokailevien haittaeläinten määristä.<br />
Lintu- ja jyrsijähavaintoja on kuitenkin ollut. Vanhan jätetäytön<br />
sulkeminen ja uusien käsittelymenetelmien käyttöönotto<br />
vähentävät kuitenkin merkittävästi alueella ruokailevien<br />
haittaeläinten määrää, eikä uuden jätteenkäsittelykeskuksen<br />
arvioida aiheuttavan merkittäviä haittaeläinongelmia.<br />
Toiminnan tehostuessa ja haittaeläinten vähentyessä myös<br />
jätehuoltotoiminnoista aiheutuvan roskaantumisen arvioidaan<br />
vähenevän nykyisestä. Vaikka asutus on varsin lähellä, tiedetään<br />
nykyisen toiminnan perusteella, että epäsuotuisissa<br />
olosuhteissa roskia voi levitä keskuksen lähipiiriin ja aiheuttaa<br />
siten viihtyisyyshaittaa.<br />
6.12 Sosiaaliset vaikutukset<br />
6.12.1 Välittömät ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen<br />
kohdistuvat vaikutukset<br />
Tehtyjen arvioiden perusteella tässä arvioitavassa hankkeessa<br />
merkittävimmin ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat<br />
vaikuttaa jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen luonteen,<br />
maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen muuttuminen.<br />
Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnista riippuen<br />
myös jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön rajoittuvat<br />
vaikutukset kuten pöly ja roskaantuminen voivat aiheuttaa<br />
viihtyvyyshaittaa.<br />
Ihmisten elinolojen ja viihtyvyyden kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen,<br />
herkkiin elinkeinoihin ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin<br />
kohteisiin. Edellä lueteltuja vaikutuksia sekä toiminnan<br />
sijoittumista suhteessa ympäröiviin maankäyttömuotoihin on<br />
tarkasteltu tarkemmin asianomaisissa kohdissa. Kappaleessa<br />
6 on esitetty sijoitusvaihtoehtojen ympäristövaikutukset.<br />
Näiden kuvausten perusteella voidaan arvioida, että ihmisten<br />
elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset ja niiden<br />
kautta syntyvät sosiaaliset vaikutukset ovat suurimmat<br />
Vahtivuoren alueella.<br />
6.12.2 Suhtautuminen hankkeeseen<br />
Sijoituskohteiden lähialueiden asukkaiden osallistuminen<br />
ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn oli kohtuullisen<br />
aktiivista. Nähtävilläoloaikana yhteysviranomaiselle jätettiin<br />
arviointiohjelmasta 23 mielipidettä. Lisäksi konsultille, hankkeesta<br />
vastaavalle, alueelliselle ympäristökeskukselle sekä<br />
Petäjäveden päättäville elimille jätettiin Vahtivuoren sijoitusvaihtoehtoa<br />
vastustava kansalaisadressi.<br />
Ohjelmavaiheessa järjestettyihin yleisötilaisuuksiin osallistui<br />
Lievestuoreella 7 henkilöä. Lievestuoreen kylätoimikunnan<br />
aiempi tilaisuus, johon hankkeesta vastaava, ympäristökeskuksen<br />
edustaja ja konsultti osallistuivat, keräsi noin 40<br />
osallistujaa. Toivakassa järjestettyyn tilaisuuteen osallistui<br />
18 henkilöä. Kintauden kylän tilaisuus kokosi eniten yleisöä,<br />
osallistujia oli 44 kappaletta. Kintauden kylätoimikunnan oma<br />
tilaisuus aiemmin kesällä 2005 keräsi jonkin verran enemmän<br />
yleisöä. Jyväskylässä järjestettyyn tilaisuuteen ei tullut asiasta<br />
kiinnostuneita asukkaita lainkaan. Seuraavassa on tarkasteltu<br />
kyselyn tuloksia.<br />
Yleisötilaisuudessa läsnä olleille jaettiin kyselylomake, jonka<br />
välityksellä he saivat mahdollisuuden ottaa kantaa myös kirjallisesti.<br />
Lisäksi paikalla olleet lähiasukkaat jakoivat kyselylomaketta<br />
tilaisuuden jälkeen naapurustoonsa ja lähikoulujen<br />
oppilaiden kautta alueen asukkaille. Alueellinen ympäristökeskus<br />
laati oman tiivistelmänsä kyselyn vastauksista.<br />
Mörkökorven alue<br />
Merkittävimpinä vaikutuksina pidettiin liikenteellisiä vaikutuksia,<br />
maisemallista vaikutusta sekä vaikutuksia virkistyskäyttöön,<br />
kuten retkeilyyn ja muuhun ulkoiluun. Melu- ja hajuhaittojen<br />
uskottiin myös lisääntyvän alueella. Muina tärkeinä vaikutuksina<br />
mainittiin mm. vaikutukset sosiaaliseen viihtyvyyteen<br />
ja terveyteen, vesistöjen, pohjavesien ja maaperän pilaantuminen<br />
sekä haittaeläinten lisääntyminen ja kiinteistöjen arvon<br />
lasku. Positiivisina vaikutuksina pidettiin laitoksen työllistävää<br />
vaikutusta ja positiivista vaikutusta kuntatalouteen.<br />
Elinkeinoelämään tai ammattiin harjoittamiseen hankkeen ei<br />
vastauksissa koettu vaikuttavan kovinkaan paljoa. Esille nousi<br />
kuitenkin työmatkaliikenteen ruuhkautuminen ja vaikutukset<br />
maanviljelylle ja marjataloudelle.<br />
Vastaajien mielestä hankkeen suunnittelussa tulisi erityisesti<br />
ottaa huomioon liikenneturvallisuus. Vaatimus kapeiden väylien<br />
leventämisestä ja kevyenliikenteen väylien rakentamisesta<br />
oli mainittu useassa vastauksessa. Suurin osa vastaajista oli<br />
huolissaan ympäristön puhtauden sekä luontoarvojen heikkenemisestä.<br />
Myös alueella vastikään kunnostettu Lipeälampi<br />
mainittiin useassa vastauksessa, eivätkä vastaajat toivo ympäristön<br />
pilaantumista alueella uudestaan.<br />
68 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Vahtivuoren alue<br />
Vahtivuoren alueella merkittävimpinä negatiivisina vaikutuksina<br />
pidettiin melua, liikenteellisiä vaikutuksia, liikenneturvallisuutta,<br />
maisemallista vaikutusta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien<br />
heikkenemistä. Kielteisistä vaikutuksista nousivat esille myös<br />
mahdolliset haju- ja meluhaitat, haittaeläimet (linnut ja jyrsijät)<br />
sekä pinta- ja pohjavesien saastuminen. Kaikkien em. vaikutusten<br />
koettiin aiheuttavan alueen imagon huonontumisesta<br />
ja tätä kautta vaikutuksia kiinteistöjen arvoon. Myös työmatkojen<br />
liikenneturvallisuuden pelättiin heikkenevän ja ruuhkien lisääntyvän.<br />
Harrastustoiminnalle suurimpina haittoina pidettiin<br />
yleisesti alueen käyttötarkoituksen muuttumista ja sen myötä<br />
harrastustoiminnan ja virkistyskäytön, kuten marjastuksen ja<br />
metsästyksen estymistä alueella. Useimmat pelkäävät myös<br />
ympäristön pilaantumista. Suurin osa vastaajista pitää kaikkia<br />
vaikutuksia kielteisinä ja merkittävinä.<br />
Vastaajista suurimman osan elinkeinoelämälle tai ammatin<br />
harjoittamiselle jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisesta ei<br />
olisi haittaa. Monet kuitenkin uskovat ruuhkien lisääntyvän työmatkoilla<br />
sekä liikenneturvallisuuden heikkenevän. Yksi vastaajista<br />
(marjanviljelijä) uskoo keskuksen rakentamisesta koituvan<br />
suoranaista haittaa elinkeinolleen haittaeläinten (linnut<br />
ja jyrsijät) lisääntymisen sekä ympäristön puhtauden heikkenemisen<br />
takia. Lisäksi esille nousivat negatiiviset vaikutukset<br />
kalastukseen ja maanviljelyyn sekä pohjavesien laatuun.<br />
Lähialueiden ympäristön puhtaus, alueen rauhallisuus ja<br />
maaseutumaisuus oli kyselyyn vastanneille erityisen tärkeää.<br />
Kirkkaiden ja puhtaiden järvien, pohjaveden ja lähteiden sekä<br />
kalakannan säilymisestä oli huolissaan yli puolet kyselyyn<br />
vastanneista. Monet mainitsivat suunnittelualueen sijaitsevan<br />
liian lähellä asuinaluetta ja suurin osa oli huolissaan kehittyvän<br />
kylän tulevaisuudesta, jos jätteenkäsittelyalue sijoitetaan<br />
Kintaudelle. Asukkaat eivät halua viihtyisän elinympäristönsä<br />
tai sen maiseman muuttuvan.<br />
Seivässuo<br />
Tärkeimpinä vaikutuksina Seivässuon alueella pidettiin negatiivisia<br />
vaikutuksia asukkaiden ulkoilu-, marjastus- ja luonnossa<br />
virkistäytymismahdollisuuksiin. Merkittävinä pidettiin myös<br />
melu- ja hajuhaittaa, pinta- ja pohjavesivaikutuksia, eläinten<br />
elinalueiden muutoksia sekä alueen luontoarvojen vaarantumista.<br />
Suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hajuhaittojen<br />
leviämisen estämiseen Majalahden ja Syvälahden asutusalueille.<br />
Pohja- ja pintavesien virtaukset sekä saastumisen estäminen<br />
tulee asukkaiden mielestä ottaa huomioon suunnittelussa.<br />
6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />
Hankkeella on huomattava määrä positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen<br />
säästämisessä. Kierrätykseen ohjautuu huomattava<br />
määrä paperia, pahvia, muovia, lasia ja metallia, joilla korvataan<br />
neitseellisiä raaka-aineita noin 80 000 tonnia vuosittain.<br />
Energiasisällön hyödyntämiseen ohjattavat jakeet korvaavat<br />
fossiilisia polttoaineita useita kymmeniä tuhansia kuutiometrejä<br />
vuodessa.<br />
Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö korvaa myös vastaavan<br />
määrän neitseellisiä maa-aineksia. Riippuen pilaantumisen<br />
laadusta ja määrästä sekä pilaantuneiden maiden geoteknisistä<br />
ominaisuuksista, pilaantuneet maat käytetään hyödyksi<br />
käsittelykeskuksen alueella sellaisenaan tai esikäsiteltyinä<br />
haitattomampaan muotoon. Käytettäessä pilaantuneita maita<br />
hyödyksi ovat kriteerinä pilaantuneelle maalle asetetut raja- ja<br />
ohjearvot. Mikäli haitta-ainepitoisuus on yli raja-arvon, maa-aines<br />
on voimakkaasti pilaantunutta ja se käsitellään alhaisempaan<br />
haitta-ainepitoisuuteen tai muuten haitattomampaan<br />
muotoon ennen hyötykäyttöä. Mikäli taas haitta-ainepitoisuus<br />
on alle raja-arvon, maa on lievästi pilaantunutta ja se käytetään<br />
alueella sellaisenaan hyödyksi.<br />
Hyötykäyttökohteita ovat:<br />
• teiden, kenttien ja kaatopaikkojen pohjarakenteet,<br />
• kaatopaikkojen esipeittokerrokset,<br />
• kaatopaikkojen pintarakenteet sekä<br />
• käsittelykeskuksen alueelle rakennettavat tuki- ja maisemapenkereet.<br />
6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet<br />
Seuraavassa esitellään jätteenkäsittely- ja hyödyntämistoimintaan<br />
yleisesti liittyviä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat samat<br />
käsittelykeskuksen sijainnista riippuen, riskin todennäköisyys<br />
ja vaikutusten suuruus saattavat vaihdella sijainnin mukaan.<br />
Loppusijoitus<br />
Jätteen loppusijoitukseen liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, sortumat, alueelle luvattomasti tuotavat ympäristö- ja<br />
terveysvaaraa aiheuttavat jätteet sekä jätteen siirtämisestä tai<br />
kaivutoiminnasta aiheutuvat pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan.<br />
Tulipalot<br />
Tulipalo voi aiheutua itsesyttymisenä tai jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta. Itsesyttymisiä on tapahtunut lähinnä<br />
kaatopaikoilla, joissa jätetäyttö on löyhää, jolloin orgaanisen<br />
hajoamisen myötä jätetäytön sisäinen lämpötila on noussut<br />
niin korkeaksi, että se on sytyttänyt täytössä olevan suhteellisen<br />
alhaisen leimahduspisteen omaavan aineen palamaan.<br />
Toinen itsesyttymisen aiheutumistapa on kemiallisten aineiden<br />
keskinäinen reagointi siten, että prosessissa muodostuu<br />
voimakkaasti lämpöä sytyttäen ympärillä olevan orgaanisen<br />
aineen palamaan.<br />
Useimmiten tulipalot aiheutuvat jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta kuten tupakoinnista, kuumasta tuhkasta, öljyjätteen<br />
poltosta tai jätetäytön päällä liikkuvista ajoneuvoista.<br />
Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palon leviämiseen<br />
ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisen seurauksena ympäristöön<br />
savun mukana leviäviin haitta-ainepäästöihin. Näistä<br />
merkittävimmän päästöryhmän muodostavat PAH-yhdisteet,<br />
dioksiinit ja furaanit. Vaikutuksen merkittävyys ja laajuus riippuu<br />
mm. palavan jätteen laadusta, palon voimakkuudesta ja<br />
tuuliolosuhteista. Palon sammuttamisen jälkeen jätetäyttöön<br />
jää edelleen palamisen seurauksena muodostuneita haitallisia<br />
yhdisteitä, ellei niitä erikseen poisteta kaivamalla. Osa yhdisteistä,<br />
esimerkiksi dioksiinit ja furaanit, ovat niukkaliukoisia<br />
ja sitoutuvat kiinteisiin partikkeleihin, jolloin niiden leviäminen<br />
ympäristöön on pientä. Sen sijaan esimerkiksi PAH-yhdisteet<br />
ovat vesiliukoisia ja voivat poistua jätetäytöstä muun kaatopaikkaveden<br />
mukana.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
69
Kaatopaikkapalojen esiintyminen oli vielä 1980-luvulla hyvin<br />
tavanomaista, mutta nykyisin alueiden valvonnan, hoidon tehostumisen<br />
ja henkilökunnan koulutuksen myötä palot ovat<br />
suhteellisen harvinaisia. Ne myös havaitaan yleensä nopeasti,<br />
jolloin laajamittaisen tulipalon esiintymistodennäköisyys on<br />
pieni. Jätehuoltoalueilla on yleensä paloviranomaisen kanssa<br />
yhteistyössä laadittu palontorjuntasuunnitelma, minkä vuoksi<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi.<br />
Loppusijoitukseen liittyvien palojen seurauksia voidaan pitää<br />
lievinä. Imagollisesti merkitys voi kuitenkin olla suuri.<br />
Sortumat<br />
Jätetäyttöjen sortumat johtuvat liian suuresta ja jyrkästä täyttökorkeudesta<br />
suhteessa täytön tai maapohjan leikkauslujuuteen.<br />
Ympäristölle ja rakenteille vaarallisia ovat laajamittaiset liukusortumat,<br />
joissa suuri määrä massaa leikkautuu joko maapohjan<br />
tai pelkästään jätetäytön kautta. Liukusortuman syntyyn<br />
vaikuttavat mm. maaperän laatu, jätetäytön korkeus ja tiiveys,<br />
täyttöluiskan jyrkkyys, pohjaveden ja jätetäytön sisäisen veden<br />
korkeus sekä jätteen laatu.<br />
Kun täyttöalue rakennetaan kantavalle ja loivalle maapohjalle<br />
todennäköisyys maapohjan kautta tapahtuville sortumille on<br />
erittäin pieni. Samoin rakennettaessa jätetäyttö enimmillään<br />
luiskakaltevuuteen 1:3 ja tiivistämällä jäte huolellisesti täyttöön,<br />
voidaan kokemusperäisesti sanoa luiskakaltevuuden<br />
olevan riittävän vakaa. Edellytyksenä on, että luiskan reunaalueelle<br />
ei sijoiteta runsaasti lietemäisessä muodossa olevia<br />
tai hajoamisen yhteydessä liettyviä jätejakeita.<br />
Sortumiin liittyvät riskit ovat pieniä ja ne hallitaan hyvin. Riskien<br />
seuraukset ovat myös kaikilta osin lieviä.<br />
Jätetäyttöön sijoitettavat jätteet<br />
Jätteen sekaan on saatettu laittaa laadultaan tai määrältään<br />
sellaista jätettä, jota lajitteluohjeiden mukaan ei saisi laittaa.<br />
Erityinen ongelma tästä muodostuu, jos tavanomaisen jätteen<br />
joukkoon on laitettu ongelmajätettä. Haitallisimpia ongelmajätteitä<br />
ovat nestemäiset, veden mukana helposti kulkeutuvat<br />
yhdisteet kuten erilaiset liuottimet, hapot ja emäkset sekä kevyet<br />
öljytuotteet. Vääränlaisten kemiallisten aineiden joutuminen<br />
jätetäyttöön voi mm. aiheuttaa itsesyttymisen jätetäytössä,<br />
suurina määrinä vaurioittaa pohjarakenteita, muodostaa<br />
lähinnä työterveyden kannalta vaarallisia kaasuja, reagoida<br />
keskenään jätetäytössä siten, että muodostuu entistä vaarallisempia<br />
yhdisteitä tai heikentää jätevedenpuhdistamon toimintaa<br />
ja levitä purkuvesistöön.<br />
Jätteiden tuonti jätekeskukseen on valvottua toiminnan alusta<br />
saakka. Riski, että jätetäyttöön sijoitetaan alueelle luvattomasti<br />
tuotuja ja sinne kuulumattomia aineita sellaisia määriä,<br />
joista aiheutuisi vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle,<br />
on pieni. Myös vaaratilanteen seuraus on lievä. Imagollisesti<br />
seuraus voi olla suurikin.<br />
Päästöt ilmaan<br />
Kaivutöiden yhteydessä jätetäytöstä voi levitä ilmaan kiinteässä<br />
tai kaasumaisessa muodossa olevia aineita, yhdisteitä,<br />
mikrobeja tai endotoksiineja, joista voi olla haittaa ympäristölle<br />
tai terveydelle. Kaivutöitä alueella voi joutua suorittamaan mm.<br />
kaasunkeruuputkien asennustöiden yhteydessä sekä muotoillessa<br />
jätetäyttöä. Aineyhdisteiden osalta riski on suurin silloin,<br />
kun kaivutöitä tehdään vanhoilla jätetäytön osilla, joissa jätetäytön<br />
sisältöä ei tunneta tarkoin. Uusilla täyttöalueilla täyttöön<br />
sijoitun jätteen määrä ja erityisjätteen sijainti tunnetaan, jolloin<br />
vaaratilannetta ei normaalisti pääse muodostumaan. Riski on<br />
pieni ja samoin seurausluokka kaikilta osin.<br />
Pohjarakenteiden toimimattomuus<br />
Pohjarakenteiden toiminnan pettäminen liittyy joko kuivatusjärjestelmän<br />
tukkeutumiseen, jolloin täytön sisäinen vesipinta<br />
saattaa nousta, tai rakenteiden painumiseen, jolloin paitsi kuivatusjärjestelmän<br />
toimivuus heikkenee, niin myös eristerakenteet<br />
saattavat rikkoontua. Pohjarakenteen läpi suotautuvan<br />
veden määrä riippuu suoraan täytön sisäisen vesipinnan korkeudesta.<br />
Vesipatsaan noustessa yhdestä metristä esimerkiksi<br />
viiteen metriin kasvaa pohjan läpi suotautuvan veden määrä<br />
vastaavasti viisinkertaiseksi.<br />
Painumatapauksissa kriittisen rakenteen muodostaa keinotekoinen<br />
eriste, esimerkiksi HDPE-muovi. Kalvo kestää hyvin<br />
pieniä muodonmuutoksia, mutta suurissa se saattaa revetä ja<br />
repeämän kautta maaperään pääsee suurempia määriä suotovettä.<br />
Muodostuvaan haittaan vaikuttaa repeämän sijainti ja<br />
laajuus. Haitan suuruutta kuitenkin pienentää tehokkaasti kalvon<br />
alapuolinen mineraalinen tiivistyskerros, joka elastisena<br />
massiivirakenteena kestää suuriakin painumia hyvin rikkoutumatta.<br />
Yksittäisten repeämien vaikutus suotoveden pääsyyn<br />
maaperään ja edelleen pohjaveteen jää vähäiseksi, jolloin<br />
seurausluokka on ennustettavissa lieväksi. Massiivisessa<br />
murtumassa, esimerkiksi maapohjan liukumistapauksessa,<br />
rikkoutuvat sekä keinotekoinen eriste että mineraalinen tiivistyskerros.<br />
Tällainen murtuma, on kuitenkin selkeästi havaittavissa<br />
ja ympäristöön kohdistuva vaara torjuttavissa välittömillä<br />
korjaustoimenpiteillä eli riskien hallinta koetaan hyväksi.<br />
Pohjarakenteiden murtuminen voidaan parhaiten estää rakennuspaikan<br />
valinnalla sekä rakentamisen aikaisella työn laadulla<br />
ja valvonnalla.<br />
Pintarakenteiden toimimattomuus<br />
Pintarakenteen vaurio aiheutuu yleensä jätetäytön painumisen,<br />
luiskan sortumisen tai eroosion seurauksena. Sortumavauriot<br />
johtuvat liian jyrkistä luiskista suhteessa rakenteissa käytettäviin<br />
materiaaleihin. Eroosio-ongelmia voi muodostua silloin,<br />
kun alueelle ei ole päässyt muodostumaan maa-aineksia<br />
sitovaa kasvillisuutta ja sadevesi syövyttää rakenteisiin uria.<br />
Eroosio ja sortumavauriot ovat silmin havaittavissa ja yleensä<br />
helposti korjattavissa.<br />
Jätetäytön painuminen johtuu jätteen kokoonpuristumisesta<br />
yläpuolisen kuormituksen johdosta (konsolidaatiopainuma)<br />
sekä orgaanisen jätteen hajoamisen seurauksena. Jätteen<br />
hajoamisesta sekä konsolidaatiosta johtuva painuminen on<br />
10 – 30 % täytön korkeudesta. Suurin osa painumasta tapahtuu<br />
5 – 10 vuoden aikana ja painuminen päättyy yleensä 20<br />
– 30 vuoden kuluessa.<br />
70 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Konsolidaatiopainumaa voidaan vähentää tiivistämällä jäte<br />
täyttöön jo kaatopaikan käytön aikana huolellisesti. Jäte tiivistyy<br />
sitä tehokkaammin, mitä matalampaa täyttökerrosta<br />
käytetään ja mitä raskaammalla kaatopaikkakoneella jäte<br />
täyttöön levitetään. Painumia voidaan edelleen vähentää<br />
sulkemistoimenpiteiden yhteydessä, kun muotoiltu jätetäyttö<br />
tiivistetään pinnaltaan käyttäen raskasta kaatopaikkajyrää<br />
ennen esipeittoa. Esipeiton jälkeen jätetäytön on syytä antaa<br />
painua muutama vuosi ennen lopullisten rakenteiden tekoa.<br />
Mahdollisuuksien mukaan täyttöä voisi myös esikuormittaa,<br />
mutta käytännössä tämä ei ole mahdollista suuren massamäärätarpeen<br />
vuoksi. Painumista johtuvia haittoja voidaan<br />
myös torjua välttämällä alle 1 : 20 kaltevuuksia täyttöalueella.<br />
Pintarakenteiden toimimattomuus tai vaurioituminen ei nykyaikaisilla<br />
pohjaeristetyllä ja viemäröidyllä kaatopaikalla muodosta<br />
ympäristö- tai terveysriskiä, mutta saattaa lisästä kaatopaikkaveden<br />
määrää ja sitä kautta nostaa kaatopaikkavesien<br />
käsittelykustannuksia. Seurausluokat ovat näin ollen lieviä ja<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi. Painumavaurioiden varalta<br />
pintarakenteiden kuntoa on tarkkailtava kaatopaikan sulkemisen<br />
jälkeen osana alueen jälkitarkkailua ja tarvittaessa rakenteita<br />
on korjattava.<br />
Aikatekijän vaikutus<br />
Aikatekijällä on vaikutusta täytön sisään pääsevän ja sieltä<br />
ulos virtaavan suotoveden laadun suhteen. Vaikutukset kohdistuvat<br />
tällöin jätevedenpuhdistamon jälkeiseen purkuvesistöön<br />
sekä suotoveden kulkeutuessa pohjarakenteiden läpi,<br />
maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi aikatekijällä voi olla vaikutusta<br />
muodostuvan suotoveden määrään, kun rakenteissa<br />
käytettävät muovikalvot hajoavat. Hajoamisprosessi on kuitenkin<br />
hyvin hidas, eräiden arvioiden mukaan vähintään sata<br />
vuotta. Muovikalvojen käyttäytymisestä maaperässä ei kuitenkaan<br />
ole vielä kovin pitkäaikaisia kokemuksia.<br />
Muovikalvojen ohella myös mineraalisen tiivistyskerroksen vedenpidätysominaisuudet<br />
voivat heiketä pitkällä ajanjaksolla,<br />
Yleisesti käytetty natriumbentoniitti muuttuu heikommin paisuvaksi<br />
kalsiumbentoniitiksi keskimääräisellä vuosivauhdilla<br />
10 cm/100 vuotta. Vedenläpäisevyys ei kuitenkaan tällöin välttämättä<br />
lisäänny, sillä avutuvat pienet huokoset tukkeutuvat<br />
suotoveden mukanaan kuljettamista hiukkasista.<br />
Pitkää aikajaksoa tarkasteltaessa määrääväksi haitta-aineiden<br />
ympäristöön kulkeutumisen mekanismiksi muodostuu diffuusio.<br />
Diffuusiota voidaan kuvata yhdisteen liikkeeksi suuremmasta<br />
pitoisuudesta pienempään. Sen tapahtuminen ei edellytä<br />
hydraulista gradienttia, eikä se riipu veden kulkeutumisnopeudesta.<br />
Diffuusio on verraten hidas prosessi. Diffuusion<br />
erittäin hitaan ainevirtaaman vuoksi ympäristöön pääsevät<br />
massamäärät ovat pienet, ja veteen liukenevien yhdisteiden<br />
ollessa kyseessä, pitoisuudet laimenevat nopeasti. Diffuusion<br />
kautta tapahtuvaa aineleviämistä on käytännössä mahdoton<br />
estää. Ympäristön haittavaikutuksia voidaan lieventää paikan<br />
valinnalla.<br />
Sijoitusalueen suotovesien laatu voi pitkän ajan kuluessa<br />
muuttua. Ajan kuluessa haitta-aineet läpikäyvät sijoitusalueella<br />
erilaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joiden<br />
seurauksena aineet muuttuvat, hajoavat ja/tai kulkeutuvat<br />
esim. suotovesiin. Haitta-aineet voivat näiden prosessien kautta<br />
joko muuttua tai hajota toisiksi aineiksi, joiden kemialliset,<br />
fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet voivat poiketa huomattavastikin<br />
lähtöaineen ominaisuuksista. Aineiden hajoamisnopeudet<br />
ja –olosuhteet vaihtelevat suuresti. Sijoitusalueen olosuhteissa<br />
(esim. pH, happi, lämpötila) tapahtuu ajan kuluessa<br />
muutoksia, jotka voivat edesauttaa joidenkin haitta-aineiden<br />
muuttumista/hajoamista lähtöainetta vesiliukoisempaan, liikkuvampaan<br />
ja jopa haitallisempaan muotoon. Tämän vuoksi<br />
alueen suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa<br />
jätevesien käsittelyä tehostetaan.<br />
Biojätteen ja lietteen kompostointi<br />
Biojätteen ja lietteen käsittelyyn liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, materiaalin käsittelystä ja siirtämisestä aiheutuvat<br />
pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan ja jätteen joukossa olevat<br />
epäpuhtaudet.<br />
Käsiteltävä biojäte tai liete voi syttyä palamaan, mikäli orgaanisen<br />
aineksen hajoamisprosessin annetaan tapahtua liian<br />
nopeasti. Tällöin lämpötila prosessissa kasvaa liian korkeaksi,<br />
materiaali kuivuu ja voi syttyä palamaan itsestään. Tähän<br />
varaudutaan ennaltaehkäisevästi tarkkailemalla prosessin<br />
lämpötilaa ja happipitoisuutta. Palosta muodostuvat päästöt<br />
ilmenevät savun ja hajun muodossa. Päästön voimakkuus<br />
riippuu palon voimakkuudesta, kestosta sekä sääolosuhteista.<br />
Tällainen riski tunnetaan ja se hallitaan ja sen seuraukset<br />
ovat lieviä.<br />
Materiaalisiirtojen yhteydessä ilmaan voi levitä pölyä, mikrobeja,<br />
endotoksiineja tai kaasuja, lähinnä ammoniakkia, sellaisia<br />
määriä, että niistä on terveydellistä haittaa. Haittaa voidaan<br />
torjua varustamalla materiaalisiirtoon ja käsittelyyn käytettävät<br />
koneet asianmukaisilla suodattimilla ja välttämällä siirtoja kovalla<br />
tuulella.<br />
Biojätteen joukossa voi olla ajoittain epäpuhtauksia, jotka voivat<br />
saastuttaa koko tuote-erän. Tällaiset biojätteeseen kuulumattomat<br />
jätejakeet pyritään poistamaan jo kuorman tyhjennyksen<br />
yhteydessä. Tarvittaessa tuote-erä tutkitaan laboratorioanalyysein<br />
ennen hyötykäyttöön toimittamista.<br />
6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
Jätteenkäsittelyn mekaaniseen prosessiin liittyy tulipalon mahdollisuus,<br />
joka saattaa saada alkunsa esimerkiksi murskauksen<br />
yhteydessä muodostuvasta kipinästä tai jos käsiteltävän<br />
jätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita.<br />
Tällaisiin tilanteisiin varaudutaan esitarkastamalla käsittelyyn<br />
otettava kuivajäte sekä varaamalla rakennukseen riittävä alkusammutuskalusto<br />
ja varustamalla laitos automaattisella<br />
alkusammutuslaitteistolla. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan<br />
laitoksen valmistumisen yhteydessä yhteistyössä paikallisen<br />
paloviranomaisen kanssa. Näin riskit voidaan hallita<br />
ja seurausluokkaa jää lieväski. Imagollinen merkitys voi olla<br />
suurempi.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
71
6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohjakuonan ja tuhkien<br />
kuljetus ja käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden sekä jätteenpolton pohjakuonan ja<br />
tuhkien käsittelyssä vaaratekijät liittyvät kuljetukseen ja käsittelymenetelmän<br />
epäonnistumiseen sekä työntekijöiden altistumiseen<br />
haitta-aineille.<br />
Kiinteytys ja stabilointi<br />
Pilaantuneen maan kiinteytyksen tai stabiloinnin epäonnistuessa<br />
hulevesiä voi päästä imeytymään maamassoihin tavanomaista<br />
enemmän ja huuhtomaan maapartikkeleita. Tämä<br />
edellyttää myös, että kiinteytetyn maamassan yläpuolinen<br />
rakenne vaurioituu. Tämä puolestaan on helppo huomata ja<br />
korjata. Kiinteyttävään maakerrokseen pääsevän veden määrää<br />
voidaan tarvittaessa seurata maamassan alle asennettavan<br />
salaojakerroksen ja kokoojakaivojen avulla. Mikäli kokoojakaivoon<br />
kertyy tavanomaista enemmän vettä, veden laatu<br />
voidaan tutkia ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vesilähteen<br />
selvittämiseksi.<br />
Kiinteytyksen onnistumisen takaamiseksi kiinnitetään suunnitteluvaiheessa<br />
huomiota riittävän kantavan maapohjan löytämiseen<br />
tai maapohjan kantavuuden vahvistamiseen ja oikean<br />
seosreseptin löytämiseen. Rakentamisvaiheessa kiinnitetään<br />
huomiota suhteutuksen ja rakentamisen laatuun sekä laadunvalvontaan.<br />
Kompostointi<br />
Pilaantuneen maan kompostoinnissa voi kloorifenoleista<br />
muodostua hapettomissa olosuhteissa metyloitumistuotteita,<br />
jotka vastaavat ominaisuuksiltaan hyvin pitkälle kloorifenoleita.<br />
Tällaisia yhdisteitä ovat mm. guajakolit, veratrolit, aminolit<br />
ja katekolit. Näiden haitallisuus riippuu kloorautumisasteesta,<br />
ne ovat haihtuvia ja veteen liukenevia. Yhdisteiden muodostumista<br />
voidaan torjua pitämällä kompostiauma hapellisena<br />
koko kompostoitumisprosessin aikana. Valmiista kompostista<br />
voidaan ottaa näytteet ja tutkia esiintyykö kompostissa<br />
metyloitumistuotteita ja tarvittaessa jatkaa kompostointia.<br />
Kloorifenolimaat voidaan tarvittaessa ohjata myös suoraan<br />
termiseen käsittelyyn. Mineraaliöljyjen kompostoinnissa haitallisia<br />
uusia yhdisteitä ei muodostu.<br />
Öljyisistä maista voi irrota sadeveden mukana pieniä määriä<br />
öljyä, joka päätyy alueen likaisten vesien viemäriin.<br />
Normaalitilanteessa öljy pidättyy viemäriin asennettavaan<br />
öljynerotuskaivoon. Poikkeuksellisen voimakkaan rankkasateen<br />
sattuessa virtaama öljynerotuskaivossa voi olla sellainen,<br />
että öljyistä vettä pääsee virtamaan tasausaltaaseen.<br />
Mahdollisuus, että öljy leviäsi tätä edemmäksi on pieni ja riskien<br />
hallinta koetaan hyväksi. Öljyn keruuta tasausaltaasta voidaan<br />
edelleen tehostaa öljypuomien ja turpeen avulla. Veteen<br />
liukenevien aineiden joutuminen sadeveteen on ehkäistävä<br />
ennakolta käsittelemällä ko. maita sisätiloissa tai ulkona sepelipatjan<br />
päällä ja suojaamalla ne pressuin.<br />
Terminen käsittely<br />
Termisessä käsittelyssä merkittävimmät riskitekijät liittyvät<br />
uuniin ja kaasunpuhdistuslaitteiston jälkipolttimeen. Väärissä<br />
olosuhteissa suoritettu polttoprosessi tai tekniset häiriöt voivat<br />
aiheuttaa epätäydellistä palamista, jolloin haitta-aineet<br />
voivat muuttua alkuperäisiä aineita haitallisempaan muotoon.<br />
Laitteistoissa on turvajärjestelmä, joka sulkee pilaantuneen<br />
maan sisään syötön, jos lämpötila laskee alle säädetyn. Riski<br />
epätäydelliseen palamiseen on siten pieni ja riskien hallinta<br />
koetaan hyväksi.<br />
Epäpuhtaiden savukaasujen pääsy varoventtiilien kautta ilmaan<br />
voi aiheuttaa lyhytaikaisen päästön, mikä ei ole ympäristölle<br />
ja ihmisille haitallista. Termisessä käsittelyssä käytettävät<br />
lämpötilat ovat riittävän korkeita maaerässä esiintyvien haittaaineiden<br />
hajoamiseksi. Käsiteltävän ja käsitellyn maan tulee<br />
alittaa lupaehdoissa annetut raja-arvot. Ympäristövaikutuksia<br />
seurataan erikseen laadittavan tarkkailusuunnitelman avulla.<br />
Samoin työhygieniaa seurataan säännöllisesti ja työntekijät<br />
varustetaan riittävillä henkilökohtaisilla suojaimilla.<br />
Rumpu-uunissa on erittäin korkea lämpötila, jolloin palo- ja<br />
räjähdystilanteiden aiheuttamat seuraukset voivat olla vakavia<br />
laitoksen välittömässä läheisyydessä, joskin niiden esiintyminen<br />
on epätodennäköistä. Työturvallisuusselvitys, joka sisältää<br />
toimintaohjeen hätätilanteita varten, ja työntekijöiden koulutus<br />
edesauttaa oikeiden toimenpiteiden toteutumisen hätätilanteiden<br />
sattuessa. Työntekijöiden koulutus ja kyky toimia onnettomuustilanteissa<br />
varmistetaan säännöllisesti.<br />
Päästöjen minimoimiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi polttolaitoksen<br />
päästöjen tarkkailua varten urakoitsijalta vaaditaan ennen<br />
toiminnan aloittamista tarkkailuohjelma, joka kattaa savukaasupäästöt,<br />
kevyen polttoöljyn poltossa syntyneet päästöt,<br />
pintavesipäästöt, jätevedenpuhdistamolle johdettavan veden<br />
laadun tutkimisen ja satunnaispäästöt.<br />
Pesuseulonta<br />
Pesuseulonnassa merkittävin riski liittyy pesuvesien hallitsemattomaan<br />
ulospääsyyn laitteistosta. Suuren äkillisen ulospääsyn<br />
mahdollisuus on pieni. Tällöinkin ympäristöhaitta jääneen<br />
pieneksi, sillä laitos sijoitetaan tasausaltaan viemäröinnin<br />
piiriin, ja allas voidaan tarvittaessa sulkea onnettomuustilanteissa.<br />
Pienemmät vuodot ovat helposti korjattavissa ilman<br />
päästöjä ympäristöön.<br />
Kuljetus<br />
Kuljetusten aikaista pölyämistä ei tapahdu. Kuljetukset tehdään<br />
tiivislavaisilla, kuormat peitetyillä ajoneuvoilla. Kertakuorma<br />
on ajoneuvotyypistä riippuen 15 – 40 tonnia. Mahdollisen liikenneonnettomuuden<br />
esim. kaatumisen yhteydessä maa- tai<br />
tuhkapartikkeleihin sitoutuneet haitta-aineet eivät voimakkaita<br />
tuuliolosuhteita lukuun ottamatta kulkeudu ympäristöön.<br />
Haihtuvia hiilivetyjä sisältävistä maista voi kaatumisen yhteydessä<br />
hiilivetyjä haihtua ympäristöön. Nestemäisessä muodossa<br />
olevat haitta-aineet samoin kuin veteen liukenevat haitta-aineet<br />
sateella voivat imeytyä maaperään, jos ei ryhdytä<br />
välittömiin suojaustoimenpiteisiin. Onnettomuuden jälkeen<br />
alue eristetään ja siivotaan välittömästi.<br />
72 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Altistuminen haitta-aineille<br />
Altistumista haitta-aineille voi tapahtua ihokosketuksen, hengityksen<br />
tai ruoansulatuksen kautta. Riskiä voidaan välttää varustamalla<br />
henkilökunta henkilökohtaisin suojavälinein ja työmaaajoneuvot<br />
ja -koneet asianmukaisin raitisilmasuodattimin. Pölyn<br />
muodostumista voidaan torjua välttämällä herkästi pölyävän<br />
maa-aineksen ja tuhkan käsittelyä tuulisella säällä, kastelemalla<br />
maa-aineksia kevyesti tai käyttämällä maa-ainesten käsittelyyn<br />
suljettuja, pölynerotuslaittein varusteltuja laitteita.<br />
Pilaantuneiden maiden ja pohjakuonan ja tuhkien kanssa tekemisessä<br />
olevien henkilöiden sosiaalitilat on oltava varustukseltaan<br />
sellaiset, että henkilöt voivat riisua suojavarusteet ns.<br />
likaiseen tilaan ja siirtyä pesutilan kautta ns. puhtaaseen tilan.<br />
Altistumista voidaan myös torjua perehdyttämällä henkilökunta<br />
pilaantuneiden maiden ja pohjakuonan ja tuhkien käsittelyn<br />
sekä riskien torjuntaan säännöllisellä koulutuksella.<br />
6.14.3 Ongelmajätteiden varastointi<br />
Ongelmajätteiden käsittelyssä merkittävimmät ympäristöön<br />
kohdistuvat riskit liittyvät nestevuotoihin ja tulipaloihin. Tulipalot<br />
voivat olla räjähdyksenomaisia.<br />
Ongelmajätteiden käsittelyssä keskeisenä periaatteena on,<br />
että kaikki alueelle tuotavat ongelmajätteet siirretään välivarastoon<br />
välittömästi. Välivarastoon järjestetään tilat siten, että<br />
ominaisuuksiltaan ja ladultaan erilaiset jätejakeet eivät pääse<br />
sekoittuman keskenään. Tällöin riski aineiden itsesyttymiselle<br />
on erittäin pieni. Lisäksi varastoon tuotava jäte pyritään toimittamaan<br />
mahdollisimman nopeasti jatkokäsittelyyn ympäristöluvan<br />
saaneelle laitokselle, jolloin varastossa oleva jätemäärä<br />
pysyy pienenä. Varaston läheisyyteen varataan paloviranomaisten<br />
kanssa sovittava riittävä alkusammutusvälineistö.<br />
Näin riskien hallinta on hyvää.<br />
Mahdollisten vuotojen varalle varastot ovat tiiviitä siten, että<br />
nestevuotoja ei pääse tapahtumaan ulkokentille tai viemäriin.<br />
Onnettomuuteen verrattavien vuototapausten varalle varaston<br />
viereen varastoidaan turvetta, johon nesteet voidaan imeyttää.<br />
Onnettomuuksien torjunnassa keskeisenä tekijänä on kuitenkin<br />
niiden ennaltaehkäisy mm. työtekijöiden koulutuksen<br />
kautta.<br />
Käsittelemättömien vesien johtaminen suoraan purkuojaan aiheuttaa<br />
kuormitustason kasvamista alapuolisessa vesistössä.<br />
Em. tapausten johdosta aiheutuvat ylivuodot ovat kuitenkin<br />
yleensä lyhytaikaisia, kestäen korkeintaan muutaman päivän.<br />
Lisäksi ylivuodot sijoittuvat ajankohtaan, jolloin virtaamat<br />
myös alapuolisessa vesistössä ovat suuria. Tällöin vesistössä<br />
tapahtuu pitoisuustason nopea laimeneminen.<br />
Ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa tehokkaasti pumppaamojen<br />
säännöllisellä, ennaltaehkäisevällä huollolla sekä hankkimalla<br />
jätekeskukseen valmiiksi varaosia pumppaamoihin<br />
tai varapumpun sekä kehittämällä pumppaamoiden toimintaa<br />
varten tehokkaan kaukovalvonta- ja hälytysjärjestelmän.<br />
Lisäksi ylivuotojen määrään voidaan vaikuttaa riittävän isoilla<br />
varastoaltailla ja pitämällä varastoaltaat aina mahdollisimman<br />
tyhjinä, jolloin niiden varastokyky on maksimaalinen poikkeustilanteissa.<br />
Sähkökatkosten tuomiin haittoihin voidaan varautua<br />
hankkimalla alueelle oma varavoimalähde tai rakentamalla<br />
alueelle sähkönsyöttöjärjestelmät kahdesta eri suunnasta. Em.<br />
perusteella vesienkäsittelyyn liittyvien riskien hallinta koetaan<br />
hyväksi ja seurausluokka on lievä.<br />
6.14.5 Polttoaineiden varastointi<br />
Polttonestevarastoista voi tapahtua vuotoja säiliön vaurioitumisen<br />
seurauksena tai ilkivallan kautta. Vaurioitumisvaraa<br />
voidaan vähentää sijoittamalla säiliöt siten, että ne eivät ole<br />
suoraan liikennöintiväylillä, mutta kuitenkin hyvin havaittavissa<br />
paikoissa. Kaksoisvaipat estävät tehokkaasti pienemmät kolhut.<br />
Mahdollisten vuotojen varalle säiliöiden läheisyyteen varastoidaan<br />
turvetta, johon nesteet voidaan imeyttää. Samoin<br />
alueen läheisyyteen voidaan tarvittaessa sijoittaa alkusammutuskalustoa<br />
mahdollisen tulipalon varalle.<br />
Ilkivalta estetään parhaiten alueen tehokkaalla vartioinnilla.<br />
6.14.4 Vesienkäsittely<br />
Vesienkäsittelyssä merkittävin ympäristöön kohdistuva riski<br />
on käsittelemättömien likaisten jätevesien pääsy ympäristöön.<br />
Tällainen tilanne voi muodostua pumppurikkojen ja pitkäaikaisten<br />
sähkökatkosten aikaan, jolloin samanaikaisesti muodostuu<br />
niin runsaasti jätevesiä, että jätevesien varastoaltaat<br />
täyttyvät ja vettä joudutaan juoksuttamaan ylivuodon kautta<br />
purkuojaan.<br />
Runsaasti jätevettä muodostuu lumien sulamisen aikaan keväällä<br />
sekä kesällä pitkäaikaisten sateiden yhteydessä, jolloin<br />
maaperän ja jätetäytön vedenpidätyskapasiteetti on täynnä.<br />
Myös rankkasateiden aikaan muodostuu hetkellisesti suuria<br />
vesimääriä, mutta nämä vesimäärät pystytään varastoimaan<br />
altaisiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
73
7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJELUA KOSKEVIIN SÄÄDÖKSIIN,<br />
SUUNNITELMIIN JA OHJELMIIN<br />
7.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
Valtioneuvosto hyväksyi valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet<br />
marraskuussa 2000. Nämä vaikuttavat jätehuollon suunnitteluun<br />
kolmella eri tavalla:<br />
1. Tavoitteiden mukaan ”maakuntakaavoituksessa on osoitettava<br />
jätteenkäsittelylaitoksille alueet siten, että pääosin<br />
kaikki syntyvä jäte voidaan hyödyntää tai käsitellä valtakunnallisesti<br />
tai alueellisesti tarkoituksenmukaisesti.” (4.3)<br />
2. Tavoitteissa kiinnitetään runsaasti huomiota olemassa olevan<br />
yhdyskuntarakenteen eheyttämiseen ja liikennejärjestelmien<br />
kehittämiseen.<br />
Tavoitteiden mukaan: ”Elinympäristöjen toimivuutta ja taloudellisuutta<br />
edistetään hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta<br />
ja eheyttämällä taajamia.” (4.3)<br />
”Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina,<br />
jotka käsittävät eri liikennemuodot ja palvelevat<br />
sekä asutusta että elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.<br />
Erityistä huomiota kiinnitetään liikenne- ja kuljetustarpeen<br />
vähentämiseen sekä liikenneturvallisuuden ja ympäristöystävällisten<br />
liikennemuotojen käyttöedellytysten parantamiseen.”<br />
(4.5)<br />
3. Tavoitteissa määritellään luonnon-, kulttuurihistorian- ja<br />
maisemansuojelun kannalta tärkeät alueet, joita ei aluerakentamisella<br />
tule vahingoittaa.<br />
Hanke sinällään toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita.<br />
Tarkastelluista vaihtoehdoista sen parhaiten tekee<br />
Mörkökorpi. Myös Seivässuon vaihtoehto toteuttaa periaatteita<br />
hyvin.<br />
7.2 Jätehuoltoa koskevat vaatimukset<br />
Jätelain (1072/93) ja -asetuksen (1390/93) yleisenä tavoitteena<br />
on tukea kestävää kehitystä edistämällä luonnonvarojen järkevää<br />
käyttöä sekä ehkäisemällä ja torjumalla jätteistä aiheutuvaa<br />
haittaa ympäristölle ja terveydelle. Tavoitteeseen tulee<br />
pyrkiä ensisijaisesti vähentämällä jätteiden muodostumista ja<br />
lisäämällä jätteiden hyötykäyttöä. Mikäli hyödyntäminen ei ole<br />
teknisesti tai kohtuullisin lisäkustannuksin mahdollista, tulee<br />
jätteet sijoittaa siten, että ympäristölle ja terveydelle aiheutuvat<br />
haitat minimoidaan.<br />
Tämä Mustankorkea Oy:n hanke tukee jätelain asettamia yleisiä<br />
tavoitteita vähentämällä jätteiden läjittämistä kaatopaikoille<br />
ja lisäämällä niiden hyödyntämistä materiaalina ja energiana.<br />
Käsittelykeskuksella syntyvät omat jätteet käsitellään ja sijoitetaan<br />
tai hyötykäytetään ympäristöluvassa edellytetyllä tavalla<br />
siten, että myös jätelain vaatimukset täyttyvät.<br />
7.2.1 Valtakunnallinen ja Keski-Suomen jätesuunnitelma<br />
Ympäristöministeriö on laatinut valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
vuoteen 2005, jonka tavoitteena on ohjata jätteitä<br />
ja jätehuoltoa koskevaa suunnittelua. Ehdotus tarkistetuksi<br />
valtakunnalliseksi jätesuunnitelmaksi vuoteen 2005 valmistui<br />
vuoden 2001 lopulla.<br />
Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2005 tuli<br />
voimaan 1.9.2002. Se korvaa osittain valtioneuvoston vuonna<br />
1998 hyväksymän valtakunnallisen jätesuunnitelman.<br />
Valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa tavoitteet jakautuvat toimialoittaisiksi<br />
ja jäteryhmittäisiksi tavoitteiksi. Valtakunnallisen<br />
jätesuunnitelman teollisuudelle (mukaan luettuna energiantuotanto)<br />
asettama tavoite on mm. teollisuusprosessien<br />
suunnittelu säästävän teknologian periaatteita noudattaen.<br />
Energia- ja vesihuollossa syntyvien jätteiden määrän olisi<br />
vuoteen 2005 mennessä pienennyttävä 15 prosenttia siitä,<br />
mitä se olisi kasvuennusteiden mukaan ilman toimenpiteitä.<br />
Hyötykäyttöasteen taas olisi noustava 50 prosenttiin vastaavana<br />
aikana.<br />
Tarkistetun suunnitelman perusteluissa todetaan, että jätteiden<br />
hyödyntäminen aineena on Suomessa lisääntynyt kansainvälisessä<br />
vertailussa hyvin. Materiaalihyödyntämistä<br />
voidaan jatkossa lisätä lähinnä orgaanisen jätteen biologista<br />
hyödyntämistä lisäämällä. Hyödyntämistavoitteiden saavuttaminen<br />
edellyttää näin kierrätyksen lisäämistä ja polttokelpoisen,<br />
vaikeasti kierrätettävän jätteen energiahyödyntämisen<br />
voimakasta lisäämistä.<br />
Suomessa hyödynnetään vajaa 10 % yhdyskuntajätteiden<br />
energiasisällöstä. Valtakunnallisena tavoitteena on hyödyntää<br />
yhdyskuntajätteestä 70 % joko materiaalina tai energiana vuoteen<br />
2005 mennessä. Uudellamaalla jätteen hyödyntämisaste<br />
on tällä hetkellä noin 38 % perustuen hyödyntämiseen materiaalina.<br />
Keski-Suomen alueellista jätesuunnitelmaa vuodelta 2002 ollaan<br />
parhaillaan päivittämässä vastaamaan valtakunnallisia<br />
tavoitteita. Jätesuunnitelmassa esitetään jätteitä ja jätehuollon<br />
nykytilaa koskevat tiedot sekä kehittämistavoitteet ja niiden<br />
saavuttamiseksi tarpeelliset toimet. Alueellinen jätesuunnitelma<br />
on luonteeltaan ohjeellinen, muttei sitova. Se on tarkoitettu<br />
ohjaamaan alueellisen jätehuollon kehittämistä esim. jätteen<br />
käsittelypaikkojen perustamisessa ja sijoittamisessa.<br />
Alueellisen jätesuunnitelman tavoitteena on osoittaa, miten<br />
Keski-Suomessa on tarkoitus edistää seuraavia jätelain periaatteita<br />
(taulukossa rinnalla, miten hanke suhtautuu ko. tavoitteeseen):<br />
1. Ehkäistä jätteiden syntymistä Hankkeella ei ole vaikutusta<br />
2. Vähentää jätteiden määrää<br />
ja haitallisuutta<br />
3. Edistää jätteiden hyödyntämistä<br />
ensisijaisesti aineena ja<br />
toissijaisesti energiana<br />
4. Järjestää jätehuolto siten,<br />
ettei siitä aiheudu vaaraa tai<br />
haittaa terveydelle tai ympäristölle<br />
Hanke vähentää kaatopaikoille<br />
sijoitettavan jätteen määrää<br />
Hanke mahdollistaa yhä tehokkaammin<br />
jätteen hyödyntämisen<br />
niin aineena kuin energianakin<br />
Hanke toteuttaa tätä tavoitetta<br />
74 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaa näin positiivisella tavalla<br />
merkittävästi koko Keski-Suomen jätehuoltostrategiaan<br />
ja jätevirtoihin. Arvioitava hanke on näin valtakunnallisen<br />
ja Keski-Suomen jätesuunnitelman tavoitteiden mukainen.<br />
Mustankorkea nollavaihtoehtona ei yksin toteuta edellä esitettyjä<br />
tavoitteita.<br />
7.2.2 Biojätestrategiaehdotus<br />
EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1993/31/EY) edellyttää,<br />
että jäsenvaltiot laativat viimeistään 16.7.2003 mennessä<br />
kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
jätteen määrän vähentämiseksi. Strategiaan pitää sisällyttää<br />
erityisesti kierrätystä, kompostointia, biokaasun tuottamista<br />
ja energiana hyödyntämistä koskevat toimenpiteet, joita<br />
käyttäen päästäisiin annettuihin taviotteisiin. Strategialla on<br />
varmistettava, että kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
yhdyskuntajätteen määrä vähenee direktiivissä annetun aikataulun<br />
ja numeeristen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2006<br />
kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä<br />
75 %, vuonna 2009 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna<br />
1994 syntyvästä biohajoavan jätteen määrästä. Nämä<br />
vähentämistavoitteet eivät koske muita biohajoavia jätteitä.<br />
Ympäristöministeriö asetti direktiivissä edellytettyä strategiaa<br />
laatimaan työryhmän, jonka ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi<br />
julkaistiin 25.4.2003.<br />
Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma puolestaan edellyttää,<br />
että kaatopaikoille sijoitetaan vuonna 2010 enää 20 %<br />
silloin syntyvästä orgaanisen ja biohajoavan jätteen määrästä.<br />
Suomessa nämä tavoitteet koskevat muitakin biohajoavia<br />
jätteitä kuin yhdyskuntajätteitä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
tavoite on ajallisesti hieman tiukempi kuin kaatopaikkadirektiivin<br />
tavoitteet. Suomen biojätestrategian ensi vaiheen<br />
tarkasteluvuodeksi on valittu 2010. Silloin on suurin osa nykyisestä<br />
kaatopaikkakapasiteetista käytetty loppuun ja sitä korvaavaa<br />
nykyaikaista jätteenkäsittelykapasiteettia on rakennettu<br />
ja otettu käyttöön. Biojätestrategian ehdottomana takarajana<br />
voidaan pitää kaatopaikkadirektiivin tiukinta tavoitevuotta<br />
2016.<br />
Biojätestrategiatyöryhmä valitsi tarkastelluista strategiavaihtoehdoista<br />
esikäsittelyä painottavan vaihtoehdon, johon sisältyy<br />
jätteen synnyn ehkäisyn (jätteen vähenemä 15 %), paperin<br />
ja pahvin kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin ja<br />
kaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistusta<br />
sekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamista<br />
kaatopaikalle sekä energiana hyödyntämistä. Yhdyskuntien<br />
biohajoavaa jätettä arvioidaan syntyvän vuonna 2010 noin<br />
2,5 miljoonaa tonnia jätteiden synnyn ehkäisytoimenpiteistä<br />
(-0,5 miljoonaa tonnia) huolimatta. Vuonna 2010 yhdyskuntien<br />
biohajoavasta jätteestä kierrätettäisiin 700 000 tonnia vuodessa,<br />
käsiteltäisiin mekaanis-biologisesti 700 000 t/a, hyödynnettäisiin<br />
energiana 600 000 t/a ja sijoitettaisiin kaatopaikalle<br />
500 000 t/a. Vaihtoehdon valintaa puolsivat sen monipuolisuus<br />
ja joustavuus sekä nykyisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet.<br />
Merkittävä tekijä oli myös tiukka aikataulu,<br />
sillä uutta ja korvaavaa laitoskapasiteettia koskevia päätöksiä<br />
ja investointeja tarvitaan nopeasti tavoitteiden täyttämiseksi<br />
aikataulussa.<br />
Jätteenkäsittelykeskus ja biojätestrategiaehdotus<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen on tarkoitus käsitellä syntypaikkalajiteltua<br />
tai osittain syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja sekajätettä<br />
sekä esikäsiteltyä jätettä. Hanke vähentää kaatopaikoille<br />
läjitettävän biojätteen määrää ja lisää sen kierrätystä ja<br />
energiahyödyntämistä. Hanke on biojätestrategiatyöryhmän<br />
ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen.<br />
7.3 Suojeluohjelmat<br />
Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin<br />
valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen<br />
turvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppien<br />
ja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-<br />
verkostolla. Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueista<br />
on tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamalla<br />
ne luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueiden<br />
maankäyttöä muun lainsäädännön avulla.<br />
Suojeluohjelmia ovat mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen<br />
metsien, harjujen ja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis-<br />
ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Vastaavia<br />
valtakunnan tason ohjelmia ja -strategioita ovat lisäksi biologista<br />
monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma<br />
ja valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden<br />
edistämisestä.<br />
Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan<br />
kuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaa<br />
sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun<br />
tarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan<br />
poiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti<br />
vaarannu.<br />
Yhdenkään tässä vaikutusarvioinnissa tarkastellun vaihtoehdon<br />
alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000-<br />
verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskään ole tavattu<br />
uhanalaisia lajeja. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia<br />
Iilijärven Natura-alueeseen, joka sijaitsee Seivässuon<br />
jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusvaihtoehtojen länsipuolella.<br />
7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />
EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />
ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />
edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />
hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />
oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available<br />
Techinique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena<br />
on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa<br />
oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät<br />
vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun<br />
taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />
Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />
laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien<br />
avulla.<br />
Jätteiden käsittelystä on valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja)<br />
elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komission<br />
hyväksymä. Kyseisessä BREF-asiakirjassa on kuitenkin<br />
mm. jätteen loppusijoitus rajattu asiakirjan ulkopuolelle.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
75
Yleisesti voidaan kuitenkin todeta, että kaikki tässä YVA-hankkeessa<br />
esitetyt käsittelytoiminnot täyttävät BAT:lle asetettavat<br />
vaatimukset. Jätteen käsittelyssä ja päästöjen torjunnassa<br />
käytetään nykyaikaisia, tehokkaita ja hallittavissa olevia ratkaisuja.<br />
Hyötykäyttöä edistävien tekniikoiden käytön ansiosta<br />
loppusijoitettavan jätteen määrää voidaan minimoida, jos<br />
muut, Mustankorkea Oy:stä Oy:stä riippumattomat tekijät<br />
myötävaikuttavat ja helpottavat jätteen hyötykäyttöä.<br />
Sijoituspaikat on valittu siten, että toiminnasta häiriintyviä<br />
kohteita ei sijaitse lähiympäristössä. Maaperä ja pohjavesi<br />
suojataan toiminnasta riippuen vettä pidättävin tai ohjaavin<br />
rakentein. Käsittelyä vaativat vedet kerätään yhteen ja käsitellään<br />
tehokkaasti. Puhtaiden vesien sekoittuminen käsittelyä<br />
vaativiin estetään samoin kuin päästöt ilmaan minimoidaan.<br />
Loppusijoitusalueen kaatopaikkarakenteissa noudatetaan<br />
valtioneuvoston kaatopaikoista antaman päätöksen mukaisia<br />
rakenteita.<br />
Alueen käyttöä ja alueelle tuotavia materiaaleja tarkkaillaan<br />
jatkuvana prosessina. Samoin toiminnan ympäristövaikutuksia<br />
tarkkaillaan jatkuvana prosessina. Alueen ulkopuolelle<br />
johdettavien vesien laatua ja niiden vaikutusta purkuvesistössä<br />
ja maaperässä seurataan säännöllisin mittauksin.<br />
Tarkkailupisteet tulevat sijaitsemaan sijoitusalueen välittömässä<br />
läheisyydessä, jolloin ennaltaehkäiseviin suojaustoimiin<br />
ehditään ryhtyä riittävän ajoissa, mikäli toiminnan todetaan<br />
aiheuttavan kohtuutonta kuormitusta ympäristöön.<br />
76 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU<br />
8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden puolesta kaikki alueet<br />
ovat hyvin soveltuvia jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamiseen,<br />
eikä niiden kesken ole pohjavesiolosuhteiden perusteella suuria<br />
eroja. Vahtivuoren alueen sijoittuminen sellaisen pohjavesialueen<br />
lähelle, jolla on kaupallista kalliopohjaveden pullotusta,<br />
vähentää alueen sopivuutta muihin alueisiin verrattuna.<br />
Alueilta ei arvioida olevan virtausyhteyttä luokitelluille pohjavesialueille.<br />
Kaikki alueet ovat maaperältään samantyyppisiä<br />
moreenipeitteisiä kallioalueita. Pohjaveden virtaussuunnat<br />
noudattavat pääpiirteissään kunkin alueen topografiaa ja pintaveden<br />
virtaussuuntia. Pohjavesi purkautuu mäkien rinteiltä<br />
lähimpien painanteiden ojiin ja soille, jolloin virtausmatkat ovat<br />
lyhyitä ja häiriötilanteessa (suojarakenteiden rikkoutuessa)<br />
mahdolliset vaikutukset pohjaveteen rajautuvat suppealle alueelle.<br />
Pohjaveden virtaus kallioraoissa on arviolta vähäistä.<br />
Vesistövaikutusten kannalta jätteenkäsittelykeskukselle paras<br />
vaihtoehto on Mörkökorven alue. Alueella on nykyiselläänkin<br />
jätteiden käsittelyyn liittyviä toimintoja ja ympäristön oja/purovesissä<br />
esiintyvä eliöstö on jo nykyisin joutunut sopeutumaan<br />
kaatopaikkavesien läsnäoloon. Toisaalta haitallisia vaikutuksia<br />
ei kuitenkaan arvioida esiintyvän enää alapuolisessa järvialtaassa.<br />
Kaikille vaihtoehtoisille kohteille on tyypillistä purkuojissa vallitsevat<br />
olosuhteet, joissa vierasaineet melko tehokkaasti muuntuvat<br />
biologisesti passiiviseen muotoon. Tämä estää eliöstön<br />
altistumisen kyseisille haitta-aineille.<br />
Vahtivuoren ja Seivässuon sijoitusvaihtoehtojen lähistöllä on<br />
vesieliöstön ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita vesistöjä tai<br />
suojelualueita. Vaikka näille kohteille käsittelykeskuksesta ei<br />
aiheudu välitöntä uhkaa tai vaaraa edes riskitilanteissa, ovat<br />
alueiden ympäristöarvojen säilymisen kannalta muut vaihtoehdot<br />
näitä parempia.<br />
8.2 Liikenteelliset vaikutukset<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä on oma vaikutuksensa<br />
liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksia<br />
arvioitiin tarkastelemalla keskeisten kuljetusreittien nykyisiä<br />
liikennemääriä, onnettomuusalttiita kohteita, tapahtuneiden<br />
onnettomuuksien määriä ja tiestön tasoa. Lisäksi esitettiin liikennejärjestelyihin<br />
parannustoimenpiteitä.<br />
Mörkökorven alueelle johtava yleinen tieverkko on hyvässä<br />
kunnossa ja valtatien liittymä on kanavoitu ja valaistu. Reitin<br />
pituus valtatieltä seututietä pitkin nykyiseen, alueelle johtavan<br />
yksityistien liittymään on noin 0,7 kilometriä ja etäisyys seututieltä<br />
jätteenkäsittelyalueelle on noin kilometri. Kulku suunnitellulle<br />
alueelle on mahdollista järjestää myös nykyistä kaatopaikantietä<br />
pitkin, joka sijaitsee noin 0,8 kilometriä yksityistien<br />
liittymästä Savion suuntaan. Suunnittelualueen lähialueella on<br />
myös raideliikenneyhteys.<br />
Vahtivuoren alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 18 kautta.<br />
Toiminnan sijoittaminen alueelle vaatii kuitenkin uuden tieyhteyden<br />
(noin 1,5 kilometriä) ja kanavoidun valtatieliittymän<br />
rakentamisen. Suunnittelualueen lähialueella on myös raideliikenneyhteys.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
Seivässuon alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 4 ja Koriseva<br />
– Nisula yhdystien kautta. Yhdystietä reitti kulkee noin 4,5 kilometrin<br />
matkan ja etäisyys alueelle yhdystieltä nykyistä yksityistietä<br />
pitkin on noin kilometri. Nykyisen yhdystien liittymä<br />
valtatielle on näkemiltään puutteellinen ja liittymä vaatiikin<br />
parannustoimenpiteitä toiminnan toteutuessa kyseiselle alueelle.<br />
Jos Tiehallinnon suunnittelemat valtatien parannustoimenpiteet<br />
valmistuvat ennen jätteenkäsittelyalueen toiminnan<br />
käynnistymistä, liittyminen valtatieltä yhdystielle tapahtuu eritasoliittymän<br />
kautta.<br />
Vaihtoehtojen vertailu<br />
Mörkökorven vaihtoehdossa liikenteen kuormitus alemmalle<br />
tieverkolle on vähäinen ja liittymäjärjestelyt valtatieltä ovat jo<br />
tällä hetkellä valmiina.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa joudutaan rakentamaan uusi liittymä<br />
valtatielle, joskin yhteys liittyy näin suoraan valtatieverkkoon.<br />
Seivässuon vaihtoehdossa nykyinen liittymä valtatielle 4 on<br />
geometrialtaan huono ja näkemiltään puutteellinen. Liittymä<br />
vaatii parantamista, mikäli suunnitellut valtatien parantamistoimenpiteet<br />
eivät toteudu ennen alueen käyttöönottoa. Etäisyys<br />
valtatieltä käsittelyalueelle on Mörkökorven ja Vahtivuoren<br />
vaihtoehtoja huomattavasti pitempi. Lisäksi yhdystien geometria<br />
ja kunto ovat Mörkökorven alueelle johtavaa seututietä<br />
(640) huonommat.<br />
Lopputilanteen liikennemäärillä laskettuna raskaan liikenteen<br />
osuus valtatien kokonaisliikennemäärästä on Mörkökorven<br />
vaihtoehdossa pienin (VT 9/13 %) ja Seivässuon vaihtoehdossa<br />
suurin (VT 4/21 %).<br />
Liikenteen kannalta arvioidaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi<br />
Mörkökorven alue, toiseksi parhaaksi Vahtivuoren alue ja kolmanneksi<br />
Seivässuon alueet.<br />
8.3 Päästöt ilmaan<br />
Jätteenkäsittelyalueen ulkopuolella merkittävin toimintakokonaisuuden<br />
ilmanlaatuun kohdistuva vaikutus on hajuyhdisteiden<br />
aiheuttama viihtyvyyshaitta. Hajua voi esiintyä satunnaisesti<br />
jopa kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
Hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet ovat niin alhaisia,<br />
ettei päästöistä aiheudu haittaa ympäröivälle luonnolle<br />
tai ihmisten terveydelle.<br />
Muut ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt, lähinnä pöly ja savukaasut<br />
ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta<br />
ilmanlaatuun jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Pölyn leviäminen<br />
riippuu mm. pölyhiukkasten koosta, päästökorkeudesta<br />
ja maasto-olosuhteista. Aikaisempien kokemusten perusteella<br />
rakentamisesta, toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva<br />
pöly rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen ja liikennöintialueiden<br />
välittömään läheisyyteen.<br />
Muun muassa Jyväskylässä tehtyjen mittausten perusteella<br />
alla olevaan taulukkoon kootut ilman hiukkaspitoisuuden ohjeja<br />
raja-arvot saattavat ajoittain ylittyä pölyävien toimintojen läheisyydessä,<br />
mutta pitoisuudet alenevat nopeasti. Leijuvan<br />
pölyn vaikutusalue on eri tutkimusten perusteella maksimissaan<br />
muutaman sadan metrin luokkaa.<br />
77
Taulukko 8-1 Ilman hiukkaspitoisuuden raja- (VNA 711/2001) ja ohjearvot (Vnp 480/1996). Ohje- ja raja-arvot on<br />
annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi alueilla, joilla asuu tai oleskelee ihmisiä tai joilla ihmiset saattavat altistua ilman<br />
epäpuhtauksille.<br />
Raja-arvo µg/m³<br />
Tilastollinen määrittely<br />
Kokonaisleijuma (VNp 480/1996) 120 vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipiste<br />
50 vuosikeskiarvo<br />
PM10 (VNA 711/2001) 50 24 tunnin (vuorokausi) keskiarvo 1)<br />
1)<br />
Raja-arvo saa ylittyä 35 vuorokautena vuodessa<br />
Termisen käsittelyn savukaasupäästöt ja liikenteen ja työkoneiden<br />
pakokaasupäästöt ovat vähäisiä ja ne laimenevat nopeasti.<br />
Jätteenkäsittelyalueen ja liikennereittien ulkopuolella<br />
pitoisuudet ovat sijoituspaikasta riippumatta ihmisten terveyden<br />
ja viihtyisyyden sekä luonnonympäristön kannalta merkityksettömän<br />
pieniä.<br />
Myös hankeen vaikutus kasvihuonekaasupäästöihin on kokonaisuutta<br />
ajatellen vähäinen eivätkä tarkasteltavat vaihtoehdot<br />
eroa toisistaan tässä suhteessa.<br />
Vertailu ilmapäästöjen suhteen<br />
Ilmanlaatuun kohdistuvien vaikutusten kannalta sijoitusvaihtoehdoista<br />
parhaat ovat Mörkökorpi ja Seivässuo. Niillä alueilla<br />
lähimmät häiriintyvät kohteet ovat tarkastelluista vaihtoehdoista<br />
kauimpana. Myös Vahtivuoren vaihtoehdossa lähimpien<br />
häiriintyvien kohteiden ja suunnittelualueen väliin jää suojavyöhyke,<br />
joka estää asumiseen tai virkistyskäyttöön kohdistuvat<br />
haitalliset vaikutukset. Mustankorkea on selvästi heikoin.<br />
8.4 Melu<br />
Koska toiminnot ovat eri vaihtoehdoissa samat, myös eri vaihtoehtojen<br />
meluvaikutukset ovat samansuuntaiset. Ero meluvaikutuksissa<br />
riippuukin lähinnä asutuksen sijoittumisesta<br />
sekä suunnitellun liikennereitin sijainnista.<br />
Mustankorkean ja Mörkökorven vaihtoehtojen sekä Seivässuon<br />
pohjoisen ja eteläisen vaihtoehdon läheisyydessä ei ole rakentamisen<br />
tai toiminnan aikaisesta melusta häiriintyviä kohteita.<br />
Vahtivuoren vaihtoehdossa lähimmät asuintalot ovat lähempänä<br />
ja niihin jätekeskuksen toiminnalla ja rakentamisella on<br />
meluvaikutuksia.<br />
Mörkökorven ja Vahtivuoren vaihtoehdon suunnitellun liikennereitin<br />
varressa ei ole liikenteen melusta häiriintyviä kohteita.<br />
Seivässuon pohjoisen ja eteläisen vaihtoehdon suunnitellun<br />
reitin varressa on asuintaloja, joiden kohdalla liikennemelu<br />
lisääntyisi nykyisestä merkittävästi. Mustankorkean vaihtoehdossa<br />
liikenteen melu ei muutu nykytilanteesta, mutta toisaalta<br />
ei myöskään täysin poistu valittaessa muu kuin nollavaihtoehto.<br />
Melun kannalta ongelmattomin on Mörkökorven vaihtoehto.<br />
Seuraavaksi tulevat Mustankorkean sekä Seivässuon eteläinen<br />
ja pohjoinen vaihtoehto, joissa lähinnä liikenteen melulla<br />
on vaikutuksia. Melun kannalta huonoin vaihtoehto on<br />
Vahtivuori, jossa asutusta on, joskin vähän, itse jätekeskuksen<br />
läheisyydessä.<br />
8.5 Vaikutukset ihmisen terveyteen<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa, päätöksenteossa<br />
ja luvituksessa vaatimuksena on, ettei toiminnasta aiheudu<br />
vaaraa ihmisten terveydelle. Tässä arviointiselostuksessa terveysvaikutuksilla<br />
tarkoitetaan suoraan fyysiseen terveyteen<br />
kohdistuvia vaikutuksia. Terveysvaikutuksia voi aiheutua juoma-<br />
tai talousvetenä tai virkistykseen käytettävään vesistöön<br />
tai pohjaveteen ja hengitysilmaan kohdistuvista päästöistä<br />
sekä melusta. Veden ja ilman laadulle on asetettu terveysperusteisia<br />
raja- ja ohjearvoja, joiden alittuessa terveysvaikutuksia<br />
ei katsota aiheutuvan. Edellä luvuissa 6.1, 6.2 ja 6.4<br />
kuvatut ilma- ja vesipäästöt ovat niin pieniä, eivätkä miltään<br />
osin ylitä asetettuja ohje- ja raja-arvoja, ettei terveysvaikutuksia<br />
näin ollen arvioida syntyvän.<br />
Tehtyjen mallilaskelmien perusteella myöskään rakentamisesta<br />
ja toiminnasta aiheutuva melu ei pääsääntöisesti ylitä<br />
annettuja ohjearvoja. Melulle asetetut ohjearvot eivät ole<br />
suoranaisesti terveysperusteisia, vaan ohjearvoja pyritään<br />
soveltamaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi. Tutkimusten mukaan viihtyisyyden<br />
turvaamiseksi annetut ohjearvot alittavan melun ei ole todettu<br />
aiheuttavan terveyshaittoja.<br />
Vaihtoehtoiset sijoituspaikat eivät eroa toisistaan terveysvaikutusten<br />
suhteen.<br />
8.6 Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön<br />
Hankkeella ja sen vaihtoehdoilla ei arvioida olevan vaikutuksia<br />
kasvillisuuteen, eläimistöön tai luonnonsuojeluarvoihin.<br />
Mörkökorven ja Vahtivuoren alueiden välittömässä läheisyydessä<br />
ei ole luonnonsuojelualueita eikä uhanalaisten eliölajien<br />
esiintymiä. Seivässuon alueiden länsipuolella on Iilijärven<br />
Natura-alue, joka koostuu useasta eri suojeluohjelmiin ja/tai -<br />
strategioihin kuuluvasta osa-alueesta; Seivässuon molemmissa<br />
sijoitusvaihtoehdoissa vedet johdetaan Natura-alueella sijaitsevaa<br />
puroa pitkin eteläisen Leppäveden Kaukkaanlahteen.<br />
Seivässuon vaihtoehto on luonnonsuojelualueiden läheisyyden<br />
vuoksi huonoin vaihtoehto, sillä muiden sijoitusaluevaihtojen<br />
läheisyydessä ei suojelualueita ole. Seivässuon pohjoisella<br />
aluevaihtoehdolla on hieman eteläistä aluetta suurempi<br />
vaikutus suojelualueita ympäröivien metsäalueiden luonnontilaan<br />
ja luonnontilan säilymiseen.<br />
78 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
8.7 Maankäytölliset vaikutukset<br />
Uuden jätteenkäsittelykeskuksen sijoittaminen em. alueille<br />
ei ole ristiriidassa alueella voimassa olevien seutu-, yleis- ja<br />
detaljikaavojen kaavamääräysten kanssa; yhtä aluetta lukuun<br />
ottamatta kaikille muille suunnittelussa mukana oleville alueille<br />
on osoitettu aluevaraus maakuntakaavaluonnoksessa.<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus on otettu huomioon<br />
yleis-, seutu- sekä maakuntakaavatasolla ja alueelle valmistellaan<br />
asemakaavaa. Mörkökorpi on jo seutukaavoissa merkitty<br />
kaatopaikka-alueeksi ja alueella on jätehuoltoon liittyvää<br />
toimintaa. Vahtivuoren ja Seivässuon alueet ovat haja-asutusaluetta.<br />
Rakennetun ympäristön kannalta Mörkökorven välittömässä<br />
läheisyydessä ei ole asutusta tai muutakaan toimintaa. Noin<br />
kahden kilometrin etäisyydellä on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu<br />
laavu. Vahtivuoren alueen eteläpuolella alle kilometrin<br />
etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Puolentoista<br />
kilometrin etäisyydellä asuinrakennuksia on yhteensä 14 kpl<br />
ja kahden kilometrin etäisyydellä 32 kpl. Seivässuon alueiden<br />
läheisyydessä on vain vähän asutusta, eikä asutuksen<br />
lisäksi vaikutusalueella ole muita häiriintyviä kohteita lainkaan.<br />
Lähin asuinkiinteistö sijaitsee Seivässuon pohjoisella alueella<br />
noin puolentoista ja Seivässuon eteläisellä alueella noin kahden<br />
kilometrin etäisyydellä. Mustankorkean lähin taajama,<br />
Ylämyllyjärvi, sijaitsee noin 600 metriä jätteenkäsittelykeskuksesta<br />
itään. Siellä on asukkaita jo useita satoja.<br />
Suunnitellun ja rakennetun ympäristön kannalta vaihtoehdoista<br />
soveltuvin on Mörkökorpi.<br />
8.8 Vaikutukset maisemaan<br />
Sijoitusalueen maisemallinen vaikutus on suurin Vahtivuorella,<br />
missä on jonkin verran asutusta sijoitusalueen välittömässä läheisyydessä<br />
sellaisella korkeudella, että täyttö tulee näkymään<br />
ko. kiinteistöille. Millään muulla vaihtoehtoisella sijoitusalueella<br />
ei Vahtivuoren tapaan ole vaikutuksia kaukomaisemaan, sillä<br />
Mörkökorven ja Seivässuon alueet sijaitsevat metsäisillä seuduilla<br />
pääasiassa harjuisten ja kivisten kivennäismaakankaiden<br />
välisissä notkelmissa. Em. sijoitusalueet sijaitsevat myös<br />
kaukana asutuksesta.<br />
8.9 Häiriö- ja onnettomuustilanteet<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta riskien hallinta on hyvää.<br />
Ekologinen riski voi levitä ilman, maaperän ja/tai vesistön<br />
kautta. Ekologiset seuraukset jäävät mahdollisissa häiriötilanteissa<br />
lieviksi. Haitta eläin- ja kasvilajeille kohdistuu lähinnä<br />
toiminta-alueella, maaperän päästö kohdistuu rajatulle alueelle<br />
ja pitoisuudet jäävät pieniksi. Vesistöön kohdistuvat päästöt<br />
voivat suurimmillaankin olla vähäisiä, josta voi seurata veden<br />
laadun tilapäistä heikkenemistä rajatulla alueella, jossa tilanne<br />
korjaantuu itsestään.<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteissa terveydelliset vaikutukset<br />
ovat lähinnä työsuojelullisia. Alueen ulkopuolisille aiheutuu<br />
lähinnä hajua, melua, tärinää. Yhteiskunnallisten vaikutusten<br />
osalta lievää viihtyisyyshaittaa voi syntyä onnettomuus- ja häiriötilanteissa.<br />
Pysyviä haittoja alueen ulkopuolelle esimerkiksi<br />
maankäyttöön ei arvioida aiheutuvan. Häiriötilanteilla ei myöskään<br />
arvioida olevan vaikutusta pohjaveden ottoon.<br />
Häiriö- ja onnettomuustilanteilla on imagollinen merkitys. Näin<br />
ollen se on suurin siellä, missä alueen välittömässä läheisyydessä<br />
on enemmän pysyvää asutusta. Tämän perusteella<br />
häiriö- ja onnettomuustilanteiden osalta sijoituskohteista heikoin<br />
olisi Vahtivuori.<br />
8.10 Sosiaaliset vaikutukset<br />
Tehtyjen arvioiden perusteella tässä arvioitavassa hankkeessa<br />
merkittävimmin ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen voivat<br />
vaikuttaa jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen luonteen,<br />
maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen muuttuminen.<br />
Lähimpien häiriintyvien kohteiden sijainnista riippuen<br />
myös jätteenkäsittelykeskuksen lähiympäristöön rajoittuvat<br />
vaikutukset kuten pöly ja roskaantuminen voivat aiheuttaa<br />
viihtyvyyshaittaa.<br />
Sosiaalisten vaikutusten kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen, herkkiin elinkeinoihin<br />
ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin kohteisiin.<br />
Edellä lueteltuja vaikutuksia sekä toiminnan sijoittumista<br />
suhteessa ympäröiviin maankäyttömuotoihin on tarkasteltu<br />
tarkemmin asianomaisissa kohdissa.<br />
Pääsääntöisesti Mustankorkea Oy:n toimintaa jätteiden käsittelyn<br />
kehittämisessä pidettiin positiivisena asiana. Uuden<br />
käsittelykeskuksen sijoituspaikan tarpeellisuus ymmärrettiin,<br />
mutta keskitetyn jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkaan<br />
toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota. Tärkeimmäksi kriteeriksi<br />
sijoituspaikan valinnassa nostettiin myös asukkaiden<br />
taholta asutuksen läheisyys.<br />
Sijoitusvaihtoehdoista arviointimenettelyn aikana voimakkainta<br />
vastustusta herätti Vahtivuoren sijoitusvaihtoehto. Vastustajat<br />
vetosivat erityisesti asutuksen läheisyyteen, alueen rikkaaseen<br />
luontoon sekä sen merkitykseen virkistysalueena. Myös muita<br />
vaihtoehtoja vastustettiin samoin perustein.<br />
Edellä esitetyin perustein sosiaaliset vaikutukset ovat suurimmat<br />
Vahtivuoren alueella ja Mustankorkealla.<br />
8.11 Yhteenveto vertailusta<br />
Taulukkoon 8-2 on koottu tulokset tässä ympäristövaikutusten<br />
arvioinnissa tarkasteltujen vaihtoehtojen vertailusta. Taulukossa<br />
on esitetty vaihtoehtojen suhde toisiinsa järjestysluvulla kunkin<br />
tarkasteltavan vaikutuksen perusteella. Roomalainen luku<br />
I tarkoittaa, että kyseisen vaikutuksen suhteen vaihtoehto soveltuu<br />
parhaiten jätteiden käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi,<br />
luku II toiseksi parhaiten jne. Luku IV osoittaa, että kyseinen<br />
vaihtoehto soveltuu kyseisen vaikutuksen suhteen huonoiten<br />
käsittelykeskuksen sijoituspaikaksi. Luku IV ei tarkoita, että<br />
paikka ei olisi toimintaan soveltuva.<br />
Taulukon 8-2 luvut ovat siis järjestyslukuja. Tämä tarkoittaa<br />
sitä, että niillä ei voi suorittaa matemaattisia toimenpiteitä kuten<br />
kerto-, jako-, yhteen- tai vähennyslaskuja. Taulukossa on<br />
ainoastaan esitetty YVA-ssa tarkasteltujen vaikutusten suhteen<br />
vaihtoehtojen järjestys. Lopullinen valinta riippuu siitä, millaisen<br />
painoarvon kullekin vaikutukselle annetaan. Taulukossa<br />
8-2 esitettyjen vaikutusten lisäksi päätöksen vaikuttavat myös<br />
mm. taloudelliset asiat.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
79
Vaikutuksen merkittävyys tarkoittaa sitä, kuinka laajasti kyseinen<br />
vaikutus kohdistuu suhteessa koko vaikutusalueeseen.<br />
Vaikutusalue on tässä se alue, mistä jätteitä käsittelykeskukseen<br />
tulee. Tämä on käytännössä Mustankorkea Oy:n toiminta-alue.<br />
Maaperä- ja pohjavesien osalta alueet on jo valittu siten, ettei<br />
haitallisia vaikutuksia pohjaveden hyödyntämiselle saa syntyä.<br />
Tämän vuoksi asian merkittävyys on pieni. Koko vaikutusaluettakin<br />
ajatellen vaikutukset eivät kohdistu luokitelluille pohjavesialueille.<br />
Suurena sitä voidaan pitää ainoastaan Vahtivuoren<br />
alueella niiltä osin, kun pieni riski kohdistuu eri valuma-alueella<br />
tapahtuvalle pohjavesien hyödyntämiselle. Tämän vuoksi<br />
Vahtivuoren vaihtoehtoa pidetään tämän vaikutuksen suhteen<br />
vähiten soveltuvana alueena.<br />
Jätteiden käsittelystä syntyvien hulevesien eristäminen ympäristöstään<br />
tiivein pohjarakentein sekä hulevesien keräily<br />
ja käsittely ovat tänä päivänä hallittua tekniikkaa. Ympäristön<br />
kannalta haitallisimmat väkevät vedet kootaan yhteen ja viemäröidään<br />
kunnalliselle jätevesienpuhdistuslaitokselle, minkä<br />
vuoksi vaikutukset ovat suhteellisen pieniä ja rajatulle alueelle<br />
kohdistuvia. Tämän vuoksi merkittävyys on myös pieni.<br />
Merkittäviä hulevesivaikutukset eivät ole edes tarkasteltuna<br />
minkään yksittäisen alueen virkistyskäyttäjien tai niiden läheisyydessä<br />
asuvien kannalta. Pieni riski on kuitenkin Seivässuon<br />
vaihtoehtojen ja Vahtivuoren alueella ensi sijassa kauempana<br />
sijaitseville ympäristöarvoille. Tämän vuoksi nämä vaihtoehdot<br />
on pintavesivaikutusten suhteen katsottu huonommiksi<br />
kuin muut tarkastelussa mukana olleet vaihtoehdot.<br />
Jätteiden kuljetuksen liikenteellisistä vaikutuksista liikenneonnettomuudet<br />
ovat suhteellisen harvinaisia. Jo lähtötilanteena<br />
pidettiin sitä, että käsittelykeskus sijoitetaan paikkaan, jossa<br />
liikenteelliset vaikutukset kohdistuvat pääteille ja niiden varsille.<br />
Alueet on jo tavallaan maankäytön suunnittelussa otettu<br />
käyttöön kuljetustarpeita varten ja näin kuljetuksiin liittyvät vaikutukset<br />
pystytään kohdentamaan mahdollisimman pitkälle<br />
näille väylille. Muista liikenteellisistä vaikutuksista sujuvuudella<br />
on merkittävä vaikutus mm. jätteiden kuljetuksen talouteen.<br />
Tämän perusteella liikenteellisten vaikutusten merkittävyyttä<br />
pidetään kohtalaisena. Sujuvuusvaikutuksiltaan Mörkökorpi<br />
on paras vaihtoehto.<br />
Viihtyisyyshaittaa aiheuttavien pöly- ja hajuhaittojen osalta<br />
heikoin vaihtoehto on Vahtivuori, vaikka sielläkin vaikutus<br />
kohdistuu satunnaisesti vain muutamaan kiinteistöön.<br />
Mustankorkeankin nykyisellä alueella, missä tämä satunnainen<br />
vaikutus kohdistuu varsin suureen väestömäärään, vaikutus<br />
ei ole enää kovin merkittävä.<br />
Meluvaikutus on arvioitu melualueella asuvien henkilöiden<br />
ja/tai kiinteistöjen määrällä. Suurimmillaankin melu koskee<br />
muutamaa kiinteistöä, minkä vuoksi meluvaikutuksen merkittävyys<br />
koko vaikutusalueen kannalta on pieni. Vahtivuori on<br />
ainoa alue, jossa melu yltää muutamalle kiinteistölle, minkä<br />
vuoksi se on tämän vaikutuksen suhteen heikompi kuin muuta<br />
vaihtoehdot.<br />
Millään vaihtoehtoisista sijoituspaikoista sinällään ei jätteen<br />
käsittelykeskuksen toiminnoilla muuteta tai tuhota peruuttamattomasti<br />
merkittäviä luontokohteita. Seivässuon kohteen<br />
läheisyydessä on Natura-alue, minkä perusteella se on katsottu<br />
tämän ominaisuuden perusteella vähiten soveltuvaksi<br />
alueeksi. Vaikutuksen merkittävyys on kuitenkin pieni, koska<br />
Seivässuon pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta<br />
johdettavilla hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin<br />
luontodirektiivin luontotyyppeihin, joiden suojelemiseksi<br />
Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura 2000<br />
–verkostoa.<br />
Terveyshaittaa aiheuttavien ilmapäästöjen määrä on niin pieni,<br />
ettei haitallisia terveysvaikutuksia arvioida syntyvän missään<br />
vaihtoehdossa.<br />
Maankäytöllistä vaikutusta arvioitiin yhteensopivuutena maankäyttösuunnitelmien<br />
ja jo rakennetun ympäristön kannalta.<br />
Näin tarkasteltuna Mörkökorpi on tarkastelluista vaihtoehdoista<br />
soveltuvin. Yhteensopivuutta suunnitellun ja jo rakennetun<br />
maankäytön kannalta voidaan pitää merkittävänä asian.<br />
Kasvillisuuden ja eläimistön kannalta jo sijoituspaikkojen<br />
alustavassa kartoituksessa pyrittiin varmistamaan, että käsittelykeskuksen<br />
rakentaminen ei tuhoa pysyvästi luontoarvojen<br />
kannalta mitään merkittävää. Tämä heijastuu myös vaikutusarvioinnin<br />
tuloksissa. Sijoitusalueilla ei ole mitään sellaista, mikä<br />
vaikuttaisi koko vaikutusalueen luontoarvoihin. Seivässuon<br />
vaihtoehdot ovat muita vaihtoehtoja heikompia siitä syystä,<br />
että niiden läheisyydessä on luonnonsuojelualueita, jotka yhdessä<br />
muodostavat Iilijärven Natura-alueen. Erillisen Naturaselvityksen<br />
perusteella riskit näiden alueiden eliö- tai kasvilajeille<br />
ovat pienet. Tämän vuoksi tämän asian merkittävyys on<br />
vain kohtalainen.<br />
Sosiaalisia vaikutuksia voidaan pitää merkittävinä. Niiden kautta<br />
hanke tulee usein myös julkiseen keskusteluun. Sosiaaliset<br />
vaikutukset jäävät pienimmiksi Mörkökorven ja Seivässuon<br />
vaihtoehdoissa.<br />
Hankkeen merkittävin vaikutus on vaikutukset jätehuoltojärjestelmään.<br />
Jätehuoltojärjestelmään kohdistuu ympäristönsuojelullisia<br />
ja taloudellisia vaatimuksia. Nämä toteutuvat kaikissa<br />
vaihtoehdoissa lukuunottamatta nollavaihtoehtoa sen jälkeen,<br />
kun Mustankorkean kapasiteetti on käytetty loppuun.<br />
8.12 Hankkeen toteuttamiskelpoisuuden arviointi<br />
Hankkeen toteuttamiskelpoisuus arvioitiin seuraavista näkökulmista:<br />
• Tekninen toteuttamiskelpoisuus<br />
• Ympäristöllinen toteuttamiskelpoisuus<br />
• Yhteiskunnallinen toteuttamiskelpoisuus<br />
8.12.1 Yhteiskunnallinen soveltuvuus<br />
Jätelaki velvoittaa kuntia huolehtimaan asumisessa muodostuvan<br />
ja siihen rinnastettavan jätteen hyödyntämisestä ja käsittelystä.<br />
Jätelaki ja ympäristönsuojelulaki asettavat lisäksi<br />
sellaisia velvoitteita jätteen hyödyntämisestä, käsittelystä ja<br />
ympäristönsuojelusta, että yksittäisten kuntien ei enää ole taloudellisesti<br />
kannattavaa vastata jätehuollosta yksin. Tämä on<br />
johtanut mm. alueellisten jätteenkäsittely-yhtiöiden ja yksityisten<br />
yritysten ylläpitämien jätteenkäsittelykeskusten syntyyn.<br />
Alueellisten käsittelykeskusten velvollisuutena on yleisesti katsottu<br />
olevan ns. täyden palvelun laitos, jonka on pystyttävä<br />
tarjoamaan kaikki asukkaiden ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan<br />
tarvitsema jätehuoltopalvelu. Toimintojen keskit-<br />
80 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Taulukko 8-2 Vaihtoehtojen vertailutaulukko. Taulukon roomalaiset numerot ovat järjestysnumeroita. Niillä ei voi<br />
tehdä matemaattisia toimenpiteitä kuten yhteenlaskua<br />
YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOS: MITÄÄN VAIHTOEHTOA EI VOI SULKEA POIS VERTAILUSTA<br />
Vaihtoehtojen paremmuusjärjestys I = soveltuu parhaiten IV = soveltuu vähiten Arviointiperuste Merkittävyys;<br />
pieni, kohtalainen,<br />
Mörkökorpi Vahtivuori<br />
suuri,<br />
Seivässuo Seivässuo<br />
Mustankorkea<br />
eteläinen pohjoinen<br />
merkittävä<br />
I IV I I I<br />
Vaikutukset maaperään<br />
ja pohjaveteen<br />
Pohjavesiolosuhteet<br />
Pieni<br />
Vaikutukset pintavesiin.<br />
I IV IV IV I<br />
Laimeiden vesien<br />
vaikutusalue<br />
Pieni<br />
Liikenne ja liikenneturvallisuus<br />
I II III III IV<br />
Kanavointi, onnettomuusriskit,<br />
Kohtalainen<br />
Päästöt ilmaan;<br />
viihtyisyyshaitta,<br />
haju/pöly<br />
I III I I IV<br />
Vaikutusalueen<br />
asukkaat<br />
Kohtalainen<br />
Melu<br />
I IV II II II<br />
Häiritsevän melualueen<br />
asukkaat<br />
Pieni<br />
Päästöt ilmaan;<br />
terveysvaikutukset I I I I I<br />
Raja- ja ohjearvojen<br />
ylitykset<br />
Pieni<br />
Kasvillisuus, eläimistö<br />
I I I I I<br />
Kasvi- ja eläinlajisto<br />
Pieni<br />
Luonnonsuojelualueiden<br />
läheisyys<br />
I I IV IV I<br />
Etäisyys alueeseen<br />
Kohtalainen<br />
Maisema<br />
I II II II IV<br />
Näkemäalueen<br />
väestö<br />
Pieni<br />
Maankäyttö<br />
I III II II IV<br />
Vastaavuus<br />
maankäyttösuunnitelmien<br />
kanssa<br />
ja sopivuus jo<br />
rakennettuun<br />
ympäristöön<br />
Merkittävä<br />
Häiriö ja onnettomuustilanteet<br />
I III II II IV<br />
Sosiaaliset vaikutukset<br />
I III I I IV<br />
Kohdealueiden<br />
suuruus<br />
Lähialueiden<br />
muut maankäyttömuodot<br />
Kohtalainen<br />
Kohtalainen<br />
Vaikutukset<br />
jätehuoltojärjestelmään<br />
I I I I IV<br />
Mahdollisuus<br />
jätehuollon tavoitteiden<br />
toteuttamiseen<br />
Merkittävä<br />
Toteuttamiskelpoisuus<br />
Toteutettavissa Toteutettavissa Toteutettavissa Toteutettavissa Aikarajoite Merkittävä<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
81
täminen suuryksiköiksi on yleisen jätehuoltopolitiikan tasolla<br />
katsottu olevan ympäristönsuojelun ja toiminnan tehokkuuden<br />
kannalta paras vaihtoehto. Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskus<br />
on yhteiskunnallisten tavoitteiden mukainen (vertaa<br />
myös kappale 7, hankkeen suhde ympäristön suojelua koskeviin<br />
säädöksiin).<br />
8.12.2 Tekninen soveltuvuus<br />
Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
Vastaanotto ja puhtaisiin syntypaikalla jo lajiteltuihin kierrätysmateriaaleihin<br />
liittyvä toiminta on jätteiden käsittelyssä tunnettua<br />
ja hallittua tekniikkaa. Hankkeesta vastaavalla on pitkä<br />
kokemus tästä toiminnasta ja siihen liittyvistä vaatimuksista.<br />
Kierrätysmateriaalin käsittely on täysin teknisesti toteuttamiskelpoinen<br />
osa hanketta.<br />
Jätteen loppusijoitusalueet<br />
Kaikkia kolmea uutta vaihtoehtoa voidaan pitää teknisessä<br />
mielessä toteuttamiskelpoisina. Maapohja on riittävän kantava<br />
täyttökorkeuden nostamiselle esitettyyn tasoon. Myös<br />
suotovedet on mahdollista saada hallintaan ja ohjattua asianmukaiseen<br />
käsittelyyn.<br />
Biojätteen käsittely<br />
Biojätteen erilliskäsittely johtuu lainsäädännön vaatimuksista.<br />
Laitosmainen biojätteen käsittelytekniikka on Suomessa varsin<br />
uutta tekniikkaa, jonka vuoksi myös ensimmäisissä laitossovellutuksissa<br />
on esiintynyt sellaisia ympäristöä häiritseviä<br />
toimintahäiriöitä, joihin ei ole osattu varautua. Orgaanisen jätteen<br />
lähes totaalinen (80% biojätteestä) sijoittamiskielto kaatopaikoille<br />
ja hyötykäyttötavoitteet edellyttävät jätteen entistä<br />
parempaa käsittelyä tulevaisuudessa. Käytännössä tämä on<br />
mahdollista toteuttaa vain tätä tarkoitusta varten rakennettavassa<br />
käsittelylaitoksessa. Viime aikoina kompostoinnin ongelmat<br />
ovat jo osin teknisin toimenpitein ratkaistu.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely<br />
Pilaantuneiden maiden käsittely-yksikkö edustaa koeteltua<br />
tekniikkaa, jossa on kiinnitetty huomiota prosessien ohjattavuuteen<br />
ja valvontaan sekä päästöjen hallintaan. Vastaavasti<br />
hankkeessa on kiinnitetty huomiota pilaantuneiden maiden<br />
välivarastointiin ja lopputuotteen käsittelyyn sekä niistä mahdollisesti<br />
aiheutuvien haittojen torjuntaan. Teknisessä mielessä<br />
hanketta voidaan pitää soveltuvana hankkeena. Toimintaan<br />
liittyvät riskit tulee tiedostaa ja niiden hallintajärjestelmät olla<br />
kunnossa. Vaihtoehtojen vertailussa esille tuodut asiat on syytä<br />
tiedostaa.<br />
Kuivajätteen käsittely<br />
Käsittelyyn liittyvä mekaaninen prosessi muodostuu jätteen<br />
murskauksesta ja sen jälkeisestä lajittelusta. Jätteen mekaanisesta<br />
käsittelystä on olemassa pitkäaikaista kokemusta<br />
ja laitokset voidaan varustaa hyvin erilaisin murskain- ja lajitteluyksiköin<br />
riippuen murskattavan materiaalin laadusta ja<br />
laadunvaihtelusta sekä miten moneen jätejakeeseen murskattu<br />
jäte halutaan lajitella ja mikä on haluttu lajitellun jätteen<br />
puhtausaste. Käytännössä joudutaan em. tekijöiden suhteen<br />
tekemään kompromisseja, jotta jätteenkäsittelykustannukset<br />
jätteen tuottajille pysyvät kohtuullisina. Kaupan, palveluiden,<br />
kotitalouksien ja teollisuuden piiristä kerättävän kuivajätteen<br />
käsittely mekaanisesti on teknisesti toteuttamiskelpoinen hanke.<br />
Teknisesti kuivajätteen käsittely on toteuttamiskelpoinen<br />
hanke.<br />
8.12.3 Ympäristöllinen soveltuvuus<br />
Maaperään ja pohjavesiin kulkeutuvien haitta-aineiden määrä<br />
ja vaikutukset arvioidaan vähäisiksi kaikissa tarkastelluissa<br />
vaihtoehdoissa. Tähän vaikuttaa merkittävästi se, että käsittelykeskuksen<br />
suunnittelu, toteutus ja hoito tapahtuvat jätteenkäsittelylle<br />
asetettujen ohjeiden ja määräysten mukaisesti.<br />
Vaikutuksia pienentää edelleen se, ettei mikään vaihtoehtoinen<br />
alue ole varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta.<br />
Suunnitelmien mukaan toteutettuna hankkeen pintavesivaikutuksilla<br />
ei arvioida olevan merkittäviä haitallisia luonto- ja<br />
terveysvaikutuksia eikä vaikutuksia virkistyskäyttöön (uiminen,<br />
kalastus). Väkevät vedet viemäröidään ja ne ohjataan jäteveden<br />
puhdistuslaitokselle.<br />
Ilmapäästöjen osalta toiminta on myös suunniteltu siten, että<br />
päästöt ilmaan ovat kokonaisuudessaan suhteellisen vähäisiä<br />
ja niiden vaikutukset rajoittuvat käsittelykeskuksen välittömään<br />
läheisyyteen. Päästöistä ei missään vaihtoehdossa<br />
aiheudu terveyshaittaa tai merkittäviä haittavaikutuksia käsittelykeskuksen<br />
ympäristössä. Melunvaikutusalue on suurimmillaan<br />
rakentamiseen liittyvän louhinnan aikaan. Sen kesto<br />
on kuitenkin lyhytaikainen.<br />
Liikenteen vaikutukset jäävät tässä hankkeessa kokonaisuudessaan<br />
vähäisiksi. Tämä koskee niin melua, kaasumaisia<br />
päästöjä kuin liikenneturvallisuuttakin.<br />
Vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimistöön voivat syntyvät suoraan<br />
kun käsittelykeskuksen rakentamistoiminnan alle jää alueita<br />
tai välillisesti muiden päästöjen kautta. Sijoitusalueiden<br />
metsät lähiympäristöineen ovat uusissakin vaihtoehdoissa<br />
pääosin talouskäytössä, eikä alueilla tiedetä olevan uhanalaisia<br />
tai muuten merkittäviä eliölajeja. Toiminnan melu ja ilmapäästöt<br />
eivät myöskään arvioiden mukaan vaikuta lähialueen<br />
kasvillisuuteen ja eläimistöön. Käsittelykeskuksen rakentaminen<br />
ja toiminta eivät siten tuhoa luonnon monimuotoisuuden<br />
kannalta merkittäviä alueita.<br />
Käsittelykeskuksen vaikutukset lähialueen luonnonoloihin jäävät<br />
edellä esitettyyn perustuen vähäisiksi, eikä hankkeella ole<br />
vaikutuksia valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten tai<br />
muuten merkittävien eliölajien ja/tai elinympäristöjen esiintymiseen<br />
ja/tai säilymiseen. Siten luontovaikutusten merkittävyys<br />
on kokonaisuutena pieni ja hanketta voidaan pitää ympäristön<br />
kannalta toteuttamiskelpoisena myös silloin kun hankkeen kokonaisvaikutukset<br />
otetaan huomioon.<br />
8.12.4 Sosiaalinen soveltuvuus<br />
Sosiaalisilta vaikutuksiltaan merkittävimmät ympäristövaikutukset<br />
ovat jätteiden käsittelytoiminnoista aiheutuva hajuhaitta,<br />
toiminnoista ja liikenteestä aiheutuva melu sekä alueen<br />
luonteen, maisemakuvan ja totuttujen maankäyttömuotojen<br />
muuttuminen sekä liikenne. Vesiin kohdistuvien vaikutusten<br />
merkitys on vähäinen, sillä väkevät vedet voidaan johtaa kaikissa<br />
vaihtoehdoissa jätevedenpuhdistamolle.<br />
82 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Maiseman osalta ympäröivät mäet ja harjanteet ja erityisesti<br />
suojapuusto estävät toimintojen näkymisen välitöntä ympäristöä<br />
kauemmas. Liikenteen vaikutukset jäävät kokonaisuudessaan<br />
hyvin pieniksi tai ainakin rajoittuvat lyhyille tieosuuksille.<br />
Myös toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva melu rajoittuu toiminta-alueen<br />
läheisyyteen. Jätteenkäsittelytoiminnoista, erityisesti<br />
biohajoavan jätteen käsittelystä, aiheutuvaa hajuhaittaa<br />
ei saada huolellisellakaan suunnittelulla ja toteutuksella täysin<br />
poistettua. Menetelmät kehittyvät kuitenkin jatkuvasti ja uusien<br />
menetelmien avulla hajuhaitta saadaan pysymään vähäisenä<br />
ja rajoittumaan pääosin jätteenkäsittelykeskuksen läheisyyteen.<br />
Edellä mainituin perustein hanke voitaisiin toteuttaa missä tahansa<br />
sijoitusvaihtoehdossa. Tarkasteltujen sijoitusvaihtoehtojen<br />
sosiaalisella soveltuvuudella on kuitenkin eroja. Ihmisten<br />
elinolojen ja viihtyvyyden kannalta oleellista on jätteenkäsittelykeskuksen<br />
sijoittuminen suhteessa asutukseen, herkkiin<br />
elinkeinoihin ja muihin paikallisille ihmisille merkityksellisiin<br />
kohteisiin. Tässä suhteessa Vahtivuori on sosiaalisilta olosuhteiltaan<br />
heikoin vaihtoehto.<br />
8.13 Epävarmuudet ja niiden vaikutukset tehtyihin<br />
johtopäätöksiin<br />
Käsittelykeskuksen suunnittelu on tulevaisuuteen liittyvää<br />
toimintaa. Alueen suunnitteluun ja ympäristövaikutusten arviointiin<br />
vaikuttaa näin kaikki se epävarmuus mikä sisältyy käytettyyn<br />
tietoon. Laajennusalueen kokoon vaikuttaa erityisesti<br />
loppusijoitusalueen osalta arvioidut jätemäärät.<br />
Käsittelytekniikoiden osalta käytettävissä oleva tieto on riittävän<br />
tarkkaa, jotta ympäristövaikutukset voitiin arvioida.<br />
Käsittelytekniikat eivät tule myöskään tällä rakentamisaikataululla<br />
oleellisesti muuttumaan. Myös tulevat jätehuoltoon kohdistettavat<br />
vaatimukset on tunnistettavissa, joten nyt tehdyillä<br />
suunnitelmilla vastataan myös niihin vaatimuksiin, joita lähivuosina<br />
tullaan noudattamaan.<br />
Arvioinnin tarkkuuteen vaikuttavat kuitenkin seuraavat asiat:<br />
• Sijoitusalueesta viranomaisilta ym. tahoilta saatu luontotieto<br />
sekä maastoinventointien tulokset antavat riittävän tarkan<br />
kuvan alueen luonnosta/luontoarvoista ja tekevät mahdolliseksi<br />
riittävän tarkan arvioinnin hankkeen vaikutuksista<br />
sekä kohdealueella että niillä kohdealueen lähiympäristön<br />
suojelualueilla, joihin hankkeella saattaa mahdollisesti olla<br />
suoria tai epäsuoria vaikutuksia. Luontovaikutusten arviointiin<br />
ei siis sisälly sellaisia epävarmuuksia, jotka vaikuttaisivat<br />
johtopäätöksiin.<br />
• Pilaantuneiden maiden käsittelystä mahdollisesti liukenevien<br />
yhdisteiden määrän ja laadun sekä sitä kautta ekologisten<br />
vaikutusten arviointiin liittyy epävarmuutta, joka<br />
johtuu vähäisistä lähtö- ja vertailutiedoista. Koska käsittelyalueella<br />
syntyvät valumavedet voidaan tarvittaessa<br />
johtaa väkevien likaisten vesien mukana puhdistamolle, ei<br />
pilaantuneiden maiden käsittelyn suhteen esiinny epävarmuustekijöistä.<br />
• Jätevesien johtaminen yhdyskuntajätevedenpuhdistamolle<br />
käsiteltäväksi on tehokas, selkeä ja erittäin varmatoiminen<br />
ratkaisu, johon ei sisälly epävarmuustekijöitä.<br />
• Vaihtoehtoisten sijoitusalueiden hulevedet johdetaan<br />
pieniin oja- tai purovesiin, joiden kaikkien veden laadusta<br />
tai ekologisesta tilasta ei ole ollut tietoja käytettävissä.<br />
Tietojen puuttuessa vaikutusten arviointi perustui karttatarkasteluun<br />
ja aiempaan kokemukseen kyseisen tyyppisten<br />
pienvesien olosuhteista ja eliöstöstä. Koska tarkasteltujen<br />
alueiden pintavedet ovat tyypiltään varsin paljon toistensa<br />
kaltaisia, alueiden väliseen vertailuun tässä suhteessa<br />
liittyvä epävarmuus ei ole niin suuri, että se olisi estänyt<br />
vaihtoehtojen välisen vertailun. Kuitenkin, ennen kuin rakennustyöt<br />
valittavalla sijoitusalueella aloitetaan, on syytä<br />
tehdä alapuolisten vesien ekologista tilaa koskeva perusselvitys.<br />
• Arvioitavien alueiden pohjavesiolosuhteet ja virtausreitit<br />
ovat ympäristövaikutusten arvioinnin kannalta riittävällä<br />
tarkkuudella tiedossa. Tämän suhteen ei esiinny epävarmuustekijöitä.<br />
• Meluvaikutuksiin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.<br />
Mittaustuloksia vastaavantyyppisiltä laitoksilta on paljon ja<br />
ne voidaan mallintaa luotettavasti uusille alueille.<br />
• Pölyvaikutusten osalta on mittaustuloksia vastaavan tyyppisiltä<br />
laitoksilta. Pölyn leviämisen arviointiin sisältyy vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Hajun esiintyminen riippuu sovellettavista biologisen toiminnan<br />
prosesseista sekä niiden teknisestä toteutustavasta,<br />
mutta etenkin mahdollisista häiriötilanteista. Hajun<br />
aistiminen ja haittakynnys on hyvin yksilöllistä eri ihmisillä<br />
ja tämän vuoksi arvioissa on epävarmuutta. Oleellista hajun<br />
esiintymisessäkin on etäisyyden kasvaessa tapahtuva<br />
hajupitoisuuden laimeneminen.<br />
• Liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin sisältyy hyvin vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Sosiaalisten vaikutusten osalta suoritettu kysely antoi luotettavan<br />
kuvan tärkeimmistä sosiaalisista vaikutuksista.<br />
Näihin sisältyy hyvin vähän epävarmuutta.<br />
• Maankäytön kehityksen osalta arvioinnin epävarmuus jää<br />
pieneksi, sillä mahdolliset rakentamispaikat samoin kuin<br />
palvelujen nykytila ja kehittyminen ovat hyvin tiedossa.<br />
Myös elinkeinovaikutusten arviointiin liittyy hyvin vähän<br />
epävarmuutta.<br />
• Maankäyttömuodon muutosten ja haitallisten vaikutusten<br />
kokeminen on hyvin subjektiivista. Ihmisten erilaiset asenteet<br />
ja arvostukset aiheuttavat mm. viihtyvyyden arviointiin<br />
epävarmuutta.<br />
• Karttatarkastelujen, maastoinventointien ja valokuvien<br />
avulla maisemalliset muutokset kyettiin ennustamaan varsin<br />
tarkasti. Epävarmuutta arviointiin tuovat ympäröivän<br />
maankäytön muutokset, kuten lähialueiden hakkuut ja<br />
suojapuuston hoito.<br />
Epävarmuudet eivät aiheuta muutoksia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden<br />
arviointiin ja vaihtoehtojen vertailussa esitettyihin<br />
tuloksiin.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
83
9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN<br />
JÄRJESTÄMINEN<br />
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn voivat osallistua<br />
kaikki ne kansalaiset, joiden oloihin ja etuihin kuten asumiseen,<br />
työntekoon, liikkumiseen ja vapaa-ajanviettoon toteutettava<br />
hanke saattaa vaikuttaa.<br />
Kansalaiset voivat lainsäädännön mukaan:<br />
• esittää kannanottonsa hankkeen vaikutusten selvitystarpeista<br />
silloin, kun hankkeen arviointiohjelman vireilläolosta<br />
ilmoitetaan ja<br />
• esittää kannanottonsa tehtyjen selvitysten riittävyydestä<br />
arviointiselostuksen nähtävillä olon yhteydessä.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen käyttöön ja hoitoon liittyy paljon<br />
erilaisia tavoitteita sekä monenlaisia uskomuksia ja mielipiteitä.<br />
Nämä muuttuvat sitä mukaa, kun uutta tietoa tuotetaan.<br />
Ihmisten tavoitteet ja mielipiteet ovat tärkeitä, ja arviointimenettelyssä<br />
tavoitteena on näiden mielipiteiden huomioonottaminen.<br />
Keskenään ristiriitaiset tavoitteet voidaan siten suunnittelussa<br />
nostaa esille niin että kaikki näkemykset voidaan<br />
päätöksenteossa ottaa huomioon. Tämän vuoksi arvioinnin<br />
yhteydessä on tarpeen laajentaa lain velvoittamaa kuulemismenettelyä.<br />
Tässä hankkeessa vuorovaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia<br />
sekä tiedottamista lisättiin perustamalla<br />
suunnittelu-, ohjaus- ja seurantaryhmät sekä järjestämällä<br />
yleisötilaisuuksia.<br />
Suunnitteluryhmä on hankkeesta vastaavan ja suunnittelijan<br />
muodostama arviointia ohjaava työryhmä.<br />
Ohjausryhmä on keskeisistä intressitahoista (yhteysviranomainen,<br />
kunnat, hankkeesta vastaava, arviointimenettelyn<br />
tekijä) koottu työryhmä, joka ohjaa arviointimenettelyn kulkua<br />
sen kaikissa vaiheissa. Se varmistaa, että keskeisiä intressitahoja<br />
kuullaan ja että niiden käytössä oleva aineisto tulee<br />
huomioonotetuksi. Tässä arviointimenettelyssä perustettiin<br />
ohjausryhmä, jossa oli edustajat seuraavilta tahoilta:<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Keski-Suomen liitto<br />
• Jyväskylän kaupunki<br />
• Jyväskylän maalaiskunta<br />
• Laukaan kunta<br />
• Petäjäveden kunta<br />
• Toivakan kunta<br />
• Vapo Oy<br />
• Niska & Nyyssönen Oy<br />
• Mustankorkea Oy<br />
Ohjausryhmän työskentelyyn osallistui myös ympäristövaikutusten<br />
arvioinnin laadinnasta vastannut konsultti<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
Seurantaryhmä koostui kaikista intressitahoista, joiden oloihin<br />
ja etuihin kuten asumiseen, työntekoon, liikkumiseen,<br />
vapaa-ajanviettoon tai muihin elinoloihin rakennettava laitos<br />
saattaa vaikuttaa. Varsinaista seurantaryhmää ei perustettu,<br />
vaan kunkin suunnittelukohteen lähialueen asukkaille annettiin<br />
mahdollisuus tutustua tehtyihin asiakirjoihin ja mahdollisuus<br />
osallistua arviointiohjelman ja –selostuksen sisällön tutustumiseen<br />
heille järjestetyissä erillisissä tilaisuuksissa.<br />
Ohjaus- ja seurantaryhmien lisäksi ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista järjestetään tiedotus- ja esittelytilaisuus arviointiohjelman<br />
ja arviointiselostuksen valmistumisen yhteydessä.<br />
Arviointiselostus esitellään Kintaudella, Lievestuoreella,<br />
Toivakassa ja Jyväskylässä. Esittelypaikat ja ajankohdat ovat<br />
seuraavat:<br />
• Kintaus: Koulu 22.8. klo 18.00<br />
• Toivakka: Kirjasto 31.8. klo 18.00<br />
• Maalaiskunta: Oravasaaren koulu 4.9. klo. 18.00<br />
• Lievestuore: Kansalaisopisto 29.8. klo 18.00<br />
• Jyväskylä: Keltinmäen koulu 5.9. klo 18.00<br />
• Arviointiselostukseen voi myös tutustua seuraavissa toimipaikoissa<br />
niiden aukioloaikoina:<br />
• Keltinmäen kirjasto<br />
• Kypärämäen kirjasto<br />
• Jyväskylän kaupungin pääkirjasto<br />
• Petäjäveden kirjasto<br />
• Kintauden koulu<br />
• Laukaan kirjasto<br />
• Lievestuoreen kansalaisopisto/kylätalo<br />
• Lievestuoreen kirjasto<br />
• Laukaan kunta Lievestuoreen sivutoimipiste<br />
• Toivakan kirjasto<br />
• Savion ala-asteen koulu<br />
• Jyväskylän aalaiskunta; Vaajakosken kirjasto<br />
• Keski-Suomen ympäristökeskus<br />
• Jyväskylän kaupunki, katu- ja puisto-osasto<br />
• Jyväskylän kaupunki, ympäristöosasto<br />
• Mustankorkea Oy<br />
• osakaskunnat; kuntien virastotalot<br />
• www.mustankorkea.fi<br />
• muu mahdollinen tarvittaessa<br />
Arviointidokumenteista on tiedotettu lehdistölle ja muille tiedotusvälineille.<br />
Lisäksi dokumentit julkaistaan Mustankorkea Oy:<br />
n nettisivuilla osoitteessa www.mustankorkea.fi.<br />
Selvitysten valmistuttua arvioinnin tulokset on koottu tähän<br />
arviointiselostukseen. Sen valmistuttua järjestetään avoimet<br />
tiedotustilaisuudet, kuten arviointiohjelman valmistumisen yhteydessä.<br />
Selostus tulee nähtäville samalla tavoin kuin arviointiohjelma.<br />
Myös arviointiselostuksesta on kaikilla kansalaisilla ja<br />
intressitahoilla mahdollisuus sanoa mielipiteensä. Selostus käy<br />
läpi laajan lausuntokierroksen. Tämän jälkeen Keski-Suomen<br />
ympäristökeskus antaa Mustankoreka Oy:lle selostuksesta lausuntonsa.<br />
Siinä se ilmoittaa, onko hankkeen ympäristövaikutukset<br />
riittävän laajasti ja luotettavasti selvitetty.<br />
Arviointiselostus, yhteysviranomaisen siitä antama lausunto ja<br />
muut lausunnot sekä mielipiteet liitetään hankkeen lupahakemusasiakirjoihin.<br />
84 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
10 TARVITTAVAT SUUNNITELMAT, LUVAT JA PÄÄTÖKSET<br />
Hankkeen toteuttaminen tulee edellyttämään seuraavia suunnitelmia,<br />
lupia, päätöksiä tai ilmoituksia (kuva 10-1):<br />
• Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristöluvat alueella harjoitettaville<br />
toiminnoille (Keski-Suomen ympäristökes kus,<br />
ympäristönsuojelulaki)<br />
• Yleis- tai asemakaavoitus tarvittaessa (kunnan kaavoitusviranomainen,<br />
maankäyttö- ja rakennuslaki)<br />
• Rakennuslupa, toimenpidelupa tai maisematyölupa<br />
(kunnan rakennusvalvontaviranomainen, maankäyttö- ja<br />
rakennuslaki) tai mahdollinen poikkeamislupa suunnittelutarvealueelle<br />
rakentamiseen (kunta eli yleensä ympäristölautakunta)<br />
• Mahdollisesti YSL 101 §:n mukainen täytäntöönpanomääräys<br />
ja MRL 144 §:n mukainen aloittamisoikeus<br />
• Mahdollinen sopimus esikäsiteltyjen jätevesien johtamisesta<br />
yleiseen viemäriin<br />
• Yleissuunnitelma ympäristölupahakemuksen liitteeksi<br />
• Rakentamissuunnitelmat.<br />
• Liittymän suunnittelu- ja rakentamisluvat (Tiehallinto)<br />
• Päätöksen hankkeen toteuttamisesta tekee<br />
Mustankorkea Oy.<br />
<br />
Kuva 10-1 Ympäristövaikutusten arviointimenettely ja hankkeen edellyttämät luvat.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
85
11 SEURANTAOHJELMA<br />
Seurannalla tarkoitetaan säännöllistä tietojen kokoamista ja<br />
raportointia jätehuoltoalueen vaikutuksista sekä luonnonolosuhteiden<br />
muutoksista hankkeen vaikutusalueella. Seurannan<br />
avulla saadaan tietoja myös toteutettujen ympäristönsuojelurakenteiden<br />
ja esim. suotovesien keräilyn sekä käsittelyn<br />
tehokkuudesta. Mikäli haittoja ilmenee, suojarakenteiden ja<br />
käsittelymenetelmien toimintaa voidaan tällöin tarvittaessa tehostaa.<br />
Ympäristöluvan myöntämiseen liittyy lupaehtoja, joiden täyttymistä<br />
valvotaan seurannan avulla. Perusperiaate on, etteivät<br />
luontoon kohdistuvat vaikutukset saa aiheuttaa vaaraa<br />
tai haittaa luonnon ekosysteemeille tai ihmisen terveydelle.<br />
Seurannan avulla pyritään tuottamaan sellaista tietoa, jonka<br />
pohjalta kyseisiä haittoja voidaan mahdollisimman luotettavasti<br />
arvioida.<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus päättää jätteenkäsittelykeskuksen<br />
tarkkailuohjelman sisällöstä.<br />
Keskeisiä tarkkailtavia kohteita ovat suoto- ja hulevesien vaikutukset<br />
alueen pinta- ja pohjavesiin, jätevedenpuhdistamolle<br />
johdettavien vesien määrä ja laatu sekä ilmapäästöjen vaikutukset.<br />
Pinta- ja pohjavesivaikutukset<br />
Valittavasta sijoitusvaihtoehdosta riippuen ohjelman laadinnassa<br />
pohjatietoina käytetään alueelta mahdollisesti jo aiempina<br />
vuosina kerätyn vedenlaatuaineiston tuloksia ja esim.<br />
Mustankorkean laitoksen tarkkailutuloksia.<br />
Tarkkailussa keskeistä on selvittää ympäristölle haitallisten<br />
aineiden kuormitusta ja siinä esiintyvää vaihtelua. Tämä edellyttää<br />
veden laatu- ja virtaamatietojen säännöllistä keräämistä.<br />
Näytteenoton aikana vallinneet olosuhteet kirjataan ylös (virtaamamittauksen<br />
menetelmä, vesiensuojelurakenteiden ja -laitteiden<br />
kunto ym.). Näytteenottopisteiden sijainti ja lukumäärä<br />
valitaan siten, että luonnon taustakuormitus saadaan erotettua<br />
laitoksen aiheuttamasta kuormituksesta. Vaikutusalueen<br />
laajuuden arvioiminen edellyttää vähintään kahta alapuolista<br />
havaintoasemaa.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelyn vaikutukset<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelystä aiheutuvia ympäristövaikutuksia<br />
alueen pinta- ja pohjavesissä seurataan muun säännöllisen<br />
näytteenoton yhteydessä. Ohjelmassa huomioidaan<br />
myös satunnaispäästöjen seurannan järjestäminen.<br />
Mikäli alueella otetaan käyttöön pilaantuneiden maiden polttolaitos,<br />
toiminnasta aiheutuvia ilmapäästöjä seurataan savukaasuista<br />
tehtävien jatkuvatoimisin mittauksien avulla.<br />
Mitattavia päästöjä ovat hiilimonoksidi, hiukkasten määrä,<br />
kloorivetyhappo, rikkidioksidi, orgaanisen hiilen kokonaismäärä<br />
ja typen oksidit. Myös prosessin toimintaa kuvaavia<br />
muuttujia (lämpötila, happipitoisuus, kaasuvirtaus, vesipitoisuus)<br />
monitoroidaan jatkuvatoimisesti.<br />
Käsittelyalueelta pölyn mukana mahdollisesti kulkeutuvien<br />
haitta-aineiden määrää ja laatua seurataan toiminnan aikaisin<br />
mittauksin. Mittaukset tulee tehdä riittävän pitkäkestoisina ja<br />
tiheävälisinä. Seurantatiheys riippuu siitä, aiheutuuko toiminnasta<br />
ympäristöön pölyhaittoja.<br />
Kompostoinnin vaikutukset<br />
Lähinnä biojätteen kompostoinnista aiheutuvia hajupäästöjä<br />
seurataan lähialueella asuvien, tehtävään opastettujen henkilöiden<br />
muodostaman hajupaneelin avulla. Taustatietoina<br />
tarvitaan säätietoja, kuten tuulen voimakkuutta ja suuntaa<br />
havaintohetkellä. Niinpä valittavalle sijoitusalueelle sijoitetaan<br />
Mustankorkean laitoksen tavoin sinne hankittu sääasema.<br />
Melu<br />
Pilaantuneiden maiden termisen käsittelylaitteiston ja jätteen<br />
murskauksen aiheuttamaa melutasoa sekä melun leviämistä<br />
seurataan pölypäästöjen tapaan etenkin toiminnan alkuvaiheessa.<br />
Jos melun ohjearvot eivät ylity, tarkkailua ei ole tarpeen<br />
tehdä säännöllisesti.<br />
Raportointi<br />
Tarkkailuvuoden tuloksista laaditaan vuosiyhteenveto, jossa<br />
esitetään jätteenkäsittelykeskuksen alueelta eri toiminnoista<br />
aiheutuneiden päästöjen määrä ja laatu.<br />
Raportissa esitetään kaikki tarpeelliset johtopäätöksiin vaikuttavat<br />
taustatiedot, kuten sääolosuhteet, jätteiden loppusijoitusalueen<br />
täyttöaste ja sijoitetun jätteen määrä ja laatu.<br />
Samoin esitetään tiedot kompostoinnista, pilaantuneiden maiden<br />
käsittelystä ja näiden maiden määristä laadun mukaan<br />
eriteltyinä, vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta sekä tehdyistä<br />
huolto/korjaustoimenpiteistä ja muista päästöjen määriin<br />
vaikuttaneista tekijöistä.<br />
Tulosten avulla pyritään selvittämään päästöjen vaikutukset<br />
ympäristön tilaan ja tämän perusteella arvioimaan vaikutusalueen<br />
laajuutta. Lisäksi voidaan esittää arvio mahdollisista<br />
ihmiseen kohdistuneista terveysvaikutuksista. Raportissa<br />
voidaan esittää perusteltu muutosehdotus tarkkailuohjelman<br />
sisältöön.<br />
86 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
12 LÄHTEET<br />
Arnold, M. 1995. Hajuohjearvojen perusteet. VTT tiedotteita<br />
1711/1995.<br />
EU:n neuvoston direktiivi kaatopaikoista (1999/31/EY).<br />
Hiltunen V., Kartastenpää R., Pohjola V. ja Valkonen E. 1993. Liikenteen<br />
aiheuttamien epäpuhtauksien leviäminen ympäristöön. Ilmatieteen<br />
laitos - Ilmanlaatuosasto.<br />
Hokkanen, J. 1997. Aiding Environmental Decision Making by Multi-<br />
Criteria Analysis. Jyväskylän yliopiston julkaisuja. Raportti 72/97.<br />
Matematiikan laitos.<br />
Ilvessalo, P. 1989. Yksittäisestä piipusta ilmaan pääsevien epäpuhtauksien<br />
suurimpien tuntipitoisuuksien arviointimenetelmä.<br />
Ilmatieteenlaitos, Ilmanlaatuosasto. Raportti n:o 1989:1.<br />
IP-Tekniikka Oy. 2002. Mustankorkea Oy. Pilaantuneiden maiden käsittelykentän<br />
rakentaminen<br />
Juvaste R. 2002. Harmaalokit seuranamme. kaatopaikoilla, ympäristöhallinnossa,<br />
riistanhoidossa, kalataloudessa, terveydessä, opinnoissa,<br />
vesillä ja veistimissä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu.<br />
Jyväskylän kaupunki, Keskusvirasto, Yleiskaavatoimisto. 1991.<br />
Lounaissektorin lähtötietoselvitys (Huhtalampi – Mustankorkea<br />
– Valkeamäki).<br />
Jyväskylän kaupunki. 1997. Mustankorkean jäteaseman ympäristölupahakemus.<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 11102.<br />
Jyväskylän kaupunki. 2004. Valkeamäen luontoselvitys.<br />
Jyväskylän kaupunki. 2005. Valkeamäen osayleiskaavan maisemaselvitys<br />
ja viheraluesuunnitelma.<br />
Jyväskylän kaupunki, aluetekniikan yksikkö. 2004. Maa-ainesten ottosuunnitelma.<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 18156.<br />
Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus. 2003. Ilman hiukkaspitoisuuden<br />
mittaukset Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristössä. 25.8 – 27.10 2003. Tutkimusraportti 169/2003<br />
Jätelaki (1072/1993) ja –asetus (1390/1993).<br />
Kalliola, R. 1973. Suomen kasvimaantiede. WSOY Porvoo.<br />
Kauppinen, T. & Tähtinen, V. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi<br />
–käsikirja. www.stakes.fi/sva.<br />
Keski-Suomen liitto. Keski-Suomen maakuntakaava. Jyväskylän<br />
seudun jätteiden käsittelykeskuksen sijoituspaikan kartoittaminen.<br />
Jyväskylä. Keski-Suomen liiton julkaisuja B 139.<br />
Keskisuomen liitto. Tietokannat suojelualueista ja –ohjelmista, pohjavesialueista,<br />
kiinteistöistä, arvokkaista kohteista ja kunnallisteknisestä<br />
verkosta.<br />
Keski-Suomen seutukaavaliitto. 1987. Jyväskylän kaupunkiseudun<br />
jätehuoltoselvitys, jatkotarkastelut. Julkaisu nro 86 sarja B helmikuu<br />
1987.<br />
Keski-Suomen seutukaavaliitto. 1998. Jyväskylän kaupunkiseudun<br />
jätehuoltoselvitys. Julkaisu nro 78 sarja B toukokuu 1986.<br />
Kotimäki, I. 200. Mustankorkean (Jyväskylän) kaatopaikan vaikutukset<br />
vesitöihin (pintavesiin). Jyväskylän yliopisto, Kemian laitos, Soveltavan<br />
kemian osasto.<br />
Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994), laki ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelystä annetun lain muuttamisesta<br />
(267/1999) ja asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä<br />
(268/1999).<br />
LIISA 2001. Tieliikenteen pakokaasupäästöt ja polttonesteenkulutus<br />
t/a<br />
Leppäveden kalastusalue. Kanavareitin kalataloudellinen käyttö- ja<br />
hoitosuunnitelma.<br />
Lohila, A., Hyvönen, S. & Liesivuori. J. 2000. Jätehuoltoketjun terveysja<br />
ympäristövaarat: nykytila ja kehitystarpeet.<br />
Luonnonsuojelulaki (1096/1996) ja –asetus (160/1997)<br />
Marttila, O. 2005: Suomen päiväperhoset elinympäristössään. Karisto,<br />
Hämeenlinna. 272 s.<br />
Meriluoto, M. ja Soininen, T. 1998. Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt.<br />
Metsälaki (1093/1996) ja –asetus (1200/1996).<br />
Mustankorkea Oy. 1999. Mustankorkean kaatopaikan perustilaselvitys<br />
1999.<br />
Mustankorkea Oy. 2001. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy, työnro 13879.<br />
Mustankorkea Oy. 2003. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten arviointi. Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy,<br />
työnro 15079.<br />
Mustankorkea Oy. 2003. Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleissuunnitelma ja ympäristölupahakemus. Insinööritoimisto Paavo<br />
Ristola Oy, työnro 15080.<br />
Mustankorkea Oy. 2005. Mustankorkean kaatopaikan käyttö, hoito ja<br />
vesitarkkailu vuodelta 2004.<br />
Natura 2000 –luonnonsuojeluverkosto. Ympäristöhallinnon www-sivut.<br />
Niska & Nyyssönen Oy. 2003. Melumittaukset Mustankorkean kaatopaikalla.<br />
Jyväskylä 18.-19.8. ja 3.10.2003. Electrowatt-Ekono.<br />
Niskanen, I. & Pirkola, T. 2003. Ilman hiukkaspitoisuuden mittaukset<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen ympäristössä<br />
25.8.-27.102003. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Tutkimusraportti 169/2003.Tiehallinto, Keski-Suomen tiepiiri, liikennemäärä-<br />
ja onnettomuustiedot.<br />
Somerma, P. 1997: Suomen uhanalaiset perhoset. Ympäristöopas 22.<br />
Suomen ympäristökeskus & Suomen perhostutkijain seura. 336 s.<br />
Syrjänen J. 2003. Äänekoski – Vaajakoski -vesireitin yhteistarkkailu<br />
vuonna 2002. Kalataloustarkkailu. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Raportteja 174/2003.<br />
Tulonen, J. (suullinen tiedonanto). 2006. Ala-Kintausjärven rapukanta.<br />
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.<br />
Vakkilainen, P., Kotola, J., Nurminen, J. (toim.) 2005. Rakennetun ympäristön<br />
valumavedet ja niiden hallinta. Suomen ympäristö nro 776.<br />
Ympäristöministeriö.<br />
Valkeajärvi, P., Neijonen, O. ja Pirkkalainen, E. Petäjäveden koekalastukset<br />
1996.<br />
Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997, muutos<br />
1049/1999)<br />
Veijola, H. 2004. Mörkökorven käytöstä poistetun kaatopaikan ja<br />
lietteen kompostointikentän velvoitetarkkailuraportti vuodelta 2004.<br />
Mustankorkea Oy. Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus.<br />
Tutkimusraportti 212 / 2004.<br />
Wessberg, N., Seppälä, J., Molarius, R., Koskela, S., Pennanen, J.,<br />
Silvo, K. & Kekoni, P. 2006. Häiriöpäästöjen ympäristöriskianalyysi.<br />
Suomen ympäristökeskus 2/2006.<br />
Yli-Kauppila, H & Niemi, A, 2003. Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman<br />
tarkistus. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja<br />
nro 56.<br />
Ympäristöhallinnon internetsivut. Hertta -tietokanta.<br />
Ympäristöministeriö. 1992. Arvokkaat maisema-alueet, Maisemaaluetyöryhmän<br />
mietintö II, Mietintö 66/1992.<br />
Ympäristöministeriö, Museovirasto. 1993. Rakennettu kulttuuriympäristö,<br />
valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt.<br />
Museoviraston rakennushistorian osaston julkaisuja 16.<br />
Ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja –asetus (169/2000)<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
87
Päiväys<br />
Dnro<br />
30.1.2006 KSU-2005-R-8/53<br />
Mustankorkea Oy<br />
Viite<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskus<br />
Asia<br />
Lausunto ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta<br />
HANKETIEDOT JA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIMENETTELY<br />
Mustankorkea Oy on hankkeesta vastaavana käynnistänyt ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksesta toimittamalla<br />
ympäristökeskukselle ympäristövaikutusten arviointiohjelman. Keski-<br />
Suomen ympäristökeskus toimii yhteysviranomaisena hankkeen ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyssä (laki 468/94 ja 267/99). Ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyn vireille tulon peruste oli YVA- asetuksen (268/1999)<br />
6§ hankeluettelon kohta 11) jätehuolto.<br />
Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan suunnitelma<br />
hankkeen toteuttamisvaihtoehdoista, ympäristövaikutusten arvioinnista ja arvioinnin<br />
järjestämisestä. Ympäristövaikutusten arviointiohjelman on laatinut<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy.<br />
HANKKEEN KUVAUS<br />
Jyvässeudun kunnat ovat siirtäneet jätelain mukaiset jätteiden käsittelyyn<br />
liittyvät tehtävät Mustankorkea Oy:lle vuodesta 1998. Mustankorkea Oy on<br />
näin se organisaatio, joka kehittää Jyvässeudulla sijaitsevan jätteiden käsittelykeskuksen<br />
toimintoja siten, että se voi vastata jätelain ja -asetuksen nojalla<br />
annettujen määräysten mukaisiin vaatimuksiin. Yhtiön tehtävä on huolehtia<br />
osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta,<br />
jalostamisesta, jalostuksessa syntyvien tuotteiden markkinoinnista,<br />
kaatopaikkojen ylläpidosta, hoidosta ja osaltaan edistää jätteiden hyötykäyttöä<br />
ja kierrätystä osakaskuntien alueella. Yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä<br />
myös muiden kuin osakaskuntien alueelta. Jyväskylän seudun jätteiden käsittelyn<br />
keskittäminen yhteen käsittelykeskukseen on useissa selvityksissä osoittautunut<br />
niin taloudellisesti kuin ympäristönsuojelullisesti parhaaksi vaihtoehdoksi<br />
Jyvässeudun kuntien ja niiden jätteiden tuottajien kannalta. Keskittämällä<br />
jätteiden käsittely voidaan kustannukset käsiteltävää yksikköä kohti pitää<br />
kohtuullisella tasolla. Samalla muodostuvat ympäristöhaitat voidaan hallita<br />
paremmin, ja näin voidaan toteuttaa asianmukainen jätteiden käsittely ennen<br />
niiden toimittamista hyötykäyttöön ja jätteen loppusijoitus. Keskittäminen on<br />
myös maakunnan jätesuunnitelman tavoite.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
2/24<br />
Jyväskylän seudun jätteenkäsittely on seutukaavassa varauduttu keskittämään<br />
nykyiselle, vuonna 1963 perustetulle Mustankorkealle. Mustankorkean käsittelyaluetta<br />
ympäröivien maankäyttötarpeiden kehittämiseen ja käyttöönottoon<br />
on kuitenkin suuria paineita. Uusia aluevarauksia on syytä valmistella pidemmän<br />
aikavälin tarpeisiin hyvissä ajoin sillä alueiden käyttöönotto on pitkällinen<br />
prosessi. Jollain aikajänteellä Mustankorkean alueella tapahtuva jätteiden<br />
käsittelyyn liittyvät toiminnot on siirrettävä toisaalle. Vuonna 2007 kaikilta<br />
jätteen loppusijoitusalueilta edellytetään tiivistä pohjarakennetta, mitä vaatimusta<br />
nykyinen läjitysalue Mustankorkealla ei täytä. Tällöin otetaan käyttöön<br />
uusi loppusijoitusalue toisaalla tai Mustankorkean louhosalueelle sijoittuva<br />
laajennusalue. Tämän jälkeen Mustankorkealla ei enää ole loppusijoitukseen<br />
soveltuvaa täyttötilavuutta. Kompostointiin tehdyt rakennusinvestoinnit käytetään<br />
Mustankorkealla loppuun. Kaikki tämä edellyttää valmistelevia toimenpiteitä,<br />
jotka mahdollistavat toiminnan siirtämisen uudelle alueelle, kun siihen<br />
on tarvetta.<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnin tavoitteena on tuoda tietoa hankkeen ympäristövaikutuksista<br />
suunnitteluun ja päätöksentekoon. Arvioinnin tarkoituksena<br />
on myös lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. Tämän<br />
arviointiohjelman tavoitteena on aloittaa ympäristövaikutusten arviointi<br />
(YVA) –prosessi, jossa arvioidaan vaihtoehtoisia jätteenkäsittelykeskuksen sijoituspaikkoja.<br />
Arviointiprosessi tuottaa päätösaineistoa, jolla vaihtoehtoisia<br />
alueita voidaan arvioida ja lisäksi aineistoa jota tarvitaan ympäristöluvan hakemiseen.<br />
Laitoksen vaihtoehtoiset sijoituspaikat ovat Laukaan Mörkökorpi,<br />
Petäjäveden Vahtivuori ja Jyväskylän maalaiskunnan Seivässuo. Lisäksi tarkastellaan<br />
vaihtoehtoa toimintojen jatkamiseksi Mustankorkealla laajennusalueineen<br />
uuden ympäristöluvan (10.6.2005) mukaisesti.<br />
ARVIONTIOHJELMASTA TIEDOTTAMINEN JA KUULEMINEN<br />
Arviointiohjelma oli nähtävänä mielipiteiden ja lausuntojen esittämistä varten<br />
1.11. – 30.12.2005 seuraavissa paikoissa:<br />
Vapo Oy, Yrjönkatu 42<br />
Jyväskylän kaupungintalo, Vapaudenkatu 32<br />
Jyväskylän maalaiskunnan kunnavirasto, Puistokatu 35<br />
Laukaan kunnanvirasto, Laukaantie 14<br />
Petäjäveden kunnanvirasto, Urheilutie 2<br />
Toivakan kunnanvirasto, Toivakantie 49<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus, Ailakinkatu 17<br />
Keltinmäen kirjasto, Keltinmäentie 15<br />
Lievestuoreen kirjasto, Liepeentie 47<br />
Petäjäveden kirjasto, Miilutie 4<br />
Toivakan kirjasto, Keskustie 4<br />
Vaajakosken kirjasto, Urheilutie 36 B<br />
Arviointiohjelma oli nähtävänä myös internetosoitteessa<br />
www.mustankorkea.fi. Ohjelmaa koskeva kuulutus julkaistiin sanomalehti<br />
Keskisuomalaisessa. Hanketta ja sen ympäristövaikutusten arviointia esiteltiin<br />
yleisölle 8.11. klo 17.30 Toivakan kirjastolla, 10.11. klo 17.30 Lievestuoreen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
3/24<br />
kansalaisopistolla, 15.11. klo 17.30 Keltinmäen koululla ja 24.11. klo<br />
17.30 Kintauden koululla. Kuulemisessa ympäristökeskukselle jätettiin 23<br />
lausuntoa ja mielipidettä. Kintauden kylätoimikunnan kannanottoon liittyen<br />
ympäristökeskukselle jätettiin jäljennökset hanketta vastustavista nimilistoista,<br />
joita on 9 kappaletta. Lisäksi konsultti teki yleisötilaisuuksien yhteydessä jakamallaan<br />
lomakkeella kyselyn hankkeen vaikutuksista.<br />
YHTEENVETO ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MIELIPITEISTÄ<br />
Jyväskylän kaupunki<br />
Jyväskylän maalaiskunta<br />
Jyväskylän Seudun puhdistamo Oy<br />
Kaupunginhallitus katsoo, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu<br />
asiantuntevasti. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen<br />
ohjelmassa suunnitellulla tavalla antaa hankkeesta vastaavalle sen tarvitsemaa<br />
tietoa ja mahdollistaa sijoitusvaihtoehtojen ympäristössä asuvien osallistumisen<br />
oman elinympäristönsä säilyttämiseen mahdollisimman viihtyisänä.<br />
Kaupunginhallitus esittää, että Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelma voidaan hyväksyä esitetyssä muodossaan.<br />
(Aikaisemmat käsittelyt rakennus- ja ympäristölautakunnassa sekä kaupunkisuunnittelulautakunnassa)<br />
Suunnitteluvaihtoehtojen välillä tulee suorittaa taloudellinen tarkastelu liikenteen<br />
vaikutuksista huomioon ottaen eri jätelajikkeiden syntypaikat (esim. Nenäinniemi<br />
ja Rauhalahti) ja asutuksen sijoittuminen. YVA- selostuksessa tulee<br />
ilmetä vesihuollon ja tiestön kustannukset eri vaihtoehdoissa. Mahdollisen<br />
jätevedenpuhdistamon rakentaminen tulee arvioida myös eri vaihtoehdoissa.<br />
Hajun ja melun ympäristövaikutukset eri vaihtoehdoissa tulee esittää selkeinä<br />
karttoina, joissa on esitetty, mihin asti ympäristövaikutukset ulottuvat. Liikenteen<br />
aiheuttamat ympäristöhaitat tulee arvioida sekä uusien rakennettavien<br />
tieyhteyksien että olemassa olevien teiden osalta.<br />
Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulisi myös arvioida toiminnan<br />
tulevaa mahdollista laajentamistarvetta. Arviointiohjelma on asiantuntevasti<br />
laadittu ja antaa tarvittavan tietopohjan eri vaihtoehtojen vertailulle.<br />
Jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien laatua ja vaikutuksia<br />
jätevedenpuhdistamon toimintaan on tutkittava. Kaatopaikalta puhdistamolle<br />
johdettavat jätevedet poikkeavat laadultaan muusta kunnallisesta jätevedestä<br />
ja siksi niiden vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan on arvioitava. Lisäksi<br />
on arvioitava johdettavien jätevesien määrän kehittymistä tulevaisuudessa.<br />
Myös kaatopaikkavesien johtamistavan (vesien jatkuva johtaminen<br />
viemäriin tai jaksottainen pumppaus) vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan<br />
on arvioitava. Jätteenkäsittelyalueella mahdollisesti tehtävää jätevesien<br />
omaa puhdistamista on arvioitava.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys ry.<br />
4/24<br />
Vaihtoehtojen arviointi vaikuttaa menetelmiltään melko perustellulta. On<br />
huomattava, että tärkeimpien ympäristövaikutusten luettelossa ei ole mainittu<br />
alkuperäisluonnon tuhoutumista, joka saattaa tietyillä kohteilla nousta selvästi<br />
merkittävämmäksi vaikutukseksi kuin esim. maiseman turmeltuminen. Asiaan<br />
onkin kiinnitetty huomiota kappaleessa mainitulla suojavyöhykemäärittelyllä,<br />
jolla on tarkoitus minimoida mm. luontokohteisiin kuten luonnonsuojelualueisiin<br />
liittyvät haitalliset ympäristövaikutukset.<br />
Tämä huomioon ottaen on yllättävää, että analyysin jälkeen toteuttamiskelpoisten<br />
kohteiden joukkoon on jäänyt Seivässuo. Natura 2000- kohde Iilinjärven<br />
alue sijoittuu lähimmillään vain 100 metrin päähän jätteenkäsittelyaluevarauksesta.<br />
Vaikutuksia alkuperäisluontoon on väheksytty tai analyysissä<br />
on tehty virheitä, koska jätteenkäsittelyalueen sijoittaminen näin lähelle<br />
luonnonsuojelualuetta on mahdotonta ilman merkittäviä haittavaikutuksia.<br />
Ympäristön nykytilan kuvauksessa (kpl 6.3.) mainitaan länsipuolisten luonnonsuojelualueiden<br />
sijaitsevan noin 2 kilometrin päässä.<br />
Luontovaikutusten arviointi ( kpl 7.2.5) vaikuttaa luontotyyppien ja kasvillisuuden<br />
arviointimenetelmien osalta tyydyttävältä. Kuitenkin useiden muiden<br />
arviointien tapaan on jätetty huomioimatta se, että loppukesä on erittäin epäsopiva<br />
ajankohta pesimälinnuston takseerauksiin ja näin ollen myös hankkeen<br />
linnustovaikutusten arviointi on ohjelmassa mainitut inventoinnit suorittamalla<br />
mahdotonta. Luontovaikutusten arviointia laadittaessa tulee varmistaa seuraavien<br />
linnustotiedon hankintaan liittyvien reunaehtojen täyttyminen: Luontoselvitys<br />
sisältää suunnitellut linnustolaskennat niiden kannalta optimaaliseen<br />
aikaan huhti-kesäkuussa ja että linnuston parimääriä on arvioitu vähintään<br />
kolmen aluevarauksille ja niistä muutaman sadan metrin säteelle ulottuvan<br />
maalinnustokartoituslaskennan avulla.<br />
Keski-Suomen liitto<br />
On tärkeää, että vaikutusarvioinnin pohjana on kultakin alueelta käytettävissä<br />
riittävän yksilöidyt maaperätiedot. Liitolla ei ole muuten erityistä huomautettavaa<br />
arvioitaviksi esitettyihin ympäristövaikutuksiin. Arviointimenetelmät<br />
on ohjelmassa kuvattu melko yleisellä tasolla, mikä vaikeuttaa tässä vaiheessa<br />
arvioinnin riittävyyden tulkintaa. Liitto katsoo, että menetelmät tulisi kuvata<br />
yksityiskohtaisemmin. Samoin vaikutusten rajausehdotusta on käsitelty<br />
hyvin suppeasti ja yleispiirteisesti. Eri toimintojen suorien ja välillisten vaikutusten<br />
rajauksia on syytä tarkastella varsin laajasti ottaen huomioon kaikki<br />
alueelle suunnitellut osatoiminnot ja niiden erilaiset vaikutusalueet. Mm. liikenteen<br />
vaikutusten osalta voidaan todeta, että kun vaihtoehtoiset käsittelyalueet<br />
sijoittuvat eri puolille kaupunkiseutua ja kuljetukset tapahtuvat eri<br />
suunnista ja eri jätejakeidenkin osalta erilaisia reittejä käyttäen vaikutukset<br />
tulevat olemaan varsin laaja-alaisia. Liikenteen ympäristövaikutuksia tulee<br />
tämän vuoksi tarkastella kuljetusten aiheuttamien paastojen (7.2.3) ja ihmisten<br />
elinoloihin kohdistuvien vaikutusten (7.2.8) osalta verkollisesti laajempana<br />
kokonaisuutena. Liikenteen vaikutustarkastelujen rajaamista vain sijoitusalueiden<br />
välittömään läheisyyteen ei voi pitää riittävänä.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen yhteydessä on tärkeää kiinnittää huomiota paikallisten<br />
asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuviin vaikutuksiin. Lä-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
5/24<br />
hialueen asukkaat suhtautuvat jätteenkäsittelykeskuksiin oletettujen<br />
vaikutusten takia yleensä varauksellisesti. Tämän takia ohjelmassa on varauduttava<br />
siihen, että arvioinnilla kyetään antamaan luotettava, realistinen ja<br />
helposti ymmärrettävissä oleva vastaus siihen, millaisia jätteenkäsittelykeskuksen<br />
osatoiminnoista aiheutuvat vaikutukset ja kokonaisvaikutukset tulevat<br />
olemaan, mistä ne aiheutuvat ja minne ne ulottuvat. Asian ymmärrettävyyden<br />
kannalta tulee olemaan tärkeää kokonaisvaikutuksen hahmottaminen, vaikutusten<br />
leviämisen tunnistaminen ja vaikutusten esittämistapojen valinta.<br />
Arviointimenettelyn onnistumisen kannalta on edelleen tärkeää riittävän osallistumisen<br />
järjestäminen, jotta ihmisten mielipiteet ja kokemukset tulevat<br />
esille. Onnistuneella vuorovaikutuksella voidaan samalla korjata jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintaan liittyviä vääriä ennakkoluuloja. Arviointiohjelmaa<br />
koskeva osallistumismenettely on järjestetty asetuksen mukaisesti ja vuorovaikutusta<br />
on pidettävä riittävänä.<br />
Liitto katsoo, että arviointiohjelma on laaja-alainen ja selkeä, mikä luo edellytykset<br />
sille, että hankkeen ympäristövaikutuksista muodostuu arviointimenettelyn<br />
kuluessa hyvä kokonaiskäsitys. Tavoiteltavana lopputuloksena on<br />
löytää jätteenkäsittelykeskukselle sijoituspaikka, jossa ympäristöhaitat ovat<br />
mahdollisimman vähäiset ja jätteenkäsittely on yhdyskuntarakenteen ja infrastruktuurin<br />
kannalta kestävää.<br />
Keski-Suomen museo<br />
Jyväskylän seudun ympäristössä sijaitsevien valtakunnallisesti ja maakunnallisesti<br />
arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja –maisemien sijainti tulee selvittää<br />
erityisen hyvin, jotta niiden kulttuuri- ja luonnonarvoja ei heikennetä<br />
hankkeella. Toimintojen yhtäaikainen jatkuminen Mustankorkealla ja uudessa<br />
paikassa antaa mahdollisuuksia kehittää eri jätteenkäsittelytapoja ja lisätä<br />
kansalaisten ympäristöosaamista. Uusi sijoituspaikka merkitsee kaupunkimaisen<br />
ja teollisen yhdyskuntarakenteen leviämistä maaseutumaiselle alueelle,<br />
minkä vuoksi liikenteelliset valmiudet ja maaperä tulevat erityisesti selvitettäviksi.<br />
Maisemamerkitykset tulee silloin arvioida aluekehittämisnäkökulmasta<br />
ottaen huomioon maakuntakaavaan merkityt säilyttämisen arvoiset<br />
kulttuuri- ja maisema-alueet sekä muinaismuistot.<br />
Luonto- ja virkistysalueet saattavat muodostaa esteitä jätteenkäsittelyalueen<br />
muodostamiselle. Tiivis ja tehokas kaupunkirakenne Jyväskylän lähiöissä<br />
asettaa omat vaatimuksensa laajemmalle teolliselle jätteenhoidolle. Paitsi laitoksen<br />
toiminnasta haitallisia vaikutuksia hankkeesta voi tulla ennestään<br />
vilkkaasti liikennöidyille teille siitä, että laitoksen toiminta kasvaa yli maakunnallisten<br />
tarpeiden ehkä jopa globaaleja tarpeita huomioon ottaen.<br />
Vaikutuksia tulee tutkia arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen hyvän<br />
hoidon turvaamislähtökohdista sekä olemassa olevan toiminnan kehittämisestä<br />
palvelemaan nykyistä laajempaa ja ympäristöosaavampaa asiakaskuntaa.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen sijainti asutusrakenteessa tulee ottaa huomioon<br />
eikä perustaa laitosta tai jatkaa sen toimintaa paikassa, missä ajan mittaan<br />
aiheutuu ongelmia.<br />
Käsittelykeskuksen toimintaan tulee varmasti vaikuttamaan myös lisääntyvä<br />
maa-aineksen sitominen, joka on nyt ollut osa Mustankorkean toimintaa mutta<br />
voi jatkossa kasvaa. Maa-aineksen suurten määrien kuljettelua paikasta toi-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
6/24<br />
seen ei voi pitää kestävän kehityksen mukaisena pitkällä aikavälillä.<br />
Haitallisia vaikutuksia voi vähentää jätteen käsittelyn teknologisten menetelmien<br />
korkealuokkaisuus ja loppusijoittamista vaativan jätteen määrän vähentäminen,<br />
jos keksitään uusia tapoja vähentää jätteen syntymistä. Myös maakunnan<br />
ja eri seutukuntien välinen tai ylimaakunnallinen työnjako voi muuttua<br />
ja vaikuttaa käsiteltäviin jätemääriin.<br />
Keski-Suomen tiepiiri<br />
Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus<br />
Tiehallinnon Keski-Suomen tiepiiri esittää, että hankkeen suunnittelussa ja<br />
ympäristövaikutusten arvioinnissa selvitettäisiin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
yleisille teille aiheuttaman lisääntyvän liikenteen vaikutukset, sen vaatimat<br />
toimenpiteet sekä toimenpiteiden kustannukset ja kustannusvastuut. Vaikutuksia<br />
tulisi tarkastella erityisesti liikenneturvallisuuden, melun, tärinän ja<br />
pakokaasupäästöjen osalta.<br />
Selvityksen yhteydessä tulisi arvioida vaikutukset myös tierakenteiden kestoikään<br />
ja vaikutukset teiden hoidon määrään. Liikenneturvallisuutta arvioitaessa<br />
tulee arvioida vaikutukset myös kevyen liikenteen osalta. Tien parantamisen<br />
tarpeet eri vaihtoehdoissa tulee selvittää. Yleiselle tielle liittymistä varten<br />
on haettava lupa Keski-Suomen tiepiiriltä; jos kysymyksessä on olemassa<br />
oleva yksityistieliittymä, lupaa on haettava liittymän käyttötarkoituksen muutosta<br />
varten.<br />
Jätteenkäsittelystä on muodostunut merkittävä ympäristöteknologian ja raakaainehuollon<br />
osa. Ala tarjoaa runsaasti toimintamahdollisuuksia myös yrityselämälle.<br />
Jyvässeudun jätteenkäsittelyn järjestäminen on siten merkittävä sijoitus<br />
tulevaisuuteen. Jätteenkäsittelykeskuksen sijainnin ohella tärkeäksi<br />
muodostuu laitoksen toiminnan organisointi; miten se pystyy palvelemaan<br />
yrityselämää, tuottamaan raaka-aineita ja energiaa sekä toimimaan ympäristöä<br />
rasittamatta.<br />
Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus pitää tärkeänä, että Jyvässeudun<br />
jätteenkäsittelykeskukselle löydetään pysyvä sijaintipaikka. Nykyistä Mustankorkean<br />
aluetta ei voi pitää realistisena tulevaisuuden vaihtoehtona, vaikka<br />
se onkin nollavaihtoehtona mukana yva- arvioinnissa. Jätemäärien on ilman<br />
maa-aineksia laskettu kasvavan noin kaksinkertaiseksi vuoteen 2015 mennessä.<br />
Pitkällä tähtäimellä kasvu on vielä suurempaa.<br />
Arviointiohjelman mukaan myös loppusijoitettavan jätteen määrä kasvaa.<br />
Siihen kuuluu merkittävä määrä eloperäistä jätettä, jota voitaisiin käyttää mädätysprosessin<br />
raaka-aineena. Tuloksena saatava biokaasu on tulevaisuudessa<br />
yleistyvä kotimainen uusiutuva polttoaine. Työvoima- ja elinkeinokeskus pitää<br />
tärkeänä biokaasulaitoksen rakentamismahdollisuuksien selvittämistä<br />
osana uutta jätteenkäsittelylaitoshanketta.<br />
Arviointiohjelmassa on perusteellisesti selvitetty hankkeen etenemistä ja sisältöä<br />
sekä sijaintivaihtoehtoja. Ympäristövaikutusten arviointi näyttäisi perustuvan<br />
lähinnä Mustankorkealta ja muilta vastaavilta alueilta saatavaan tietoon.<br />
Uusia selvityksiä ei luontoselvitysten ja melulaskelmien lisäksi ole<br />
mainittavasti tarkoitus tehdä. Haittaeläinten osalta mainitaan käytettävän<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
olemassa olevaa tietoa kaatopaikoilta, vaikka suunniteltu laitos lienee<br />
tässä suhteessa täysin eritasoinen.<br />
7/24<br />
Työvoima- ja elinkeinokeskus toteaa, että Vahtivuoren sijoituspaikkavaihtoehdossa<br />
pintavesien laskukohteena oleva Ala-Kintausjärvi on maakunnan<br />
tärkeimpiä jokiravun esiintymisalueita, mikä tulee ottaa arvioinnissa huomioon.<br />
Jätteenkäsittelykeskus aiheuttaa lähiseudun asukkaissa monenlaisia tuntemuksia.<br />
Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia ihmisten terveyteen, elinoloihin ja<br />
viihtyvyyteen kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Arviointiohjelman mukaan<br />
elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvia vaikutuksia selvitetään yleisötilaisuuksien,<br />
lehtikirjoittelun ja muiden kannanottojen perusteella. Hankkeen<br />
ohjausryhmässä ei ole asukasyhdistysten edustajia. Arviointiohjelmassa perustettavaksi<br />
mainittua seurantaryhmää ei ole perustettu, vaan "lähialueen<br />
asukkaille annetaan mahdollisuus tutustua tehtyihin asiakirjoihin ja mahdollisuus<br />
osallistua arviointiohjelman ja –selostuksen alustavan sisällön tutustumiseen".<br />
Työvoima- ja elinkeinokeskuksen näkemyksen mukaan sosiaalisten vaikutusten<br />
arviointi tulisi tällaisessa hankkeessa toteuttaa tavanomaista huolellisemmin<br />
ja asukkaiden osallisuutta korostaen. Arviointiohjelmassa esitetty menettely<br />
ei täytä näitä vaatimuksia.<br />
Kintauden kalakerho ry<br />
KINTAUDELLE El TULE RAKENTAA<br />
JÄTTEENKÄSITTELYKESKUSTA<br />
Olemme tutustuneet eri lähteistä saamaamme informaatioon koskien Kintauden<br />
Vahtivuoreen suunnitteilla olevaa jätteidenkäsittelykeskusta ja olemme<br />
tyrmistyneitä kunnan virkamiesten ja luottamushenkilöiden toimintamalleihin<br />
asiassa.<br />
Kintaus on vahvasti kehittyvä kylä ja sen helmi, kirkasvetinen Ala-<br />
Kintausjärvi, on aarre, jota ei voi uhrata poliittisten ambitioiden alttarille.<br />
Mikäli maakunnan jätteenkäsittelykeskus sijoittuisi suunniteltuun paikkaan<br />
Vahtivuoren maastoon, vesistömme vaarantuisivat vakavasti.<br />
1. Suunnitellulta jätteenkäsittelykeskuksen alueelta johtaa mm. suora laskuoja<br />
Ala-Kintausjärveen. Hankkeen konsultti Joonas Hokkanen insinööritoimisto<br />
Paavo Ristola Oy:stä kertoi 19.5. pidetyssä informaatioillassa aseman jätevedenkäsittelystä<br />
ja tuli ilmi, että jätevedet ohjattaisiin putkistoja myöten Nenäinniemen<br />
jätevedenpuhdistamolle. Illan aikana selvisi myös, että laitokselle<br />
on tarkoitus rakentaa suotovedelle keräilyaltaat. Miksi näitä altaita tarvittaisiin,<br />
mikäli vedet menisivät suoraan putkistoon ja edelleen Jyväskylään Onko<br />
tarkoitus kerätä vedet altaisiin ja ohjata ne esimerkiksi yöaikaan jo rakennettua<br />
viemäriverkostoa pitkin silloin, kun muu verkoston käyttö sallii niin<br />
suurten jätevesimäärien laskemisen viemäriverkostoon Jos laitokselle todella<br />
rakennetaan avoimet jätevesialtaat, niiden toimintavarmuus ja kapasiteetin<br />
riittävyys esimerkiksi pitkällisen sadejakson aikana on epävarmaa. Joonas<br />
Hokkanenkin totesi, ettei mitään voi rakentaa sataprosenttisen tiiviiksi, olisiko<br />
siis tässäkin "lirahduksen" tai jopa "lorahduksen" vaara Missään tapauksessa<br />
emme luota siihen, että jätekeskuksesta tulisi täysin umpio. Mikäli ra-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
8/24<br />
kennuksen sisältä tai jätevesialtaista ei valumia tule, ympäristölle koituu<br />
joka tapauksessa haittoja välivarastoinnista, kuljetuksista yms. jätteenkäsittelytoimista.<br />
2. Jäteaseman liepeille poikkeuksetta kertyvät lokit ovat tutkitusti levittäneet<br />
ulosteissaan loisia, jotka mm. aiheuttavat kalojen sokeutumista ja muita tauteja<br />
(esimerkiksi Jyväskylän Yliopistossa FM Anssi Karvosen hydrobiologian<br />
ja limnologian väitöskirja "Transmission of Diplostomum spathaceum between<br />
intermediate hosts" on vuosi sitten valmistunut tutkimus aiheesta), lisääntyneen<br />
lokkipopulaation aiheuttamista muista ekologisista haitoista puhumattakaan.<br />
Lisäksi pelko on muiden haittaeläimien lisääntymisestä (varikset,<br />
harakat, rotat ym. jyrsijät jne.).<br />
3. Hajutonta, pölytöntä ja puhtaan luonnon näkökulmasta katsottuna täysin<br />
riskitöntä jäteasemaa emme ole vielä nähneet joten sellaista tuskin Kintaudellekaan<br />
saataisiin. Kaavaillun jätekeskuksen naapureina olisi mm. luomutila,<br />
suosittu vedenhakulähde ja kansainvälisesti tunnustusta saanut porakaivoveden<br />
pullottamo.<br />
4. Olemme erittäin pettyneitä kunnan tuuliviiriä muistuttavaan aluepolitiikkaan.<br />
Kehittyvän ja vahvan kylän mainetta on kolhaistu pahan kerran antamalla<br />
kunnan johdon äänellä medioissa "tervetuloa jäteasema" -lausuntoja<br />
kylämme yhteydessä. Kintaudelle vuosien vaivalla rakennettu imago puhtaan<br />
luonnon keskellä asumisen keitaana kaupungin kupeessa olisi kerralla mennyttä,<br />
jos jätteenkäsittelykeskus, kansan suussa suoraan sanottuna kaatopaikka,<br />
sinne sijoitettaisiin. Kun lisäksi otetaan huomioon, ettei kunnassamme ole<br />
laadittu minkäänlaista jätestrategiaa, jollaista mm. nyt 8.4.2005 annettu, kesäkuussa<br />
voimaan tullut laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten<br />
arvioinnista tällaisissa pitkän tähtäimen jäteratkaisussa edellyttäisi,<br />
voimme vain ihmetellä, minkä (omavaltaisen, ei demokraattisen) tahon<br />
strategialla päätöksiä ja lausuntoja on tässä asiassa tehtailtu. Kintauden<br />
infoillassakin Petäjäveden kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajat<br />
vain seurasivat vierestä, kun kunnanjohtaja ohitti sekä hallituksen että<br />
valtuuston luvatessaan kunnan kustantavan bussiretken kaikille halukkaille<br />
johonkin uudenaikaiseen jätteidenkäsittelykohteeseen.<br />
5. Jos Mustankorkealle rahdataan jätteitä jäteautoilla ja erilaisilla perävaunuyhdistelmillä<br />
tätä nykyä vähintään 50 000 kuorman verran vuodessa, Kintaudella<br />
tämä liikennemäärä tarkoittaisi katastrofia. Mustankorkealle liikennöidään<br />
useampaa reittiä, Kintaudella valtatie 23 ja alueelle kääntyvä liittymä<br />
ruuhkautuisi mahdottomaksi ja vaaralliseksi liikkua mainitulla vauhdilla eli<br />
keskimäärin joka toinen minuutti alueelle rahdattujen jätekuormien keskellä.<br />
Kun vielä otetaan huomioon, että jäteaseman liikenne painottuu päiväsaikaan<br />
samoille tunneille, jolloin valtatien liikenne muutenkin on runsasta, kumulatiivinen<br />
vaikutus on todellisuudessa suurempi kuin mitä keskimääräisesti tilastoista<br />
ilmenee. Miten liikenteen seassa nykyisinkin ilman asianmukaisia<br />
kevyen liikenteen väyliä sukkuloivat koululaiset ja muut jalankulkijat ja pyöräilijät<br />
sekä kuntoliikkujat tässä rumbassa voisivat selvitä<br />
Me edustamme kalavesiä hoitavaa yhteisöä, Kintauden Kalakerhoa, jolla on<br />
tällä hetkellä 263 jäsentä. Kovalla työllä ja vaivalla vaalittu kaunis järvi on<br />
harrastus- ja virkistystoiminnan kohteena. Olemme vuodesta 1983 lähtien istuttaneet<br />
jäsenmaksuvaroista kertyneen pääoman turvin järveemme elinvoi-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
9/24<br />
maisen siika-, kuha- ja muikkukannan, lisäksi olemme siirtoistuttaneet<br />
harjuksia ja muuta jalokalaa. Järvessämme on myös erittäin hyvä ja arvokas<br />
jokirapukanta, jonka haluamme jatkossakin säilyvän.<br />
Vapaaehtoisvoimin olemme olleet luomassa Petäjäveden alueen houkuttelevinta<br />
kalastus- ja rapuvesistöä. Mikäli jätteenkäsittelykeskus tulee Kintauden<br />
Vahtivuoreen, myös tämä työmme on ollut turhaa.<br />
Vastustamme ehdottomasti jäteasemahanketta ja vaadimme, sellaisen laitoksen<br />
suunnittelusta Kintaudelle välittömästi luovutaan.<br />
Kintauden kylätoimikunta<br />
Vastine Jyvässeudun jätteenkäsittelylaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan<br />
VAHTIVUOREN osalta<br />
1. Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset<br />
Arviointiohjelmassa on mielestämme huomioitu puutteellisesti hankkeen vaikutukset<br />
alueen asukkaisiin. Ohjelman tiivistelmässä mainitaan vaikutukset<br />
ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen, mutta myöhemmin kohdassa<br />
7.2.8. sitä, miten ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia aiotaan arvioida, ei ole<br />
esitetty riittävän monipuolisesti.<br />
Ohjelmasta puuttuvat mm. selvitykset seuraavista osavaikutuksista: väestörakenne,<br />
palvelut, rakentaminen, asuminen, elinkeinotoiminta, liikkuminen,<br />
virkistys, terveys, turvallisuus, valinnan vapaus ja tasa-arvo, yhteisöllisyys,<br />
identiteetti, sosiaaliset ongelmat ja vaikutusmahdollisuudet.<br />
Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tarvitaan asiantuntijaarviointia<br />
osallistumisen lisäksi. Ihmisten kokemusta, mielipiteitä ja pelkoja<br />
tulisi arvioida alan asiantuntijan toimesta.<br />
Ohjelmassa ei ale riittävästi selostettu sitä, minkälaista asiantuntija-apua ja<br />
millä tavalla sitä arvioinnissa tältä osin käytetään.<br />
Ohjelmasta ei ole huomioitu /kommentoitu asutuksen lähempää sijoittumista<br />
jätekeskuksen sijaintiin (vertaa asutus Vahtivuoren läheisyydessä vs. Mustankorkean<br />
nykyinen sijainti).<br />
Ohjelmasta ei ole riittävästi huomioitu myöskään alueelta tulevien laskuojien<br />
ja Karapuron vaikutuksia Ala-Kintausjärven ja Isokoisjärven veden laatuun ja<br />
puhtauteen.<br />
2. Vastaanotettava jäte<br />
Arviointiohjelman johdannossa mainitaan, että yhtiön tehtävänä on huolehtia<br />
osakaskuntien alueelta syntyvien bio-, kuiva- ja kaatopaikkajätteiden vastaanotosta.<br />
Tämä on hieman harhaanjohtava lähtökohta, kun johdannossa<br />
mainitaan lisäksi, että yhtiö voi ottaa käsiteltäväksi jätteitä myös muiden kuin<br />
osakaskuntien alueelta.<br />
Ohjelmasta puuttuu tarkempi määrittely tai ennakointi seuraavista asioista:<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
10/24<br />
• mistä jätteitä ollaan valmiita vastaanottamaan (esim. pilaantuneet maa-¬<br />
ainekset ympäri Suomea)<br />
• sisältyykö muualta Suomesta vastaanotettaviin jätteisiin ongelmallisia<br />
jätteitä, ja jos, niin mitä<br />
• muualta tuotavan jätteen taloudelliset vaikutukset yhtiölle<br />
• missä määrin Mustankorkean Jyväskylän vastaanottopaikka ottaa<br />
jatkossa vastaan jätettä ja miltä alueetta<br />
• realistinen ennakointi tulevaisuuden jätteistä, jotka ohjautuvat<br />
tällaiseen yhtiöön<br />
- jo nyt bisneksessä olevat jätejakeet (jakeet, joiden markkahinta on hyvä)<br />
tulevat vähenemään (muovi, metalli, kuitujäte esim. paperi, pahvi, SER) tai<br />
ainakin niistä on taloudellinen kilpailu<br />
- loppusijoituspaikoille on kysyntää ja rahaa yhtiöön tuovat pilaantuneet maat<br />
sekä muut ongelmajätteet.<br />
Eli ohjelmasta puuttuu selostus siitä, mitkä jätejakeet ovat rahanarvoisia, mistä<br />
maksetaan jätteen toimittajalle ja mitkä jätejakeet ovat "ongelma", minkä<br />
"hävityksestä" on maksettava.<br />
3. Aluevaraukset<br />
Arviointiohjelman johdannossa mainitaan edelleen, että uusien alueiden käyttöönotto<br />
on pitkä prosessi, minkä vuoksi uusia aluevarauksia on syytä valmistella<br />
pidemmän aikavalin tarpeisiin hyvissä ajoin.<br />
Kintaudella tällaisia aluevarauksia on ryhdytty tekemään nimenomaan pidemmän<br />
aikavalin tarpeisiin laatimalla osayleiskaava (lainvoima 6.4.2005)<br />
alueen kehittämiseksi ja uusien asukkaiden saamiseksi kylälle. Lisaksi Vahtivuoresta<br />
300 m:n päässä sijaitseva Kaistinmäen alue on kunnan johdon toimesta<br />
nimetty Kintauden uudeksi rakentamisalueeksi (Petäjävesi -lehti<br />
9.11.2005 "Kaistinmäki kaatoi kaatopaikan"). Vahtivuoren voi katsoa olevan<br />
tällä hetkellä samassa tilanteessa kuin Mustankorkea Jyväskylässä asutuksen<br />
läheisyyden ja liikenteen haittavaikutusten sekä maankäytön paineiden<br />
kannalta.<br />
Ohjelmasta puuttuu alueilla jo olemassa olevien aluevarausten huomioiminen<br />
hankkeen suunnittelussa. Ihmetystä on herättänyt myös ylipäänsä Vahtivuoren<br />
"pääseminen" mukaan yva- hankkeeseen jo YVA- ohjelman kohdassa 5.1<br />
olevan suojavyöhykearvioinnin perusteella. Samat rajoittavat tekijät ovat<br />
Vahtivuoressa kuin Mustankorkean nykyisessä sijainnissa (s. 21 oikean puoleinen<br />
sarake 5 ylintä riviä).<br />
4. Ympäristötaloustieteellinen tutkimus<br />
Ohjelmasta puuttuu tieto hankkeen ympäristötaloustieteellisen tutkimuksen<br />
tekemisestä (tarpeellinen tämän kaltaisessa hankkeessa)<br />
• taloudellinen arvotus saastumiselle/puhtaalle luonnolle<br />
• luonnonvarojen ja ihmisten elinkeinojen arvotus verrattuna hankkeesta<br />
kunnalle ja tätä kautta ihmisille koituvaan taloudelliseen etuun<br />
5. Osallistumisen järjestäminen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Suunnitelma arviointimenettelyn ja siihen liittyvän osallistumisen järjestämisestä<br />
on esitetty arviointiohjelma kohdassa 8.<br />
11/24<br />
Mielestämme alueen asukkaiden kuulemista ei ole kuitenkaan suunniteltu riittävän<br />
kattavasti. Lisaksi tiedotustilaisuudessa jaettu kyselykaavake on epälooginen,<br />
kysymykset johdattelevia ja osittain vaikeasti ymmärrettäviä. Kyselykaavakkeen<br />
merkitys on myös ymmärretty väärin; osa alueen asukkaista on<br />
siinä uskossa, että kyselykaavake on virallinen vastine yva- ohjelmaan, ja että<br />
lomake toimitetaan lomakkeen etusivulle esitetyille tahoille eli myös ympäristökeskukselle,<br />
joka kokoaa viranomaistahona ihmisten antamat vastineet<br />
kuulemisen jälkeen. Myöskään siitä ei kerrottu, että vain allekirjoitetut vastineet<br />
käsitellään virallisina asiakirjoina.<br />
6. Vesien käsittely ja keräily<br />
Tasausaltaiden mitoitukseen tulee erityisesti kiinnittää huomiota. Tulee arvioida<br />
onko esim. esitetty "kerran kymmenessä vuodessa tuleva rankkasade"<br />
riittävä mitoitusperuste tänä päivänä, kun erittäin poikkeavia sääilmiöitä<br />
esiintyy paljon jo pelkästään vuositasolla!<br />
"Puhtaiden vesien" puhtaus tulee arvioida ja kiinnittää erityishuomiota läheiseen<br />
pohjavesialueeseen. Pohjavesien EHDOTON pilaamiskielto on esitetty<br />
lainsäädännössä, joten ko. taitoksen sijoittaminen I-luokan pohjavesialueen<br />
läheisyyteen on enemmän kuin arveluttavaa. Asiaa ei voi ohittaa toteamalla,<br />
että suunnitellun käsittelykeskuksen alueella muodostuvilla pohjavesillä ja<br />
em. 1-luokan pohjavesialueella ei ole hydraulista yhteyttä. Selvää on, että vedet<br />
maaperässä kulkevat sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti paikasta<br />
toiseen, eivätkä todellakaan noudata valuma-alueen muotoja ja rajoja. Tulee<br />
arvioida pohjaveden pilaantumisriskiä ja vaikutuksia. Alueelta laskevien ojien<br />
vaikutukset lähijärviin tulee ehdottomasti huomioida arviointiohjelmassa.<br />
7. Maisemahaitat/maisemallisten vaikutusten arviointi<br />
YVA- ohjelmassa kappaleessa 7.2.7 esitetty maiseman arviointi on puutteellinen.<br />
Maisemanhoidon merkitys sekä sen vaikutukset tulevaisuudessa tulee<br />
arvioida (ks. YVA- laki, "Maaseudun kulttuurimaisemat" toim. Matti Luostarinen<br />
ja Anja Yli-Viikari, Maatalouden tutkimuskeskus & Suomen ympäristökeskus,<br />
Suomen ympäristö 87, 1997, erityisesti sivulta 18 alkava luku).<br />
Vahtivuoren ympäristön alue on teoksessa esitettyä kansallismaisemaa; peltoviljelyn<br />
ja metsän vuorottelu on tyypillistä. Lisaksi Tyyneläntien ja Hirvimäen<br />
tien risteys on kulttuurimaisema; karjan laidunmaa viettävine rinteineen,<br />
isoine kivineen sekä katajineen. Tilalla harjoitetaan karjataloutta ja alueella<br />
on nähtävissä ulkona laiduntava monikymmenpäinen lihakarja.<br />
8. Liikenne<br />
Liikenteen vaikutukset tulee arvioida tarkasti. Sijoitettaessa jätekeskus Vahtivuoreen<br />
tulisi liikenne kulkemaan aivan Kintauden koulun vierestä. Tulee arvioida<br />
kuinka runsas liikenne vaikuttaa lasten koulumatkojen turvallisuuteen,<br />
uusien liikenteellisten rakenteiden tarve (yli-/alikulkutunnelit koulutien varrelle,<br />
eritasoliittymät, suojatiet jne.) sekä ylipäätään se, kuinka suuren ihmisjoukon<br />
turvallisuuteen liikenteen lisääntyminen vaikuttaa. Vaikutukset ylei-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
seen liikenneturvallisuuteen, liikenteen toimivuuteen sekä liikenteestä<br />
aiheutuva meluhaitta tulee myös arvioida.<br />
12/24<br />
Henkilöt A ja B, Jyväskylä<br />
9. Ilmaanpäästöt, melu<br />
Ilmapäästöt tulee mallintaa ja esittää karttapohjalla, johon on merkitty myös<br />
lähimmät häiriintyvät kohteet (asutus).<br />
10. Hankkeen jälkeinen aika<br />
Hankkeen "kehdosta hautaan"-läpikäynti - ohjelmasta puuttuu toiminnan lakkauttamisen<br />
jälkeinen aika. Eli kuinka jätteenkäsittelylaitoksen jälkeen alue<br />
ennallistetaan, millaiseen käyttöön alue tämän jälkeen käy (käyttörajoitukset),<br />
alueen ja lähiympäristön jälkitarkkailu jne.<br />
Muistuttajat asuvat Kintaudella kesäaikaan. Kesäasunnolla on suuri merkitys<br />
sen sijaitessa puhtaan luonnon ja puhtaiden vesien äärellä. Myöhemmin on<br />
tarkoitus viettää siellä aikaa enemmän. Hanke vaikuttaa ympäristöä saastuttavasti<br />
ja kielteisesti paitsi viihtyvyyteen myös työpaikkoihin ja kunnallistalouteen.<br />
Osa Kintauden asukkaista tulee muuttamaan muualle ja alueelle muuttavat<br />
peruvat suunnitelmansa. Alueen maine menetetään ja asuntojen arvot<br />
laskevat.<br />
Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että koska kesällä vietetään suurin<br />
osa vuorokaudesta ulkona, tulee melumittauksetkin suorittaa ulkona. Jätteenkäsittelyalueelta<br />
ei saa olla minkäänlaista laskuojaa lähijärveen. Arviointiohjelman<br />
karttaan on merkitty väärin Ala-Kintausjärveen laskevan ojan virtauksen<br />
suunta. Alueen läheisyydessä voi olla vain vähän asutusta tai ei ollenkaan.<br />
Ihmisten elinkeinoja ei saa tuhota. Alueen läheisyydessä ei saa olla<br />
pohjavesialueita eikä pohjavedenottamoita. Lisääntyvät rankkasateet aiheuttanevat<br />
ohjelmassa esitettyä enemmän tulvimista ja vesistöjen saastumista.<br />
Alueen uusi osayleiskaava ei mahdollista jätteenkäsittelyä. Muistuttajat vastustavat<br />
jyrkästi hanketta.<br />
Laukaan kunta<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausuntoihin viitaten<br />
Laukaan kunnanhallitus ilmoittaa, että Laukaan kunnalla ei ole huomautettavaa<br />
Mustankorkea Oy:n jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten<br />
arviointiohjelmasta.<br />
Kaavoitus- ja rakennuslautakunnalla ei ole arviointiohjelman sisällöstä<br />
huomautettavaa. Laukaan Mörkökorvella on sijaintinsa ja kaatopaikkahistoriansa<br />
vuoksi hyvät edellytykset jätteenkäsittelykeskukseksi. Kunnassa on useita<br />
jätealan yrityksiä, joiden toimintaa hanke tukisi. Kunnassa on panostettu n.<br />
10 vuoden ajan jätealan työllisyyskursseihin.<br />
Arviointiohjelman lähtötiedoissa on kuvattu Mörkökorven aluetta. Kunta esittää<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelman lähtötietojen täydennykseksi 11<br />
asiaa ja kohdetta, jotka on merkitty yhteenvetokartalle. Lisäksi kohteista 1-7<br />
on erilliset numeroidut tarkemmat kartat kunnan lausunnon liitteenä.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
13/24<br />
Laukaan osalta ympäristövaikutusten arvioinnissa korostuvat vaikutukset<br />
luonnon virkistyskäyttöön ja sen edellytysten säilymiseen. Laitoksen<br />
toiminnasta aiheutuisi esitettyjen lisäksi myös tärinää, tuuli-, valo-, kosteusja<br />
lämpöolojen muutoksia lähiympäristöön ja nämä tulisi sisällyttää YVAtarkasteluun.<br />
Arviointiohjelman tulosten esittämistapaan toivotaan havainnollisuutta<br />
ja kansanomaistamista esim. kolmiulotteisena pienoismallina sovitettuna<br />
olemassa oleviin maasto-olosuhteisiin ja ympäröivään maan käyttöön<br />
erityisesti hajujen leviämismallin, suotovesipäästöjen ja liikennevaikutusten<br />
osalta.<br />
Maankäytön osalta karttaan on lisätty tietoja lähimmästä asutuksesta, ampumarata,<br />
Tmi Purkaamo Åkerman ja nykyisen kaatopaikan lähellä sijaitsevat<br />
varastoalueet. Kuljetusten osalta junarata ja sen mahdollinen tuleva hyödyntäminen<br />
jätekuljetuksissa tulisi lisätä liikenteen ympäristövaikutusten arviointiin.<br />
Vaikutuksiin ihmisen terveyteen ja viihtyisyyteen olisi hyvä sisällyttää<br />
myös kansalaisten ympäristötietoisuuden edistäminen sekä ympäristövalistukselliset<br />
yhteydet.<br />
Tekninen lautakunta esittää, että arviointiohjelma on laadittu asiantuntevasti<br />
ja lautakunnan mielestä ympäristövaikutusten arviointimenettelyn toteuttaminen<br />
ohjelmassa suunnitellulla tavalla antaa hankkeesta vastaavalle taholle<br />
sen tarvitsemaa tietoa ja mahdollistaa sijoitusvaihtoehtojen ympäristössä asuvien<br />
osallistumisen oman elinympäristönsä säilyttämiseen mahdollisimman<br />
viihtyisänä.<br />
Henkilö C, Lievestuore<br />
Muistuttaja asuu Puttolassa Mörkökorven naapurissa ja harjoittaa maa- ja<br />
metsätaloutta suunnitellulla jätteenkäsittelyalueella. Hanke vaikuttaa kielteisesti<br />
asumiseen, työhön ja harrastuksiin. Hanke tulee sijaintinsa vuoksi kalliiksi<br />
kuljetusmatkat huomioon ottaen. Tuulen mukana maastoon lentävät<br />
haitta-aineet estävät elinkeinon harjoittamisen ja kehittämisen. Hankkeella on<br />
useita haitallisia ympäristövaikutuksia. Alueen naapurissa on myös Mustavuoren<br />
retkeilyalue. Arviointiohjelman kartassa ei näy Lievestuoreen varikon<br />
asuinalue ja muutoinkin kartan rajaus jättää asutuksen näkymättömiin. Arviointiohjelmasta<br />
ei ilmene, miten liikenteen haitalle altistuvat kyläkunnat ja<br />
taajamat otetaan huomioon.<br />
Länsi-Suomen lääninhallitus, Sosiaali- ja terveysosasto<br />
Eri kansalaisryhmien mielipiteitä voisi olla tarpeen kartoittaa vielä erityisryhmille<br />
suunnattujen haastattelujen tai muiden mielipiteen kokoamismuotojen<br />
avulla, vaikka jätteenkäsittelyn uudet tekniikat ja prosessit osaltaan vähentävät<br />
haittoja. Lähialueiden asukkaiden kokemaa hajuhaittojen tasoa on<br />
mahdollista selvittää ohjelmassa esitetyn mukaisesti hajupaneelien avulla. Sijoituspaikkavertailussa<br />
on tarpeen hyödyntää lausuntokierroksen ja kansalaispalautteen<br />
tuomaa aineistoa. Myös logistiset vaikutukset ja luonnon eläinten<br />
määrän mahdollinen kasvu hankkeen seurauksena ovat merkittäviä.<br />
Liikenteen haitallisia vaikutuksia voidaan vähentää uusilla tiejärjestelyillä.<br />
Myös hankkeen rakentamisen aikaiset vaikutukset on tärkeää arvioida.<br />
Ajanmukainen jätteiden tehokkaaseen hyötykäyttöön suunniteltu käsittelykeskus<br />
vähentänee pitkällä tähtäimellä ympäristöhaittoja Jyvässeudulla ja ko-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
14/24<br />
ko maakunnassa. Hankkeella on ilmeisesti myös positiivisia taloudellisia<br />
vaikutuksia jätteiden tehokkaan keräilyn ja hyötykäytön näkökulmasta,<br />
työllisyyden ja alan yritystoiminnan kannalta. Hankkeen ohjeellinen toteuttamisaikataulu<br />
olisi tarpeen näkyä arviointiohjelmassa selkeämmin samoin<br />
myös nykyisen Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen arvioitu loppumisaika.<br />
Museovirasto<br />
Arviointiohjelmassa esitettyjen hankevaihtoehtojen sekä 0 –vaihtoehdon alueilta<br />
tai niiden välittömästä läheisyydestä ei tunneta muinaismuistolain<br />
(295/1963) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Näin ollen Museovirastolla<br />
ei ole jätteenkäsittelykeskuksen eri vaihtoehtojen osalta arkeologiseen<br />
kulttuuriperintöön liittyvää huomautettavaa. Rakennetun kulttuuriympäristön<br />
osalta lausunnon antaa Keski-Suomen museo.<br />
Henkilö D, Toivakka<br />
Muistuttaja asuu Seivässuon lähellä rajanaapurina rek.nr 30 20 ja liikkuu alueella<br />
usein keräten myös paljon marjoja, joille Seivässuon ympäristö on sopivan<br />
karu, lämmin ja kosteikkoinen. Jätteen loppusijoitus vaikuttaisi erittäin<br />
paljon asumiseen, harrastuksiin ja työhön metsätalouden harjoittajana. Loppusijoituksessa<br />
syntyvä metaanikaasu aiheuttaa räjähdysvaaran. Huonon tieyhteyden<br />
takia palokunnan saaminen paikalle kestää pitkään. Puhdas luonto<br />
on perinteinen ruoka-aitta ja rikkumaton luonnonrauha arvoltaan mittaamaton.<br />
Puhdas pohjavesi ja puhdas ilma ovat elämän perusedellytyksiä. Seudulla<br />
on runsaasti lähteitä myös vuoren päällä, ja muistuttaja käyttää itsekin puhdasta<br />
pohjavettä. Laitos lisäisi rottien ja niitä syövien kyykäärmeiden määrää.<br />
Laitos tulisi perustaa sivuun ihmisten elinpiiristä.<br />
Petäjäveden kunta<br />
Kunnanhallitus ilmoittaa lausuntonaan YVA- ohjelmasta, ettei sillä ole huomautettavaa<br />
menettelyn laajuuteen eikä toimintatapaan<br />
Henkilö E, Vaajakoski<br />
Ympäristövaikutusten arvioinnissa on jätetty huomioimatta kolme seikkaa,<br />
joita jäljempänä selostan lähemmin:<br />
1. Liikennetiheyden ja melun lisääntyminen Vaajakoskella<br />
2. Kaatopaikkanäkymä kaukomaisemassa (koskee vain Seivässuota)<br />
3. Kaatopaikka-alueet on valittu merenpintatasosta varsin korkealle ja jopa<br />
lähes 80 -100 metriä Päijänteen pintaa korkeammalle.<br />
1. Liikennetiheys Vaajakosken ja Kanavuoren liikenneympyröiden välillä on<br />
tällä hetkellä 16500 - 17000 ajoneuvoa / vrk. Raskasta (diesel) liikennettä tästä<br />
on vajaat 2000 ajoneuvoyksikköä / vrk. Mikäli Seivässuo tai Mörkökorpi<br />
valitaan tulevaksi kaatopaikka-alueeksi, tulee lisäliikenteen päästöt, melu ja<br />
liikenneruuhkat kartoittaa Vaajakosken osalta. Liikenne tulee myös ruuhkautumaan<br />
entistä pahemmin ja em. liikenneympyröiden välinen tie tulee olemaan<br />
päivittäin tiettyinä aikoina täynnä ajoneuvoja molempiin suuntiin.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
15/24<br />
Ruuhkautuva liikenne hidastuu ja päästöt moninkertaistuvat. Hupelin<br />
asemakaava-alueilta pääsy liikenteeseen tulee olemaan entistä ongelmallisempaa.<br />
Lähivuosina toteutettava Kanavuori - Lusi tienparannus tulee tunnetulla tavalla<br />
imemään lisäliikennettä Vaajakosken sumppuun. Vaajakosken ohittavaan<br />
moottoritiehen on turha vedota, koska valtion budjetissa ei tule olemaan<br />
rahaa tälle hankkeelle 15 - 20 vuoteen.<br />
2. Seivässuon kaatopaikka tulee näkymään kaukomaisemassa Leppäveden<br />
suunnassa arviolta 20 km:n etäisyydelle. Tämä on armottoman ruma haava<br />
keskisuomalaisessa järvimaisemassa. Ympäristöarvioinnissa tähän seikkaan<br />
ei ole kiinnitetty vähäisintäkään huomiota.<br />
3. Seivässuon kaatopaikan pohjataso lienee noin + 160 m merenpinnasta ja<br />
Mörkökorven noin + 140 m. On valitettavaa, ettei tulevalle kaatopaikalle ole<br />
löydetty matalampaa korkeustasoa. Esimerkiksi Seivässuon osalta jouduttaisiin<br />
jätteet nostamaan dieselvoimalla Vaajakosken noin + 85 metrin tasosta<br />
arviolta + 180 - 200 metrin tasoon. Päästöjä, pienhiukkasia ja melua syntyy.<br />
Sitä paitsi kustannukset ovat myös maksimissaan.<br />
Koska arvioni mukaan jätteiden synnyn painopiste on Jyväskylän kaupungin<br />
seutuvilla, tulisi tulevan kaatopaikka-alueen valinnassa huomioida myös jätteiden<br />
siirtokustannukset. Siirtomatkan pidentyessä ja hinattaessa jätteet lakitasolle<br />
syntyy tarpeettomasti paastoja ja melua.<br />
Toivakan kunta<br />
Ympäristölautakunta on käsitellyt asian eikä sillä tässä vaiheessa ole huomauttamista<br />
ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta.<br />
Toivakan Luonto r.y.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen alue on rakennettava pohjaltaan vettä pitäväksi<br />
käyttämällä puhkeamatonta kalvoa maakerrosten välissä. Valumat alueelta on<br />
estettävä täysin saumattomasti pohjakalvoon liittäen. Kaikki kaatopaikan sadevedet<br />
on ohjattava käsittelyyn. Emme silti usko valumien täydellisen keräämisen<br />
onnistuvan. Siksi on tutkittava valittujen alueiden pohjavirtaamien<br />
suunnat.<br />
Nykyisellä sijoitusalueella on kuljetukseen liittyviä etuja, jotka säästävät<br />
luonnonvarojen käyttöä ja vähentävät ympäristön saastumista. Tarvittavan<br />
peittomaan saaminen lähialueelta Jyväskylästä on helppoa, koska siellä rakennetaan<br />
paljon ja ylijäämämaita on runsaasti. Etäisten sijoitusvaihtoehtojen<br />
läheltä ei ole saatavana riittävästi pois kuljetettavaa ylijäämämaata kaatopaikan<br />
peittotarpeisiin.<br />
Henkilöt F ja G, Kintaus<br />
Muistuttajat kiinnittävät huomiota terveys-, tuhoeläin- ja elämänlaaturiskeihin<br />
ja laitoksen suojavyöhykkeeseen, joka on suositeltu Yhdysvalloissa kahden<br />
mailin (3218 m) levyiseksi. He ovat muuttaneet terveydellisistä syistä<br />
kaupungista parempaan ilmanalaan Kintaudelle. Terveyshaitat ovat laitoksen<br />
tullessa rajuja ja todennäköisiä, koska pienimpiäkään homemääriä ei saa olla<br />
ilmassa. Hometta tulee myös jätteen joukossa olevista homeisista rakennuk-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
sista ja se leviää tuulen kuljettamana. Kaatopaikat sisältävät samoja<br />
homeita kuin homevauriorakennukset.<br />
16/24<br />
Tuhoeläimet lisääntyisivät laitoksen ympäristössä. Rottien ja lokkien lisäksi<br />
mm. varikset ja naakat ovat kaatopaikan tuomia lisäharmeja. Tilan nykyinen<br />
niittykasvien myrkytön tuotanto tulisi mahdottomaksi jatkaa. Muistuttajat<br />
ovat Suomen suurin putkilokasvien ja piensiementen toimittaja. Korvaavan<br />
siementuotannon käynnistäminen kestää useita vuosia. Koko yritystoiminta<br />
on vaarassa.<br />
Hanke pilaisi ulkoilualueet, melu- ja hajuhaitta olisi kestämätön ja lähiympäristön<br />
roskaantuminen olisi epämiellyttävää. Alueella salamoi usein, mikä aiheuttaisi<br />
kaatopaikkakaasun räjähdysvaaran. Kintaudella on paljon asutusta<br />
muutaman kilometrin sisällä. Vesistöjen pilaantuminen olisi todennäköistä.<br />
Maakerrokset ja kankaat eivät ole täysin pitäviä, koska niissä on läpivientejä<br />
ja massojen paino vaikuttaa eri tavoin eri kohtiin. Hankautumista tapahtuu<br />
kallion ja maaston muodon mukaan. Suotovedet pilaisivat kaksi vesistöä:<br />
Ala-Kintausjärven ja Hankapuron kautta kraaterijärvi Karikkoselän vanhan<br />
kirkon ympäristön järviin asti.<br />
Henkilö H, Kintaus<br />
Muistuttaja liikkuu paljon alueella ja harkitsee muuttoa muualle, jos tämä<br />
hanke toteutuu. Hanke vaikuttaa monin tavoin kielteisesti asumismahdollisuuksiin.<br />
Sairastavuus lisääntyy hankkeen myötä, jolloin myös kunnan terveyspalveluja<br />
on lisättävä. Paitsi melulla myös hajulla on todettu olevan voimakkaita<br />
vaikutuksia ihmisen psyykeen. Kunnan imagon luonnonkauneus –<br />
ominaisuus häviää. Jo ennen tällaisen hankkeen sijoitusvaihtoehdon esittämistä<br />
olisi kunnan tullut järjestää asukkaille tilaisuus mielipiteen esittämiseen.<br />
Muistuttaja katsoo, että hänen kotinsa ja asumisensa on suuressa vaarassa.<br />
Jos laitosta vastustavien mielipidettä ei oteta huomioon, voi edessä olla<br />
pitkä valitusten sarja ja myös oikeudellisia seurauksia.<br />
Yhteenveto kyselyn tuloksista<br />
Konsultti Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy teki kyselyn yleisölle lomakkeella,<br />
jota jaettiin yleisötilaisuuksissa. Saatuja vastauksia tuli yhteensä 51<br />
kpl, joista 36 Vahtivuoren, 12 Mörkökorven ja 3 kpl Seivässuon vaihtoehdosta.<br />
Vastausten jakaumalla on oma informaatioarvonsa YVA- menettelylle.<br />
Mihin jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi ja kuinka paljon<br />
Mörkökorpi: Jätteenkäsittelykeskus muuttaisi puolella vastaajista ulkoilu- ja<br />
virkistysalueiden maisemaa. Vastaajien virkistysmahdollisuudet saattaisivat<br />
huonontua jätteenkäsittelykeskuksen perustamisen jälkeen. Keskus vaikuttaisi<br />
puolella vastaajista työmatkaan päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.<br />
Seivässuo: Jätteenkäsittelyalue vaikuttaisi alueen asukkaiden ulkoilu-, marjastus-<br />
ja luonnossa virkistäytymismahdollisuuksiin.<br />
Vahtivuori: Jätteenkäsittelykeskus muuttaisi vastaajista noin puolella päivittäistä<br />
maisemaa. Vastaajien ulkoilumahdollisuudet mahdollisesti huonontui-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
sivat. Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaisi puolella vastaajista työmatkaan<br />
päivittäin, viikoittain tai kuukausittain.<br />
17/24<br />
Mitkä selvitystarpeet korostuvat<br />
Mörkökorpi: Suurin osa vastaajista pelkää ympäristön pilaantuvan ja mahdollisuuksien<br />
luonnossa virkistäytymiseen heikkenevän. Lisääntyvistä liikennemääristä<br />
ovat huolissaan lähes kaikki vastaajat. Melu- ja hajuhaittojen uskotaan<br />
lisääntyvän alueella.<br />
Seivässuo: Kaikki vastaajat pitivät miltei kaikkia vaikutuksia kielteisinä ja<br />
tärkeinä. Vaikutuksia olisi jonkin verran asumisolosuhteisiin. Vastaajat pelkäävät<br />
etenkin hajuhaittoja..<br />
Vahtivuori: Kielteisistä vaikutuksista mahdolliset hajuhaitat, melu, pinta- ja<br />
pohjavesien saastuminen huolettavat eniten. Eniten haittoja asumiselle pelätään<br />
koituvan lisääntyvästä liikenteestä sekä alueen imagon huonontumisesta.<br />
Työmatkojen liikenneturvallisuuden pelätään heikkenevän ja ruuhkien lisääntyvän.<br />
Harrastustoiminnalle suurimpina haittoina pidetään yleisesti alueen<br />
käyttötarkoituksen muuttumista ja sen myötä harrastustoiminnan estymistä<br />
alueella. Useimmat pelkäävät myös ympäristön pilaantumista.<br />
Millaisia asioita pitäisi ottaa huomioon jätteenkäsittelykeskuksen suunnittelussa<br />
Mörkökorpi: Vastaajat pelkäävät liikennemäärien etenkin raskaan liikenteen<br />
osalta lisääntyvän ja heikentävän liikenneturvallisuutta. Vaatimus kapeiden<br />
väylien leventämisestä ja kevyenliikenteen väylien rakentamisesta oli mainittu<br />
useassa vastauksessa. Suurin osa vastaajista on huolissaan ympäristön puhtauden<br />
sekä luontoarvojen heikkenemisestä. Myös alueella vastikään kunnostettu<br />
Lipeälampi mainittiin useassa vastauksessa, eivätkä vastaajat toivo ympäristön<br />
pilaantumista alueella uudestaan. 4 vastaajaa on sitä mieltä, että jätteenkäsittelykeskus<br />
on rakennettava johonkin muualle, 3 vastaajan mielestä<br />
suunnittelualue on liian lähellä asutusta.<br />
Seivässuo: Hajuhaittoja ei saisi tulla Majalahden ja Syvälahden asutusalueille.<br />
Pohja- ja pintavesien virtaukset ja saastumisen estäminen tulee ottaa huomioon<br />
suunnittelussa. Omatoimiseen jätteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen,<br />
mm. kompostointiin tulisi kannustaa enemmän. Keskuksen pitäisi olla kuntayhtymän<br />
omistuksessa eikä yrityksellä.<br />
Vahtivuori: Lähialueiden ympäristön puhtaus, alueen rauhallisuus ja maaseutumaisuus<br />
on kyselyyn vastaajille erityisen tärkeää. Kirkkaiden ja puhtaiden<br />
järvien, pohjaveden ja lähteiden sekä kalakannan säilymisestä on huolissaan<br />
yli puolet kyselyyn vastanneista. Monet mainitsivat suunnittelualueen sijaitsevan<br />
liian lähellä asuinaluetta, ja suurin osa oli huolissaan kehittyvän kylän<br />
tulevaisuudesta jos jätteenkäsittelyalue sijoitetaan Kintaudelle. Asukkaat<br />
eivät halua viihtyisän elinympäristönsä tai sen maiseman muuttuvan.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
YHTEYSVIRANOMAISEN LAUSUNTO<br />
18/24<br />
Keski-Suomen ympäristökeskus katsoo, että arviointiohjelma täyttää eräin<br />
tarkennuksin YVA- asetuksen vaatimukset arviointiohjelmalle. Ohjelmalla on<br />
mahdollista muodostaa arviointimenettelyn kuluessa hyvä kokonaiskuva eri<br />
sijoitusvaihtoehdoista. Seuraavassa on esitetty tarkennukset arviointiohjelmaan<br />
asiakohdittain.<br />
3-4 HANKKEEN PERUSTELUT JA KUVAUS<br />
Vaihtoehdot on valittu laajemmasta 43 sijoituspaikan joukosta Keski-Suomen<br />
liiton teettämässä esiselvityksessä. Vaihtoehtojen selvittäminen ohjelman<br />
mukaan antaa hyvän pohjan valinnalle. Kintaudelta on tullut erittäin paljon<br />
hanketta vastustavia kannanottoja verrattuna muihin sijoitusvaihtoehtoihin.<br />
Sivulla 11 todetaan, että Mustankorkea Oy:llä on hallinnassaan Mustankorkean<br />
lisäksi Mörkökorpi. Tämän lisäksi on syytä mainita Mustankorkea Oy:n<br />
hallinnassa ja jälkihoidossa oleva Palokan suljettu kaatopaikka. Sivulla 12<br />
kuvassa 3-4 on virhe Kyyjärven osalta, minkä pitäisi olla valkoinen, koska<br />
kunta käyttää Keski-Suomen maakunnan ulkopuolisen jäteyhtiön palveluja.<br />
Kuva viittaa Keski-Suomen alueellisen jätesuunnitelman tarkistukseen. Keuruu<br />
ja Multia eivät ole vielä tehneet ratkaisuaan jätehuoltoyhteistyön jatkon<br />
suhteen oman kaatopaikan toimiessa vuoden 2007 lokakuuhun.<br />
Taulukoissa 4-1 ja 4-2 esitetyt tiedot vastaanotettavasta ja loppusijoitettavasta<br />
jätteestä tulee vielä tarkistaa. Esim. pitkän ajan ennuste luokan muu erityisjäte<br />
kohdalla 10 000 tonnia on suurehko. Mainittua jäte-erää on kirjoitettu auki<br />
sivulla 17: Sairaalajätteen määrä on perusteltu. Kun biologisen ja tartuntavaarallisen<br />
sairaalajätteen poltto loppuu, niin sen määrä loppusijoitukseen kasvaa<br />
jatkossa, mutta elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte on esitetty loppusijoitettavaksi.<br />
Muut käsittelyvaihtoehdot (biokaasutus) tulisi pohtia. Kansallinen<br />
biojätestrategia ja siitä seuraava valtioneuvoston kaatopaikkapäätöksen<br />
tuleva muutoskin tulee rajoittamaan biohajoavan jätteen sijoittamista jätetäyttöön.<br />
Tulisi myös tarkistaa, onko asia riittävästi huomioitu muun erityisjätteen<br />
kohdalla.<br />
7.2.1 MAA- JA KALLIOPERÄ<br />
Maaperä (Kohta 7.2.1)<br />
Jätteenkäsittelyalueiden keskeisimpiä kiistakysymyksiä on yleisesti alueiden<br />
maaperän soveltuvuus toimintaan. Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen<br />
maalaji(t). Tällä tavoin saadaan laskettua, tai ainakin arvioitua, pintavesija<br />
pohjavesivalunnan määräsuhde. Tästä voidaan edelleen päätellä pintavesiin<br />
tai pohjavesiin ja edelleen purkuvesiin joutuvien pilaavien aineksien määriä,<br />
jos pinta-alakohtaiset kuormitustiedot ja ainesten geokemiallinen liikkuvuus<br />
tunnetaan.<br />
Arviointia varten on niin ikään syytä miettiä maanäytteiden ottoa tutkimusalueen<br />
eri osista. Nämä voidaan analysoida jo arviointia varten tai säilyttää<br />
varastossa tulevia analyysejä varten. Kummallakin tavoin voidaan vastaisuu-<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
dessa vertailla maaperän geokemian muutoksia toiminnan aikana ja<br />
sen jälkeenkin.<br />
19/24<br />
Arvioinnissa tulee määritellä maaperän paksuus tutkimusalueella. Tällä tavoin<br />
selvitetään pohjaveden mahdolliset purkauskanavat, jotka eivät ole pääteltävissä<br />
maan pinnanmuotojen perusteella.<br />
Kallioperä (Kohta 7.2.1)<br />
Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet tutkimusalueella.<br />
Tämä voidaan tehdä esimerkiksi maastossa geofysikaalisilla tutkimusmenetelmillä,<br />
joiden avulla voidaan yleensä selvittää myös edellä mainittu maaperän<br />
paksuus.<br />
7.2.2 HANKKEEN VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN<br />
Vaikka tavoitteena tulee olla tiivis jätteenkäsittelyalue, on silti varauduttava<br />
sen riskin varalle, että jossain vaiheessa vuotoja voi esiintyä. Tästä syystä laitoksen<br />
sijoituspaikalla suhteessa pinta- ja pohjavesiin on merkitystä. Silloin<br />
tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen, maaperän laatuun sekä<br />
mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään.<br />
Valuma-alue (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä koko se alue, jolta kukin tutkimusalue kerää<br />
pinta- ja pohjavetensä. Tällöin on huomattava, että tiettyjen maalajien alueilla<br />
pintavesien ja pohjavesien valuma-alueet eivät aina ole yhtenevät. Esitetyt<br />
tutkimusalueet kerännevät maalajeistansa riippuen pohja- ja pintavetensä samalta<br />
alueelta.<br />
Arvioinnissa tulee näin määritellyn valuma-alueen pinta-alan sekä hydrologisten<br />
ja hydrogeologisten muuttujien avulla laskea sekä muodostuvien pintavesien<br />
että pohjavesien määrä. Nämä voidaan esittää esimerkiksi taulukkona<br />
mainittujen muuttujien eri arvoilla, koska yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei<br />
välttämättä ole.<br />
Pohjavesi (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen pohjaveden pinnankorkeus. Tällä<br />
tavoin saadaan pääteltyä pohjavettä suojaavan luonnontilaisen maaperän<br />
paksuus. Pohjaveden pinnankorkeuden ja maaperän paksuustietojen perusteella<br />
voidaan myös laskea pohjavesimassan kokonaistilavuus tutkimusalueella.<br />
Tämän tunteminen taas mahdollistaa pilaavien ainesten määrien arvioimisen<br />
tutkimusalueen pohjavedessä ja edelleen sieltä purkautuvassa pohjavedessä.<br />
Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen eri osista.<br />
Analyyseihin on syytä sisällyttää erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia vedenlaatumuuttujia.<br />
Pohjavesinäytteitä tulee ottaa varsinkin sieltä, mistä tutkimusalueen<br />
pohjavedet purkautuvat pois tutkimusalueelta. Tutkimusalueen pohjavesinäytteiden<br />
avulla voidaan vertailla mahdollisia pohjaveden geokemian<br />
muutoksia toiminnan aikana ja sen jälkeen. Näytteiden avulla voidaan myös<br />
arvioida maaperää ja pohjavettä suojaavien pohjarakenteiden toimivuutta.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
7.2.3.- 7.2.4. MELU JA PÄÄSTÖT<br />
20/24<br />
Melu arvioidaan laskennallisesti asuntojen piha-alueilla. Arvioinnin tulisi<br />
koskea myös tiedossa olevia uusia asuntoalueita. Sellainen on tullut esille arvioinnin<br />
käynnistymisen jälkeen Kintaudella. Arviointiohjelmassa esitetty<br />
melun terveysperusteinen arviointi valtioneuvoston päätöksen 933/1992 ohjearvoin<br />
on hankkeen perustavanlaatuinen meluselvitys (alle 55 dB asuntoalueilla<br />
ulkona klo 7-22 ja alle 45 dB klo 22-7). Ulkona mitattu melu soveltuu<br />
hyvin myös kesäasukkaiden oloihin heidän viettäessään suuren osan ajasta<br />
ulkona.<br />
Hajuhaitan arvioimiseksi on saatu hyviä kokemuksia ympäristöpaneelista.<br />
Menetelmä sopii hyvin seurantaan laitoksen käyttöönoton jälkeen. Ilmapäästöt<br />
ja melu tulee mallintaa <strong>arviointiselostus</strong>ta varten ja esittää leviäminen ajan<br />
tasalla olevalla karttapohjalla, johon on merkitty myös lähimmät häiriintyvät<br />
kohteet (asunnot, loma-asunnot, koulut jne.)<br />
Arviointiohjelman mukaan jätteenkäsittelykeskuksen aiheuttaman liikenteen<br />
vaikutuksista tarkastellaan melua, pölyämistä ja pakokaasupäästöjä. Tarkastelua<br />
tulee laajentaa kattamaan myös tärinä ja liikenneturvallisuus. Liikenneturvallisuutta<br />
arvioitaessa tulee arvioida myös vaikutukset kevyeen liikenteeseen.<br />
Näiden vaikutusten selvittäminen on ihmisiin kohdistuvien vaikutusten<br />
merkittävyyden kannalta tärkeintä valtateitä pienemmillä teillä asutuksen lähellä.<br />
Arvioinnissa selvitetään tarpeelliset melusuojaukset käytettäessä nykyisiä<br />
teitä. Lisäksi arvioidaan tarvittavat muutokset nykyisiin liikenneväyliin,<br />
jolloin selviävät hankkeen vaatimat uudisrakentamisen ja tien parantamisen<br />
tarpeet. Yleiselle tielle liittymistä varten on haettava lupa Keski-Suomen tiepiiriltä.<br />
Jos kysymyksessä on olemassa oleva yksityistieliittymä, lupaa on haettava<br />
liittymän käyttötarkoituksen muutosta varten.<br />
Lähtökohtaisesti valtatieverkko pystyy välittämään liikennettä ilman suurempia<br />
ongelmia. YVA- selvitysten yhteydessä tulisi arvioida kuljetusten vaikutuksia<br />
valtatieverkkoa pienemmän tieverkon rakenteiden kestoikään ja teiden<br />
hoidon määrään yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvina vaikutuksina. Arviointi<br />
Vaajakosken kohdalla rekkaliikenteen mahdollisesta vaikutuksesta liikenteen<br />
sujumiseen on tarpeen nykyiset ruuhkat huomioon ottaen. Jyväskylään<br />
tulevan suurvoimalan kuljetuksia on arvioitu paikallisesti voimalaitoksen<br />
YVA- menettelyssä. Seivässuon vaihtoehdon kohdalla tulee ottaa huomioon<br />
suunnitelma nelostien uudesta linjauksesta Viisarimäen ja Oravasaaren välillä.<br />
Tiehankkeen yleissuunnitelma on parhaillaan julkisesti kuultavana.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteen ympäristövaikutuksiin liittyen on tärkeää<br />
arvioida myös rautatiekuljetusten merkitys ja käyttömahdollisuus sijoitusvaihtoehtojen<br />
yhteydessä. Esim. voimalaitostuhkien kuljetuksissa rautatiekuljetus<br />
keskuksen lähelle ja siitä jatkuva siirtokuormaus on merkittävä mahdollisuus<br />
rekkaliikenteen ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Tällöin tulee arvioida<br />
siirtokuormauksen paikalliset pölyhaitat. Tulevaisuudessa jätteitä saatetaan<br />
tuoda nykyistä kauempaa rautatiekuljetuksin (esim. pilaantuneet maamassat.)<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
21/24<br />
7.2.5. LUONTOVAIKUTUKSET<br />
Suunnitelma-alueiden ympäristön nykytilan kuvaus on tehty puutteellisesti.<br />
Ympäristökeskus on elokuun puolivälissä 2005 toimittanut konsultille alueita<br />
koskevan paikkatietoaineiston luonnon- ja maisemansuojelullisista seikoista.<br />
Arviointiohjelmaa tulee tarkistaa ja täydentää aineisto huomioon ottaen:<br />
Mörkökorpi<br />
Kotavuorella ei ole suojelualuetta, vaan pohjavesialue. Sen reunalle suunnittelualueelta<br />
on noin 2 km. Noin 1 km:n päässä samassa suunnassa on sen sijaan<br />
seutukaavan luonnonsuojelualuevaraus "Lummelammen lähteikkö ja<br />
Lummesuo" (SL 410622).<br />
Seivässuo<br />
Arviointiohjelmassa alueen luontokohteista on mainittu nimeltä vain soidensuojeluohjelmaan<br />
ja Natura 2000 –verkostoon kuuluva Kankaanpäänletto, joka<br />
sijaitsee suunnitelma-alueesta noin 2,5 km etelään. Viitasenvuoren vanhojen<br />
metsien suojeluohjelman kohde on kuitenkin vain noin 100 m:n päässä<br />
Seivässuo suunnittelualueen länsireunasta. Viitasenvuori kuuluu myös Natura<br />
2000 -verkostoon (FI0900083, Iilijärven alue). Karttatarkastelun perusteella<br />
osa suunnittelualueen valumavesistä virtaa alueelta etelään Lamminsuon<br />
kautta Hyppyriäisenlampeen laskevaan puroon. Kyseiset puro ja lampi ovat<br />
myös mukana Natura 2000 –verkostossa. Edellä lueteltujen lisäksi suunnitelma-alueen<br />
läheisyydessä on monia muitakin luonnonsuojelullisesti merkittäviä<br />
alueita.<br />
Luontovaikutusten arviointi –kappaleessa mainitaan, että luontoselvitykset<br />
laaditaan Suomen ympäristökeskuksessa tehdyn oppaan (Ympäristöopas 109,<br />
Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVAmenettelyssä<br />
ja Natura-arvioinnissa) ohjeiden mukaan. Ympäristökeskus pitää<br />
edellä mainittua opasta hyvänä lähtökohtana luontovaikutusten arviointiin.<br />
Samassa kappaleessa mainitaan myös, että Seivässuon osalta on luonnonsuojelulain<br />
65 §:n mukainen Natura-arviointi tarpeellinen. Ympäristökeskus<br />
yhtyy arviointiohjelmassa esitettyyn käsitykseen ja pitää Naturaarviointia<br />
välttämättömänä. Natura-arviointi voidaan tehdä osana ympäristövaikutusten<br />
arviointimenettelyssä annetun lain 2 luvussa tarkoitettua arviointimenettelyä.<br />
7.2.7. YHDYSKUNTARAKENNE, MAANKÄYTTÖ JA MAISEMA<br />
Havainnekuvat selkeyttävät hankkeen näkyvyyttä maisemassa. Jätteenkäsittelykeskus<br />
on sijoittumassa eri vaihtoehdoissa korkeudelle 140/160/190 metriä<br />
meren pinnan tasosta. Jätteenkäsittelykeskuksen näkyvyyttä kaukomaisemassa<br />
Leppävedeltä, Kintauden järviltä ja Lievestuoreenjärveltä tulee tarkastella.<br />
Sijoituspaikoilla olemassa olevien aluevarausten huomioon ottaminen hankkeen<br />
suunnittelussa tulee varmentaa. Kintauden osalta tulee ottaa huomioon<br />
kesän 2005 aikana vahvistuneet suunnitelmat asuntoalueista, jotka eivät ilmene<br />
arviointiohjelmasta. Alueella on 6.4.2005 lainvoiman saanut osayleiskaava.<br />
Vahtivuoresta 300 m:n päähän on suunnitteilla Kaistinmäen asuntoalue.<br />
Arviointiselostuksessa tulisi ottaa kantaa siihen, onko Kaistinmäkeen<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
suunniteltu asuntoalue verrattavissa Jyväskylässä Mustankorkean jäteaseman<br />
vaikutuksiin Ylä-Myllyjärven asuntoalueeseen.<br />
22/24<br />
7.2.10 RISKIT JA HÄIRIÖTILANTEET<br />
Jätteenkäsittelykeskus on tarkoitus rakentaa nykyisten tiukkojen vaatimusten<br />
mukaisesti, jolloin pohjarakenne on tiivis ja kaikki keskuksen suoto- ja valumavedet<br />
ohjataan asianmukaiseen jäteveden käsittelyyn. Tällöin ympäristövahinkojen<br />
sattuminen pitäisi olla pois suljettua. Arviointiohjelmaan sisältyy<br />
riskien arviointi. Suunnitelmat toiminnan häiriötilanteiden ja ympäristövahinkojen<br />
varalle kuten varoaltaat tulee esittää myöhemmin ympäristölupahakemuksessa.<br />
Näiden järjestelyjen laajuus ja yksityiskohdat riippuvat tulevasta<br />
sijoituspaikasta ja sen ympäristön luonnonarvoista, joten niihin voidaan vaikuttaa<br />
sijoituspaikan valinnalla.<br />
7.3. EHDOTUS VAIKUTUSALUEEN RAJAUKSEKSI<br />
Ohjelmassa esitettyyn nähden hankkeen vaikutuksia on syytä tarkastella hiukan<br />
laaja-alaisemmin liikenteen ja asuinalueisiin kohdistuvien vaikutusten<br />
kannalta.<br />
7.8 TARKKAILU<br />
Arvioinnissa tulee esittää tarkkailuohjelma maaperälle, pohjavedelle ja myös<br />
pohjarakenteista kertyville salaojavesille, jotka johdetaan tasausaltaisiin.<br />
Tarkkailuohjelman analyysien tulee olla vertailukelpoisia tutkimusvaiheen ja<br />
rakentamista edeltävien analyysien kanssa. Tämän vuoksi analyysivalikoima<br />
tulee miettiä huolellisesti jo arviointivaiheessa.<br />
Jyväskylän jätevedenpuhdistamolle johdettavien kaatopaikkavesien laatua ja<br />
vaikutuksia puhdistamon toimintaan on seurattava, koska ne poikkeavat laadultaan<br />
muusta kunnallisesta jätevedestä. Lisäksi on esitettävä arvio jätevesien<br />
määrän kehittymisestä tulevaisuudessa. Myös kaatopaikkavesien johtamistavan<br />
vaikutusta jätevedenpuhdistamon toimintaan on arvioitava (jatkuva johtaminen<br />
viemäriin tai jaksottainen pumppaus). Vaihtoehtoisesti on arvioitava<br />
jätteenkäsittelyalueella tehtävä puhdistus omalla puhdistamolla<br />
8 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUMISEN JÄRJESTÄMINEN<br />
Arviointiohjelmassa on esitetty suunnitelma tiedottamisesta ja osallistumisjärjestelyistä.<br />
Osallistumismahdollisuuksista on tiedotettu kahdella erillisellä<br />
lehti-ilmoituksella kuulemisajan alussa ja loppupuolella sekä hankkeesta vastaavan<br />
laatimalla lehdistötiedotteella. Tiedotustilaisuudet sijoitettiin iltaan<br />
laajan osallistumisen mahdollistamiseksi. Osallistumisen järjestämistapa oli<br />
perusteltu. Hankealueen lähikouluilla järjestettyihin tilaisuuksiin osallistui<br />
runsaasti ihmisiä, selvästi eniten Kintaudella ja harvalukuisimmin Lievestuoreella.<br />
Hankkeesta vastaava perusti seurantaryhmän YVA- menettelyn<br />
ajaksi.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
RAPORTOINTI<br />
23/24<br />
Arviointiohjelmateksti on kokonaisuutena hiukan vaikeasti luettava. Täsmällisemmällä<br />
jäsentämisellä päästäisiin pois toistoista, jotka nyt pidentävät tekstiä<br />
tekemättä siitä selkeämpää. Karttojen ja kuvien käytössä on joitakin virheitä<br />
niin, että kahden kartan kuvateksti on vaihtunut (Seivässuo ja Kintaus).<br />
Lähdeluettelossa sivulla 30 luetellaan Mustankorkeaa koskevia asiakirjoja,<br />
joihin voi lisätä ympäristökeskuksella olevan Mörkökorven suljettua kaatopaikkaa<br />
koskevan materiaalin. Siitä voi olla hyötyä tässäkin hankkeessa.<br />
Lähdeluettelosta puuttuu ympäristökeskuksen laatima jätesuunnitelman tarkistus.<br />
Selvitysten kannalta on tärkeää korjata Ala-Kintausjärveen virtaavan<br />
Puron virtaussuunta. Arviointiselostuksessa on hyvä olla selventävä, sanakirjamainen<br />
luettelo tekstin käsitteistä. Tällä tavoin tavallisellekin lukijalle selviävät<br />
tekstissä käytetyt määritelmät, mikä helpottaa esimerkiksi yleisötilaisuuksien<br />
järjestämistä.<br />
YMPÄRISTÖKESKUKSEN LAUSUNNON NÄHTÄVILLÄOLO<br />
Ympäristökeskus lähettää tämän lausunnon tiedoksi lausunnon antajille ja<br />
niille mielipiteiden esittäjille, jotka jättivät kannanottonsa ympäristökeskukselle<br />
yhteystiedoin. Lausunto on nähtävissä Keski-Suomen ympäristökeskuksessa<br />
sekä internetosoitteessa www.ymparisto.fi/ksu - > Ympäristönsuojelu -<br />
> Ympäristövaikutusten arviointi YVA - > Vireillä olevat YVA-hankkeet.<br />
Ympäristökeskus on lähettänyt kopiot arviointiohjelmasta saamistaan lausunnoista<br />
ja muistutuksista hankkeesta vastaavalle Mustankorkea Oy:lle. Alkuperäiset<br />
lausuntoasiakirjat säilytetään Keski-Suomen ympäristökeskuksessa.<br />
Johtaja<br />
Risto Palokangas<br />
Ylitarkastaja<br />
Esa Mikkonen<br />
TIEDOKSI<br />
Lausuntojen ja mielipiteiden esittäjät<br />
Ympäristöministeriö<br />
Suomen ympäristökeskus/2 kpl arviointiohjelmia<br />
Alueelliset ympäristökeskukset<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Tietoja hankkeen ympäristövaikutusten arvioinnista on<br />
saatavissa seuraavilta tahoilta:<br />
Hankkeesta vastaavat:<br />
Mustankorkea Oy<br />
Toimitusjohtaja Veikko Tissari<br />
puh. (014) 411 5911<br />
gsm 040 575 87 41<br />
faksi 014 411 5922<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@mustankorkea.fi<br />
Yhteysviranomainen<br />
Keski-Suomen Ympäristökeskus<br />
Ylitarkastaja Esa Mikkonen<br />
puh. 020 490 5826<br />
faksi 014 614 273<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi<br />
Konsultti<br />
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
Dos. Tutkimusjohtaja Joonas Hokkanen<br />
puh. (014) 620 655<br />
faksi (014) 620 644<br />
gsm 0400 355 260<br />
sähköposti: etunimi.sukunimi@ristola.com
Change language