Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN LIEVENTÄMINEN<br />
6.1 Vaikutukset maaperään ja pohjaveteen<br />
6.1.1 Mörkökorpi<br />
Suunnittelualue sijoittuu moreenipeitteiselle kallioalueelle,<br />
jonka notkelmat ovat soistuneet. Alueella on paikoin kalliopaljastumia<br />
ja erityisesti etelässä alue on paikoin lohkareista.<br />
Kartalla esiintyvästä paikannimestä ”Haukanpesänkangas”<br />
huolimatta alueen maaperä ei ole harjualuetta tai muuta maaperältään<br />
hyvin lajittunutta maalajia. Suunnitellun kohteen<br />
maa- ja kallioperä on vettä heikosti tai kohtalaisesti johtavaa.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Pohjaveden muodostuminen on<br />
vähäistä tai kohtalaista ja pohjaveden virtausnopeus hidas.<br />
Pohjaveden virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia<br />
siten, että pohjaveden virtaus suuntautuu mäiltä alueen<br />
kahteen puronotkelmaan ja notkelmissa edelleen etelään.<br />
Pohjavesi purkautuu notkelmiin ja alueen eteläpuolella olevalle<br />
suolle. Alueen muotoilu ei vaikuta olennaisesti virtaussuuntiin.<br />
Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia tai voimakkaita<br />
kallioruhjeita joissa pohjavesi kulkeutuisi pitkiä matkoja<br />
ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pohjavesialueita,<br />
pohjavedenottamoita tai yksityiskaivoja. Lähin pohjavesialue<br />
on Puttolan (0941008) III-luokan alue 2,3 kilometrin<br />
päässä alueen pohjoispuolella. Eteläpuolella 2,9 kilometrin<br />
päässä on Metsolahden (0941016) III-luokan pohjavesialue.<br />
Suunnittelualueelta ei ole virtausyhteyttä pohjavesialueille.<br />
Suunnittelualueen pohjoispuolella on kaksi pohjavesiputkea,<br />
jotka sijoittuvat mäkien väliseen notkelmaan. Putkien veden<br />
korkeus osoittaa, että pohjavesi virtaa etelään.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.2 Vahtivuori<br />
Alue sijoittuu topografialtaan jyrkälle ja vaihtelevalle kallioalueelle,<br />
jossa kallioita peittää rinteillä ja notkoissa vaihtelevan<br />
paksuinen moreenipeite. Kalliopaljastumia on monin paikoin<br />
erityisesti mäkien lakialueilla. Alueen keskiosassa olevat laaksot<br />
ovat soistuneita. Soiden humus- ja turvekerrokset ovat todennäköisesti<br />
ohuet.<br />
Suunnitelmien mukaan alue muotoillaan tasoon +180…+186,<br />
eli maan pinta säilyy nykyisellä tasolla alueen eteläreunaan sijoittuvassa<br />
notkelmassa (Karapuronsuo) ja alenee muualla 1<br />
– 15 m. Viettosuunta on etelään. Karttatarkastelun perusteella<br />
suurimmalla osalla aluetta muotoilu johtaa alueen irtomaan<br />
poistoon ja jätteenkäsittelykeskus rakentuu kalliopohjalle.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtausmatkat ovat arviolta lyhyitä, sillä maan pintaan ulottuvat<br />
kalliokynnykset jakavat pohjaveden pieniin altaisiin, joista<br />
pohjavesi purkautuu pintavedeksi. Pohjaveden virtaussuunnat<br />
noudattelevat pääpiirteissään pintaveden virtaussuuntia siten,<br />
että pohjavesi virtaa mäkien rinteiltä alueen keskellä oleviin<br />
laaksoihin ja laaksoissa pintaveden suuntaan pohjoiseen ja<br />
etelään. Alueen muotoilun jälkeen valunta suuntautuu etelään;<br />
alueen luoteiskulmasta pohjavesi saattaa virrata länsipuolella<br />
olevaan laaksoon. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue on<br />
noin kilometrin päässä suunnittelualueelta koilliseen sijaitseva<br />
Kaistinmäen (0959206) I luokan pohjavesialue. Pohjavesialue<br />
on kallio-moreenimäkeä ja muodostettu suojaamaan Kuohun<br />
kirkas terveysvesi Oy:n viittä kallioporakaivoa. Kaivojen yhteisantoisuus<br />
on 360 m 3 /d. Alueella ei ole varsinaisia vettä johtavia<br />
maakerroksia. Kaivot sijoittuvat luoteis-kaakkosuuntaiseen<br />
heikkoon kallioruhjeeseen.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen ja pohjavesialueen välillä on massiivinen<br />
kalliomäki. Käsittelyalueella muodostuvilla pohjavesillä<br />
ja em. I luokan pohjavesialueella ei arvioida olevan maaperässä<br />
esiintyvän pohjaveden tai kalliopohjaveden virtausyhteyttä.<br />
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
35
Change language