JÃ¤tteenkÃ¤sittelykeskuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten arviointiselostus

More documents

Recommendations

Info

6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle Jätteidenkäsittelyalueella syntyvät puhtaat hulevedet kerätään ojin ja hulevesiviemärein yhteen ja puretaan käsittelykeskusta kiertäviin puhtaiden vesien ojiin. Laimeat hulevedet puolestaan kerätään yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan laimeiden vesien tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan tarkkailupisteen kautta puhtaiden vesien ojaan. Ojia pitkin vedet laskevat Lamminsuolle ja sieltä edelleen Linkannotkoon Iilijärven Natura-alueelle. Lamminsuon valuma-alueen keskivirtaaman on arvioitu olevan noin 33 l/s. Laimeita hulevesiä laskee jätteiden käsittelykeskuksesta Lamminsuon ojaan alueelta keskimäärin noin 1,4 l/s. Kokonaisvirtaama ojaan pienenee suunnilleen yhtä paljon, sillä väkevät jätevedet johdetaan viemäriä pitkin alueelta pois. Virtaaman muutos jää siis erittäin pieneksi ja haitta-aineet laimenevat voimakkaasti ennen kuin ne laskevat Lamminsuolta Linkannotkon puroon. 6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja uhanalaisiin lajeihin Maastokäynti alueelle kavensi lähtöaineistossa esitettyjen luontotyyppien pinta-alaa, sillä Linkannotkon rotkolaaksossa ei ole boreaalisia lehtoja eikä vanhaa metsää vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen ulkopuolella. Pohjoisemman isovarpurämeen vesitalouden luonnontilaisuus on muuttunut voimakkaasti metsäautotien rakentamisen myötä ja alue tulvii keväisin tavallista voimakkaammin. Myös eteläisellä isovarpurämeellä on jälkiä ihmistoiminnasta; ajourat ovat mitä luultavimmin seurausta hakkuista lähialueilla ja puuta on ajettu ja/tai kalustoa siirretty vähäpuustoisen suon läpi talviaikaan, mistä suolle on jäänyt hitaasti umpeen kasvavat urat. Alueen luontotyypit eivät myöskään ole erityisen harvinaisia, sillä etenkin isovarpurämeitä tavataan yleisesti koko Etelä-Suomessa. Geomorfologialtaan alue sen sijaan on edustava. Linkannotkon rotkolaakson Natura-luontotyyppien luonnontilaisuus voi muuttua lähinnä hule- ja muiden vesien vaikutuksesta, sillä Natura-alueen toteutuskeinoista metsälain 10 §:n noudattaminen edellyttää purouoman välittömän lähiympäristön puuston jättämistä hakkuiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi em. luontotyyppien säilyminen nykyisenkaltaisina riippuukin lähinnä lumiensulamisvesistä, muusta sadannasta sekä alueelle Lamminsuolta virtaavasta purovedestä. Purolaaksossa tavatuista uhanalaisista lajeista hajuheinää ei ole alueelta löydetty enää yli 30 vuoteen ja luontodirektiivin liitteen II ja IV laji, liito-orava, on tavattu rotkolaakson ylärinteessä. Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että Seivässuon pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta johdettavilla hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin direktiivin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden suojelemiseksi Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura 2000 –verkostoa; hanke ei siis merkittävästi heikennä Naturaalueen valintaperusteena olleita luontoarvoja. Käsitys perustuu maastokäynnillä hankittuun tietoon rotkolaakson luontotyypeistä ja niiden edustavuudesta sekä siihen, että tiivispohjaisesta jätteidenkäsittelykeskuksesta ei pääse haitta-aineita, jotka voisivat kevättulvien aikaan olla toksisia alueen puustolle tai eliölajistolle. 6.9 Vaikutukset maankäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään 6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja muut häiriintyvät kohteet 6.9.1.1 Mörkökorpi Mörkökorven alue sijaitsee Laukaan kunnassa Lievestuoreen taajaman keskustasta noin 5,5 kilometriä kaakkoon Leppäveden ja Lievestuoreenjärven välissä; lähimmillään taajama-alue ulottuu noin 1,7 kilometrin etäisyydelle hajua aiheuttavista toiminnoista. Kahdeksan hehtaarin suuruista aluetta on jo aikaisemmin käytetty kaatopaikka-alueena. Alue rajoittuu itälaidaltaan puolustusvoimien alueeseen. Mörkökorven välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Yksi erillinen asuinrakennus sijaitsee 500 metrin päässä suunnittelualueen ulkoreunasta ja on noin 1 km:n etäisyydellä hajua aiheuttavista toiminnoista. 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen ulkoreunasta on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu laavu. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Leppäveden ja Lievestuoreenjärven rannoilla ja Metsolahden taajamassa yli 1,5 kilometrin etäisyydellä hajuhaittoja aiheuttavista toiminnoista. Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 1 asuin- tai lomarakennus ja 2 kilometrin säteellä 40 kpl. Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia 1 km:n säteellä on 1 kpl ja 2 km:n säteellä 99 kpl. Ampumarata sijaitsee noin 500 metrin ja hautausmaa valtatien 23 eteläpuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muita toiminnallisia rakennettuja kohteita ovat hautausmaan eteläpuolella sijaitsevat kaksi huoltoasemaa. 6.9.1.2 Vahtivuori Vahtivuori sijaitsee Petäjäveden kunnassa runsaan kilometrin päässä Kintauden kylätaajaman eteläpuolella. Kintaus on Petäjäveden suurin kylä asukasluvun perusteella; asukkaita on yli 600. Vahtivuoren alueen eteläpuolella suunnittelualueen ulkoreunasta 200 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Hajua aiheuttavia toimintoja lähimpänä, noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsee yksi asuinrakennus. Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista sijaitsee 5 asuin- tai lomarakennusta ja 2 kilometrin säteellä 69 kpl. Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia kilometrin säteellä on 20 kpl ja 2 km:n säteellä 159 kpl. Lähin koulu sijaitsee Kintauden kylässä noin kahden kilometrin etäisyydellä. Jyväskylän maalaiskunnan puolella noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee Kuohun taajama. 2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy 61
Kuva 6-29 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Mörkökorven suunnittelualueen läheisyydessä. Kuva 6-30 Asutuksen ja muun ihmistoiminnan sijoittuminen Vahtivuoren suunnittelualueen läheisyydessä. 62 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Page 1 and 2:
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäri
Page 3 and 4:
6.6 Vaikutukset ihmisten terveyteen
Page 5 and 6:
1.2 Hankkeen määrittely Ympärist
Page 7 and 8:
netuista lausunnoista ja mielipitei
Page 9 and 10:
3.2 Hankkeen tausta ja tavoitteet 3
Page 11 and 12: 3.3 Hankkeen suunnittelutilanne ja
Page 13 and 14: Alueelle tuotavat hyötykäyttöön
Page 15 and 16: Kuva 4-1 Tarkasteltavien vaihtoehto
Page 17 and 18: Kuva 4-4 Alustava toimintojen sijoi
Page 19 and 20: 4.4 Jätteenkäsittelyyn liittyvien
Page 21 and 22: 4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen v
Page 23 and 24: • avoimella tuhkan läjitysalueel
Page 25 and 26: Jätteenkäsittelykeskus toimii val
Page 27 and 28: VE 1H V. 2005 tarkistettu linjaus V
Page 29 and 30: 5 YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN
Page 31 and 32: Käsittelyn energiantuotannossa kä
Page 33 and 34: 5.2.7 Vaikutukset yhdyskuntarakente
Page 35 and 36: 5.4 Käytettävissä oleva aineisto
Page 37 and 38: 6.1.3 Seivässuo Alueen maaperä on
Page 39 and 40: veden laadun paranemisen myötä mu
Page 41 and 42: 6.2.3 Seivässuo Pintavesien nykyti
Page 43 and 44: 6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustanko
Page 45 and 46: Kuva 6-9 Koriseva-Nisula yhdystie P
Page 47 and 48: ja ilman haitta-ainepitoisuuksiin s
Page 49 and 50: Rakentamisen aikainen melu Rakentam
Page 51 and 52: Kuva 6-13 Melualueet Vahtivuoren al
Page 53 and 54: Kuva 6-17 Rakentamisen aikaiset mel
Page 55 and 56: NUORTA TAIMIKKOA / AVOHAKKUUALA NUO
Page 57 and 58: NUORTA KASVATUSMETSÄÄ VARTTUNUTTA
Page 59 and 60: 6.8.3 Natura-alueen direktiivin luo
Page 61: Kuva 6-25 Linkannotkon rotkolaakson
Page 65 and 66: 6.9.1.4 Mustankorkea Mustankorkean
Page 67 and 68: Kuva 6-34 Ote Jyväskylän yleiskaa
Page 69 and 70: Tuuli ja eläimet voivat kuljettaa
Page 71 and 72: Kaatopaikkapalojen esiintyminen oli
Page 73 and 74: 6.14.2 Pilaantuneiden maiden, pohja
Page 75 and 76: 7 HANKKEEN SUHDE YMPÄRISTÖNSUOJEL
Page 77 and 78: Yleisesti voidaan kuitenkin todeta,
Page 79 and 80: Taulukko 8-1 Ilman hiukkaspitoisuud
Page 81 and 82: Vaikutuksen merkittävyys tarkoitta
Page 83 and 84: täminen suuryksiköiksi on yleisen
Page 85 and 86: 9 ARVIOINTIMENETTELYN JA OSALLISTUM
Page 87 and 88: 11 SEURANTAOHJELMA Seurannalla tark
Page 90 and 91: Päiväys Dnro 30.1.2006 KSU-2005-R
Page 92 and 93: 3/24 kansalaisopistolla, 15.11. klo
Page 94 and 95: 5/24 hialueen asukkaat suhtautuvat
Page 96 and 97: olemassa olevaa tietoa kaatopaikoil
Page 98 and 99: 9/24 maisen siika-, kuha- ja muikku
Page 100 and 101: Suunnitelma arviointimenettelyn ja
Page 102 and 103: 13/24 Laukaan osalta ympäristövai
Page 104 and 105: 15/24 Ruuhkautuva liikenne hidastuu
Page 106 and 107: sivat. Jätteenkäsittelykeskus vai
Page 108 and 109: dessa vertailla maaperän geokemian
Page 110 and 111: 21/24 7.2.5. LUONTOVAIKUTUKSET Suun
Page 112 and 113:
RAPORTOINTI 23/24 Arviointiohjelmat
show all

JÃ¤tteenkÃ¤sittelykeskuksen ympÃ¤ristÃ¶vaikutusten arviointiselostus

Create successful ePaper yourself

Delete template?

Save as template?