Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Konsolidaatiopainumaa voidaan vähentää tiivistämällä jäte<br />
täyttöön jo kaatopaikan käytön aikana huolellisesti. Jäte tiivistyy<br />
sitä tehokkaammin, mitä matalampaa täyttökerrosta<br />
käytetään ja mitä raskaammalla kaatopaikkakoneella jäte<br />
täyttöön levitetään. Painumia voidaan edelleen vähentää<br />
sulkemistoimenpiteiden yhteydessä, kun muotoiltu jätetäyttö<br />
tiivistetään pinnaltaan käyttäen raskasta kaatopaikkajyrää<br />
ennen esipeittoa. Esipeiton jälkeen jätetäytön on syytä antaa<br />
painua muutama vuosi ennen lopullisten rakenteiden tekoa.<br />
Mahdollisuuksien mukaan täyttöä voisi myös esikuormittaa,<br />
mutta käytännössä tämä ei ole mahdollista suuren massamäärätarpeen<br />
vuoksi. Painumista johtuvia haittoja voidaan<br />
myös torjua välttämällä alle 1 : 20 kaltevuuksia täyttöalueella.<br />
Pintarakenteiden toimimattomuus tai vaurioituminen ei nykyaikaisilla<br />
pohjaeristetyllä ja viemäröidyllä kaatopaikalla muodosta<br />
ympäristö- tai terveysriskiä, mutta saattaa lisästä kaatopaikkaveden<br />
määrää ja sitä kautta nostaa kaatopaikkavesien<br />
käsittelykustannuksia. Seurausluokat ovat näin ollen lieviä ja<br />
riskien hallinta koetaan hyväksi. Painumavaurioiden varalta<br />
pintarakenteiden kuntoa on tarkkailtava kaatopaikan sulkemisen<br />
jälkeen osana alueen jälkitarkkailua ja tarvittaessa rakenteita<br />
on korjattava.<br />
Aikatekijän vaikutus<br />
Aikatekijällä on vaikutusta täytön sisään pääsevän ja sieltä<br />
ulos virtaavan suotoveden laadun suhteen. Vaikutukset kohdistuvat<br />
tällöin jätevedenpuhdistamon jälkeiseen purkuvesistöön<br />
sekä suotoveden kulkeutuessa pohjarakenteiden läpi,<br />
maaperään ja pohjaveteen. Lisäksi aikatekijällä voi olla vaikutusta<br />
muodostuvan suotoveden määrään, kun rakenteissa<br />
käytettävät muovikalvot hajoavat. Hajoamisprosessi on kuitenkin<br />
hyvin hidas, eräiden arvioiden mukaan vähintään sata<br />
vuotta. Muovikalvojen käyttäytymisestä maaperässä ei kuitenkaan<br />
ole vielä kovin pitkäaikaisia kokemuksia.<br />
Muovikalvojen ohella myös mineraalisen tiivistyskerroksen vedenpidätysominaisuudet<br />
voivat heiketä pitkällä ajanjaksolla,<br />
Yleisesti käytetty natriumbentoniitti muuttuu heikommin paisuvaksi<br />
kalsiumbentoniitiksi keskimääräisellä vuosivauhdilla<br />
10 cm/100 vuotta. Vedenläpäisevyys ei kuitenkaan tällöin välttämättä<br />
lisäänny, sillä avutuvat pienet huokoset tukkeutuvat<br />
suotoveden mukanaan kuljettamista hiukkasista.<br />
Pitkää aikajaksoa tarkasteltaessa määrääväksi haitta-aineiden<br />
ympäristöön kulkeutumisen mekanismiksi muodostuu diffuusio.<br />
Diffuusiota voidaan kuvata yhdisteen liikkeeksi suuremmasta<br />
pitoisuudesta pienempään. Sen tapahtuminen ei edellytä<br />
hydraulista gradienttia, eikä se riipu veden kulkeutumisnopeudesta.<br />
Diffuusio on verraten hidas prosessi. Diffuusion<br />
erittäin hitaan ainevirtaaman vuoksi ympäristöön pääsevät<br />
massamäärät ovat pienet, ja veteen liukenevien yhdisteiden<br />
ollessa kyseessä, pitoisuudet laimenevat nopeasti. Diffuusion<br />
kautta tapahtuvaa aineleviämistä on käytännössä mahdoton<br />
estää. Ympäristön haittavaikutuksia voidaan lieventää paikan<br />
valinnalla.<br />
Sijoitusalueen suotovesien laatu voi pitkän ajan kuluessa<br />
muuttua. Ajan kuluessa haitta-aineet läpikäyvät sijoitusalueella<br />
erilaisia biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, joiden<br />
seurauksena aineet muuttuvat, hajoavat ja/tai kulkeutuvat<br />
esim. suotovesiin. Haitta-aineet voivat näiden prosessien kautta<br />
joko muuttua tai hajota toisiksi aineiksi, joiden kemialliset,<br />
fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet voivat poiketa huomattavastikin<br />
lähtöaineen ominaisuuksista. Aineiden hajoamisnopeudet<br />
ja –olosuhteet vaihtelevat suuresti. Sijoitusalueen olosuhteissa<br />
(esim. pH, happi, lämpötila) tapahtuu ajan kuluessa<br />
muutoksia, jotka voivat edesauttaa joidenkin haitta-aineiden<br />
muuttumista/hajoamista lähtöainetta vesiliukoisempaan, liikkuvampaan<br />
ja jopa haitallisempaan muotoon. Tämän vuoksi<br />
alueen suotovesiä tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa<br />
jätevesien käsittelyä tehostetaan.<br />
Biojätteen ja lietteen kompostointi<br />
Biojätteen ja lietteen käsittelyyn liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, materiaalin käsittelystä ja siirtämisestä aiheutuvat<br />
pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan ja jätteen joukossa olevat<br />
epäpuhtaudet.<br />
Käsiteltävä biojäte tai liete voi syttyä palamaan, mikäli orgaanisen<br />
aineksen hajoamisprosessin annetaan tapahtua liian<br />
nopeasti. Tällöin lämpötila prosessissa kasvaa liian korkeaksi,<br />
materiaali kuivuu ja voi syttyä palamaan itsestään. Tähän<br />
varaudutaan ennaltaehkäisevästi tarkkailemalla prosessin<br />
lämpötilaa ja happipitoisuutta. Palosta muodostuvat päästöt<br />
ilmenevät savun ja hajun muodossa. Päästön voimakkuus<br />
riippuu palon voimakkuudesta, kestosta sekä sääolosuhteista.<br />
Tällainen riski tunnetaan ja se hallitaan ja sen seuraukset<br />
ovat lieviä.<br />
Materiaalisiirtojen yhteydessä ilmaan voi levitä pölyä, mikrobeja,<br />
endotoksiineja tai kaasuja, lähinnä ammoniakkia, sellaisia<br />
määriä, että niistä on terveydellistä haittaa. Haittaa voidaan<br />
torjua varustamalla materiaalisiirtoon ja käsittelyyn käytettävät<br />
koneet asianmukaisilla suodattimilla ja välttämällä siirtoja kovalla<br />
tuulella.<br />
Biojätteen joukossa voi olla ajoittain epäpuhtauksia, jotka voivat<br />
saastuttaa koko tuote-erän. Tällaiset biojätteeseen kuulumattomat<br />
jätejakeet pyritään poistamaan jo kuorman tyhjennyksen<br />
yhteydessä. Tarvittaessa tuote-erä tutkitaan laboratorioanalyysein<br />
ennen hyötykäyttöön toimittamista.<br />
6.14.1 Kuivajätteen käsittelylaitos<br />
Jätteenkäsittelyn mekaaniseen prosessiin liittyy tulipalon mahdollisuus,<br />
joka saattaa saada alkunsa esimerkiksi murskauksen<br />
yhteydessä muodostuvasta kipinästä tai jos käsiteltävän<br />
jätteen joukossa on sinne kuulumattomia esineitä tai aineita.<br />
Tällaisiin tilanteisiin varaudutaan esitarkastamalla käsittelyyn<br />
otettava kuivajäte sekä varaamalla rakennukseen riittävä alkusammutuskalusto<br />
ja varustamalla laitos automaattisella<br />
alkusammutuslaitteistolla. Paloturvallisuussuunnitelma laaditaan<br />
laitoksen valmistumisen yhteydessä yhteistyössä paikallisen<br />
paloviranomaisen kanssa. Näin riskit voidaan hallita<br />
ja seurausluokkaa jää lieväski. Imagollinen merkitys voi olla<br />
suurempi.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
71
Change language