Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.8.3 Natura-alueen direktiivin luontotyypit ja lajit<br />
Iilijärven Natura-alueen toteutuskeinoja ovat luonnonsuojelulaki,<br />
vesilaki, metsälaki ja maa-aineslaki. Käytettävissä olleen<br />
lähtötiedon mukaan Natura-alueen direktiivin luontotyyppejä<br />
Linkannotkon alueella ovat 1) vaihettumissuot ja rantasuot,<br />
2) Fennoskandian lähteet ja lähdesuot, 3) boreaaliset luonnonmetsät*,<br />
4) boreaaliset lehdot ja 5) puustoiset suot*.<br />
Varsinainen purouoma ei edusta mitään direktiivin luontotyyppiä.<br />
Tähdellä* merkityt ovat ns. priorisoituja eli ensisijaisen<br />
tärkeitä suojeltavia luontotyyppejä.<br />
Iilijärven Natura-alueella tavatut luontodirektiivin liitteiden II ja<br />
IV lajit ovat liito-orava (VU), kirjoverkkoperhonen ja hajuheinä<br />
(NT). Lintudirektiivin liitteen I lajeja ovat huuhkaja, kalasääski,<br />
kuikka, kurki, laulujoutsen, metso (NT), palokärki, pikkulepinkäinen<br />
(NT), pikkusieppo (NT), pohjantikka (NT) ja varpuspöllö.<br />
Em. lajeista ainoastaan hajuheinää on kasvanut Linkannotkon<br />
purouoman rannoilla ja liito-oravasta on tehty kahden reviirin<br />
havainto Hyppyriäisenmäen itärinteestä. Hajuheinästä on<br />
tehty ensimmäinen havainto vuonna 1932, mutta lajia ei vuoden<br />
1974 havainnon jälkeen ole tavattu enää alueella; häviämissyyksi<br />
on vuonna 1984 tehdyssä seurantainventoinnissa<br />
epäilty kasvupaikan puuston hakkuuta. Kirjoverkkoperhoselle<br />
soveliasta elinympäristöä ei Linkannotkon rotkolaaksossa ole,<br />
sillä laji suosii metsäisiä puoliavoimia ympäristöjä ja viihtyy<br />
tuoreilla ja kuivahkoilla kankailla; kirjoverkkoperhosen ravintokasvi<br />
on kangasmaitikka, jolle purolaakso on liian kostea<br />
elinympäristö.<br />
6.8.4 Seivässuon aluevaihtoehtojen ja niiden<br />
lähiympäristön luonnontila<br />
Sekä Seivässuon pohjoinen että eteläinen alue ovat talousmetsäkäytössä<br />
olevia, voimakkaasti hakattuja ja ojitettuja alueita,<br />
eivätkä ne ole sopivaa elinympäristöä Iilijärven alueella<br />
tavatuille luonto- ja lintudirektiivin lajeille.<br />
Seivässuon eteläisestä alueesta em. luonnonsuojelualueet sijaitsevat<br />
kaikki vähintään 500 metrin etäisyydellä. Sen sijaan<br />
Iilijärven Natura-alueen vanhojen metsien suojeluohjelmaan<br />
kuuluva alue (AMO000074) sijaitsee lähimmillään noin 150<br />
metrin etäisyydellä Seivässuon pohjoisen alueen länsireunasta.<br />
Pohjoisen sijoitusaluevaihtoehdon ja Natura-alueen välinen<br />
Seivässuo<br />
Seivässuo II<br />
Valuma-alueen raja<br />
Natura-alue<br />
0 1km<br />
Kuva 6-23 Iilijärven Natura-alue, Seivässuon pohjoinen ja eteläinen sijoitusvaihtoehto sekä<br />
Lamminsuon valuma-alueen raja (3,7 km 2 ).<br />
58 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language