Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Vahtivuoren alue<br />
Vahtivuoren alueella merkittävimpinä negatiivisina vaikutuksina<br />
pidettiin melua, liikenteellisiä vaikutuksia, liikenneturvallisuutta,<br />
maisemallista vaikutusta sekä virkistyskäyttömahdollisuuksien<br />
heikkenemistä. Kielteisistä vaikutuksista nousivat esille myös<br />
mahdolliset haju- ja meluhaitat, haittaeläimet (linnut ja jyrsijät)<br />
sekä pinta- ja pohjavesien saastuminen. Kaikkien em. vaikutusten<br />
koettiin aiheuttavan alueen imagon huonontumisesta<br />
ja tätä kautta vaikutuksia kiinteistöjen arvoon. Myös työmatkojen<br />
liikenneturvallisuuden pelättiin heikkenevän ja ruuhkien lisääntyvän.<br />
Harrastustoiminnalle suurimpina haittoina pidettiin<br />
yleisesti alueen käyttötarkoituksen muuttumista ja sen myötä<br />
harrastustoiminnan ja virkistyskäytön, kuten marjastuksen ja<br />
metsästyksen estymistä alueella. Useimmat pelkäävät myös<br />
ympäristön pilaantumista. Suurin osa vastaajista pitää kaikkia<br />
vaikutuksia kielteisinä ja merkittävinä.<br />
Vastaajista suurimman osan elinkeinoelämälle tai ammatin<br />
harjoittamiselle jätteenkäsittelykeskuksen rakentamisesta ei<br />
olisi haittaa. Monet kuitenkin uskovat ruuhkien lisääntyvän työmatkoilla<br />
sekä liikenneturvallisuuden heikkenevän. Yksi vastaajista<br />
(marjanviljelijä) uskoo keskuksen rakentamisesta koituvan<br />
suoranaista haittaa elinkeinolleen haittaeläinten (linnut<br />
ja jyrsijät) lisääntymisen sekä ympäristön puhtauden heikkenemisen<br />
takia. Lisäksi esille nousivat negatiiviset vaikutukset<br />
kalastukseen ja maanviljelyyn sekä pohjavesien laatuun.<br />
Lähialueiden ympäristön puhtaus, alueen rauhallisuus ja<br />
maaseutumaisuus oli kyselyyn vastanneille erityisen tärkeää.<br />
Kirkkaiden ja puhtaiden järvien, pohjaveden ja lähteiden sekä<br />
kalakannan säilymisestä oli huolissaan yli puolet kyselyyn<br />
vastanneista. Monet mainitsivat suunnittelualueen sijaitsevan<br />
liian lähellä asuinaluetta ja suurin osa oli huolissaan kehittyvän<br />
kylän tulevaisuudesta, jos jätteenkäsittelyalue sijoitetaan<br />
Kintaudelle. Asukkaat eivät halua viihtyisän elinympäristönsä<br />
tai sen maiseman muuttuvan.<br />
Seivässuo<br />
Tärkeimpinä vaikutuksina Seivässuon alueella pidettiin negatiivisia<br />
vaikutuksia asukkaiden ulkoilu-, marjastus- ja luonnossa<br />
virkistäytymismahdollisuuksiin. Merkittävinä pidettiin myös<br />
melu- ja hajuhaittaa, pinta- ja pohjavesivaikutuksia, eläinten<br />
elinalueiden muutoksia sekä alueen luontoarvojen vaarantumista.<br />
Suunnittelussa tulisi kiinnittää erityistä huomiota hajuhaittojen<br />
leviämisen estämiseen Majalahden ja Syvälahden asutusalueille.<br />
Pohja- ja pintavesien virtaukset sekä saastumisen estäminen<br />
tulee asukkaiden mielestä ottaa huomioon suunnittelussa.<br />
6.13 Vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämiseen<br />
Hankkeella on huomattava määrä positiivisia vaikutuksia luonnonvarojen<br />
säästämisessä. Kierrätykseen ohjautuu huomattava<br />
määrä paperia, pahvia, muovia, lasia ja metallia, joilla korvataan<br />
neitseellisiä raaka-aineita noin 80 000 tonnia vuosittain.<br />
Energiasisällön hyödyntämiseen ohjattavat jakeet korvaavat<br />
fossiilisia polttoaineita useita kymmeniä tuhansia kuutiometrejä<br />
vuodessa.<br />
Pilaantuneiden maiden hyötykäyttö korvaa myös vastaavan<br />
määrän neitseellisiä maa-aineksia. Riippuen pilaantumisen<br />
laadusta ja määrästä sekä pilaantuneiden maiden geoteknisistä<br />
ominaisuuksista, pilaantuneet maat käytetään hyödyksi<br />
käsittelykeskuksen alueella sellaisenaan tai esikäsiteltyinä<br />
haitattomampaan muotoon. Käytettäessä pilaantuneita maita<br />
hyödyksi ovat kriteerinä pilaantuneelle maalle asetetut raja- ja<br />
ohjearvot. Mikäli haitta-ainepitoisuus on yli raja-arvon, maa-aines<br />
on voimakkaasti pilaantunutta ja se käsitellään alhaisempaan<br />
haitta-ainepitoisuuteen tai muuten haitattomampaan<br />
muotoon ennen hyötykäyttöä. Mikäli taas haitta-ainepitoisuus<br />
on alle raja-arvon, maa on lievästi pilaantunutta ja se käytetään<br />
alueella sellaisenaan hyödyksi.<br />
Hyötykäyttökohteita ovat:<br />
• teiden, kenttien ja kaatopaikkojen pohjarakenteet,<br />
• kaatopaikkojen esipeittokerrokset,<br />
• kaatopaikkojen pintarakenteet sekä<br />
• käsittelykeskuksen alueelle rakennettavat tuki- ja maisemapenkereet.<br />
6.14 Toimintaan liittyvät riskit ja onnettomuudet<br />
Seuraavassa esitellään jätteenkäsittely- ja hyödyntämistoimintaan<br />
yleisesti liittyviä riskitekijöitä. Riskitekijät ovat samat<br />
käsittelykeskuksen sijainnista riippuen, riskin todennäköisyys<br />
ja vaikutusten suuruus saattavat vaihdella sijainnin mukaan.<br />
Loppusijoitus<br />
Jätteen loppusijoitukseen liittyviä vaaratekijöitä ovat lähinnä<br />
tulipalot, sortumat, alueelle luvattomasti tuotavat ympäristö- ja<br />
terveysvaaraa aiheuttavat jätteet sekä jätteen siirtämisestä tai<br />
kaivutoiminnasta aiheutuvat pöly- ja mikrobipäästöt ilmaan.<br />
Tulipalot<br />
Tulipalo voi aiheutua itsesyttymisenä tai jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta. Itsesyttymisiä on tapahtunut lähinnä<br />
kaatopaikoilla, joissa jätetäyttö on löyhää, jolloin orgaanisen<br />
hajoamisen myötä jätetäytön sisäinen lämpötila on noussut<br />
niin korkeaksi, että se on sytyttänyt täytössä olevan suhteellisen<br />
alhaisen leimahduspisteen omaavan aineen palamaan.<br />
Toinen itsesyttymisen aiheutumistapa on kemiallisten aineiden<br />
keskinäinen reagointi siten, että prosessissa muodostuu<br />
voimakkaasti lämpöä sytyttäen ympärillä olevan orgaanisen<br />
aineen palamaan.<br />
Useimmiten tulipalot aiheutuvat jonkin ulkoisen lämpölähteen<br />
vaikutuksesta kuten tupakoinnista, kuumasta tuhkasta, öljyjätteen<br />
poltosta tai jätetäytön päällä liikkuvista ajoneuvoista.<br />
Tulipalojen konkreettisin vaara liittyy paitsi palon leviämiseen<br />
ympäristöön, myös epäpuhtaan palamisen seurauksena ympäristöön<br />
savun mukana leviäviin haitta-ainepäästöihin. Näistä<br />
merkittävimmän päästöryhmän muodostavat PAH-yhdisteet,<br />
dioksiinit ja furaanit. Vaikutuksen merkittävyys ja laajuus riippuu<br />
mm. palavan jätteen laadusta, palon voimakkuudesta ja<br />
tuuliolosuhteista. Palon sammuttamisen jälkeen jätetäyttöön<br />
jää edelleen palamisen seurauksena muodostuneita haitallisia<br />
yhdisteitä, ellei niitä erikseen poisteta kaivamalla. Osa yhdisteistä,<br />
esimerkiksi dioksiinit ja furaanit, ovat niukkaliukoisia<br />
ja sitoutuvat kiinteisiin partikkeleihin, jolloin niiden leviäminen<br />
ympäristöön on pientä. Sen sijaan esimerkiksi PAH-yhdisteet<br />
ovat vesiliukoisia ja voivat poistua jätetäytöstä muun kaatopaikkaveden<br />
mukana.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
69
Change language