Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.9.2 Kaavoitustilanne<br />
6.9.2.1 Jyväskylän seutu<br />
Maakuntakaava<br />
Keski-Suomen maakuntakaavaluonnos on ollut nähtävillä<br />
30.1.-3.3.2006. Maakuntakaavassa jätteiden käsittelyssä varaudutaan<br />
neljään sijoituspaikkaan Keski-Suomen alueella:<br />
Jyvässeudun käsittelykeskus (sijoitusvaihtoehdot Mörkökorpi,<br />
Vahtivuori, Seivässuo ja Mustankorkea), Saarijärven<br />
Sammakkokangas ja Jämsän Metsäkivelä. Maakuntakaavan<br />
kehittymistä voi seurata ja siihen voi vaikuttaa Keski-Suomen<br />
liiton verkkosivuilla www.keskisuomi.fi.<br />
Seutukaava<br />
Keski-Suomessa on tällä hetkellä voimassa Keski-Suomen<br />
seutukaava (ympäristöministeriön 2.8.1999 ja 4.3.2005 vahvistama).<br />
Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukselle on ko.<br />
kaavassa esitetty aluevarauskaavamerkinnällä ET/ka. Alue on<br />
tarkoitettu jätteenkäsittelyä, hyötykäyttötoimintoja, kaatopaikkatoimintoja,<br />
maa-ainesten ottamista ja läjitystä sekä niiden<br />
tarvitsemia rakennelmia tai rakennuksia varten. Jätteenkäsitte<br />
lykeskuksen ympäristö on kaavoitettu lähivirkistysalueeksi.<br />
Yleiskaava<br />
Koko Jyväskylän kaupungin kattava yleiskaava on hyväksytty<br />
kaupunginvaltuustossa 4.6.1984. Yleiskaavaa on tarkistettu<br />
myöhemmin tehdyin osayleiskaavoin. Jätteenkäsittelykeskuk<br />
selle ja maa-ainesten ottoalueelle on yleiskaavassa osoitettu<br />
aluevaraus kaavamerkinnällä EK-1 (kaatopaikka- ja maankamaran<br />
ainesten otto- ja käsittelyalue). Osa seutukaavassa<br />
kaavamerkinnällä ET merkitystä alueesta on yleiskaavassa<br />
osoitettu kaavamerkinnällä E (erityisalue). Kaatopaikka-alueen<br />
ja erityisalueen erottaa kapea virkistysaluekaista, jossa kulkee<br />
ulkoilureitti. Ulkoilureitti on osa Keski-Suomen maakuntauraa.<br />
Jätteenkäsittelyalueesta lounaaseen sijaitsee Taka-Keljon<br />
osayleiskaava-alue. Taka-Keljon osayleiskaava on haja-asutustyyppinen<br />
ja siinä on varattu alueita pääasiassa pientaloasumiseen.<br />
Jyväskylän kaupunki aloitti vuonna 2002 Valkeamäen alueen<br />
osayleiskaavoituksen. Alueelle on arvioitu mahtuvan 8 000<br />
– 10 000 asukasta. Valkeamäen alueesta on jo toteutunut<br />
Mustalammen alue. Lähin suunniteltu osa Valkeamäen alueesta<br />
on Ylämäyrämäki, jonne sijoittuu noin 150 pientaloa<br />
noin 500 metrin etäisyydelle jätteenkäsittelykeskuksesta.<br />
Yleiskaavassa oleva Kammarinmäki on mukana kaavoitusohjelmassa,<br />
mikä tarkoittaa asemakaavan laatimista vuosina<br />
2006-2008.<br />
6.9.2.2 Mörkökorpi<br />
Seutukaavassa alue on varattu kaatopaikka-alueeksi. Vuonna<br />
1993 vahvistetussa Laukaan Lievestuoreen osayleiskaavassa<br />
alueelle on osoitettu aluevaraus merkinnällä EK – kaatopaikka-alue.<br />
6.9.2.3 Vahtivuori<br />
Kintauden kylälle on laadittu osayleiskaava, joka on saanut<br />
lainvoiman 6.4.2005. Vahtivuoren suunnittelualue sijaitsee kuitenkin<br />
valtatien eteläpuolella, joka on haja-asutusaluetta.<br />
MÖRKÖKORVEN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
SEIVÄSSUON<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
VAHTIVUOREN<br />
SUUNNITTELUALUE<br />
Kuva 6-33 Otteet Keski-Suomen seutukaavasta.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
65
Change language