16.01.2015 Views

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

SHOW MORE
SHOW LESS

Create successful ePaper yourself

Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.

Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaa näin positiivisella tavalla<br />

merkittävästi koko Keski-Suomen jätehuoltostrategiaan<br />

ja jätevirtoihin. Arvioitava hanke on näin valtakunnallisen<br />

ja Keski-Suomen jätesuunnitelman tavoitteiden mukainen.<br />

Mustankorkea nollavaihtoehtona ei yksin toteuta edellä esitettyjä<br />

tavoitteita.<br />

7.2.2 Biojätestrategiaehdotus<br />

EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1993/31/EY) edellyttää,<br />

että jäsenvaltiot laativat viimeistään 16.7.2003 mennessä<br />

kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />

jätteen määrän vähentämiseksi. Strategiaan pitää sisällyttää<br />

erityisesti kierrätystä, kompostointia, biokaasun tuottamista<br />

ja energiana hyödyntämistä koskevat toimenpiteet, joita<br />

käyttäen päästäisiin annettuihin taviotteisiin. Strategialla on<br />

varmistettava, että kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />

yhdyskuntajätteen määrä vähenee direktiivissä annetun aikataulun<br />

ja numeeristen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2006<br />

kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä<br />

75 %, vuonna 2009 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna<br />

1994 syntyvästä biohajoavan jätteen määrästä. Nämä<br />

vähentämistavoitteet eivät koske muita biohajoavia jätteitä.<br />

Ympäristöministeriö asetti direktiivissä edellytettyä strategiaa<br />

laatimaan työryhmän, jonka ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi<br />

julkaistiin 25.4.2003.<br />

Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma puolestaan edellyttää,<br />

että kaatopaikoille sijoitetaan vuonna 2010 enää 20 %<br />

silloin syntyvästä orgaanisen ja biohajoavan jätteen määrästä.<br />

Suomessa nämä tavoitteet koskevat muitakin biohajoavia<br />

jätteitä kuin yhdyskuntajätteitä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />

tavoite on ajallisesti hieman tiukempi kuin kaatopaikkadirektiivin<br />

tavoitteet. Suomen biojätestrategian ensi vaiheen<br />

tarkasteluvuodeksi on valittu 2010. Silloin on suurin osa nykyisestä<br />

kaatopaikkakapasiteetista käytetty loppuun ja sitä korvaavaa<br />

nykyaikaista jätteenkäsittelykapasiteettia on rakennettu<br />

ja otettu käyttöön. Biojätestrategian ehdottomana takarajana<br />

voidaan pitää kaatopaikkadirektiivin tiukinta tavoitevuotta<br />

2016.<br />

Biojätestrategiatyöryhmä valitsi tarkastelluista strategiavaihtoehdoista<br />

esikäsittelyä painottavan vaihtoehdon, johon sisältyy<br />

jätteen synnyn ehkäisyn (jätteen vähenemä 15 %), paperin<br />

ja pahvin kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin ja<br />

kaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistusta<br />

sekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamista<br />

kaatopaikalle sekä energiana hyödyntämistä. Yhdyskuntien<br />

biohajoavaa jätettä arvioidaan syntyvän vuonna 2010 noin<br />

2,5 miljoonaa tonnia jätteiden synnyn ehkäisytoimenpiteistä<br />

(-0,5 miljoonaa tonnia) huolimatta. Vuonna 2010 yhdyskuntien<br />

biohajoavasta jätteestä kierrätettäisiin 700 000 tonnia vuodessa,<br />

käsiteltäisiin mekaanis-biologisesti 700 000 t/a, hyödynnettäisiin<br />

energiana 600 000 t/a ja sijoitettaisiin kaatopaikalle<br />

500 000 t/a. Vaihtoehdon valintaa puolsivat sen monipuolisuus<br />

ja joustavuus sekä nykyisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet.<br />

Merkittävä tekijä oli myös tiukka aikataulu,<br />

sillä uutta ja korvaavaa laitoskapasiteettia koskevia päätöksiä<br />

ja investointeja tarvitaan nopeasti tavoitteiden täyttämiseksi<br />

aikataulussa.<br />

Jätteenkäsittelykeskus ja biojätestrategiaehdotus<br />

Jätteenkäsittelykeskuksen on tarkoitus käsitellä syntypaikkalajiteltua<br />

tai osittain syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja sekajätettä<br />

sekä esikäsiteltyä jätettä. Hanke vähentää kaatopaikoille<br />

läjitettävän biojätteen määrää ja lisää sen kierrätystä ja<br />

energiahyödyntämistä. Hanke on biojätestrategiatyöryhmän<br />

ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen.<br />

7.3 Suojeluohjelmat<br />

Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin<br />

valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen<br />

turvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppien<br />

ja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-<br />

verkostolla. Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueista<br />

on tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamalla<br />

ne luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueiden<br />

maankäyttöä muun lainsäädännön avulla.<br />

Suojeluohjelmia ovat mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen<br />

metsien, harjujen ja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis-<br />

ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Vastaavia<br />

valtakunnan tason ohjelmia ja -strategioita ovat lisäksi biologista<br />

monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma<br />

ja valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden<br />

edistämisestä.<br />

Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan<br />

kuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaa<br />

sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun<br />

tarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan<br />

poiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti<br />

vaarannu.<br />

Yhdenkään tässä vaikutusarvioinnissa tarkastellun vaihtoehdon<br />

alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000-<br />

verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskään ole tavattu<br />

uhanalaisia lajeja. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia<br />

Iilijärven Natura-alueeseen, joka sijaitsee Seivässuon<br />

jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusvaihtoehtojen länsipuolella.<br />

7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />

EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />

ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />

edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />

hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />

oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available<br />

Techinique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena<br />

on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa<br />

oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät<br />

vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun<br />

taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />

Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />

laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien<br />

avulla.<br />

Jätteiden käsittelystä on valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja)<br />

elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komission<br />

hyväksymä. Kyseisessä BREF-asiakirjassa on kuitenkin<br />

mm. jätteen loppusijoitus rajattu asiakirjan ulkopuolelle.<br />

2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />

75

Hooray! Your file is uploaded and ready to be published.

Saved successfully!

Ooh no, something went wrong!