Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
Jätteenkäsittelykeskus vaikuttaa näin positiivisella tavalla<br />
merkittävästi koko Keski-Suomen jätehuoltostrategiaan<br />
ja jätevirtoihin. Arvioitava hanke on näin valtakunnallisen<br />
ja Keski-Suomen jätesuunnitelman tavoitteiden mukainen.<br />
Mustankorkea nollavaihtoehtona ei yksin toteuta edellä esitettyjä<br />
tavoitteita.<br />
7.2.2 Biojätestrategiaehdotus<br />
EY:n neuvoston kaatopaikkadirektiivi (1993/31/EY) edellyttää,<br />
että jäsenvaltiot laativat viimeistään 16.7.2003 mennessä<br />
kansallisen strategian kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
jätteen määrän vähentämiseksi. Strategiaan pitää sisällyttää<br />
erityisesti kierrätystä, kompostointia, biokaasun tuottamista<br />
ja energiana hyödyntämistä koskevat toimenpiteet, joita<br />
käyttäen päästäisiin annettuihin taviotteisiin. Strategialla on<br />
varmistettava, että kaatopaikoille sijoitettavan biohajoavan<br />
yhdyskuntajätteen määrä vähenee direktiivissä annetun aikataulun<br />
ja numeeristen tavoitteiden mukaisesti. Vuonna 2006<br />
kaatopaikoille saa sijoittaa biohajoavaa yhdyskuntajätettä<br />
75 %, vuonna 2009 50 % ja vuonna 2016 enää 35 % vuonna<br />
1994 syntyvästä biohajoavan jätteen määrästä. Nämä<br />
vähentämistavoitteet eivät koske muita biohajoavia jätteitä.<br />
Ympäristöministeriö asetti direktiivissä edellytettyä strategiaa<br />
laatimaan työryhmän, jonka ehdotus kansalliseksi biojätestrategiaksi<br />
julkaistiin 25.4.2003.<br />
Tarkistettu valtakunnallinen jätesuunnitelma puolestaan edellyttää,<br />
että kaatopaikoille sijoitetaan vuonna 2010 enää 20 %<br />
silloin syntyvästä orgaanisen ja biohajoavan jätteen määrästä.<br />
Suomessa nämä tavoitteet koskevat muitakin biohajoavia<br />
jätteitä kuin yhdyskuntajätteitä. Valtakunnallisen jätesuunnitelman<br />
tavoite on ajallisesti hieman tiukempi kuin kaatopaikkadirektiivin<br />
tavoitteet. Suomen biojätestrategian ensi vaiheen<br />
tarkasteluvuodeksi on valittu 2010. Silloin on suurin osa nykyisestä<br />
kaatopaikkakapasiteetista käytetty loppuun ja sitä korvaavaa<br />
nykyaikaista jätteenkäsittelykapasiteettia on rakennettu<br />
ja otettu käyttöön. Biojätestrategian ehdottomana takarajana<br />
voidaan pitää kaatopaikkadirektiivin tiukinta tavoitevuotta<br />
2016.<br />
Biojätestrategiatyöryhmä valitsi tarkastelluista strategiavaihtoehdoista<br />
esikäsittelyä painottavan vaihtoehdon, johon sisältyy<br />
jätteen synnyn ehkäisyn (jätteen vähenemä 15 %), paperin<br />
ja pahvin kierrätyksen, kiinteistökohtaisen kompostoinnin ja<br />
kaatopaikkasijoituksen lisäksi jätepolttoaineen valmistusta<br />
sekä jäännösjätteen kompostointia ja tämän sijoittamista<br />
kaatopaikalle sekä energiana hyödyntämistä. Yhdyskuntien<br />
biohajoavaa jätettä arvioidaan syntyvän vuonna 2010 noin<br />
2,5 miljoonaa tonnia jätteiden synnyn ehkäisytoimenpiteistä<br />
(-0,5 miljoonaa tonnia) huolimatta. Vuonna 2010 yhdyskuntien<br />
biohajoavasta jätteestä kierrätettäisiin 700 000 tonnia vuodessa,<br />
käsiteltäisiin mekaanis-biologisesti 700 000 t/a, hyödynnettäisiin<br />
energiana 600 000 t/a ja sijoitettaisiin kaatopaikalle<br />
500 000 t/a. Vaihtoehdon valintaa puolsivat sen monipuolisuus<br />
ja joustavuus sekä nykyisen infrastruktuurin hyödyntämismahdollisuudet.<br />
Merkittävä tekijä oli myös tiukka aikataulu,<br />
sillä uutta ja korvaavaa laitoskapasiteettia koskevia päätöksiä<br />
ja investointeja tarvitaan nopeasti tavoitteiden täyttämiseksi<br />
aikataulussa.<br />
Jätteenkäsittelykeskus ja biojätestrategiaehdotus<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen on tarkoitus käsitellä syntypaikkalajiteltua<br />
tai osittain syntypaikkalajiteltua yhdyskunta- ja sekajätettä<br />
sekä esikäsiteltyä jätettä. Hanke vähentää kaatopaikoille<br />
läjitettävän biojätteen määrää ja lisää sen kierrätystä ja<br />
energiahyödyntämistä. Hanke on biojätestrategiatyöryhmän<br />
ehdotuksessa esitettyjen tavoitteiden mukainen.<br />
7.3 Suojeluohjelmat<br />
Luonnonsuojeluohjelmien avulla varataan alueita luonnonsuojelutarkoituksiin<br />
valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen<br />
turvaamiseksi. Euroopan unionin alueella arvokkaiden luontotyyppien<br />
ja lajien suojelu pyritään turvaamaan Natura 2000-<br />
verkostolla. Luonnonsuojeluohjelmiin sisällytetyistä alueista<br />
on tarkoitus tehdä luonnonsuojelualueita joko rauhoittamalla<br />
ne luonnonsuojelulain nojalla tai ohjaamalla ko. alueiden<br />
maankäyttöä muun lainsäädännön avulla.<br />
Suojeluohjelmia ovat mm. lehtojen, soiden, rantojen, vanhojen<br />
metsien, harjujen ja lintuvesien suojeluohjelmat sekä kansallis-<br />
ja luonnonpuistoverkon kehittämisohjelma. Vastaavia<br />
valtakunnan tason ohjelmia ja -strategioita ovat lisäksi biologista<br />
monimuotoisuutta koskeva kansallinen toimintaohjelma<br />
ja valtioneuvoston periaatepäätös ekologisen kestävyyden<br />
edistämisestä.<br />
Valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan<br />
kuuluvalla alueella ei luonnonsuojelulain mukaan saa suorittaa<br />
sellaisia toimenpiteitä, jotka vaarantavat alueen suojelun<br />
tarkoituksen. Alueellinen ympäristökeskus voi myöntää luvan<br />
poiketa tästä rajoituksesta, mikäli suojelun tarkoitus ei mainittavasti<br />
vaarannu.<br />
Yhdenkään tässä vaikutusarvioinnissa tarkastellun vaihtoehdon<br />
alueelle ei sijoitu luonnonsuojelualueita, Natura 2000-<br />
verkostoon kuuluvia alueita eikä alueilla myöskään ole tavattu<br />
uhanalaisia lajeja. Hankkeella ei myöskään arvioida olevan vaikutuksia<br />
Iilijärven Natura-alueeseen, joka sijaitsee Seivässuon<br />
jätteenkäsittelykeskuksen sijoitusvaihtoehtojen länsipuolella.<br />
7.4 Paras käyttökelpoinen tekniikka<br />
EU:n direktiivi 96/61/EC (Neuvoston direktiivi ympäristön pilaantumisen<br />
ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi)<br />
edellyttää, että määrättyjen teollisuudenalojen ympäristövaikutusten<br />
hallinnan on perustuttava parhaimpiin käytettävissä<br />
oleviin tekniikoihin (BAT-tekniikka, Best Available<br />
Techinique). Tiettyä tekniikkaa ei edellytetä, vaan tavoitteena<br />
on eri tekniikoita tai niiden yhdistelmiä käyttäen saavutettavissa<br />
oleva paras ympäristönsuojelun taso. Useat eri tekijät<br />
vaikuttavat siihen, miten paras saavutettavissa oleva ympäristönsuojelun<br />
taso määritellään kullekin yksittäiselle laitokselle.<br />
Paras käytettävissä oleva tekniikka määritellään EU:ssa eri teollisuudenaloille<br />
laadittavien nk. BAT-referenssidokumenttien<br />
avulla.<br />
Jätteiden käsittelystä on valmistunut BREF-asiakirja (BAT vertailuasiakirja)<br />
elokuussa 2005, mutta se ei ole vielä komission<br />
hyväksymä. Kyseisessä BREF-asiakirjassa on kuitenkin<br />
mm. jätteen loppusijoitus rajattu asiakirjan ulkopuolelle.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
75
Change language