Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
dessa vertailla maaperän geokemian muutoksia toiminnan aikana ja<br />
sen jälkeenkin.<br />
19/24<br />
Arvioinnissa tulee määritellä maaperän paksuus tutkimusalueella. Tällä tavoin<br />
selvitetään pohjaveden mahdolliset purkauskanavat, jotka eivät ole pääteltävissä<br />
maan pinnanmuotojen perusteella.<br />
Kallioperä (Kohta 7.2.1)<br />
Arvioinnissa tulee tarvittaessa määritellä kallioperän ruhjeet tutkimusalueella.<br />
Tämä voidaan tehdä esimerkiksi maastossa geofysikaalisilla tutkimusmenetelmillä,<br />
joiden avulla voidaan yleensä selvittää myös edellä mainittu maaperän<br />
paksuus.<br />
7.2.2 HANKKEEN VAIKUTUKSET PINTA- JA POHJAVESIIN<br />
Vaikka tavoitteena tulee olla tiivis jätteenkäsittelyalue, on silti varauduttava<br />
sen riskin varalle, että jossain vaiheessa vuotoja voi esiintyä. Tästä syystä laitoksen<br />
sijoituspaikalla suhteessa pinta- ja pohjavesiin on merkitystä. Silloin<br />
tarkempaa huomiota tulee kiinnittää valuma-alueeseen, maaperän laatuun sekä<br />
mahdollisiin pohjavesiin ja kallioperään.<br />
Valuma-alue (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä koko se alue, jolta kukin tutkimusalue kerää<br />
pinta- ja pohjavetensä. Tällöin on huomattava, että tiettyjen maalajien alueilla<br />
pintavesien ja pohjavesien valuma-alueet eivät aina ole yhtenevät. Esitetyt<br />
tutkimusalueet kerännevät maalajeistansa riippuen pohja- ja pintavetensä samalta<br />
alueelta.<br />
Arvioinnissa tulee näin määritellyn valuma-alueen pinta-alan sekä hydrologisten<br />
ja hydrogeologisten muuttujien avulla laskea sekä muodostuvien pintavesien<br />
että pohjavesien määrä. Nämä voidaan esittää esimerkiksi taulukkona<br />
mainittujen muuttujien eri arvoilla, koska yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua ei<br />
välttämättä ole.<br />
Pohjavesi (Kohta 7.2.2)<br />
Arvioinnissa tulee määritellä tutkimusalueen pohjaveden pinnankorkeus. Tällä<br />
tavoin saadaan pääteltyä pohjavettä suojaavan luonnontilaisen maaperän<br />
paksuus. Pohjaveden pinnankorkeuden ja maaperän paksuustietojen perusteella<br />
voidaan myös laskea pohjavesimassan kokonaistilavuus tutkimusalueella.<br />
Tämän tunteminen taas mahdollistaa pilaavien ainesten määrien arvioimisen<br />
tutkimusalueen pohjavedessä ja edelleen sieltä purkautuvassa pohjavedessä.<br />
Arviointia varten tulee ottaa pohjavesinäytteitä tutkimusalueen eri osista.<br />
Analyyseihin on syytä sisällyttää erilaisia epäorgaanisia ja orgaanisia vedenlaatumuuttujia.<br />
Pohjavesinäytteitä tulee ottaa varsinkin sieltä, mistä tutkimusalueen<br />
pohjavedet purkautuvat pois tutkimusalueelta. Tutkimusalueen pohjavesinäytteiden<br />
avulla voidaan vertailla mahdollisia pohjaveden geokemian<br />
muutoksia toiminnan aikana ja sen jälkeen. Näytteiden avulla voidaan myös<br />
arvioida maaperää ja pohjavettä suojaavien pohjarakenteiden toimivuutta.<br />
Postiosoite PL 110 40101 Jyväskylä Puhelin Faksi kirjaamo.ksu@ymparisto.fi<br />
Katuosoite Ailakinkatu 17 40100 Jyväskylä Vaihde (014) 697 211 (014) 614 273 www.ymparisto.fi/ksu
Change language