Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
ja ilman haitta-ainepitoisuuksiin sen välittömässä läheisyydessä,<br />
mutta vaikutukset eivät ulottuneet etäisyydelle, jossa<br />
lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat (Niskanen ym. 2003).<br />
Liikenne<br />
Raskaiden ajoneuvojen ja työkoneiden renkaat irrottavat hiukkasia<br />
irrottavat tien pinnasta hiukkasia. Samalla liikennöintialueen<br />
pintaan kohdistuu voimakkaita ilmavirtauksia, jotka<br />
nostavat pölyn ilmaan. Pölypäästön määrä riippuu liikennemäärästä,<br />
ajonopeuksista sekä ajoneuvojen koosta.<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen kentät ja sisäinen tiestö ovat asfaltoituja,<br />
mikä vähentää merkittävästi liikenteestä aiheutuvaa<br />
pölyämistä. Kun liikennöintialueiden siisteydestä huolehditaan<br />
asianmukaisesti, sisäinen liikenne ei aiheuta merkittävää pölyhaittaa.<br />
Myös kuljetusreittien varrella pöly rajoittuu tiealueen<br />
välittömään läheisyyteen. Kaikissa sijoitusvaihtoehdoissa yleisellä<br />
tieverkolla jätehuoltoliikenteen osuus on niin vähäinen,<br />
ettei jätehuoltoliikenteen aiheuttamaa pölyämistä voi erottaa<br />
muun liikenteen aiheuttamasta pölyämisestä.<br />
6.4.4 Liikenteen pakokaasupäästöt<br />
Pölyämisen lisäksi jätteenkuljetusliikenne ja työkoneet aiheuttavat<br />
pakokaasupäästöjä. Pakokaasut sisältävät typen<br />
ja rikin oksideja, hiukkasia sekä epätäydellisen palamisen<br />
seurauksena syntyviä haihtuvia orgaanisia yhdisteitä (VOC)<br />
ja hiilimonoksidia. Kuljetusreittien varrella jätteenkuljetusliikenne<br />
lisää pakokaasupäästöjä samassa suhteessa liikennemäärän<br />
lisääntymisen kanssa (ks. luku 6.3). Pakokaasujen<br />
vaikutuksia on tutkittu erityisesti vilkkaasti liikennöityjen (KVL<br />
10 000 -60 000) teiden varsilla. Tällaisillakin teillä pakokaasun<br />
komponenttien kuten typen oksidien ja hiilimonoksidin<br />
pitoisuudet alittavat ilmanlaadulle asetetut ohje- ja raja-arvopitoisuudet<br />
jo muutamien metrien päässä tien reunasta.<br />
Sijoitusvaihtoehdosta riippumatta liikennemäärät ja liikenteen<br />
pakokaasupäästöt tarkasteltavilla liikennereiteillä ovat sekä<br />
nykyisillä liikennemäärillä että hankkeen toteuduttua pieniä.<br />
Pakokaasuhaitat tiealueen ulkopuolella ovat hyvin vähäisiä,<br />
eikä niillä ole merkitystä alueen ilmanlaatuun. Myös sisäisen<br />
liikenteen pakokaasupäästöt rajoittuvat jätteenkäsittelykeskuksen<br />
alueelle.<br />
6.4.5 Pilaantuneiden maiden käsittelyssä syntyvät<br />
kaasumaiset päästöt<br />
Termisessä käsittelyssä syntyvät päästöt<br />
Pilaantuneet maa-ainekset kuumennetaan rumpu-uunissa ja<br />
näin muodostuneet prosessikaasut käsitellään jälkipolttimessa.<br />
Jälkipoltto tapahtuu kevyellä polttoöljyllä. Nämä prosessikaasut<br />
käsitellään savukaasujen puhdistukseen tarkoitetuilla<br />
kemikaaleilla. Puhdistettujen prosessikaasujen laatua seurataan<br />
savukaasuanalysaattoreilla ja kemikaaleja annostellaan<br />
analysaattorien tulosten mukaan. Rumpu-uunin kuumennukseen<br />
käytetyn polttoöljyn savukaasut eivät ole tekemisissä<br />
pilaantuneen maa-aineksen kanssa ja ne johdetaan sellaisenaan<br />
ilmakehään. Koska laitoksessa käsitellään raskasmetalleja<br />
sisältävää tai muuta ongelmajätteeksi luokiteltavaa<br />
pilaantunutta maata, laitoksen päästöjen on oltava myös<br />
ongelmajätteen polttolaitoksia koskevan valtioneuvoston jätteenpolttoasetuksen<br />
(362/2003) mukaisia.<br />
Jotta päästörajat täytettäisiin, termisessä käsittelyssä syntyvät<br />
savukaasut puhdistetaan monivaiheisilla puhdistusjärjestelmillä.<br />
Puhdistusjärjestelmään kuuluu jälkipoltin sekä kuivapesu<br />
aktiivihiilellä ja natriumvetykarbonaatti- tai kalsiumhydroksidisidonta.<br />
Pölyn sisältämien haitta-aineiden määrästä riippuen<br />
pöly toimitetaan ongelmajätteiden käsittelyluvan saaneeseen<br />
laitokseen tai, jos pitoisuudet ovat riittävä alhaisia, pöly ohjataan<br />
loppusijoitukseen.<br />
Poistokaasupäästöjä seurataan jatkuvatoimisin mittauksin.<br />
Näitä savupiipuista mitattavia päästöjä ovat hiilimonoksidi<br />
(CO), hiilidioksidi (CO 2<br />
), hiukkasten määrä, kloorivetyhappo<br />
(HCl), fluoridivety (HF), rikkidioksidi (SO 2<br />
), orgaanisen hiilen<br />
kokonaismäärä (TOC) sekä typen oksidit (NO x<br />
). Dioksiineja<br />
ja furaaneja mitataan kertaluonteisesti erityyppisten maiden<br />
käsittelyjen yhteydessä. Raja-arvojen ylittyessä maa-aineksen<br />
syöttö pysäytetään ja uuni ajetaan alas vian selvittämiseksi.<br />
Laitteistossa on tiettyjä lämpötila- ja kaasupitoisuushälytyksiä<br />
ja jopa lukituksia. Myös prosessin toimintaa kuvaavia parametreja<br />
(lämpötilaa, happipitoisuutta, kaasuvirtausta, vesipitoisuutta)<br />
monitoroidaan jatkuvatoimisesti.<br />
Edellä kuvatuin toimenpitein termisen käsittelyn prosessikaasujen<br />
haitta-ainepitoisuudet ovat normaalissa toiminnassa<br />
niin pienet, ettei haitallisia terveys- tai ympäristövaikutuksia<br />
synny.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelyssä energian lähteenä käytetään<br />
kevyttä polttoöljyä. Kevyen polttoöljyn poltossa syntyvien<br />
päästöjen määrää kuvaa parhaiten rikkidioksidi (SO 2<br />
).<br />
Laskelmien perusteella kevyen polttoöljyn polton aiheuttama<br />
suurin rikkidioksidin tuntipitoisuus sijaitsee noin 200 metrin<br />
etäisyydellä piipuista. Normaalisti lämpövoimalaitoksen savukaasun<br />
loppulämpö on varsin korkea 100 – 200 °C, mikä<br />
edesauttaa savukaasun hyvää sekoittumista ja laimenemista<br />
ympäröivään ilmaan. Savukaasupäästöillä ei ole sellaista<br />
vaikutusta ilmanlaatuun, jolla olisi terveys- tai muita haitallisia<br />
vaikutuksia ympäristöön.<br />
Pilaantuneiden maiden sisältämät ja kompostoinnin<br />
aikana syntyvät haihtuvat yhdisteet<br />
Kierrätyslaitokselle vastaanotettavat maa-ainekset voivat sisältää<br />
pieniä määriä haihtuvia yhdisteitä. Tyypillisesti esim. hiilivetypitoisista<br />
maista on kaivun, kuormauksen ja kuljetuksen<br />
yhteydessä haihtunut jo merkittävä osa herkästi haihtuvista<br />
komponenteista (VOC).<br />
Kompostoinnissa tapahtuu biologista hajoamista, jonka seurauksena<br />
vapautuu orgaanisia yhdisteitä. Massojen alkuperästä<br />
ja koostumuksesta riippuen kompostointi voi aiheuttaa<br />
eriasteista hajua. Kokemusten perusteella maamassojen<br />
kompostoinnissa muodostuva kaasun määrä ja hajuvaikutus<br />
jää huomattavasti yhdyskuntajätteen kompostointia vähäisemmäksi.<br />
6.4.6 Rakentamisen aikaiset päästöt ilmaan<br />
Rakennusaikana kiviaineksen louhinta ja maansiirtotyöt ja<br />
liikenne aiheuttavat pölyämistä. Pölyäminen on toiminnasta<br />
aiheutuvan kaltaista. Myös rakennusaikana pölyäminen rajoittuu<br />
toiminta-alueelle ja sen välittömään läheisyyteen.<br />
46 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language