Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
4.4.6 Rakennus- ja hyötyjätteen vastaanotto ja käsittely<br />
Rakennusjätteet otetaan vastaan varastokentille, joista ne toimitetaan<br />
suuremmissa erissä jatkokäsittelyyn. Betoni- ja tiilijäte<br />
murskataan ja murske käytetään hyödyksi jätteenkäsittelykeskuksen<br />
kenttärakenteissa. Samoin puujäte murskataan.<br />
Puumurske käytetään kompostoinnin tukiaineena ja energian<br />
tuotannon polttoaineena.<br />
Paperin, pahvin, kartongin, energiajakeen ja muovijätteen erilliskäsittelyä<br />
varten alueelle rakennetaan erillinen halli, jossa on<br />
tarvittavat kuljettimet ja paalaimet.<br />
4.4.7 Jätteen loppusijoitus<br />
Loppusijoitettava jäte tiivistetään. Täyttöalueelle ohjattavat<br />
jätekuormat tyhjennetään jätepenkereen päälle, jossa ne kaatopaikkajyrällä<br />
murskataan ja tiivistetään kaatopaikkakoneella<br />
huolellisesti täyttöön. Jätetäyttöä peitetään ylijäämämailla täytön<br />
etenemisen mukaan.<br />
Vuotuinen tarvittava täyttötilavuus kappaleessa 4.1.2 esitetyille<br />
määrille on peittomaineen noin 84 000 m3/a vuoden 2015<br />
ennustetuilla jätemäärillä. Mikäli jätemäärät edelleen kehittyvät<br />
ennustetusti, kasvaa vuotuinen tarvittava täyttötilavuus 95 000<br />
m3:iin pitkän tähtäimen ennusteen mukaan. Edellytyksenä on,<br />
että pohjatuhkan hyötykäyttömarkkinat saadaan kehitettyä toimiviksi.<br />
Kun uudelta alueelta on varattu täyttötilavuutta yhteensä<br />
noin 4,1 miljoonaa m3rtr, riittää tämä 45 – 50 vuodeksi.<br />
Nykyisen Mustankorkean laajennusalueelle rakennettavalle<br />
loppusijoitusalueelle tulee täyttötilavuutta noin 1,2 miljoonaa<br />
m3rtr, mikä riittää 12 – 15 vuodeksi.<br />
Lietteet<br />
Jätteenkäsittelykeskuksen lietealtaisiin sijoitetaan alueelle<br />
tuotavat sellaiset lietemäiset jätteet, joita ei ominaisuuksiensa<br />
vuoksi voida ottaa vastaan jätevedenpuhdistamoilla tai<br />
käsitellä muuten jätteenkäsittelykeskuksen alueella. Tällaisia<br />
jätejakeita ovat teurastamoliete, rasvanerotuskaivoliete, hiekanerotuskaivoliete<br />
ja teollisuuden lietteet.<br />
Kuva 4-12 Esimerkki loppusijoitusalueiden pohjarakenteista.<br />
Pintarakenteet ja maisemointi<br />
Täyttöalueet suljetaan tarkoituksenmukaisin kokonaisuuksin<br />
sitä mukaan ne saavuttavat lopullisen täyttökorkeutensa.<br />
Pintarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston kaatopaikoista<br />
antaman päätöksen (861/1997) mukaisia periaatteita. Pysyvän<br />
ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueiden pintarakenteet,<br />
mukaan lukien jo käytöstä poistetut vanhat täyttöalueet, tehdään<br />
tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan mukaisin rakentein.<br />
Lentotuhkan ja APC-jätteen loppusijoitusalueiden<br />
pintarakenteet tehdään ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pintarakenne muodostuu tiivistyskerroksesta,<br />
kuivatuskerroksesta ja pintakerroksesta, jonka ylin osa<br />
muodostaa kasvukerroksen. Ongelmajätteen kaatopaikoilla<br />
pintarakenteeseen kuuluu lisäksi keinotekoinen eriste<br />
Muut erityisjätteet<br />
Ihmisten terveydenhuollossa tai siihen liittyvässä tutkimustoiminnassa<br />
muodostuva jäte, nk. sairaalajäte, sijoitetaan erikseen<br />
tavanomaisen jätteen täyttöalueelle ja peitetään välittömästi<br />
jätteiden sijoittamisen jälkeen. Tarvittaessa jätteet esikäsitellään<br />
esimerkiksi desinfioinnilla ennen kuin ne toimitetaan<br />
jätteenkäsittelykeskukseen.<br />
Elintarvikejäte, teurasraadot ja käymäläjäte sijoitetaan vastaavasti<br />
jätetäyttöön tehtäviin kaivantoihin ja peitetään välittömästi.<br />
Pohjarakenteet<br />
Loppusijoitusalueet rakennetaan vaiheittain sitä mukaan,<br />
kun tilantarve vaatii. Ennen pohjarakenteiden tekoa rakennettavat<br />
alueet tasataan ja muotoillaan kuivatussuunnitelman<br />
mukaiseen muotoonsa. Pohjarakenteissa noudatetaan valtioneuvoston<br />
kaatopaikoista antaman päätöksen (861/1997)<br />
mukaisia periaatteita. Pysyvän ja tavanomaisen jätteen loppusijoitusalueen<br />
pohja rakennetaan tavanomaisen jätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Lentotuhkan ja APC-jätteen<br />
loppusijoitusalueen pohja rakennetaan ongelmajätteen kaatopaikkaluokan<br />
mukaisin rakentein. Pohjarakenne muodostuu<br />
tiivistyskerroksesta, keinotekoisesta eristeestä ja kuivatuskerroksesta.<br />
Kuva 4-13 Esimerkki pintarakenteista.<br />
20 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language