Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.8.6 Hulevesien johtaminen Natura-alueelle<br />
Jätteidenkäsittelyalueella syntyvät puhtaat hulevedet kerätään<br />
ojin ja hulevesiviemärein yhteen ja puretaan käsittelykeskusta<br />
kiertäviin puhtaiden vesien ojiin. Laimeat hulevedet puolestaan<br />
kerätään yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan<br />
laimeiden vesien tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan<br />
tarkkailupisteen kautta puhtaiden vesien ojaan. Ojia pitkin vedet<br />
laskevat Lamminsuolle ja sieltä edelleen Linkannotkoon<br />
Iilijärven Natura-alueelle. Lamminsuon valuma-alueen keskivirtaaman<br />
on arvioitu olevan noin 33 l/s. Laimeita hulevesiä<br />
laskee jätteiden käsittelykeskuksesta Lamminsuon ojaan alueelta<br />
keskimäärin noin 1,4 l/s. Kokonaisvirtaama ojaan pienenee<br />
suunnilleen yhtä paljon, sillä väkevät jätevedet johdetaan<br />
viemäriä pitkin alueelta pois. Virtaaman muutos jää siis erittäin<br />
pieneksi ja haitta-aineet laimenevat voimakkaasti ennen kuin<br />
ne laskevat Lamminsuolta Linkannotkon puroon.<br />
6.8.7 Hankkeen vaikutukset luontotyyppeihin ja<br />
uhanalaisiin lajeihin<br />
Maastokäynti alueelle kavensi lähtöaineistossa esitettyjen<br />
luontotyyppien pinta-alaa, sillä Linkannotkon rotkolaaksossa<br />
ei ole boreaalisia lehtoja eikä vanhaa metsää vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen<br />
ulkopuolella. Pohjoisemman<br />
isovarpurämeen vesitalouden luonnontilaisuus on muuttunut<br />
voimakkaasti metsäautotien rakentamisen myötä ja alue tulvii<br />
keväisin tavallista voimakkaammin. Myös eteläisellä isovarpurämeellä<br />
on jälkiä ihmistoiminnasta; ajourat ovat mitä luultavimmin<br />
seurausta hakkuista lähialueilla ja puuta on ajettu<br />
ja/tai kalustoa siirretty vähäpuustoisen suon läpi talviaikaan,<br />
mistä suolle on jäänyt hitaasti umpeen kasvavat urat. Alueen<br />
luontotyypit eivät myöskään ole erityisen harvinaisia, sillä etenkin<br />
isovarpurämeitä tavataan yleisesti koko Etelä-Suomessa.<br />
Geomorfologialtaan alue sen sijaan on edustava.<br />
Linkannotkon rotkolaakson Natura-luontotyyppien luonnontilaisuus<br />
voi muuttua lähinnä hule- ja muiden vesien vaikutuksesta,<br />
sillä Natura-alueen toteutuskeinoista metsälain 10 §:n<br />
noudattaminen edellyttää purouoman välittömän lähiympäristön<br />
puuston jättämistä hakkuiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi<br />
em. luontotyyppien säilyminen nykyisenkaltaisina riippuukin<br />
lähinnä lumiensulamisvesistä, muusta sadannasta sekä alueelle<br />
Lamminsuolta virtaavasta purovedestä. Purolaaksossa<br />
tavatuista uhanalaisista lajeista hajuheinää ei ole alueelta löydetty<br />
enää yli 30 vuoteen ja luontodirektiivin liitteen II ja IV laji,<br />
liito-orava, on tavattu rotkolaakson ylärinteessä.<br />
Edellä esitettyyn perustuen voidaan todeta, että Seivässuon<br />
pohjoiselta tai eteläiseltä käsittelyaluevaihtoehdolta johdettavilla<br />
hulevesillä ei ole haitallisia vaikutuksia niihin luontodirektiivin<br />
direktiivin luontotyyppeihin ja lajeihin, joiden suojelemiseksi<br />
Linkannotkon rotkolaakso on sisällytetty osaksi Natura<br />
2000 –verkostoa; hanke ei siis merkittävästi heikennä Naturaalueen<br />
valintaperusteena olleita luontoarvoja. Käsitys perustuu<br />
maastokäynnillä hankittuun tietoon rotkolaakson luontotyypeistä<br />
ja niiden edustavuudesta sekä siihen, että tiivispohjaisesta<br />
jätteidenkäsittelykeskuksesta ei pääse haitta-aineita,<br />
jotka voisivat kevättulvien aikaan olla toksisia alueen puustolle<br />
tai eliölajistolle.<br />
6.9 Vaikutukset maankäyttöön,<br />
yhdyskuntarakenteeseen ja elinkeinoelämään<br />
6.9.1 Rakennettu ympäristö, asutus ja muut häiriintyvät<br />
kohteet<br />
6.9.1.1 Mörkökorpi<br />
Mörkökorven alue sijaitsee Laukaan kunnassa Lievestuoreen<br />
taajaman keskustasta noin 5,5 kilometriä kaakkoon<br />
Leppäveden ja Lievestuoreenjärven välissä; lähimmillään taajama-alue<br />
ulottuu noin 1,7 kilometrin etäisyydelle hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista. Kahdeksan hehtaarin suuruista aluetta on<br />
jo aikaisemmin käytetty kaatopaikka-alueena. Alue rajoittuu<br />
itälaidaltaan puolustusvoimien alueeseen.<br />
Mörkökorven välittömässä läheisyydessä ei ole asutusta. Yksi<br />
erillinen asuinrakennus sijaitsee 500 metrin päässä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta ja on noin 1 km:n etäisyydellä hajua<br />
aiheuttavista toiminnoista. 1,3 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
ulkoreunasta on retkeilyreitin yhteyteen rakennettu<br />
laavu. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat Leppäveden ja<br />
Lievestuoreenjärven rannoilla ja Metsolahden taajamassa yli<br />
1,5 kilometrin etäisyydellä hajuhaittoja aiheuttavista toiminnoista.<br />
Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista toiminnoista sijaitsee<br />
1 asuin- tai lomarakennus ja 2 kilometrin säteellä 40 kpl.<br />
Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna vastaavia rakennuksia<br />
1 km:n säteellä on 1 kpl ja 2 km:n säteellä 99 kpl.<br />
Ampumarata sijaitsee noin 500 metrin ja hautausmaa valtatien<br />
23 eteläpuolella noin 1,5 kilometrin etäisyydellä. Muita toiminnallisia<br />
rakennettuja kohteita ovat hautausmaan eteläpuolella<br />
sijaitsevat kaksi huoltoasemaa.<br />
6.9.1.2 Vahtivuori<br />
Vahtivuori sijaitsee Petäjäveden kunnassa runsaan kilometrin<br />
päässä Kintauden kylätaajaman eteläpuolella. Kintaus on<br />
Petäjäveden suurin kylä asukasluvun perusteella; asukkaita<br />
on yli 600.<br />
Vahtivuoren alueen eteläpuolella suunnittelualueen ulkoreunasta<br />
200 metrin etäisyydellä on kolme asuinrakennusta. Hajua<br />
aiheuttavia toimintoja lähimpänä, noin 500 metrin etäisyydellä<br />
sijaitsee yksi asuinrakennus. Kilometrin säteellä hajua aiheuttavista<br />
toiminnoista sijaitsee 5 asuin- tai lomarakennusta ja 2<br />
kilometrin säteellä 69 kpl. Suunnittelualueen ulkoreunasta mitattuna<br />
vastaavia rakennuksia kilometrin säteellä on 20 kpl ja 2<br />
km:n säteellä 159 kpl. Lähin koulu sijaitsee Kintauden kylässä<br />
noin kahden kilometrin etäisyydellä. Jyväskylän maalaiskunnan<br />
puolella noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen<br />
itäpuolella sijaitsee Kuohun taajama.<br />
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy<br />
61
Change language