Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

Kuva 6-25 Linkannotkon rotkolaakson eteläpään kuusikkoa.
Kuva 6-27 Ajoura Linkannotkon eteläosan puustoisella
suolla.
Kuva 6-26 Linkannotkon eteläpään perattua purouomaa.
Kuva 6-28 Vaihettumissuo purolaakson keskiosassa.
Eteläisempi puustoinen suo (alue 4) on melko kuiva isovarpuräme,
jonka kenttäkerroksessa kasvaa runsaasti puolukkaa,
mustikkaa ja pohjakerroksessa rahkasammalen lisäksi runsaasti
kangasmetsien sammalia. Muita yleisiä kenttäkerroksen
lajeja luontotyypillä ovat tupasvilla, kanerva, suopursu,
karpalo, suokukka, variksenmarja ja järviruoko. Paikoitellen
suolla on kivennäismaakangaslaikkuja ja suon laitaosat ovat
paikoitellen avoimia ja vähäpuustoisia.
Boreaalisiksi lehdoiksi (alue 5) merkityt luontotyypit osoittautuivat
maastokäynnillä nuoriksi ja kivisiksi kasvatusmetsäkuusikoiksi,
joista eteläisempi rajoittuu länsilaidaltaan avohakkuualaan.
Sekapuuna eteläisessä kuusikossa kasvaa mäntyä ja
pohjoisempi alue on erittäin kivinen. Molemmat alueet ovat
metsätyypiltään mustikkatyyppiä (MT).
Vanhojenmetsiensuojeluohjelma-alueen länsireuna ulottuu
ohjelmarajauksen mukaan Linkannotkon rotkolaakson vaihettumissuoalueeseen
(alue 6). Alueen edustava, vanha
kuusikko rajoittuu kuitenkin selkeästi purouoman itäreunalle
ja vaihettumissuoksi merkityllä alueella puusto on hieskoivua;
sekapuuna kasvaa vähän mäntyä ja tervaleppää. Suo muuttuu
pohjoisempana mäntypuustoiseksi isovarpurämeeksi.
Pohjoisempi puustoinen suo (alue 7) sijaitsee metsäautotien
länsipuolella ja oli maastokäynnin aikaan tulvan alla.
Puustoltaan alue on ohutläpimittaista hieskoivua ja kuusta
kasvavaa kitukasvuista metsää. Hyppyriäisenlammen eteläranta
(alue 8) on ojitettu, muuten Hyppyriäisenlampi on luonnontilainen.
60 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus