Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Create successful ePaper yourself
Turn your PDF publications into a flip-book with our unique Google optimized e-Paper software.
6.1.3 Seivässuo<br />
Alueen maaperä on moreenipeitteistä kalliota. Moreeni on<br />
monin paikoin kivistä ja lohkareista. Pohjoisen alueen länsipuolella<br />
kulkee voimakas etelä-pohjoissuuntainen kallioruhje.<br />
Etäisyys sijoitusalueelta ruhjeeseen on 500 metriä. Eteläiseltä<br />
alueelta etäisyyttä ruhjeeseen on kilometri; ruhje sijaitsee alueen<br />
luoteispuolella. Eteläisen alueen kaakkoispuolella kulkee<br />
toinen kallioruhje, joka on koillis-luoteissuuntainen ja lähimmillään<br />
350 metrin päässä sijoitusalueelta.<br />
Suunnitelmien mukaan pohjoinen alue muotoillaan tasoon<br />
+170…+176 siten, että viettosuunta on etelään kohti<br />
Lamminsuota. Suunnitelmassa Seivässuon laakso säilyisi nykyisessä<br />
tasossa tai aluetta täytettäisiin ja alueen itäreunaa<br />
(Lehtivuoren rinne) louhittaisiin voimakkaasti, paikoin jopa lähes<br />
30 m, jolloin jätekeskuksen itäosa sijoittuu kalliopohjalle.<br />
Eteläinen alue on suunniteltu muotoiltavaksi tasoon<br />
+166…+168 siten, että viettosuunta on pohjoiseen kohti<br />
Lamminsuota. Pääosalla alueesta maan pinta säilyy nykyisellään<br />
tai alenee muutamia metrejä, alueen jyrkästi nousevassa<br />
itäosassa louhintaa tehdään jopa 30 m.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaus on kalliokynnysten rajaamaa ja noudattaa pääpiirteissään<br />
alueen topografiaa. Alueella ei arvioida olevan paksuja<br />
maakerroksia tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi<br />
kulkeutuisi pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Pohjoisen alueen keski- ja pohjoisosissa pohjaveden virtaus<br />
suuntautuu vuorten rinteiltä alueen keskellä olevaan<br />
Seivässuon notkelmaan. Virtaus jatkuu notkelmaa pitkin<br />
pohjoiseen/koilliseen purkautuen koillispuolella olevaan purolaaksoon.<br />
Seivässuolta luoteeseen suuntautuu pieni ruhje,<br />
josta pohjavettä voi virrata Linkannotkoon. Alueen eteläosasta<br />
pohjaveden virtaus suuntautuu etelään Lamminsuolle ja<br />
Lamminsuolle laskeviin ojiin. Alueen muotoilun jälkeen pohjavesi<br />
virtaa valtaosin etelään Lamminsuon suuntaan, mutta<br />
alueen reunoilta voi vielä virrata pohjavettä pohjoiseen ja luoteeseen.<br />
Eteläisellä alueella pohjaveden virtaus suuntautuu nykytilassa<br />
mäkien rinteiltä alueen keskellä olevaan laaksoon. Laaksoa<br />
pitkin pohjavettä virtaa pohjoiseen Lamminsuolle ja etelään<br />
koillis-lounaissuuntaiseen ruhjeeseen. Alueen suunnitellun<br />
muotoilun jälkeen virtaussuunta on laaksossa pääosin pohjoiseen,<br />
mutta alueen eteläpäästä voi virrata edelleen vettä<br />
etelään.<br />
Kumpikaan alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Pohjoiselta<br />
alueelta lähin pohjavesialue on Oravasaaren (0918007) II luokan<br />
pohjavesialue, joka sijaitsee 4 kilometrin etäisyydellä suunnittelualueelta<br />
pohjoiseen. Suunnittelualueelta pohjavesialueelle<br />
ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Eteläiseltä alueelta lähin<br />
pohjavesialue on Nisulan (098004) II luokan pohjavesialue,<br />
joka sijaitsee 4,3 kilometrin etäisyydellä. Suunnittelualueelta<br />
pohjavesialueelle ei ole pohjaveden virtausyhteyttä. Maaperäja<br />
pohjavesiolosuhteiltaan paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen<br />
toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.1.4 Mustankorkea<br />
Mustankorkea on moreenipeitteistä kallioaluetta. Kallio on<br />
monin paikoin paljastuneena moreenipeitteen alta, joten moreenipeite<br />
on ohut.<br />
Pohjaveden virtausta tapahtuu kallioraoissa ja irtomaakerroksessa.<br />
Alueella ei karttatarkastelun perusteella esiinny<br />
voimakkaita kallioruhjeita. Maaperän moreeni on vettä heikosti<br />
tai kohtalaisesti johtavaa, pohjaveden muodostuminen<br />
on vähäistä ja pohjaveden virtausnopeus hidas. Pohjaveden<br />
virtaussuunnat noudattavat pintaveden virtaussuuntia kaatopaikka-aluetta<br />
ympäröiviin notkelmiin, joissa pohjavesi purkautuu<br />
pintavedeksi. Alueella sijaitsee vedenjakaja siten, että<br />
osa kaatopaikkavesistä valuu länteen Soidensuolle ja osa<br />
vesistä virtaa itään Mustalammesta lähtevään laskuojaan ja<br />
Mustalampeen. Alueella ei arvioida olevan paksuja maakerroksia<br />
tai voimakkaita kallioruhjeita, joissa pohjavesi kulkeutuisi<br />
pitkiä matkoja ennen purkautumista pintavedeksi.<br />
Alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta. Lähin pohjavesialue<br />
on Keljonkankaan (0917901) I luokan alue 2,6 kilometrin päässä<br />
alueen kaakkoispuolella. Mustankorkealta ei ole virtausyhteyttä<br />
pohjavesialueelle. Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiltaan<br />
paikka soveltuu hyvin jätteenkäsittelykeskuksen toimintoihin.<br />
Rakentaminen muuttaa alueen maaperää rakentamiseen liittyvien<br />
maansiirtotöiden verran. Alueen rakentaminen estää<br />
pohjaveden muodostumisen jätekeskuksen alueella ja louhinta<br />
voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden virtaussuuntiin, mutta<br />
ei vaikuta alueen pohjavesien päävirtaussuuntiin. Jätetäyttö<br />
eristetään maaperästä ja pohjavedestä suojarakentein eikä<br />
toiminta normaalitilanteessa vaikuta pohjaveden laatuun.<br />
Kaatopaikan pohjarakenteiden toimimattomuuteen liittyvät<br />
riskit on kuvattu luvussa 6.14.<br />
6.2 Vaikutukset pintavesiin<br />
6.2.1 Mörkökorpi<br />
Pintavesien nykytila<br />
Mörkökorven alueella pintavesien virtaus suuntautuu etelään<br />
Koivusensuota kohti. Käytöstä poistetun kaatopaikka-alueen<br />
ja lietteen kompostointikentän suotovedet johdetaan laskuojan<br />
kautta kyseiseen suohon. Suotoveden laatua on seurattu<br />
Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskuksen toimesta.<br />
2000-luvulla laskuojan vesi on happamuudeltaan ollut keskimäärin<br />
neutraalia (pH 7), erittäin ruskeata ja typpipitoista.<br />
Kaatopaikkavesien vaikutus on näkynyt myös mm. koholla<br />
olevana kloridipitoisuutena. Vuosina 2000 ja 2003 vedestä mitatut<br />
metallipitoisuudet olivat alhaisia.<br />
36 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language