Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
6.2.4 Pintavesivaikutukset Mustankorkea –<br />
vaihtoehdossa<br />
Pintavesien nykytila<br />
Viemäriin johdettavat vedet<br />
Mustakorkean jätekeskuksesta viemäriin johdettavat vedet<br />
ovat selvästi typpipitoisempia (viisinkertainen pitoisuus)<br />
Nenäinniemen jätevedenpuhdistamolle tuleviin muihin jätevesiin<br />
verrattuna. Veden fosforipitoisuus ja biologinen hapenkulutus<br />
on noin kolmasosa ja kemiallinen hapenkulutus samaa<br />
tasoa muiden jätevesien keskipitoisuuteen verrattuna. Veden<br />
laatu vaihtelee kuitenkin varsin paljon riippuen vesimäärien<br />
vaihtelusta.<br />
Tarkkailutulosten perusteella jätekeskuksen ympäristössä haitallisten<br />
raskasmetallien (kadmium, kromi, kupari, nikkeli, lyijy)<br />
pitoisuudet ovat olleet pieniä. Eniten vesissä on todettu rautaa<br />
ja mangaania.<br />
Ojavesien laatu<br />
Vuonna 2004 kaatopaikkavesien vaikutus näkyi ympäröivien<br />
ojavesien laadussa kohonneena kloridipitoisuutena ja<br />
sähkönjohtavuutena. Jätteenkäsittelykeskuksen mahdollisia<br />
vaikutuksia alapuolisiin pintavesiin seurataan kolmessa havaintopaikassa.<br />
Tuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että<br />
Soidenlammen vedenlaatuun vaikuttavat pääosin muut kuin<br />
jätekeskuksen alueelta suotautuvat vedet. Mäyrämäessä<br />
sijaitsevalle näytepisteelle tulee vesiä sekä Soidenlammesta<br />
että kaatopaikan pohjoispään ojien kautta. Alhaisten virtaamien<br />
aikaan kaatopaikkavesien vaikutusta kuvastivat veden<br />
kohonnut johtokyky ja kloridipitoisuus. Bakteerien pitoisuudet<br />
ovat olleet alle uimavesiohjearvojen. Alueen koillispuolella,<br />
Mustalammesta virtaavan puroveden sähkönjohtavuus, kloridipitoisuus<br />
ja typpipitoisuus ovat olleet selvästi korkeampia<br />
kuin Soidenlammen luusuassa. Tämä viitannee jätekeskuksen<br />
alueelta kulkeutuneiden vesien vaikutukseen.<br />
Kyseisillä havaintopaikoilla esiintyneet keskiarvot kuvassa<br />
tarkastelluille muuttujille ovat seuraavat (v. 1995-2005 ks. alla<br />
numerot 1 ja 3, v. 2000-2005 ks. alla nro 2):<br />
sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
1. Soidenlammen luusua 5,3 ± 1,2 1,0 ± 0,4<br />
2. Soidenlammen lasku<br />
Mäyrämäessä<br />
11,4 ± 8,4 1,3 ± 0,4<br />
3. Puro Mustalammesta 28,2 ± 11,7 2,8 ± 2,2<br />
2000-luvulla tarkasteltavien vesien kloridipitoisuus on ollut<br />
keskimäärin seuraava:<br />
mg Cl/l<br />
1. 4<br />
2. 15<br />
3. 31<br />
Purovesissä klorideja on rannikkoseutuja lukuun ottamatta<br />
keskimäärin 3,5 mg/l. Makeissa pintavesissä kloridipitoisuus<br />
on yleensä alle 10 mg/l, jollei niissä ole kloridipitoisen jäteveden<br />
tai maantiesuolauksen vaikutusta.<br />
Veden sähkönjohtavuus<br />
mS/m<br />
80<br />
60<br />
40<br />
20<br />
0<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Kokonaistyppi<br />
mg/l<br />
12<br />
9<br />
6<br />
3<br />
0<br />
Puro Mustalammesta<br />
1995 1996 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005<br />
Vuosi<br />
Soidenlammen luusua<br />
Soidenlammen laskuoja Mäyrämäessä<br />
Puro Mustalammesta<br />
Kuva 6-4 Vedenlaadun kehitys vesistötarkkailun mukaisilla<br />
havaintopaikoilla vuosina 1995-2005 (lähde: Jyväskylän yliopiston<br />
ympäristöntutkimuskeskus 2005).<br />
Vaikutukset pintavesiin<br />
Kuten edellä kerrottiin, jätekeskuksen toiminnasta on nykyisinkin<br />
aiheutunut tiettyä kuormitusta lähiympäristön pintavesiin.<br />
Tämä on näkynyt lähinnä veden kloridipitoisuuden (suolapitoisuuden)<br />
nousuna.<br />
Voidaan arvioida, että purkuojan korkeintaan lievästi happamissa<br />
tai emäksissä olosuhteissa hulevesissä vielä mahdollisesti<br />
liuenneina esiintyvät metallit sitoutuvat vedessä oleviin<br />
rauta- ja mangaaniyhdisteisiin sekä runsaana esiintyvään<br />
orgaaniseen ainekseen. Tämä estää suurelta osin eliöstöön<br />
kohdistuvat vaikutukset.<br />
Epävarmuutta arviointiin mahdollisten vaikutusten merkittävyydestä<br />
epäedullisissa olosuhteissa aiheutuu siitä, että<br />
jätekeskusta ympäröivien pintavesien ekologista tilaa ei ole<br />
tarkemmin selvitetty. Korostettakoon kuitenkin, että lähiympäristön<br />
purot eivät enää pitkään aikaan ole olleet luonnontilaisia.<br />
Kaatopaikkatoiminta Mustankorkean alueella käynnistyi<br />
jo 1960-luvulla.<br />
Jos toiminta siirretään toisaalle, alueelta kohdistuu edelleen<br />
tiettyä suotovesikuormitusta lähiympäristöön.<br />
42 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language