Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus
You also want an ePaper? Increase the reach of your titles
YUMPU automatically turns print PDFs into web optimized ePapers that Google loves.
• avoimella tuhkan läjitysalueella noin 30 % sadannasta<br />
muodostaa suotovettä<br />
• suljetulla läjitysalueella noin 10 – 20 % sadannasta muodostaa<br />
suotovettä<br />
• valumakerroin päällystetyillä kenttäalueilla 0,8 eli 80 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 20 % haihtuu ilmaan<br />
• valumakerroin aumakompostointialueella 0,5 eli 50 % sadannasta<br />
muodostaa valumavettä ja 50 % pidättyy jätteeseen<br />
ja/tai haihtuu<br />
• erilliskerätyn biojätteen tunnelikompostointi 180 l/jäte-t<br />
• puhdistamolietteen tunnelikompostointi 125 l/jäte-t.<br />
Puhtaat hulevedet<br />
Puhtaita hulevesiä muodostuu liikenneväyliltä, kierrätysmateriaalin<br />
käsittelykentältä ja pintarakentein suljettujen täyttöalueiden<br />
kuivatusvesistä. Tällaiset kentät ja liikennealueet rakennetaan<br />
kestopäällysteisinä ja ne varustetaan vettä ohjaavin<br />
rakentein.<br />
Puhtaat hulevedet eivät ole kosketuksessa jätteiden kanssa<br />
siten, että ne laadultaan tai ominaisuuksiltaan vaatisivat käsittelyä.<br />
Puhtaat hulevedet kerätään ojin ja hulevesiviemärein<br />
yhteen, ja puretaan käsittelykeskusta kiertäviin puhtaiden vesien<br />
ojiin.<br />
Laimeat hulevedet<br />
Laimeat hulevedet voivat edellyttää jonkinasteista käsittelyä.<br />
Laimeita vesiä muodostuu käsittelykeskuksessa sellaisilla alueilla,<br />
joissa hulevesien mukana saattaa kulkeutua jätteestä irtoavia<br />
haitallisia aineita. Haitta-aineiden määrät ovat kuitenkin<br />
vähäisiä ja aineet ovat erotettavissa suhteellisen yksinkertaisin<br />
paikallisin käsittelymenetelmin. Tällaisia alueita käsittelykeskuksessa<br />
ovat pilaantuneiden maiden käsittelykenttä, hyötyjätekenttä,<br />
siirtokuormausasema, piha-alueet ja pientuojien<br />
vastaanottoalue. Näillä alueilla muodostuvat vedet kerätään<br />
yhteen ja johdetaan alueelle rakennettavaan laimeiden vesien<br />
tasausaltaaseen. Altaasta vesi johdetaan tarkkailupisteen<br />
kautta puhtaiden vesien ojaan. Tarkkailun tulosten perusteella<br />
vedet voidaan johtaa väkevien vesien kanssa puhdistamolle<br />
tai niiden käsittelyä tehostetaan paikan päällä ennen ojaan<br />
johtamista.<br />
Pilaantuneiden maiden käsittelykentältä kerättävät vedet esikäsitellään<br />
hiekan- ja öljynerottimessa ennen tasausaltaaseen<br />
johtamista. Laimeiden vesien tasausallas mitoitetaan siten,<br />
että se on riittävän suuri kiintoaineen erotuksen toteuttamiseksi.<br />
Myöhemmin esitettävä pintavesivaikutusten arviointi perustuu<br />
jätteenkäsittelykeskuksen alueella muodostuvien laimeiden<br />
vesien määrä- la laatuarvioon (ks. edellä vesitaseen laskenta).<br />
Erilaisten yhdisteiden pitoisuudet arvioitiin maksimipitoisuustasossa.<br />
Tässä lähtökohtana käytettiin Päijät-Hämeen<br />
Jätehuolto Oy:n Kujalan jätekeskukselle vuonna 2005 myönnetyssä<br />
ympäristöluvassa esitettyjä raja-arvoja:<br />
Yhdiste/aine<br />
Pitoisuus mg/l<br />
Kiintoaine 35<br />
Kemiallinen hapenkulutus 125<br />
Biologinen hapenkulutus 15<br />
Kupari 0,2<br />
Lyijy 0,1<br />
Nikkeli 0,1<br />
Sinkki 0,1<br />
Kokonaiskromi 0,2<br />
Kuudenarvoinen kromi (VI) 0,03<br />
Arseeni 0,03<br />
Kadmium 0,002<br />
Elohopea 0,002<br />
Öljyt 10<br />
Kloorifenolit 0,1<br />
Edellä esitettyjen vesimäärän laskentaperusteiden ja taulukossa<br />
esitettyjen maksimipitoisuuksien perusteella metallikuormitus<br />
ympäristöön on enintään muutamia kiloja vuodessa.<br />
Poikkeuksen muodostavat eliöstölle vaarallisimmat kadmium<br />
ja elohopea, joita kulkeutuu ympärysojiin korkeintaan suuruusluokkaa<br />
alle 100 g vuodessa. Mainittakoon tässä yhteydessä,<br />
että Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen alueelta<br />
hulevesissä esiintyneiden raskasmetallien ja öljyn pitoisuudet<br />
ovat yleensä olleet alle määritysrajan tai metallipitoisuudet<br />
ovat olleet pieniä.<br />
Väkevät jätevedet<br />
Väkeviä jätevesiä muodostuu sosiaalitiloissa, biojätteiden<br />
käsittelyssä sekä tavanomaisen ja ongelmajätteen ja tuhkan<br />
loppusijoitusalueella. Lisäksi väkeviä vesiä muodostuu kuivajätteen<br />
käsittelylaitoksen mahdollisista pesuvesistä ja nestemäisten<br />
jätteiden esikäsittelyalueelta. Vedet kootaan, lukuun<br />
ottamatta sosiaalitilojen vesiä, sala- ja avo-ojien sekä viemärin<br />
avulla väkevien vesien tasausaltaaseen. Sosiaalitiloissa muodostuvat<br />
jätevedet johdetaan suoraan käsittelyyn.<br />
Väkevien vesien lika-ainekuormitus riippuu kuivajätteen esikäsittelymenetelmästä<br />
sekä erilliskerätyn biojätteen ja puhdistamolietteiden<br />
käsittelymäärästä ja –menetelmästä. Jos<br />
kuivajätteen esikäsittely on mekaanisbiologinen, on lika-ainekuormitus<br />
jopa 1/10 siitä, jos käsittely olisi yksinomaan mekaaninen.<br />
Muodostumispaikastaan johtuen väkevät vedet<br />
sisältävät runsaasti mm. kiintoainesta, orgaanista ainesta,<br />
ravinteita sekä jonkin verran metalleja ja mahdollisesti muita<br />
haitta-aineita. Nämä vedet käsitellään ennen niiden johtamista<br />
vesistöön. Arvio jätteenkäsittelykeskuksen keskimääräisestä<br />
jätevesikuormituksesta on esitetty kuvissa 4-16 ja 4-17.<br />
Liukoisuustestien perusteella turve-, puu ja hiilituhkasta liukenee<br />
hyvin pieniä pitoisuuksia arseenia, kromia, kadmiumia,<br />
elohopeaa, nikkeliä, sinkkiä, lyijyä, vanadiinia, mangaania.<br />
Tuhkista liukenee merkittävässä määrin sulfaattia ja kloridia<br />
ja suotovesien kemiallinen hapenkulutus on korkea luonnonvesiin<br />
verrattuna. Suotovesissä on myös jonkin verran typpeä<br />
ja rautaa ja hieman fosforia. Tuhkanläjitysalueen suotovesien<br />
22 Mustankorkea Oy, Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten <strong>arviointiselostus</strong>
Change language