Jätteenkäsittelykeskuksen ympäristövaikutusten arviointiselostus

8 YHTEENVETO YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA JA VAIHTOEHTOJEN VERTAILU
8.1 Maaperä, pohja- ja pintavedet
Maaperä- ja pohjavesiolosuhteiden puolesta kaikki alueet
ovat hyvin soveltuvia jätteenkäsittelykeskuksen sijoittamiseen,
eikä niiden kesken ole pohjavesiolosuhteiden perusteella suuria
eroja. Vahtivuoren alueen sijoittuminen sellaisen pohjavesialueen
lähelle, jolla on kaupallista kalliopohjaveden pullotusta,
vähentää alueen sopivuutta muihin alueisiin verrattuna.
Alueilta ei arvioida olevan virtausyhteyttä luokitelluille pohjavesialueille.
Kaikki alueet ovat maaperältään samantyyppisiä
moreenipeitteisiä kallioalueita. Pohjaveden virtaussuunnat
noudattavat pääpiirteissään kunkin alueen topografiaa ja pintaveden
virtaussuuntia. Pohjavesi purkautuu mäkien rinteiltä
lähimpien painanteiden ojiin ja soille, jolloin virtausmatkat ovat
lyhyitä ja häiriötilanteessa (suojarakenteiden rikkoutuessa)
mahdolliset vaikutukset pohjaveteen rajautuvat suppealle alueelle.
Pohjaveden virtaus kallioraoissa on arviolta vähäistä.
Vesistövaikutusten kannalta jätteenkäsittelykeskukselle paras
vaihtoehto on Mörkökorven alue. Alueella on nykyiselläänkin
jätteiden käsittelyyn liittyviä toimintoja ja ympäristön oja/purovesissä
esiintyvä eliöstö on jo nykyisin joutunut sopeutumaan
kaatopaikkavesien läsnäoloon. Toisaalta haitallisia vaikutuksia
ei kuitenkaan arvioida esiintyvän enää alapuolisessa järvialtaassa.
Kaikille vaihtoehtoisille kohteille on tyypillistä purkuojissa vallitsevat
olosuhteet, joissa vierasaineet melko tehokkaasti muuntuvat
biologisesti passiiviseen muotoon. Tämä estää eliöstön
altistumisen kyseisille haitta-aineille.
Vahtivuoren ja Seivässuon sijoitusvaihtoehtojen lähistöllä on
vesieliöstön ja virkistyskäytön kannalta arvokkaita vesistöjä tai
suojelualueita. Vaikka näille kohteille käsittelykeskuksesta ei
aiheudu välitöntä uhkaa tai vaaraa edes riskitilanteissa, ovat
alueiden ympäristöarvojen säilymisen kannalta muut vaihtoehdot
näitä parempia.
8.2 Liikenteelliset vaikutukset
Jätteenkäsittelykeskuksen liikenteellä on oma vaikutuksensa
liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. Vaikutuksia
arvioitiin tarkastelemalla keskeisten kuljetusreittien nykyisiä
liikennemääriä, onnettomuusalttiita kohteita, tapahtuneiden
onnettomuuksien määriä ja tiestön tasoa. Lisäksi esitettiin liikennejärjestelyihin
parannustoimenpiteitä.
Mörkökorven alueelle johtava yleinen tieverkko on hyvässä
kunnossa ja valtatien liittymä on kanavoitu ja valaistu. Reitin
pituus valtatieltä seututietä pitkin nykyiseen, alueelle johtavan
yksityistien liittymään on noin 0,7 kilometriä ja etäisyys seututieltä
jätteenkäsittelyalueelle on noin kilometri. Kulku suunnitellulle
alueelle on mahdollista järjestää myös nykyistä kaatopaikantietä
pitkin, joka sijaitsee noin 0,8 kilometriä yksityistien
liittymästä Savion suuntaan. Suunnittelualueen lähialueella on
myös raideliikenneyhteys.
Vahtivuoren alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 18 kautta.
Toiminnan sijoittaminen alueelle vaatii kuitenkin uuden tieyhteyden
(noin 1,5 kilometriä) ja kanavoidun valtatieliittymän
rakentamisen. Suunnittelualueen lähialueella on myös raideliikenneyhteys.
2006 Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy
Seivässuon alueelle liikennöinti tapahtuu valtatien 4 ja Koriseva
– Nisula yhdystien kautta. Yhdystietä reitti kulkee noin 4,5 kilometrin
matkan ja etäisyys alueelle yhdystieltä nykyistä yksityistietä
pitkin on noin kilometri. Nykyisen yhdystien liittymä
valtatielle on näkemiltään puutteellinen ja liittymä vaatiikin
parannustoimenpiteitä toiminnan toteutuessa kyseiselle alueelle.
Jos Tiehallinnon suunnittelemat valtatien parannustoimenpiteet
valmistuvat ennen jätteenkäsittelyalueen toiminnan
käynnistymistä, liittyminen valtatieltä yhdystielle tapahtuu eritasoliittymän
kautta.
Vaihtoehtojen vertailu
Mörkökorven vaihtoehdossa liikenteen kuormitus alemmalle
tieverkolle on vähäinen ja liittymäjärjestelyt valtatieltä ovat jo
tällä hetkellä valmiina.
Vahtivuoren vaihtoehdossa joudutaan rakentamaan uusi liittymä
valtatielle, joskin yhteys liittyy näin suoraan valtatieverkkoon.
Seivässuon vaihtoehdossa nykyinen liittymä valtatielle 4 on
geometrialtaan huono ja näkemiltään puutteellinen. Liittymä
vaatii parantamista, mikäli suunnitellut valtatien parantamistoimenpiteet
eivät toteudu ennen alueen käyttöönottoa. Etäisyys
valtatieltä käsittelyalueelle on Mörkökorven ja Vahtivuoren
vaihtoehtoja huomattavasti pitempi. Lisäksi yhdystien geometria
ja kunto ovat Mörkökorven alueelle johtavaa seututietä
(640) huonommat.
Lopputilanteen liikennemäärillä laskettuna raskaan liikenteen
osuus valtatien kokonaisliikennemäärästä on Mörkökorven
vaihtoehdossa pienin (VT 9/13 %) ja Seivässuon vaihtoehdossa
suurin (VT 4/21 %).
Liikenteen kannalta arvioidaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi
Mörkökorven alue, toiseksi parhaaksi Vahtivuoren alue ja kolmanneksi
Seivässuon alueet.
8.3 Päästöt ilmaan
Jätteenkäsittelyalueen ulkopuolella merkittävin toimintakokonaisuuden
ilmanlaatuun kohdistuva vaikutus on hajuyhdisteiden
aiheuttama viihtyvyyshaitta. Hajua voi esiintyä satunnaisesti
jopa kilometrin etäisyydellä jätteenkäsittelykeskuksesta.
Hajuhaittaa aiheuttavien yhdisteiden pitoisuudet ovat niin alhaisia,
ettei päästöistä aiheudu haittaa ympäröivälle luonnolle
tai ihmisten terveydelle.
Muut ilmanlaatuun vaikuttavat päästöt, lähinnä pöly ja savukaasut
ovat niin vähäisiä, ettei niillä ole merkittävää vaikutusta
ilmanlaatuun jätteenkäsittelykeskuksen ulkopuolella. Pölyn leviäminen
riippuu mm. pölyhiukkasten koosta, päästökorkeudesta
ja maasto-olosuhteista. Aikaisempien kokemusten perusteella
rakentamisesta, toiminnasta ja liikenteestä aiheutuva
pöly rajoittuu jätteenkäsittelykeskuksen ja liikennöintialueiden
välittömään läheisyyteen.
Muun muassa Jyväskylässä tehtyjen mittausten perusteella
alla olevaan taulukkoon kootut ilman hiukkaspitoisuuden ohjeja
raja-arvot saattavat ajoittain ylittyä pölyävien toimintojen läheisyydessä,
mutta pitoisuudet alenevat nopeasti. Leijuvan
pölyn vaikutusalue on eri tutkimusten perusteella maksimissaan
muutaman sadan metrin luokkaa.
77